Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni. A.



Samankaltaiset tiedostot
Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Katastrofivalmiusyhteistyö. Neuvottelukokous mikrobiologisten laboratorioiden edustajille, Labquality, /JU

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Sairaalahygienia

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset suppea lista

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Geenimonistus -ongelmia

Hengityssuojainten käyttäjäkokemuksia Evirassa

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

GEENITEKNIIKALLA MUUNNETTUJEN MIKRO-ORGANISMIEN SUUNNITEL- LUN KÄYTÖN TURVALLISUUDEN ARVIOINNISSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Elimistö puolustautuu

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Elimistö puolustautuu

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

BSL2/3 Laboratorioluokitukset. Mika Salminen KTL INFE/HIV-laboratorio

Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa Tiina Kaisla

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Sanna Nikunen ELL

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja hepatiitit HIV

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

LOPPUTENTTI

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Keskisuomalaiset zoonoosit

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 41. Biologiset vaarat työssä TYÖSUOJELUHALLINTO

Näytteenottovälineet mikrobiologisiin näytteisiin

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

11. Elimistö puolustautuu

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Tietopaketti seksitaudeista

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Tarttuvista taudeista

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Käyttöturvallisuustiedote

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Transkriptio:

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä 17.10.2003 Osl. Jukka Suni A. Järvinen 031003

Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta Säädös N:o 1155/1993 9.12.1993

Biologinen tekijä Mikro-organismi mukaan lukien ne, joita on muunneltu geneettisesti, soluviljelmiä ja ihmisessä eläviä loisia, jotka voiva aiheuttaa jonkin tulehduksen, allergian tai myrkkyvaikutuksen.

Biologiset tekijät ryhmiteltynä niiden aiheuttaman vaaran mukaan Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III Ryhmä IV Ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle Voi aiheuttaa ihmiselle sairauden ja siten voi olla vaarallinen työntekijälle. Se ei kuitenkaan todennäköisesti leviä väestöön ja käytettävissä on tehokas ehkäisykeino tai hoito. Voi aiheuttaa ihmiselle vakavan vaaran, sairauden. Aiheuttaa työntekijälle vakavan vaaran ja voi levitä väestöön. Käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino ja/tai hoito. Aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden. Aiheuttaa työntekijälle vakavan vaaran. Se voi levitä ympäristöön eikä yleensä käytössä ole tehokasta ehkäisykeinoa eikä hoitoa

Mikrobeja eri riskiluokista Bakteerit Virukset Ryhmä II Bordetella pertussis Neisseria meningitidis Corynebacterium diphteriae Ryhmä III Eschericia coli, EHEC Salmonella typhi Mycobacterium tuberculosis Bacillus anthracis Brucella abortus Ryhmä IV - Ryhmä II Cytomegalovirus Herpes simplex virus Influenssa A/B virus Ryhmä III HIV Hepatiittivirukset (ei A) Puumalavirus Creutzfeldt-Jacob Ryhmä IV Ebola Rabies

Tavallisimmat laboratorioinfektion patogeenit 1930-1974 Brucella sp 423 (5)* Coxiella burneti 278 (1) Salmonella typhi 256 (20) Hepatiittivirukset 234 (1) Francisella tularensis 225 (2) M. tuberculosis 176 (4) Sienet 161 (0) VEE-virus 141 (1) Ch. psittacii 116 (10) * Suluissa kuolemantapaukset

Laboratorioperäisten tartuntojen yleisyys laboratorion mukaan, USA Tutkimuslaboratoriot 59% Kliiniset laboratoriot 17% Työ mikrobin kanssa 21% Työ eläinten kanssa 17% Altistus aerosolille 18% Kliiniset näytteet 7% Autopsianäytteet 2% Kontaminoitunut välineistö 1%

Työperäisen infektion tartuntatiet Pisaratartunta bakteerit, virukset, Kosketustartunta bakteerit, virukset, parasiitit, sienet Veritartunta virukset, parasiitit

Veritartuntavaarallisen viruksen kantajan tartuttava materiaali veri ja seerumi siemenneste ja naisen genitaalieritteet nivelneste keuhkopussi- ja perikardiumneste ascites likvori lapsivesi muut silminnähden veriset eritteet

Potentiaalisti tartuttavat verialtistukset Neulan tai terävän esineen aiheuttama ihon läpäisevä vamma Veriroiskeet haavaiselle tai ihottumaiholle Veriroiskeet limakalvoille Yhteiset partakoneet, hammasharjat, kylpyharjat ym.

Laboratorion aerosoleja tuottavat työvaiheet Viljelysilmukan käsittely viljely, liekitys, viilentäminen elatusaineessa Pipetointi mikrobisuspension teko, roiskeet työpinnoille Neulan ja ruiskun käsittely ilman poisto, eläinten injektointi, neulan irrottaminen ruiskusta Muuta sentrifugointi; sekoittajan, ravistajan tai sonikaattorin käyttö; nesteiden siirrot astiasta toiseen; viljely- ja näyteastioiden avaaminen; kylmäkuivatus; kudoksen hienontaminen; munan inokulointi ja viljelmän talteenotto

Laboratoriotartuntaan vaikuttavat ekologiset tekijät Tartuntatapa suora/epäsuora kontakti aerosolit, vektorit Tartuntareitti nieleminen, inhalaatio, inokulaatio eläinten purema, hyönteisten pisto Infektoitumiseen vaikuttavat organismin patogeenisuus, infektioagenssin annos tartuntatie, isännän herkkyys Ympäristötekijät ilmastointi, välineistö, työtavat, puhtaanapito, ahtaus

Veritartuntariskit HIV, HBV, HCV Hepatiitti B Viruspitoisuus Riski % 10 10-12 / ml 10-30 % Hepatiitti C 10 6-7 / ml 1-4 % HIV 10 0-4 / ml 0.1-0.4 %

5 Vaarojen määrittely ja selvittäminen Altistuksen luonne, määrä ja kesto määritettävä, jotta jokainen riski työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle voidaan arvioida Usealle tekijälle altistuminen = summa Säännöllinen arviointi ja aina kun olosuhteissa tapahtuu muutoksia (uusi mikrobi) Työnantajan annettava pyynnöstä tieto viranomaisille

Laboratorioiden turvallisuusluokitus (CDC) Luokka 1 peruslaboratorio, agenssien vaarallisuusaste vähäinen, henkilökohtaiset suojavälineet Luokka 2 agenssien vaarallisuus terveelle korkeintaan kohtuullinen, peruslaboratorio, jossa suojakaapit, infektionriskiin liittyvät työohjeet, kulunvalvonta, rokotukset Luokka 3 agenssit vaarallisia terveellekin, lukitut ovet, ilmalukko, negatiivinen ilomanpaine, valikoitu henkilökunta, ei työpöytätyöskentelyä Luokka 4 ei Suomessa, erittäin vaaralliset agenssit (Ebola), erillinen tila tai rakennus, erikoiskoulutuksen saanut henkilökunta, vain siihen tilaan tarkoitetut työasut

Työturvallisuutta parantavia tekijöitä Hyvä ammattitaito ja kokemus Good technique is good safety Tieto käsiteltävästä materiaalista Riittävät työtilat Riittävä henkilökunta Laboratorion asianmukainen varustelu Asianmukainen jätehuolto Henkilökunnan rokotukset Näytteiden asianmukainen pakkaaminen ja merkinnät Toimivat työvälineet

Hyvä mikrobiologinen tekniikka Laboratoriotilojen sisäänkäynti on rajoitettu koulutettuun henkilökuntaan Työssä käytetään suojavaatetusta ja silmien suojainta koko ajan Kädet pestään mikrobeilla tehdyn työn jälkeen Syöminen, juominen ja tupakointi laboratoriossa kielletty Kädestä suuhun ja kädestä silmiin kontakti kielletty Suupipetointi kielletty Aerosolien syntymistä vältettävä Työ suoritetaan kovapintaisilla, puhtailla työtasoilla riittävän desinfektioaineen ollessa käden ulottuvilla Työpinnat puhdistetaan roiskeiden ja jokaisen työvaiheen jälkeen Kaikki mikrobiologinen materiaali dekontaminoidaan ennen hävitystä Sinikka Haakana ja Lassi Pakkala SLL, 7/2003

Carlo Urbani SARS-CoV Ksiazek et Al, NEJM, May 15, 2003

Ihmisen coronavirukset

SARS pähkinänkuoressa Oireet kuume (>38 C), yskä, hengenahdistus, pahoinvointi Kliiniset löydökset hypoksia, pneumonia tai ARDS Muut diagnoosin edellytykset oleskelu epidemia-alueella, kontakti SARS-potilaaseen (10 vrk sis.) Itämisaika ja tarttuvuus itämisaika 5 7 vrk, tarttuu alussa hyvin, pisaratartunta, (ulosteet?) Kuolleisuus > 60 vuotta 45%, < 60 vuotta 13%, nuorilla 5 7% Aiheuttaja uusi ihmisen coronavirus SARS-CoV Diagnostiikka PCR, virusviljely, vasta-ainemääritys, (antigeenin osoitus) Hoito kokeiltu Ribavirin + kortisoni, ei rokotetta

SARSin supertartuntaketju - Singapore

HOITOHENKILÖSTÖN RISKI SAIRASTUA SARSiin Torontossa yli 40 %:ia SARSiin sairastuneista oli hoitohenkilöstöä SARS-potilaan kanssa samassa taloudessa asuvien riski sairastua n. 5 % epidemian alkuvaiheessa 8 % ( 22/260 ) kontaktissa olleesta hoitohenkilöstöstä sairastui ( ei erityisiä varotoimia ) epidemian jatkovaiheessa ( varotoimet käytössä ) enää 2 % ( 3/129 ) sairastui riskitekijöitä: suojainten puuttuminen, intubaatio ja kontakti potilaan eritteisiin Gold et al. 2003 V.Valtonen 031003

Biologiset tekijät ryhmiteltynä niiden aiheuttaman vaaran mukaan Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III Ryhmä IV Ei todennäköisesti aiheuta sairautta ihmiselle Voi aiheuttaa ihmiselle sairauden ja siten voi olla vaarallinen työntekijälle. Se ei kuitenkaan todennäköisesti leviä väestöön ja käytettävissä on tehokas ehkäisykeino tai hoito. Voi aiheuttaa ihmiselle vakavan vaaran, sairauden. Aiheuttaa työntekijälle vakavan vaaran ja voi levitä väestöön. Käytettävissä on yleensä tehokas ehkäisykeino ja/tai hoito. Aiheuttaa ihmiselle vakavan sairauden. Aiheuttaa työntekijälle vakavan vaaran. Se voi levitä ympäristöön eikä yleensä käytössä ole tehokasta ehkäisykeinoa eikä hoitoa