87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000 5 000 0 Itä- (Ural+ Siperia+ Kaukoitä) Volgan alue Luoteis- Keski- Etelä- n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia) 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 50 000 0 Itä- (Ural+ Siperia+ Kaukoitä) Volgan alue Luoteis- Keski- Etelä-
88 Liite 2 Tavarakuljetusskenaarioita Tavarakuljetusskenaario tuotelajeittain vuonna 2020 (1000 tonnia vuodessa), TREND+ - skenaario. Lähde: TEN-STAC, 2003. Maataloustuotteet Elintarvikkeet Kiinteät polttoaineet Malmit Metallit Mineraalit Lannoitteet Kemikaalit Teollisuustuotteet Polttoainenesteet Yhteensä EU15+2 - Muu Eurooppa 24 000 15 000 12 000 21 000 67 000 32 000 13 000 30 000 55 000 158 000 427 000 KIE-maat - Muu Eurooppa 9 000 8 000 8 000 94 000 15 000 17 000 8 000 25 000 17 000 65 000 266 000 Yhteensä 33 000 23 000 20 000 115 000 82 000 49 000 21 000 55 000 72 000 223 000 693 000 Tavarakuljetusskenaario tuotelajeittain, TREND+ -skenaario muutoskerroin 2000-2020. EU15+2 - Muu Eurooppa 1,11 1,77 0,99 2,33 4,11 1,65 2,03 3,21 2,80 3,85 2,62 KIE-maat - Muu Eurooppa 1,76 1,60 1,04 3,35 3,79 2,51 2,41 4,98 3,33 1,97 2,58 Tavarakuljetusten kehittymiskerroin 2000-2020, TREND+ -skenaario. Lähde: TEN- STAC, 2003. Tie Rautatie Sisävesi Meri Muut Yhteensä EU15+2 - Muu Eurooppa 2,41 2,21 3,16 2,77 2,13 2,62 KIE-maat - Muu Eurooppa 6,96 1,85 1,90 2,53 1,80 2,58 EU:n, n ja IVY:n välinen tavaranvaihto ilman energiatuotteita tullitietojen perusteella sekä eri skenaarioita vuodeksi 2030 (miljoonaa tonnia vuodessa). ltä 2003 2030 ltä lle (MinSk) ltä ltä lle (MinSk) lle TodSk) lle EU-8 21,4 3,3 64,7 74,3 69,3 8,6 10,6 12,1 EU-14 72,9 8,7 171,6 197,1 184,1 18,8 23,0 26,3 Suomi 18 1,7 46,0 52,8 49,3 4,2 5,2 5,9 Yhteensä 112,3 13,7 282,2 324,1 302,7 31,7 38,8 44,3 2003 2030 (MinSk) (MinSk) EU-8 47,3 7,4 137,9 147,5 142,6 20,2 22,1 23,6 EU-14 87,2 12,0 203,2 228,6 215,6 26,2 30,4 33,7 Suomi 18,0 1,9 46,1 52,9 49,4 4,7 5,7 6,4 Yhteensä 152,6 21,3 387,1 429,1 407,6 51,1 58,2 63,7
89 Liite 3 Saksa Puola reittikortti Saksa - Puola -reitti Reitit Trans-Siperian rata Suomen satamat n satamat Baltian satamat Saksan-Puolan reitti Oslo Kööpenhamina Tukholm a Helsinki Tallinna Riika Vilna Pieta ri Moskova Minsk Be rliini Va rsova Reitin yleiskuvaus Saksa - Puola -reitti toimii multimodaalisena linkkinä, joka yhdistää neljän valtion pääkaupunkien kautta Euroopan laajuiset verkot (TENverkot) n euroaasialaisiin liikenneverkkoihin. Reitti muodostaa luonnollisen jatkeen n läpi kulkevalle Trans-Siperian radalle (TSR). PAN-korridori 2 muodostaa merkittävän osan reitistä. Reitti kuuluu myös TINA -verkostoon. Linjaus Linjauksen reitti: Berliini - Varsova - Minsk - Moskova - Niznij Novgorod, jatkuu Uralille Valtiot käytävällä: Saksa, Puola, Valko-, n Federaatio Liikennemuodot: Rautatie, maantie, (lentoliikenne) Käytävän pituus! rautateitse 2 313 km! maanteitse 2 200 km Liikenteellinen merkitys Reitin rauta- ja maantiet kuuluvat reitin varrella sijaitsevien maiden runkoverkkoon. Reitillä on kansainvälisen matkustaja- ja tavaraliikenteen välittäjän roolin lisäksi sisäisesti tärkeä poliittinen ja taloudellinen rooli. Reitin päätepisteestä Niznij Novgorodista on yhteys Uralille ja TSR:a pitkin Siperiaan ja Kaukoitään. Niznij Novgorod on myös intermodaalinen risteyspiste n tärkeimmän sisävesiväylän Volgan kanssa. Tekninen kuvaus MAANTIE: Saksa: 118 km 4-6 -kaistaista moottoritietä 682 km (537 km 2-kaistaista maantietä, 145 km 4-kaistaista moottoritietä, 48 km kaupunkialueella) Valkovenäjä: 604 km 4-kaistaista maantietä : 860 km, kaistojen lukumäärä 2-6 RAUTATIE: Saksa, Raideleveys 1430 mm. Suurin sallittu nopeus tulevaisuudessa 160 km/h (arvio)., Valkovenäjä: Raideleveys 1 520 mm, raskas kiskotus, sähköistetty (25 kv) rata. Suurin sallittu akselipaino 22 500 kn. Sallitut nopeudet tava-rajunilla 80 km/h, matkustajajunilla 120-140 km/h.
90 Saksa Puola reitin reittikortti (2/3) Oslo Tallinna Tukholma Helsinki Pietari Riika Moskova Kööpenhamina Vilna Minsk Berliini Varsova Liikennemäärät Nykytilanteen ongelmat TIELIIKENNE Saksa:! KVL 24 000 ajoneuvoa (v. 1998), josta kolmannes raskasta liikennettä! Ennustettu KVL 40 000-50 000 ajoneuvoa vuonna 2010! KVL 14 000 ajoneuvoa (v. 2000)! Maksimi n. 41 000 ajoneuvoa (v. 2000)! Tavaramäärä Puolan osuudella keskimäärin 22 100 000 tonnia / vuosi, josta transitoliikenne 3 600 000 tonnia! Transito reitillä 5,2 miljoonaa tonnia vuodessa RAUTATIELIIKENNE! Junia 61 vuorokaudessa :! Transitoliikenne n. 1,3 miljoonaa tonnia! Kontteja Brestin kautta n. 8 000 TEU:ta TIELIIKENNE Pahasti ruuhkaantuneita tieosuuksia 59 km (Varsova ja sen lähestymistiet) Valko-: Tie perusparannettu, ei suuria teknisiä ongelmia. Valko-n ja Puolan välinen rajanylitys. : Päällysteiden kunto paikoittain heikko. Moskovan kehätien ruuhkat (viivästyminen noin 1h kuorma-autoille). Osa silloista vaatii kunnostusta. RAUTATIELIIKENNE Siirtokuormaus Brestissä on ongelma, minkä vuoksi konttiliikenne reitillä on vaatimaton. Myös reitin markkinointi on katsottu puutteelliseksi. Rahtikirjatyypin vaihtuminen n ja Valko- n rajalla hidastaa kuljetuksia.
91 Saksa Puola reitin reittikortti (3/3) Kehittämishankkeet ja hallinto TIEVERKON KEHITTÄMISHANKKEET Saksa: Parannushankkeita on koko Saksan osuudella Berliinin keskustasta Puolan rajalle (118 km). Moottoritien kaistojen lukumäärä vaihtelee neljästä kuuteen. Valmistuminen 2006 mennessä. Parannustöitä on koko osuudella, sisältää uusia tieosuuksia ja perusparannuksia. Väylä Saksan rajalta Varsovaan tehdään moottoritien tasoiseksi koko matkalla, valmistuminen 2011 (toteutus yhdessä Varsovan kehätien rakentamisen kanssa). Päällysteen vahvistus Varsovasta Valko-n rajalle, valmistuminen 2007. Valkovenäjä: Koko osuuden (604 km) perusparannus valmistunut, ei uusia kehityshankkeita. : Ajokaistojen lukumäärä koko osuudella (860 km) vaihtelee kahdesta kuuteen. Päällysteiden kunto on paikoittain erittäin huono, perusparannustyöt ovat tarpeellisia. RATAVERKON KEHITTÄMISHANKKEET Saksa: Berliinin ja Puolan rajan välisen osuuden nopeuden nosto 160 km/h:iin. Arvioitu valmistuminen on 2005. Jatkossa raja-asemien kehitys. Nykyisen radan modernisointi koko pituudelta. Esisuunnitteluvaiheessa on tavaraliikenteelle tarkoitettu Varsovan eteläinen kehärata (182 km). Terespolin raja-aseman modernisointi. Valko-: Osuuden pituus 610 km. Yhteyden parannus käynnissä, arvioitu valmistuminen 2005. : Osuus Valkovenäjän rajalta Moskovaan (489 km) ja Moskovasta Niznij Novgorodiin (439 km). KANSAINVÄLINEN HALLINTO PAN-korridorin 2:n kehitystä varten on perustettu kansainvälinen hallintokomitea. HK:n työhön osallistuvat Euroopan komission, Saksan, Puolan, Valkovenäjän ja n Federaation edustajat. Kansainvälisen sihteeristön tehtävät hoitaa saksalainen osapuoli. Yhteistyöpöytäkirja (Memorandum of Understanding) on allekirjoitettu 23.1.1995. Vuonna 2000 päätettiin jatkaa käytävä n Volgalle asti. HK:n työhön ovat aktiivisesti osallistuneet rautatieorganisaatioiden sekä tullin työryhmät. Rahoitusnäkymät TINA-raportin mukaan reitin kehittämiseen (vuoteen 2015 asti) tarvitaan: Rataverkko! Saksa 316 milj. euro! Puola 1,839 milj. euro! 1,481 milj. euro Tieverkko! Saksa 69 milj. euro! Puola 3,709 milj. euro! 1,059 milj. euro RAHOITUSLÄHTEET EU:n ohjelmat, kansallinen rahoitus ja lainat Valkovenäjä, : Kansalliset lähteet (RZD:n vuosittaiset investointiohjelmat), valtion budjetti ja lainat Toteutusaikataulut ja -tavoitteet TIEVERKKO Investointeja 2015 asti! 2004 osuus Poznan - Nowy Tomysl! 2004-2005 Konin - Strykov (103 km)! 2005-2007 Nowy Tomysl - Swiecko (110 km)! 2006-2008 Strykov - Varsova (102 km)! 2009-2011 Varsovan kehätie! 2011 jälkeen Varsova - Kukuryki (190 km)! Pienempiä parannuksia Konin - Poznan ja Varsova - Terespol osuuksilla : 5-8 vuotta RATAVERKKO : ratahankkeet 2010 Valko-: Brestin asema 2005 TAVOITTEET Tavoitteena on kansainvälinen taso: tehokas, turvallinen ja kilpailukykyinen paneurooppalainen reitti parhaiden standardien mukaisesti.