VAHINKOKARTOITUS 4 ja 26.4.2011 Laatija: Mannermaa Marko / Pkm. Puh. 040 31 30 135 marko.mannermaa@iss.fi Kohde / osoite: Satamatie 11 90520 Oulu Asukas / puhelin: Hannu Siren 050 536 2310 Vakuutuksenottaja: --- Tilaaja: Asiakas / laskutus osoite: Vakuutusyhtiö ja vahinkonumero: Vahinkotapahtuma: Matias Pirttimaa 044 703 2544 Oulun Kaupunki Liikelaitos Tilakeskus PL 63 90015 Oulun Kaupunki Viite: Tuija Palosaari --- Käyttövesiputkivuoto välipohjarakenteessa. Lämminvesivaraajan korroosiovaurio. Yleiskuva kohteesta: www.iss.fi Sivu 1 / 11
Kohteentiedot: Rakennus: Perustukset: Alapohja: Ulkoseinät: Väliseinät: Välipohja: Käyttövesiputket: Viemäriputket: Lämmitys: Aiemmat vahingot: Homehavainnot Entinen satamatoimisto Kerrosluku:2 Rakennusvuosi: Ei tiedossa betoni maanvarainen betonilaatta lautaverhoiltu puurunko puuta puurunko, purueriste Kylmä: Vaurioitunut putki kalvanoitu rauta. Asennusvuosi ei ole tiedossa Lämmin: rauta / muovi sähkölämmitys patterein ei tiedossa välipohjarakenteessa mikrobi yms. kasvustoa. Materiaali näytettä ei otettu Vahingon lähtötiedot: Kohteen käyttäjät olivat havainneet huhtikuussa 2011 kellaritilaan tulevan vettä välipohjarakenteesta. Päävesisulku oli laitettu kiinni ja vuoto oli loppunut. Rakenteeseen menevä putki tulpattiin kellarista. Putken ikä ei ole tiedossa. Kellarissa olevan lämminvesivaraajan alta oli alkanut valumaan 18.4.2011 vettä kellarin lattialle, vuodon aiheuttajaksi oli todettu puhki ruostunut varaajan vesisäiliö. Varaajan ikä ei ole tiedossa www.iss.fi Sivu 2 / 11
4 ja 26.4.2011 suoritetussa kosteuskartoituksessa todettua ja selvitys vahingon laajuudesta: Putkivuodon aiheuttama vesivahinko on kastellut välipohjarakennetta noin 10m² kokoiselta alueelta. Välipohja on puurakenteinen ja eristeenä purua yms. Kellarin katossa betoni tasoite noin 2 cm. Väliseinien mahdolliset vauriot selviävät lattiarakenteen purkutyön jälkeen. Päävesisulkuventtiilin aukaisun jälkeen alkoi vettä tiputtamaan välipohjarakenteesta kellariin. käytävä. Vastaava kohta yläpuolella. Kastunut alue eristetilassa. www.iss.fi Sivu 3 / 11
käytävästä toimistohuoneeseen. Kastunut alue lattian eristetilassa. Varastohuone. Kastunut alue lattiassa. Kuvaa välipohjarakenteesta. Mikrobi yms. kasvustoa. www.iss.fi Sivu 4 / 11
yleiskuvaa kellarista portaiden alatasanteelta vauriokohtaan päin. Väliseinä betonia. Vaurioitunut lämminvesivaraaja. Vuotokohta varaajan vasemmassa reunassa. Varaajan pinnassa on korroosiojälkiä. www.iss.fi Sivu 5 / 11
Toimenpide-ehdotus: Irtaimiston siirto vaurio- purkualueelta mahdollisuuksien mukaan. Purkutyöt ja alipaineistus on suoritettava kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyö ohjeen RATU 82 0239 mukaan. Kiintokalusteiden mahdollinen irrotus ja väliaikainen varastointi. Välipohjarakenteen kastuneiden eristeiden poisto ja välipohjarakenteen jäljelle jäävien rakenteiden kuivaus. Kastunut alue noin 10-15m². Vaurioitunut käytöstä poistettu putki poistetaan välipohjarakenteesta. Vaurioituneen lämminvesivaraajan uusiminen. Kohteeseen tulee suorittaa rakenteiden desinfiointityö rakenteiden purkutöiden jälkeen. Suositellaan kiinteistön korjaamista tämän päivän tason RakMk C2 ja sisä RYL 2000 ohjeistusta noudattaen. Ennen korjaustöitä rakenteiden kosteusarvojen tulee olla sallitut tulevalle materiaalille. Mikäli korjaustöissä käytetään sellaisia materiaaleja, joissa betonin suhteellinen kosteus (Rh) saa olla yli 75% 20ºc ei betonia vasten saa suoraan olla puurakenteita. Vahingon aiheuttaja sekä kosteus- / vaurio-/ purkualue tarkentuvat purkutöiden yhteydessä. Kosteusvauriotapauksissa kastuneet betonirakenteet kuivataan tasoon RH < 80 % / 20 C. Puurakenteet kuivataan >17p%. Rakennuksen ikä huomioiden, tulee ennen purkutöitä selvittää, onko rakenteissa käytetty terveydelle haitallisia materiaaleja. esim. asbestia (ennen vuotta1988 rakennetut talot), kivihiilipikeä (1890-1950 ajalla rakennetut talot). www.iss.fi Sivu 6 / 11
Pohjakuva rakennuksesta: 4 3 1 2 Pohjakuvan merkintöjen selitykset: Mittapiste rakenteessa betonia oleva seinärakenne välipohjassa Arvioitu vuotopaikka Eristetilan kastunut alue Huonemitat ja pinnoitusmateriaalit: huonekorkeus pinnoitteet: pituus leveys ala (m²) vaurioala (m²) lattia seinä katto käytävä 4,5 1,87 8,4 4 muovimatto maali/tapetti varasto 1,44 2 2,9 2 muovimatto lauta toimisto 4,67 4 18,7 4 muovimatto tapetti kellarin varasto 2 1,9 3,8 3,8 betoni betoni betoni kellarin käytävä 1 4,15 4,2 2 betoni betoni betoni www.iss.fi Sivu 7 / 11
Rakenteiden leikkaukset: Välipohja: - Muovimatto - lauta - koolaus ja eriste noin 300mm - tervapaperi yms. - ilmarako noin 80mm - betoni 20mm Mittauspöytäkirja: Kosteusarvot: Normaali; Koholla; Korkea PVM 20.2.2011 sisäilma: ulkoilma: MP NRO RH (%) T ( o C) abs. (g/m³) puun paino% materiaali / rakenne: mittaus syvyys (mm) 1. yli 30 eriste välipohja 2. 22 eriste välipohja 3. yli 30 eriste välipohja 4. 8 eriste välipohja lisätiedot: Gann Hydromette / mittausarvot suhteessa ainetiheyteen: Aine Kuiva Normaali Puolikuiv. Kostea Hyvinkost. Märkä Gyprog 10 20 20 40 40 60 60 90 90 110 yli 110 Lastulevy Tiili 20 30 30 50 50 70 70 100 100 120 yli 120 Betoni 30 50 50 70 70 90 90 120 120 140 yli 140 Protimeter Digital Puun kosteus Eristeen kosteus Normaali < 15-17 p-% <15 p-yks. Koholla 17-20 p-% 15-20 p-yks. Korkea > 20 p-% >20 p-yks www.iss.fi Sivu 8 / 11
Valokuvat kohteesta: Yleiskuvaa varastosta. Pahvilaatikot vesimärkiä. kellarin portaiden alatasanteelta kuvattuna betonista väliseinää. varaston katon alapinta seinän toisella puolella. Käytetty mittauskalusto: SUHTEELLISEN KOSTEUDEN MITTALAITTEISTO Vaisala HMP42 mittausanturit Vaisala HMI 41 lukulaite Sall. Max.: RH 75 %± 5% / 20 C (ns. vanha betoni) RH 70 %± 5 % / 20 C (eristetila). Suhteellisen kosteuden mittareiden mittausvirhe RH ± 5 %, (Mittarin virhe ja mittaustapahtuman virhe) PUU- / PIIKKI MITTARI Protimeter mini Eristemittatikut 300 mm / 900 mm Mittausalue 0-99 Mittaustulokset puusta paino-% (p-%). Muista materiaaleista vertailuarvoja (p-yks.) PINTAKOSTEUDEN OSOITIN Gann Hydromette UNI 2 lukulaite Gann B 50 sauva-anturi Mittausalue 0-199 Materiaalin tiheydellä on vertailuarvoja nostava / laskeva vaikutus., Kts. taulukko www.iss.fi Sivu 9 / 11
Yleistä: Tässä raportissa esitetyt havainnot perustuvat kartoittajan henkilökohtaisesti kohteessa tekemiin havaintoihin, kohteessa paikalla olleiden henkilöiden kertomaan, tilaajan antamiin esitietoihin sekä mahdollisiin esitettyihin asiakirjoihin ja suunnitelmiin. Koska kartoitus on suoritettu pääosin rakenteita rikkomatta, ei kartoittaja vastaa rakenteiden sisälle mahdollisesti aiemmin päässeen ja kartoitushetkellä jo kuivuneen kosteuden rakenteelle / sisäilmalle myöhemmin mahdollisesti aiheuttavasta haitasta / vauriosta. Kuivausliike ei ota vastuuta mahdollisesti myöhemmin ilmenevistä jälkivaurioista jos purkutyöt tehdään toimenpide-ehdotusta suppeampana tai jos jälleenrakennustyöt eivät täytä voimassa olevia rakennusmääräyksiä ja hyvää rakennustapaa. Rakenteiden kosteutta pinnoitteita rikkomatta tutkitaan pintakosteuden osoittimella Gann UNI 2 ja mittapää B 50. Pko:n valmistaja ilmoittama mittaussyvyys 0 70mm. Pko:n mittaustulokset ns. vertailuarvoja, jossa samasta rakenteesta saatuja mittaustuloksia verrataan toisiinsa. Materiaalin massalla / tiheydellä on mittaustuloksia nostava / laskeva vaikutus. Pko:lla ei havaita mahdollisesti syvemmällä rakenteissa olevaa ja / tai aiemmin ollutta kosteusvauriota, esim. kuivaa lahoa. Rakenteessa on kosteutta vertailuarvon ollessa > 110 materiaalin massasta / tiheydestä riippumatta. Pko:lla ei voida varmuudella sanoa kosteuden määrää eikä sijaintia rakenteessa. Piikki(puu-)mittarin toiminta perustuu 2:n elektrodin välisen sähkönjohtavuuden mittaamiseen rakenteessa oleva kosteus parantaa sähkönjohtavuutta / suurentaa näyttöarvoa. Näyttöarvon yksikkönä käytetään paino - % ( p - % ). Mitattaessa muusta, kuin puurakenteesta, yksikkönä käytetään p yksikköä. Eristetilaa mitattaessa apuna käytetään n. 400mm tai 1000 mm:n pituisia eristetikkuja. Mahdollisia mikrobivaurioita ei ole tutkittu. Tämä vahinkoraportti on laadittu toimeksiannosta nimenomaan epäillyn tapahtuman aiheuttamien vahinkojen selvittämiseksi, eikä sitä siten voida käyttää koko kiinteistön tai sen osan arvon tai kunnon määrityksen perusteena. Oulussa 28.4.2011 Marko Mannermaa Puh. 040 313 0135 Fax. 020 517 050 marko.mannermaa@iss.fi www.iss.fi Sivu 10 / 11
VESIVAHINGON YLEINEN KIERTOKULKU: Vaurio/vahinko havaittu: -kiinteistön omistaja/isännöitsijä ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja ilmoittaa vahingosta -vakuutusyhtiö tai kiinteistönomistaja/isännöitsijä tilaa vuodonhakemisen/kosteuskartoituksen Kosteuskartoitus: -vaurioalueen laajuus ja vahingon aiheuttaja kartoitetaan -raportointi vakuutusyhtiöön ja kiinteistön omistajalle tai isännöitsijälle Korvauspäätös: -kiinteistönomistaja/isännöitsijä sopivat vakuutusyhtiön edustajan kanssa korvaussuhteista ja vaurioiden korjaustavasta -kiinteistönomistaja/isännöitsijä tilaa jatkotoimenpiteet Vaurioalueen purkutyöt: -korjaustyöalueen osastoiminen, suojaaminen ja alipaineistaminen -vaurioalueen rakenteiden avaustyöt (purkutöiden pohjana käytetään kohteesta laadittua kosteuskartoitusraporttia) -työn tilaajalle ilmoitus purkutöiden valmistumisesta Rakennekuivaus: -asianmukainen rakennekuivaus asennetaan kastuneelle alueelle -rakenteiden tarvittavat desinfiointikäsittelyt -kuivattavan alueen loppumittaus Korjausrakentaminen: -pienurakkasopimuksen laatiminen -vaurioalueen korjaustyön suorittaminen vahinkoa edeltävälle tasolle -loppusiivouksen suorittaminen Loppukatselmointi: -loppukatselmointi www.iss.fi Sivu 11 / 11