PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016



Samankaltaiset tiedostot
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS

OSASTON HOITOMUODOT KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Palautetta nuortenryhmältä

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuotiaiden urheilussa?

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö.

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot

Örebro vaikutteiset vanhempainillat

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN


Lanu -koulutus 5.9, 11.9,

Lataa Nuoren urheilijan ravitsemus - Olli Ilander. Lataa

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

CP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Satakielikeskustelufoorumi Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus


Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

Sijaishuoltopaikkaan tulo

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten

Nimi Ikä Paino Pituus

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

ESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Ohjeistus kouluttajille

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T L A K E U D E N O M A I S H O I TA J AT R Y

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina /2018

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Liikahdus Elämäntapa

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

Kysely huoltajille Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä helmi-maaliskuussa 2019 Kyselyyn vastasi yhteensä 227 huoltajaa

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Energiaraportti Yritys X

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Oppilaan hyvinvointia lisäämässäyhdessä moniammatillisesti!

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N A - K A I S A L E H T I N I E

Transkriptio:

PERHEPOHJAINEN HOITOMALLI FBT (FAMILY- BASED TREATMENT) PERHETERAPEUTTI, VESA-MATTI PEKKOLA, 14.3.2016

Maudsley Hospital 1980-luvulla, Lontoo Laillistetut perheterapeutit Näyttöön perustuva alle 18-vuotiaille, alle 3 vuotta sairastaneille Laihuushäiriö Käypä Hoito suositus 12/2014 15.3.2016 2

½ - 1-vuoden kestävä intensiivinen perheterapeuttinen hoitomalli Perheterapeutti toteuttaa manuaalin mukaista hoitomallia Moniammatillinen hoitotyöryhmä hoidosta vastaava lääkäri perheterapeutti pediatri tarvittaessa erityistyöntekijät (rav.terapeutti, sos.tt, psykologi) 15.3.2016 3

Alussa käynnit 1/viikko, hoidon edetessä käyntitiheys harvempi. Hoitavan lääkärin tapaamiset 4-6 viikon välein Käyntiaika 60 minuuttia. Poikkeuksena 2.käynti, jonka kesto 90 minuuttia Kokoonpano voi olla muuttuva (vanhemmat erikseen, nuori erikseen, sisarukset, muut nuoren hoidon kannalta tärkeät henkilöt) 15.3.2016 4

Perhe voimavarana Perhe on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa Perhe EI OLE syyllinen syömishäiriöön, perhe on organisoitunut häiriön ympärille Perhe yhteistyökumppanina, ei hoidon kohteena 15.3.2016 5

Jaetaan kolmeen vaiheeseen 1. Vaihe Arviointi Hoitoon motivoiminen 2. Vaihe Auttaa nuorta syömään itsenäisesti 3. Vaihe Hoidon lopettaminen 15.3.2016 6

VAIHE 1. 1.Tapaaminen Punnitus diagrammi muutoshalukkuuden esiinnostajana Perheen vastaanottaminen Saada tietoa, miten syömishäiriö vaikuttanut perheeseen ja sen merkitys arjessa Tuoda esiin sairauden vakavuus Erottaa sairaus nuoresta Saada vanhemmat ottamaan vastuu nuoren ruokailuista Tapaamisen yhteenveto ja valmistautuminen seuraavan tapaamiseen 15.3.2016 7

VAIHE 1. 2. Tapaaminen Perheruokailu Punnitseminen Perheruokailu Auttaa vanhempia vakuuttumaan siitä, että he saavat nuoren syömään enemmän kuin oli varautunut Ruokailun tarkastelu yhdessä perheen kanssa Yhteenveto tapaamisesta 15.3.2016 8

VAIHE 1. Tapaamiset 3-10 Punnitseminen Fokusoida keskustelu pysymään ruoassa ja syömisessä niin kauan, kunnes ruokailut ja painon käyttäytyminen on tasaantunut Keskustellen tuetaan vanhempia lapsensa ravitsemuskuntoutuksessa Keskustellen tuetaan perhettä näkemään sisarusten tuen merkitys Auttaa perhettä ja nuorta näkemään syömishäiriön vaikutusta perheen arjen toiminnoissa Arvioidaan prosessia yhdessä perheen kanssa 15.3.2016 9

VAIHE 2. Tapaamiset 10-16 Ylläpidetään ja tuetaan vanhempia kantamaan vastuuta nuoren syömiseen liittyvien oireiden hallinnassa, kunnes hän itse pystyy itsenäisesti syömään ja vastaamaan ravitsemuskuntoutuksestaan. Vastuun palautuminen nuorelle Erotellaan ja tutkitaan syömishäiriön oireita normaaleista nuoruusiän käyttäytymismalleista Oireisiin nopea reagointi mistä tunnistaa? 15.3.2016 10

VAIHE 3. Tapaamiset 17-20 Perheen toiminta ei enää organisoidu syömishäiriön ympärille Normaaliin nuoruusikään liittyvät haasteet Nuoren tarpeet Vanhemmuuden tarpeet Mitkä ovat tunnusmerkkejä uusiutumisella ja mitkä ovat keinot puuttua? Lopetus 15.3.2016 11

POTILASTAPAUS Potilastapaus 1 L II/2 lapsi 13,5 vuotias. Tullut koululääkärin lähetteellä (laihtuminen ja ahdistusoireet) joulukuussa 2015 NPSY TAK, josta ohjattu suoraan syömishäiriöyksikköön. Aiempi hoitokontakti on käynti lastenpsykiatriassa v.2014 jännitysoireiden vuoksi Keväällä 2015 alkanut nuoren huomio kiinnittymään terveelliseen ruokavalioon, syksy 2015 vointi huonontunut Aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta liittyen kotona ruokailutilanteisiin ja vanhempien yritykseen puuttua nuoren liikkumiseen. Tanssi. Harjoitukset 4x viikko plus omatoimista harjoittelua kotona. Tanssileirillä puhuttu terveellisen syömisen merkityksestä. Kehonkuva. Pituus 176cm paino lokakuussa 52kg. 15.3.2016 12

POTILASTAPAUS Potilastapaus 1 jatkuu.. 1.Tapaamisissa vanhemmat ja nuori. Veli ei ole osallistunut tapaamisiin, mutta vanhempien ja nuoren itsensäkin mukaan huolissaan tilanteesta. Aluksi paino nousi 400g/vko Paino pitäkään 45kg ja tämä ahdistanut nuorta kovasti. Nyt paino 45,4kg painon nousu kk 100g, BMI 14,8 Nuorella haasteellista ottaa vanhempien ohjausta vastaan Vanhemmilla aluksi eriävät näkemykset annoskokojen riittävyydestä (perheruokailu), ruoan energiatiheydestä ja monipuolisuudesta. Sitoutuneita hoitoon. 15.3.2016 13

POTILASTAPAUS Potilastapaus 2 S I/3 lapsi 14,5 vuotias n.vuosi sitten alkanut oireilu. Hammaslääkärin huomautus liiallisesta karkin syönnistä osastohoito Jorvissa syksyllä 2015. Liikuntaa 8km pyöräilyä päivittäin. Tanssiharrastus. Kehonkuva. Paino hoidon alussa 38,1kg, BMI 15,2 15.3.2016 14

POTILASTAPAUS Potilastapaus 2 jatkuu.. 1.Tapaamisessa paikalla nuori ja vanhemmat ja nuoren pikkuveljet. Ateriat vanhempien mukaan pitkittyneet. Ruoan piilottamista. Paino nyt 44,6kg painon nousu kk 3,5kg Vanhemmat sitoutuneita hoitoon. Vanhemmat yhtenäinen näkemys sairaudenhoidosta. 15.3.2016 15

POTILASTAPAUS Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan. Leo Tolstoi 15.3.2016 16

Lähde: Lock ym 2012. Treatment Manual for Anorexia Nervosa. A Family based approach 15.3.2016 17

KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Vesa-Matti Pekkola vesa-matti.pekkola@hus.fi 15.3.2016 18