Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 19.9.2013 88 Askolantie 28 07500 Askola ASIA MIKAEL TÅNG; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / MYRSKYLÄN HYÖVINKYLÄ TILAT TYSKAS, SPORTPLANEN JA SORALA. MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS (19 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 26.9.2013 LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Ottoalue Mikael Tång Koskenkyläntie 763 07600 MYRSKYLÄ puh. 0400 214977 posti@tanginsora.fi 504-402-3-65 Tyskas 504-402-3-22 Sportplanen 504-402-3-20 Sorala Kuullut naapuritilat 504-402-3-67 Eskos 504-402-1-5 Mellan-Gård 504-402-1-21 Sandien 504-402-1-8 Nybro Mejeri 504-402-3-7 Nybro 504-402-3-6 Trollebo 504-402-3-64 Nybro-Tomt 504-402-2-16 Nybro Näsjorna Tila rajoittuu yleisiin tiealueisiin. Teiden takana jatkuu hakijan omistama Tyskas 3:65 tila. 1
ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille 4.9.2012 saapuneella maa-ainesten ottolupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen (sopimus Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien yhteisestä rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta 2) HAKEMUKSEN LIITTEET - Suunnitelmaselostus - Sijaintikartta mk 1:200 000 - Peruskarttaote mk 1:16 000 - Kiinteistökartta mk 1:8 000 - Karttaote Itä-Uudenmaan maakunta kaavasta (vahvistettu 15.2.2010) - Itä- Uudenmaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset - Pohjavesialuekartta mk 1:20 000 - Pohjavesialueen tiedot (0150405) - Havaintopistekortti pohjavesiputkesta (HP 18 = P18) - Kaivoselvitys (kartta) - Kaivoselvitys (taulukko kaivoista) - Havaintoputken HP 18 vedenkorkeudet vuosina 1996-2011 (kuvaaja) - Havaintoputken HP 39 vedenkorkeudet vuosina 1998-2011 (kuvaaja) - Havaintoputken HP18 vedenlaatu tiedot vuosina 2003-2011 (kuvaaja) - Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) - Nykytilannekartta mk 1:1 000 - Lopputilannekartta mk 1:1 000 - Poikkileikkaukset mk 1:500 / 1:500 A-A B-B - Poikkileikkaukset mk 1:500 / 1:500 C-C D-D - Pituusleikkaukset mk 1:500 / 1:500 E-E F-F - Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma - Maatutkaluotaus raportti TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Alueelle on myönnetty maa-ainesten ottolupa kymmeneksi vuodeksi (Myrskylän kunnanhallitus 22.4.2003 66). Mikael Tång on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamista maa-ainesten ottamiseen nyt hakemuksen kohteena olevan alueen lounaispuolella. Kyseinen alue käsittää myös noin 2 ha suuruisen alueen (luiska-alue ja kalliokiviaineksen ottoa) nyt hakemuksen kohteena olevalta alueelta. Hakemus käsittää yhteensä noin 7 ha:n suuruinen alue kiinteistön Tyskas 504-402-3-65 alueella, jolta on tarkoitus ottaa soraa n. 500 000 m 3 ktr ja kalliokiviainesta noin 300 000 m 3 ktr. Aluehallintovirasto teki päätöksen 3.12.2012 hyläten hakemuksen. Päätös on lainvoimainen. Ottoalue sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. 2
Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa (vahvistettu 15.2.2010), ko.soranottoalue on merkitty pohjavesialueeksi. Aivan ottamisalueen viereen on merkitty viheryhteystarve ja n. 400 m ottoalueesta on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. MAA-AINESTEN OTTAMISALUE Suunnitelma koskee maa-ainesten ottoa Mikael Tång:n omistamilla tiloilla Tyskas 3:65, Sportplanen 3:22 ja Sorala 3:20. Kyseessä on vanhan ottoalueen oton jatkuminen. Ottamislupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisottomäärän ollessa 384 700 m 3. Soranottoalue sijaitsee Myrskylän kunnan Hyövinkylässä. Ottoalueen tuntumassa kulkee Koskenkylä Myrskylä maantie. Kyseessä on vanha maa-aineksenottoalue, jolta on otettu soraa jo kymmenien vuosien aikana. Voimassaoleva maa-aineksen ottolupa on myönnetty v. 2003 ja nyt haetaan lupaa toiminnan jatkamiseen alueen kunnostamiseksi. Entisen alueen lisäksi suunnitelmassa on nyt mukana Sorala 3:20 tila, jolla on myös aikaisemmin ollut luvanvaraista ottoa. Alue on maisemoimatta ja nyt onkin tarkoitus ottamisen edetessä toteuttaa vanhojen luiskien viimeistely ja puuston palauttaminen alueelle. Maa-ainesesiintymää käytetään säästeliäästi ja taloudellisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Ottamisalueen pinta-ala on 9,2 ha. Soranottoalue sijaitsee Uusisillan (n:o 0150405) I -luokan tärkeällä pohjavesialueella. Ottoalueesta n. 700 m kaakkoon sijaitsee Loviisan Seudun Vesi Oy:n vedenottamo, jolle ei ole suoja-aluepäätöstä. Vuonna 2006 julkaistussa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan POSKI-projektin loppuraportissa on mainittu Uusisillan pohjavesialue soveltumattomaksi maaaineksen ottoon. Ko. raportista ilmenee myös, että Uusisillan alue on kunnostussuunnitelman tarpeessa. Yksi hankkeen tarkoituksista on kunnostaa maaaineksenottoalue. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee n. 200 m:n päässä ottoalueen reunasta koilliseen. Suunnitellun ottopaikan välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura 2000-alue sijaitsee Pukkilassa n. 12,5 km maa-aineksen ottopaikalta luoteeseen (Kanteleenjärven lintuvesi). Nykytilanne ja maaperäolosuhteet Aikaisemman luvan mukaisella alueella puusto on poistettu kokonaan ja pintamaat on varastoitu alueen reunoille. Ainoastaan suunnitellun alueen luoteiskulmassa on jonkin verran pääasiassa kuitupuukokoista mäntymetsää. Alueen maaperää on selvitetty mm. maatutkaluotauksilla, joiden raportti on ottosuunnitelman liitteenä. Maalajina on pääosin hiekka, sora sekä moreeni; alueella on myös murskaukseen sopivaa kiviainesta. Suunnittelualueen länsireunassa on paikoin tullut näkyviin kallio, jota on maatutkaluotausten perusteella alueen luoteisreunassa vielä näkymättömissä soran alla. Kallion pinta on raportin mukaan korkeussuhteiltaan hyvin vaihteleva; välillä on soraa ja välillä kalliota. 3
Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden suojelu Ottamisalue sijaitsee Uusisillan (0150405) I-luokan tärkeällä pohjavesialueella, joka on yksi Myrskylän pitkittäisharjun pohjavesialueista. Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma v. 2001. Pohjavesialueen tiedot on esitetty ottosuunnitelman liitteenä (tuloste HERTTA-järjestelmästä). Pohjaveden kulkeutuminen maa-aineksen ottopaikalta Loviisan Veden vedenottopaikalle on hyvin hidasta. Hydraulinen gradientti maa-aineksenottopaikan ja vedenottamon välillä on heikko, joka on todettu tarkastelemalla soranottoalueen (HP18) ja vedenottamon läheisten havaintoputken (HP39) vedenpinnan korkeuksia. Veden pinnan korkeuksien erot ovat pienet. Havaintoputkien HP18 ja HP39 vedenpinnan korkeuksien kuvaajat on esitetty ottosuunnitelman liitteenä. Pohjaveden suunta on pohjoisesta etelään sekä harjumuodostelmasta Myrskylänjokea kohden (HERTTA-järjestelmän pohjavesialueen tiedot), jolloin on mahdollista että pohjaveden virtaus vedenottamolle on hitaan nopeuden lisäksi vähäistä. Uusisillan pohjavesialueella sijaitsee seitsemän (7) pohjaveden havaintoputkea, joista pohjaveden pinnan korkeutta ja vedenlaatua tarkkaillaan. Havaintoputkien sijainti on esitetty kaivoselvityksen karttaliitteessä. Vanhalle ottoalueelle asennettu pohjavesiputken (HP18) vedenpinnan taso kuvaa parhaiten ottoalueen pohjaveden pinnan tasoa. Mittaushetkellä (9.4.2008) pohjavesi oli HP18 havaintoputkessa korkeudella +23.45 ja putken asennushetkellä (11.9.1996) tasolla +23.38. Havaintoputkesta HP18 pohjaveden korkeudet vuosina 1996-2011 on esitetty suunnitelman liitteissä kuvaajana. Havaintoja on kaikkiaan 75 kpl ja pohjaveden pinnan vaihtelu on seuranta-aikana ollut välillä +23,00.+23,98. Havaintoja on eri vuodenajoilta. Havaintoputkesta HP18 on tarkkailtu myös vedenlaatua vuosina 2003-2011. Tulokset on esitetty suunnitelman liitteenä olevassa kuvaajassa. Pohjaveden maa-aineksenottamisen aikainen seuranta ja jälkiseurantaranta suoritetaan havaintoputkesta HP18. Pohjaveden tarkkailuohjelma-ehdotus on esitetty ottamissuunnitelman liitteenä. Uusisillan pohjavesialueella on tehty kaivoselvitys tammi-helmikuussa 2011 (Maveplan Oy), jossa on mitattu kiinteistöjen kaivojen vedenpinnan korkeus ja kuvattu kaivojen tilaa. Kaivoselvityksen mukaan talousvesikaivojen pinnat ovat korkeammalla kuin ottoalueen pohjavedenpinnan taso. Kaivoselvityksen kartat ja kaivotiedot (taulukko) on esitetty ottosuunnitelman liitteenä. Suunnitelman alimmaksi kaivusyvyydeksi on määritetty +35.00, joka on myös nykyisen voimassaolevan luvan alin sallittu ottotaso. Pohjaveden päälle jää siten mittausajankohtana olleen vedenpinnan tason mukaan. 11,6 m:n suojakerros ja pohjaveden ollessa korkealla n. 11,0 m suojakerros. Ottoalueen luoteisosassa, missä kallio vaikuttaa vedenpinnan korkeuteen, on alin suunniteltu ottotaso +59.00 paikoissa, joissa kallion pinta jää +58.00 tasoon. Kallioesiintymien kohdalla kallion päälle jätetään 1 m suojakerros maata. Maatutkaluotauksen perusteella on pohjaveden pinnan korkeus tuolla alueella n. +53.00 eli siellä jää suojakerrosta n. 6 m. Suunnitelmassa ei esitetä kallion louhintaa. 4
Suoritetut maastomittaukset Suunnitelmaa varten alue mitattiin GPS mittauksena 9.4.2008 ja 24.10.2011. Saatavat maa-ainesten määrät on laskettu Terra Modeler Field -maastomalli- / massalaskentaohjelmalla. Alueen maatutkaluotaus on tehty 17.11.2009, jossa selvitettiin suunnittelualueen kalliopinnan tasoa, maalajeja sekä pohjavesipinnan korkeutta. Maatutkaluotauksen raportti on liitteenä. Mittauksissa käytetty korkeusjärjestelmä on N 60. MAA-AINESTEN OTTAMINEN JA RISKITEKIJÄT Suunniteltu ottomäärä, -alue, suojaetäisyydet sekä aikataulu Suunnitellun ottoalueen rajauksessa on lähdetty seuraavista suojaetäisyyksistä: tilan rajoihin on jätetty vähintään 10 m:n suojakaista ja Koskenkylän- sekä Kirjamusantien keskilinjaan ottoalueen reunasta on vähintään 30 m. Maatutkalla havaittuun kalliopintaan jätetään 1 m suojaetäisyys (maa-ainesta jää kallioalueella n. 15 300m³ktr kallion päälle). Ottoalue on n. 9,20 ha:n kokoinen ja siitä on laskettu saatavan maa-ainesta (hiekka, sora moreeni) yhteensä noin 384 700 m 3 ktr suunnitelmassa esitetyin ottotasoin ja suojaetäisyyksin. Ottamistoimintaa on tarkoitus tehdä 10 v:n aikana eli vuotuinen ottomäärä olisi keskimäärin n. 38 470 m 3 ktr keskimääräisen ottosyvyyden ollessa n. 4,2 m. Maa-aineksen ottaminen ja riskitekijät Ottamisalue, kaivualue sekä alimman ottotason korkeus merkitään maastoon ennen ottotoiminnan alkua. Humuskerros varastoidaan ottoalueen reunoille suunnitelmakarttaan merkitylle alueille odottamaan ottotoiminnan loppumista. Pintamaat levitetään loppuvaiheessa viimeisteltyjen luiskien ja pohjan päälle. Soran ottaminen ulotetaan alimmillaan tasoon +35.00 leikkauspiirustusten mukaisesti. Ottotasoa osoittava syvyysmerkki asennetaan siten, että siitä voidaan seurata ottamisen syvyyttä. Ottaminen suoritetaan käyttäen luiskan kaltevuutena 1:3. Kallion esiintymisalueilla maa-aineksenotto ulotetaan 1 m kalliopinnan yläpuolelle. Alue on tarkoitus ottaa ottotoiminnan loputtua metsätalouskäyttöön kun hyödynnettävissä olevat maa-ainesvarat on otettu. Käytännössä ottaminen tapahtuu kaivualueella, jolloin otto- ja kaivualueiden väliin jää viimeistelyyn tarvittava maaaines. Ottamistoiminta jatkuu entisiä ottosuuntia noudattaen ja liikenne suuntautuu Koskenkylän- sekä Kirjamusantielle. Raskaanliikenteen määrä on edellä mainituilla ottomäärillä 12 kk ottoaikana n. 8 kasettikuormaa (40 t/kuorma) / arkipäivä. Raskaanliikenteen määrästä on arvioitu suuntautuvan ¼ Koskenkyläntielle ja ¾ Kirjamusantielle. 5
Entisen ottoalueen pohjaa käytetään soveltuvin osin murskaus- ja varastoalueena, joka on merkitty nykytilanne karttaan. Alueella ei varastoida öljyä eikä polttonesteitä. Ottoalueella on kaivinkone, pyöräkuormain, seula, murska ja maa-aineksen kuljetuskalustoa. Ottovaiheessa pidetään jyrkän luiskan päällä hyvin erottuvaa lippusiimaa varoituksena maastossa liikkuville. Siimaa siirretään ottamisen edetessä. Mikäli ottamisessa tulee pitkiä taukoja, on rajaukseen pystytettävä tukeva teräsverkkoaita. Samoin ottamistoiminnan päätyttyä on viimeisteltyjen luiskien päälle asennettava teräsverkkoaita mikäli alueelle jää jyrkkiä yli 2 m:n korkuisia penkkoja. Luvanhakija hakee ottamisalueelle ympäristöluvan, mikäli alueelle sijoitetaan siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä 50 päivää kalenterivuodessa (ympäristönsuojeluasetus 169/2000 7 ). Kyseisellä alueella suoritetaan tilapäistä ja lyhytkestoista n. 2-4 viikkoa kerrallaan keskimäärin 3-5 vuoden välein tapahtuvaa murskausta. Ko. suunnitelmakohteen maa-aineksen ottoon liittyviä merkittävimpiä riskitekijöitä ovat pölyäminen, melu, koneiden polttoaine- ja öljyvuodot sekä ilkivalta. Riskeihin varautuminen Pölyäminen: Asutukseen on riittävät suojaetäisyydet. Mikäli ottamistoiminnan aikana on tarvetta pölynsidontaan, se suoritettaan puhdasta vettä käyttäen. Melu: Suurin melu syntyy kivien murskaustoiminnasta. Murskauslaitteisto sijoitetaan maastossa siten, että melun vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäiseksi (alava paikka) ja koteloidaan. Lupaviranomaisen antamia murskaustoiminnan aikarajoituksia noudatetaan. Koneet: Koneissa on suhteellisen pienet määrät öljyä ja polttoainetta. Öljy- ja polttoainevuodot ehkäistään kaluston säännöllisellä huollolla ja tarkastuksilla sekä asianmukaisilla varusteilla (tippumaton öljyliitin, ylitäytönestimet yms.) Maaaineksenottopaikalle varataan imeytysturvetta. Ilkivalta: Maa-aineksen ottopaikka varustetaan varoituskylteillä ja puomilla. Maaaineksenottopaikan ollessa suljettuna puomit ovat kiinni. Lisäksi työntekijöiden ammattitaitoa pidetään yllä koulutuksilla. Toiminta ottoalueella ja pohjaveden suojelu Maa-aineksen ottamisalueella ei varastoida polttoaineita eikä öljyjä. Maa-aineksen ottamisluvan haltija varastoi ko. aineet pohjavesialueen ulkopuolella omassa pihapiirissään. Maa-aineksia otettaessa pohjavesialueella ei tule varastoida pohjavettä uhkaavia laitteita ja aineita, vaan ne tulee säilyttää pohjavesialueen ulkopuolella. Jos tämä ei ole mahdollista, pohjavesialueella ei kuitenkaan saa varastoida poltto- ja voiteluaineita, ympäristölle vaarallisia aineita eikä koneita ja autoja ilman suojarakenteita tai alustoja, jotka estävät tällaisten aineiden pääsyn maaperään ja edelleen pohjaveteen. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle vaarallisten aineiden säiliöissä tulee 6
olla niiden tilavuutta vastaavat, katetut suoja-altaat sekä ylitäytönestimet ja lukot. Polttoainesäiliöiden suojarakenteiden tulee olla sellaiset, ettei koneiden ja autojen tankkausten yhteydessä öljyä pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen. Työkoneiden osalta on valvottava, ettei niistä pääse vuotamaan maahan poltto- ja voiteluaineita eikä hydrauliikkanesteitä. Mikäli ottamistoiminnan aikana on tarvetta pölynsidontaan, se on suoritettava puhdasta vettä käyttäen. Ottotoiminnan aikana on huolehdittava alueen siisteydestä ja jätehuollosta. Jätteitä ei saa säilyttää siten, että siitä aiheutuu naapurikiinteistöjen talousveden pilaantumisvaaraa. Jätteet on varastoitava siten, että mahdolliset vuodot astioista eivät aiheuta valumia maaperään. Jäteöljy ja talousjäte on toimitettava asianomaisille keräyspaikoille viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Alueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. Vaikutukset ympäristön luonnonarvoihin Koko alue pyritään saattamaan sopusointuun ympäröivän maaston kanssa niin hyvin, kuin se olosuhteet huomioiden on mahdollista. Suunnitelma-alue sijaitsee Uusisillan (0150405) vedenhankintaan soveltuvalla I- luokan pohjavesialueella. Ottoalueen alaosissa suojakerrosta jää ylimmän pohjavesipinnan yläpuolelle n 11,6 metriä ja luoteisreunassa suojakerroksen vahvuus on n. 6 m. Suunnitelman mukaisella suojakerroksella pohjavedelle ei arvioida aiheutuvan pilaantumisvaaraa. Ottoalue ei näy ympäristöön. Koskenkylän- ja Kirjamusantieltä katsottuna jätettävä suojakaista puustoineen tien reunaan estää näköyhteyden ottopaikalle, varsinkin kun maasto nousee tieltä ottoalueelle päin selvästi. Näin ollen ottotoiminta ei kovin radikaalisti muuta ympäristön ilmettä ottaen huomioon jo aiemman oton vaikutuksen maisemaan, joten suunniteltu otto ei aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista. Alueella ei ole merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisten luonnonesiintymiä, jotka voisivat tuhoutua otonseurauksena (maakuntakaava ja HERTTA-järjestelmän tietokannat). Maa-aineksen otto muuttaa luonnollisesti maisemakuvaa, mutta alue on vanhaa maa-aineistenottamisaluetta joten oton jatkuminen ei maisemankuvaa olennaisesti muuta. Pohjavesi muodostuu alueella kuten aiemmankin soranoton aikaan, jolloin soranotosta ei ole voitu katsoa olleen ympäristövaikutuksia pohjaveteen. Muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen ja laatuun ei ole odotettavissa sillä kyseessä on vanha maa-aineksenotto paikka ja alueella on hyvät suojaetäisyydet pohjaveteen. Ottamisalueen koko on 3 % pohjavesialueen koosta. Pohjaveden tarkkailuohjelmaehdotus on esitetty ottamissuunnitelman liitteenä. Huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa ei pääse tapahtumaan, eikä myöskään tärkeän tai muun vedenhankinta käyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Edellä mainittu perustuu pohjaveden heikkoon gradienttiin soranottoalueen ja vedenottamon välillä ja vahinkojen torjunnan järjestämiseen hyvien tieyhteyksien vuoksi. Kyseessä oleva soraesiintymä on tärkeä lähiseudun maanrakennustyömaiden raaka-aineen lähde. Maa-aineksen oton vaikutukset ovat lähinnä ottoalueeseen liittyviä ottamistoiminnan aikaisia ja jäävät siten väliaikaisiksi. Ottamissuunnitelman mukaisten viimeistelytöiden jälkeen alue sulautuu saumattomasti lähimaastoon. 7
ALUEEN MAISEMOINTI JA JÄLKIHOITO Ottoalueen siisteydestä huolehditaan koko toiminnan ajan ja lopullinen ympäristön siistiminen tehdään heti ottamistoiminnan loputtua. Ottamistoiminta ja jälkihoito vaiheistetaan siten, että oton kuluessa jo otettua aluetta metsitetään luiskauksen ja humuskerroksen levittämisen jälkeen, jolloin metsitetyn alueet saadaan nopeammin luonnonmukaiseksi vedenmuodostumisalueeksi. Luontoon kuulumattomat rakenteet, romut ja jätteet viedään asiaankuuluviin keräilypaikkoihin. Ylijäämäkiviainekset voidaan soveltuvin osin käyttää alueen jälkihoitoon. Tiivistyneet osa-alueet, kuten tieurat, möyhennetään ja pehmennetään. Viimeistelytyötä tehdään ottamisen aikana toiminnasta poistuneilla alueilla, jolloin luiskat viimeistellään kaltevuuteen 1:3. Luiskan yläreunat pyöristetään siten, että ottopaikan reunoille ei jää teräviä luonnottoman näköisiä pinnan muotoja vaan kaikissa viimeistelytöissä pyritään mahdollisimman luonnonmukaisiin maaston muotoihin. Ottoalueen pohjalle tehdään ylijäämämaista 2-3 m korkeita kumpareita elävöittämään maisemaa. Luiskien ja pohjan päälle levitetään 10-15 cm:n paksuinen humuskerros ja alueelle istutetaan tai kylvetään havupuusto. Viimeistelytyö saatetaan loppuun ottamistoiminnan päätyttyä ennen ottamisluvan umpeutumista. Pohjavedelle haitallisia aineita ei saa käyttää viimeistelyssä, vaan ne on vietävä kunnan osoittamaan paikkaan. Arvioitu maisemointikustannus on 19.9.2013 täydennyksessä esitetyn jaotellun arvion mukaan yhteensä 5500 /ha. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla ajalla 19.2. - 21.3.2013, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, 07500 Askola sekä Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, 07600 Myrskylä. Kiinteistön naapuritilojen omistajille lupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto kirjeenä (8 kpl). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen useasti alueen aiemman valvonnan yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksen johdosta on 10.10.2012 pyydetty maa-aineslain 7.2 :n kohdan 2) nojalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä 12.2.2013 Myrskylän kunnan terveydensuojeluviranomaisen (Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) lausunto ja Loviisanseudun Vesi Oy:n lausunto. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu alustavista lupamääräyksistä puhelimitse 13.9.2013. 8
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 4.12.2012 lausunnon Dnro UUDELY/731/07.01/2012 Hakemus Mikael Tång hakee maa-aineslain mukaista ottolupaa asiakohdassa mainitulle alueelle. Hakemuksen mukaan on tarkoitus kymmenen (10) vuoden aikana ottaa soraa ja hiekkaa noin 384 700 m 3 ktr noin 9,2 ha:n suuruiselta alueelta. Alimmaksi ottotasoksi on suunniteltu +35 m. Pohjavedenpinta on mitattu alueella ja alueen lähistöllä olevista pohjaveden havaintoputkista sekä kaivoista. Itse ottamisalueella pohjaveden pinnankorkeudeksi on korkeimmillaan mitattu +23,98 m. Kyseisestä putkesta on myös tutkittu pohjaveden laatua. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Hakemukseen on myös liitetty kaivoselvitys (Maveplan 8.2.2011) ja ehdotus pohjaveden tarkkailuohjelmaksi, Maveplan, 17.8.2012. Alueelle on kulkuyhteys olemassa olevan tiestön kautta Koskenkylän (maantie nro 167). Alueen jälkikäyttö on maa- ja metsätalous. Reunaluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 ja ottoalueen pohjalle tehdään ylijäämämaista 2-3 m korkeita kumpareita elävöittämään maisemaa. Luiskien ja pohjan päälle levitetään 10-15 cm paksuinen humuskerros ja alueelle istutetaan tai kylvetään havupuusto. Hakemuksen selostusosassa kerrotaan, että luvanhakija hakee ottamisalueelle ympäristöluvan, mikäli alueelle sijoitetaan siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä 50 päivää kalenterivuodessa. Kyseisellä alueella suoritetaan tilapäistä ja lyhytkestoista n. 2-4 viikkoa kerrallaan keskimäärin 3-5 vuoden välein tapahtuvaa murskausta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) lausunto Lupatilanne alueella ja sen läheisyydessä Hakemuksen kohteena olevalla alueella on maa-aineslain mukainen lupa voimassa 25.4.2013 asti. Lupa on myönnetty noin 764 600 m 3 ktr:lle ottotasoon +35 m kymmeneksi vuodeksi (Myrskylän kunnanhallitus 22.4.2003 66). Lupamääräyksissä on säädetty mm. että alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä työkoneita varten. Tankkauspaikan alustan tulee olla vettä läpäisemätön ja ottamisalueella sijaitsevat öljytuotteita sisältävät säiliöt tulee suojata asianmukaisesti (suoja-allas, maan tiivistys/päällystys). Valvontaviranomainen voi antaa tarkempia määräyksiä öljytuotteiden käsittelystä ja varastoinnista ottamisalueella. Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. Uudenmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa em. hakemuksesta 3.2.2003 Dnro UUS-2002-Y-18-179. Myrskylän kunnanhallitus on 7.10.2004 106 myöntänyt maa-aineslain mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen Metsähallitus Morenialle alueelle Grusien RN:o 1:15 ja Eskos II RN:o 3:45, joka sijaitsee nyt hakemuksen kohteena olevan alueen luoteispuolella noin 200 metrin etäisyydellä nyt hakemuksen kohteena olevasta alueesta. Lupa on voimassa 8.12.2014 asti. Lupa on myönnetty tasolle +31,00 m. 9
Mikael Tångilla on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vesilain mukainen lupahakemus maa-ainesten ottamiseen nyt hakemuksen kohteena olevan alueen lounaispuolella. Kyseinen alue käsittää myös noin 2 ha suuruisen alueen (luiska-alue ja kalliokiviaineksen ottoa) nyt hakemuksen kohteena olevalta alueelta. Hakemus käsittää yhteensä noin 7 ha:n suuruinen alue kiinteistön Tyskas 504-402-3-65 alueella, jolta on tarkoitus ottaa soraa n. 500 000 m 3 ktr ja kalliokiviainesta noin 300 000 m 3 ktr. Lisäksi Mikael Tångilla on vireillä maa-aineslain mukainen hakemus kalliokiviaineksen ottoon kiinteistön Anttes 504-402-3-59 alueella. Ottamisalueen pinta-ala on 4,96 ha ja haettu kiviainesmäärä on 548 400 m 3 ktr. Alimmaksi ottamistasoksi on suunniteltu +52,5 m. Kyseinen alue sijaitsee noin 600 metriä länteen nyt hakemuksen kohteena olevalta alueelta. MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet Hakemus käsittää toiminnan jatkamista jo käytössä olevalla maa-ainesten ottoalueella, josta puusto on poistettu ja pintamaat jo kuorittu pois. Osa alueesta on jo maisemoitu. Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan hanke ei edellä mainitulla tavalla toteutettuna ole mainittujen rajoitteiden vastainen. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Uusisillan pohjavesialueen I-luokan pohjavesialueella 0150405, sen varsinaisella muodostumisalueella alueen keskiosassa. Pohjavesialueen kemiallinen tila (EU) ja määrällinen tila (EU) on hyvä. Ottamisalue sijoittuu pitkittäisharjun deltamaiseen laajentumaan, jonka maa-aines on pääasiassa hiekkaa mutta ydinosassa myös kivistä hiekkaa ja soraa. Pituussuunnassa hydrauliset yhteydet ovat hyviä harjussa. Paikoitellen hydraulinen yhteys on hyvä myös Myrskylänjokeen. Loviisanseudun Vesi Oy:lle on 27.6.2000 myönnetty vedenottolupa ottaa pohjavettä 2 400 m 3 /d, josta osa olisi Myrskylän joesta imeytyvää tekopohjavettä. Vuonna 2002 valmistunut Uusisillan ottamo sijaitsee pohjavesialueen eteläkärjessä noin 700 m:n etäisyydellä ottamisalueesta. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma 29.6.2001. Suunnitelman mukaan tulee maaainesten ottamisessa ja siihen liittyvässä toiminnassa kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun. Suunnittelussa, ottamisessa ja jälkihoidossa tulee noudattaa uusimpia ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia ohjeita. Maa-ainesten ottoalueita tulee valvoa ja kaikkiin maa-ainesten ottolupiin tulee sisällyttää jälkihoitovelvoite. ELY-keskuksen käsityksen mukaan vesinäytteiden analysointi tulee suorittaa Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009 "Maa-ainesten kestävä käyttö"-oppaan mukaisesti, eli määritettäviä parametreja ovat haju, maku, sameus, väri ph, happi, permanganaattiluku/toc tai kemiallinen hapenkulutus/codmn, sähkönjohtavuus, liukoinen rauta (Fe), suodatettu mangaani (Mn), sulfaatti (SO4), nitraatti (NO3), kloridi (Cl), kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt jakeittain, koliformiset bakteerit ja E.coli-bakteerit. Tarkkailutulokset pyydetään lähettämään tiedoksi ELY-keskukselle kerran vuodessa. Hyväksytty pohjaveden tarkkailuohjelma pyydetään lähettämään tiedoksi ELYkeskukselle. 10
Ottamistoiminnassa on varmistuttava siitä, ettei mahdollisia pohjavettä pidättäviä kerroksia (orsivesi) rikota. Hakemuksessa esitetään, että ottoalueen pohjaa käytetään soveltuvin osin murskaus- ja varastoalueena. alueella ei varastoida öljyjä eikä polttonesteitä. Luvanhakija varastoi ko. aineet pohjavesialueen ulkopuolella omassa pihapiirissään. Ottoalueella on kaivinkone, pyöräkuormain, seula, murska ja maa-aineksen kuljetuskalustoa. Mikäli polttoaineiden ja koneiden varastointi pohjavesialueen ulkopuolella ei ole mahdollista, ne säilytetään alueella, jossa on sellaisia suojarakenteita tai alustoja, jotka estävät tällaisten aineiden pääsyn maaperään ja edelleen pohjaveteen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksessa esitetyt periaateratkaisut polttoaineiden ja koneiden säilytyspaikkojen toiminta-periaatteesta ja rakenteesta ei poista pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Alueelta, jolla polttoaineita varastoidaan sekä työkoneita tankataan on hakemuksessa esitetyn lisäksi johdettava alueelle muodostuvat sade- ja hulevedet siten, että mahdollisesti likaantuneet vedet eivät johdu suoraan maaperään ja siitä edelleen pohjaveteen. ELY-keskus katsoo, että hakemusasiakirjoja tulee täydentää sellaisella yksityiskohtaisella suunnitelmalla, jonka perusteella voidaan arvioida, että suunniteltu toiminta ei aiheuta vaaraa pohjavedelle. Pitempiaikaisessa toiminnassa kerättävien ja käsiteltävien valumavesien määrää voidaan pienentää esim. kattamalla öljyjen, polttoaineiden ja työkoneiden säilytyspaikat sekä koneiden tankkauspaikat. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, joten suunnitelma ja toiminta ottamisalueella on oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, ettei hanke aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista eikä myöskään pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa. Alueelle ei saa tuoda ulkopuolelta materiaalia ilman asianmukaista lupaa. Alueella mahdollisesti tapahtuva murskaustoiminta vaatii ympäristön-suojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa. Alueella ei voi murskata YSL 60 :n mukaisella meluilmoituksella, koska murskaustoiminta liittyy alueella tapahtuvaan maa-ainesten ottoon eikä sitä voida katsoa olevan tilapäistä melua aiheuttavaa toimintaa. ELYkeskus katsoo kuitenkin, että mahdollinen murskaustoiminta tulee siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Perustelut ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke, huomioonotettuna edellä mainittu, ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia. Koska ei ole olemassa muutakaan, huomioon otettuna edellä mainittu, maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettua estettä ottamishankkeen toteuttamiselle, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Ennen luvan myöntämistä hakemusasiakirjat on kuitenkin täydennettävä edellä lausutun mukaisesti. 11
Tarkkailua koskevat määräykset ovat tarpeen mahdollisen MAL 16 :n mukaisen harkinnan suorittamiseksi. Tarkkailua suunniteltaessa on otettava huomioon se, että ottamisalue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 :n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 :n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Myös ELY-keskuksella on valitusoikeus. Lupapäätösasiakirjojen lisäksi ELY-keskus muistuttaa lupaviranomaista lähettämään MAL 23 b :n mukaisesti ottamislupaa koskevat tiedot (Ympäristöministeriön kirje 10.3.2008 Dnro YM2/501/2008) sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy Suomi.fi/asiointi-ympäristöstä osoitteesta: www.suomi.fi/suomifi/suomi/index.html ja kirjaamalla hakukenttään YM011 ELY-keskus painottaa lomakkeen huolellista täyttämistä. Loviisanseudun Vesi Oy on antanut lausunnon 27.3.2013. OY Loviisanseudun Vesi Lovisanejdens Vatten AB haluaa tähdentää sitä, että kaavailtu toiminta Myrskylän kunnan Hyövinkylässä ei missään tapauksessa saa haitata tai vaarantaa vedenottoa taikka vaikuttaa veden laatuun. Yhtiöllä on Uusisillassa vedenottamo ja se sijaitsee I-luokan tärkeällä pohjavesialueella. Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitrelma. Kuntien tukkuvesiyhtiö hankkii vettä omistajakunnilleen, joiden yhteinen asukasmäärä on noin 22 000. Veden laatukriteeri on EU:n toimesta asetettu sellaiseksi, että kuntien omien ottamoiden, jotka sijaitsevat rapakivialueilla, fluoridipitoisuus ylittää annetun rajan. Vain Myrskylän alueelta löytyy raja-arvon alittavaa vettä ja siksi perustettiin hankintayhtiö. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt yhtiön panemaan vireille hakemuksen Uusisillan vedenottamon vedenottomäärän muuttamiseksi, eli käytännössä lähes puolittamiseksi. Nykyinen lupa on vuodelta 2000. Taustalla on laatuun liittyvä ongelma. Tämänlatuinen asia on hyvin herkkä. Asia on Vaasan hallinto-oikeudessa. Terveydensuojeluviranomainen / terveydensuojelujohtaja Silja Mäkeä on antanut lausunnon 8.4.2013. Lausunnon mukaan ottamisalueen sijainti yhdyskuntien vedenhankintaan liittyvällä uusisillan pohjavesialueella muodostaa merkittävän terveydensuojelullisen riskin, joten ensisijaisesti terveydensuojeluviranomainen suosittelee, ettei alueelle myönnettäisi lupaa maa-ainesten ottotoiminnan jatkamiselle. Lisäksi alueelle tulisi laatia jälkihoitosuunnitelma alueen palauttamiseksi välittömästi metsätalouskäyttöön. Mikäli lupaviranomainen kuitenkin katsoo, että maa-ainesten ottotoimintaa voidaan alueella jatkaa, tulee ennen luvan myöntämistä ehdottomasti varmistua, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa pohjaveden määrälle tai laadulle. Tulee huomioida myös ottoalueen vaikutuspiirissä olevat yksityiset talousvesikaivot. Mm. seuraavat seikat tulee huomioida lupaehdoissa: - Alin ottotaso siten, että jää riittävä suojakerros. - Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun ja korkeuteen on tarkkailtava. 12
- Tarkkailua varten on asennettava riittävä määrä tarkkailuputkia huomioiden sijoittuminen virtaussuuntien ja vedenottamon suhteen. - Tarkkailusuunnitelman mukaista näytteenottoa kerran vuodessa ei voida katsoa riittäväksi tiheydeksi toiminnan riskit huomioiden. - Tarkkailu ja raportointivelvoite tulee yksilöidä lupaehdoissa. - Poltto- ja voiteluaineita ei tule säilyttää ottamisalueella. - Mikäli tankkaaminen alueella on välttämätöntä, tulee alueelle rakentaa yksi kiinteä suoja-alue, jonka rakennesuunnitelma tulee esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös varautumissuunnitelma mahdollisten häiriö- ja ilkivaltatilanteiden varalle tulee esittää. - Hakija tulee velvoittaa suorittamaan maisemointitoimenpiteitä yhtä aikaa toiminnan edetessä. - Melun ohjearvojen tulee alittua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa myös mahdollisen murskaustoiminnan aikana. - Toiminnasta mukaan lukien kuljetukset ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa asutukselle. Suolausta ei saa käyttää pölyntorjunnassa. - Asutukselle aiheutuvien viihtyvyyshaittojen vähentämiseksi olisi suositeltavaa lupaehdoissa asettaa toiminnalle sekä kuljetuksille vuorokautiset toiminta-ajat. Sunnuntaina ja arkipyhinä ei toimintaa tulisi sallia. - Alueelta muodostuvat pintavedet eivät saa aiheuttaa lisäkuormitusta purkuvesistöihin. Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on 20.12.2012 pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan sekä antamaan vastineen Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta. Hakemusta on pyydetty täydentämään yksityiskohtaisella suunnitelmalla, jonka perusteella voidaan arvioida, että suunniteltu toiminta ei aiheuta vaaraa pohjavedelle, sillä hakemuksessa esitetyt periaateratkaisut polttoaineiden ja koneiden säilytyspaikkojen toimintaperiaatteesta ja rakenteesta eivät poista pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Suunnitelmassa on mm. huomioitava polttoaineiden tankkausja varastointipaikkojen sade- ja hulevesien muodostuminen ja johtaminen. Hakija on toimittanut täydennyksen ja vastineen Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta 21.1.2013. Tilojen - Sorala RN:o 3:20, Sportplanen RN:o 3:22, Tyskas RN:o 3:65 - alueelle haetaan 17.8.2012 päivätyn suunnitelman mukaista maa-aineslupaa. Toiminnassa käytetään kaivinkonetta, pyöräkuormaajaa, koneseulaa ja lisäksi kuljetuskalustoa. Maa-aineksen murskaukselle ei haeta nyt ympäristölupaa. Kiviaines viedään mahdollisesti muualle murskattavaksi. Alueella ei pestä tai huolleta koneita tai säilytetä polttoaineita muutoin kuin työkoneiden tankeissa. Tankkaukset tehdään työvuoron alkaessa, jolloin yöaikana tankit ovat vajaita. Tämä vähentää mahdollisen vuodon tai ilkivallan seurauksia sekä polttoainevarkauksien kannattavuutta ja todennäköisyyttä. Pyöräkuormaaja tankataan luvanhakijan pihapiirissä, jossa polttoaineet säilytetään lukittavissa ylitäytönestimellä varustetuissa kaksivaippasäiliöissä tai myöhemmin hakijan toisella pohjavesialueen ulkopuolella olevalla ottamisalueella. Kaivinkone ja koneseula tankataan kulloistenkin työalueiden läheisyyteen rakennettavalla suojatulla alueella. Suojattu alue on toisinaan harjun päällä ja toisinaan pohjatasolla. Kun se on lähellä työaluetta, tulee sitä todellisuudessa 13
käytettyä. Maaperän suojausrakenteeksi asennetaan maanpinnan alapuolelle muovikalvo noin 0,2 0,3 m syvyyteen. Kalvona käytetään esim. vähintään 0,5 mm paksua PE-kalvoa. Kalvo asennetaan huolellisesti hiekkakerroksen väliin. Kalvon koko on vähintään 5 m x 10 m. Maaperä suojataan lisäksi noin 1,5 m leveällä öljynimeytysmatolla, joka levitetään tankin ja polttoainesäiliön alle tankkauksen ajaksi. Polttoainesäiliö tuodaan ottamisalueen suojatulle alueelle vain tankkauksen ajaksi. Jos vuotoja tapahtuu, puhdistetaan öljyyntynyt alue välittömästi ja pilaantunut aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Vahingosta ilmoitetaan lisäksi ympäristöviranomaiselle. Työkoneet säilytetään työajan ulkopuolisina aikoina suojatulla alueella. Hakijan käsityksen mukaan toiminta on BAT-ja BEP periaatteiden mukaista toimittaessa esitetyllä tavalla. Hulevedet eivät likaannu huolellisessa toiminnassa eivätkä siten edellytä käsittelyä. Koneseulan liikkuminen laajalla ottamisalueella on hidasta. Esitetyllä tavalla toteutettuna on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista tankata ja säilyttää hidas kone suojatulla alueella. Hakija on toimittanut vastineen terveydensuojeluviranomaisen ja Loviisanseudun Vesi Oy:n lausunnoista 19.4.2013. Lupahakemuksesta on annettu maalis-huhtikuussa 2013 kaksi uutta lausuntoa, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Loviisanseudun Vesi Oy:ltä. Uudenmaan ELY-keskus antoi lausunnon 4.12.2012, jonka johdosta annoin vastineeseen ja täydennykseen 21.1.2013. Ko. vastineessa toin jos esiin osin samoja asioita, joita viimeisimmissä lausunnoissa on korostettu. Niiltä osin viittaan edelleen ko. vastineeseen. Alueelta on otettu maa-aineksia jo vuosikymmenien ajan. Toiminta ei ole vaikuttanut haitallisesti alueen pohjavesiin. Alue on pääosin avointa ottamisaluetta. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueen kunnostamista ja maisemointia ottamisen edetessä ja hyödyntää alueen maa-ainesvaroja säästeliäästi. Alueella ei varastoida polttoaineita erillisissä säiliöissä, vai työkoneiden tankeissa. Tankkaus tehdään aiemmin kuvatulla tavalla suojatulla alueella, jossa on huomioitu häiriö- ja ilkivaltatilanteet. Pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 6 m suojakerros hiekkaa ja soraa. Suurelta osin suojakerroksen paksuudeksi jää yli 10 m. Häiriö ja ilkivaltatilanteiden varalta on jo aiemmin esitetty rakenteellista suojausta ja toimintatapoja, joilla riskit voidaan minimoida. Maa-ainesten oton vaikutukset pohjaveden laatuun tulevat näkyviin vähäisessä määrin vain ottamisalueella. Maisemoinnin edistyessä tila palautuu luonnontilaiseksi. Hakemuksessa ja aiemmassa vastineessa/täydennyksessä esitetyllä tavalla toimittaessa toiminnasta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä toiminta vaaranna talousvesikäyttöön otettavan veden laatua. Hakemuksessa on esitetty ehdotus pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailuohjelmaksi. Ehdotettu tarkkailuun käytetty pohjavesiputki Hp18 on Loviisanseudun Vesi Oy:n hallinnassa ja seurannassa vaikka on hakijan alueella. 14
Tarkkailuehdotusta muutetaan siten että ottamistoiminnan tarkkailua varten asennetaan uusi tarkkailuputki putken Hp18 läheisyyteen. Sijainti on pohjaveden virtaussuuntaan nähden ottamisalueen alapuolelle. Aivan tien laitaan putkea ei sijoiteta, jotta mahdollinen tien suolauksen vaikutus ei näy tuloksissa. Tarkkailu suoritetaan tarkkailuehdotuksen mukaisesti. Loviisanseudun Vesi Oy huolehtinee edelleen pohjavesialueen yleistarkkailusta ja tienpitäjä omilta osiltaan. Maa-ainesten otosta ja seulonnasta aiheutuva melu vastaa viereisen tien liikenteen aiheuttamaa melua. Hyvien liikenneyhteyksien ja naapurietäisyyksien vuoksi toiminnalle ei ole tarpeen asettaa toiminta-aikamääräyksiä. Normaalisti alueella ei ole toimintaa yöaikaan eikä pyhäpäivinä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ottamistoiminta ei aiheuta maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia luonnonoloissa: kauniin maisemakuvan turmeltumista luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa, kun noudatetaan lupapäätöksessä annettavia ehtoja. Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Mikael Tång:lle maa-ainesten ottoluvan Myrskylän kunnan Hyövinkylän kiinteistöille Tyskas RN:o 3:65, Sportplanen 3:22 ja Sorala 3:20 alla olevin lupamääräyksin. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Perustelut Huomioon ottaen maa-ainesten määrä ja ottamissuunnitelma sekä se, että kohteesta on otettu aiemminkin maa-aineksia voidaan katsoa, ettei ottotoiminta aiheuta edellä mainittuja maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja seurauksia, vesilain pohjaveden muuttamis- tai ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskiellossa tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kun otto toteutetaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupaehtoja. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa (MAL 3.2 ). OTTAMISESSA ON NOUDATETTAVA SEURAAVIA EHTOJA: 1. Ottamisessa on noudatettava ottamissuunnitelmaa. Ainesten ottamista ei saa ulottaa tason +35.0 m alapuolelle. Tarkkailussa havaitun ylimmän pohjavedenpinnan päälle on jätettävä vähintään kuuden (6,0) metrin koskematon suojamaakerros. 2. Kallion esiintymisalueilla kalliopinnan päälle on jätettävä 1 m:n koskematon maakerros. 3. Ennen ottamisen aloittamista kaivualue sekä ottamisalue on merkittävä maastoon. Alueelle tulee merkata tarvittava määrä kiinteitä korkomerkkejä, joiden avulla ottotasoa voidaan seurata. (Maa-aineslaki 11, asetus maaainesten ottamisesta 7.1) 15
4. Maa-ainesten otto tulee toteuttaa järjestelmällisesti ja niin, ettei missään toimintavaiheessa pääse syntymään maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot mukaan lukien pienet vuodot ja läikkymiset on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se pohjavesialueen ulkopuolelle. 5. Ottoalueella ei saa säilyttää poltto- ja voiteluaineita tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja ilman riittäviä suojarakenteita, eikä niitä saa säilyttää enempää kuin välttämätön tarve edellyttää. Pyöräkuormaaja tulee tankata pohjavesialueen ulkopuolella. Jos kaivinkonetta ja koneseulaa ei pystytä tankkaamaan pohjavesialueen ulkopuolella, voidaan ne tankata kulloistenkin työalueiden läheisyyteen rakennettavalla suojatulla alueella. Maaperän suojausrakenteeksi on asennettava maanpinnan alapuolelle riittävät suojarakenteet, kuten bentoniittimattto tai muovikalvo noin 0,2 0,3 m syvyyteen. Kalvona on käytettävä esim. vähintään 0,5 mm paksua PE-kalvoa. Kalvo on asennettava huolellisesti hiekkakerroksen väliin. Kalvon koon on oltava vähintään 5 m x 10 m. Maaperä on suojattava lisäksi vähintään 1,5 m leveällä öljynimeytysmatolla, joka levitetään tankin ja polttoainesäiliön alle tankkauksen ajaksi. Polttoainesäiliön saa tuoda ottamisalueen suojatulle alueelle vain tankkauksen ajaksi. Jos vuotoja tapahtuu, öljyyntynyt alue on puhdistettava välittömästi ja pilaantunut aines toimittava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Työkoneet on säilytettävä työajan ulkopuolisina aikoina suojatulla alueella. (Maa-aineslaki 11 ). 6. Öljyvahingon tapahtuessa tulee välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi asiasta ilmoittaa palo- ja pelastusviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (Maa-aineslaki 11 ). 7. Ottamistoiminnassa on varmistuttava siitä, ettei mahdollisia pohjavettä pidättäviä kerroksia (orsivesi) rikota. 8. Alueelle saa tuoda ulkopuolelta materiaalia ilman asianmukaista lupaa eikä alueella saa suorittaa ns. massanvaihtoja. 9. Pohjaveden tarkkailussa on noudattava lupamääräysten mukaan täydennettyä pohjaveden tarkkailuohjelmaa (Maveplan 17.8.2012). Ennen ottotoiminnan jatkamista tulee uudesta asennettavasta havaintoputkesta selvittää pohjaveden laatu tarkkailuohjelman ja tämän lupaehdon mukaisesti. Näytteenotossa tulee huolehtia siitä, että otettu vesinäyte on edustava. Mikäli veden sameus on korkea, tulee vesinäyte suodattaa ennen analysointia. Vesinäytteestä määritettävät parametrit ovat: Haju, maku, sameus, väri, ph, happi, permanganaattiluku/toc tai kemiallinen hapenkulutus/codmn, sähkönjohtavuus, liukoinen rauta (Fe), suodatettu mangaani (Mn), sulfaatti (SO4), nitraatti (NO3), kloridi (Cl), kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt jakeittain, koliformiset bakteerit ja E.colibakteerit. 16
Vesinäytteestä tulee analysoida polttoainehiilivedyt jakeisiin jaoteltuina jatkossa vähintään kahden vuoden välein. Pohjaveden korkeutta tulee tarkkailla tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa. 10. Havaintoputkien kunto ja toimivuus on havainnoitava silmämääräisesti mittaus- ja näytteenottokerroilla. Suoritetut toimenpiteet sekä merkittävät poikkeamat ja muutokset kirjataan raportteihin. Lisäksi on havainnoitava alueella ja sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa, joka saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun ja pinnankorkeuteen. Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 11. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/2006 6 ). 12. Ottamisalueen vaaralliset rinteet on merkittävä vaarasta varoittavalla tavalla, esimerkiksi aidalla ja varoitustauluin tai lippusiimalla. Luvan saajan on huolehdittava alueen turvallisuudesta. 13. Oton aloittamisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta voidaan tarvittaessa suorittaa aloituskatselmus. (Maa-aineslaki 11 ). 14. Alueella mahdollisesti tapahtuva murskaustoiminta vaatii ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Alueella ei voi murskata YSL 60 :n mukaisella meluilmoituksella. 15. Jälkihoitotoimet alueella tulee toteuttaa vähintään alla olevalla tasolla: Jälkihoito on tehtävä ottotoiminnan kanssa vaiheittain. Alueen luiskaus tulee toteuttaa ympäröivän maaston luonnollisia korkeusvaihteluita mukaillen ja luiskien ylä- ja alaosat tulee pyöristää. Pintamaita ei tule käyttää alueen pohjan muotoiluun eikä luiskien täyttöön. Luiskien kaltevuudet eivät saa olla jyrkempiä kuin 1:3 ja lisäksi kaltevuuksien tulee olla vaihtelevia. Pintamaita ei tule käyttää alueen pohjan muotoiluun eikä luiskien täyttöön. Ottoalueen pohja tulee muotoilla pinnaltaan vaihtelevaksi Karkea pohjasora on peitettävä 30 50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella Hiekkakerros on peitettävä pääosin alkuperäisellä pintamaalla (varastointiaika enintään 3 vuotta orgaanisen aineksen hajoamisen vuoksi) ja / tai muulla soveltuvalla pintamateriaalilla (noin 10-20 cm:n kerros). Aluskasvillisuus ja puusto on palautettava joko kylvämällä ja / tai istuttamalla ellei osoiteta luontaisen taimettumisen toimiminen kohteessa hyvin. Jälkihoidon ja pohjaveden seuranta on järjestettävä vähintään 3 5 vuodeksi oton loputtua. Alue on siistittävä ja alueelle tuleva tie on suljettava oton päätyttyä puomilla soveltumattoman käytön estämiseksi. 17
Tiivistyneet osa-alueet, kuten tieurat, on möyhennettävä ja pehmennettävä. Maisemointiin ei saa käyttää savea eikä muitakaan sellaisia ainesmaita jotka heikentävät pohjaveden muodostumisolosuhteita tai vaikuttavat pohjaveden laatuun haitallisesti. Kaikki kunnostustoimet tulee saattaa loppuun luvan voimassaoloaikana. 16. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain tammikuun 31 päivään mennessä ilmoittaa otetun aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle. (Maa-aineslaki 23 a, VnA maa-ainesten ottamisesta 9.1 ). Suositeltavaa on lähettää ottotiedot sähköisesti suoraan NOTTO- tietokantaan. 17. Maa-aineksen oton päätyttyä tai lupa-ajan kuluttua umpeen on hakijan pyydettävä loppukatselmusta maisemoinnin ja jälkitöiden tilan toteamiseksi. Uudenmaan ELY:n edustajille varataan mahdollisuus osallistua tilaisuuteen. 18. Ennen ottamisen aloittamista tulee jättää 50 600 :n pankkitakaus jälkitöiden vakuudeksi (hakijan 18.9.2013 ilmoittama maisemointikustannus 5 500 / ha) Vakuuden on oltava voimassa vähintään 6 kk luvan umpeutumisesta. (asetus maa-ainesten ottamisesta 8.2 ). Lupaehtojen perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Kaivualueen merkinnän tarkoitus on turvata alueen luiskaamiseen tarvittavat massamäärät ja että toiminta pysyy suunnitellun ottamisaluerajan sisäpuolella. (lupaehto 2.) Maa-aineslain 5a :n mukaan luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain (86/2000) 45 a :n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Ottopaikka on sijoitettava ja ottaminen järjestettävä maa-aineslain 3 :n mukaisesti niin, että vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Hakemuksen täydennyksessä esitetyt suojaustoimenpiteet voidaan hyväksyä riittävinä pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kun polttoainesäiliö tuodaan suojatulle tankkausalueelle vain tankkauksen ajaksi, ei alueen kattamista hulevesien synnyn ehkäisemiseksi tarvita. Alueella ei voi murskata YSL 60 :n mukaisella meluilmoituksella, koska murskaustoiminta liittyy alueella tapahtuvaan maa-ainesten ottoon eikä sitä voida katsoa olevan tilapäistä melua aiheuttavaa toimintaa. Mahdollinen murskaustoiminta tulisi siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu kuten maa-aineslain 23 a :ssä ja maa-ainesasetuksessa edellytetään. 18
Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä hakijan antamaan ennen ainesten ottamista hyväksyttävä vakuus. Vakuustarpeeseen ei vaikuta toiminnanharjoittajan omistussuhteet tms. Vakuus vaaditaan kaikilta maa-ainesten ottajilta myös yritysten tasapuolisen kilpailuasetelman vuoksi. VASTINE YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnonantajien lausunnoissa esittämät asiat on soveltuvin osin huomioitu lupaehdoissa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUVAN VOIMASSAOLO Maa-aineslaki (555/1981) 3, 4, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20, 23 ja 23 a. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 2, 3, 4, 6, 7, 8, ja 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 60 Lisäksi on huomioitu seuraavat ohjeet ja taksat: Ympäristöministeriö (2009), ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta 19.6.2008 86: maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut Lupapäätös on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. JULKIPANO, TIEDOKSISAANTI MAKSU VALITUSOSOITUS Päätös annetaan julkipanon jälkeen 26.9.2013. Päätöksen julkipano tehdään MAL 19 :n mukaisesti. Päätös lähetetään hakijalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja lausunnonantajille. Luvan hakijan on maksettava lupahakemuksen tarkastamisesta 6147 (250 + otettava kokonaismäärä * 0,01 + 250 * ottoalueen pinta-ala) Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 2.2,). Luvan hakijan on maksettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain 1037 (vuotuinen ottomäärä * 0,015 + ottoalueen pinta-ala * 50 ). Ottamissuunnitelman tarkastamisesta suoritettavat maksut 3.1 ). Valitusosoitus päätöksen liitteenä (Helsingin hallinto-oikeus 30 pv.) 19