MEDIA JA JOURNALISMI 2030

MEDIA JA JOURNALISMI 2030 Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto, Helsingin toimisto RAKENNUSFOORUMI 1.3.2016 Rakennustietosäätiö, Helsinki

MEDEIA-hanke 2013-2015 Median uudet roolit ja tehtävät digitaalisessa merkitysyhteiskunnassa Yhteiskunta mediatisoituu media murroksessa Tulevaisuuden tutkimuskeskus Future of Media & Communications Research group: Sirkka Heinonen, Juho Ruotsalainen, Sofi Kurki, Amos Taylor, Marjukka Parkkinen Rahoittajat: Viestintäalan tutkimussäätiö, Rakennustietosäätiö, Teliasonera, liikenne- ja viestintäministeriö, e21 Solutions ja Teknologiainfo Teknova Oy

PARADOKSI Lähtökohtana paradoksi: internetin myötä medialla yhä läpitunkevampi rooli yhteiskunnassa -> samalla kaupallisen median asema yhä uhatumpi (print-digi-some) Median ongelmiin ei haettu ensisijaisesti ratkaisua niinkään uusista liiketoimintamalleista kuin median uusista rooleista ja tehtävistä muuttuvassa yhteiskunnassa. Ajatuksena: mitä paremmin median ja journalismin uusia tehtäviä ja funktioita saadaan ennakoitua, sitä helpompi myös toimivia liiketoimintamalleja on löytää.

Johtoryhmä Ville Aula (Liikenne- ja viestintäministeriö) Matti Rautiola ja Heimo Salo (Rakennustietosäätiö) Kristiina Kaski (Teknologiateollisuus / Teknologiainfo Teknova Oy) Jari Manninen (TeliaSonera) Marko Rautakoura (e21) Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus) Asiantuntijaryhmä Sonja Ängeslevä, Ilkka Tuomi ja Teppo Turkki Millennium-hankkeen kv-medianoodi (Arts & Media Node).

Hankkeessa kerättiin median ja journalismin heikkoja signaaleja (kv-kysely, haastattelut, klinikat..) heikko signaali = merkki orastavasta Näiden pohjalta hahmoteltiin mediaa ja journalismia vuonna 2050 sekä niiden uusia yhteiskunnallisia tehtäviä Heikot signaalit luokiteltiin kuuteen ryhmään: 1. Niche-mediat 2. Hyperlinkittynyt media ja journalismi 3. Yhteisömediat 4. Journalistit informaatioammattilaisina 5. Verkon keskukset ja tunnetut brändit 6. Media identiteettiteknologiana

Futuristiset rakennushankkeet ja niiden metaforiset viestit

Niche-mediat

Niche-mediat Erikoistuvat tiettyyn aihealueeseen kuten politiikkaan (Politico) tai journalistiseen genreen kuten selittävään journalismiin (Vox d) Medioiden täytyy tehdä jotain, mitä muut eivät tee, tai tehdä se muita paremmin Tulevaisuuden massamedia?

Hyperlinkittynyt media ja journalismi

Hyperlinkittynyt journalismi saa mallinsa blogeista: journalismi muodostuu viittauksista toisiin sisältöihin. (NY Review of Books p, superrich koottu) Valmiiden artikkeleiden sijaan todellisuutta hahmotetaan fragmentaarisina, jatkuvasti päivittyvinä virtoina. Samalla avautuu jatkuvasti uusia näkökulmia lähdekirjo laajenee.

Yhteisömediat Guardian

Erilaiset yhteisöt alkavat tuottaa journalismia ja muita mediasisältöjä. (Guardian/Membership, De Correspondent d) Yhteisöt rakentuvat jaettujen intressien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan aivan kuten muutkin internet-yhteisöt. Sosiaalisen median yhteisö, yhteisöllisesti tuotettu julkaisu, freelance-toimittajien kollektiivi tai perinteisen mediayrityksen sisään vapaasti muodostuva yhteisö.

Journalistit informaatioammattilaisina

Tulevaisuuden sisältötaloudessa toimittajan ammattitaitoa kaivataan kaikissa organisaatioissa (kova kilpailu, muut ei pysty). Toimittajat tuottavat laadukkaita, luotettavia, kriittisiä ja kiinnostavia sisältöjä eri aloilla erottuvat edukseen. Natiivimainonta (journ laatu, Wired/tulot vs sisältömarkkinointi)

Verkon keskukset ja tunnetut brändit

Verkossa lukuisten pienten toimijoiden lisäksi muutama jätti kerää valtaosan verkkoliikenteestä (verkostojen valtalaki, long tail - jakauma). FB -> massamedia, Disney.. (isot ostaa pieniä Fusion/d) Mediat polarisoituvat muutamaan massamediaan ja pieniin, erikoistuneisiin medioihin.

Media identiteettiteknologiana

Verkostoyhteiskunnassa kollektiivisia identiteetin lähteitä on yhä vähemmän (palkkatyö ) Yksilöt rakentavat identiteettinsä itse mediasirpaleista (some), osana eri (media)yhteisöjä. Columbia Journalism Review -> digimediat Media ja journalismi myös merkityksellisyyden lähde -> digitaalinen merkitysyhteiskunta Merkityksellisyyden kokemus syntyy siitä, että ihminen kokee olevansa osa jotain itseä suurempaa. Mediasisällöt liittävät yksilöt jaettuun kulttuuriin. Virtual Reality (NY Times ym.), podcast, video.

Media ja journalismi vuonna 2030

Uutistuotanto ja -kulutus globaalia. Pääkielenä englanti. Jakelu alustojen kautta (Apple News, Facebook, Snapchat ). Koostavat journalistista yleispalvelua eri niche-medioiden sisällöistä. Tehokas personointi algoritmit tuntevat yksilöiden maun ja kiinnostuksen kohteet läpikotaisin (+ IoT dataa jatkuvasti, paljon, persoonaan kohdist).

Niche-mediat hallitsevat, mutta näiden omistus keskittynyt suurille yrityksille (erikoistuttava, mutta saatava paljon yleisöä) Iso osa toimittajista työskentelee erikoistuneina freelancereina. Yleistoimittajan aika ohi. (myös muilla aloilla) Toimittajakollektiivien indiemediat tuottavat omaehtoisinta journalismia (vrt mushrooming, entrepreneurial journalism)

Maailmassa on muutama, NY Timesin ja BBC:n kaltainen, perinteinen massamedia. Massamedioillakin toisaalta sisäiset nicheosastonsa. Lisäksi paljon niche-alustoja kuten koulutukseen keskittyviä (LinkedIn). Medioiden omat alustat? (Fusion, Vox, Buzzfeed, HS?? ->snapchat )

Koska yleisönä eivät ole enää massat, ilmaisutyylit ja aihevalinnat ovat aiempaa vapaampia. Objektiivinen asiajournalismi (faktat) vähemmistössä mikä ei tarkoita, että objektiivisuuden ihanteesta olisi luovuttu (persoonallisempaa). Painotus analyyseissa ja tulkinnoissa miksi, miten, mitä seurauksia. Kannanotot mitä pitäisi tehdä ja ajatella.

Mediaorganisaatioiden rajat huokoistuneet. Tekevät yhteistyötä toistensa, mediakuluttajien ja koko internetin kanssa verkottunut tuotanto (työtiloja ym. resursseja freelancereille? Yle? HS?). Kuluttajat eivät seuraa enää tiettyjä medioita, vaan verkon informaatiovirtoja ja yksittäisiä artikkeleita (alustat). Toisaalta muutama destination site per henkilö. Printin paluu (kokonaisuudet, ehkä yksi tilataan, eheä maailmankuva)?

Hyperlinkittyneet mediat koostavat ja kommentoivat niche-medioiden tuottamaa tietoa. Toimittajat ovat kuraattoreita, jotka luotaavat verkosta kiinnostavia, uusia ja vaikeasti löydettäviä sisältöjä. Robottijournalistit analysoivat tietomassoja ja tuottavat niiden pohjalta juttuja jopa tulevaisuutta ennustavia?

Yhteisöjournalismi tuottaa tietoa yhteisön omasta elämismaailmasta käsin. Juuri tämä tekee siitä kiinnostavaa ja tärkeää. Avattava ulkopuolisille Reddit Upvoted koostaa keskusteluja. Toisaalta: kaikki mediat ovat yhteisömedioita. Journalistit osana yhteisöjä.

Kaikki organisaatiot ovat mediaorganisaatioita. Toimittajat erottuvat muista sisällöntuottajista hyvällä, selkeällä ilmaisulla sekä tiedonkäsittelyn ja analyysin taidoillaan. Kuluttajien vaatimukset ovat kasvaneet symbolitalouden myötä. Perinteistä mainontaa ei enää ole (odotukset laadusta, klikkaus ei riitä).

Toimittajan ja tutkijan toimenkuvat lähentyneet. Tutkimusmenetelmien hallinta tärkeää (The Conversation. KUKAHAKU). Organisaatioissa työskentelevien toimittaja-tutkijoiden tehtävänä on auttaa ymmärtämään yhä monimutkaisempaa maailmaa.

Ihmisillä henkilökohtainen suhde uutisiin ja medioihin. Uutiset tunteellistuvat toimittajan persoona läsnä. Henkilökohtaiset esseet suosittuja yleistä tarkastellaan yksityisestä näkökulmasta. Painotus uusissa, yllättävissä sisällöissä ja näkökulmissa.

Identiteetin korostuminen ei välttämättä tarkoita journalismin privatisoitumista. Jokainen yksilö on mediaorganisaatio. Eri toimijat suorassa, henkilökohtaisessa yhteydessä toisiinsa julkinen sfääri vahvistuu?

KIITOS! sirkka(at)heinonen@utu.fi

MEDEIA-projektin julkaisuja Heinonen, Sirkka, Leponiemi, Lauri & Parkkinen, Marjukka (2016). Futuristiset rakennukset metaforisina viesteinä Rakennetun kaupunkikuvan tulkintaa tulevaisuusperspektiivistä. Tutu e-julkaisuja 3/2016. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/etutu/documents/etutu_3-2016.pdf Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2015). KUDOS Median ja journalismin viriäviä tulevaisuuksia. MEDEIA-hankkeen loppuraportti. Tutu e-julkaisuja 4/2015. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto 88 s. ISBN 978-952-249-390-3, ISSN 1797-1322. Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Uusi journalismi? MEDEIA-hankkeen Tulevaisuusklinikka II 23.10.2014. Tutu e-julkaisuja 16/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/documents/etutu_16-2014.pdf Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Sirpaleinen symbioosi. MEDEIA-hankkeen Tulevaisuusklinikka I "Media ja journalismi 2030. Heikkoja signaaleja ja uusia alkuja" 4.4.2014..Tutu e- julkaisuja 6/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/documents/etutu_8-2014.pdf Taylor, Amos, Heinonen, Sirkka, Ruotsalainen, Juho & Parkkinen, Marjukka (2015). Highlighting Media & Journalism Futures 2030. Survey on Weak Signals and Emerging Issues. Tutu e-julkaisuja 3/2015. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/etutu/documents/ffrc_ebook_3-2015.pdf

Heinonen, Sirkka (2015). The Future of the Internet as a Rhizomatic Revolution toward Digital Meanings Society. Teoksessa R. Ono & J. Winter (toim.), The Future Internet (s. 75 91). Cham: Springer International Publishing. Heinonen, Sirkka (2015). Futuristiset rakennushankkeet täynnä metaforisia viestejä. Futura 1/2015, 5 13. Heinonen, Sirkka (2014). Media ja yhteiskunta avaussanat. Futura 1/2014. Heinonen, Sirkka (2014). Tekeekö journalismi itsemurhaa vai nouseeko tuhkasta online-feeniksinä? Futura 1/2014. Heinonen, Sirkka (2014). Future Media in the Times of Innovation - How to Use Futures Research Methods to Explore Future Media? Guest professor Lecture 20th September, 2014. University of Science and Technology USTC, Hefei, China, 56 ppt kalvoa. Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Ubiikkimedia ja diginatiivi journalismi. Futura 1/2014.

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Uusi journalismi? MEDEIA-hankkeen Tulevaisuusklinikka II:n tausta-aineisto. https://drive.google.com/file/d/0b97te9zutlf7lvo4cdbkudvowta/view MEDEIA-projektin julkaisuja Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Kuinka kävi Kurzweilin? MEDEIAhankkeen Tulevaisuusklinikka I:n tausta-aineisto. https://drive.google.com/file/d/0b97te9zutlf7cjvlcvvovnlondg/view Leponiemi, Lauri, Taylor, Amos & Heinonen, Sirkka (2014). Beware of the Used Futures Sohail Inayatullah Highlighting the Best Foresight Practices. Futuuri: Special Conference Edition of the 88 Finland Futures Research Centre s Newsletter, p. 6.http://www.utu.fi/en/units/ffrc/Documents/Futuuri_special-issue_2015.pdf Ruotsalainen, Juho (2015). Tulevaisuuden media on identiteettiteknologia. Kalevan Yläkerta. Kaleva 1.10.2015. S. 38. Skannattu versio osoitteessa https://drive.google.com/file/d/0b97te9zutlf7wk8tqjl4tmffeja/ Ruotsalainen, Juho (2014). Median ja journalismin tulevaisuuksia 2030 luotaavan kyselyn tulokset. Futura 1/2014. Ruotsalainen, Juho & Heinonen Sirkka (2015). Media ecology and the future ecosystemic society. European Journal of Futures Research, 3(9), 1 11. DOI 10.1007/s40309-015-0068-7

ENCORE Kaupallisesti vahva keskusta ja urbanisoituva kantakaupunki Erilaiset poliittiset, taloudelliset ja tilalliset kehityskulut sekä nopeasti muuttuvat asumisen, kuluttamisen ja työnteon tavat vaikuttavat kaupunkiympäristöön vaikeasti ennakoitavilla tavoilla. Nämä kehityskulut asettavat haasteita nykyisille jäykille suunnittelujärjestelmille, jotka ovat uudistumisen tarpeessa. Turun kaupunkitutkimusohjelman ENCORE-hankkeessa (2015 2016) tarkastellaan ennakointitutkimuksen ja kansainvälisen vertailun avulla Turun ja Tampereen kaupunkikeskustojen suunnittelun tilaa ja tulevaisuutta. Hanketta johtavat prof. Panu Lehtovuori (TUT) ja prof. Sirkka Heinonen (FFRC/UTU) Ennakointiosiossa (FFRC) luodataan kaupunkimuutoksen tulevaisuuksia ja keskustamaisten tilojen laatua ennakointimenetelmien avulla Tutkimusprojektin lopputuloksena avataan uusia näkökulmia tulevaisuuden kaupunkikehityksen mahdollisuuksiin Lisätietoa hankkeesta: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/sivut/encore.aspx

Kiinnostavatko kaupunkien tulevaisuudet? Millaisia ovat tulevaisuuden vetovoimaiset keskustat ja kantakaupungit? Miten niiden tilallista ja toiminnallista laatua voitaisiin parantaa? Millaisia ovat kiinnostavimmat kaupunkikehityksen heikot signaalit vielä marginaaliset mutta tulevaisuudessa mahdollisesti vahvistuvat kehityskulut? Kutsumme eri organisaatioita mukaan etsimään näihin kysymyksiin vastauksia. Tutkimus tuottaa siihen osallistuvalle organisaatiolle arvokasta ennakointitietoa sekä kehittää sen ennakointikykyä. Vastineeksi rahoitusosuudesta tarjoamme organisaatiolle hankepartnereiden kollektiivisen tulevaisuusklinikan, jossa hankkeen tuloksia sovelletaan organisaatioiden omiin tarpeisiin ja uusien liiketoimintamallien ja innovaatioiden tunnistamiseen. Tulevaisuustyöpajan lisäksi tarjoamme asiantuntijaluennon organisaation omassa tilaisuudessa. Lisätietoja prof. Sirkka Heinoselta (sirkka.heinonen(a)utu.fi).