NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS. Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS

Transkriptio

1 Vastaanottaja NURMIJÄRVEN KUNTA Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys, LUONNOS Päivämäärä Viite NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALAN OSAYLEIS- KAAVAN HULEVESISELVITYS

2 Päivämäärä Laatija Paula Taipale Hyväksyjä Osmo Niiranen Viite Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

3 KLAUKKALAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. NYKYTILANTEEN SELVITYS Valuma-alueet ja valumasuunnat nykytilanteessa Pintauomien nykytilanne, virtaamien arviointi Suunnitellun maankäytön aiheuttamat muutokset pintavesiolosuhteissa 2 3. VAIHTOEHTOISTEN RATKAISUMALLIEN SELVITTÄMINEN Hulevesiviemäröinnin mitoitusperusteet Hulevesivirtaaman tasausrakenteita Valkjärven valuma-alue Isosuon valuma-alue Lepsämänjoen alaosan valuma-alue Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alue Ratkaisujen periaate ja tilantarve 9 PIIRUSTUKSET 101 Yleiskartta 1: Kaava-alue ja osavaluma-alueet 1: LIITTEET 1 Hulevesien virtaama-arviot 2 Porvoonjoen valuma-aluekartta (A4) 3 Osayleiskaavakartta (A3)

4 1 1. JOHDANTO Klaukkalan alueelle Nurmijärvelle on laadittu osayleiskaavaehdotus, jonka mukaan alueelle sijoitetaan runsaasti uutta asutusta ja jonkin verran teollisuutta. Osayleiskaava-alueen kokonaispinta-ala on 43 km 2. Tässä selvityksessä tarkastellaan alustavasti alueen pintavesiolosuhteita ja sitä, miten rakentamisen vaikutukset alueen pintavesiolosuhteisiin voidaan hallita ja ehkäistä haitalliset vaikutukset. Selvitys perustuu Klaukkalan osayleiskaavaehdotukseen. Suunnittelualueen sijainti on esitetty yleiskartassa 101 ja osayleiskaavaehdotus liitteessä NYKYTILANTEEN SELVITYS 2.1 Valuma-alueet ja valumasuunnat nykytilanteessa Klaukkalan osayleiskaava-alue kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen ja edelleen pääosin sen sivuhaarojen Luhtajoen-Ylisjoen ja Lepsämänjoen alaosan osavaluma-alueisiin. Alueen tärkeimmät luontaiset valuma-alueet ja vesiuomat ovat: Alueen pohjoisosassa sijaitseva Valkjärven valuma-alue, josta vedet purkautuvat Luhtajokeen, joka laskee edelleen Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 811 ha, josta osayleiskaava-alueella sijaitsee 507 ha. Valkjärven valuma-alueen eteläpuolella sijaitseva Isosuon valuma-alue, josta vedet purkautuvat Lepsämänjokeen, joka laskee Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen. Isosuo on Natura alue. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on 862 ha ja se sijaitsee kokonaisuudessaan osayleiskaava-alueella. Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alue, joka laskee edelleen Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on ha, josta osayleiskaava-alueella sijaitsee ha. Lepsämänjoen alaosan valuma-alue, josta vedet purkautuvat edelleen Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen. Valuma-alueen kokonaispinta-ala on ha, josta osayleiskaavaalueella sijaitsee 829 ha. Suunnittelualueen valuma-aluejako on esitetty piirustuksessa 102. Vantaanjoen valuma-alue ja suunnittelualueen sijainti on esitetty liitteessä Pintauomien nykytilanne, virtaamien arviointi Klaukkalan keskustan alueelta etelän suuntaan laskeva Luhtajoen alue on tulvaherkkä. Luhtajoen alueella on usein peltopintaa peittäviä kevättulvia. Klaukkalan eteläosassa sijaitseva itään laskeva Lepsämänjoki ja Valkjärven eteläpuolella sijaitsevan Haapalan alueen läpi kulkeva purkuoja

5 2 ovat myös tulvaherkkiä alueita. Pintavesien hallinnan yksi tavoite on, että jo nykyisin tulvivien vesistöjen tulvatilanteita ei lisättäisi Klaukkalan alueen tiivistämisen ja uudisrakentamisen myötä. Alueen nykyiset vesistöt: Valkjärvi Valkjärven pinta-ala on 152 ha. Sen keskisyvyys on 7 metriä ja suurin syvyys 12 metriä. Valkjärven purku-uoma sijaitsee järven pohjoispäässä, josta vesi valuu Luhtajokeen, joka laskee edelleen Luhtaanmäenjoen kautta Vantaanjokeen. Valkjärven MQ (keskivirtaama) on erittäin alhainen (0,07 m 3 / s), järven NQ (alin virtaama) on 0 m 3 / s ja HQ (ylin virtaama) 4,7 m 3 / s. Alhaisista virtaamista johtuen järven viipymä on noin 5,7 vuotta. Valkjärvi on rehevöitynyt ja pohjanläheinen happitilanne on osassa järveä huono. Järven ekologinen luokitus on tällä hetkellä tyydyttävä. Valkjärvellä on Klaukkalan alueella suuri virkistyskäyttömerkitys, jonka lisäksi järven rannalla on runsaasti vakituista- ja loma-asutusta. Luhtajoki Luhtajoen kokonaispituus on 46 km ja se on yksi Vantaanjoen sivujoista. Luhtajoen alkulähde on Hyvinkäällä, josta se kulkee Nurmijärven kautta Luhtaanmäenjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Luhtajoen virtaaman vuosittainen vaihtelu on suurta (MQ 1,6 m 3 / s, NQ 0,06 m 3 / s ja HQ 33 m 3 / s). Joen vesi on savisameaa ja ekologinen luokitus on tällä hetkellä tyydyttävä. Jokeen kohdistuu paljon piste- ja hajakuormitusta. Lepsämänjoki Lepsämänjoen kokonaispituus on 37 km ja se on yksi Vantaanjoen sivujoista. Lepsämänjoen alkulähde on Nurmijärven luoteisosassa, josta se laskee Luhtaanmäenjokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Lepsämänjoen virtaaman vuosittainen vaihtelu on suurta (MQ 2,5 m 3 / s, NQ 0,08 m 3 / s ja HQ 18,1 m 3 / s). Joki on vähävetinen ja rehevöitynyt. Joen vesi on savisameaa ja ekologinen luokitus on tällä hetkellä tyydyttävä. Jokeen kohdistuva hajakuormitus on merkittävämpi haitta kuin pistekuormitus. Isosuo Isosuon pinta-ala on 148 ha. Isosuo on varsin luonnontilainen keidassuokokonaisuus, jossa on Saaristo-Suomen keidas Rannikko-Suomen keitaan päällä. Isosuo on Natura aluetta. Virtaamia on tarkasteltu sillä valuma-alueen osalla johon muutoksia tulee. Ottaen huomioon, että Klaukkalan alue edustaa suhteellisen pientä osaa koko valuma-alueesta, eivät vaikutukset alajuoksulle Vantaanjokeen ole kovin suuret. Sen sijaan paikallisesti rakentamisella on merkittävä vaikutus hulevesivirtaamiin, jotka kuormittavat erityisesti Luhtajoen, Lepsämänjoen ja Haapalan alueen purkuojan uomia. Hulevesivaikutukset tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. 2.3 Suunnitellun maankäytön aiheuttamat muutokset pintavesiolosuhteissa Maankäytön tehostuessa rakennettujen alueiden ja läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa. Rankkojen sateiden aiheuttamat hetkelliset virtaamahuiput voivat kasvaa 3-4-kertaisiksi alueilla, joille tulee paljon kattopintoja ja päällystettyjä piha-alueita, ellei hulevesien hallintatoimenpiteisiin kiinnitetä huomiota kaavoitus- ja suunnitteluvaiheissa.

6 3 Kuvassa 102 on esitetty kaava-alueen jako neljään suurempaan sekä kolmeen pienempään osavaluma-alueeseen, joiden osalta rakentamisen vaikutuksia pintavesivirtaamiin on tarkasteltu. Osavaluma-aluejako on seuraava: 1. Valkjärven valuma-alue a. Haapalan alueen purkuojan osavaluma-alue 2. Isosuon valuma-alue a. Lintumetsän osavaluma-alue 3. Lepsämänjoen alaosan valuma-alue 4. Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alue a. Jussila-Tyynelän osavaluma-alue Vaikutustarkastelussa on käytetty seuraavia valumakertoimia: Alue valumakerroin teollisuusalue tai asema 0,60 asuinalue 0,25 pelto 0,15 suo 0,05 viheralue, puisto, metsä 0,10 kallio 0,40 Mitoitussateiden intensiteetti on valittu kunkin osavaluma-alueen keskimääräisen valuma-ajan perusteella. Suurimmat valumat muodostuvat, kun sateen kesto vastaa valuma-aikaa. Laskennallisen tarkastelun perusteella havaitaan, että ilman virtaaman tasausjärjestelyjä suunniteltu maankäyttö lisää hulevesivalumia Valkjärven alueella noin 10 %, Isosuon alueella noin 20 %, Lepsämänjoen alaosan alueella noin 5 % ja Luhtajoen-Ylisjoen alueella noin 40 % nykytilanteeseen verrattuna. Pienempien tarkasteltujen osavaluma-alueiden osalta lisäys Jussila-Tyynelän alueella on noin 2 -kertainen, Haapalan purkuojan alueella noin 10 % ja Lintumetsän alueella noin 20 % nykytilanteeseen verrattuna. Liitteessä 1 on esitetty yksityiskohtaisemmin virtaamalaskenta nykytilanteessa ja maankäytön muutosten aiheuttamat virtaamamuutokset sellaisessa tilanteessa, jossa hulevesien virtaaman hallitsemiseksi ei ole tehty toimenpiteitä. Hulevesivirtaamien hallinnassa tavoitteena on säilyttää alueelta lähtevät virtaamavaihtelut lähes nykyisellä tasolla ja varautua mahdollisiin lievästi kasvaviin virtaamavaihteluihin lähialueen uomia kunnostamalla. 3. VAIHTOEHTOISTEN RATKAISUMALLIEN SELVITTÄMI- NEN 3.1 Hulevesiviemäröinnin mitoitusperusteet Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksessa esitetyt maankäytön muutokset vaikuttavat lisäävästi pintavesivalunnan muodostumiseen. Tonttien sisäiset vesien johtamisen ja virtaamien tasausjärjestelyt tulee mitoittaa riittävän suurella sateen intensiteetillä esim. 125 l/s/ha, joka vastaa noin kerran kahdessa vuodessa toistuvaa 15 minuutin kestoista rankkasateen intensiteettiä.

7 4 Runkohulevesiviemärien ja avouomien mitoituksessa pitää huomioida virtaamatasot esim. kerran vuodessa toistuvan sadetapahtuman mukaan. Suurimmat vaikutukset uomien luontaiseen virtaamaan syntyvät teollisuus- ja varastoalueiksi kaavoitetuilta kiinteistöiltä, joiden pinta-alasta pääosa on kestopäällysteistä piha-aluetta tai kattopintaa. Liitteessä 1 esitetyt enimmäisvirtaamat kuvaavat eri toistuvuusajoilla tapahtuvien rankkasateiden aiheuttamia enimmäisvirtaamia sellaisissa tilanteissa, joissa alueen sisällä virtaamia ei tasata tai alueen sisäinen virtaaman tasauskapasiteetti ylittyy. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi hulevesien paikalliseen hallintaan tonttialueilla pitää kiinnittää huomiota. Alapuolisten vesistön osien tulvaherkkyyttä voidaan vähentää, mikäli tonteilla käytetään imeyttäviä pintoja ja hulevesivalumia viivytetään tonttialueilla painanteissa ja uomissa ennen runkoviemäreitä tai pääuomia. Imeytys- tasaus- ja viivytysrakenteiden mitoituksessa tulee pyrkiä säilyttämään nykyisten maksimivirtaamien taso pääosin ennallaan. 3.2 Hulevesivirtaaman tasausrakenteita Virtaamavaihtelujen hallitsemiseksi alueelle suositellaan tasaustilavuuden varaamista useisiin kohteisiin, jotta tulvimista ja eroosiota aiheuttavien huippuvirtaamien kasvulta Luhtajoen, Lepsämänjoen ja Haapalan alueen purkuojan osalta. Tasaustilavuus voidaan toteuttaa joko allasrakenteina tai lisäämällä pintaojien varastotilavuutta tulvatasantein. Lisäksi voidaan käyttää luontaista meanderointia jäljitteleviä viheralueille sijoitettavia uomarakenteita. Periaate kohteittain on syytä ratkaista myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Seuraavassa on alustavasti esitetty alueita, joissa virtaaman tasaus olisi suotuisa toteuttaa: Valkjärven valuma-alue Kaava-alueen Valkjärven valuma-alueelle kohdistuvan rakentamisen vaikutukset pintavesiolosuhteisiin ovat varsin vähäisiä. Valumakertoimen ennustetaan lisääntyvän vain noin 10 %, mutta alueella sijaitse kohteita, joissa valumakertoimen pienikin nousu aiheuttaa tulvimista. Haapalan alueen purkuoja Valkjärven nykyiselle valuma-alueelle on kaavoitettu 54 ha pientaloasutusta, josta Haapalan purkuojan osavaluma-alueella tulee sijaitsemaan 27 ha. Keskimäärin kerran vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttaman huippuvirtaaman suuruus purkuojassa on nykytilanteessa 1,2 m³/s. Kaavassa esitetyn maankäytön muutoksen jälkeen, mikäli rankkasateen aiheuttamia virtaamia ei tasata ennen veden kertymistä purkuojan uomaan, vastaava virtaama on 1,4 m³/s. Jo nykytilanteessa purkuoja tulvii, joten on tärkeää tasata veden kulkua purkuojassa ennen kuin vesi laskee Valkjärveen. Haapalan alueen mitoittavana sadetapahtumana on käytetty 39 min sadetta. Tällöin tarvittava varastotilavuus ehkäisemään huippuvirtaaman kasvua on noin 470 m 3. (39 min * 60 s) * (1,4 1,2) m 3 /s = 468 m 3 Purkuoja alittaa Tielahdentien ja tien molemmin puolin on suositeltavaa rakentaa kosteikot, jotka pidättävät vettä. Lisäksi Valkjärven eteläosassa sijaitsevan tulo-ojan yhteyteen voisi sijoittaa kosteikon tai valuma-altaan, jonka avulla saataisiin tasattua veden virtaamaa Valkjärveen ja sitä kautta vähennettäisiin myös Valkjärveen tulevaa hulevesikuormitusta. Ojan reunoille olisi myös syytä jättää suojavyöhykealueet, joiden avulla Valkjärveen kulkeutuvaa ravinnekuormitusta saataisiin vähennettyä huomattavasti. Suojavyöhyke myös vähentää uoman eroosiota.

8 5 Kosteikko / Valuma-allas Kosteikko Kosteikko Suojavyöhyke Suojavyöhyke Isosuon valuma-alue Kaava-alueen Isosuon valuma-alueelle kohdistuvan rakentamisen vaikutukset pintavesiolosuhteisiin ovat varsin vähäisiä. Valumakertoimen ennustetaan lisääntyvän vain noin 20 %, mutta alueella sijaitsee Isosuon Natura alue, jonka vesitalous ei saa muuttua rakentamisen myötä. Alueen valtaoja kulkee suon reunamilla, joten on hyvin tärkeää huolehtia valtaojan riittävästä mitoituksesta. Isosuon pohjoispuolelle on jätettävä suojavyöhyke, jonka suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon Natura alueen suojelutavoitteet, tuleva luonnonsuojelualue sekä vesitalouden kannalta tarpeellinen suojavyöhyke. Suojavyöhyke on nykyisin peltoa. Asuinrakentaminen tulisi sijoittaa suojavyöhykkeen pohjoispuolelle, jotta ei aiheuteta muutoksia suon ja nykyisen peltoalueen välisen noin metriä leveän kostean lehtomaisen vyöhykkeen vesitalouteen. Kyseisellä alueella kulkee suonlaidassa iso valtaoja, joka kuljettaa tällä hetkellä pelloilta tulevat valumavedet pois alueelta. Tällöin maankäytön muutoksesta aiheutuvat alueen pinta- ja hulevesien määrien muutokset eivät sinällään vaikuta itse Isosuon vesitalouteen, vaan niillä on vaikutusta suon reunassa kulkevan valtaojan välityskykyyn. Valtaojan mitoitusta on pohdittava, jotta se on riittävä uusilta asuinalueilta tulevien hulevesien hallintaan.

9 6 Suojavyöhyke Lintumetsä Isosuon nykyiselle valuma-alueelle on kaavoitettu 155 ha pientaloasutusta, josta Lintumetsän osavaluma-alueella tulee sijaitsemaan 24 ha. Keskimäärin kerran vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttaman huippuvirtaaman suuruus Lintumetsän purkuojissa on nykytilanteessa 0,9 m³/s. Kaavassa esitetyn maankäytön muutoksen jälkeen, mikäli rankkasateen aiheuttamia virtaamia ei tasata ennen veden kertymistä purkuojien uomaan, vastaava virtaama on 1,1 m³/s. Rakennettavalla alueella sijaitsee luontainen kosteikko, joka on tähän mennessä toiminut hulevesiä pidättävänä alueena. Lintumetsän alueen mitoittavana sadetapahtumana on käytetty 37 min sadetta. Tällöin tarvittava varastotilavuus ehkäisemään huippuvirtaaman kasvua on noin 510 m 3. (37 min * 60 s) * (1,1 0,87) m 3 /s = 510,6 m 3 Nykyiset purkuojat kulkevat viheralueiden kautta asutusalueen läpi. Purkuojien veden virtaama lisääntyy asutuksen myötä, joten on selvitettävä mahdollisuus rakentaa Lintumetsän uudelle alueelle kosteikko tai valuma-allas, jotta veden virtaamaa varsinkin purkuojien alkupäässä saataisiin tasattua niin, ettei vesi tulvi huippuvirtaaman aikana asuinalueille. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuus hulevesien viivytykseen uusilla asuintonteilla.

10 7 Kosteikko Kosteikko Kosteikko / Valuma-allas Lepsämänjoen alaosan valuma-alue Kaava-alueen Lepsämänjoen alaosan valuma-alueelle kohdistuvan rakentamisen vaikutukset pintavesiolosuhteisiin ovat varsin vähäisiä. Valumakertoimen ennustetaan lisääntyvän vain noin 5 %, mutta jo nykyisellään alueella sijaitsevan asutusalueen kohdalla joki tulvii. Lepsämänjoki kulkee asutusalueen eteläpuolella. Kohdassa, jossa Isosuon valuma-alueen vedet purkautuvat Lepsämänjokeen, olisi suositeltavaa rakentaa kosteikko tai valuma-allas, jotta veden virtaamaa Isosuon valuma-alueelta saataisiin viivytettyä. Lisäksi on pohdittava mahdollisuutta ruopata jokea pahimman tulva-alueen kohdalta, myös kosteikkojen rakentamista joen varteen on harkittava. Ruoppaus Kosteikko / Valuma-allas Kosteikko Kosteikko / Valuma-allas

11 Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alue Kaava-alueen Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alueelle kohdistuvan rakentamisen vaikutukset pintavesiolosuhteisiin ovat merkittäviä. Valumakertoimen ennustetaan lisääntyvän noin 40 % ja jo nykytilanteessa joki tulvii runsaasti. Luhtajoki kärsii nykyisin melko paljon tulvista. Haukankosken virtaamakynnys pidättää luontaisesti virtaamaa ja vesi nousee laajalle alueelle ennen koskea runsaiden sateiden aikana. Suuri osa Klaukkalan nykyisestä rakennetusta taajamasta sijaitsee Luhtajoen-Ylisjoen valuma-alueella. Uusien rakennettavien alueiden suhteen on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan imeyttämään, viivyttämään ja vähentämään hulevesiä, jotta Luhtajoen tulvatilanne ennen Haukankoskea ei pahentuisi. On harkittava jokialueen ruoppaamista Haukankosken kohdalta, jotta luontaista virtaamakynnystä saataisiin pienennettyä. Ruoppaus Jussila-Tyynelä Luhtajoen-Ylisjoen nykyiselle valuma-alueelle on kaavoitettu 287 ha pientaloasutusta ja 98 ha työpaikkarakentamista, josta Jussila-Tyynelän osavaluma-alueella tulee sijaitsemaan työpaikkarakentamista 75 ha. Keskimäärin kerran vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttaman huippuvirtaaman suuruus Jussila-Tyynelän purkuojassa on nykytilanteessa 0,9 m³/s. Kaavassa esitetyn maankäytön muutoksen jälkeen, mikäli rankkasateen aiheuttamia virtaamia ei tasata ennen veden kertymistä purkuojan uomaan, vastaava virtaama on 2,6 m³/s. Rakennettava alue on nykyisin lähes pelkkää peltoa ja metsää. Jussila-Tyynelän alueen mitoittavana sadetapahtumana on käytetty 39 min sadetta. Tällöin tarvittava varastotilavuus ehkäisemään huippuvirtaaman kasvua on noin m 3. (37 min * 60 s) * (2,6 0,9) m 3 /s = m 3 Osayleiskaavassa esitetty muutos alueella on huomattava ja nykyisen purkuojan kykyä kuljettaa kasvavia hulevesivirtaamia on tutkittava tarkkaan. Kosteikon tai valuma-altaan sijoittaminen olisi

12 9 paras toteuttaa alueella, jossa pienemmät uomat yhdistyvät pääuomaan. Lisäksi on tutkittava tarvetta ruopata purkuojaa vastaamaan lisääntyvää virtaamaa. Ruoppaus Kosteikko / Valuma-allas 3.3 Ratkaisujen periaate ja tilantarve Asuinkäyttöön kaavoitettavien tonttien piha-alueilla voidaan sallia hetkellinen veden kertyminen, mutta pihojen tasaukset on kuitenkin toteutettava niin, että mahdolliset ylivuodot ohjautuvat turvallisesti maastoon. Tonteilla katto- ja kuivatusvedet imeytetään mahdollisuuksien mukaan maastoon ja sadevesiviemäröintiä rakennetaan vain niillä alueilla, jossa imeyttämällä ei voida taata riittävän hyviä rakentamisolosuhteita. Imeyttämiseen voidaan käyttää imeytyspainanteita tai tarvittaessa imeytysojastoja. Kuva: Imeytyspainanteita asuinalueella Teollisuuskäyttöön kaavoitettavien kiinteistöjen väli- tai vierialueille tulee sijoittaa viherpainanteita ja avouomaisia ojia siten, että rankan sateen aiheuttamaa virtaamaa voidaan paikallisesti pidättää painanteissa ja uomissa ja osa vedestä imeytyy maaperään. Virtaamien tasaamiseksi suo-

13 10 siteltava viheralueiden pinta-ala on noin 2 % teollisuuskiinteistöiksi kaavoitettavan alueen pintaalasta. Kuva: Hulevesivirtaamien viivytysrakenteita Tasausaltaat tulee varustaa virtaamien purkautumista hidastavilla purkurakenteilla, mutta altaissa on otettava huomioon myös ylivuotokynnykset poikkeuksellisia tulvatilanteita varten. Hollolassa 28. päivänä toukokuuta 2012 RAMBOLL FINLAND OY Osmo Niiranen johtava asiantuntija Paula Taipale suunnittelija

14 LIITE Nurmijärven kunta Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys Valuma-alueiden virtaama-arvioita Osavaluma-alue Valkjärvi Isosuo Lepsämänjoen alaosa Luhtajoki-Ylisjoki Pinta-ala (ha) Valuma matka keskim Mitoittava valuma-aika (min) Mitoittava sademäärä (l/s/ha) Maankäyttö ja vk valumakerroin nykytilanteessa teollisuus 0,60 5 % 0,50 % asutus 0,25 16 % 14 % 9 % 27 % pelto 0,15 14 % 19 % 29 % 24 % suo 0,05 18 % metsä 0,10 65 % 49 % 62 % 48 % kallio 0, % 100 % 100 % 100 % Valumakerroin nykytilanteessa 0,16 0,12 0,13 0,15 Pintavaluma 1 v toistuvuudella nykytilanteessa (m3/s) 2,4 2,1 2,1 6,1 Suunniteltu maankäyttö ja vk valumakerroin teollisuus 0,60 5 % 7 % asutus 0,25 27 % 32 % 14 % 46 % pelto 0,15 9 % 9 % 26 % 20 % suo 0,05 18 % metsä 0,10 59 % 41 % 60 % 27 % kallio 0, % 100 % 100 % 100 % Suunnitellun maankäytön valumakerroin 0,17 0,14 0,13 0,21 Valumakertoimen kasvu (%) 9 % 18 % 4,7 % 39 % Rankkasateista aiheutuvien pintavalumien suuruus eri toistuvuusajoilla rakennetussa ympäristössä m3/s 1v 2,6 2,5 2,2 8,4 2v 3,1 3,0 2,7 10,2 10v 4,5 4,3 3,9 14,7 20v 5,6 5,3 4,8 18,0 100v 7,8 7,4 6,7 25,2

15 LIITE Nurmijärven kunta Klaukkalan osayleiskaavan hulevesiselvitys Valuma-alueiden virtaama-arvioita Osavaluma-alue Jussila-Tyynelä Haapalan purkuoja Lintumetsä Pinta-ala (ha) Valuma matka keskim Mitoittava valuma-aika (min) Mitoittava sademäärä (l/s/ha) Maankäyttö ja vk valumakerroin nykytilanteessa teollisuus 0,60 4 % asutus 0,25 26 % 28 % pelto 0,15 50 % 30 % 5 % suo 0,05 metsä 0,10 50 % 40 % 67 % kallio 0, % 100 % 100 % Valumakerroin nykytilanteessa 0,13 0,17 0,14 Pintavaluma 1 v toistuvuudella nykytilanteessa (m3/s) 0,85 1,2 0,87 Suunniteltu maankäyttö ja vk valumakerroin teollisuus 0,60 55 % 4 % asutus 0,25 45 % 48 % pelto 0,15 5 % 11 % 5 % suo 0,05 metsä 0,10 40 % 40 % 47 % kallio 0, % 100 % 100 % Suunnitellun maankäytön valumakerroin 0,38 0,19 0,17 Valumakertoimen kasvu (%) 202 % 11 % 21 % Rankkasateista aiheutuvien pintavalumien suuruus eri toistuvuusajoilla rakennetussa ympäristössä m3/s 1v 2,6 1,4 1,1 2v 3,1 1,6 1,3 10v 4,5 2,4 1,8 20v 5,5 2,9 2,3 100v 7,7 4,1 3,2

16 LIITE 2

17