KOHTI YHTEISKUNTAA KAIKILLE Läntisen perusturvapiirin (Asikkala - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Padasjoki) vammaispoliittinen ohjelma 2009-2012 Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvosto
Läntinen perusturvapiiri Vanhus- ja vammaisneuvosto 24.11.2009 Perusturvalautakunta 14.12.2009 62
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe...2 1 Kohti yhteiskuntaa kaikille - Vammaispoliittinen ohjelma...4 1.1 Johdanto...4 1.2 Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteet...6 2 Yhdenvertaisen osallistumisen edellytykset...8 2.1 Tietoisuuden lisääminen...8 2.2 Saavutettavuus...9 2.3 Kuntoutus...15 2.4 Täydentävät palvelut...16 3 Yhdenvertaisen osallistumisen tavoitealueet...18 3.1 Asuminen...18 3.2 Koulutus...18 3.3 Työllisyys...19 3.4 Toimeentulo ja sosiaaliturva...19 3.5 Perhe-elämä, oikeus yksityisyyteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen...20 3.6 Uskonto, kulttuuri ja vapaa-aika...20 Lähteet...22 Internet-sivuja...23 1
Esipuhe Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvosto on kunnallishallinnon ja vanhus- ja vammaisjärjestöjen neuvoa-antava yhteistoimintaelin. Neuvoston tavoitteena on sekä vanhusten että vammaisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja tasa-arvon edistäminen. Koska tämä asiakirja on vammaispoliittinen ohjelma, keskitytään vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämiseen ja yhteiskunnallisen aseman turvaamiseen. Tavoitteeseen pyritään tuomalla vammaisten ihmisten tarpeita hallinnon tietoon ja käyttöön sekä arvioimalla hallinnon ratkaisuja vammaisten ihmisten kannalta. Vanhus- ja vammaisneuvosto on kunnallispoliittisessa päätöksenteossa suoraan perusturvalautakunnan alainen elin. Läntistä perusturvapiiriä muodostettaessa kuntien omat vanhusneuvostot ja vammaisneuvostot yhdistyivät yhdeksi koko perusturvapiirin kattavaksi neuvostoksi. Joihinkin kuntiin jäi myös omia neuvostoja. Valtakunnallinen vammaisneuvosto suosittaa, että kuntatasolla tehdään vammaispoliittinen ohjelma, jonka teosta kunnat huolehtivat. 2
Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvoston tehtävänä on seurata vammaispoliittisen ohjelman toteutumista sekä uusia se valtuustokausittain. Vammaispoliittinen ohjelma on luonteeltaan päätöksentekoa ja palvelujen järjestämistä ohjaava. Sen toteuttamiseen vaikuttavat kulloinkin käytettävissä olevat voimavarat ja mahdollisuudet. 3
1 Kohti yhteiskuntaa kaikille - Vammaispoliittinen ohjelma 1.1 Johdanto Tämä vammaispoliittinen ohjelma on tarkoitettu vammaisille, heidän omaisilleen, luottamushenkilöille, viranhaltijoille, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja kansalaisjärjestöille sekä kaikille kuntalaisille. Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaiseen, hyvään ja mielekkääseen elämään. Vuonna 1995 astui voimaan perustuslakiuudistus (965/95). Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan muun muassa terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Kielto koskee perusteluiden mukaan sekä välitöntä että välillistä syrjintää. Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) tuli voimaan helmikuun alussa 2004. Lain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja toisaalta tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden mahdollisuuksia puuttumaan omaan kohteluunsa. 4
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki) 3.4.1987/380. Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain muutokset, 1.9.2009. Vammaispalvelulakiin on lisätty säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Vammaispalvelulaki on säädetty myös ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (kehitysvammalaki). Laissa on säännökset vaikeavammaiselle henkilölle annettavasta henkilökohtaisesta avusta. Oikeus henkilökohtaiseen apuun on erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Henkilökohtainen apu on myös maksuton sosiaalipalvelu. 5
1.2 Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteet Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten tasa-arvoiseen toimintaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaiset täysivaltaistavat itse itsensä siten, että jokaisella vammaisella ihmisellä on mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään hänen omista kyvyistään ja tavoitteistaan lähtien. Vammaisten täysivaltaistuminen ja tasavertaisuus muiden kanssa edellyttää yhteiskunnan ja ympäristön muokkaamista mahdollisimman esteettömäksi. Tämä tarkoittaa sekä fyysisten, asenteellisten että kommunikaatioon liittyvien esteiden poistamista. Kun nämä esteet on poistettu, häviää niiden mukana vammaisuuden vaikutus olennaisena ihmistä määrittelevänä tekijänä. Vammaiset ihmiset ovat itse oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja he määrittelevät itse omat tarpeensa ja sen, mikä milloinkin on hyvää ja mielekästä elämää. Voidakseen täyttää fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeensa, monivammainen tarvitsee elinympäristönsä mukauttamista, apuvälineitä tai henkilökohtaista apua. Palvelujen järjestäjien tulee kunnioittaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta. 6
Tavoitteena on, että läntisen perusturvapiirin alueen kuntien kaikki asukkaat ovat tasavertaisia sekä kuntien toiminnot, rakenteet ja järjestelmät joustavat ja sopeutuvat näiden tarpeiden mukaisesti. Kuntien mukautumista edellyttävät tekijät voivat olla ihmisten iästä, sukupuolesta, kulttuuritaustasta, vammasta tai vammattomuudesta johtuvia. Vain ne täysimittaisesti huomioon ottamalla läntisen perusturvapiirin alueen kunnat voivat matkata kohti kestävää sosiaalista kehitystä. Niukkenevien resurssien aikakautena ei vammaisten oikeudet turvaavaa kestävää kehitystä voida varmistaa vammaisille kohdistetuin erityisjärjestelyin. Siksi päämäärään pyritään sisällyttämällä vammaiskysymykset osaksi yleistä kunnallista suunnittelua ja toimintatapaa. Tavoitteena on vammaisten henkilöiden selviytyminen yhteiskunnan yleisillä palveluilla. Tässä työssä vammaispoliittinen ohjelma on apuna. Toimenpiteet: Vuosittain järjestettävät tiedotustilaisuudet alueilla Asikkala - Padasjoki sekä Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä. 7
2 Yhdenvertaisen osallistumisen edellytykset 2.1 Tietoisuuden lisääminen Läntisen perusturvapiirin alueella tulee lisätä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista, tarpeista, mahdollisuuksista ja osaamisesta yhteiskunnan kehittämisessä. Viranomaisten tulee jakaa ajankohtaista tietoa tarjolla olevista ohjelmista ja palveluista vammaisille henkilöille, heidän perheilleen, alan ammattihenkilöstölle sekä suurelle yleisölle. Koulutustapahtumat tulee laatia yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Vammaisia henkilöitä tulee kutsua niihin opettajiksi, ohjaajiksi tai neuvojiksi. Parhaita vammaisuuteen liittyvän tiedon välittäjiä ovat vammaiset ihmiset itse tai heidän järjestönsä ja omaisjärjestönsä. Vammaisille ja vammaisjärjestöille tulee tarjota tilaisuuksia järjestää tiedotuskampanjoita omien tarpeidensa ja tavoitteidensa esille tuomiseksi. Toimenpiteet: Vuosittain järjestettävät tiedotustilaisuudet alueilla Asikkala - Padasjoki sekä Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä. 8
2.2 Saavutettavuus Näkymättömien esteiden poistaminen Asenteita tulee muuttaa vammaisille ihmisille myönteisiksi ja huomioida heidät asiantuntijoina yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Vammaisjärjestöjen tulee tukea ja kouluttaa jäseniään tässä tehtävässä. Palvelut tulee järjestää vammaisten saataville samalla tavoin kuin muillekin kuntalaisille. Siksi kuntien on palveluita järjestäessään huomioitava myös vammaisten tarpeet ja reagoitava myönteisesti siitä aiheutuvaan erityisratkaisujen tarpeeseen. Toimenpiteet: Vuosittain järjestettävät tiedotustilaisuudet alueilla Asikkala - Padasjoki sekä Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä. Fyysisen ympäristön esteettömyys Fyysisen ympäristön liikuntaesteettömyyden neljä näkökohtaa 1 normien ja ohjeiden kehittäminen liikuntaesteettömyyden takaamiseksi asunnoissa, rakennuksissa, liikenteessä, kaduilla ja muissa ulkotiloissa; 9
2 arkkitehtien, insinöörien ja muiden ammattisuunnittelijoiden tiedon lisääminen liikuntaesteettömyyden periaatteista ja toimista sen takaamiseksi; 3 liikuntaesteettömyysvaatimusten sisällyttäminen suunnitteluun ja rakentamiseen suunnitteluprosessin alusta lähtien käyttäen apuna sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja vammaisia itseään; 4 vammaisjärjestöjen konsultointi normeja laadittaessa ja julkisissa rakennusprojekteissa. Toimenpiteet: Esteettömyyskartoitukset on tehty vuonna 2006 Hollolassa, 2008 Asikkalassa ja 2009 Kärkölässä. Kartoitukset tullaan tekemään myös Padasjoella ja Hämeenkoskella. Seuranta: Tiedotusta tehdyistä kartoituksista. Tehtyjen kartoitusten päivitystä, ja kartoitusta toimenpide-ehdotusten toteutumisesta kohteissa. 10
Rakentaminen Vammaisten osallistuminen yhdyskuntasuunnitteluun takaa turvallisen asuin- ja elinympäristön kaikille. Rakennuslainsäädäntöön on vastikään lisätty vaatimus asuinrakennusten kelpoisuudesta vammaisille käyttäjille. On vahvistettava ja kehitettävä nykyisiä ohjaus- ja rahoitusmenetelmiä uusien asuinrakennusten saattamiseksi ja vanhojen asuinrakennusten korjaamiseksi liikkumisen ja toimimisen kannalta esteettömiksi. Rakennusten esteettömyys taataan riittävän leveitä ovia, luiskia, hissejä ja inva-wc:itä rakentamalla ja lisäämällä rakennusten varustustasoa, kuten tekstipuhelimia, induktiosilmukoita, lukutelevisioita, puhesyntetisaattoreita jne. Tavoitteena tulee olla rakennusten ja asuntojen soveltuvuus asukkailleen eri ikävaiheissa. Rakennetun ympäristön lisäksi tulee kiinnittää huomio myös toimintaympäristön käytettävyyden parantamiseen; esimerkkinä päivittäisten käyttöhyödykkeiden muotoilu, väritys, tunnistettavuus jne. 11
Toimenpiteet: Vanhus- ja vammaisneuvosto lähettää kirjeen kuntien teknisille johtajille neuvoston asiantuntemuksen käytöstä kuntasuunnittelussa ja rakentamisessa. Vammainen on itse paras asiantuntija! Tiedotustilaisuuksiin kutsutaan kuntien tekniset johtajat. Julkinen liikenne Liikennevälineet on tehtävä sisäänpääsyltään esteettömiksi ja niiden varustelussa on otettava huomioon erilaisten asiakkaiden matkustusmukavuus (penkkien korkeus, käsinojat, jalkatilat jne.). Koko matkaketjun esteettömyys kotoa määränpäähän asti, samoin kuin oikeassa muodossa annettu matkustamiseen liittyvä tiedottaminen, on vammaisen kannalta oleellista. Liikennejärjestelyt ovat näin kustannustehokkaimpia ja parhaimpia myös keskivertokäyttäjän kannalta. Julkisen liikenteen palvelut tulisi pyrkiä järjestämään niin, että ne pystyvät turvaamaan myös vammaiselle henkilölle esteettömän matkaketjun. Tämä pienentäisi myös täydentävien kuljetuspalvelujen tarvetta olennaisesti. Päämääränä on kaikille soveltuva esteetön julkinen liikenne! 12
Tiedonsaanti ja kommunikointi Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omalla kielellään (esim. viittomakieli ja pistekirjoitus) on yksi ihmisen perusoikeuksista! Omaa elinympäristöä koskevan tiedon saanti ja mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen ovat perusedellytyksiä ihmisen täysivaltaiselle osallistumiselle, vaikuttamiselle ja todelliselle elämänhallinnalle. Tiedonsaannin ja kommunikaation esteettömyyteen sisältyvät ainakin seuraavat osatekijät: vammaisten (ja heidän perheittensä) saatavilla on tietoa hoitoa, tutkimusta, oikeuksia, palveluja ja ohjelmia koskevista asioista. on olemassa soveltuvan tekniikan kehittämisohjelmia tiedotuspalvelujen ja asiakirjojen toimittamiseksi näkövammaisille, kuulovammaisille ja liikuntaesteisille henkilöille. turvataan viittomakielen käyttö kuurojen ja kuulovammaisten lasten opetuksessa ja viittomakielen käyttö yleensäkin palvelutuotannon yhteydessä. myös muiden kommunikaatiovammaisten (mm. kuulo- ja näkövammat, afasia ja dysfasia) henkilöiden tarpeet otetaan huomioon. 13
joukkotiedotusvälineet, erityisesti televisio, radio ja sanomalehdet ovat kaikkien ulottuvilla; tietokoneistetut tiedotus- ja palvelujärjestelmät sovitetaan vammaisille käyttäjille. vammaisjärjestöjen konsultointiapu otetaan käyttöön tiedotuspalvelujen edistämisessä. Toimenpiteet: Vammaispoliittinen ohjelma jaetaan Peruspalvelukeskus Oivan ja läntisen perusturvapiirin alueen kuntien toimipisteisiin, vammaisjärjestöille sekä julkaistaan vanhus- ja vammaisneuvoston internet-sivulla www.hollola.fi (Palvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Vanhus- ja vammaisneuvosto) sekä Peruspalvelukeskus Oivan sivuilta. Oivan sivulta löytyvät myös kuntien ja järjestöjen edustajat sekä muistiot. Vammaisjärjestöjen tietoja löytyy myös osoitteesta www.neuvokas.org. 14
2.3 Kuntoutus Vammaisten henkilöiden kuntoutumispalveluiden kehittämisessä on turvattava kaikkien vammaisryhmien yhtäläiset oikeudet oman elämänlaatunsa parantamiseen. Vaikka kuntoutumistoimintaan osallistuminen ei johtaisikaan yksilön elämäntilanteen havaittavaan parantumiseen, on se silti usein välttämätöntä toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Elämänlaadun kohentumisesta on osoituksena ihmisen kyky nauttia enemmän nykyisestä elämästään. Kuntoutuspalveluja järjestämällä varmistetaan vammaisten itsenäisyys ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Joillekin vammaisryhmille kuntoutuminen on jatkuvaa, päivittäiseen arkielämään sisältyvää toimintaa. Toisille se on kertaluonteinen tapahtuma. Täyden osallistumisen periaatteen toteuttamiseksi vammaisen henkilön, hänen perheensä ja koko lähiyhteisönsä tulee voida osallistua kuntoutumispalveluiden suunnitteluun ja järjestämiseen. Kuntoutumispalvelut tulee järjestää soveltuvilta osin kunkin vammaisen ihmisen omassa elinympäristössä. On turvattava eteneviä sairauksia sairastavien ja vasta vammautuneiden henkilöiden tarvitsemat laitoskuntoutumisjaksot ja sopeutusvalmennuskurssit. 15
Konkreettisimmillaan kuntoutumispalvelut voivat tarjota asumisharjoittelumahdollisuuden, fyysisen toimintakyvyn harjoittelua, puhumisharjoittelua jne. Kuntoutumiseen voi liittyä myös erilaista yleiskoulutusta tai uuden ammatin oppimista. Sekä kuntoutumisen tavoitteita että menetelmiä tulee voida muuttaa joustavasti; esimerkiksi asumisharjoittelun muuttuessa työhön valmentautumiseksi. Tulee myös kehittää seurantajärjestelmiä, joiden kautta tapahtumien kulkua voidaan korjata. Kuntoutumisessa on mahdollisuus hyödyntää vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua (vammaispalvelulain muutos 1.9.2009). Toimenpiteet: Kausittain pyritään järjestämään tiedotustilaisuus, jossa perehdytään kuntoutukseen. 2.4 Täydentävät palvelut Kuntien ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelunsa niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Kun yleiset palvelut eivät riitä turvaamaan vammaisten täyttä osallistumista, tulee kuntien varmistaa vammaisten henkilöiden apuvälineiden ja tukipalveluiden saatavuus. Vammaisella henkilöllä on oikeus vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. 16
Täydentäviin palveluihin kuuluvat mm. neuvontapalvelut ympäristön mukautumiseen ja joustamiseen liittyvät palvelut apuvälinepalvelut yksilökohtaiset apuvälineet ja muut palvelut (kuten henkilökohtaiset avustajat, tulkit jne.) oikeus henkilökohtaiseen apuun (vammaispalvelulain muutos 1.9.2009) Silloin kun tarvitaan erityisosaamista, on voitava käyttää huipputason erityisammattitaitoa. Toimenpiteet: Pyritään järjestämään tiedotustilaisuus, jossa käsitellään mm. apuvälineitä. 17
3 Yhdenvertaisen osallistumisen tavoitealueet Yhdenvertaiset mahdollisuudet tulee toteuttaa kaikilla elämänalueilla. 3.1 Asuminen 3.2 Koulutus Vammaisille on turvattava mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään tarjoamalla vammaispalvelulain mukaiset asunnonmuutostyöt, henkilökohtainen apu sekä muut tukipalvelut. Kaikille kuntalaisille tulee turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet saada varhais-, perus-, keski- ja korkea-asteen sekä jatko- ja täydennyskoulutusta sukupuoleen, ikään ja vammaisuuteen katsomatta yhteistyössä hallinnon eri tahojen, kuten sivistystoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon, työelämän ja vammaisjärjestöjen sekä muiden yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa. Oppilaitokset on tehtävä liikuntaesteettömiksi. Kaikkiin kouluihin on hankittava tarvittava eri vammaisryhmien tarpeita vastaava laitteisto, opiskelua helpottavat ja mahdollistavat tukipalvelut, mm. avustaja- ja tulkkipalvelut sekä tarpeen vaatiessa tukiopetus. Opettamiseen ja oppimiseen liittyvät toimet on mukautettava oppilaan tarpeita vastaavaksi. 18
3.3 Työllisyys Kaikille kuntalaisille, myös vammaisille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet tuottavaan ansiotyöhön. Asenteelliset esteet vammaisten työllistymiselle on poistettava lisäämällä yleistä tietämystä vammaisista ja vammaisuudesta. Läntisen perusturvapiirin alueen työnantajia on kannustettava tekemään työpaikoilla tarvittavat muutokset vammaisten työskentelyn mahdollistamiseksi. Vammaisen oikeus vammaispalvelulain mahdollistamaan henkilökohtaiseen apuun työssä on turvattava myös työpaikalla. 3.4 Toimeentulo ja sosiaaliturva Riittävä toimeentuloturva on taattava myös vammaisille henkilöille, jotka ovat toiminnanvajavuudesta tai siihen liittyvistä tekijöistä johtuen väliaikaisesti menettäneet työtulonsa, sekä niille joiden tulot ovat alentuneet tai joilla ei ole vamman vuoksi mahdollisuutta saada työtä. Tukea annettaessa on myös otettava huomioon vammaisille tai heidän perheilleen aiheutuvat kustannukset. Tarvittavien välttämättömien palvelujen ja apuvälineiden hinta ei saa muodostua esteeksi vammaisten ihmisten ja heidän perheensä toimintamahdollisuuksille. 19
Toimenpiteet: Pyritään järjestämään tiedotustilaisuuksia, joissa Peruspalvelukeskus Oiva esittelee vammaispalveluja. 3.5 Perhe-elämä, oikeus yksityisyyteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen Vammaisilla on oikeus ikäänsä kuuluvaan toimintaan ja oman elämäntapansa valintaan sekä itsenäisyyteen. Lisäksi heidän yksityisyytensä tulee turvata ja edistää heidän oikeuttaan kaikinpuoliseen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. 3.6 Uskonto, kulttuuri ja vapaa-aika Uskonto Tulee huomioida myös vammaisten uskonnolliset ja katsomukselliset tarpeet yhteistyössä eri kirkkojen ja uskonnollisten ja aatteellisten yhteisöjen kanssa ja näin taata vammaisten mahdollisuus harjoittaa omaa uskontoaan tasavertaisena muiden kanssa. Taide ja kulttuuri Vammaisten henkilöiden tasavertaiset mahdollisuudet käyttää luovia, taiteellisia ja älyllisiä kykyjään on varmistettava myös mm. tanssi-, musiikki-, kirjallisuus-, teatteri-, luova liikunta-, kuvataide- ja arkkitehtuuritoiminnassa. 20
Vammaisten oman taiteen asema on tunnustettava tasavertaisena muiden taiteen muotojen kanssa. Sitä on tuettava samalla tavoin kuin kaikkia muitakin taiteen lajeja tuetaan. Vammaisten on annettava tehdä omaa kulttuuriaan ja taidettaan tunnetuksi suurelle yleisölle. Teatterit, museot, elokuvat, kirjastot, kirkot jne. on tehtävä esteettömiksi, siten, että kulttuurin ja taiteen eri muodot ovat vammaisten henkilöiden ulottuvilla, heille sopivassa muodossa. Virkistys ja liikuntatoimi Vammaisille on taattava muiden kuntalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen ja osallistumiseen. Virkistys- ja liikuntatilat, uimarannat, urheilukentät, luontokohteet, voimistelusalit uimahallit, kuntosalit jne. on tehtävä esteettömiksi. Virkistystoiminnan ja matkojen järjestäjien on otettava huomioon vammaisten tarpeet sekä palvelujen kehittäminen vammaisille soveltuviksi. Läntisen perusturvapiirin alueella vammaisten on saatava yhtä laadukasta liikunnanohjausta ja valmennusta kuin muidenkin. 21
Lähteet Valtakunnallisen Vammaisneuvoston Vammaispoliittinen ohjelma Vammaispalvelulaki Vuoden 1995 perustuslakiuudistus (965/95) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Hallitusohjelman vammaispoliittiset linjaukset (2007) Vammaispalvelulain muutokset 1.9.2009 22
Internet-sivuja www.vane.to Valtakunnallinen vammaisneuvosto www.neuvokas.org Tietoa Lahden seudun sosiaali- ja terveysalan järjestöistä www.oivappk.fi Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos www.hollola.fi Hollolan kunta (Palvelut - Sosiaali- ja terveyspalvelut - Vanhus- ja vammaisneuvosto) www.stm.fi Sosiaali- ja terveysministeriö 23
Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvoston vammaispoliittinen työryhmä Tarja Laine Marjatta Aho kunnan edustaja, Hollola kunnan edustaja, Kärkölä Pertti Kinnunen järjestöedustaja, Hollola Eelis Laakso Anneli Siltala Harri Koivu järjestöedustaja, Hämeenkoski järjestöedustaja, Padasjoki sosiaalijohtaja, Peruspalvelukeskus Oiva 24
Esite löytyy internetistä: www.hollola.fi Palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaisneuvosto Ohjelmat Vammaispoliittinen ohjelma 25