Kirjoittajat: Kimmo Jaakkonen, Heikki Ailisto, Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen, Matias Vierimaa Teollinen Internet muuttaa liiketoimintaa Teollinen internet ratsastaa digitalisaation muutosaallon harjalla. Se laajentaa tutun internet-verkon ulottumaan anturoituihin laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata tai mitata internet verkon yli. Verkkoon kytketyt tuotteet ja palvelut mahdollistavat tiedon hyödyntämisen älykkäällä tavalla mahdollisesti synnyttäen kokonaan uutta palveluliiketoimintaa. Suomella on sekä vahva ja hyvä teollinen perinne että korkeatasoista teknologista osaamista. Teolliseen Internetiin liittyviä teknologioita on kehitetty jo pitkään ja teknologinen valmius käyttöönottoon on olemassa. Esimerkiksi etävalvontaan ja ohjaukseen liittyviä ratkaisuja on sovellettu jo parikymmentä vuotta. Lisäksi sensoreiden ja komponenttien hinnat ovat laskeneet sille tasolle, että kustannustehokkaita ratkaisuja eri toimialoille on saatavilla. Teollinen Internet tuo mukanaan mittavia muutoksia julkisen talouden ja yritysten tuottavuuteen, johtamisen eri käytäntöihin, liiketoimintamalleihin sekä yleiseen kilpailuun uusista markkinoista ja asiakkuuksista. On todennäköistä, että muutokset eri aloilla ovat vaikutuksiltaan hyvin merkittäviä ja verrattavissa esimerkiksi pankkisektorin digitalisaatioon 1990-luvulla tai median murrokseen 2000-luvulla. Joillakin toimialoilla voi tapahtua muutoksia, jotka vastaavat matkailualan kokemaa luovaa tuhoa web-pohjaisten palveluiden syrjäytettyä osittain perinteiset matkatoimistot. Keskeistä on kysymys miten digitaalisuuden ja teollisen internetin yhteisvaikutus tulee näkymään laajemmin eri toimialoilla, yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Usein teollinen internet nähdään suppeasti yrityksen omien tai kiinteän verkoston prosessien tehostajana, tavallaan intranetinä. Tavoiteltaessa suurempaa vaikuttavuutta ja uutta liiketoimintaa, asiaa on syytä katsoa laajemmin ja huomioida internet-talouden ominaisuudet, mm. avoimuus ja ns. kolmansien osapuolien tuottama lisäarvo. Kehitys etävalvonnasta ja ohjauksesta teolliseen internetiin.
Mahdollisuus Suomelle Teollisen Internetin murros on uhka niille, jotka pysyvät liian pitkään vanhoissa toimintatavoissa, mutta mahdollisuus niille, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa luoden asiakkaita kiinnostavaa tarjoamaa, tuotavuutta lisääviä ja uusia voittoa tuottavia liiketoimintaratkaisuja ja -malleja. Murroksen hallinta on haaste nykyisille instituutioille ja talouden toimijoille, sekä yritysten johtajuuden ja organisaatioiden nykyisille rakenteille. Jotkut toimijat näkevät, että murros uhkaa niiden nykyistä asemaa sekä erityisesti yrityksissä liikevaihdon ja kannattavuuden rakenteita ja tasoja. Tämä puolestaan johtaa nykyisen aseman puolustamiseen ja toistuviin kustannuksen leikkuun kierroksiin - kuoleman spiraaliin. Digitaalisuuden ja teollisen Internetin sekä niiden yhteisvaikutuksen luoma murros on nähtävä positiivisena mahdollisuutena kasvattaa yhteiskuntamme hyvinvointia ja tuottavuutta - luoda uusia työpaikkoja ja puitteita uusille investoinneille, luoda Suomeen syntyville ja nykyisille yrityksillemme globaalit toimintaedellytykset Suomesta käsin, sekä edesauttaa yritysten menestymistä uudelleen muotoutuvilla teollisilla markkinoilla. Jotta voisimme tehdä perusteltuja päätöksiä tulevaisuuden suunnasta, meidän on tunnettava nykytilanne. Teollisen Internetin haltuunotto on Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa. Suomen ei tule jäädä jälkeen tai odottamaan, koska Teollisen Internetin murrokseen ollaan jo kovaa vauhtia maailmalla siirtymässä. Esimerkiksi Saksa on jo ottamassa etumatkaa omalla teollisuusautomaatio Industrie 4.0 ohjelmallaan. Teollinen internet koetaan Saksassa erityisen tärkeäksi, koska teollisuuden osuus maan bruttokansantuotteesta on keskeinen ja Saksa vie paljon tietointensiivisiä tuotteita maailmalle. Nykyään tuotteissa ja palveluissa siirrytään yhä enemmän kokonaisratkaisuihin. Esimerkiksi valmistavalta teollisuudelta vaaditaan enemmän tehokkuutta, toimintojen automatisointia ja joustavuutta, jotka mahdollistavat tuotteen elinkaaren aikaiset muutokset ja hallinnan sekä lisäarvoa tuottavat palvelut eri toimijoille verkostossa. Nykyään käytössä olevista laitteista ja koneissa on tärkeää saada kerättyä tietoa niiden ylläpidon ja palveluliiketoiminnan mahdollistamisen kannalta. Tällaisia tietoon perustuvia palveluja voi olla esimerkiksi ennakoivan huollon ratkaisut, joissa voidaan ennustaa kerätyn sensoridatan sekä muun elinkaaridatan pohjalta laitteen osan rikkoutuminen ja siten tarjota huoltoa juuri oikeaan aikaan - vaikkapa käynnistämällä automaattisesti huoltopyynnön huollon tukijärjestelmään, joka ohjautuu verkostossa huoltoyhtiölle. Datan hyödyntäminen liiketoiminnan päätöksenteossa.
Liiketoimintaa Teollisesta Internetistä Absent, VTT ja Oulun Yliopisto ovat tutkineet Teollisen Internetin ratkaisuja ja mahdollisuuksia kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa. Teollinen Internet (TINTTI) hanke on kansallinen VTT:n ja Oulun Yliopiston tutkimushanke, jonka rinnalla on neljä yrityshanketta (Absent, F-Secure, HiQ ja IoLiving). Konsortion tavoitteena on luoda edellytyksiä Suomalaisille IT-taloille Teolliseen Internetiin perustuvalle liiketoiminnalle. Eurooppalainen tutkimushanke ITEA-CAP (Collaborative Analytics Platform) on puolestaan suurten datamassojen hyödyntämistä edistävä projekti. Suomesta mukana ovat yritykset Absent, FloApps, Moventas Gears ja Netman sekä VTT tutkimuspartnerina. Uudet älykkäät ratkaisut mahdollistavat uutta liiketoimintaa, jossa ansaintalogiikkakin saattaa täysin muuttua. Aikaisemmin digitalisaatio vauhditti laitekeskeisen liiketoiminnan syntymistä. Nyt Teollinen Internet mahdollistaa yhä enenevässä määrin uutta palveluliiketoimintaa, joka korvaa joko osin tai jopa kokonaan aikaisemman liiketoimintakonseptin. Palveluliiketoiminta muuttaa myös perinteistä asiakas palvelun tuottaja suhdetta, koska loppuasiakkaan saama lisäarvo voidaan tuottaa verkottuneesti, yhteistyössä eri palvelu- ja teknologiaratkaisujen tuottajien kanssa. Teollisen Internetin suurimmiksi haasteiksi onkin tunnistettu juuri uudenlaisen ajattelutavan ja sitä kautta uusien liiketoimintapotentiaalien tunnistaminen omassa liiketoiminnassa. Käytännössä yritysten on helpompi tehdä päätös uuden usean miljoonan euron tuotantolaitteen ostosta kuin lähteä miettimään omaa liiketoimintaa uudesta näkökulmasta. Samalla kun tulisi pohtia josko asiakkaille tai muille verkoston osapuolille voitaisiin tarjota kokonaan uusia palveluja, joutuu myös arvioimaan potentiaalisten kumppaneiden halukkuutta, kypsyyttä ja valmiuksia hyödyntää uusien älykkäiden ratkaisujen luomia mahdollisuuksia. Digitalisaatio ja Teollinen Internet case konepajateollisuus Absent on tehostanut asiakkaidensa liiketoimintaa tarjoamalla innovatiivisia ohjelmistoratkaisuja sekä laadukkaita ylläpito- sekä konsultointipalveluita jo vuodesta 2007 lähtien. Asiakkaan lähtötilanteesta riippuen Absent tarjoaa perustyövälineitä Teollisen Internetin mahdollisuuksien hyödyntämiseen (Ab DataCollector etävalvontajärjestelmä) tai pitkälle vietyjä Teollisen Internetin palvelukokonaisuuksia (DSSP, Digital Service Support Platform). Ratkaisut luovat uusia palveluita, jotka tehostavat liiketoimintaa, tuovat säästöjä sekä parantavat elinkaaren aikaista toimivuutta. Laiteseurannasta kerättävä analysoitu reaaliaikainen data on hyödynnettävissä ennakoivan huollon palveluissa, tuotekehityksessä sekä laaduntarkkailussa. Palvelut avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia asiakasyrityksille ja parantavat kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Absentin DSSP -järjestelmätuotteen avulla luodaan valmistajan olemassa olevasta datasta sekä analysoidusta etävalvontadatasta erilaisia verkkopalveluita eri sidosryhmille. Järjestelmä soveltuu tuote-, sarjavalmistus-, projektitoimitus- sekä eräperusteiselle tuotannolle. Lisäksi Absentin palveluun kuuluu myös konsultointi, jonka avulla autetaan asiakasyrityksiä systemaattisesti kohti Teollisen Internetin ratkaisuja. Yleisesti mahdollisuuksia on tiedostettu yrityksissä, mutta vaikeampaa on vaiheistuksen tunnistaminen millä hyödyt voidaan saavuttaa. Hyödyntäminen on kehitystyön tulos, sitä ei voi ostaa suoraan kaupan hyllystä. Absent auttaa asiakasta heidän liiketoimintatarpeiden mukaan Teollisen Internetin ratkaisujen käyttöönotossa askel askeleelta palveluliiketoimintaa tukemaan.
DSSP järjestelmä yhdistää verkoston eri toimijat ja mahdollistaa lisäarvoa tuottavat palvelut eri toimijoille verkostossa. Lähtökohtana teolliselle palveluliiketoiminnalle on ymmärrys asennetusta laitekannasta (Installed Base). Esimerkiksi koneen vikaannuttua on tärkeää selvittää mikä on koneyksilön sen hetkinen konfiguraatio ja mitä muutoksia koneeseen on tehty sen käyttöönoton jälkeen. DSSP ratkaisun avulla yrityksen on mahdollista ylläpitää elinkaaren aikaista tietoa laitekannasta ja mahdollistaa erilaisia palveluskenaarioita. Seuraavassa esimerkkejä: Etävalvontadatan avulla voidaan seurata kentällä olevien koneiden tilaa. Koneet tuottavat huomattavan määrän erilaista dataa, kuten lämpötiloja, paineita, kierroksia, muuta mitta- ja anturointidataa, ja niin edelleen. Näitä tietoja voidaan hyödyntää ennakoimaan esimerkiksi huoltotarvetta. Hälytysrajojen ylityksien tai alituksien perusteella järjestelmä voi tehdä eritasoisia ilmoituksia valittuihin kohteisiin, esimerkiksi huoltotarveilmoituksen huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiö voi tarkastella koneyksilön tietoja suoraan DSSP-järjestelmästä ja tarvittaessa ladata koneen rakennetietoja huoltoa ja oikeiden varaosien valintaa varten. Mitä vaivattomammin ajantasainen tieto tuoteyksilöstä on saatavissa sitä kustannustehokkaammin ja nopeammin tuotteen huolto- ja jälkimarkkinapalvelut voidaan toteuttaa. Esimerkkinä vielä pidemmälle viedystä palvelusta on, että kerätään moottoridataa sekä koneiden kallistukseen tai kuormitukseen liittyvää dataa historian aikana laajemmasta joukosta valmistajan koneita. Kun tämä historiadata yhdistetään valmistajan tuotekehityksen dataan tai koneoperaattorin kuljettajadataan, niin voidaan muodostaa uusia palveluja. Tällaisia voivat olla vaikkapa koneoperaattorille välitetyt tiedot koneyksilöiden tilasta, kuormituksesta tai kallistuksista, jolloin operaattori voi tunnistaa koneiden riskikäytön ja ohjeistaa kuljettajia toimimaan oikein. Lisäksi valmistaja voi tunnistaa esimerkiksi tiettyyn moottorityyppiin liittyvät toistuvat häiriötilat ja sen pohjalta etsiä syitä alihankkijan kanssa miksi näin tapahtuu tai uudelleen ohjeistaa operaattoreita sallitun kuormituksen tai ajokallistuksen suhteen, jotta vältetään kyseisten moottorityyppien rikkoutumiset. Siten järjestelmä mahdollistaa eri toimijoille erilaisia palveluja ja saavutetaan verkostossa win-win tilanne toimijoiden välille. Seuraavassa esitetään kaksi teollisuuscasea, joissa yritykset hyödyntävät Absent Oy:n DSSP ratkaisua:
Kuvaus 1: Toimitusrakenteen mukainen monitasoverkkokauppa Ongelma: Varaosatilauksiin menee paljon aikaa, jotka kohdistuvat toimitusprojektiin liittyviin positioihin. Ratkaisu: DSSP järjestelmä valjastettiin tukemaan asiakasta. DSSP järjestelmä hakee toimitusprojektiin liittyvät tiedot ERP-järjestelmästä ja liittää siihen PDM-järjestelmästä saatavat rakennetiedot positiokohtaisesti. DSSP järjestelmä tarjoaa käyttäjäkohtaisesti hinnat position osille, varaosille ja kulutusosille. Mikäli hintaa tarvittavalle osakokonaisuudelle ei olekaan saatavilla, pyyntö käsitellään tarjouspyyntönä, joka ohjataan myynnille. Myynnin käsittelyn jälkeen ohjataan syntynyt tarjous asiakkaalle hyväksyntä menettelyyn. Tulos: Varaosatilauksiin kuluva aika väheni oleellisesti, koska prosessi automatisointiin kaiken saatavilla olevan tiedon perusteella. Jatkossa myynti voi käyttää aikaansa oleellisiin kohteisiin ja asiakkaan puolesta määriteltyyn positioon kohdistuen. Asiakaspalvelu parani ja vasteaika oikeasti kriittisiin kohteisiin nopeutui huomattavasti. Kuvaus 2: Tehtaan automaatiolinjastojen huollonseuranta Ongelma: Eri maissa sijaitsevien ulkopuolisten huoltoyhtiöiden tiedonvälitys tehdyistä huolloista sekä ennakoivan huollon suunnitteluun liittyvän tiedon saanti oli puutteellista. Ratkaisu: Rakennettiin DSSP -järjestelmän pilvipalveluun, toimitus- ja rakennetietoihin perustuva palvelu, joka tarjoaa tehdastiedon lisäksi mm. huolto-ohjeet, huolto- ohjelmat, viikkotyölistat, raportoinnin jne. huoltoyhtiöille. Tulos: Syntyi win-win suhde verkostossa automaatiolinjastojen toimittajan ja huoltoyhtiön välillä. Toimittaja saa jatkossa todelliseen tilaan perustuvaa dataa tehtaalta, jonka pohjalta he voivat myös kehittää omaa ennakoivan huollon ohjelmaansa. Huoltoyhtiö puolestaan sai työvälineet oman työnsä optimointiin sekä selkeät raportointivälineet verkkoon entisten excel- ja paperilomakkeiden tilalle. Lisätietoja: Heikki Ailisto et al., Suomi Teollisen Internetin Piilaakso, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 4/2015, https://www.etla.fi/wp-content/uploads/raportti_2015_4.pdf Digital Service Support Platform (DSSP). Absent Oy:n web-sivut, http://www.absent.fi/fi/ ITEA-CAP (Collaborative Analytics Platform) projektin web-sivut: http://www.itea2- cap.eu/index.htm Teollisesta Internetistä liiketoimintaa Vauhdittamisprojekti IT-taloille, Teollinen Internet (TINTTI) projektin esite, http://www.vtt.fi/files/events/teollinen_internet_ja_digitalisaatio_2015/tintti_projekti.pdf Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 seminaarin aineistot: http://www.vtt.fi/medialle/tapahtumat/teollinen-internet-digitalisaatio-2015-seminaari/seminaarinesitykset Kirjoittajista Kimmo Jaakkonen työskentelee Absent Oy:ssä ja Heikki Ailisto, Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen sekä Matias Vierimaa VTT Oy:ssä