Etusivu Markets Nordea Markets Tutkimus, 27. toukokuuta 2014 Rahaa saa, mutta ottajat ovat harvassa Suomessa yritysten kasvumahdollisuudet ovat hyvällä pohjalla rahoituksen suhteen. Tutkimusten mukaan Suomessa pankkilainojen saatavuus on euroaluetta helpompaa ja korot matalammalla. Kun yrityslainojen keskikorko oli euromaissa viime vuoden lopulla keskimäärin 2,8 prosenttia, Suomessa se oli 2,1 prosenttia. Vain muutamassa muussa maassa lainaa saa halvemmalla kuin Suomessa. Lähtökohdat investoinneille pitäisi siis olla kunnossa. Mutta käytännössä näin ei kuitenkaan ole, sillä Suomessa pienempi osa yrityksistä hakee pankkirahoitusta kuin muualla euroalueella. Investoinnit eivät houkuttele. Näkymät ovat heikot. Jatkuu sivulla 2 Markkinoiden suunta Spot Suunta Suojaustarve* 27.5.14 <1kk 12kk Vastuut Saatavat EUR/USD 1.3645 *** *** EUR/GBP 0.8107 *** ** EUR/SEK 9.041 *** *** EUR/NOK 8.1212 ** *** EUR/CHF 1.2222 ** *** EUR/JPY 139.08 *** *** EUR/PLN 4.1615 *** ** 27.5.14 <1kk 12kk Lainat Sijoitukset Euribor 3kk korko 0.32 % *** *** Eur 5v swap-korko 0.76 % *** *** *Tähtien määrä Suojaustarve-kohdassa kertoo, kuinka tarpeellista suojaaminen on. Kolme tähteä kertoo täydestä suojaustarpeesta yhden tähden viitatessa hienoiseen suojaustarpeeseen. Valuutoissa Vastuut Suojaustarvekohdassa koskee hintavaluuttaa eli esimerkiksi EUR/USD:ssa dollaria, ja EUR/JPY:ssä jeniä. Korkojen kohdalla tähti Lainat-kohdassa viittaa tarpeeseen suojauta korkojen nousulta. Tähdet Sijoitukset-kohdassa viittaavat tarpeeseen suojautua korkojen laskulta. Suojaustarpeen aikahorisontti on kolme kuukautta. Tässä julkaisussa lisäksi Otsikot toimivat linkkeinä tekstiin Markkina-analyysi Kurodan puheet vahvistivat jeniä Lyhyet korot laskevat Valonpilkahdus Kiinan teollisuussektorilla Outokumpu kovassa nosteessa Polttopiste Miksi rupla on vahvistunut niin paljon? Kova lasku takana Riskienhallinta Yrityksen tulokseen kohdistuva valuuttakurssiriski Kalenteri Euroalueen talouden luottamus polkee paikoillaan
Pääkirjoitus Markets Peiliin katsomisen paikka Ongelmat investointihalukkuudessa ovat osittain kotikutoisia. Päättäjien kyvyttömyys tehdä vaikeita päätöksiä on kaadettu kuluttajan ja viime kädessä yritysten niskaan, kun julkistalouden sopeuttaminen on tehty veronkorotuksilla. Ostovoimaa ja kysyntää on tuhottu siinä määrin, että Suomessa yksityisen kulutuksen kehitys on viime vuosina ollut Pohjoismaisessa vertailussa heikointa. Lisäksi vientiyritysten menetettyä kustannuskilpailukykyä ei paranneta hetkessä. Siksi ei ole yllätys, että Suomen talouselämän luottamus kulkee päinvastaiseen suuntaa kuin mitä se euroalueella keskimäärin. Kun luottamus on heikkoa, investoinnit laahaavat. Yritysten investointien ennakoidaan jatkavan supistumistaan tänä vuonna, sillä viennin ja yksityisen kulutuksen näkymät ovat epävarmoja. Tarjontaa olisi Euroopan keskuspankin tutkimuksen mukaan Suomessa pkyritykset saavat pankkirahoitusta helpommin kuin euroalueella keskimäärin. Tulos on rohkaiseva, sillä pk-yritysten merkitys on Suomelle oleellinen, ja niiden ulkoinen rahoitus pohjautuu lähinnä pankkien varaan. Huhtikuussa pk-yritykset antoivat Suomessa rahoituksen tarjonnasta arvosanan 3,5, kun käytössä oli asteikko yhdestä kymmeneen (mitä suurempi luku, sen pahemmat ongelmat). Euroalueen keskiarvo oli viisi. Suomessa tilanne on tutkimuksen mukaan euroalueen paras. Jopa Saksassa pk-yrityksillä on enemmän ongelmia rahoituksen saatavuudessa. Suomen parempaan tilanteeseen viittaa myös se, että täällä 83 prosenttia rahoitusta hakeneista yrityksistä on myös saanut sen kokonaisuudessaan. Vastaava osuus muualla euroalueella on vain 62 prosenttia. Vastaavasti hylättyjä hakemuksia on Suomessa vähemmän kuin muualla. Kyselyyn vastanneiden mielestä yleisen taloustilanteen heikkous vaikutti rahoituksen saatavuuteen enemmän kuin pankkien luotonantohalukkuus. Tilaston mukaan pankkien halukkuus lainoitukseen on itse asiassa selvästi lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Sääntely vaikuttaa kaikkiin Vaikka tarjontarajoitteet ovat Suomessa muuta euroaluetta vähäisemmät, löytyy siitäkin omat ongelmansa. Merkittävän taustakaartin julkaisema Yritysrahoituskysely 2013 kertoo, että vakuuksien riittämättömyys on ollut suurin syy yritysten kokemiin ongelmiin rahoituksen saatavuudessa. Vakuusongelma juontaa juurensa pankkien sääntelyn kiristymiseen koko euroalueella. Yrityslainoitus on muuttunut sääntelijän silmissä entistä riskialttiimmaksi, joten pankit joutuvat pyytämään enemmän vakuuksia lainan turvaksi. Sääntelyn kiristyminen iskee erityisesti pieniin ja aloittaviin yrityksiin, joilla on vähän vakuuksiksi sopivaa omaisuutta. Rahoituskyselyjen viesti Suomen päätöksentekijöille on selvä: usko investointien kannattavuuteen on palautettava. Julkisen talouden sopeuttaminen menoja leikkaamalla lisäisi rohkeutta investoida. Valtion omaisuuden myynnistä saatava tulo kannattaa suunnata verojen alennuksiin. Pääekonomisti Aki Kangasharju, Kaj Paulamäki Ongelmat rahoituksen saamisessa Suomessa Rahoituksen saatavuuden vaikeus maittain Lähde: Yritysrahoituskysely Lähde: EKP
Markkina-analyysi Markets Kurodan puheet vahvistivat jeniä EURUSD: Valuuttapari on jatkanut alamäessä ja kurssi on testaillut tärkeää teknistä tasoa, joka on kurssin 200 päivän liukuva keskiarvo. Odotukset EKP.n koronlaskusta painavat euroa yhä, mikä vetää paria alas. EURGBP: Kurssi on pudonnut jo alimmilleen yli vuoteen, kun Britannian talouden vahvistuminen nostaa puntaa. Euroa taas heikentää odotukset EKP:n koronlaskusta kesäkuussa. Englannin keskuspankki suunnittelee toimia asuntomarkkinoiden viilentämiseksi, jotta korkoja ei tarvitse nostaa ennenaikaisesti. Tämä heikentää puntaa ja asettaa kurssille nousupaineita. EURSEK: Kahden viikon aikana kurssi on kääntynyt nousuun euron yleisestä heikentymisestä huolimatta, kun Riksbankin odotettu koronlasku painaa kruunua. Odotamme valuuttaparin kääntyvän alle 9,00 tason kolmen kuukauden sisällä, sillä Ruotsin talous piristynee euroalueen taloutta nopeammin. EURNOK: Norjan kohtuulliset kasvuluvut alkuvuodelta ovat tukeneet kruunua viime viikkoina ja vetäneet kurssia alas kohti 8,00 tasoa. Kuitenkin lyhyellä aikavälillä odotamme suunnan kääntyvän nousuun, sillä Norjan paluu vahvemmalle kasvuuralle on vielä kaukana. Vuodenvaihteen nurkilla euroalueen ja Norjan korkoeron kasvu vetää kurssia alas. EURRUB: Lue lisää Polttopisteestä sivulta 5. USDJPY: Japanin keskuspankin pääjohtaja Kuroda viesti lisäelvytyksen olevan toistaiseksi tarpeetonta. Hänen mukaansa Japanin inflaatio on nousemassa keskuspankin tavoitteeseen. Tämä on näkynyt jenin vahvistumisena. USA:n talouden vahvat näkymät kuitenkin tukevat dollaria ja vetävät valuuttaparia kohti 103,00 tasoa loppuvuotta kohden. Lyhyet korot laskevat USA:n 10-v korko on pysynyt toukokuun loppupuoliskon tiukassa vaihteluvälissä ja on nyt 2,53 %:n tuntumassa. Saksan 10- v korko kävi jo alle 1,3 %:ssa, mutta on sittemmin hieman hiipinyt ylöspäin 1,36 %:iin. Lyhyellä tähtäimellä odotukset uusista EKP:n toimista rajaavat vielä pitkien korkojen nousuvaraa. Odotamme EKP:n ensi viikolla laskevan sekä ohjauskorkoa että talletuskorkoa. Lisäksi keskuspankki todennäköisesti pyrkii tukemaan yritysrahoituksen kehitystä joko ilmoittamalla uudesta yrityslainavakuudellisten velkakirjojen osto-ohjelmasta tai tarjoamalla pankeille uutta pitkää rahoitusta ehdollistettuna yritysrahoituksen tukemiseen. EKP:n uudet elvytystoimet painavat lyhyitä korkoja. Eoniakäyrä hinnoittelee korkojen laskevan kuluvana vuonna, mikä kertoo odotuksista EKP:n uusista toimista. Myös euribor-korot ovat jo hieman taittuneet laskuun ja koronlasku painaa korkoja selvästi alaspäin. Euribor ja eonia korot pysyvät kuitenkin plussalla koronlaskun jälkeen. Viime päivinä pankkien välinen yliyönkorko eonia on kiivennyt jo 0,43 %:iin, mutta korko ehtii painua ennen EKP:n kokousta kuunlopun jäädessä taakse. Yhteenveto EKP painaa lyhyitä korkoja alaspäin Britannian talouden kova tahti on vahvistanut punnan huippulukemiin Kaj Paulamäki, Timopekka Hakola, Suvi Kosonen EKP:n koronlasku heikentää euroa 1.50 1.45 1.40 1.35 1.30 1.25 1.20 1.15 2010 2011 2012 2013 2014 2015 EURUSD Curncy Termiini Nordea Uudet elvytystoimet EKP:lta painavat vielä korkoja
Markkina-analyysi Markets Valonpilkahdus Kiinan teollisuussektorilla Kiinan teollisuussektorin näkymät ovat hieman kohentuneet toukokuussa heikon alkuvuoden jälkeen. Maan teollisuuden näkymiä rohkaisi ennustettua parempi ostopäällikköindeksi toukokuulta. Indeksin kohentuminen on näkynyt perusmetallien hinnannousuna. Erityisesti kuparin hinta on saanut uutta nostetta ja kammennut toukokuussa vajaat viisi prosenttia ylös. Maaliskuun pohjalukemista hinta on kivunnut lähes kymmenen prosenttia. PMI-luku pysyi kuitenkin alle 50 pisteen, mikä viittaa Kiinan teollisuuden kasvun yhä hidastuvan. Elvytys siis todennäköisesti yhä jatkuu, jotta Kiina pääsee lähelle kasvutavoitteitaan. Perusmetallien hintoihin lisäelvytys toisi lisää nousupaineita. Raakaöljyn hintakehitykseen ei helpotusta Raakaöljyn hinta on heilunut 110 dollarin yläpuolella, kun poliittiset epävarmuudet Ukrainassa ja levottomuudet Libyassa ovat tukeneet hintaa. Libyassa hallituksen ja kapinallisten välit ovat mutkistuneet entisestään. Kaksi suurinta öljykenttää ovat seisahduksissa, eikä tuotannon palautuminen näytä edistyvän. Tilanteen jatkuminen pitää raakaöljyn hintapaineita yllä. Öljymarkkinat ottivat Ukrainan presidentinvaalien tuloksen helpottuneina vastaan. Uuden presidentin Poroshenkon toivotaan rauhoittavan maan poliittista tilannetta. Myös Putin on ilmoittanut Venäjän olevan valmis yhteistyöhön uuden presidentin kanssa, mikä on vähentänyt markkinoiden huolia kriisin vaikutuksesta Venäjän öljynvientiin. Outokumpu kovassa nosteessa Useat yritykset ovat tuloskauden jälkeen esitelleet strategioitaan ja toimintaympäristöään pääomamarkkinapäivillään. SRV esitteli viime viikolla Pietarin kauppakeskusprojektejaan. Huolimatta Ukrainan kriisistä yhtiö oli edelleen optimistinen Venäjän liiketoiminnastaan, mutta aiempaa varovaisempi Suomen asunto- ja kiinteistömarkkinoiden näkymistä. Metsä Board puolestaan näkee vakaat kysyntänäkymät taivepakkauskartongille ja laajentaa myyntiään Pohjois-Amerikassa. Kysynnän kasvun jatkuessa yritys näkee kapasiteetin laajentamisen tarpeellisena, ja uskomme että investointi voi hyvinkin tulla toteutetuksi yhdellä yrityksen Suomen tehtaista. Nokian Renkaat ilmoitti tänään että vuodesta 2000 asti toimitusjohtajana toiminut Kim Gran jää eläkkeelle syyskuun lopussa täyttäessään 60 ja tilalle tulee Ari Lehtoranta Koneelta. Vaikka eläkkeelle lähtö on sopimuksen mukainen, olimme odottaneet että Gran jatkaisi vielä pari vuotta ja siten ilmoitus oli pieni yllätys. Emme usko sen kuitenkaan vaikuttavan Nokian Renkaiden strategiaan ja operatiiviseen toimintaan, jotka ovat hyvässä kunnossa. Outokummun osake on lähes tuplaantunut vuoden alusta lähtien. Yritys on viimeiset kuusi vuotta ollut tappiollinen ylikapasiteettitilanteen ja laskeneiden hintojen takia. Lisäksi pitkittynyt Inoxum-fuusio painoi tulosta. Euroopan kapasiteetin käyttöaste on parantumassa, ja USA:ssa reilu vuosi sitten käynnistyneen Calvertin tehtaan kannattavuutta tukevat kasvava kysyntä ja parantuva kustannustehokkuus. Timopekka Hakola, Kaj Paulamäki, Johannes Grasberger, Harri Taittonen, Pasi Väisänen Kiinan teollisuuden kohentuminen tukee kuparia 7 400 7 200 7 000 6 800 6 600 USD/tonni Nordean ennuste 6 400 5/13 10/13 3/14 8/14 1/15 6/15 Outokummun osakekurssin ja OMX Helsinki Portfolioindeksin kehitys vuoden alusta 200 Index 180 160 140 120 100 80 12/13 1/14 2/14 3/14 4/14 Outokumpu Oyj OMX Helsinki Capped Lähde: FactSet
Polttopiste Markets Miksi rupla on vahvistunut niin paljon? Ukrainan kriisi ei ole läheskään ohi. Mutta kun pahin näyttää olevan takana, markkinat hinnoittelevat vahvempaa ruplaa ja kalliimpia osakkeita. Petro Poroshenkon valinta Ukrainan presidentiksi jo ensimmäisellä kierroksella tuki edelleen Venäjän markkinoita. Itä- Ukrainan kriisiä se ei kuitenkaan vielä ratkaise, vaikka Poroshenko on ilmoittanut Itä-Ukrainan rauhoittamisen ensimmäiseksi tavoitteekseen. Kun kerran Ukrainan tilanne on edelleen erittäin epävarma, miksi rupla on vahvistunut jopa Ukrainan kriisiä edeltävää tasoa vahvemmaksi? Vahvaan ruplaan on ainakin kaksi merkittävää syytä: poikkeuksellisen kireä rahapolitiikka sekä tuonnin kasvun hidastuminen kriisin seurauksena. Venäjän keskuspankin tiukka kuri Venäjän keskuspankki on nostanut korkoja ruplan tukemiseksi ja inflaation hillitsemiseksi. Ukrainan kriisin kärjistymisen jälkeen keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan peräti 200 korkopistettä 7,5 prosenttiin. Samalla keskuspankki on myös vähentänyt ruplalikviditeettiä valuutan tukiostoilla. Rahan määrän kasvu onkin maalishuhtikuussa ollut poikkeuksellisen hidasta. Samaan aikaan ruplien kysyntä on pysynyt reaalitaloudessa hyvänä. Venäjän vienti on kasvanut edelleen kun öljyn hinta on pysytellyt korkeana ja raaka-aineiden viejät vaihtavat vientitulonsa dollareista rupliksi verojen maksuun ja kulujen kattamiseen. Tuonnin kasvu on tilapäisesti hidastunut Viennin kasvu pysyy tasaisena niin pitkään kun öljyn hinta on vakaa. Tuonnin kasvu sen sijaan hidastui maaliskuussa. Kauppataseen ylijäämän vahvistuminen on siis tukenut ruplaa viime viikkoina. Tuonnin kasvua rajoittaa lyhyellä aikavälillä mm. rahoituksen saatavuus. Pitkällä aikavälillä kasvava kulutuskysyntä kuitenkin tukee tuontia, joten kauppataseen ylijäämän vahvistuminen jää lyhytaikaiseksi. Alhainen työttömyys sekä reaalipalkkojen nousu ruokkivat kulutusta ja kulutustavarat Venäjä joutuu pitkälti tuomaan ulkomailta. Pidemmällä aikavälillä yhä heikompi rupla Ruplan vahvistuminen jää kuitenkin tilapäiseksi ja pidemmän ajan heikkenemistrendi jatkuu. Öljyn hinta ei lähivuosina nouse, joten Venäjän vaihtotaseen ylijäämä kutistuu jatkuvasti. Venäjän keskuspankki keventää jälleen rahapolitiikka loppuvuonna, kun inflaatio jälleen hidastuu. Laskeva korkotaso painaa siis ruplaa. Heikompi rupla on myös venäläisten toiveissa, sillä venäläiset yritykset menettävät jatkuvasti kilpailukykyään inflaation myötä. Ruplan vaiheittainen heikkeneminen auttaa hidastamaan kilpailukyvyn rapistumista. Sanna Kurronen Venäjän keskuspankin ohjauskorko ja rahan tarjonnan vuosikasvu Rupla heikkenee pitkällä aikavälillä
Polttopiste Markets Kova lasku takana USA:n pitkät korot ovat alkuvuonna painuneet. 10-v korko on nyt 2,53 %:n tuntumassa, kun vuosi aloitettiin reilun 3 %:n tasoilta. Myös Saksan 10-v korko kävi jo alle 1,3 %:ssa, mutta on sittemmin hieman hiipinyt ylöspäin. Laskua vuoden alusta on kertynyt reilut 50 korkopistettä. Vaikka Atlantin molemmin puolin laskua alkuvuonna on kertynyt samassa suhteessa, viime vuoden aikana nähty nousu oli selvästi kovempaa USA:ssa. Kova lasku on hyvä muistutus siitä, että markkinaliikkeet voivat olla äkillisiä ja massiivisia. Korkojen laskun syy löytyy teknisten seikkojen ohella odotuksia heikommaksi jääneestä jenkkien alkuvuoden kasvusta ja kehittyvien markkinoiden alakulosta. Myös geopoliittiset riskit ovat tukeneet valtionlainojen kysyntää. Euroopassa lisävauhtia on saatu toiveista EKP:n rahapolitiikan edelleen keventymisestä. USA:n talousyskä jää taakse USA:n talous supistui ensimmäisellä neljänneksellä, koska poikkeuksellisen heikot sääolosuhteet painoivat talouden aktiviteettia. Toinen neljännes on kuitenkin jo selvästi parempi ja talouskasvu kiihtyy jo 3 %:n paremmalle puolelle. USA:n työmarkkinat ovat kohentuneet. Viimeisen vuoden aikana talouteen on syntynyt uusia työpaikkoja keskimäärin 190 tuhatta kuukaudessa. Huhtikuussa heikkojen sääolosuhteiden helpottaessa päästiin jo 288 tuhannen työpaikan vauhtiin. Työttömyysaste on samalla painunut 6,3 %:iin. Kehitys on kuitenkin jakautunutta, ja lyhytaikainen työttömyysaste on painunut kohti edellisten syklien pohjia. Pitkäaikaistyöttömyysaste on vielä korkeammalla. Lyhytaikainen työttömyys on kuitenkin palkkapaineiden näkökulmasta avainasemassa. Fedin nostoja ei tarpeeksi hinnoitella USA:n keskuspankki Fedin rahapolitiikka riippuu työmarkkinoiden kehityksestä. Työmarkkinoiden kiristyminen luo nousupaineita palkkoihin vuoden loppupuoliskolla. Inflaation kiihtyminen nostaa odotuksia korkojen kehityksestä. Fed alkaa nostaa korkoja jo ensi vuoden alkupuoliskolla vastauksena inflaation piristymiseen. Fedin nostot saadaan aikaisemmin kuin markkinat tällä hetkellä hinnoittelevat. Markkinaodotukset korkojen kehitykselle ovat painuneet nyt liian alas. Odotukset ovat Fedin jäsenten korkoennusteiden alapuolella. Korot nousevat syksyllä Kun markkinat alkavat viimeistään syksyllä hinnoitella tarkemmin koronnostoja, myös pidemmät jenkkikorot nousevat. USA:n USA:ssa korko-odotukset painuneet liian alas ja Saksan korot ovat perinteisesti liikkuneet pitkälti käsikädessä. Nyt erottavana tekijänä on eri suuntaan kulkeva rahapolitiikka. Kun Fed alkaa hiljalleen kiristää, EKP on kesäkuussa edelleen keventämässä rahapolitiikkaa. Täysin USA:n korkotrendeistä ei päästä eroon, vaan jenkkikorot vetävät myös Saksan pitkiä korkoja ylöspäin. Tällöin myös koronvaihtosopimusten korot nousevat. Korkoero mantereiden välillä säilyy nyt kuitenkin korkeana. Yhteenveto Lähestyviä Fedin koronnostoja ei tarpeeksi hinnoitella markkinoilla Suvi Kosonen USA:n työmarkkinoiden kiristyminen johtaa loppuvuodesta palkkojen nousupaineisiin
Riskienhallinta Markets Yrityksen tulokseen kohdistuva valuuttakurssiriski Yritykselle ei ole hyötyä hyvin hinnoitelluista tuotteista, jos kaikki tuotot sulavat epäsuotuisiin valuuttakurssiliikkeisiin. Tästä johtuen on olennaista tunnistaa liiketoimintaan sisältyvät riskit ja osata arvioida niitä tehokkaasti. Valuuttariski hajaantuu vaikuttamaan laajalti tuloslaskelman eri osiin ja riippuu paljon yrityksen liiketoiminnan ominaispiirteistä. Tästä johtuen valuuttakurssiriskin tarkka määrittäminen on tyypillisesti vaikeampaa esimerkiksi korkoriskiin verrattuna. Valuuttakurssiriskin hallitsemiseen ja tunnistamiseen liittyy paljon operatiiviseen toimintaan liittyviä päätöksiä. Liiketoiminnan valuuttakurssiriskiä syntyy osto- ja myyntivaluuttojen kurssivaihteluista. Riski realisoituu tappioksi myyntivaluutan heikentyessä ja ostovaluutan vahvistuessa. Riskin kohdistuminen tiettyyn tuloslaskelman osioon riippuu siitä, missä vaiheessa osto- tai myyntiprosessia se realisoituu. Esimerkiksi myyntiprosessin voidaan katsoa etenevän seuraavissa vaiheissa: 1) liiketoiminnan suunnittelu ja hinnoittelu, 2) tilaus, 3) toimitus ja laskutus sekä 4) maksu. Valuuttakurssiriskin arvioinnin kannalta tilausajan ja maksuajan valuuttariskiä on mahdollista arvioida konkreettisista luvuista. Suunnitteluhetken ja tilauksen välisen riskin arviointi taas perustuu enemmänkin yrityksen omaan näkemykseen tulevista tuotoista ja sisältää näin hieman enemmän epävarmuutta. Varsin olennaista on huomata, että tuloslaskelman kurssierot eivät useinkaan anna kovin oikeaa kuvaa yrityksen kurssiriskin suuruudesta. Tämä johtuu siitä, että esim. edellä kuvatun myyntiprosessin tapauksessa kurssieroja syntyy vain maksuajalta taseeseen kirjattujen myyntisaamisten arvon laskun osalta. Muilta osin myyntiprosessin aikana realisoituva kurssiriski näkyy tyypillisesti vain ennustettua pienempänä liikevaihtona. Otetaan konkreettinen esimerkki alkuvuodelta (alakuva). Yritys on myymässä ruplissa tuotetta, jonka tuotantokustannukset ovat 800 euroa. Tavoitekate on 200 euroa joten tuotteen hinta on 1000 euroa. Hinnoitteluhetkellä EURRUB kurssi on 45, joten hinnaksi asetetaan 45 000 ruplaa. Kuukautta myöhemmin saadaan tilaus sisään. Tilauskantaan kirjataan 45 000 ruplaa, jonka arvo itse asiassa on enää 947 euroa. Tästä kuukauden kuluttua asiakkaalle lähetetään lasku. Myyntisaamisiin kirjataan 45 000 ruplaa, jonka arvo on yrityksen taseessa vain 906 euroa. Lopulta maksuajan aikana rupla hieman vahvistuu ja asiakkaan maksaessa ruplat saadaan vaihdettua 931 euroksi. Yritys saa lopulta katetta 131 euroa tavoitellun 200 euron sijaan eli kate on laskenut n. 35% ruplan heikentymisen takia. Miltä sitten näyttävät tuloslaskelman kurssierot? Kurssierot näyttävät 25 euron voittoa. Toteutunut kurssiriski ei siis nyt näy siellä, päinvastoin. Valuuttakurssin todellinen vaikutus lyö läpi liikevaihtorivillä, joka laskee selvästi. Valuuttariskin suuruuden arvioinnissa ei siis pidä hämääntyä mahdollisesti pienistä kurssieroista eikä suojaamisen tavoitteeksi useinkaan riitä kurssierojen poistaminen. On tärkeää suojata koko osto- ja myyntiprosessia eikä vain osia siitä. Suojautumisen tavoitteena voi esimerkiksi olla, että budjetoidusta katteesta saadaan yrityksen halutessa immuuni valuuttakurssimuutoksille. Katteen ja positiivisten kassavirtojen varmistamisen lisäksi tällä saavutetaan itse asiassa sekin hyöty, että tuloksen muodostumiseen saadaan parempi läpinäkyvyys mm. tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten osalta. Jari Liede Valuuttariskin vaikutus katteeseen näkyy tuloslaskelmassa eri tavoin Riski yhteensä Alkuperäinen hinnoittelu ja budjetointi Tilaus Toimitus ja lasku Maksu Riski vaikuttaa liikevaihdon määrään Riski vaikuttaa liikevaihdon määrään Riski näkyy myyntisaamisten kurssieroina Realisoitu kate suunniteltua pienempi, vaikka valuuttakurssiero näyttää voittoa EURRUB-kurssi 52 50 48 46 44 Hinnoittelu 45,0 RUB 45 000 Tilaus 2/14 Toimitus ja lasku 47,5 49,7 Maksu 2/14 48,3 -EUR 69
Ennusteet Periodi Nordea Markkinat Edellinen Tiistai 27.5. 16:00 USA Asuntohintaindeksi (v/v) (Case-Shiller) Maalis 11.8% 12.9% 17:00 USA Kuluttajien luottamus (Conference Board) Touko 83.0 82.3 17:00 USA Richmondin teollisuuden luottamus Touko 4.0 7.0 17:30 USA Dallasin Fedin teollisuuden luottamus Touko 9.0 11.7 Keskiviikko 28.5. 9:00 Suomi Asuntohinnat (v/v) Huhti -0.2% 12:00 Euroalue Talouselämän luottamus Touko 102 Torstai 29.5. 15:30 USA BKT (n/n vuosikasvuna) 1. nelj. -0.6% 0.1% 15:30 USA Uudet työttömyyskorvaushakemukset, tuhatta 17:00 USA Allekirjoitetut asuntokaupat (k/k) Huhti 0.0% 3.4% Perjantai 30.5. 9:00 Suomi Kauppatase, milj. EUR, lopullinen Maalis -110M 10:30 Ruotsi BKT (v/v) 1. nelj. 3.1% 15:30 USA Yksityinen kulutus Huhti 0.2% 0.9% 15:30 USA Yksityisen kulutuksen pohjahinnat (v/v) Huhti 1.5% 1.2% 16:45 USA Chicagon ostopäälliköiden indeksi Touko 60.0 63.0 16:55 USA Kuluttajien luottamus (Michigan) lopullinen Touko 82.5 81.8 Sunnuntai 1.6. 4:00 Kiina Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) (NBS) Touko 5040.0% Maanantai 2.6. 11:00 Euroalue Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI), lopullinen Touko 52.5 11:30 Iso-Britannia Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) Touko 57.3 15:00 Saksa Inflaatio (v/v), alustava Touko 1.1% 17:00 USA ISM-indeksi (teollisuuden luottamus) Touko 54.9 Tiistai 3.6. 7:30 Australia Keskuspankin korkopäätös 2.50% 12:00 Euroalue Inflaatio (v/v) 1. julkaisu Touko Keskiviikko 4.6. 12:00 Euroalue BKT (v/v), 2. julkaisu 1. nelj. 0.9% 17:00 Kanada Keskuspankin korkopäätös 1.00% 17:00 USA Palvelusektorin luottamus (ISM) Touko 55.2 Torstai 5.6. 9:00 Suomi BKT (v/v) 1. nelj. 9:00 Saksa Teollisuustuotanto (v/v) Huhti 3.0% 14:00 Iso-Britannia Keskuspankin korkopäätös 0.50% 0.50% 14:45 Euroalue Keskuspankin ohjauskorko 0.25% 15:30 USA Työttömyysaste Touko 6.3% Maanantai 9.6. 9:00 Suomi Kauppatase, milj. EUR, alustava arvio Huhti 11:30 Euroalue Sentix sijoittajien luottamus Kesä 12.8 Tiistai 10.6. 9:00 Suomi Teollisuustuotanto (v/v) Huhti -5.0% Kalenteri Markets Euroalueen talouden luottamus polkee paikoillaan
Noteeraukset Markets FX EUR/USD EUR/SEK EUR/NOK EUR/GBP EUR/JPY SWAP EUR USD SEK NOK GBP Spot 1.365 9.038 8.121 0.811 139.09 2Y 0.48 0.62 1.01 2.11 1.25 3 kk termiini 1.365 9.051 8.151 0.811 139.01 3Y 0.57 1.01 1.20 2.24 1.63 3 kk ATM -optio 1.33 % 1.32 % 1.25 % 1.26 % 1.58 % 5Y 0.89 1.73 1.61 2.55 2.17 7Y 1.25 2.25 1.97 2.83 2.51 FRA EUR USD SEK* NOK* GBP EUR CAP Strike: 2.50 % 3.50 % 4.50 % 3kk spot talletus 0.23 0.22 0.71 1.70 0.46 2Y 0.20 0.20 0.20 3x6kk FRA 0.27 0.30 0.77 1.81 0.64 3Y 0.35 0.32 0.32 6x9kk FRA 0.26 0.33 0.80 1.83 0.77 5Y 1.25 1.03 0.92 - EUR CAP -korkokaton noteeraukset 6kk Euriborille - *FRA:n noteerausten päivämäärät ovat IMM-päiviä - ATM -option ja EUR-määräisen korkokaton hinnat ovat prosentteina pääomasta Tasot ti 27.5.2014 klo 12:00 1.55 1.50 1.45 1.40 1.35 1.30 1.25 1.20 EUR/USD 1.15 1/09 7/09 1/10 7/10 1/11 7/11 1/12 7/12 1/13 7/13 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 2v Sw ap-korko 0.0 1/09 7/09 1/10 7/10 1/11 7/11 1/12 7/12 1/13 7/13 ATM- valuuttaoptiolla tarkoitetaan optiota, jonka sopimushinta on tämänhetkisen termiinikurssin suuruinen. Ostamalla valuuttaoption yritys voi sekä suojautua riskiltä että säilyttää mahdollisuuden hyötyä suotuisasta kurssikehityksestä. Optiosuojaus soveltuu erityisesti epävarmojen kassavirtojen suojaamiseen, koska ostetun option tappio on suurimmillaan preemion suuruinen. Cap -korkokaton ostajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta lainata rahaa optiosopimuksessa määritellyllä korolla. Velallisen näkökulmasta korkokaton ostamista voi verrata vakuutuksen ottamiseen. Korkokatto rajoittaa velallisen lainastaan maksaman koron sopimuskoron suuruiseksi. Suojauksen hinta eri sopimuskoroilla voidaan lukea taulukosta (hinta prosentteina pääomasta). FRA -korkotermiinin ostamalla yritys voi suojautua koronnousua vastaan ja termiinin myymällä koronlaskua vastaan. Jos yritys esimerkiksi ostaa 21.12 FRA:n, tämä tarkoittaa, että yritys sitoutuu ottamaan tuolla hetkellä 3 kk mittaisen lainan korolla, joka voidaan lukea taulukosta. Lainaa ei maturiteetissa kuitenkaan oteta, vaan tuolloin tehdään nettoarvon tilitys. Swap -noteerauksella tarkoitetaan koronvaihtosopimuksen kiinteää korkoa. Sopimuksessa vaihtuvan koron (6 kk Euribor) virta voidaan vaihtaa kiinteäksi koroksi. Kun odotetaan korkojen nousevan, koronvaihtosopimuksen tekeminen voi olla yritykselle kannattavaa. Tällä tavoin vaihtuvaan korkoon sidotun lainan korot saadaan efektiivisesti muutettua kiinteiksi, ja korkojen noustessa yritys hyötyy sopimuksesta.
Yhteystiedot Markets Strategia & tutkimus Aki Kangasharju, pääekonomisti 09 165 599 52 Pasi Sorjonen, ekonomisti 09 165 599 42 Suvi Kosonen 09 165 590 02 Sanna Kurronen 09 165 599 30 Timopekka Hakola 09 165 599 40 Kaj Paulamäki 09 165 591 26 Yrityksien riskienhallinta Jari Liede 09 165 599 35 Antti Aittola 09 165 595 16 Antti Aho 09 396 503 59 Johdannaismyynti Kim Liljeström 09 369 503 97 Valuuttatuotteet 09 369 50 950 Sijoitustuotemyynti 09 369 50 880 Johdannaismyynti 09 369 50 700 aki.kangasharju@nordea.com pasi.sorjonen@nordea.com suvi.kosonen@nordea.com sanna.kurronen@nordea.com timopekka.hakola@nordea.com kaj.paulamaki@nordea.com jari.liede@nordea.com antti.aittola@nordea.com antti.aho@nordea.com kim.liljestrom@nordea.com Nordea Bank Finland Plc Aleksis Kiven katu 9, Helsinki FIN-00020 Nordea +358 9 1651 Nordea Bank Danmark A/S Christiansbro, Strandgade 3 DK-0900 København C +45 3333 3333 Nordea Bank AB (publ) Hamngatan 10 Postboks 850, SE-105 71 Stockholm +46 8 614 7000 Nordea Bank Norge ASA Middelthunsgt. 17 PO Box 1166 Sentrum, N-0107 Oslo +47 2248 5000 Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.