Päätösasiakirja ympäristölupahakemuksesta / Kiviaineksen louhinta ja murskaaminen, Oy Göran Hagelberg Ab

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta 1.3.2016 xx Päätösasiakirja ympäristölupahakemuksesta / Kiviaineksen louhinta ja murskaaminen, Oy Göran Hagelberg Ab Hakemus on tullut vireille 24.9.2009. Kyseessä on ollut uusi toiminta. Rakennus- ja ympäristölautakunta 28.2.2012 44 Vaasan hallinto-oikeus 3.7.2012 (aloitetun toiminnan keskeyttäminen) Vaasan hallinto-oikeus 11.12.2012 Korkein hallinto-oikeus 20.5.2014 Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan 1.9.2014. Sillä on kumottu vanha ympäristönsuojelulaki (86/2000). Uuden ympäristönsuojelulain 21 luvun 229 :n 1 momentin mukaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa uuden ympäristönsuojelulain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Edellä oleva huomioon ottaen asiassa sovelletaan vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä. 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Ympäristölupaa haetaan kallion Ympäristölupaa haetaan kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle Kirkkonummen kunnassa Överbyn kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Överby Skog RN:o 257-496-5-263. Kohdealue (suunnittelualue) sijaitsee Isonsuontien (11229) länsipuolella ja rajoittuu lännessä Siuntion kuntarajaan. Jorvaksentie (51) kulkee noin 500 m etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi päätöksellään 28.2.2012 44 ympäristöluvan alueelle tehtävälle louhinnalle ja murskaukselle. KHO pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli kumonnut Kirkkonummen ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen ja palauttanut asian lautakunnalle ja varannut hakijalle tilaisuuden jatkaa ja täydentää hakemustaan. Ympäristölupahakemuksen katsotaan tulleen vireille 24.9.2009, koska silloin toimitettua hakemusta jatketaan ja täydennetään. Ns. ottamisalue, eli alue johon kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot (mm. varastointi) sijoittuvat, on pinta-alaltaan noin 18,8 ha. Varsinainen ottoalue (eli alue johon varsinainen louhinta kohdistuu) koostuu kahdesta toisistaan erillään olevasta alueesta, joista käytetään nimitystä läntinen osa-alue (vaihe 2) ja itäinen osa-alue (vaihe 1). Vuoden 2009 hakemuksessa läntinen osa-alue oli jaettu vaiheisiin 2 ja 3, jossa vaihe 3 muodosti voimalinjan pohjoispuolisen alueen. Kyseinen vaihe 3 on jätetty pois hakemuksesta, sillä lautakunta ei myöntänyt ko. vaiheelle lupaa vuonna 2012. Tämän hakemuksen mukainen ottoalue (louhinta-alue) on siten pinta-alaltaan 12,3 ha, josta vaihe 1 on 4,3 ha ja vaihe 2 on 8,0 ha. Ympäristölupaa haetaan siis samoille toimenpiteille, samalle ottomäärälle ja samalle ottoalueelle, johon lautakunta jo kertaalleen myönsi ympäristöluvan vuonna 2012. Louhittava ja murskattava massamäärä vaiheissa 1 ja 2 on yhteensä 685 000 m3ktr (ktr=teoreettinen kiintotilavuus), eli noin 1,85 milj. tonnia. Murskauslaitoksen vuosittainen tuotantomäärä on maksimissaan 400 000 tonnia. Lisäksi haetaan ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki 199). Hakemuksen mukainen alue on kunnan yleiskaavassa kokonaisuudessaan osoitettu PT-alueeksi, eli yritystoimintojen alueeksi. Kaavan toteuttaminen edellyttää louhintaa. Asiaa on jo käsitelty yhteensä kuusi vuotta lupaviranomaisessa, hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa eikä toiminnan lainmukaisuudesta ole epäilystä.

2 Samanaikaisesti haetaan toiminnalle maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa. Hakemuksen kohteena oleva alue on esitetty kartalla hakemuksen liitteessä 1. 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakija Oy Göran Hagelberg Ab Volsintie 545 02400 KIRKKONUMMI Yhteyshenkilö: Guy Hagelberg, Kirkkonummi 0400469508 guy.hagelberg@hagelberg.fi

3 Kiinteistön omistaja: Svenska småbruk och egna hem Ab Ola Westmans allé 5 10210 INGÅ Hakija on tehnyt sopimuksen omistajan kanssa alueen käytöstä. 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Överbyn tuotantoalue, Överby, Kirkkonummi 4. LAITOKSEN TOIMINTA-AIKA Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Aktiivista murskaus- ja louhintatoimintaa on keskimäärin arviolta noin kolme kuukautta vuodessa urakkaluonteisesti. Tarvittaessa toimintaa on enemmän, todennäköisesti ei kuitenkaan yli 100 päivää vuodessa. Urakat voivat kohdistua mihin vuodenaikaan tahansa. Murskausjaksot vaihtelevat muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Murskauslaitos on toiminnassa ma-pe klo 7:00-22:00. Kallion porausta suoritetaan arkipäivisin klo 7:00-18:00 Rikotusta arkisin klo 8-18. Kallion louhintaa (räjäytyksiä) suoritetaan tavanomaisesti yhtenä arkipäivänä viikossa klo 9:00-15:00 välisenä aikana. Kuljetukset ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin klo 6:00-20:00. Kuljetuksia on ympärivuotisesti. 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Ympäristölupa haetaan kiinteistölle Överby Skog RN:o 257-496-5-263, jonka kokonaispinta-ala on 103 ha. Toiminta sijoittuu kiinteistön eteläosaan 18,8 ha:n kokoiselle ottamisalueelle. Kiinteistöllä ei tule toiminta-aikana olemaan muuta toimintaa kuin kallion louhintaa ja louheen murskausta. Kohdekiinteistön omistaa Svenska småbruk och egna hem Ab. Ottotoiminnan kohteena olevalla kiinteistöllä on yhteensä 14 rajanaapuria suunnittelualueen läheisyydessä. Kiinteistöjen omistajatiedot yhteystietoineen sekä kiinteistörekisterikartta on esitetty hakemuksen liitteessä 2. 6. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Hakemuksen kohteena oleva louhinta-alue (ottoalue) on pinta-alaltaan 12,3 ha. Ns. ottamisalue, sisältäen mm. varastointikentät, on pinta-alaltaan 18,8 ha. Ottoalue koostuu kahdesta erillään olevasta alueesta (itäinen ja läntinen osa-alue), joiden välissä on suoalue (Malmmossen). Toiminta on vaiheistettu kahteen vaiheeseen. Alueella ei ole aiemmin ollut maa-ainesten ottotoimintaa. Alueelta louhitaan kalliota yhteensä 685 000 m3ktr (n. 1,85 milj. tonnia). Irrotettu louhe murskataan ja välivarastoidaan ottamisalueella. Pintamaat poistetaan vaiheittain ja varastoidaan louhinta-alueen reunoille. Ottamisalueen eteläosaan rakennetaan lisäksi pintamaista suojavalli junarataa vasten siinä missä mahdollista (ei pehmeiköllä). Pintamaita on arvoilta noin 100 000 m3. Avokalliota esiintyy yleisesti alueen korkeimmilla kohdilla. Suunnittelualueen keskiosassa sijaitsevalla suoalueella ei tehdä kaivutoimenpiteitä ja suunniteltu louhintataso on suoalueen maanpinnan tason yläpuolella.

4 Työmaatie rakennetaan Isonsuontieltä itäisen osa-alueen lounaisosaan. Liittymälupa Isonsuontielle on jo myönnetty ja liittymä rakennettu. Myöhemmin rakennetaan myös suunnittelualueen eteläosaan työmaatie läpi suoalueen, joka erottaa itäistä ja läntistä osa-aluetta toisistaan. Vaiheessa 1 louhinta aloitetaan itäisen osa-alueen lounaisosasta, josta louhinta etenee idän ja koillisen suuntaan. Louhintataso vaihtelee tasovälillä +24 +26 siten, että kallistus on kohti suoaluetta. Vaiheessa 2 toiminta siirtyy läntisen osa-alueen eteläosaan, jossa toiminta etenee länteen. Louhintataso läntisellä osa-alueella vaihtelee tasovälillä +24 29 siten, että kallistus on koillisen suuntaan kohti Stormossenin/Malmmossenin suoaluetta. Toiminnan ohjeellinen etenemissuunta on esitetty maaainesten ottosuunnitelmassa sekä ympäristölupahakemuksen liitteenä 3 olevassa asemapiirroksessa. Louhintataso yhtyy monin paikoin ympäröivän maanpinnan tasoon, mutta paikoin jää lopputilanteessa korkeuseroa louhinta-alueen pohjatason ja ympäröivän maanpinnan väliin. Korkeusero vaihtelee 0 15 m. Siinä kohdin missä korkeuseroa syntyy, tehdään louhinta reuna-alueilla porrastetusti tai reuna-alueisiin läjitetään kiviaineksia, jotta luiskakaltevuus lopputilanteessa on 1:2 tai loivempi. Luiskaalueet maisemoidaan ottosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. LOUHINNAN JA MURSKAUKSEN TYÖVAIHEET Kiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Kallion louhinta- ja murskaustyössä käytetään lisäksi mm. poravaunua, kompressoreita, kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Porauskalusto valitaan urakan suuruuden ja aikataulun perusteella. Valintaan vaikuttavat louhinta-alueen maasto-olosuhteet sekä porauskaluston liikkumisnopeus ja kyky. Poravaunut on varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta. Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen esim. pyöräkuormaajalla. Louheen käsittelyyn käytetään samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin eli murskeen käsittelyyn. Kalliosta saatava louhe kuljetetaan ja syötetään murskauslaitoksen esimurskaimeen, jonka jälkeen välimurskaimien ja seulojen kautta saavutetaan haluttua murskelajiketta. Murskauslaitos on siirrettävä ja tuodaan alueelle urakkaluonteisesti. Laitos sijoitetaan siten, että siitä kantautuu melua mahdollisimman vähän ympäröivään maastoon ja häiriintyviin kohteisiin, eli mahdollisimman lähelle louhittua kallioseinämää. Lisäksi laitoksen ympärillä pyritään aina sijoittamaan varastokasoja, jotka myös vähentävät melun kantautumista ympäristöön. Siten murskauslaitoksen sijainti muuttuu toiminnan edetessä eikä tarkkaa sijoituspaikkaa voida ennalta suunnitella. Asemapiirroksessa (liite 3) on esitetty rajaus jonka sisäpuolella murskauslaitos pääasiassa sijoittuu eri vaiheissa. 7. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue on osa laajaa kallioaluetta, jossa maanpinnan taso vaihtelee siten, että kallioiden huiput ovat tasolla +40 +50 ja niiden välillä olevissa painanteissa maanpinnan taso vaihtelee välillä +15 +25. Avokalliota esiintyy yleisesti. Varsinaisella suunnittelualueella maanpinta vaihtelee nykytilassa tasovälillä +22 +44 siten, että korkeimmat kohdat sijaitsevat louhittavien alueiden keskiosissa ja maanpinta laskee kohti ottoalueiden keskellä olevaa suoaluetta (Stormossen/Malmmossen). LUONTO Suunnittelualueen metsät ovat pääosin nuoria, mäntyvaltaisia sekametsiä. Vallitseva metsätyyppi on

5 mustikkatyypin (MT) tuore kangas. Metsät ovat metsätalouskäytössä ja etenkin itäisellä osa-alueella on tehty harvennushakkuita. Suunnittelualueen kalliot ja metsät ovat luontoarvoiltaan ja kasvilajistoltaan tavanomaisia. Arvokkaimpia luontokohteita ovat läntisen Läntisen osa-alueen eteläpuolella sijaitseva pähkinäpensaslehto ja suunnittelualuetta halkova suo. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten eliölajien eikä luontodirektiivin liitteessä IV mainittujen lajien esiintymiä. Tarkemmat tiedot alueen luonnosta on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelman liitteiden luontoselvityksissä (mm. liito-oravaselvitys, linnusto- ja perhosselvitys). ASUTUS Lähin asuintalo sijaitsee itäisen osa-alueen koillispuolella Tervamiiluntiellä noin 220 m etäisyydellä. Murskauslaitos tullaan sijoittamaan siten, että se aina on vähintään 300 m etäisyydellä asuintalosta. Kilometrin säteellä ottoalueesta on alueen itäpuolella noin 30 asuintaloa ja alueen pohjoispuolella noin 25 kpl. Ottoalueen eteläpuolella lähin asuintalo sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Lännessä Siuntion puolella on etäisyyttä lähimpään asuintaloon noin 700 m. KAAVOITUS Alueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 18.12.1997 ja korkein hallinto-oikeus vahvistanut 13.9.2000. Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty merkinnällä PT, eli yritystoimintojen alueeksi (alue varataan yksityisille palveluille, hallinnolle, teollisuudelle ja muulle yritystoiminnalle). Suunniteltu louhintatoiminta ei siten ole kaavan vastaista, vaan louhintatoiminta on alueen esirakentamista tulevia toimintoja varten. Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 8.11.2006, alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. 1. vaihemaakuntakaavassa, jossa käsitellään mm. maa-ainesten ottoalueita, alue on merkitty alueeksi jolla on merkittäviä kiviainesvarantoja. Kaavaotteet on esitetty hakemuksen liitteessä 4. PINTAVESI Paikallisesti ottoalueet voidaan jakaa kolmeen eri valuma-alueeseen. Seudullisesti molempien valuma-alueiden vedet purkautuvat Pikkalanlahteen. Valuma-alueen 1 vedet ohjautuvat pohjoisen suuntaan Stormosseniin ja edelleen Kälakärriin ja Bölebäckeniin, joka yhtyy Vikträsketiin noin kuusi kilometriä suunnittelualueesta. Vikträsketista vesi virtaa Pikkalanjokea pitkin Pikkalanlahteen. Valumaalueen 2 vedet ohjautuvat lännen suuntaan ojastoa pitkin Bölebäckeniin. Valuma-alueen 3 vedet ohjautuvat Malmosseniin ja siitä ojastoja pitkin etelään, jossa vedet yhtyvät Båtvikeniin. Stromosseniin suuntautuvat vesimäärät kasvavat louhinnan myötä paikallisten valuma-alueiden muutosten takia jonkin verran. Tällä ei kuitenkaan ole käytännössä suurta merkitystä suon vesitasapainoon. Louhosalueeseen on suunniteltu rakennettavaksi selkeytysaltaat, jotta alueen valuntavedet saadaan selkeytettyä ennen ohjaamista suoalueelle ja edelleen pohjoisenpuolisiin ojiin. Tarkemmat tiedot valuma-alueista ja pintavesistä on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelmassa. POHJAVESI Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kallioisella alueella pohjaveden muodostuminen on vähäistä ja pääosa sadevedestä poistuu alueelta pintavesistöjen kautta. Suunnittelualueen louhittavilla alueilla maakerrokset ovat ohuet eikä varsinaista maakerrosten pohjavettä juuri esiinny. Suunnittelualueen keskiosassa ja pohjoispuolella olevalla suoalueella pohjavedenpinta on maastossa tehtyjen havaintojen perusteella miltei maanpinnan tasossa, eli tasolla noin +21 +22. Maapohjaveden virtaussuunta on alueella topografian mukaan pohjoiseen/luoteeseen. Louhintataso on suon maapinnantason yläpuolella, joten ottotoiminnalla ei ole alentavaa vaikutusta suon maapohjaveden tasoon.

6 Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole vedenottamoita. Alueen asukkaat saavat talousvetensä omista kaivoistaan. 8. TUOTTEET, TUOTANTOMÄÄRÄT JA PROSESSIT Tuotteet Tuotanto (t/d) Arvioitu vuosituotanto (t/a) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi Kalliomurske 3000 4500 250 000 400 000 Kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Porauskaluston valintaan vaikuttavat maastoolosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Louhinta aloitetaan koeräjäytyksillä pieniä räjähdysainemääriä käyttäen. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Louhinnassa käytettävä räjähdysainemäärä on arviolta noin 0,5 kg/m3 ktr. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Koska alue sijaitsee lähellä sähkönsiirtolinjaa huomioidaan toiminnassa Fingrid:in ohjeita koskien toimintaa lähellä voimalinjoja. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu ylisuuria lohkareita, joita rikotaan hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta käyttäen ennen syöttämistä murskauslaitokseen. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen esim. pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) käsittelyyn. Murskauslaitos on siirrettävä ja täyttää suojaukseltaan B-luokan vaatimukset (kotelointi, pölynsidonta kastelemalla). Murskauslaitosta siirretään louhinnan edistymisen mukaan. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälimurskaimesta sekä seulastoista. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmi- tai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisissa murskauslaitoksissa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimelle tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaan jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Suunnittelualueelle sijoitettavassa murskauslaitoksessa on kolme tai neljä murskausvaihetta riippuen halutun tuotteen laatuvaatimuksista. Toiminnan alkuvaiheessa (vaihe 1) murskauslaitos sijoitetaan suoalueen reunalle (itäisen osa-alueen lounaisosa). Louhinnan edistyessä murskauslaitos siirretään siten, että se se on mahdollisimman lähellä louhosreunaa ja varastokasoja (ks. asemapiirros, liite 3). Laitosta siirrettäessä huolehditaan siitä, että suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin säilyvät riittävinä (vähintään 300 m asuintaloon). Murskauslaitoksen käyttövoima tuotetaan polttoöljyllä käyvällä aggregaatilla. 9. TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT RAAKA-AINEET, POLTTOAINEET JA LISÄAINEET Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Maksimikulutus (t/a) Kalliolouhe 250 000 400 000 Murskaus (kevyt polttoöljy) 84,5 135,2 Työkoneet; rikotus, kuormaus (kevyt polttoöljy) 96,5 154,6 ks. hakemuksen liite 5 Vuosittain keskimäärin noin 250 000 tonnia ja maksimissaan 400 000 tonnia. Koko toiminta-aikana yhteensä noin 1,85 milj. tonnia.

7 Alueelle ei ole suunniteltu tuotavan kiviaineksia murskattavaksi muualta. 10. TIEDOT RAAKA-AINEIDEN JA TUOTTEIDEN VARASTOINNISTA Louhe (raaka-aine) sekä murskattu ja seulottu kalliokiviaines välivarastoidaan eri raefraktioita sisältäviin varastokasoihin ottamisalueen sisällä. Alkuvaiheessa perustetaan varastoalue aloituskohdan läheisyyteen itäisen osa-alueen lounaisosassa. Myöhemmin varastokasoja muodostuu louhitulle pohjalle toiminnan edettyä. Varastokasojen korkeudet vaihtelevat, ollen kuitenkin pääsääntöisesti 4 8 m korkeat. Kasat siirtyvät toiminnan edetessä siten, että ne aina ovat mahdollisimman lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta. Tämä vähentää murskauksesta aiheutuvan melun kantautumista ympäristöön. Polttoaineita varastoidaan ainoastaan rakennettavalla tukitoiminta-alueella ottamisalueen koillisosassa. Tukitoiminta-alueen pohjalle asennetaan tiivis kalvo, jonka päälle levitetään vähintään 30 cm paksuinen hiekkakerros. Tukitoiminta-alueelle varataan myös imeytysmateriaalia öljy- tai polttoainevahinkojen varalta. Tukitoiminta-alueen sijainti on esitetty asemapiirroksessa (liite 3). Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu ylitäytön estimillä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitoksen vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Työkoneiden huoltoja ei tehdä ottamisalueella, vaan huoltoa varten koneet kuljetetaan muualle. Alueella varaudutaan kuitenkin varmuuden vuoksi vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja säilytykseen, esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat pienimuotoista ja kiireellistä huoltoa. Vaarallisten jätteiden väliaikaista varastointia varten alueelle hankitaan asianmukaiset jäteastiat. Vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta, jotta ympäristölle ei aiheuteta vaaraa. Mahdolliset vaaralliset jätteet pyritään kuljettamaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan mahdollisimman nopeasti pitkäaikaisen varastoinnin välttämiseksi alueella. Suunnittelualueella varastoidaan kerrallaan työkoneiden ja murskauslaitoksen aggregaatin käyttämää kevyttä polttoöljyä maksimissaan 9 000 litraa. Alueella ei säilytetä työkoneiden ja laitosten voiteluaineita. 11. TIEDOT KÄYTETTÄVÄSTÄ ENERGIASTA JA ARVIO SEN KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA Kevyellä polttoöljyllä toimivan murskauslaitoksen (aggregaatin) polttoöljyn kulutus n.0,4 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on n. 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden.

8 12. TIEDOT TOIMINNAN PÄÄSTÖJEN LAADUSTA JA MÄÄRÄSTÄ SEKÄ SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ JA PUHDISTAMISTA KOSKEVISTA TOIMISTA Alueella kiviaines louhitaan poraamalla ja räjäyttämällä. Räjäytyksissä syntyvä pölypilvi laskeutuu yleenä tuotantoalueen läheisyyteen. Poravaunut on varustettu pölynkeräyslaitteistolla, jonka erotuskyky on vähintään 95 %. Porareiät ovat halkaisijaltaan joko 64 mm tai 76 mm ja räjäytysaineena käytetään dynamiittia, aniittia ja ammoniittia. Murskauslaitos on siirrettävä ja täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (Tielaitoksen "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994"). Tielaitoksen määritelmän mukaan B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muuta huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Murskauslaitoksen pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulat sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy sekä itse murskauslaitoksessa että kiviaineksen käsittelyssä että varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä laitosalueella. Pölyleijuman määrään vaikuttaa useat eri tekijät. Vaikuttavia tekijöitä ovat kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika (kevät, kesä, alkusyksy) sekä laitoksella valmistettava tuote ja käytettävä raaka-aine. Murskauslaitoksen pölyävät kohteet kastellaan tarvittaessa vedellä. Sijoittamalla varastokasat mahdollisimman suojaisaan paikkaan (esim. kallioseinämien läheisyyteen) voidaan myös kasojen pölyämistä vähentää. Työmaateiden pölyämistä voidaan vähentää kastelulla ja teiden säännöllisellä kunnossapidolla. Yleensä louhinta- ja murskaustoiminnassa syntyvien haitallisten pölypäästöjen raja-arvot eivät ylity yli 300 m etäisyydellä toiminta-alueelta. Tiedot melusta ja tärinästä Suunnittelualueella melua syntyy porauksesta, räjäytyksestä, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaus, seulonta sekä kuljettimet. Räjäytyksistä aiheutuva melu on vain lyhytkestoista, eikä siitä aiheutu ympäristölle merkittävää

meluhaittaa. Kallion porauksesta aiheutuva melu on korkeataajuista ja vaimenee siten nopeammin kuin matalataajuinen melu. Kallion porauksen aiheuttama melutaso 50 metrin etäisyydellä voidaan arvioida olevan noin 75-80 db (LAeq). Ilman meluesteitä porausmelu vaimenee alle 55 db:n arviolta n. 250-300 metrin etäisyydellä äänilähteestä. Kallion porausta tehdään arkipäivisin klo 7:00-18:00 ja rikotusta klo 8:00-18:00. Murskausta tehdään urakkaluonteisesti ja kausittaisesti, eikä murskauksen aiheuttama melu siten ole jatkuvaa. Lähimmässä häiriintyvässä kohteessa melutaso saa olla enintään 55 db (ulkona) ja lomaajan asunnolla 45 db. Lähin häiriintyvä kohde (asuintalo) sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä itäisen osa-alueen koillispuolella. Murskauslaitosta sijoitetaan siten, että etäisyyttä asuintaloon on vähintään 300 m. Murskaustoiminta sijoittuu louhinta-alueen sisään ja alueen ympärille koilliseen jää noin 8 10 m korkea kallioseinämä. Lisäksi rakennetaan louhoksen reunoille suojavalli pintamaista. Meluvaikutusta vähennetään myös varastokasojen sijoittelulla. Murskaustoimintaa on urakkaluontaisesti arkipäivisin klo 7:00-22:00. Toiminnasta aiheutuvaa raskaan liikenteen aiheuttamaa liikennemelua esiintyy ympärivuotisesti ma-pe klo 6:00-20:00 välisenä aikana. Arvioitu keskimääräinen liikennemäärä on noin 20 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa arkipäivisin. Louhintatärinän suuruus on suoraan riippuvainen räjäytettävien kenttien suuruuteen, mikä vastaavasti määrää kiviaineksen irrotuksen taloudellisuuden. Louhittavan kallion laatu ja rakenne vaikuttavat louhintaominaisuuksiin. Ennen louhinnan aloittamista tehdään alueella riskianalyysi ja sen perusteella räjäytyssuunnitelma, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet turvallisen räjäytyksen varmistamiseksi. Lähialueen rakennuksiin tehdään katselmukset ennen toiminnan aloittamista. Tarvittaessa tehdään alueella koeräjäytyksiä ja niiden yhteydessä tärinämittauksia, jonka jälkeen määritetään tärinää mittaavalle heilahdusnopeudelle raja-arvot. Tarvittaessa voidaan lähimpiin taloihin asentaa tärinämittareita. Toimintoiden meluvaikutuksia on selvitetty erillisessä meluselvityksessä (5.2.2013) (ks. liite 8) sekä sen täydennyksessä (28.8.2015) (liite 9). Selvityksissä on huomioitu yhteisvaikutuksia alueen muiden toimintojen sekä liikenteen kanssa. Päästöt veteen Toiminnasta ei synny päästöjä vesistöihin. Mahdolliset työmaaparakkien jätevedet kerätään astioihin. Astiat tyhjennetään asianmukaisesti kunnan osoittamalle tyhjennyspaikalle. 13. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN OMINAISUUKSISTA JA MÄÄRISTÄ SEKÄ KÄSITTELYSTÄ Jätenimike Määrä (esim. t/a)käsittely tai hyödyntäminen Varastointitapa ja toimituspaikka Sekajäte n. 0,5 t/a Kaatopaikka (paikallinen jätehuoltoyhtiö) Rautaromu n. 10 t/a Toimitetaan metallikierrätykseen (paikallinen romuliike tai vastaava) Alueella ei pääsääntäisesti varastoida vaarallisia jätteitä, sillä koneiden huoltotoimenpiteet tehdään alueen ulkopuolella, lukuun ottamatta mahdollisia pienimuotoisia ja kiireellisiä huoltotoimenpiteitä. Näissä toimenpiteissä syntyville jätteille on tukitoiminta-alueella asianmukaiset säiliöt ja jätteet kuljetetaan pois alueelta mahdollisimman pian. Vaarallisista jätteistä pidetään omaa kirjanpitoa ja vaaralliset jätteet toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. 14. TIEDOT VEDENHANKINNASTA JA KÄYTÖSTÄ 9

10 Pölynsidontaan käytetään tarvittaessa vettä arviolta noin 5m3/d. Kasteluvetenä käytetään selkeytysaltaisiin kerääntyviä pintavesiä tai alueelle tuodaan kasteluvettä säiliöautolla. 15. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Louhinnassa ja murskauksessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päästöjä rajoitetaan hakemuksen muistaa kohdissa esitetyn mukaisesti. 16. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Toiminnan aiheuttama raskas kokonaisliikennemäärä on keskimäärin noin 20 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa (arkisin), kun kuorma-auton (yhdistelmä-ajoneuvo) kapasiteetti on 40 t. Käytännössä kuljetusmäärissä on suuria kausittaisia vaihteluita vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan eikä niitä voida tarkkaan ennalta arvioida. Kiviaineksen kuljetukset ajoittuvat arkipäiviin klo 6:00-20:00. Poikkeustilanteissa kuljetuksia saattaa olla myös lauantaisin. Kuljetuksia on ympäri vuoden aina tarpeen mukaan. Työkoneille ja ajoneuvoille varataan asianmukaiset pysäköintitilat tukitoiminta-alueelta (suunnittelualueen itäosassa). Tukitoiminta-alueesta on esitetty tarkemmin hakemuksen kohdassa 10. Alueella ei pestä työkoneita. Pieniä kiirellisiä huoltotoimenpiteitä voidaan tehdä työkoneille tukitoiminta-alueen kalvosuojatulla alueella, muutoin pesu ja huolto tapahtuu alueen ulkopuolella. Ottamisalueelle on rakennettu tieliittymä Isonsuontielle (ks. asemapiirros, liite 3). Maa-aineskuljetukset suuntautuvat pääosin etelään Isonsuontietä pitkin ja edelleen Jorvaksentielle (tie 51). Isonsuontie on päällystetty. Tieliittymältä on rakennettu työmaatie, joka kulkee itäisen osa-alueen eteläpuolelta. Ennen toiminnan siirtymistä läntiselle osa-alueelle rakennetaan suoalueen eteläosaan työmaatie, joka yhdistää louhintaalueita. Tie rakennetaan louheella, jotta riittävä kantavuus saavutetaan. Työmaatiet ovat murskepintaisia, eikä niitä päällystetä. Pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa kastelulla. Alueelle ei ole suunniteltu tuotavan kiviaineksia muualta murskattavaksi. 17. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Koska kyseessä on kallionlouhinta, eikä alue sijaitse pohjavesialueiden läheisyydessä, toiminnan vaikutukset pohjavesiin arvioidaan jäävän pieniksi. Louhintaa tehdään pääosin ympäröivää maanpintaa korkeammalla tasolla sekä suoalueen pinnan yläpuolella. Pohjavedenpinta on suoalueella lähellä maanpintaa. Pohjavedenlaatu soistuvilla alueilla on usein suhteellisen heikko. Varsinaista pohjavettä ei esiinny ottoalueella, mutta kallion raoissa ja ruhjeissa saattaa esiintyä ns. kalliopohjavettä. Yleensä kalliopohjavesi on yhteydessä muuhun pohjaveteen. Yhteys on riippuvainen mm. topografiasta, kallion ehjyydestä ja sadannasta. Kalliopohjaveden suojelu edellyttää louhoksen toiminnanaikaisia järjestelyistä, kuten polttoaineiden vastuullista käyttöä ja varastointia. Räjäytysaineiden sisältämiä nitraattiyhdistelmiä vapautuu louhinnan yhteydessä ympäristöön ja pintavesistöihin aina jonkin verran. Aineet johtuvat pintavesien mukana Stormosseniin ja siitä edelleen ojastoihin. Oikealla ja ammattitaitoisella panostuksella ympäristöön vapautuvat pitoisuudet ovat yleensä varsin pieniä. Hienoainespäästöjä vesistöön vähennetään selkeyttämällä valuntavesia selkeytysaltaissa ennen ohjaamista ojiin.

Louhinta-alueiden lähin häiriintyvä kohde (asuintalo) sijaitsee n. 220 metrin etäisyydellä itäisin osaalueen rajan koillispuolella pohjoispuolella. Toiminnan aiheuttamia haittoja vähennetään murskauslaitosten optimaalisella sijoittelulla (vähintään 300 m etäisyydelle häiriintyvästä kohteesta), louhinnan suuntauksilla (louhinta aloitetaan itäisin osa-alueen lounaisosasta) ja varastokasoilla ja pintamaista tehdyillä meluvalleilla. Tehdyn meluselvityksen (ks. liite 8) mukaan toiminnan aiheuttama melu on hallittavissa siten, ettei melupäästöjen raja-arvot ylittyvät, sillä asutuksen ja toiminta-alueen välissä on aina kallioseinämä ja meluvallit. Porausmelua voidaan tarvittaessa vähentää myös siirrettävillä meluesteillä. Läntisellä osa-alueella toimiessa lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 600 m etäisyydellä. Pölyvaikutukset rajoittuvat toiminta-alueen välittömään läheisyyteen, eikä siitä aiheudu normaalisääoloissa asutukselle haittaa. Pölyvaikutuksia vähennetään kastelulla. Käyttämällä nykyaikaisia murskaus- ja porakalustoa, jotka ovat varustettuja pölynkeräyslaitteistolla, saadaan myös pölyvaikutuksia vähennettyä. Toiminta-alueen sisäistä liikennettä ja siitä aiheutuvaa melua ja pölyämistä minimoidaan sijoittamalla toiminnot (varastointi ym.) mahdollisimman lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta. Näin alueen sisäiset kuljetusetäisyydet vähenee. 18. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Onnettomuusriskiä aiheuttavat polttoaineiden varastointi, työkoneiden vuotoriski ja muut toimintahäiriöt mahdolliset tulipalot sekä työmaa-alueen liikenne. Nämä riskit kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin. Siinä kohdin missä louhoksen ja sitä ympäröivän ympäristön välillä muodostuu korkeuseroja, esiintyy myös putoamisvaaraa. Öljytuotteiden aiheuttamat ympäristöriskit vähennetään rakentamalla suojattu tukitoiminta-alue, jossa polttoaineet sälytetään kaksoisvaippasäiliöissä. Tukitoiminta-alueen säilytys- ja tankkauspaikalla suojataan maaperää asentamalla pohjalle tiivis muovikalvo, jota peitetään vähintään 30 cm paksulla hiekkakerroksella (ks. hakemuksen kohta 10). Tarpeen mukaan tukitoiminta-alueelle rakennetaan myös öljynerotuskaivo, johon varikkoalueen vedet kerääntyvät ennen poisjohtamista. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Haitta-aineiden pääsyä vesistöihin vähennetään tarkkailemalla silmämääräisesti selkeytysaltaiden vesiä säännöllisesti. Mikäli altaissa huomataan öljyjä poistetaan se ennen vesien ohjaamista ojiin ja ryhdytään toimenpiteisiin vuotojen selvittämiseksi. Häiriön sattuessa laitoksen käyttäjä keskeyttää tuotannon ja häiriö poistetaan ennen tuotannon jatkamista. Työntekijöitä informoidaan ennakkoon toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta. Poliisin, pelastuslaitoksen ja kunnan ympäristöviranomaisten puhelinnumerot pidetään helposti ja nopeasti saatavilla. Tukitoiminta-alueelle varataan öljynimeytysainetta (esim. turvetta) öljy- tai polttoainevahinkojen varalta, jotta asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin voidaan välittömästi ryhtyä onnettomuuden sattuessa. Louhinta-alueen jyrkistä louhosseinämistä varoitetaan varoitusnauhoilla sekä kylteillä. Louhoksen ympärille rakennetaan aita siinä kohdin missä muodostuu korkeuseroa louhoksen ja sitä ympäröivän alueen välillä. Toiminta-alueella vähennetään työmaaliikenteeseen kohdistuvia riskejä rajoittamalla nopeuksia ja tarvittavin varoituskyltein. Kuljetusajoneuvot ja työkoneet on varustettu peruutusvaroitusäänellä. 11

12 19. SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA Ottotoiminnan kohteena olevalla kiinteistöllä on yhteensä 14 rajanaapuria (ei huomioitu ne kiinteistöt, jotka sijaitsevat kauempana Isonsuontien itäpuolella). Ne rajanaapurit, jotka sijaitsevat hankkeen vaikutusalueella (Isonsuontien länsipuolella sekä tien itäpuoliset lähimmät kiinteistöt) on esitetty hakemuksen liitteessä 2. 20. TIEDOT TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILUSTA, YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA SEKÄ KÄYTETTÄVISTÄ MITTAUSMENETELMISTÄ JA LAITTEISTA, LASKENTAMENETELMISTÄ JA NIIDEN LAADUNVARMISTUKSESTA Alueen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, joka tarvittaessa toimitetaan valvontaviranomaiselle. Päiväkirjaan merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Ennen toiminnan aloittamista ilmoitetaan työmaavastuuhenkilöiden tiedot valvontaviranomaisille. Toiminnan aiheuttamia melupäästöjä seurataan ensisijaisesti astinvaraisesti. Melumittauksia tehdään kertaluontaisesti täydennysraportissa 7.10.2014 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti (liite 8). Toiminnassa huolehditaan siitä, ettei 55 db:n melutaso ylity häiriintyvissä kohteissa. Pölyämistä seurataan ensisijaisesti aistinvaraisesti. Louhintatoiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan säännöllisin aikavälein mittauksin ja näytteenotoin. Tarkkailuohjelma on esitetty liitteen 8 täydennysraportissa. Tärinävaikutuksia voidaan tarvittaessa seurata mittalaittein lähimmissä asuintaloissa. 21. MERKINTÖJÄ Toiminnanharjoittaja on toimittanut asian ollessa vireillä seuraavia asiakirjoja: Överby, Kirkkonummi, maa-ainestenottoalueen luontoselvitys (Ramboll) 14.8.2009 Vastine, sisältää melumallinnuksen (Ramboll) 14.1.2010 Täydennysselvitys (Ramboll) 9.1.2012 Vuohimäki-Överby kiviaineksen ottohankeet Kirkkonummi meluselvitys (Ramboll) 5.2.2013 Överbyn maa-ainesten ottoalue, Kirkkonummi, Liito-oravaselvitys (Ramboll) 16.6.2014 Täydentävät selvitykset ja seurantaohjelma maa-aines- sekä ympäristölupahakemukseen (Ramboll) 7.10.2014 Linnusto- ja perhosselvitys Vuohimäen maa-ainesten ottoalueilla, Kirkkonummi (Ramboll) 20.8.2015 Suunnitelmapiirustukset 21.9.2009, muutokset (Ramboll) 25.8.2015 Vuohimäki-Överby maa-aineksenottohankeet, Kirkkonummi meluselvitys 5.2.2013 täydennys (Ramboll) 28.8.2015 Ympäristölupahakemusasiakirja, 24.9.2015, päivitetty 2.9.2015

13 Hakemuksen hankkeeseen ja alueen muihin toimintoihin liittyvä YVA -tarveharkinta Uudenmaan ELY-keskus on antanut päätöksensä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA)- tarpeesta 3.5.2011. Päätöksen mukaan hankkeeseen ei tarvinnut soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. KHO päätöksellä 20.5.2014 hankkeeseen ei ollut tullut soveltaa YVA -menettelyä. Uudenmaan ELY -keskus teki YVA -menettelyn tarpeesta yksityishenkilön vireillepanosta uuden päätöksen 18.11.2015 ja edelleen katsoi, että YVA -menettelyyn ei ole perusteita. 22. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedostettu kuuluttamalla Kirkkonummen ja Siuntion kunnan ilmoitustauluilla sekä Kirkkonummen kunnan internetsivuilla 21.9-21.10.2015. Toiminta-alueen ympäristöä on tiedotettu erityistiedoksiantona lähettämällä 16.9.2015 kuulutus kirjeenä kiinteistönomistajien kotiosoitteeseen, jos osoite on ollut saatavilla. Kuulutus on julkaistu suomeksi Kirkkonummen Sanomat paikallislehdessä 20.9.2015 sekä ruotsiksi Västra Nyland -paikallislehdessä 19.9.2015. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Kirkkonummen kunnan palvelupisteessä kuulutusajan 21.9.- 21.10.2015. Hakemusasiakirjat on toimitettu sähköisesti 7.9.2015 Siuntion kuntaan. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan ELY keskukselta, Liikennevirastolta, Kirkkonummen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta (Espoon seudun ympäristöterveys), Siuntion kunnalta, Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kirkkonummen kunnan kaavoitukselta ja maankäytöltä. Lausunnonantoaika 4.9.-4.11.2015. Liikennevirasto on lausunut 8.9.2015 saapuneessa lausunnossaan, että louhinnassa on noudatettava Liikenneviraston louhintaohjetta 23/2013, louhinnassa on huomioitava sähköratarakenteiden ja radan rakenteiden suojaus, hakijan on huolehdittava siitä, ettei maa-ainesten otossa ja kuljetuksissa hienoaines leviä radan sähkörakenteisiin tai päällysrakenteeseen sekä alueen vesiä ei saa johtaa radan sivuojaan. Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden 2.10.2015 päivätyssä lausunnossa esitetään huomioimaan eläinten pohjois-eteläsuuntaisen liikkumisyhteyden turvaaminen toimintaalueiden länsipuolella. Siuntion kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausuu 13.10.2015 toimitetussa lausunnossaan (kokous 6.10.2015), että lupahakemusten käsittelyssä tulisi kiinnittää huomiota erityisesti alueeseen, joka jää haettavien louhimojen ja Siuntion kunnan puolella Pikkalassa toimivan louhimon väliin. Kyseiselle alueelle melu ja tärinä tulisivat kohdistumaan kahdelta suunnalta, joten yhteisvaikutukset on huomioitava ja selvitettävä. Siuntion Pikkalan louhoksen räjäytystöiden aiheuttama melu ja erityisesti tärinä on koettu haitallisena jopa 2 km etäisyydellä. Lähimpiin taloihin (n. 1 km säteellä toiminnasta) on asennettava melu- ja tärinämittauslaitteistot räjäytysten ajaksi. Pikkalan louhimon maa-ainesluvan lupaehtojen mukaan kesä- ja heinäkuun aikana saa toteuttaa vain lastaus- ja kuljetustoimintaa. Sama määräys olisi syytä asettaa myös suunnitelluille louhimolle. Jos näin ei tehdä, ainakin räjäytysten osalta niiden pitkälle kantaman melu- ja tärinävaikutuksen takia Pikkalan louhimon kesäaikainen toimintarajoitus menettää merkityksensä. Lisäksi luvissa tulee antaa seuraavat määräykset:

14 - Räjäytys- ja rikotustöiden ajankohdasta on ilmoitettava alueen asukkaille etukäteen. Niitä saa suorittaa vain klo 8.00-16.00 välisenä aikana. Räjäytyssuunnitelmat on toimitettava ympäristöviranomaiselle. - Kilometrin säteellä räjäytyspaikoista on suoritettava rakennusten katselmus, asennettava melu- ja tärinämittauslaitteistot räjäytysten ajaksi sekä tutkittava talousvesikaivojen radonpitoisuudet - Ennen toiminnan aloittamista asukkaille on järjestettävä tiedotustilaisuus - Louhimoja koskevat mittaus- ja tarkkailutulokset on toimitettava myös Siuntion ympäristöviranomaiselle. Melusuojaus on saatava valmiiksi ennen kuin toiminta aloitetaan. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa Kirkkonummen terveydensuojeluviranomaisena 4.11.2015 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristölupapäätöstä valmisteltaessa tulee erityisesti varmistua siitä, ettei louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai tärinähaittoja eikä talousveden laadun tai saatavuuden heikkenemistä lähimmillä asuinalueilla. Uudenmaan ELY keskus pyysi lausunnolleen jatkoaikaa 27.11.2015 asti. ELY keskuksen lausunto on saapunut 23.11.2015 Toiminnan sijoittuminen Toiminnan sijoittumisessa tulee huomioida Valtioneuvoston asetusta (Muraus) 800/2010. Mainitun asetuksen 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitelluun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan voidaan kivenmurskaamo sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen. Melu ELY-keskus pitää perusteltuna hakijan esittämää meluseurantaa. Melumittaustuloksia pyydetään lähettämään tiedoksi myös ELY-keskukselle. Pöly Murskausurakat tulisi suunnitella toteutettavaksi sellaiseen vuodenaikaa, jolloin pölyntorjunta on mahdollista hoitaa kastelulla. Tärinä ELY-keskus pitää perusteltuna hakijan esittämää katselmuksen pitämistä ja koeräjäytyksen yhteydessä esitettyjen tärinämittausten tekemistä. Hulevedet ELY-keskus katsoo, että selkeytysaltaat on sijoitettava sellaisiin paikkoihin, jossa palvelevat koko toiminnan ajan. Selkeytysaltaiden mitoituksessa tulee huomioida myös mahdollisten rankkasateiden aiheuttamat hetkelliset hulevesimäärät. Altaat tulee mitoittaa siten, että mahdollinen kiintoaines ehtii laskeutua eikä selkeytymättömiä vesiä saa johtaa ylivuotona ympäristöön. Altaasta tulee säännöllisesti poistaa selkeytynyt aines ja altaat on pidettävä toimintakunnossa. Pintavesien tarkkailupiste on valittava siten, että se soveltuu tarkkailuun koko toiminnan aikana. Tarkkailu tulee suorittaa sellaisesta paikasta, missä yleisesti on vettä koko ajan ja piste on valittava etukäteen.

15 Varotoimenpiteitä Kallion louhinnassa tulee huolehtia riittävän huolellisella panostuksella, ettei irti louhitun aineksen sekaan jää räjähtämättömiä räjähdysaineita, joista voi kulkea haitallisia aineita huleveden mukaan vesistöön. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se asianmukaiselle vastaanottopaikalle. Siistimisvelvoite on asetettava koskemaan kaikenlaisia ja -kokoisia vuotoja ja läikkymisiä. Kaluston, jota ottamisalueella käytetään, on oltava hyväkuntoista ja tämä tulee määrätä koskemaan myös kuljetuskalustoa. Suunnitelma ja toiminta alueella ovat oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, ettei hanke aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista eikä myöskään pohja- ja pintavesien pilaantumisen vaaraa. Lisäksi ELY keskus on viitannut saman hakijan samalle alueelle kohdistuvaan maa-aineslain mukaiseen lupahakemukseen samalla päivämäärällä antamaansa lausuntoon. Siinä todetaan mm. MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet Hakemukseen on liitetty luontoselvitys (Ramboll 14.8.2009) ja liito-oravaselvitys (Ramboll 16.6.2014). Hakemukseen on lisäksi liitetty linnusto- ja perhosselvitys (Ramboll 20.8.2015), joka on yhteinen Lemminkäinen lnfra Oy:n ja Destia Oy:n hakemusten kanssa. ELY-keskus katsoo, että em. selvitykset ovat riittävät ja tehty oikeaan aikaan. Stormossenin suoalueen osalta faktat on tunnistettu, mutta varsinaiset johtopäätökset puuttuvat. ELY-keskus painottaa, että louhinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että pohjatasot todella kin louhitaan kaltevaksi Malmmosseniin päin suoalueiden vesitasapainon turvaamiseksi. Stormossenin suoalue on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi ja luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi elinympäristöksi. Stormossenin suoalue on luontoarvojensa perusteella ehdolla soidensuojeluohjelmaan. ELY-keskus toteaa, että Destian ottamisalueen länsipuolella on luonnonsuojelulain tarkoittama Iiito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Selvitys osoittaa, että radan varrella vaiheen 2 ottamisalueen länsipuolella ja itäpuolella on Iiitooravan ruokailualue ja kulkureitti, jonka yhteys tulee säilyttää. Näiden ruokailualueiden välissä sijaitsee runsaasti pähkinäpensaita ja kohde on mahdollinen luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittama luontotyyppi, joka ottamissuunnitelmassa on esitetty säilytettäväksi. Ottamisalueen eteläosaan vaiheen 2 alueelle radan varrelle suunniteltuja pintamaiden varastopaikkoja ja suunniteltua meluvallia ei voi sijoittaa ottamissuunnitelman mukaisesti ja ne tulee sijoittaa muualle. Ottamisalueen ja radan välinen alue tulee jättää luonnontilaan, eikä siitä saa poistaa isoja puita. Liito-oravan ruokailualueiden välinen puustollinen yhteys tulee säilyttää. Malmmossenin poikki rakennettavan työnaikaisen tieyhteyden ja radanvälinen puusto tulee myös säilyttää, jotta Iiito-oravan mahdollinen kulkureitti säilyy Lemminkäinen lnfra Oy:n varasto-alueen pohjoisosassa olevaan mahdolliseen ruokailualueeseen. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä muistutuksia tai mielipiteitä tuli yhteensä 15 kpl. Niistä on tässä esitetty pääasiallinen sisältö. Yleisin aihe kannanotoissa oli huoli melusta. Hankkeiden totaalisen hyväksymättömyyden lisäksi oli esitetty päivämääriin ja kellonaikoihin sidottuja rajoituksia. (SV & MV, CW-K, SS, AO-L ym, RM & MM, KYY, KH&AH, TA, S-ML, TN & LN, TL, ASOYSP, FFK)

16 Pölyhaittaa toivottiin hillittävän mm. pölyvalleilla (SV & MV, CW-K, KH&AH, TA, S-ML, TN & LN, FFK) Liikenne, mm. raskaan liikenteen kielto Överbyntiellä, (SV & MV) Kiinteistön arvon lasku (CW-K) Luonnon tuhoutuminen, ekologisen/viherkäytävän vaarantuminen (PW, RM & MM, KYY, RH, KH&AH, TN & LN, TL) Tärinä (RM & MM, TL, ASOYSP) Pohja/kaivovesien saastuminen räjähdysainejäämistä (RM & MM) Louhinta-alueen läheisen suon vaarantuminen (KYY) Hakijan vastine Hakija on toimittanut vastineen 11.12.2015 koskien lausuntoja ja muistutuksia. HAKIJAN VASTINE LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN ELY-keskuksen lausunto maa-aineslupahakemuksesta Yhteenveto lausunnosta Nykytilannekartta tulee päivittää, sillä louhinta on aloitettu alueen itäosassa vuonna 2012 myönnetyn luvan mukaisesti ennen kuin hallinto-oikeus keskeytti toiminnan. Lopputilannekarttaa tulee korjata tukitoiminta-alueen osalta. Vaiheen 2 osalta suunnitellun selkeytysaltaan itäpuolella olevan pienen kalliokumpareen louhiminen ei liene tarkoituksenmukaista sen pienen koon ja hyödyn perusteella. Louhinta-alueen rajaa tulee tarkistaa. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että pohjatasot todellakin louhitaan kaltevaksi Malmmosseniin päin suoalueiden vesitasapainon turvaamiseksi. Radan varrelle suunniteltuja pintamaiden varastopaikkoja ja suunniteltua meluvallia ei voi sijoittaa ottamissuunnitelman mukaisesti ja ne tulee sijoittaa muualle. Ottamisalueen ja radan välinen alue tulee jättää luonnontilaan, eikä siitä saa poistaa isoja puita. Liito-oravan ruokailualueiden välinen puustollinen yhteys tulee säilyttää. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ennakkoon arvioiden haettu toiminta toteutettuna edellä mainitun mukaisesti ei ole maa-aineslain 3 :n 1 momentin 1-3 kohtien eikä 4 kohdan vastainen. ELY-keskus katsoo, ettei haettu toiminta toteutettuna suunnitelman mukaisesti vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Hakijan on huolehdittava, ettei maa-aineksia kulkeudu ottamisalueelta Isonsuontielle eikä Jorvaksentielle ja tarpeen mukaan on puhdistettava tiealueel-

17 le kulkeutuneet maa-ainekset. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaaraa liikenteelle. Isonsuontien suoja-alue on 20 metriä tien keskilinjasta mitattuna. Hulevesiä ei saa johtaa eikä johtua kantatien sivuojaan. Hakijan vastine ELY-keskuksen lausuntoa ei välttämättä olisi tarvittu. Lausunto on annettu maa-aineslain 7 :n 2 momentin tarkoitusta laajemmasta näkökulmasta. Ottohakemus karttoineen on edelleen sama, mutta kartta päivitetään nykytilanteen mukaiseksi. Samoin lopputilannekartta päivitetään siten, että myös tukitoiminta-alue maisemoidaan. Jos louhinta-aluerajauksen sisäpuolelle jää kalliota louhimatta tarkoituksenmukaisuussyistä, se jäisi sinne myös rajausta muuttamatta. Louhinnan kallistus on kohti Malmmosseniin eikä suon vesitasapaino muutu, kuten on selostettu hakemusasiakirjoissa. Pintamaiden varastoalueet radan läheisyydessä tarkistetaan. Liito-oravan kulkureitit säilytetään ELYkeskuksen edellyttämällä tavalla. Kiviainesten kuljetuksia ei voi järjestää niin, että kivet putoavat kyydistä. Asia ei sinänsä kuulu maa-aineslain eikä ELY-keskuksen lausunnon soveltamisalaan. Kuormaamisesta säädetään tieliikennelain 87 a :ssä. Maantielaissa otetaan huomioon kuljetustarpeet, kuljetusten ja kuljettajien on täytettävä tie- ja kuljetusliikennettä koskevien säädösten vaatimukset ja maantieliikenteen harjoittajan on täytettävä mm. asetuksen (EY) N:o 1071/2009 vaatimukset (mm. liikennelupa). Koulutetun ja pätevän panostajan (räjäyttäjän pätevyyskirja) on suoritettava suoraan lain sekä räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden nojalla räjäytykset vaaraa aiheuttamatta. Räjäytykset ja niihin liittyvät panostukset suunnitellaan ja mitoitetaan etukäteen ottaen huomioon mm. etäisyys ja rakennustapakerroin. Räjäytystyöstä ilmoitetaan poliisille ennen työn aloittamista. Toiminta on ns. ankaran vastuun piirissä. Lähimmät talot katselmoidaan ja niiden tärinää mitataan. Suoja-alue Isonsuontielle on otettu huomioon eikä otto ulotu suoja-alueelle. Hulevesiä ei ohjaudu tien sivuojaan. ELY-keskuksen lausunto ympäristölupahakemuksesta Yhteenveto lausunnosta Toiminnan sijoittumisessa tulee huomioida valtioneuvoston ns. Murausasetus (800/2010). Mainitun asetuksen 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoiteltuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Kivenmurskaamo voi sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voisi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toi-

18 minta häiriöille alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja. Murskausurakat tulisi suunnitella toteutettavaksi sellaiseen vuodenaikaan, jolloin pölyntorjunta on mahdollista hoitaa kastelulla. Selkeytysaltaat on sijoitettava sellaisiin paikkoihin, jossa palvelevat koko toiminnan ajan. Selkeytysaltaiden mitoituksessa tulee huomioida myös mahdollisten rankkasateiden aiheuttamat hetkelliset hulevesimäärät. Altaat tulee mitoittaa siten, että mahdollinen kiintoaines ehtii laskeutua eikä selkeytymättömiä vesiä saa johtaa ylivuotona ympäristöön. Hakijan vastine Oy Göran Hagelberg Ab hakemukset ovat tulleet vireille 24.9.2009, jonka jälkeen hakemus kuulutettiin syksyllä 2009. Ympäristölupahakemus on kuulutettu ja rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 6.3.2012. Ns. Muraus-asetus (800/2010) on tullut voimaan 16.9.2010. Muraus-asetuksen 14 :n nojalla ympäristölupa-asiaan, joka on kuulutettu, ei sovelleta Muraus-asetusta, vaikka pitkän käsittelyajan seurauksena päivitettävä hakemus kuulutettaisiin uudestaan. Esimerkiksi asetukseen vahingossa otettua etäisyysvaatimusta, joka mahdollistaa vain maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen louhinnan alle 300 m etäisyydellä, ei sovelleta hakijan hankkeeseen, joka kaavaa toteuttavana on samalla myös maanrakennuslouhintaa. Valtioneuvoston päätös 993/1992 on ollut ohjeena Muraus-asetuksen meluohjearvoille. Murskausurakoiden tarve lienee vähimmillään talvella, jolloin pölyntorjunta kastelemalla on hankalampaa. On kuitenkin mahdollista että murskausta on myös talvisin. Vaikka pölyäminen talviaikana on vähäisempää kuin muina vuodenaikoina, nykyaikaisissa murskaimissa on tehokkaat pölyntorjuntakeinot. Pölyämistä vähennetään tehokkaimmin pitämällä murskan sijainti riittävän etäällä häiriintyvistä kohteista ja samalla mahdollisimman lähellä louhintaa ja rikotusta, jolloin sisäisiä kuljetuksia on vähemmän. Tarvittaessa käytetään erilaisia murskan kotelointiratkaisuja aikoina jolloin kastelu ei ole mahdollista. Pölyntorjunnasta voidaan huolehtia kaikissa olosuhteissa. Hulevesien keräysalueet on esitetty ottosuunnitelmassa. Ne toimivat koko ottotoiminnan aikana. Vesien keräysalueet mitoitetaan siten, että ne ovat riittävän suuret myös poikkeuksellisen runsaiden sateiden aikana. Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden lausunto Yhteenveto lausunnosta Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaisesti alueet on varattu yritystoiminnan alueeksi (PT). Alueelle kohdistuu kuitenkin useita luonnon monimuotoisuuden säilymiseen liittyviä haasteita, joita ei yleiskaavan laatimisen aikaan 1990-luvulla katsottu tarpeelliseksi selvittää. Sen takia Kirkkonummen kunta on teettänyt vuonna 2014 aluetta koskevan luontoselvityksen. Selvityksen mukaan louhinta-alueet sijaitsevat lähes kokonaan eläinten ekologisen yhteyden alueella. Sen takia esitetään, että Vuohimäen kallioalueen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksien maa- ainesten ottoalueita supistetaan lausunnon liitteenä olevan kartan mukaisesti.

19 Hakijan vastine Hakijan louhinta-alue sijaitsee kokonaisuudessaan mainitun yleiskaavan mukaisella PT-alueella. Kaava on lainvoimainen ja kaavan toteuttaminen edellyttää alueen louhimista. Kunnan kaavoitusohjelmassa 2016 2020 ei ole merkintöjä yleiskaavan muuttamisesta eikä muutoinkaan kaavoitustoimenpiteistä Vuohimäen alueella. Hakemuksen mukaisella louhinnalla toteutetaan oikeusvaikutteista kaavaa. Uutta oikeusvaikutteista yleiskaavaa ei ole eikä vuonna 2014 luontoselvityksessä määritellyllä ekologisella käytävällä ei ole oikeusvaikutuksia. Lisäksi vaiheen 2 mukainen louhinta-alue on kokonaisuudessaan kiviainesvarantoaluetta Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Maakuntakaava on ohjeena muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa ohjataan kuntarajat ylittäviä ekologisia käytäviä muihin paikkoihin. Louhinta-alueen länsipuolella on soveliaampi alue ekologiselle käytävälle. Se tulee säilymään ilman, että ottoaluetta supistetaan. Lausunnon sekä hakemuksen liitteenä 4 olevassa yleiskaavassa alue on edelleen yritystoiminnan aluetta (PT). Hakija olisi jo suorittanut kaavan mukaiset louhinnat, jos asia olisi käsitelty kohtuullisessa ajassa ilman aiheetonta viivytystä. Mm. radan ja Länsiväylän (kantatie 51, tulevaisuudessa moottoritie) ylittävä ekologinen yhteysmahdollisuus on arvioitu vain Kirkkonummen kaavoituksen näkökulmasta, vaikka mainittu yhteys ei olisi olemassa ilman Siuntion kaavoitustoimenpiteitä (tällä hetkellä PT, PTK ja M-1). Ilmakuvista voidaan todeta, jos kaavoitus unohdetaan, että ottoalueen länsipuolelle jää vähintään 500 m leveä metsäinen vyöhyke, joka toimii ekologisena käytävänä (ks. alla oleva kuva). Supistamalla ottoaluetta ei sinänsä edes parannettaisi ekologisen käytävän toimivuutta. Korkealla kallion päällä olevaa aluetta ei käytetä ekologisena käytävänä vaan heti länsipuolella olevaa alavampaa ja rehevämpää maastoa. Hakija on teettänyt liitooravaselvityksen, eikä liito-oravia tai sen kulkureittejä esiinny hakijan ottoalueella. Tärkein kulkureitti jää ottoalueen länsipuolelle ja se säilyy.

20 Ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen vaan päinvastoin (MAL). Ottaminen ei turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Korkein hallinto-oikeus on 20.5.2014 puutteellisten selvitysten johdosta palauttanut asiat käsiteltäväksi uudelleen. Uusi ympäristönsuojelulaki tuli voimaan 1.9.2014, joten vireillä olevat asiat käsitellään vanhan ympäristönsuojelulain säännösten mukaisesti. Toiminnan sijoittamisessa on otettu huomioon oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset (YSL 86/2000). Toiminnan sijoittaminen ei myöskään vaikeuta vaan helpottaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen (YSL 527/2014). Siuntion ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto Yhteenveto lausunnosta Tulee kiinnittää huomioita erityisesti alueeseen, joka jää haettavien louhimojen ja Pikkalassa Siuntion puolella olevan louhimon väliin. Melu ja tärinä tulisivat tälle alueelle kohdistumaan kahdelta suunnalta, joten yhteisvaikutukset on huomioitava. Pikkalan louhoksen melu ja erityisesti tärinä on koettu haitallisena jopa 2 km etäisyydellä. Lähimpiin taloihin (n. 1 km säteellä toiminnasta) on asennettava melu- ja tärinämittauslaitteistot räjäytysten ajaksi. Kesä- ja heinäkuussa tulisi saada toteuttaa vain lastaus- ja kuljetustoimintaa, kuten Pikkalan lupaehdoissa on määrätty. Lisäksi tulee antaa määräyksiä, että räjäytys- ja rikotustöiden ajankohdasta on ilmoitettava alueen asukkaille etukäteen. Räjäytyksiä saisi suorittaa vain klo 8-16 välisenä aikana ja räjäytyssuunnitelmat on toimitettava ympäristöviranomaiselle. Kilometrin säteel-