Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2
SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1
HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien hallinnalla pyritään vähentämään sadevesistä ja sulamisvesistä muodostuvia ongelmia vesimassojen kokonaisvaltaisella hallitsemisella pelkän poisjohtamisen sijaan. Viivyttämällä tai laskeuttamalla saadaan suodatettua hulevesien sisältämiä haitallisia aineita sekä pystytään hidastamaan vesimassan liikkeestä muodostuvaa virtausta ja ehkäistään tulvien muodostumista. Hulevedet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua. Rakennettu ympäristö muuttaa hydrologisia olosuhteita merkittävästi. Hulevesien kertymiseen ja liikkumiseen vaikuttavat merkittävästi ympäristön olosuhteet kuten päällystettyjen alueiden määrä. Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyessä sadeveden imeytyminen maaperään estyy, jolloin pintavalunta ja virtaamat kasvavat. Hulevesien hallinta on viisainta aloittaa jo kertymispaikalla ja ohjata kertyneitä vesiä hallitusti viivytyspaikoille sekä matalalla virtausnopeudella kohti purkuvesistöjä. Ympäristön ominaisuuksista riippuen tulee hulevedet huomioida koko kertymäalueelta, joka kyseiselle alueelle vaikuttaa. KAAVOITETTAVAN ALUEEN SIJAINTI Asemakaavoitettava alue sijaitsee Merikarvian keskusta-alueen koillispuolella (kuva 1). Alue sijoittuu metsäselänteen liepeille, joka kohoaa noin 15 metriin merenpinnan yläpuolelle. Kaava-alue on pääasiassa jo rakentunutta ympäristöä, jota ympäröi maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Kuva 1 Kaava-alueen sijainti. 2
VALUMA-ALUE Kuva 2 Valuma-aluejako. Kaava-alueella valuma-alue jakautuu kahteen osaan Merikarviantien suuntaisesti. Merikarviantien pohjoispuolella sijaitsevalta kaava-alueen osalta hulevedet suuntautuvat pääasiassa länteen ja tien eteläpuolisen alueen hulevedet suuntautuvat pääasiassa etelään kohti Merikarvianjokea. Alueellinen pääuoma Merikarvianjoki sijaitsee kaava-alueen kaakkoispuolella noin kilometrin etäisyydellä. Vesien pääkulkusuunta on kohti Pohjanlahtea. 3
HULEVEDET KAAVA-ALUEELLA Kuva 3 Hulevesitarkastelu kaava-alueelta. Hulevesitarkastelu on tehty karttatarkasteluna (kaavoituksen pohjana käytettävä kartta-aineisto) ja havainnot on esitetty peruskartalla. Hulevedet jakautuvat kaava-alueelta pääasiallisesti kahteen suuntaan, länteen ja etelään. Aluetta jakavan selänteen vuoksi kaava-aluetta kuormittavat hulevedet syntyvät pääasiassa alueen sisäisesti. Vedet ohjautuvat maaston pienipiirteisten vaihtelujen mukaan ja olemassa olevia uomia pitkin suurempiin ojiin. Kuvassa 3 on esitetty alueella sijaitsevia veden kulkusuuntia sekä hulevesien viivyttämiselle mahdollisesti soveltuvia alueita, joista hulevedet johdetaan purku-uomiin. 4
Kaava-alueen kaakkoisosassa on pienipiirteistä maaston korkeusvaihtelua, joka muodostaa veden luonnollisesta kulkureitistä monimuotoisemman. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee olemassa olevia uomia, joita pitkin vedet suuntautuvat kohti Merikarvianjokea. Uomia on suurennettu kertyvän veden viivyttämiseksi. Eteläosan teollisuusalueiden välille on esitetty viivytysalue, josta lähtee olemassa oleva purku-uoma. Kaavan läntisen osan Hulevedet kertyvät pääasiassa Satamatien suuntaisesti. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee rumpu, josta vesi laskee olemassa olevaan purku-uomaan ja kohti Pohjanlahtea. Samainen purku-uoma kerää vesiä myös kaava-alueen keskivaiheilta. Kaava-alueen pohjoisosa on selvästi muuta ympäristöä korkeammalla sekä pohjoisosan eteläpuolella sijaitsee purku-uoma, joka virtaa lännen suuntaan. Uoman varrelle on esitetty viivytysalueet, joihin ohjataan vesiä sekä kaava-alueen pohjoisosasta että alueen keskivaiheilta. HULEVESIMÄÄRÄT Kaava-alueella syntyvien hulevesien määrää on laskettu aluevarauksittain alueen käyttötarkoituksen mukaan. Laskenta on suoritettu viiden vuoden välein tointuvan sateen intensiteetin mukaan. Laskuissa on huomioitu myös ilmastonmuutoksen vaikutus +20 %. Laskennalliset hulevesien kertymisen perustiedot ovat suuntaa antavia määriä hulevesijärjestelmien käytännön toteutusta varten. Laskuissa on käytetty kaavaa: Laskuissa käytetyt kertoimet: Käytetyt valumakertoimet Alue Valumakerroin AO 0,25 AR 0,35 AL 0,40 T 0,80 Mitoitussateen riippuvuus valuma-alueen koosta Pinta-ala (ha) Mitoitussateen kesto (min) < 2 5 2-5 10 5-20 20 > 20 60 5
Mitoitussateiden keskimääräiset intensiteetit Keskimääräinen Ilmastonmuutoksen vaikutus Mitoitussateen kesto (min) intensiteetti (l/s x ha) +20% 217 260 5 150 180 10 110 132 20 53 64 60 Laskennalliset hulevesimäärät: Muodostuvien hulevesien määrät Kortteli Alue Pinta-ala (ha) Hulevesivirtaama +20% (m 3 /h) (m 3 /h) 130 AO 0,7 137 164 131 AO 0,5 98 117 132 AO 0,7 137 164 133 AO 3,3 446 535 134 AO 0,4 78 94 9A AO 0,4 78 94 2 AO 0,6 117 140 136 AO 0,5 98 117 138 AO 0,4 78 94 139 AO 0,6 117 140 140 AO 0,4 78 94 141 AO 0,6 117 140 142 AO 0,3 59 70 143 AO 0,7 137 164 9A AR 1,1 301 360 149 AR 1,3 355 426 134 AL 0,8 250 300 135 AL 0,5 156 187 2 T 6,8 2154 2585 137 T 3,6 1555 1866 144 T 7,1 2249 2699 145 T 0,5 312 374 146 T 1,5 937 1123 147 T 3,6 1555 1866 148 T 3,4 1469 1763 6