SOTE-JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELUN ETENEMINEN JA KESKI-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JA SEN LÄHIALUEEN SOTE-TUOTANTO-ORGANISAATION MUODOSTAMISEN ETENEMINEN OHJAUSRYHMÄ 23.11.2015 Ilkka Luoma, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Terveyspalvelujohtaja, Kokkolan kaupunki Toimitusjohtaja, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä
ESITYKSEN SISÄLTÖ Hallitusohjelman linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelu Selvityshenkilötyöryhmän loppuraportti Toimeenpanosuunnitelmassa esitetty aikataulu Hallituksen sote-linjaukset 7.11. Pohdintaa hallituksen sote-linjausten pohjalta Sote-tuotantoalueiden valmistelun tilanne maakunnittain Sote-tuotantoalueen aikaisempi valmistelu Keski- Pohjanmaalla ja lähialueilla Ohjausryhmän linjaukset 22.9. Työvaliokunnan linjaukset 9.11. Jatkotyöskentely Perussopimuksen muutoksen hyväksymismenettely
SOTE-JÄRJESTÄMISLAIN VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Hallitusohjelma: Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä Tavoitteena palveluketjujen saumaton kokonaisuus järjestämisratkaisu kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta, joita enintään 19 SOTE-ratkaisun eteneminen 1. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus 2. Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen 3. Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen
SOTE-JÄRJESTÄMISLAIN VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Selvityshenkilötyöryhmä, tehtäväksianto ja raportti 14.8.2015 tehtävänä on koota poliittisen päätöksenteon tueksi näkökohtia siitä, miten sote-uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistus voidaan toteuttaa ja sovittaa yhteen mahdollisimman sujuvasti Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta tehdään erikseen päätös Alueiden määräksi ehdotetaan 9 12 Uudistukset on perusteltua aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksella Palvelut rahoittaisi ensisijaisesti valtio Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja Maakuntien liitot tehtävineen on syytä integroida mahdollisimman nopeasti uusiin itsehallintoalueisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ohjausta sekä uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa vahvistetaan
Lähde: http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/1266558/pmin+esitys+31+8+2015.pdf/ea67bbe1-9843-4f32-8260-fcd24b908add
HALLITUKSEN SOTE-LINJAUS 7.11.2015
V
http://alueuudistus.fi/documents/1477425/1900587/hallituksen+linjaus+aluejaon+perusteet%2c+soteuudistuksen+askelmerkit+ja+aluejakomalli.pdf/bdd3ffd6-5d27-481e-a1d0-bca0fea82dba!
* * * * *
KYSELYN SISÄLTÖ 1/3
KYSELYN SISÄLTÖ 2/3
KYSELYN SISÄLTÖ 3/3
POHDINTAA Keski-Pohjanmaa saa oman monialaisen itsehallintoalueensa Lailla säädettävät 3 itsehallintoaluetta järjestävät sote-palvelut sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa 3 em. itsehallintoaluetta ei vielä nimetty Rahoitus 18 itsehallintoalueelle, sote-palveluiden järjestämispäätöstä tehdessä nämä 3 itsehallintoaluetta neuvottelevat toisen itsehallintoalueen kanssa => tulkinta: => mitä tarkoittaa kun puhutaan 15 sote-alueesta => toiminnallisia yhteistyöalueita sote:ssa yli itsehallintoaluerajojen? (ei hallinnollisia yhteistyöalueita) => perustuslakinäkökulma Jatkossa Suomessa vain 12 täyden palvelun päivystävää sairaalaa => ko. käsite määrittelemättä => käytännössä tullee 18 eritasoista päivystävää sairaalaa
MIKÄ KÄYTÄNNÖSSÄ MUUTTUU? Sote irtoaa kunnista osaksi monialaista itsehallintoalue-tasoa Sote:ssa järjestäminen ja tuottaminen eriytetään toisistaan Rahoitus tulee valtiolta Valtion ohjaus vahvistuu merkittävästi Monituottajamalli asettaa paineita julkisen palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantamiselle Erikoissairaanhoidossa työnjako ja keskinäinen sopiminen lisääntyy Sote-integraatiota ja saumattomia palveluketjuja tavoitellaan määrätietoisesti
MILLAISENA KESKI-POHJANMAAN TILANNE JA TULEVAISUUS MUUTTUVASSA TILANTEESSA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN OSALTA NÄYTTÄYTYY?
Alueen väestöpohja: 199 165 asukasta Sopimuskunnat: 104 693 12 633 2 689 1 150 7 725 Jäsenkunnat: 78 422 14 975 7 175 5 646 10 945 2 696 5 103 47 294 5 167 19 580 11 065 6 665 4 286 3 356 2 899 7 482 5 562 818 7 531 2 651 3 342 1 220 1 766 2 896 3 106
Keski-Pohjanmaa ja Oulun eteläinen alue on korkean syntyvyyden aluetta synnytyssairaalaa tarvitaan Kokkolassa 24.11.2015
KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA SYNNYTYSSAIRAALANA Aluesairaala, alle 1000 synnytystä Keskussairaala, 1600 synnytystä Aluesairaala, ei synnytystoimintaa Keskussairaala, 700 synnytystä
KESKI-POHJANMAAN SOTE:N VAHVUUDET Hyvä toimiva yhteistyö ja vahva yhteinen visio ja tahtotila alueen jäsenkunnilla sote:n osalta Kaikki ovat sitoutuneet laajan palveluvalikoiman päivystävän sairaalan säilyttämiseen Osaaminen on kunnossa Infrastruktuuri erikoissairaanhoidossa on kunnossa Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talous on kunnossa Etäisyydet ja korkea syntyvyys puoltavat tarvetta palveluiden säilyttämiselle Mahdollisuudet käytännön tason sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiselle ovat olemassa
MIKSI KANNATTAA MUODOSTAA MAHDOLLISIMMAN LAAJA ALUEELLINEN SOTE-PALVELUT YHTEEN INTEGROIVA KUNTAYHTYMÄ MAHDOLLISIMMAN PIKAISESTI?
Hallitusohjelma lähtee sote-integraatiosta ja saumattomista palveluketjuista => tämän toteuttaneet organisaatiot ovat tulevaisuudessa vahvoilla Nykyisillä rakenteilla sote-kustannuskehitystä ei kyetä riittävästi taittamaan Keski-Pohjanmaan kunnat tarvitsevat säästöjä jo ennen v. 2019 Sote-menojen ja kustannustehokkuuden oltava mahdollisimman hyvässä kunnossa v. 2019 mennessä => vain kustannustehokas organisaatio säilyttää olemassa olon oikeutuksen ja pärjää kilpailussa monituottajamallin laajentuessa Sote-integraatio ja alueellinen yhtenäinen sote-palveluorganisaatio on paras keino turvata sote-palveluiden säilyminen omassa maakunnassamme (selkeä puolustettavissa oleva palvelurakenne) Sote-kuntayhtymä parantaa julkisen palvelutuotannon mahdollisuuksia pärjätä suhteessa yksityisiin palvelutuottajiin valinnanvapauden laajentuessa Sote-kuntayhtymä luo rakenteen, johon lähialueen kuntien on tulevaisuudessa mahdollista lähteä mukaan (valmis rakenne tulevaisuuden toimintamalleja ajatellen) Miksi ei tehdä tätä jo nyt, kun se on tehtävä kuitenkin viimeistään v. 2019?? Mitä odottamalla voitetaan??
NOPEALLA ETENEMISELLÄ MAKSIMOIDAAN MAHDOLLISUUDET SÄILYTTÄÄ SOTE-PALVELUT LÄHELLÄ JA MINIMOIDAAN UHAT
Sote-tuotantoalueiden valmistelun tilanne maakunnittain
Sote-tuotantoalueiden valmistelun* tilanne maakunnittain Arvio 30.9.2015 HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Uudellamaalla käynnissä useita alueellisia valmisteluita Tuotanto käynnissä Valmistelu etenemässä päätösvaiheeseen Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Keskussairaalan sijaintipaikka 34 Maakunnat ja väkiluku (31.12.2013) 1. Uusimaa 1 585 473 as. 2. Varsinais-Suomi 470 880 as. 4. Satakunta 224 556 as. 5. Kanta-Häme 175 481 as. 6. Pirkanmaa 500 166 as. 7. Päijät-Häme 202 424 as. 8. Kymenlaakso 180 845 as. 9. Etelä-Karjala 132 252 as. 10. Etelä-Savo 152 518 as. 11. Pohjois-Savo 248 430 as. 12. Pohjois-Karjala 165 445 as. 13. Keski-Suomi 275 320 as. 14. Etelä-Pohjanmaa 193 977 as. 15. Pohjanmaa 180 384 as. 16. Keski-Pohjanmaa 68 677 as. 17. Pohjois-Pohjanmaa 403 287 as. 18. Kainuu 79 975 as. 19. Lappi 182 514 as. josta Länsi-Pohja 62 400 as. *Sote-järjestämislakiesityksen pohjalta käynnistetty valmistelu
SOTE-TUOTANTOALUEEN VALMISTELU KESKI-POHJANMAALLA JA LÄHIALUEILLA
TUOTANTOALUEEN VALMISTELUN ORGANISOINTI OHJAUSRYHMÄ -kuntien poliittiset päättäjät TYÖVALIOKUNTA -kunnanjohtajat RUOTSIN-KIELINEN JAOS Tietohallinto ALUEHALLINTO- UUDISTUKSEN SEURANTA-RYHMÄ KOORDINAATIORYHMÄ/ POLIITTINEN SEURANTARYHMÄ SOTE ASIANTUNTIJA- RYHMÄ -alueen sote johtajat Palvelutuotanto-ryhmät (6) Hallinto Talous Henkilöstö Tukipalv + kiinteistöt Viestintä Rajapinta
TUOTANTOALUEEN VALMISTELUN TÄHÄNASTINEN ETENEMINEN Projektisihteerit palkattu huhtikuussa (2 x ½ htv) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman rakenne muodostettu Palvelutuotantotyöryhmät käynnistäneet työskentelynsä huhti-toukokuussa Muiden työryhmien (hallinto, talous, henkilöstö, tukipalvelut ja kiinteistöt, rajapinta, viestintä, ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen) työskentely päätetty käynnistää 22.9. Henkilöstön edustajat kaikkii työryhmiin on nimetty
HENKILÖSTÖN OSALLISTAMINEN AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET Kutsutaan poliittiseen ohjausryhmään 6 (2+2+2) pääsopijajärjestöjen edustajaa asiantuntijajäseniksi Kutsutaan työvaliokuntaan pääsopijajärjestöistä edustajat (1+1+1) Ammattijärjestöt saavat nimetä keskuudestaan yhteisesti yhden henkilöstön edustajan jokaiseen palvelutuotantotyöryhmään sekä muihin työryhmiin Poikkeuksena henkilöstö-työryhmä, jossa 3 varsinaista edustajaa ja 3 varaedustajaa
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT Ohjausryhmä Juko; Marko Rahkonen, Kiuru vara Timo Rajaniemi, Kokkola Satu Seppelin-Kivelä, Kiurusta - Kunta-alan Unioni; Päivi Koivisto, Kokkola, - Irma Weckman, Kokkola - Koho; Jaakko Kosonen, Kiuru vara Tiina Similä, Kokkola Anja Törmä, Kiuru vara Päivi Maunula, Kokkola Työvaliokunta Juko; Mervi Visti vara, Sari-Kaarina Vähämäki, Kunta-alan Unioni; Markku Kaakko vara Irma Weckman, Koho; Nina Pulkkinen vara Päivi Maunula Palvelutuotantotyöryhmät Ikäihmisten palvelut Päivi Maunula Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelut Markku Väli-Harju Sosiaali- ja vammaispalvelut Risto Vähämaa Perhepalvelut, lasten ja nuorten palvelut Mervi Visti Sairaanhoito- ja päivystyspalvelut Ulrica Kujansivu Kuntoutuspalvelut Satu Seppelin-Kivelä
HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT Hallinto Toni Korkiala (Kla) vara Ulrica Kujansivu(Kiuru) Talous Jussi Järvenpää (Kla), vara Jaakko Kosonen (Kiuru) Henkilöstö Anja Törmä (Jyta) varajäsen Monika Sivula (Kiuru) / Miia Hyytinen-Oinas (Kiuru) varasatu Seppelin-Kivelä (Kiuru) Irma Weckman (Kla) vara Eliisa Niemi (Kla) Tietohallinto Esa Mård (Kla), vara Tapio Järvinen (Kla) Tukipalvelut ja kiinteistöt Markku Kaakko (Kiuru), vara Päivi Koivisto (Kla) Viestintä Heidi Pettersson (Kiuru) vara Teija Ronkainen (Kiuru) Rajapinta Arja Isosaari (Kiuru) vara Riitta Pellinen (Kiuru) Ruotsinkieliset palvelut Kerstin Krook (Kiuru), vara Peggy Ljungberg
POLIITTISEN OHJAUSRYHMÄ 22.9. KOKOUS- JOHTOPÄÄTÖKSET Kokouksessa yhteisen tuotanto-organisaation valmistelun jatkaminen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien pohjalta sai kannatuksen Työtä jatketaan aikaisemmin valittujen poliittisen ohjausryhmän ja valmistelevan työvaliokunnan ohjauksessa siten, että uuden kuntayhtymän perussopimus on kuntien yhteisellä päätöksellä hyväksyttävissä mahdollisimman pian, viimeistään 31.12.2015 mennessä. Tavoitteena on, että Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2017. Osallistujat toivoivat, että aluerajaus pidetään edelleen avoimena myös maakunnan etelä- ja pohjoispuolisille kunnille Perussopimus tullaan laatimaan niin, että myöhemminkin muodostettavaan sote-organisaatioon liittyminen on mahdollista Kaikki työryhmät käynnistävät nyt työskentelynsä Koordinaatioryhmä tiivistetään ja yhdistetään perustettavaan poliittiseen seurantaryhmään Tehtävänä valmistelukoneiston sparraaminen Kokoonpano: Veikko Laitila, Antti Hietaniemi, Roy Sabel, Asko Syrjälä ja Ilkka Luoma
TYÖVALIOKUNNAN LINJAUKSET 9.11. Toiminnallisesti uuden, Kiurun y-tunnuksen päälle rakennettavan kuntayhtymän muodostaminen v. 2017 alusta sai laajan kannatuksen Perussopimusluonnos käsiteltiin, ei muutosehdotuksia Aiemmin sovitusta valmisteluaikataulusta halutaan pitää kiinni edelleen
KESKI-POHJANMAAN SOTE-VALMISTELUN ALUSTAVA AIKATAULU Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (strateginen sisältöasiakirja) 4/2015-3/2016 Perussopimuksen laadinta ja hyväksyntä 9/2015-12/2015 Organisaation hallinnon perusrakenteet (tulosalueet) 10/2015 12/2015 Organisaation avainhenkilöiden valintaprosessi (blokkijohtajat, tulosaluejohtajat) 11/2015-3/2016 Hallintosääntö 12/2015 4/2016 Kiinteistöt 9/2015 2/2016 Tukipalvelut 9/2015 4/2016 Talous- ja henkilöstöpalveluiden järjestäminen 9/2015 12/2015 Henkilöstö 9/2015-6/2016 (liikkeenluovutuksen valmistelu) Uuden organisaation TA2017 valmistelu 4/2016 alkaen Toiminnan aloitus 1/2017 Kuntalaisten informoiminen ja kuuleminen 10/2015 alkaen
RUOTSINKIELISTEN PALVELUIDEN TURVAAMINEN 22.9. ohjausryhmässä käydyn keskustelun ja palautteen perusteella on nähty tarpeen ottaa aikaisempaa vahvemmin alueemme kaksikielisyys ja ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen näkökulmana esille uuden palveluorganisaation jatkovalmistelussa Valmisteluorganisaatioon perustettu ruotsinkielinen jaos Ruotsinkieliseten palveluiden turvaaminen Suunnitelma, miten varmistetaan laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden tarjoaminen tasa-arvoisesti molemmille kotimaisille kieliryhmille Kääntämistyö/resurssit Uuden organisaation valmistelusta informoiminen molemmilla kotimaisilla kielillä Täydennyskoulutuksen turvaaminen molemmilla kotimaisilla kielillä Riittävän ruotsinkielisen henkilöstön määrän turvaaminen uudessa organisaatiossa Tulevan palvelutuotanto-organisaation ruotsinkielisen jaoksen tehtäväkentän valmistelu
VALMISTELUORGANISAATION RUOTSINKIELINEN JAOS Mikaela Dahlbacka Kruunupyyn kh jäsen, SDP Stefan Högnabba Kla sote-ltk jäsen, ltk ruotsinkielisen jaoksen pj, RKP Kajsa Kouvo Kla kaupunginvaltuuston jäsen, kh varajäsen, RKP Tapani Myllymäki Kruunupyyn kunnanvaltuuston jäsen, Keskusta Anne Peltomaa Kokkola, KD Kerstin Krook henkilöstön edustaja/ Kokkola ja Kruunupyy Peggy Ljungberg henkilöstön edustajan varajäsen, Kokkola ja Kruunupyy Hans Snellman Kiuru, ruotsinkielisen ltk pj, RKP Hannele Winter Kokkolan kh jäsen, Kokoomus Jussi Salminen jaoksen esittelijä, sote-johtaja, Kokkola Inger Hägg jaoksen sihteeri, hallintopäällikkö, Kokkola
VALMISTELUORGANISAATION RUOTSINKIELISEN JAOKSEN ALATYÖRYHMÄ Seppo Filppula, pj Kiuru, rekrytointiyksikön johtaja Maria Isokoski Kiuru, koulutuspäällikkö Jussi Salminen Kokkola, sote-johtaja Ulla Forsbacka Kruunupyy/Teerijärvi, osastohoitaja Åsa Rönqvist Kruunupyy, vanhuspalvelut Pekka Kauppinen Jyta, perheiden palveluiden palvelujohtaja Kerstin Krook henkilöstön edustaja Peggy Ljungberg henkilöstön edustajan varajäsen
UUDEN ORGANISAATION MUODOSTAMISHANKKEEN KUSTANNUSARVIO Tietohallinto 2.137.800 Tukipalvelut ym Taloushallintojärjestelmän integraatio 100 000 Muut tukipalvelut 30 000 Raportointi ja tilastointijärjestelmän yhtenäistäminen johdon järjestelmä 100 000 Henkilöstö Henkilöstöhallintojärjestelmän intregraatio 75 000 Palkkaharmonisointi (kustannusvaikutus 2017 ->?) Prosessien kehittämistyö toiminnan integraation suunnittelu Toiminnan ohjausjärjestelmä tukemaan integroitua palveluohjausta 190 000 Muutosjohtamisen muut henkilöstöresurssit 4 x htv 400 000 Yhteensä runsaat 3 M
TIEDOTTAMINEN Tiedotustilaisuudet henkilöstölle 24.11.2015 Alueellinen sote-organisaatiohanke etenee työvaliokunnan ja poliittisen ohjausryhmän ohjauksessa työryhmissä ja tiedotamme hankkeen etenemisestä kuukausittain infotilaisuuksissa sekä tiedottein aina ohjausryhmän kokouksen jälkeen. Samansisältöiset, molempien organisaatioiden koko henkilökunnalle avoimet tiedotustilaisuudet järjestetään seuraavasti: Tiistaina 24.11.2015 Info 1: klo 8-9, Kiurun auditorio (video-yhteys etäpaikkoihin: Tunkkari, Perho, Pajala, Kannus, Halsua, Toholampi, Lestijärvi) Info 2: klo 10-11, Kokkolan kaupungintalo/kokkola-sali Henkilökunta voi osallistua kumpaan tilaisuuteen tahansa, organisaatiosta riippumatta. Tilaisuus tallennetaan myös videolle, jotta sen voi katsoa myöhemmin intranetistä. Lisäksi järjestetään Kruunupyyssä kolmas henkilöstölle suunnattu ruotsinkielinen tiedotustilaisuus samana päivänä 24.11.2015. Aika ja paikka tarkentuvat jatkossa. Olemme lähiaikoina avaamassa myös hankkeen omat internet-sivut, joissa tiedotamme organisaatiouudistuksen etenemisestä sekä työryhmien työskentelystä. Seuraa tiedotusta intranetissä! Voit lähettää aiheeseen liittyviä kysymyksiä etukäteen viestintäsuunnittelijalle sähköpostilla: suvi.melender-lagland@kpshp.fi
SEURAAVAT KOKOUKSET Työvaliokunnan seuraava kokous 7.12. klo 9 Tarvitaanko muodollisten työvaliokunnan ja poliittisen ohjausryhmän kokousten lisäksi laajempia seminaareja, jossa työryhmien työtä ehditään valottaa laajemmin?
* * Ilman Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa päivystävänä sairaalana etäisyydet Keski- Pohjanmaalta ja Oulun eteläiseltä alueelta, erityisesti Kalajokilaaksosta, kasvaisivat erittäin merkittäviksi. * Alueella asuvien ihmisten mahdollisuus saada hoitoa hyväksyttävin aikaviivein päivystyksellisissä tilanteissa (esim. sydäninfarktin varhainen pallolaajennus, aivohalvausten liuotushoito, traumapotilaan kirurginen hoito, synnytys) vaarantuisi. * Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun ja perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta Keski-Pohjanmaan keskussairaala päivystävänä sairaalana on alueen väestölle ehdottoman tärkeä.
* Aitoa yhteistyötä oikeassa koossa
Kiitos mielenkiinnosta!