Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p. 040-1796365 matias.ahlsved@rovaniemi.fi Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p. 040-1649354 paula.kettunen@rovaniemi.

1

Sisällysluettelo 1. Hanketiedot... 1 1.1 Yhteystiedot... 1 1.2 Kehittämistyön kuvaus... 1 1.2.1 Tavoitteet... 1 1.2.2 Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista... 1 1.2.3 Vaiheet... 2 1.2.4 Toimintaympäristö ja toimijat... 2 2. Toimintamallin kuvaus... 4 2.1 Toimijat... 4 2.2 Resurssit... 6 2.3 Prosessi... 6 2.3.1 Lähetekäytäntö... 7 2.3.2 Suostumus... 8 2.3.3 Terveystarkastus... 8 2.3.4 Sosiaaliohjaajan palveluohjaus... 9 2.3.5 Palaute terveystarkastuksesta... 10 2.3.6 Tietojärjestelmät... 10 2.4 Toimintaa kuvaava kaavio... 10 3. Asiakastiedot ja asiakkaiden näkökulma... 12 3.1 Asiakastiedot... 12 3.2 Sosiaaliohjaajan asiakkuudet... 16 3.3 Asiakaslähtöinen kehittäminen... 17 4 Toiminnan jatkuvuus... 18 4.1 Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon... 18 4.2 Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen... 18 5 Tulokset ja johtopäätökset... 20 5.1 Yhteenveto tuloksista... 20 5.2 Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT-hankkeesta... 21 Liitteet... 23 2

1. Hanketiedot 1.1 Yhteystiedot Työkyky ja terveys hanke Rovaniemen kaupunki/perusturvaosasto Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi Vastuuhenkilö: Ylilääkäri Markku Oinaala p. 016-322 8033, 040-5169172 markku.oinaala@rovaniemi.fi Raportoijat: Terveydenhoitaja Matias Ahlsved p. 040-1796365 matias.ahlsved@rovaniemi.fi Sosiaaliohjaaja Paula Kettunen p. 040-1649354 paula.kettunen@rovaniemi.fi Hanke toteutettu ajalla: 1.9.2007-30.4.2009 Työkyky-hanke, 1.9.2009-31.10.2010 Työkyky ja terveys hanke. 1.2 Kehittämistyön kuvaus 1.2.1 Tavoitteet Ensimmäisen hankkeen, Työkyky-hankkeen, tavoitteita olivat pitkäaikaistyöttömien toimintakykyä lisäävien palvelukokonaisuuksien luominen, pitkäaikaistyöttömille suunnatun työhön kuntoutumista, opiskelua tai eläkeselvittelyä tukevan hoitoketjun sisään ajaminen, sekä asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Hankkeen toisen vaiheen, Työkyky ja terveys hankkeen, tavoitteena oli pitkäaikaistyöttömien terveydenhoidon palvelumallin suunnittelun jatkaminen ja toiminnan juurruttaminen osaksi perustyötä. Lähtökohtana tavoitteen toteuttamiseksi oli edelleen kehittää ja testata aiemmin Työkyky-hankkeessa kehiteltyä toimintamallia, syventää Työkyky-hankkeen aikana saatua kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä pitkäaikaistyöttömien työhön kuntoutumisprosesseissa, lisätä pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeen osaamista ja selkeyttää terveydenhoitajan roolia osana työhön kuntoutumisprosessia. 1.2.2 Oletukset vaikutuksista ennen hankkeen alkamista Varsinkin työvoiman palvelukeskuksen henkilökunnan, mutta myös sosiaalitoimen kuin myös työ- ja elinkeinohallinnon odotukset hankkeelta olivat, että asiakkaat pääsisivät joustavasti terveystarkastukseen sekä tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon. Ajatuksena oli, että asiakkaat saisivat luontevaa ja asiantuntevaa ohjausta ja neuvontaa terveysasioissa ja hankkeen terveydenhoitaja pitäisi huolta asiakkaan asioiden etenemisestä terveydenhuollossa. 1

Terveystarkastusten saamisen tarkoituksena osaksi palvelua oli, että se antaisi asiakkaalle itselleen ja työntekijälle tärkeää tietoa terveydellisistä tekijöistä työelämän näkökulmasta. Vähintään yhtä oleellisena pidettiin myös, että hoitopolku viedään eteenpäin silloin kun terveysongelmia on ilmennyt. Ajatuksena ja toiveena terveydenhuollon mukaan saamikseksi palveluprosessiin oli, että esimerkiksi akuutit sairaslomat ja b-lausuntoa vaativat käynnit lääkärillä hoituisivat hankkeen kautta nopeammin ja näin ollen työttömät pitkäaikaissairaat pääsisivät oikeiden etujen piiriin. Lisäksi ajatuksena oli, että työttömien terveystarkastukset poistavat mahdollisesti asiakasmäärän painetta muualta terveydenhuollosta. Toisaalta negatiivisena olettamana oli, että työttömien terveystarkastukset tietävät vain lisämenoja kaupungille ja että jos työttömät saavat erityisiä terveydenhuollon palveluita niin sitten myös muut erityisryhmät tarvitsevat ja vaativat niitä. 1.2.3 Vaiheet Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tarve oli Rovaniemellä esillä jo ennen valtakunnallisen kehittämishankkeen alkua. Yhteistyökäytännöt terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa olivat moninaisia ja tämä koettiin haasteellisena; ei ollut selvyyttä kuka asiakkaan palvelusta on vastuussa kulloinkin. Rovaniemen työvoiman palvelukeskuksessa esille nousseeseen tarpeeseen saada terveydenhuolto aktiivisemmin mukaan työhön kuntouttamisprosessiin, pyrittiin vastaamaan siten että keväällä 2007 Rovaniemen kaupungin yksi terveydenhoitaja teki oman työnsä ohella terveystarkastuksia pitkäaikaistyöttömille. Palveluiden kehittämistarve nousi kuitenkin nopeasti esille ja samaan aikaan terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli aloittamassa valtakunnallista hanketta johon Rovaniemen perusturvalautakunta kesäkuussa 2007 päätti hakea rahoitusta. Ensimmäinen Työkyky -hanke käynnistyi Rovaniemellä 1.9.2007. Hankkeessa tehtiin heti uudelleen järjestelyjä tilojen osalta ja asiakastyön aloitus viivästyi. Asiakastyö alkoi nykyisissä tiloissa työvoiman palvelukeskuksessa 21.1.2008. Hankeen ensimmäinen vaihe päättyi 30.4.2009 jolloin oli selvää, että Rovaniemen kaupunki hakee rahoitusta myös jatkohankkeelle. Jatkohanke, tuttavallisemmin Työkyky ja terveys hanke, alkoi hieman myöhässä työntekijäpulan vuoksi 1.9.2009. Asiakastyö alkoi miltei heti lyhyen perehtymiskierroksen jälkeen. Työkyky ja terveys hanke loppuu 31.10.2010 vaikka edelleen jatkorahoitusta juurruttamista varten oli suunniteltu. 1.2.4 Toimintaympäristö ja toimijat Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät 1.1.2006 alkaen jolloin Rovaniemestä tuli pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Asukasluvultaan, 59 845 (toukokuu 2010), yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 15. suurin kunta. Vuonna 2007 noin 85% asukkaista asui keskustan suuralueella ja loput 15% kaupunkia ympäröivissä kylissä. Välimatkat kylistä keskustan palveluihin voivat olla yli 100 kilometriä, joka osaltaan hankaloittaa työllistymistä, kuntoutumista ja yleensä palveluiden piiriin pääsemistä. Hankkeen hakuvaiheessa (2007) työttömyys Rovaniemellä oli 13 prosenttia. Työttömänä oli keskimäärin 3500 henkilöä, joista rakenteellisen työttömyyden kriteerit (pitkäaikaistyöttömät, toistuvaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jäänet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle sijoittuvat) oli noin 2000 henkilöä. Vuonna 2008 taas työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 3410 henkilöä ja vuonna 2009 keskimäärin 3934 henkilöä. Työttömyyden kasvu kohdentui ensisijaisesti nuoriin ja miehiin ja 2

ammattiryhmissä eniten rakentamisessa ja teollisuuden ammateissa. Vuoden 2010 tammimaaliskuussa työttömiä työnhakijoita oli jo keskimäärin 4112 henkilöä. Vaikka pitkäaikaistyöttömyydessä ei ole tapahtunut olennaista muutosta on pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyys nähty yhteisenä kasvavana huolenaiheena. Erityisesti sekä toimenpiteen jälkeen työttömäksi jäävien että toistuvaistyöttömien määrät ovat lisääntyneet. Vuonna 2008 pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyyden kriteerit täyttäviä henkilöitä oli Rovaniemen alueella noin 1800, vuonna 2009 keskimäärin noin 1900 ja vuoden 2010 tammi-maaliskuussa noin 1950. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyyden osuus tammi-maaliskuussa 2010 on ollut keskimäärin 36% kokonaistyöttömyydestä. Niin hankkeen ensimmäinen vaihe Työkyky-hanke kuin myös jatkohanke Työkyky ja terveys - hanke ovat olleet hallinto-organisaatiossa hyvinvointipalveluiden alla olevan perusturva-osaston hankkeita. Hankkeen vastuuhenkilönä on toiminut ylilääkäri Markku Oinaala ja hankkeen työntekijöinä terveydenhoitaja ja 50% työajalla sosiaaliohjaaja. Hankkeet on toteutettu yhteistyössä terveyspalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen (aikuissosiaalityön), työvoiman palvelukeskuksen, te-toimiston ja kelan kanssa. Terveyspalvelukeskuksen avovastaanottotoiminta on Rovaniemellä kahdella terveysasemalla. Vastaanottotiimit on jaettu alueellisiin omalääkärialueisiin ja hoitotiimeihin. Tiimejä on yhteensä 7 ja jokaisessa tiimissä on 3-4 aluetta. Tiimeissä on kolme lääkäriä, 1-2 sairaanhoitajaa, terveydenhoitaja sekä terveyskeskusavustaja. Lisäksi tiimeissä voi olla lääkintävahtimestari. Aikuissosiaalityö pitää sisällään niin peruspalveluiden kuin työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityön- ja ohjauksen. Aikuissosiaalityö on jaettu kolmeen alueelliseen tiimiin, joissa jokaisessa työskentelee sosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja. Rovaniemen työvoiman palvelukeskus oli vahvasti varsinkin hankkeen alussa mukana hankkeen toteuttamisessa ja toimintamallin kehittämisessä. Työvoiman palvelukeskus on perustettu Rovaniemelle vuonna 2004 ja. Työvoiman palvelukeskuksessa työskentelee tällä hetkellä nuorten ja aikuisten yksikön alaisuudessa kolme sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaajaa ja vastaanotossa palveluneuvoja. TE-toimiston alaisuudessa työskentelee asiakastyössä 4 työvoimaohjaajaa ja yksi kuntoutuspsykologi. Lisäksi työvoiman palvelukeskuksessa toimii kelan vakuutussihteeri. Käytännön työtä johtaa työvoiman palvelukeskuksen oma johtaja, jonka emo-organisaatio on TE-toimisto. Rovaniemen työ- ja elinkeinotoimiston perustehtävänä on edistää työnhakijoiden työllistymistä ja työnantajien työvoiman saantia asiakaslähtöisesti ja asiantuntevasti julkisilla ajanmukaisilla työvoimapalveluilla ja toimenpiteillä yhteistyössä Rovaseudun muiden toimijoiden kanssa muuttuvilla ja kehittyvillä työmarkkinoilla. Rovaniemen TE-toimiston palveluja tarjotaan Rovaniemen kaupungin sekä Ranuan kunnan alueella. Henkilöasiakkaille on TE-toimistossa tarjolla palveluja omatoimisen työnhaun tukemiseksi, osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi, yritystoiminnan käynnistämiseksi ja työmarkkinoille paluun tukemiseksi. TE-toimiston asiantuntijat opastavat työnhaussa, tarjoavat työ- ja koulutusmahdollisuuksia ja auttavat henkilöstön suunnitelmien laadinnassa. 3

2. Toimintamallin kuvaus 2.1 Toimijat Työttömyyden pitkittymisen syyt voivat hyvin usein olla moninaisia ja hyvin usein pitkäaikaistyöttömän työllistämisessä ja tai työhön kuntouttamisessa tarvitaan moniammatillista työotetta. Pitkäaikaistyöttömillä voi olla muun muassa ongelmia talouden hoidon, arjen hallinnan ja terveyden kanssa, eikä yhden ongelman ratkaiseminen tuo välttämättä ratkaisua kokonaistilanteeseen. Yhden alan ammattilaisen on mahdotonta olla asiantuntija usealla sektorilla, niinpä pitkäaikaistyöttömän palvelussa tarvitaan monen eri alan ammattilaisen tiivistä verkostotyötä. Keskeisimmät verkoston jäsenet Rovaniemellä ovat olleet TYP:n henkilökunta, TE-toimiston henkilökunta, aikuissosiaalityön työntekijät sekä terveyskeskusten työntekijät. Moniammatillisen verkoston toimiminen vaatii esimiehiltä ymmärrystä verkostotyön vaativuudesta niin resursseiltaan kuin myös työntekijän henkilökohtaiselta osaamiselta. Aloittaessa toimintaa tutustuminen verkostoihin ja esittäytyminen muille toimijoille vie aikaa, mutta on pitemmän päälle palkitsevaa ja omaa työtä edesauttavaa kun kasvot ja toimintatavat ovat tuttuja muissa yksiköissä. Jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta kokonaisuus vaatii useita tapaamisia verkoston kesken. Tärkeintä verkostolle on selkiyttää toimijoiden roolit ja saada tietää mitä uutta kukakin tuo verkostoon. Terveydenhoitajan koulutuksessa yhtenä osana ovat työterveyshuollon opinnot, mutta työttömien terveydenhuoltoa ei ainakaan toistaiseksi ole opintoihin sisällytetty. Muitakin erityisryhmiä toki on, joihin opinnoissa pitäisi hieman enemmän kiinnittää huomiota, mutta työttömyyden vaikutus ihmisen psyko-fyysis-sosiaaliseen kokonaisuuteen on merkittävä ja ansaitsisi saada hieman osuutta terveydenhoitajan opinnoissa. Mutta kun tätä kyseistä kokonaisuutta ei vielä ole sisällytetty opintoihin, täytyy tulevien työttömien terveydenhuollossa toimivien terveydenhoitajien perehtyä itse toimintaympäristöön ja muihin toimijoihin. Kokonaiskuvan helpottamiseksi kokemus vastaavanlaisesta työstä on eduksi, mutta ei pakollista. Työ itsessään opettaa aina. Rovaniemellä PTT-toimintamallin kehittäminen sujui mutkattomasti, koska kaikilla toimijoilla oli tarvetta palvelulle. Läheinen yhteistyö merkittävimpien yhteistyötahojen kanssa oli sujuvaa kun kaikilla oli niin sanotusti oma lehmä ojassa niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin osalta. Lisäksi hankkeen näkyminen, eli hankkeen työntekijöiden vierailut eri toimipisteissä, edesauttoi muidenkin toimijoiden kiinnittymistä toimintaan. Ohjaus- ja työryhmään oli pyydetty sellaisia henkilöitä joilla oli oikea halua kehittää toimintaa ja valta tehdä päätöksiä. Toki asiakkaiden näkökulmaa ei koskaan pitäisi aliarvioida ja sen olisi suonut olla merkittävämpi. Asiakkaita hankkeessa oli kiitettävästi. Todellinen tarve palveluille huomattiin kun asiakasvirta oli ehtymätön ja heidän terveydelliset ongelmat konkretisoituivat tilastoinnin avulla. Asiakkaiden runsaus lisäsi tarvetta olla tekemisissä verkostojen kanssa ja yhteistyökumppanien toimintatavat tulivat tutuiksi myös työn kautta. 4

Kaavio 1. Hankkeen työ- ja ohjausryhmät 5

2.2 Resurssit Projektityöntekijäksi valittiin ensimmäisen osahankkeen ajaksi jo valmiiksi kaupungilla toimessa oleva kokenut terveydenhoitaja ja tälle aisapariksi niin ikään toimessa ollut sosiaaliohjaaja. Molemmille Rovaniemen kaupunki oli toimintaympäristöltään ja hallinnointimuodoltaan tuttu, joka nopeutti työn aloittamista. Alun jälkeen terveydenhoitajan työhuone muutettiin työvoiman palvelukeskuksen tiloihin pois terveyskeskuksesta. Hyvänä pidettiin, että terveydenhoitajan työtilat siirtyivät työvoiman palvelukeskukseen muiden toimijoiden lähelle, mutta toisaalta taas muu terveydenhuollon henkilöstö ja kollegiaalinen tuki oli kauempana. Kuitenkin asiakkaiden ja oman toiminnan kannalta läheisyys työhallinnon, kaupungin sosiaalitoimen ja kelan virkailijan kanssa olivat erityisen toimivia ratkaisuja. Jatkohankkeen aikana terveydenhoitajaksi tuli kaupungin ulkopuolelta uusi työntekijä. Jatkohankkeen aikana myös sosiaaliohjaaja hankkeessa vaihtui. Sosiaaliohjaaja toimi hankkeessa 50% työajalla 1.2.2008 alkaen. Sosiaaliohjaajan mukana olo helpotti yhteydenpitoa sosiaalityöhön ja muutenkin toi hankkeeseen sosiaalialan näkökannan jo perustyöhön. Hankkeen aikana saatiin paljon palautetta siitä, että terveydenhoitajan kautta tulisi päästä nopeammin lääkärille ja näin ollen saada esimerkiksi sairaslomatodistuksia. Mutta kun lääkärivajetta on paikassa jos toisessa, ei tälle erityisryhmälle omaa lääkäriä ollut antaa, vaan kaikki kävivät tarpeen vaatiessa oman alueensa lääkärillä. Hankkeen aikana mietittiin myös ostopalveluna psykiatrin palveluita, mutta ne kariutuivat kun hankkeen jälkeenkään ei muita kuin jo valmiita kaupungin omia terveydenhuollon palveluita ole saatavilla. Etua olisi ollut myös siitä, että terveydenhuollolla, sosiaalitoimella ja työhallinnolla olisi edes jotenkuten toisensa kanssa vuorovaikutuksessa olevat sähköiset järjestelmät. Monesti esimerkiksi työhallinon kautta tulleet asiakkaat luulivat, että terveydenhoitaja näkee heidän tietonsa työhallinnon sähköisestä järjestelmästä. Tietenkään kaikkiin tietoihin ei tietosuojalain mukaan terveydenhoitajankaan tarvitse päästä, mutta pienetkin sovellukset voisivat edesauttaa asiakkaan palvelun nopeutumista. Positiivista oli, että avoterveydenhuollon kanssa terveydenhoitajalla oli sama sähköinen käyttöjärjestelmä ja terveydenhoitaja oli perillä niistä perusasioista, joiden takia asiakas oli terveydenhuollossa asioinut. 2.3 Prosessi Työ on olennainen osa ihmisen identiteettiä. Varsinkin suomalainen mies arvioidaan työn perusteella ja työttömällä ei tunnu olevan ihmisarvoa laisinkaan. Tämän takia asiakkaan aito kohtaaminen prosessin jokaisessa vaiheessa on tärkeää. Aito läsnä oleminen, asiakkaan huolien kuunteleminen ja halu auttaa ovat tärkeitä asiakkaan kohtaamisessa. Asiakkaiden mukaan työvoimaviranomaiset eivät aina onnistu asiakaspalvelussa parhaalla mahdollisella tavalla. Hankkeen aikana paikallislehden tekstiviestipalstalla kritisoitiin lukijoiden toimesta TE-toimiston ylimielistä palveluasennetta. Yleinen ajatus tekstiviestipalstalla TEtoimiston palveluista tuntui olevan, että "ei sieltä mitään apua saa, kiusaavat vain työtöntä". Terveystarkastukseen lähettävän viranomaisen on tiedettävä mihin asiakasta on lähettämässä. Hänen on tunnettava terveystarkastuksen sisältöä ja osattava sen hyöty asiakkaalle ja mahdollisesti ottaa myös kivuliaat ja vaikeat asiat puheeksi. Hankkeeseen osallistuminen on 6

ollut asiakkaille vapaaehtoista, mutta silti monilta asiakkailta on kuulunut viestiä, että heidän toimeentulotukea on uhattu alentaa jos he eivät suostu terveystarkastukseen. Lähettäviä tahoja on muistutettu terveystarkastuksen vapaaehtoisuudesta. Terveystarkastukseen perusteena on käytetty asiakkaan ja ohjaavan tahon yhteisen neuvottelun tuloksena syntynyttä tarvetta selvittää asiakkaan terveyteen, elämänhallintaan ja arjessa selviytymiseen liittyviä asioita. Kriteereinä ohjauksessa on ollut myös asiakkaan oma halu selvittää terveydentilaansa. Asiakkaalla on voinut olla tarve saada ohjausta mm. elintapoihin, ravitsemukseen liikuntaa, sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkisen jaksamiseen. 2.3.1 Lähetekäytäntö Lähettävät tahot ovat tarjonneet terveystarkastusta asiakkaille silloin kun asiakkaalla on tapaamisen yhteydessä tullut ilmi jokin työllistymiseen vaikuttava terveydellinen este. Monesti asiakkaalle on tehty lähete (liite 1). Syynä lähetteen tekemiseen on voinut olla myös viranomaisen huoli asiakkaan voinnista ja asiakkaalle on tällöin saatu perusteltua terveystarkastuksen hyöty. On myös useita tapauksia, joissa terveystarkastukseen on tehty lähete, koska asiakkaalla itsellään on ollut halua selvittää omaa terveydentilaansa. Lähetekäytäntö tuli mukaan jatkohankkeen aikana. Alussa lähetteenä toimi aktivointisuunnitelma, palvelusuunnitelma tai jokin muu vastaava. Olennaisinta oli kuitenkin se, että lähetteestä kävi ilmi asiakkaan tietoisuus lähetteestä. Jatkohankkeen aikana tehtiin paperinen lähete, lähetteen yksinkertaistamiseksi ja asiakkaan oikeanlaisen ohjauksen saamiseksi. Lähete osoittautui toimivaksi. Lähetteestä on käynyt ilmi lähetettävän perustiedot, työttömyyden kesto, syy terveystarkastukseen lähettämiseen, mahdolliset työ-, opiskelu- ja toimintakyvyn esteet. Lisäksi mukaan on usein laitettu aktivointisuunnitelma, palvelusuunnitelma tai työskentelyhistoria. Lähettävät tahot ovat kirjanneet sähköisiin järjestelmiinsä merkinnän tehdystä lähetteestä terveystarkastukseen tai ehdotetusta terveystarkastusta. Näin virkailijan vaihtuessakin on pysytty selvillä siitä missä vaiheessa asiakkaan prosessi on menossa. Kaikilla toimijoilla on ollut yksi ja sama lähete käytössään. Asiakkaita PTT-hankkeeseen ovat lähettäneet: Työ- ja elinkeinotoimisto Työvoiman palvelukeskus Rovaniemen kaupungin aikuissosiaalityö Lisäksi yksittäisiä asiakkaita on tullut muista työllisyyttä tukevista hankkeista ja terveydenhuollosta. Hankkeen alussa oli sovittu, että painopiste terveystarkastukseen lähetettävissä asiakkaissa on alle 30-vuotiaissa. Nopeasti kuitenkin huomattiin, että nuoret eivät koe terveystarkastusta tarpeellisena eivätkä näin ollen olleet halukkaita käyttämään palvelua. Ikärajoista luovuttaessa, asiakkaita alkoi tulla kaiken ikäisiä ja eri tarkoituksella. Lähetteeseen oli kirjattu terveystarkastukseen lähettämisen syy; oli se sitten eläkeselvittelyyn aloittaminen, verikokeisiin pääsy, sairausloman tarpeen arviointi tai jatko-ohjauksen tarve esimerkiksi mielenterveystoimistoon. Asiakkaaksi pääseminen ei siis ollut erityisen vaikeata ja kaikki otettiin vastaan. 7

2.3.2 Suostumus Suostumuslomake (liite 2) otettiin sellaisenaan käyttöön jatkohankkeen aikana. Ensimmäisessä vaiheessa suostumuslomakkeen teossa oli kirjavia käytäntöjä. Useimmiten suostumuslomake tietojen vaihdosta eri toimijoiden kesken allekirjoitettiin vasta terveydenhoitajan luokse saavuttaessa ja työntekijä otti suostumuksen jo lähetettäessä asiakasta tarkastukseen. Jatkohankkeessa suostumuksen pyysikin jo lähettävä taho samalla kun teki lähetteen. Syy tähän muutoksen oli tietoturva: jos suostumuslomake tehtäisiin vasta terveydenhoitajan luona, olisi salassa pidettävää tietoa jo vuotanut. Ilman suostumusta ei edes asiakkaan nimeä saa antaa eteenpäin. Hankkeen jälkeistä aikaa varten tehtiin uusi suostumuslomake (liite 3), joka on käytetty kaupungin tietosuojavaltuutetulla hyväksyttävänä. Uusi suostumuslomake tehtiin, koska hankkeen aikana käytetyssä lomakkeessa pyydettiin lupaa saada käyttää asiakkaan tietoja opinnäytetöihin ja hankkeen jälkeisessä sitä ei tarvinne kysyä. 2.3.3 Terveystarkastus Lähettävä taho pyytää asiakkaalta suostumuksen tietojen vaihtoon ja tekee lähetteen, johon on kirjattu se mitä terveystarkastukselta halutaan. Useimmiten lähettävä taho on laittanut mukaan myös aktivointisuunnitelman, työhistorian ja tallennettua tietoa siitä mitä lähettävä taho on asiakkaasta kerännyt. Selkeää käytäntöä ei ole ollut mitä kukakin laittaa, koska lähettävästä tahosta riippuu, mitä tietoa heillä asiakkaasta on. Aluksi terveydenhoitaja käy läpi lähetteen; lähettäjän taustaorganisaation ja nimen, tarkistaa mitä terveystarkastukselta halutaan ja jos jotain tietoa mahdollisesti puuttuu, niin hän ottaa tarvittaessa yhteyttä lähettäneeseen tahoon. Jos lähetteestä käy ilmi tarvittavat tiedot, lähettää terveydenhoitaja asiakkaalle postitse kutsun saapua terveystarkastukseen (liite 4) ja toimittaa samalla esitietolomakkeen (liite 5) täytettäväksi. Ajan saadessaan asiakas tulee terveystarkastukseen esitietolomakkeen kanssa, joka käydään läpi terveystarkastuksessa. Esitietolomakkeeseen laitettuja tietoja käytetään pohjana terveystarkastuksessa käydylle keskustelulle. Asiakkaan terveyttä ja elämäntilannetta kartoitetaan keskustellen esitietolomakkeeseen täytettyjen tietojen perusteella. Apuna terveydenhoitaja käyttää erilaisia kyselyitä ja mittauksia. Yleisimmät kyselyt ovat Tyypin II diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake, BDI-Beckin depressioasteikko, Audit-kysely sekä lisäksi tarkastuksessa teetetään tarvittaessa monia muita tupakointiin, liikuntaan, ravitsemukseen ja muistiin liittyviä testejä. Terveystarkastuksessa mitataan lähes poikkeuksetta mitattu paino, pituus, vyötärön ympärys, painoindeksi, verenpaine, mikrospirometria ja näkö. Laboratoriokokeisiin asiakkaat laitetaan tarpeen ja oman tahdon mukaan. Yleisimpiä laboratoriokokeita hankkeessa olivat verensokeri ja kolesteroliarvot, maksa-arvot, perusverenkuva ja miehillä eturauhasen toimintaa mittaava koe. Laboratoriotulokset ilmoitetaan asiakkaalle puhelimitse ja tarvittaessa pyydetään uudelle käynnille tai ohjataan lääkärille jos tuloksissa jotain poikkeuksellista ilmenee. Terveystarkastuksessa ilmenneiden seikkojen perusteella asiakas ohjataan jatkotutkimuksiin. Useiden asiakkaiden kohdalla jatkohoito vaatii lisätutkimuksia tai toimenpiteitä jotka hoidetaan perusterveydenhuollossa. Mikäli jatkohoito on maksullista ja asiakas on maksukyvytön, asiakas ohjataan sosiaalitoimistoon. Asiakkaan suunnitellusta jatkohoidosta informoidaan lähettänyttä tahoa kirjallisella palautteella. Lähettänyt taho vastaa ja seuraa hoidon jatkumista yhdessä asiakkaan kanssa. 8

2.3.4 Sosiaaliohjaajan palveluohjaus Yhtenä sosiaalityön keinona vaikuttaa syrjäytymiseen ehkäisevästi voidaan pitää yksilökohtaista palveluohjausta. Palveluohjauksen jokaiselle asiakkaalle nimettään yksittäinen työntekijä tai työpari, joka kantaa vastuu asiakasprosessista yhdessä asiakkaan kanssa. Palveluohjauksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja ja tukea hänen omaa toimintakykyä. Työntekijä asiantuntijuus korostuu silloin, kun työskennellään monenlaisten arkielämän ongelmien kanssa. Yksilökohtainen palvelusohjaus on nähty soveltuvan erityisesti hyvin henkilöille, joilla on intensiivisen tuen ja monenlaisten palveluiden tarvetta eikä heillä ole ennestään toimivaa asiakassuhdetta yhteenkään palveluorganisaatioon. (Raunio 2009, 175.) Palveluohjauksen tarkoituksena on määritellä asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niiden kanssa sopivat palvelut -ja tuet. Palveluohjaus käsittää seuraavat työskentelyprosessit; asiakkaiden valinta, palvelutarpeen arviointi, palvelujen ja tuen järjestäminen sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarvittaessa palvelukokonaisuuden korjaaminen. (Raunio, 2009, 175.) Hankkeen aikana sosiaaliohjaajan palveluohjaukseen ohjautui pääsääntöisesti sellaisia asiakkaita joilla oli terveystarkastuksessa tai lääkärin vastaanottokäynnin jälkeen noussut esille asioita, jotka vaativat pidempiaikaista työskentelyä asiakkaan sekä verkostojen kanssa. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi asumiseen liittyvät ongelmat (asunnottomuus), kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, eri etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyvä ohjeistus ja neuvonta. Asiakkaan kanssa mietittiin eri vaihtoehtoja hänen suunnitelmiensa teon pohjaksi sekä tehtiin konkreettisia jatkosuunnitelmia työllistymiseen, koulutukseen tai kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Sosiaaliohjaaja vastasi niiden asiakkaiden kokonaisprosesseista, jotka olivat hänelle ohjautuneet. Asiakassuhteet olivat tiiviitä ja tapaamiset sovittiin asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakkaasta riippuen tapaamisia oli useamman kerran viikossa tai vain kerran. Lisäksi asiakkaisiin voitiin pitää yhteyttä puhelimella. Palveluohjaus piti sisällään myös eri lausuntojen suomentamista, yhteydenpitoa lääkäreihin ja muihin verkostoihin sekä osallistumista muutaman asiakkaan kohdalla aktivointisuunnitelmien tekoihin sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään. Asiakkaita myös motivoitiin asioidensa selvittelyyn, toimenpiteisiin osallistumiseen, hoitosuhteen aloittamiseen ja sen ylläpitämisessä. Ensimmäinen Työkyky hanke aikana sosiaaliohjaaja kävi mm. tutustumassa yhdessä asiakkaiden kanssa eri palveluiden tuottajiin, esimerkiksi Lapin kuntoutuskeskukseen, Balanssi ry:n, sekä Turvasen ja Jokkatuvan toimintaan. Sosiaaliohjaaja toimi myös Työkyky hankkeen aikana kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän koolle kutsujana kahden asiakkaan osalta. Näissä tapauksissa asiakkaalla oli laaja viranomaisverkosto ympärillä, mutta varsinaista yhteistä suunnitelmaa ei ole ollut. Sosiaaliohjaaja vastasi näiden asiakkaiden suunnitelman toteuttamisesta yhdessä asiakkaan kanssa. Jatkohankeen, eli Työkyky ja terveys hankeen aikana, asiakkaita ohjautui mm. Kelan kautta haettavaan ammatilliseen kuntoutukseen sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakkuuteen. Asiakkuuksia myös palautui ja ne jatkuivat sosiaalitoimen aikuissosiaalityössä sekä sosiaaliturvatyössä hankkeen loputtuakin. Sosiaaliohjaajalla oli mahdollisuus tehdä lähetteitä työvoiman palvelukeskukseen ja muutamia aikuissosiaalityöstä ohjautuneita asiakkaita aloittikin asiakkuuden työvoiman palvelukeskuksessa. Näissä tapauksissa oli useimmiten ollut kysymys lyhyestä terveydenhuollon interventiosta, jotka eivät ole olleet esteenä jatkosuunnitelman tekemiseen. Työvoiman palvelukeskuksessa yhteistyö painottui kuntoutuspsykologin kanssa työskentelyyn. Ensimmäisen Työkyky hankkeen aikana asiakkaita ohjautui yhteistyössä kuntoutuspsykologin kanssa kuntoutustutkimuksiin, koulutuskokeiluihin sekä työkokeiluihin. Asiakkaita ohjautui myös työvoiman palvelukeskuksen täydentävinä palveluina ostettuihin ryhmämuotoisiin palveluihin. 9

Lisäksi määräaikaisen työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ohjautui yksi henkilö. 2.3.5 Palaute terveystarkastuksesta Terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kirjoittaa lähettäneelle taholle palautteen terveystarkastuksesta. Palaute on hyvin vapaamuotoinen kirjoitus terveystarkastuksessa ilmi tulleista terveydellisistä seikoista ja jatkohoitoon ohjaamisesta. Pyydettäessä asiakas saa itse kopion palautteesta. Hankkeessa palautetta lähettäviltä tahoilta tuli vain lähinnä palautteen kieliasusta; toivottiin, että palautteessa käytettäisiin Suomea eikä latinaa ja että kaikkea yhdentekevää tietoa ei tarvitse palautteeseenkaan laittaa. Hankkeen aikana mietittiin palautteen antamista sähköisenä, mutta ainakaan vielä asia ei ole edennyt. Hankkeessa asiakkaalle itselle annettiin tämän halutessa terveystarkastuksesta todiste mittauksista ja jatko-ohjeistuksista (liite 6). Asiakkuus terveydenhoitajalla yleensä päättyi, kun hän on ohjasi asiakkaan jatkotoimenpiteisiin ja kirjoitti palautteen lähettävälle taholle. 2.3.6 Tietojärjestelmät Tietojärjestelmien osalta terveydenhoitaja on käyttänyt Terveys Effica- järjestelmää. Sosiaaliohjaajan käytössä on ollut Effica yksilö- ja perhehuollon (YPH) järjestelmä, joka on käytössä niin peruspalveluiden aikuissosiaalityössä kuin työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityössä. Kummallakaan työntekijöistä ei ole ollut oikeuksia esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksen TYP- järjestelmään, eikä oikeuksia toistensa käyttämiin ohjelmiin. Terveydenhoitajalla oli Terveys Efficassa rajatut käyttöoikeudet. Terveydenhoitajalla oli katselu- ja kirjoitusoikeus asiakkaan perustietoihin, yleisterveydenhuollon osioon, oikeudet laboratoriokokeiden tilaamiseen ja tulosten katseluun sekä oikeus viestin lähettämiseen Terveys Effican muille käyttäjille, kuten lääkäreille ja hoitajille. Terveydenhoitajalla oli oikeudet seuranta-lehtien käyttöön, jotka sisältävät muun muassa verenpaineen, kuulon ja rokotusten seurannat. Lisäksi terveydenhoitajalla oli oikeus fysioterapian toimijoiden käyttäjien asiakaskirjaustietojen sekä röntgen-tietojen katseluun. Oikeus on ollut myös katsella ja kirjoittaa terveydenhoito-lehdille sekä todistus/lausunto osioon. Katselu- ja kirjoitusoikeuksia ei ole ollut mielenterveys- ja päihdepalveluiden tietoihin. Terveydenhoitajalla on käyttänyt Effica ajanvarausohjelmaa. Sosiaaliohjaajalla oli katselu- ja kirjoitusoikeudet Effica YPH:ssa asiakkaan perustietoihin, asiakaskertomuksiin, sekä päätös-näytöille. 2.4 Toimintaa kuvaava kaavio Toimintamalli on kuvattu Rovaniemen kaupungin prosessikuvausohjeita noudattaen. Sen kokoaminen ja kuvaaminen on ollut osa hankkeen sosiaaliohjaajan opinnäytetyötä hänen suorittaessa Kemi-Tornio ammattikorkeakoulussa sosiaalialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Toimintamallissa on kuvattu prosessi alkaen siitä, kun asiakas saapuu lähettävän tahon luo päättyen siihen, kun asiakas siirtyy joko perusterveydenhuollon palveluihin tai muihin palveluihin. Toimintamallin kuvaus tullaan julkaisemaan Rovaniemen kaupungin internet-sivuilla. Alla olevaan toimintamalliin on koottu kaikki tällä hetkellä mukana olevat toimijat. 10

Kaavio 2. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli. 11

3. Asiakastiedot ja asiakkaiden näkökulma 3.1 Asiakastiedot Lähetteet Terveydenhoitajan ensimmäiset asiakkaat vuoden 2008 alussa olivat pääsääntöisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Kevään 2008 aikana, kun käytännön asiat alkoivat selkiintyä, myös aikuissosiaalityön asiakkaiden määrä lisääntyi. Työ- ja elinkeinotoimistosta asiakkaita alkoi tulla syksyn 2008 aikana, johtuen TE-toimistossa tehtyjen sisäisten muutosten takia. Jatkohankkeen aikana asiakasvirta hieman tasaantui TE-toimistosta herätessä lähettämään enemmän asiakkaita kun taas palvelukeskuksen lähetemäärä hieman pieneni. Aikuissosiaalityöstä asiakasvirta pysyi koko hankkeen aikana suhteellisen vakiona. Yhteensä lähetteitä tuli koko aikana 320. Vuoden 2009 aikana hanke oli tauolla ja tuolloin asiakkaita ei ollut noin kuuden kuukauden aikana. Sosiaalipalvelukeskuksen asiakkaat olivat pääsääntöisesti aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliturvatyöntekijöiden lähettämiä, mutta muutama oli tuli myös lastensuojelusta ja jälkihuollosta. Työvoiman palvelukeskuksen lähetteet tulivat pääsääntöisesti sosiaaliohjaajilta ja sosiaalityöntekijöiltä, mutta useita tuli myös Työ- ja elinkeinotoimistosta työvoimanohjaajilta. Muut kaksi hankkeeseen lähetettyä asiakasta (ks. kaavio 3) tulivat terveyskeskuksesta hoitajan lähettämänä ja työllisyyttä tukevasta hankkeesta. Kaavio 3. Lähetteet. 12

Sukupuolijakauma Asiakkaiden sukupuolijakauma painottui varsinkin hankkeen alussa miehiin. Hankkeen jatkuessa sukupuolijakauma tasoittui, mutta pysyi koko ajan miesvoittoisena. Kaavio 4. Sukupuolijakauma Asiakkaiden ikäjakauma Hankkeeseen lähetetyistä asiakkaista kaikki eivät saapuneet terveystarkastukseen. Osa perui suostumuksensa, koska he olivat tulleet toisiin ajatuksiin terveystarkastuksen tarpeellisuudesta ja osa asiakkaista jätti saapumatta varatuille ajoille saapuneet. Yhteensä näitä asiakkaita oli 42, eli noin 320 lähetetystä asiakkaasta 14% jätti syystä tai toisesta saapumatta. Kaikille tarkastukseen saapumattomille asiakkaille annettiin toinen ja usein kolmaskin vaihtoehto saapua ja muutamia asiakkaita tulikin, kun tarpeeksi monta kutsua oli lähetetty. Varatuille ajoille saapumattomista ei pidetty tilastoa, mutta kokemuksen mukaan nämä asiakkaat eivät sijoittuneet mihinkään tiettyyn ryhmään, vaan heidän joukossaan oli miehiä ja naisia kaikista ikäluokista. Hankkeen alussa oli tavoitteena saada terveystarkastukseen nuoria, mutta tästä tavoitteesta tingittiin aika nopeasti. Mitä kauemmin hanke oli ollut toiminnassa, sitä iäkkäämpää asiakaskunta oli. Suurin ryhmä oli selkeästi 45 ja 54 ikävuoden välissä olevat henkilöt ja yleensäkin asiakkaista yli 35-vuotiaita oli noin 82%. Kaavio 5. Ikäjakauma 13

Jatko-ohjaukset Terveystarkastuksessa käyneistä asiakkaista suurella osalla asiakkaista oli terveydentilassaan rajoituksia työnteon suhteen tiedossa jo ennen terveystarkastukseen tulemista. Lähestulkoon jokainen asiakas ohjattiin eteenpäin tarkempiin tutkimuksiin. Monet asiakkaista eivät kuitenkaan omasta mielestään tarvinneet lisätutkimuksia ja jatkoon ohjatuistakin iso osa ei ikinä asioitaan enempää alkanut selvittämään. Tilastojen mukaan terveydellisiä riskejä oli melkein kaikilla. Vain kolmella asiakkaalla ei ollut terveydellisiä riskejä! Yleisimpiä riskejä olivat ylipaino ja tupakointi ja kohonnut verenpaine. Yleisimmät jatko-ohjaukset olivat laboratorio verikokeita varten, lääkäri ja sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotto. Yleisimpiä jatko-ohjauksen syitä olivat tuki- ja liikuntaelinten vaivat, kohonnut verenpaine, ylipaino, diabetekseen sairastumisen korkea riski, mielialahäiriöt, työkyvyn arvioinnit, toimintakyvyn arvioinnit ja sairausloman tarpeen arvioinnit. Terveystarkastuksesta ohjautumisesta pidettiin erilaisia tilastoja hankkeiden aikana, joten niiden yhdistäminen ei ollut kovin hedelmällistä ja kaaviossa 6 on eritelty ensimmäisen hankkeen ja jatkohankkeen ohjautumispaikat. Huomioitavaa on, että ohjaukset eivät välttämättä merkinneet käyntejä kyseisissä paikoissa. Osa asiakkaista ei katsonut tarpeelliseksi mennä ohjattuihin tutkimuksiin tai käynneille. Sosiaaliohjaajan kanssa oli suullinen sopimus, että kaikille TE-toimistosta tulleille asiakkaille voi antaa suoran ajan sosiaaliohjaajan luo. TYP:n ja sosiaalipalvelukeskuksen asiakkaita ei sosiaaliohjaajan luo ohjattu. Muita ohjauspaikkoja olivat terveydenhuollon lisäksi Kelan vakuutussihteeri, työvoiman palvelukeskuksen kuntoutuspsykologi sekä erilaiset kolmannen sektorin toimijoiden palvelut. Jatkohankkeessa ei eritelty laboratoriokokeissa kävijöitä, ne 14

laskettiin yhteen Terveyskeskus/muu sarakkeeseen. Suurin osa, miltei kaikki Terveyskeskus/muu sarakkeessa olivat laboratorioon ohjattuja. Kaavio 6. Alkuhankkeen terveystarkastusten ohjautumiset Kaavio 7. Jatkohankkeen terveystarkastusten ohjautumiset 15

Arvio työkyvystä Terveydenhoitaja arvioi asiakkaan työkyvyn tämän kertoman ja keskustelun perusteella terveystarkastuksen jälkeen. Arvioinnissa käytettiin kolmea luokkaa: työkykyinen, osatyökyinen/työkyvyn rajoitteita ja työkyvytön. Työkyinen kykenee työskentelemään opiskelemassaan ammatissa ja tai viimeisessä harjoittamassaan ammatissa. Osatyökykyisellä/työkyvyn rajoitteisella on lieviä työkyvyn esteitä. Lieviä työkyvyn esteitä ovat esimerkiksi tietyissä ammateissa astma ja selkäkivut. Työkyvytön on täysin kykenemätön työskentelemään ammatissaan tai viimeksi työskentelemässään työssä. Työkyky voi kuitenkin palautua. Alla kaavio, jossa on eritelty terveydenhoitajan tekemät työkyvyn arviot terveystarkastuksen jälkeen jatkohankkeen aikana 1.9.2009-8.6.2010. Huomion arvoista on, että yli puolet asiakkaista on arvioitu osatyökyisiksi (55%) ja täysin työkykyisiä on vain noin kolmasosa asiakkaista (34%). Yleisimmät työkykyyn vaikuttaneet tekijät olivat päihteiden käyttö, masennus, tuki- ja liikuntaelinvaivat. Arvioita työkyvyn madaltumisen syistä ei ole kuitenkaan tilastoitu. Kaavio 8. Arvio työkyvystä 3.2 Sosiaaliohjaajan asiakkuudet Terveydenhoitaja selvitti terveystarkastuksen yhteydessä asiakkaan tarvetta sosiaaliohjaukseen. Ohjauksen tarvetta oli esimerkiksi sairasloma tilanteissa, etuusasioiden selvittelyssä tai hoitotoimenpiteiden jälkeen jatkosuunnitelmien työstämisessä. Terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan toimiminen fyysisesti samoissa tiloissa mahdollisti nopean suullisen konsultaation terveydenhoitajan ja sosiaaliohjaajan välillä, jossa voitiin harkita asiakkaan tarvetta sosiaaliohjaajan ohjaukselle. Sosiaaliohjaan asiakkaana aktiivisessa asiakassuhteessa ensimmäisen Työkyky-hankkeen aikana oli 27 asiakasta. Aktiivinen asiakassuhde tarkoittaa sitä, että asiakkuus on kestänyt pitempään ja pitänyt sisällään useita tapaamisia ja puhelinkontakteja. Jatkohankkeen, eli Työkyky ja terveys hankeen aikana 1.9.-30.11.2010, asiakassuhteessa oli ollut 12 henkilöä sekä 1.1.-31.10.10 välisenä aikana asiakassuhteessa 18 henkilöä. Muutama asiakassuhde jatkui vaikka 16

projektityöntekijän vaihtui 1.1.10 jälkeen. Asiakaskontakteja oli kuukausittain n. 50 % enemmän kuin asiakastapaamisia. Asiakkaisiin pidettiin usein yhteyttä myös soittamalla tai olemalla mukana moniammatillisissa verkostopalaverissa yhdessä asiakkaan kanssa. Sosiaaliohjaaja myös kokosi ja koordinoi verkostoja sekä moniammattillisia tapaamisia asiakkaiden asioissa. Asiakkaana oli myös sellaisia henkilöitä joiden asiat selvitettiin yhden tapaamisen aikana. Tällaisien asiakkuuksien osalta asiat kohdentuivat yleensä etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyviin asioihin. Projektityöntekijät osallistuivat myös eri yhteistyötahojen kanssa pidettäviin tapaamisiin ja koulutuksiin sekä seminaaripäiviin. 3.3 Asiakaslähtöinen kehittäminen Hankkeen tavoitteissa oli asiakkaiden osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin pääsemään useammallakin eri tavalla. Ensimmäinen osallistumismahdollisuus asiakkailla oli hankkeen sosiaaliohjaajan tekemä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Terveyspalvelut kuuluvat myös työnhakijoille toimintamallin kuvaaminen työnhakijoiden terveyspalveluiden toteuttamiseksi (Susanna Lauhava 2009), jonka yhtenä osana olivat hankkeen asiakkaiden osallistuminen ja osallisuuden kokemukset hankkeen kehittämistyössä. Sosiaaliohjaaja kokosi asiakkaista ryhmän, jossa pohdittiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään palvelujärjestelmän nykytilasta sekä kehittämisehdotuksia fokusryhmähaastattelua soveltaen. Toinen asiakkaiden osallistusmis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kartoittaminen oli myös opinnäytetyö. Terveystarkastukset ja moniammattillinen yhteistyö pitkäaikaistyöttömän tukena Rovaniemellä (Ihalainen & Riihiaho 2009) tarkasteli lähinnä asiakkaiden terveystarkastustuloksia ja niiden pohjalta heidän terveydentilaansa, mutta osana oli myös asiakkaiden kokemuksia terveystarkastuksesta. Kolmas opinnäytetyö on keskittynyt keräämään nimenomaan asiakkaiden kokemuksista hankkeen asiakkaana olemisesta. Viimeisimpänä mainittu opinnäytetyö on vielä työn alla eikä näin ollen sen tuloksia voida vielä käyttää. Tähän mennessä saatu palaute ja tutkimustulokset ovat olleet lähinnä positiivisia. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, että palveluita tarjotaan tasapuolisesti kaikille ja terveystarkastus on koettu hyväksi keinoksi selvittää nykyinen terveydentila. Suostumuksen allekirjoittamista on pidetty asiakkaan omana etuna eikä sitä ole kritisoitu. Vaikka tarkastukset ja terveydenhoitajan kohtaaminen koettiin asiallisena, oli osa asiakkaista kuitenkin jännittänyt tilannetta. Asiakkaat toivoivat, että työttömille suunnattaisiin jatkossakin monipuolisia palveluita ja säännöllisiä terveystarkastuksia. 17

4 Toiminnan jatkuvuus 4.1 Toimintamallin juurrutus perusterveydenhuoltoon Rovaniemen Työkyky ja terveys hanke loppuu 31.10.2010. Ennen hankkeen loppumista, kaksi kaupungilla toimessa olevaa terveydenhoitajaa jatkavat terveystarkastusten tekoa. Hankkeessa toimineella terveydenhoitajalla ei ole pysyvää työsuhdetta kaupunkiin. Tarkastusten osalta tapahtuu saattaen vaihto kaupungin omiin työntekijöihin. Terveydenhoitajat työskentelevät Pulkamontien terveysasemalla omissa tiimeissään ja tulevat tekemään terveystarkastuksia oman työnsä ohessa. Toiselle, Sairaalakadun, terveysasemalle keskitetään muita uusia käytäntöjä. Lähetteet terveystarkastuksiin tulevat jatkossa samoista paikoista kuin aiemminkin, mutta terveydenhoitajien pääasiallisen toimipaikan vuoksi toivottavasti myös lähetteet terveydenhuollosta lisääntyvät. Muuten toiminta jatkuu samanlaisena kuin hankkeenkin aikana. Asiakkaat tulevat lähetteillä terveydenhoitajan luo, joka tarvittaessa ohjaa jatkotutkimuksiin, ja terveystarkastuksen jälkeen kirjoittaa palautteen lähettäneelle taholle. Loppuraportin kirjoitusvaiheessa oli vielä epäselvää tekevätkö terveydenhoitajat tarkastuksia omalla työasemallaan vai hankkeen aikana käytössä olleessa huoneessa työvoiman palvelukeskuksessa. Lisämenoja voidaan karsia, ettei nykyisten tilojen vuokraamista jatketa, mutta työvoiman palvelukeskuksessa olisi yhteistyötahot lähettyvillä. Toiminta siis jatkuu, mutta tilat jossa terveystarkastukset tehdään, ovat vielä auki. Kaupungissa tehdyssä työllisyysohjelmassa on kirjattu, että terveystarkastuksia tullaan tekemään vuositasolla 130 henkilölle, mikä tarkoittaa 2-3 tarkastusta viikkoa kohden. Vielä ennen uusien terveydenhoitajien aloittamista on tarkoitus käydä esittäytymässä ja kertomassa käytännön asioista terveystarkastukseen lähettämisestä. Tarkoitus on myös jakaa mainoksia terveystarkastuksen mahdollisuudesta työvoiman palvelukeskukseen, TE-toimistoon ja sosiaalipalvelukeskukseen, jotta asiakkaat voivat itsekin halutessaan ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Hankkeessa vahvasti mukana ollut sosiaaliohjaajan osuus jää tulevaisuudessa pois. Hankkeen aikana sosiaaliohjaaja oli siltana sosiaalitoimistoon ja työvoiman palvelukeskukseen. Hankkeen jälkeisellä ajalla terveydenhoitajat joutuvat itse olemaan enemmän yhteistyössä sosiaalitoimiston ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Hankkeen aikana yhteystyö on ollut helppoa koska toimintatavat sosiaalipalvelukeskuksen ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa ovat olleet sosiaaliohjaajalle tuttuja. Tärkeä osa juurruttamista on tehty kun hankkeen työntekijät ovat käyneet kertomassa työttömien terveystarkastusten tilastoja ja tuloksia kaupungin päättäjille ja toimijoille. Tilastoja lukemalla, päätöksiin kykenevät ovat voineet pohtia pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tarpeellisuutta ja resurssien panostamista. 4.2 Hanketyön kokemusten ja tulosten levittäminen Hankkeen puitteissa ei ole järjestetty lehdistötilaisuuksia. Tiedottaminen yhteistyökumppaneille tapahtui hanketta ja toimintamallia esittelemällä erilaisissa yhteistyöfoorumeissa ja palavereissa. Hankkeen kuluessa ja työntekijöiden vaihtuessa, hanketyöntekijät esittelivät hanketta niille 18

tahoille, jotka työskentelevät hankkeen kohderyhmän kanssa. Hanketta esiteltiin tai yhteistyökäytännöistä sovittiin seuraavien tahojen kanssa: Rovaniemen monitoimikeskus säätiö Lapin keskussairaalan kuntoutustutkimusyksikkö Romppu, Lapin Nuorten päihdeklinikka Rovaniemen toimintakeskukset (Jämytie ja Ounastuote) Rovaniemen päiväkeskus ry Rovaniemen lähimmäiset ry Balanssi ry Turvanen Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus Jokka-tupa Kriminaalihuoltolaitos, Pohjois-Suomen aluetoimisto Kolpeneen keskuslaitos Rovaniemen seudun työttömät ry Rovaniemen kaupungin kuntoutus- ja fysioterapiaosasto Neuvokas, Rovaniemen seudun vapaaehtoistyön keskus Rovaniemen kaupungin mielenterveystoimisto sekä A-klinikka Rovaniemen kaupungin terveyskeskuslääkärit Rovaniemen terveyskeskushoitajat Lapin mielenterveys- ja päihdehanke Lapin Martat ry Rovaniemen kaupungin hammashuolto Tiedottamisen osalta isoin tapahtuma oli hankkeen päätösseminaari Työttömien terveyspalvelut ja kuntoutuminen kohti työllistymistä, joka järjestettiin lokakuussa 2010. Seminaarin tarkoituksena oli tiedottaa toiminnasta ja saattaa yhteen niin Rovaniemen seudulla toimivat kuin myös muut Lapin alueella toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinohallinnon ammattilaiset. Seminaariin olivat tervetulleita myös opiskelijat, organisaation edustajat ja työttömien terveyden edistämisestä kiinnostuneet. Muutamasta pienemmästä kunnasta oltiinkin hankkeen loppuaikana yhteydessä hanketyöntekijöihin alkuvaikeuksien selättämiseksi ja kokemusten lisäämiseksi. 19

5 Tulokset ja johtopäätökset 5.1 Yhteenveto tuloksista Hankkeen ensisijainen tavoite, toiminnan juurruttaminen osaksi perustyötä onnistui. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista tulee osa perusterveydenhuollon toimintaa jatkossakin. Kaksi terveydenhoitajaa tulee tekemään terveystarkastuksia hankkeen päättymisen jälkeen oman työnsä ohella. Muutkin tavoitteet täyttyivät ainakin osittain. Tulevaisuuden visio yhteisestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta ei ainakaan vielä täyttynyt, mutta hanke lisäsi sosiaalija terveysalan sekä työhallinnon tietoa toisten tekemisistä ja lähensi toimijoita. Hanke vastasi osaltaan vajaakuntoisten ja työkyvyttömien hoitoonohjauksen tarpeeseen ja terveydenhoitajan toiminta tässä prosessissa selkiytyi. Haasteita jatkoa ajatellen riittää kuitenkin. Asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat, henkilöstöt vaihtuvat yksiköiden sisällä säilyykö toimintatapa, onko toimijoilla todellista kiinnostusta työttömien terveydenhuollon ja yleensä palvelun kehittämiseen ja monia muita kysymyksiä jää auki. Kokonaisuutena voi todeta, että hyviä käytäntöjä on siirtynyt yleiseen käytäntöön hankkeen myötä, mutta samalla työttömien terveydenhuollossa on vielä paljon kehitettävää. Työvoiman palvelukeskuksille on laadittu TEM:n, STM:n, Kelan, Suomen Kuntaliiton yhteistyössä toimintaa koskevat linjaukset maaliskuussa 2010. Linjauksissa on mainittu, että henkilöstömääräältään yli 10 käsittävissä työvoiman palvelukeskuksen yhteisissä toimitiloissa henkilöstöön tulisi kuulua terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Alle 10 käsittävissä toimitiloissa terveydenhuollon palvelujen saatavuus on turvattava muilla tavoin. Tällä hetkellä Rovaniemen TYP:n henkilöstömäärä on 12, mutta terveydenhoitajien sijoituspaikkaa hankkeen päättymisen jälkeen ei vielä ole saatu ratkaistua. Edelleenkin tietosuoja liittyvät kysymykset rajoittavat jouhevaa tietojen vaihtoa eri organisaatioiden välillä. Tietosuojan ja tietojenvaihdon osalta jatkossa tulisi pohtia sitä miten tietojen vaihtaminen saataisiin tulevaisuudessa onnistumaan paremmin eri viranomaisten välillä. Hankkeen aikana asiakkaalta pyydettiin erillinen suostumus tietojen vaihtamisesta työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja Kelan virkailijoiden kesken. Terveydenhuollon tietojärjestelmään ei vielä toistaiseksi (edes rajatusti) ole lupaa muilla kuin terveydenhuollon ammattilaisella. Asiakkaan työkykyisyys voi olla rajoittunut tai hän voi olla täysin työkyvytönkin, mutta asia ei tule ilmi työvoimatoimistossa ja asiakas on edelleen täysikuntoisena työttömänä työnhakijana. Miten siis useiden vuosienkin aikana kertynyt tieto asiakkaan tilanteesta saadaan kulkemaan eri viranomaisten välillä niin, että se palvelee asiakkaan kokonaistilannetta parhaalla mahdollisella tavalla? Terveydenhuollon linkittyminen työttömien eri asiakasprosesseihin (työvoimatoimisto, sosiaalitoimi, Kela) on haasteellista ja vaatii aikaa. Jatkossakin tulisi keskittyä siihen, millaisin toimin tätä yhteistyötä voitaisiin kehittää ja syventää. Miten jokaisen mukana olevan tahon rooli asiakkaan prosessissa määritellään, kuka vastaa ja mistä? Tärkeää on myös eri tahojen kanssa käydä keskustelua perustehtävästään suhteessa työttömien asiakasprosessiin. On asiakkaita jotka tarvitsevat viranomaisten apua ja ohjausta palveluiden saamiseksi. Hankkeen loputtua tärkeää on sopia kenellä on kokonaisvastuu asiakasprosessin etenemisestä; vastaako kokonaisuudesta lähdettävä taho vai onko esim. sosiaalitoimen aikuissosiaalityöllä oma roolinsa asiakasprosessien etenemisessä? 20

5.2 Avainhenkilöiden näkemyksiä PTT-hankkeesta Rovaniemen TE-toimiston johtaja Marja Perälä Näen hankkeen jatkon ehdottoman tärkeänä huomioiden asiakasrakenne ja asiakkaiden tarpeet sekä terveydentila. Hanke on tuottanut selkeää lisäarvoa toimiston toiminnalle kokonaisuutena. Hankkeeseen on voitu ohjata sellaisia henkilöitä, joiden osalta palveluissa ja prosesseissa eteneminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin henkilöiden terveys ja toimintakyky on saatu selvitettyä. Tämä on edesauttanut sitä, että olemme voineet tarjota asiakkaille heidän ensisijaisesti tarvitsemiaan palveluja sekä sen jälkeen kohdentaa heihin oikeita palveluja oikea-aikaisesti, mikäli he ovat olleet kykeneviä te-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen aktiiviprosesseihin. Asiakkaiden näkökulmasta heidän terveydentila ja toimintakyky on tullut arvioinnin kohteeksi ja he ovat päässeet tutkimuksiin sekä jatkotoimenpiteisiin. Hanke on myös tiivistänyt eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja auttanut hahmottamaan asiakasrakennetta kokonaisuutena. Eri toimijat ovat voineet muodostaa hankkeen ja muun yhteistyön pohjalta yhteisen näkemyksen tilanteesta ja asiakkaiden tarpeista. Tämä on auttanut löytämään eri /kirkastamaan eri toimijoiden roolia ja tehtäviä palveluverkostossa. Hankkeen kautta on saatu faktatietoa, jota on voitu hyödyntää yhteistyössä ja palvelujen suunnittelussa sekä organisoinnissa. Mielestäni tämä on ollut upea voimannäyte eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. Olemme siinä onnistuneet te-toimiston näkökulmasta hyvin. Hankkeen kautta myös perusterveydenhuolto on saatu ainakin havahtumaan, ehkä osin myös kiinnostumaan työttömien tämän hetkisestä terveydentilasta. Yhteistyö on tiivistynyt selkeästi. Yksi merkittävä asia on ollut myös se, että hankkeen kautta olemme oppineet toisiltamme. Tunnemme ja tiedämme aikaisempaa enemmän siitä, mikä kunkin toimijan rooli on ja millä periaatteilla palveluja kohdennetaan. Myös palvelut ovat tulleet tutummiksi. Huono puoli on se, että hanke on määräaikainen ja juuri kun löysimme yhteisen sävelen, hankkeen määräaika päättyy. Tarvetta hankkeelle on edelleenkin ja mielestäni sen pitäisi olla jatkuvaa toimintaa. Mielestäni hankkeessa olisi voinut olla korostuneemmin esillä mielenterveyteen liittyvät asiat, koska hyvin monella asiakkaalla työllistymisen esteet kulminoituvat mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Miten nämä tahot olisi voinut kytkeä mukaan vielä tiiviimmin ja systemaattisemmin hankkeeseen? Sosiaaliturvan palvelukeskus, Aikuissosiaalityö ja työvoiman palvelukeskus, johtava sosiaalityöntekijä Eija Savelius-Koski Työttömien terveystarkastusmalli ollaan hankkeen päättyessä juurruttamassa osaksi perustyötä, mikä on ollut yksi keskeisistä tavoitteista. Tässä vaiheessa hyväksi todetun toiminnan jatkuminen vaatii aktiivista moniammatillista työotetta sekä lähettäviltä tahoilta kuin terveystarkastuksia tekeviltä työntekijöiltäkin. Haasteena on luonnollisesti työn edelleen kehittäminen sekä joustava yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tähän hankkeen kautta on saatu hyvää kokemusta ja rakennettu pohja, jonka kautta työtä on hyvä jatkaa. Jatkossa näitä kokemuksia tulee käyttää hyväksi ja edelleen täsmentää rajapintatyöskentelyä sosiaali- ja 21