YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Vesihuollon häiriötilannesuunnitelman laatiminen. Vesa Arvonen

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Varautuminen sotelainsäädännössä

Vesihuollon häiriötilanne ja siihen varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt

Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Yhteinen varautuminen alueella

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Dnro 4258/005/2011

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Pelastustoimen uudistushanke

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Vesihuollon riskinhallintatyökalut WSP, SSP ja BWSP. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa

Asiakirjasta omistajuuteen

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNIN VARAUTUMINEN JA JATKUVUUDENHALLINTA

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Talousveden laadunvalvonta ja häiriötilanteisiin varautuminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Varautuminen ja riskienhallinta - alajaosto. Tilannekatsaus Jukka Koponen

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Satakunnan pelastuslaitos

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

Opetustoimen varautuminen

Talousvesiasetuksen muutos. Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

1

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Maakunnan varautumistehtävien, maakuntakonsernin

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA

SUONENJOEN KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Transkriptio:

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä 9.9.2014 Oulu, 7.10.2014 Tampere Itä-Suomen aluehallintovirasto, A-K Lyytinen Päiv 5.9.2014 1

Varautuminen = toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa mm. Valmiussuunnittelu: uhkien tunnistaminen, arviointi ja analysointi, (päivitys ja ylläpito) Etukäteisvalmistelut ja järjestelyt Varautumistoimenpiteet ja yhteistoimintasopimukset kuten henkilö-, tila- ja ajoneuvo sekä laite- ja materiaalivaraukset, labrat Muun toimintavalmiuden ylläpitämien Henkilöstön koulutus ja harjoitukset, (perehdytys) 2

Käsitteitä, määritelmiä mm. TURVALLISUUSTILANTEET = Uhkan tasosta johtuva ajallinen yhteiskunnan tila, joka jaetaan normaalioloihin, häiriötilaan ja poikkeusoloihin. Näissä saattaa syntyä erityistilanteita. HÄIRIÖTILANNE = on uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Normaalioloissa esiintyvät häiriötilanteet hallitaan viranomaisten tavanomaisin toimivaltuuksin tai voimavaroin. UHKAMALLIT = kuvauksia tilanteista, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden ja sen elintärkeät toiminnot. Uhka-arviossa esitetään uhkan vaikutusmekanismi, lähde, kohde ja vaikutus kohteessa, todennäköisyys sekä tunnistetut uhkamalliin sisältyvät vakavimmat häiriötilanteet. 3

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellyt uhkamallit Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa tunnistetut häiriötilanteet 4

Keskushallinnon ohjaus Valviran on laadittava suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa. (Terveydensuojelulaki ja tarkempia säännöksiä STMn asetuksella) EVIRAn on laadittava valtakunnallinen valvonta-asetuksen 13 artiklan mukainen erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma.(elintarvikelaki ja tarkempia säännöksiä MMMn asetuksella) TUKESin on laadittava suunnitelma kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden hengen ja terveyden turvaamiseksi vakavissa onnettomuuksissa ja vastaavissa muissa erityistilanteissa. (Kuluttajaturvallisuuslaki ja tarkempia säännöksiä VNn asetuksella) 5

Aluetason varautumisen yhteensovittaminen AVIT sovittavat yhteen alueensa toimijoiden varautumista, järjestävät koulutusta ja valmiusharjoituksia ja tukeva kuntien valmiussuunnittelua. 6

Kuntien varautuminen, valmiussuunnittelu Suunnitelmassa yleinen ja toimialakohtaiset osat Yleisessä osassa määriteltävä johtaminen ja vastuut (mm. kunnanjohtaja, valmiusryhmä) Kunnan palveluista vastaavat toimialat laativat omat suunnitelmansa kriisien varalle (uhka-arviot). Suunnitelma laaditaan organisaatio ja käyttäjälähtöisesti Rakenteeseen ja laajuuteen vaikuttavat kunnan toimintaympäristö, alueen riskit sekä resurssit (UHAT) Pelastuslaitos tukee kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on sovittu palvelutasopäätöksessä 7

Hätäkeskus Alueellinen pelastuslaitos Poliisi Opetustoimi Ajantasaiset yhteydet muihin viranomaisiin ja alueellisin toimijoihin Kunnan varautuminen erityistilanteisiin YTH toimialalta mentävä jokin kärki kunnan/kuntien yleiseen osaan Kunnan valmiussuunnitelman yleisosa (sis. toimialakohtaiset yleisosat) ja tiedotus Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat Toimialakohtaiset erityistilannesuunnitelmat tms. suunnitelmat tai toimintaohjeet Toimialojen poikkihallinnollista varautuminen ja yhteistyö. Esim. eri toimialojen erityistilanne suunnitelmissa yhteneviä kohtia, tietojen välitystä, vastuualueiden rajapintoja tms. Tekninen toimi Ympäristö terveyden huolto Terveydenhuolto Sosiaalihuolto Toimialan valmiussuunnitelma ( kärki yleisosaa) Toimialan erityistilannesuunnitelma (toimintaohjeet) * esim. tietoja alueen vesilaitoksista tarvitaan ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiseen erityistilannesuunnitelmaan

Valmiussuunnittelussa huomioitavaa 9

Kuntien erilaiset palvelurakenteet Luovat kuntien tilannejohtamiselle omat haasteensa Jos palveluiden järjestäminen ulkoistettu muiden tahojen (yksityinen, alueellinen) hoidettavaksi, vastuu on silti peruskunnalla (sopimusten sisältö tärkeä) Koska kukin palveluntuottaja on oma toimija erityistilanteessa, kunnan johtamisjärjestelmää laadittaessa tulee korostaa yhteistoiminnan järjestäminen kunnan ja palvelutuottajien välillä. Ratkaisevan tärkeässä asemassa on oikean tilannetiedon hallinta ja sen välittäminen kaikille toiminnassa mukana oleville yhteistyötahoille Yhteistoimintana esim. erityistilanteissa palveluntuottaja asettaa oman asiantuntijansa tai edustajansa kunnan johtoryhmään tai kunta asettaa oman edustajansa palvelun tuottajan johtoryhmään. Yhteydenpito johtoryhmiin on varmistettava jo suunnitteluvaiheessa (esim. VIRVE). 10

Valmiussuunnittelun salassapito, salassapito- ja luokitusmerkinnät Suunnitelman asianmukaisesta käsittelystä, jakelusta ja säilytykset on huolehdittava Julkisuuslain (621/1999) 24,1 :n kohtien 7,8 ja 10 salassa pidettäviä ovat asiakirjat ja tiedot kuten: Henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat,.. Asiakirjat, jotka koskevat onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua,.. jne Salassa pidettävät asiakirjat voidaan koota liitteisiin tai osa suunnitelmasta on vain salassa pidettävä Häiriötilanteiden toimintaohjeet kuten toimintakortit eivät voi olla salassa pidettäviä Julkisuuslain 25 :ssä salassapito- ja luokitusmerkinnästä Valtiovarainministeriö on antanut ohjeen (VAHTI 2/2010,76) tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa 11

LUONNOS: Ympäristöterveyshuollon ja vesihuollon valmiussuunnittelu osana kunnan valmiussuunnitelmaa Rajapinta muihin suunnitelmiin Pelastuslaitoksen tuki KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMA, yleinen osa MUIDEN TOIMIALOJEN VALMIUSSUUNNITELMAT YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALMIUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTATEKNIIKAN VALMIUSSUUNNITELMA Muut YTH osiot WSP Talousvettä toimittavan laitoksen valmiussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma SSP Jätevesilaitoksen valmiussuunnitelma Valmiussuunnitelma talousveden laadun varmistamiseksi Sisältö (toimintakortit tms): - laitoksen toiminnan kuvaus (tämä osa voi olla yhtenevä esim. valvontatutkimusohjelman kanssa) - riskienhallintasuunnitelma (esim. WSP, vaarojen tunnistus, riskin arviointi ja riskien hallinta, voi olla erillinen järjestelmä) - suunnitelmat erilaisissa häiriötilanteissa toimimisesta varajärjestelmineen - toiminta poikkeusoloissa (siltä osin kun eroaa normaalioloista) - kriisiviestintäsuunnitelma - johtaminen - pelastussuunnitelma - työturvallisuussuunnitelma Itä-Suomen aluehallintovirasto, A-K Lyytinen Valmiussuunnitelma talousveden toimituksen jatkuvuuden varmistamiseksi - valvontatutkimusohjelma - riskienhallintajärjestelmä - viestintäsuunnitelma 9.9.2014 12

Viranomaisroolit Vastuuviranomainen, jonka vastuulle erityistilanteen hoitaminen kuuluu. Vastaa tietystä toiminnasta normaalioloissa, vastaa siitä myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä kriisiviestinnän järjestämisestä. Muut viranomaiset, joiden vastuulle kuuluu jokin erityistilanteeseen liittyvät osa-alue mutta jotka eivät ole vetovastuussa. Tukevat toimivaltaista viranomaista tarpeen mukaan. TILANNE Onnettomuuden aiheuttama tilanne Tahallisesti tai rikollisella toiminnalla aiheutettu tilanne Tartuntatautiepidemia Vesi- ja elintarvikevälitteiset epidemiat JOHTOVASTUU Pelastustoimi Poliisi Terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto 13

Johtamisen operatiiviset tavoitteet 1. Vaarojen selvittäminen: Selvitä tapahtumatiedot Tunnista epäilty vaaranaiheuttaja ja selvitä sen ominaisuudet Selvitä vaaraolosuhteet ja henkilöiden altistuminen 2. Tilanteen arvioiminen päätöksentekoa varten: Tarkastele todetun tai ennakoidun altistumisen määrää suhteessa raja-arvoihin Tunnista suuren riskin tilanteet ja henkilöryhmät priorisointia varten Tilannekuvan muodostaminen Tarkenna riskinarviota ja tilannekuvaa, kun olet hankkinut lisäinformaatiota 3. Riskien torjuminen: Toimenpiteet, jotka estävät vaaranaiheuttajan leviämistä ympäristöön Toimenpiteet, jotka vähentävät väestön altistumista Jos riskiä vähentäville toimenpiteille on vaihtoehtoja, arvioi jokaisen seurausvaikutuksia Harkitse väestön terveydelle ja turvallisuudelle kokonaisuutena paras strategia 4. Viestintä Tilannejohtamisen tukeminen Altistuneiden ja muun väestön ohjaus ja neuvonta 14

Johtaminen, tilannekuvan luominen: tilannetietoisuuden keskeiset kysymykset? Mitä on tapahtunut Ketkä ovat aktiivisia toimijoita tilanteessa Mistä häiriötilanne johtuu Mitkä ovat häiriötilanteen vaikutukset yhteisölle yleisesti, omalle toiminnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (häiriön pitkittyessä) Tilanteen kehittymisen vaihtoehdot mitä toimenpiteitä häiriötilanteen hallitsemiseksi olisi syytä toteuttaa Mitä muut toimijat tekevät tilanteessa Ovatko omat resurssit riittäviä sekä resurssien jakaminen ja priorisointi Mitä muita resursseja on mahdollisesti käytettävissä ja miten niitä saadaan käyttöön Keneltä me tarvitsemme tietoa ja Ketkä tarvitsevat meiltä tietoa 15

AVIEN OHJAUS YTHn VARAUTUMISESTA Erityistilannesuunnitelmissa on päivittämistarvetta Erityistilannesuunnitelmat sovitettava osaksi peruskuntien valmiussuunnittelua (kärki) Lisättävä yhteistyötä muiden (peruskuntien) viranomaisten kanssa, jotta viranomaisten välinen vastuunjako ja toimintatavat erityistilanteissa olisivat ennalta tunnetut Epidemioiden selvitystyöryhmien tulee vastata ympäristöterveydenhuollon toiminta-aluetta ja asetuksen mukaiset edustajat nimetä koko alueelta Erityistilanteisiin on syytä kouluttautua ja harjoitella tilanteita (yhteistyössä) tietojen ja valmiuksien ylläpitämiseksi Viestintää on ennalta suunniteltava ja harjoiteltava! Terveydensuojeluviranomaisen tehtävä on varmistaa, että talousvettä toimittavien laitosten erityistilannesuunnitelmat on laadittu ja päivitetty Avit pyytävät päivitetyt valmiussuunnitelmat kunnilta (AVIen muistutuskirje 2013/valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen muiden hallintokuntien kanssa, STM/AVI tulossopimus) 16

Tausta-aineistoa mm. Yhteiskunnan turvallisuus ja YTS2010n ladattavat tiedostot http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/materiaalit Käsitteitä, Määritelmiä http://www.yett.fi =>liitteet => liite4 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. Valtiovarainministeriö, Sisäasiainministeriö, Puolustusministeriö, Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, Huoltovarmuuskeskus, Suomen Kuntaliitto ry. 2012 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön. Jussi Korhonen, Markku Ström. Pelastusopisto. Julkaisu 2/2012. Varautumisen tietopankki - materiaaleja, ohjeita ja oppaita. www.pelastusopisto.fi/fi/varautumis- _ja_taydennyskoulutus/varautumiskoulutus/tietopankki Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille ja yhteistyötahoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:2. www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/varautuminen_ymparistote rveydenhuollossa tai... /varautuminen_vesihuollossa