Talousarvio ja -suunnitelma

Tornion kaupungin Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 Kv 15.12.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleinen taloudellinen tilanne... 1 2. Kuntatalouden lähtökohdat... 2 3. Toimintaympäristön lähtökohdat... 7 4. Alue-, seutu- ja rajayhteistyö... 18 5. Tornion kaupungin organisaatio ja henkilöstö... 19 6. Tornion kaupungin strateginen ohjaus ja strategiat... 22 7. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja sitovuus... 33 8. Talousarvion muuttaminen... 34 Käyttötalousosa palvelualueittain... 35 Tarkastustoimi... 35-36 Keskushallintopalvelut... 37-43 Hyvinvointipalvelut... 44-52 Sivistyspalvelut... 53-67 * Koulutuslautakunta... 53-59 * Kulttuuri- ja nuorisolautakunta... 60-63 * Aineen taidemuseon johtokunta... 64-67 Teknisen palvelut... 68-81 * Teknisten palvelujen lautakunta... 68-73 * Liikuntalautakunta... 74-75 * Perämeren jätelautakunta... 76-78 * Seudullinen ympäristölautakunta... 79-81 Investointiosa palvelualueittain... 82-92 Tuloslaskelmaosa.... 93-96 Rahoitusosa... 97-99 Lautakuntien tuloslaskelmat... 100-110 Tytäryhteisöjen tavoiteasettelu ja talousarviotiedot TA 2014-TS 2016... 111-125

1 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus 9/2014 (tiivistelmä): Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Taulukko 1. VM, taloudellinen katsaus, syyskuu 2014. Keskeiset ennusteluvut. 2013 2011 2012* 2013* 2014** 2015** 2016** mrd. e määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 201 2,6-1,5-1,2 0 1,2 1,4 Tavaroiden ja palveluiden tuonti 79 6,0 1,3-2,5-0,9 3,2 4,4 Kokonaistarjonta 280 3,5-0,7-1,6-0,2 1,7 2,2 Tavaroiden ja palveluiden vienti 77 2,0 1,2-1,7 0,4 4,0 4,6 Kulutus 161 2,0 0,3 0,0 0,1 0,3 0,9 Yksityinen 111 2,9 0,1-0,7 0,0 0,3 1,1 Julkinen 50-0,1 0,7 1,5 0,2 0,4 0,6 Investoinnit 43 4,1-2,5-4,9-3,7 2,4 2,9 Yksityiset 34 3,8-3,3-6,8-4,6 2,9 3,5 Julkiset 8 5,4 1,6 3,7 0,0 0,1 0,4 Kokonaiskysyntä 281 3,4-0,7-1,3-0,6 1,7 2,2 Kotimainen kysyntä 204 4,0-1,4-1,1-0,9 0,9 1,3 2011 2012* 2013* 2014** 2015** 2016** Palvelut, määrän muutos, % 2,8 0,5-1,1 0,5 1,3 2,0 Koko teollisuus, määrän muutos, % -0,6-8,4-2,0-2,2 1,1 2,3 Työn tuottavuus, muutos, % 1,0-2,1 0,6 0,6 0,7 1,2 Työlliset, muutos % 1,1 0,4-1,1-0,4 0,3 0,6 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,7 3,2 2,2 1,4 1,2 1,5 Vaihtotase, mrd. euroa -3,5-3,9-4,4-3,1-2,5-2,4 Vaihtotase, % BKT:sta -1,8-1,9-2,2-1,5-1,2-1,1 Lyhyet korot (euribor 3 kk), % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,4 0,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 54,4 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9 Veroaste, % BKT:sta 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -1,0-2,1-2,3-2,7-2,4-1,7 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -3,2-3,7-3,5-3,4-2,6-2,3 Julkisyhteisöjen bruttovelka, % BKT:sta (1 48,5 53,0 55,9 59,6 61,2 52,1 Valtionvelka, % BKT:sta 40,5 42,2 44,6 47,6 48,5 49,0 (1 = julkinen velka on tilastouudistuksen vuoksi ennuste myös vuosina 2011, 2012 ja 2013. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 % -yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin.

2 Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin kontribuutio pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. 2. KUNTATALOUDEN LÄHTÖKOHDAT Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen arvellaan olevan Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Alkuvuodesta näytti siltä, että tästä vuodesta olisi tulossa hieman positiivinen talouskasvun vuoksi. Nyt kuitenkin ennusteet ovat lähes kaikki negatiivisella puolella. Kasvuennusteet ensi vuodesta näyttävät hiukan paremmilta. Jos kasvu alkaa toteutua on se parhaimmillaankin aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvinkin vaatimatonta. Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa myös kuntien talouteen. Verotulojen kasvu on pienempää kuin mitä lähivuosina olemme tottuneet näkemään Valtio säästää leikkaamalla valtionosuuksia. Ensi vuonna leikkauksien yhteisvaikutus on yli 1,4 miljardia euroa. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on kuntien tavoitteeksi asetettu myös 1 miljardin sopeuttamistoimet vuoden 2017 tasossa. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tullevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentaminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä kunnissa joudutaan miettimään mistä otetaan puuttuvat eurot menojen katteeksi. Stubbin hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtäminen valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Sote-lakiluonnos on tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi 2017 alusta. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014-2016. Työllisyys- ja kasvusopimusten mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti. Kuntien verotilitykset kasvoivat viime vuonna 6,8 prosenttia. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin vaikka lähes puolet kunnista nostikin veroprosenttejaan. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna 6,0 prosenttia. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta ja olisi 36,36 prosenttia. Tämän hetken ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero

3 kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 4 % enemmän kuin kuluvana vuonna Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. 2.1. Tornion kaupungin kuntatalouden piirteitä Tornion kaupungin taseessa oli vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen ylijäämää 18,27 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvio on rakennettu siten, että tilikauden tulos on 2 693 750 euroa alijäämäinen. Menot ovat ylittyneet tuloja enemmän. Toimintakatteen ylitykset ovat aiheutuneet pääosin hyvinvointipalvelujen tulosalueilla. Vuosikate ja tilikaudentulos 2002 2017 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 5 000 000 10 000 000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Vuosikate Tilikauden yli/alijäämä Kuva 1. Tornion vuosikate ja tilikauden yli/alijäämä 2002-2017. Taulukko 2. Tornion kaupungin vero-% ja kunnallisveron kasvu 2002-2013. Kunnallisverotulot Vero- Kasvu -% Kasvu -% Ero Tornioverov. 2002-2013 prosentti Tornio kunnat yht. kunnat yht. Verovuosi 2002 18,75 % 2,9 % 3,8 % -0,9 % Verovuosi 2003 18,75 % 1,8 % 3,1 % -1,3 % Verovuosi 2004 18,75 % 2,3 % 2,6 % -0,3 % Verovuosi 2005 19,00 % 3,4 % 4,2 % -0,8 % Verovuosi 2006 19,00 % 3,7 % 5,7 % -2,0 % Verovuosi 2007 19,50 % 6,9 % 7,6 % -0,7 % Verovuosi 2008 20,00 % 8,2 % 6,5 % 1,7 % Verovuosi 2009 20,00 % -1,3 % -0,2 % -1,1 % Verovuosi 2010 20,00 % 4,4 % 3,5 % 0,9 % Verovuosi 2011 20,00 % 3,3 % 5,1 % -1,8 % Verovuosi 2012 20,00 % 3,1 % 3,6 % -0,5 % Verovuosi 2013 20,00 % 2,1 % 3,9 % -1,8 %

4 Valtuusto päätti 10.11.2014 pitämässään kokouksessa, että kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei koroteta vuodelle 2015. Verotulot 2000 2017 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Kuva 2. Tornion verotulot 2000-2017 Verotuloissa yhteisöveron määrä vaihtelee vuosittain. Myös verotulontasauksen määrä on vaihdellut vuosina 2000-2014 välillä -0,91 - + 6,35 milj. euroa. Yhteisöveron ja samanaikaisesti tapahtuvan verotulotasauksen heilahtelu aiheuttaa suurta vaihtelua Tornion kaupungin kuntataloudessa. Seuraavasta kaaviosta ilmenee, että vaihtelu tapahtuu likimain samanaikaisesti ja samansuuntaisesti, mikä puolestaan heikentää ennustettavuutta ja vakaata taloutta. Kuva 3. Verotulojen tasaus ja yhteisöverotulot 2001-2017 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 Verotulotasaus ja yhteisövero 2001 2017 8 000 000 6 000 000 4 000 000 Verotulojen tasaus Yhteisövero Yhteensä 2 000 000 0 2 000 000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TA 2014 TA2015 TS2016 TS2017

5 2.2. Talousarvio 2015 ja -suunnitelmavuodet 2016-2017 Kaupunginhallitus on antanut käyttötalouden raamin 30.6.2014 187 vuodelle 2015. Raamin mukaan tilikauden tuloksen tuli olla 113 763 euroa alijäämäinen. Talouden tasapainottamisen jälkeen tilikauden tulos näyttää 2 693 750 euroa alijäämää. Toimintatulojen talousarviotavoite on vuonna 2015 (ulkoiset tulot) 17 835 460 euroa, mikä on 0,8 % vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Toimintamenoihin varataan vuoden 2015 talousarviossa 132 346 210 euroa (ulkoiset menot) mikä on 1,6 % vuoden 2014 talousarviota enemmän. Taloussuunnitelmavuosille 2016 ja 2017 varataan toimintamenojen kasvuun noin 2 %. Palkkoihin varataan 0,8 % korotus ja toimintatuottoihin 2 % korotus. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille 2014-2016 hyväksyttiin 25.10.2013. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkoi maaliskuuta 2014. Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014-2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on 1.3.2014-31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016-31.1.2017 Erikoissairaanhoidon menoihin (palvelujen osto) varataan 25,96 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota enemmän. Palvelujen ostoihin varataan yhteensä 53,8 milj. euroa, mikä on noin 2,1 milj. euroa kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Toimintakate on vuoden 2015 talousarviossa -114 510 750 euroa. Verotulot Valtuusto päätti 10.11.2014 pitämässään kokouksessa, että kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei koroteta vuodelle 2015. Tuloveroprosentti on 20,50 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,05 %, vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on 0,42 % ja muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on 1,00 %. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on 3,00 %, yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 % ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,50 %. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2014 kertyvän yhteensä 79,0 milj. euroa. Vuodelle 2015 verotuloja on arvioitu kertyvän yhteensä 80,0 milj. euroa. Yhteisöveroja arvioidaan vuonna 2015 kertyvän 2,4 milj. euroa. Taulukko 3. Tornion verotulot TA2014-TS2017. Muutos- Muutos- Muutos- 1000 euroa TA2014 TA2015 % TS2016 % TS2017 % Kunnan tulovero 70 200 70 800 0,9 72 300 2,1 74 400 2,9 Yhteisövero 2 200 2 400 9,1 2 300-4,2 2 400 4,3 Kiinteistövero 6 900 6 800-1,4 6 800 0,0 6 800 0,0 Yhteensä 79 300 80 000 0,9 81 400 1,8 83 600 2,7 Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy entisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksista johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotukset). Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.

6 Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: 0-5 -vuotiaat, 6 -vuotiaat, 7-12 -vuotiaat, 13-15 -vuotiaat, 16-18 -vuotiaat, 19-64 -vuotiaat, 65-74 -vuotiaat, 75-84 -vuotiaat, yli 85 -vuotiaat. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisten kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta koti kunnille sama. Lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella jotka ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutos tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen rahoituksen euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjälle myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Talousarviossa 2015 on valtionosuudet määritelty Kuntaliiton ennakkolaskelmien mukaan seuraavasti: Taulukko 4. Tornion valtionosuudet TA2014-TS2017. Muutoseuroa TA2014 TA2015 % TS2016 Muutos- % TS2017 Muutos- % Peruspalvelujen vos 37 322 420 30 098 781-19,4 30 131 581 0,1 30 131 581 0,0 Verotulontasaus 3 946 207 8 751 600 121,8 8 830 000 0,9 8 980 000 1,7 Opetus- ja kulttuuri -3 276 516-2 054 322-37,3-2 060 000 0,3-2 060 000 0,0 Järjestelmämuutos ja lisäosat -580 800 868 419 0,0 868 419 0,0 868 419 0,0 Yhteensä 37 411 310 37 664 000 0,7 37 770 000 0,3 37 920 000 0,4 Vuoden 2015 talousarvion ja -suunnitelman 2016-2017 vuosikate ja tilikauden yli/alijäämä ovat seuraavat: Taulukko 5. Tornion vuosikate ja yli/alijäämä TA2014-TS2017. euroa TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Vuosikate 3 911 900 2 706 250 2 626 650 3 353 341 Yli/alijäämä -1 146 100-2 693 750-2 873 350-2 246 659 2.3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen erityisen vaikean taloudellisen aseman tunnusluvut Valtioneuvoston asetuksen 205/ 2011 mukaisesti säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :ssä tarkoitetusta rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvoista. Raja-arvot alittuvat jos tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki taulukossa esitetyt edellytykset.

7 Taulukko 6. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan raja-arvot. Tornion arvot 2008-2015 Raja-arvot Raja-arvo 2008 2009 2010 2011 2012 Tp2013 TA2014 TA2015 Vuosikate e/as negat. 376 514 176 249 118 302 174 121 Tulovero-% ka+0,5 % *) 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,50 20,50 Lainakanta e/as ka+50 % **) 1 819 1 378 1 590 1 610 1758 2485 2208 2329 Kert. yli/alijäämä e/as alij. 139 448 444 517 497 816 449 644 Omavar. aste alle 50 % 46 % 54 % 51,9 % 51,6 % 47,9 % 44,6 % 43,1 % 49,4 % Suht. velkaant. väh. 50 % 46 % 37 % 41,2 % 41,2 % 43,8 % 54,4 % 48,5 % 48,9 % Tulovero-%:n raja-arvo v. 2015 19,84 Lainakanta e/asukas TP 2013 2 540 euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Tornion raja-arvoista alittuivat tuloveroprosentti sekä omavaraisuusaste. 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN LÄHTÖKOHDAT 3.1. Hallituksen kuntauudistuksen eteneminen Kuntauudistukseen ovat pääministeri Jyrki Kataisen (2011-2014) ja sittemmin pääministeri Alexander Stubbin hallituskaudella (2014-) kuuluneet kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki), kuntalain kokonaisuudistus, kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, metropolialueen ratkaisu (mahdollinen metropolihallinto), kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen (järjestämislaki). Kuntauudistuksen eteneminen on ollut koko hallituskauden ajan haasteellista ja sitä on leimannut kiivas keskustelu paikalliselta tasolta kansalliselle tasolle saakka. Kemi-Tornion alueella on käynnissä vuonna 2013 voimaan astuneen kuntarakennelain mukainen erityinen kuntajakoselvitys, joka käsittää Tornion, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Simon ja Ylitornion kunnat. Kuntajakoselvityksen toimitusaika on 1.8.-31.12.2014. Selvitysmiehiksi on nimetty VTM Martti Ruotsalainen ja FM Timo Mäkitalo. Edellinen kuntajakoselvitys tehtiin Meri-Lapin alueella 1.4.2010-31.1.2011 maakuntaneuvos Timo A. Säkkisen toimesta, mutta se ei johtanut alueen kuntien yhdistymiseen. Ns. Säkkisen selvityksessä ei ollut mukana Ylitorniota. Sosiaali- ja terveydenhuollon mittavasta uudistuksesta päästiin periaatetasolla sopimukseen hallituksen ja oppositiopuolueiden kesken maaliskuussa 2014. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. Tavoitteena on muodostaa Suomeen viisi vahvaa alueellista järjestäjätahoa, jotka rakentuvat erityisvastuualueiden pohjalle. Pohjois-Suomessa alue muodostetaan ns. OYS-ervan pohjalle, joka käsittää 68 kuntaa Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Keski-Pohjanmaalta. Sote-palveluiden tuottamisvastuu on kuntayhtymällä tai yksimielisellä päätöksellä vastuukunnalla. Asian valmistelu jatkuu vuonna 2015 tiiviissä yhteistyössä koko Pohjois-Suomen alueen kuntien kesken. Lisäksi Lapissa on meneillään oma valmisteluprosessi Lapin liiton johtamana. Tavoitteena on luoda Lappiin kaksi vahvaa sote-palvelujen tuotantoaluetta nykyisten sairaanhoitopiirien alueille (Lappi, Länsi-Pohja). Sote-järjestämislaki lähetettiin kuntiin lausunnolla elokuussa 2014. Laki etenee eduskunnan käsittelyyn marraskuussa 2014 ja lain on tarkoitus astua voimaan alkuvuodesta 2015. Uuden lain mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.1.2017. Kuntalain kokonaisuudistus on myös käynnissä ja lakiluonnos oli lausunnolla kunnissa syksyllä 2014. Tornion kaupunginvaltuusto antoi oman lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta elokuussa. Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Kuntien peruspalveluiden valtionosuusuudistuksen on määrä astua voimaan uuden kuntalain tavoin vuoden 2015 alussa. Alustavien laskelmien mukaan Tornion kaupungille tilitettävän peruspalveluiden valtionosuuden määrä pienenee vuodesta 2014 vuoteen 2015 eli Tornio häviäisi valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Laskelmat tarkentuvat syksyn aikana. Kuntien tehtävien arviointi -työryhmän loppuraportti valmistui elokuussa 2014. Työn ensimmäisessä vaiheessa (2012) arvioitiin, että kunnilla on 535 tehtävää ja 935 niiden hoitoa vaativaa velvoitetta. Kuntien vastuulla olevien tehtävien määrän on arvioitu yleisesti olevan suuri suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.

8 3.2. Väestönkehitys Tilastokeskuksen mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 5 451 270 henkilöä eli koko maan väkiluku kasvoi 24 596 henkilöllä. Väestönkasvu keskittyi kuitenkin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Suomen ulkopuolella lähinnä muutamille kaupunkiseuduille. Lapissa väestö väheni vuoden 2013 aikana 322 asukkaalla (31.12.2013: 182 514 as.). Suurin menettäjä oli Kemi-Tornion seutu (-377 as.), jossa väkiluku painui alle 60 000 asukkaan (59 718 as.). Asukasluku kasvoi Lapissa kuitenkin Pohjois-Lapin (+107), Tunturi-Lapin (+124) ja Rovaniemen seutukunnissa (+263). Väestön väheneminen jatkunee Lapissa lähivuosina, ellei maakunnassa saada nopeasti liikkeelle mittavia uusia investointeja (esim. kaivosteollisuus, energia-ala, liikenne, kauppa ja matkailu) ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Torniossa väestönkehitys on ollut viime vuosina negatiivista johtuen pääosin kuntien välisen muuttoliikkeen voimistumisesta (nettomuuttotappiot). Vuonna 2012 kaupungin väkiluku laski 56 asukkaalla ja 2013 väestö väheni 118 asukkaalla. Syyskuun lopussa 2014 Tornion kaupungin väkiluku oli 22 303 asukasta eli väkiluku on laskenut tammi-elokuussa 68 asukkaalla (-0,3 %). Muuttoliikettä ovat kiihdyttäneet todennäköisesti vaikea työllisyystilanne, vientiteollisuuden vaikeudet sekä rakennemuutokset julkishallinnon palveluiden järjestämisessä, mikä on vienyt työpaikkoja myös julkiselta sektorilta. Tornion väestörakenne on vielä suhteellisen hyvä, mutta ikääntyminen näkyy Torniossakin ja se korostuu mm. negatiivisen muuttotaseen ansiosta. Vuonna 2000 demografinen huoltosuhde (lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti) oli Torniossa 49,4 ja vuonna 2013 se oli jo 57,7. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tornion demografinen huoltosuhde on vuonna 2020 68,9 ja 2030 77,3. Taulukko 7. Väestöllinen huoltosuhde koko maassa, Lapissa ja eräissä kunnissa. Väestöllinen huoltosuhde 1990 2000 2010 2013 2020 e 2030 e KOKO MAA 48,7 49,4 51,6 55,8 64,4 71,2 Lappi 48,1 50,2 52,5 57,6 71,4 83,0 Tornio 51,5 49,4 51,2 57,7 68,9 77,3 Kemi 45,1 49,3 52,4 58,7 71,6 79,4 Rovaniemi 45,6 46,7 47,0 50,5 61,1 70,0 Oulu 47,1 44,5 46,3 49,4 52,6 58,4 Taulukko 8. Väestönmuutokset Torniossa 2010-1-9/2014 TORNIO Koko vuosi Tammikuu-syyskuu 9 kk Väestönmuutos 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Elävänä syntyneet 292 271 256 260.. 221 212 206 194 167 Kuolleet 207 194 202 188.. 160 138 152 142 146 Luonnollinen väestönlisäys 85 77 54 72.. 61 74 54 52 21 Kuntien välinen tulomuutto 905 896 909 831.. 710 697 720 679 689 Kuntien välinen lähtömuutto 1 007 1 021 1 079 1 092.. 785 785 863 918 779 Kuntien välinen nettomuutto -102-125 -170-261.. -75-88 -143-239 -90 Nettosiirtolaisuus 108 90 62 78.. 58 51 21 59 1 Kokonaisnettomuutto 6-35 -108-183.. -17-37 -122-180 -89 Kunnan sisäinen muutto 2 638 2 305 2 545 2 475.. 1 945 1 706 1 943 1 858 1690 Kokonaismuutos 87 32-56 -118.. 44 37-68 -128-68 Kokonaismuutos % 0,4 0,1-0,2-0,5.. 0,2 0,2-0,3-0.6-0,3 Väkiluku 22 513 22 545 22 489 22 371.. 22 470 22 550 22 477 22 361 22 303 Väkilukutavoite, TA 22 500 22 550 22 600 22 500 22 500 Väestöennuste, TK -09, -12 22 613 22 679 22 609 22 666 22 721.. = puuttuva tieto

9 Tilastokeskuksen viimeisin väestöennuste julkaistiin vuonna 2012. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Lisäksi Tilastokeskus laskee kunnittain ns. omavaraisennusteen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tornion väkiluku kasvaa lähivuosina hienoisesti, mutta jo vuoden 2013 toteuma sekä vuoden 2014 syyskuun tilanne osoittavat, että ennuste ei luultavasti toteudu yhtä myönteisenä. Erityisesti 0-6 -vuotiaiden lasten, 16-24 -vuotiaiden opiskelijoiden sekä 25-64 -vuotiaiden työikäisten lukumäärä on väestöennustetta selvästi alhaisemmalla tasolla. Muissa ikäryhmissä väestöennuste on toteutunut tähän mennessä melko hyvin. Taulukko 9. Tornion toteutunut ja ennustettu väestönkehitys ikäryhmittäin 1980-2020. Ikäryhmä Toteutunut väestönkehitys TK väestöennuste (trendi, 2012) hlöä 1980 1990 2000 2010 2013 2013e 2014e 2015e 2016e 2017e 2020e 0-6 v. 2 532 2 286 1 921 1 898 1 864 1 908 1 922 1 924 1 932 1 927 1 956 7-15 v. 3 085 3 371 2 936 2 516 2 476 2 476 2 482 2 494 2 470 2 499 2 501 16-24 v. 3 337 2 972 2 981 2 737 2 648 2 763 2 730 2 689 2 678 2 629 2 553 25-64 v. 10 294 11 735 11 839 11 870 11 273 11 410 11 317 11 231 11 150 11 046 10 791 65-74 v. 1 194 1 637 1 633 1 836 2 355 2 349 2 480 2 620 2 694 2 857 3 174 75-84 v. 536 721 1 072 1 197 1 257 1 255 1 264 1 260 1 339 1 352 1 459 Yli 85 v. 98 157 235 459 498 505 526 554 560 566 589 Yhteensä 21 076 22 879 22 617 22 513 22 371 22 666 22 721 22 772 22 823 22 876 23 023 Seuraavalla sivulla taulukossa 10 on esitetty Tornion väestö keskeisellä kaupunkialueella sekä suurimmilla maaseutualueilla. Vuonna 2013 väkiluku laski kaikille osa-alueilla. Torniossa asuu keskeisellä kaupunkialueella 73,5 % väestöstä ja maaseudulla 26,5 %.

10 Tornion väestö suuralueittain 2008-2013 (Lähde: Tilastokeskus) IKÄLUOKKA VUOSI KESKEINEN KAAKAMO VOJAKKALA ARPELA KARUNKI TUNTEMATON YHTEENSÄ 31.12. KAUP. ALUE Henkilöä 0-6 2008 1 373 187 129 74 114 7 1 884 2009 1 365 194 124 68 118 4 1 873 Alle kouluikäiset 2010 1 380 196 121 76 121 4 1 898 lapset 2011 1 380 204 120 75 119 2 1 900 2012 1 359 184 134 71 129 4 1 881 2013 1 340 184 137 62 134 7 1 864 7-15 2008 1 768 264 236 131 178 29 2 606 2009 1 744 253 228 112 170 25 2 532 Kouluikäiset 2010 1 745 261 221 102 160 27 2 516 lapset ja nuoret 2011 1 725 264 222 110 163 28 2 512 2012 1 725 266 204 110 155 27 2 487 2013 1 718 253 210 108 161 26 2 476 16-24 2008 2 113 183 148 114 136 15 2 709 2009 2 113 181 152 105 144 11 2 706 Nuoret 2010 2 164 171 139 108 139 16 2 737 opiskelijat 2011 2 122 170 131 107 133 28 2 691 ja työikäiset 2012 2 156 170 137 90 128 29 2 710 2013 2 138 153 119 81 122 35 2 648 25-64 2008 8 794 1 033 833 516 666 49 11 891 2009 8 802 1 050 816 512 678 56 11 914 Työikäiset 2010 8 760 1 044 820 512 673 61 11 870 2011 8 646 1 038 801 514 684 62 11 745 2012 8 464 1 021 792 497 669 65 11 508 2013 8 301 1 008 779 475 641 69 11 273 65-74 2008 1 241 173 102 98 163 0 1 777 2009 1 227 167 100 94 160 1 1 749 Seniorit 2010 1 302 176 106 89 161 2 1 836 2011 1 429 187 123 89 154 2 1 984 2012 1 594 209 133 94 162 1 2 193 2013 1 712 215 149 107 170 2 2 355 75-84 2008 772 121 84 65 130 1 1 173 2009 808 119 86 65 133 1 1 212 Ikääntyneet 2010 805 114 81 68 129 0 1 197 2011 829 119 81 68 138 0 1 235 2012 855 115 84 63 109 0 1 226 2013 877 119 81 64 116 0 1 257 85-2008 320 30 19 28 50 0 447 2009 309 34 17 29 50 1 440 Vanhukset 2010 342 32 15 25 45 0 459 2011 357 30 17 25 49 0 478 2012 365 34 21 22 42 0 484 2013 364 40 29 20 45 0 498 Yhteensä 2008 16 381 1 991 1 551 1 026 1 437 101 22 487 henkilöä 2009 16 379 1 994 1 525 984 1 453 98 22 433 2010 16 498 1 994 1 503 980 1 428 110 22 513 2011 16 488 2 012 1 495 988 1 440 122 22 545 2012 16 518 1 999 1 505 947 1 394 126 22 489 2013 16 450 1 972 1 504 917 1 389 139 22 371 Abs. muutos 2008 175 14-23 -38-35 21 114 henkilöä 2009-2 3-26 -42 16-3 -54 2010 119 0-22 -4-25 12 80 2011-10 18-8 8 12 12 32 2012 30-13 10-41 -46 4-56 2013-68 -27-1 -30-5 13-118 Osuus (%) 2008 72,8 % 8,9 % 6,9 % 4,6 % 6,4 % 0,4 % 100,0 % koko kunnan 2009 73,0 % 8,9 % 6,8 % 4,4 % 6,5 % 0,4 % 100,0 % väkiluvusta 2010 73,3 % 8,9 % 6,7 % 4,4 % 6,3 % 0,5 % 100,0 % 2011 73,1 % 8,9 % 6,6 % 4,4 % 6,4 % 0,5 % 100,0 % 2012 73,4 % 8,9 % 6,7 % 4,2 % 6,2 % 0,6 % 100,0 % 2013 73,5 % 8,8 % 6,7 % 4,1 % 6,2 % 0,6 % 100,0 %

11 3.3. Elinkeinoelämän näkymät Tornion elinkeinorakenne on palveluvaltainen (31.12.2011: 52,5 %), mutta jalostuksen osuus kaupungin työpaikoista on huomattava (41,9 %). Vientiteollisuuden merkittävästä roolista johtuen elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat olleet Torniossa viime vuosina kaksijakoiset. Tornion työpaikkamäärä kohosi vuonna 2011 jo vuonna 2008 alkanutta taantumaa edeltävälle tasolle, mutta 2012 työpaikkamäärä kuitenkin laski edelliseen vuoteen verrattuna 327 työpaikalla, josta teollisten työpaikkojen osuus oli yli 200 työpaikkaa. Vientiteollisuuden vaikeuksien lisäksi myös rakennusalalla on ollut viime aikoina hiljaista, sillä asuntorakentaminen on hiipunut eikä Kemi-Tornion alueella ole ollut meneillään suuria väyläinvestointeja tai mittavia teollisia ja kaupallisia rakennuskohteita. Työpaikat ovat vähentyneet pääosin yksityiseltä sektorilta, sillä julkisen sektorin (kunta + valtio) työpaikkamäärän lasku vuodesta 2011 vuoteen 2012 oli ainoastaan 20 työpaikkaa. Tornion työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2012 102,2 % eli Tornio on työssäkäyntikeskus (=työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %). Taulukko 11. Tornion työpaikkamäärän kehitys työnantajasektorin mukaan 2008-2012. 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 9351 9061 9202 9327 9000 Valtio 249 235 251 201 210 Kunta 1889 1931 1899 1939 1910 Valtioenemmistöinen Oy 106 92 78 62 60 Yksityinen sektori 6048 5743 5899 5995 5693 Yrittäjät 920 920 927 990 982 Tuntematon 139 140 148 140 145 Tulevien vuosien näkymät ovat kuitenkin myönteiset. Outokummulla ja sen yhteistyökumppaneilla on valmisteilla Torniossa mittava Manga LNG-hanke Röyttän satama-alueella, jota varten on perustettu oma yhtiö. Suunnitelman mukaan Tornion Röyttän terminaaliin rakennetaan LNG-laivojen vastaanotto-, purku- ja täyttöasemat, nestemäisen maakaasun höyrystyslaitteistot ja yksi 50.000 m³:n varastosäiliö. Kaasun jakelua varten rakennetaan putkisto Röyttän teollisuusalueelle ja autolastausterminaali LNG-säiliöautoille. Torniosta nesteytetty maakaasu kuljetetaan säiliöautoilla tai junilla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin asiakasterminaaleihin ja kulutuskohteisiin. Terminaalin rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2014-2017. Hankkeen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa. TEM teki syyskuussa 2014 päätöksen, jonka mukaan se tukee Suomessa kolmen LNG-terminaalin rakentamista yhteensä 65,2 miljoonalla eurolla. Yksi tuen saajista on Tornion LNG-terminaali, jolle myönnettiin energiatukea 33,1 miljoonaa euroa. Rakennushankkeen arvioitu työllistämisvaikutus on 260 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistäisi suoraan 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. Myös tuulivoimahankkeita on edelleen vireillä. Röyttään on valmistumassa vuonna 2015 Puuska 2 tuulivoimapuisto, joka käsittää viisi tuulimyllyä (yhteensä 18 MW, investoinnin suuruus 20-25 ME). Lisäksi Röyttään suunnitellaan 14 myllyn ja teholtaan yhteensä 70-80 MW:n merituulivoimapuistoa ( Kiiri ). Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Tornion kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2014, mutta kaava ei ole valitusten johdosta lainvoimainen. Toteutuessaan Kiiri on noin 150 miljoonan euron investointi. Aiemmin Tornioon on jo toteutettu kaksi tuulivoimapuistoa (Puuska, Kitkiäisvaara).

12 Taulukko 12. Tornion työpaikkamäärän kehitys toimialoittain 2008-2012 (Tilastokeskus). Toimiala 2008 2009 2010 2011 2012 Työpaikat yhteensä 9 351 9 061 9 202 9 327 9 000 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 250 238 256 267 260 B Kaivostoiminta ja louhinta 19 22 21 26 21 C Teollisuus 3 163 2 933 2 973 3 056 2 852 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 34 37 38 58 58 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 54 59 57 81 73 F Rakentaminen 604 589 661 689 657 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 911 866 892 884 870 H Kuljetus ja varastointi 549 504 502 451 447 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 209 193 179 203 176 J Informaatio ja viestintä 64 47 57 55 52 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 111 102 104 100 94 L Kiinteistöalan toiminta 76 77 63 65 58 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 257 270 274 274 253 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 380 398 400 434 445 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 325 314 324 283 291 P Koulutus 721 760 733 743 727 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1 103 1 120 1 107 1 119 1 107 R Taiteet, viihde ja virkistys 124 121 119 114 112 S Muu palvelutoiminta 205 196 193 172 192 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 0 0 0 0 0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 1 0 0 X Toimiala tuntematon 192 215 248 253 255 Tornion rooli Meri-Lapin kaupallisena keskuksena vahvistunee entisestään, sillä kaupan ja matkailun alalla on valmisteilla ja osin jo toteutusvaiheessa suuria investointeja. Tornion Hellälään on avattu Toranda Events -tapahtumakeskus palveluineen ja kaupungin keskustaan avautuu syksyllä 2014 uusi hotelli sekä useita uusia ravintoloita. Suurin yksittäinen valmisteilla oleva hanke on Rajalla alueella Haaparannan puolelle sijoittuva Barents Center (hotelli, kauppakeskus, koulu, areena, pysäköintihalli), jonka on tarkoitus avautua yleisölle 25.9.2016. Barents Centerin rakennustyöt käynnistynevät syystalvella 2014. Myönteistä on myös Haaparannan Cape Eastin -kylpylähotellin avautuminen jälleen käyttöön syksyllä 2015. Cape East on ollut suljettuna kesällä 2012 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Vuodesta 2010 tyhjillään ollut Lapin Kullan panimoalue myytiin vuonna 2014 paikalliselle yrittäjälle ja alueelle on jo sijoittunut uutta yritystoimintaa. Tehdasalueen toimintojen suunnittelu ja kunnostustyöt jatkuvat lähivuosina. Torniossa yt-neuvotteluja on käyty niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin ja toiveissa on, että vuonna 2015 vältyttäisiin ainakin suuremmilta negatiivisilta uutisilta. Vuoden 2014 aikana yt-neuvotteluja ovat käyneet läpi mm. Itella Oyj., Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Nanso Group. Kemissä perusteollisuuden rakennemuutos on johtanut Stora Ensolla mm. paperikone 1:n sulkemiseen ja sen seurauksena myös kunnossapitoyhtiö Efora Oy:ssä on käyty yt-neuvottelut. Lisäksi Metsä Groupin Karihaaran sahan toiminta on päättynyt. Suurteollisuus Torniossa ja Kemissä työllistää väestöä seudun jokaisesta kunnasta, joten rakennemuutoksella on negatiivisia vaikutuksia koko Kemi-Tornion seudulle. Hyvä saavutettavuus on perusedellytys vetovoimaiselle elinkeinojen kehittämisympäristölle. Myös tässä suhteessa Tornion kehitysnäkymät ovat olleet kaksijakoisia. Kemi-Tornion lentoaseman matkustajamäärät ovat kääntyneet pitkästä aikaa kasvuun tammi-syyskuussa 2014. Syyskuun loppuun mennessä lentoaseman kautta matkusti noin 43 000 matkustajaa, mikäli oli 0,9 % edellisvuotta enemmän.

13 Nykyinen lentoasemaverkko on Suomessa tarkastelun alaisena ja yhtenä uhkakuvana on ollut Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon vähentäminen. Epävarmuutta Kemi-Tornion lentoaseman lentoyhteyksiin tuo myös Finnairin ja Flyben yhteistyön päättyminen lähikuukausina. Vuonna 2011 Kemi-Tornion lentoaseman matkustajamäärä oli vuositasolla noin 94 000, jonka jälkeen matkustajamäärät ovat laskeneet merkittävästi käytännössä joka vuosi. Alueen oman lentoaseman säilyvyyden kannalta matkustajamäärien kehityksellä on ratkaiseva merkitys. Röyttän satamaliikenne on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja vuonna 2013 satamaliikenteen määrä ylitti jo 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tornio onkin noussut Kemin ohi tonnimäärältään Lapin vilkkaimmaksi satamaksi. Vuoden 2014 elokuun loppuun mennessä Tornion sataman ulkomaan tavaraliikenne (tuonti + vienti) oli kasvanut edellisestä vuodesta lähes 12 %. Koko maan satamissa ulkomaan tavaraliikenne oli vähentynyt samalla ajanjaksolla 0,3 %. Satamaliikenteen kasvu on myönteistä varsinkin suurteollisuuden viennin kehittymisen suhteen ja satamassa tehtäneen uusi tavaraliikenteen ennätys jälleen vuonna 2014. LNGterminaalin toteutuessa kasvaa Röyttän sataman merkitys edelleen yhtenä Pohjois-Suomen tärkeimmistä satamista. Rajaliikenteen kehittyminen myönteisesti kuvastaa TornioHaparandan vahvistuvaa asemaa kaupan ja matkailun keskittymänä sekä logistiikka-alan kauttakulkuväylänä Pohjoiskalotilla. Vuoden 2014 tammi-kesäkuun aikana (6 kk) TornioHaparandan rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 2,2 miljoonaa ajoneuvoa, missä oli kasvua noin 0,8 % verrattuna edelliseen vuoteen verrattuna. Mikäli Haaparannan Barents Center toteutuu, vilkastunee rajaliikenne edelleen varsinkin matkailuliikenteen ansiosta. Torniossa varsinkin ammattikorkeakoulutuksen puolella tapahtuneet rakennemuutokset on pääosin toteutettu Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen yhteydessä. Torniossa toimii tällä hetkellä Lapin ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin yksikkö kehittämisympäristöineen. Lisäksi Tornion Jaloterässtudio on käytössä tekniikan alalla TKI-toiminnan kehittämisympäristönä. Myös Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian yhteinen tutkimus-, taide-, koulutus- ja osaamisverkosto Pohjoinen Kulttuuriinstituutti toimii edelleen Torniossa. Humanistisen ammattikorkeakoulun toiminta on päättymässä lopullisesti Torniossa ja toiminnot siirtyvät muualle vuonna 2016 viimeisten opiskelijoiden valmistuttua. Lähivuosina on lisäksi tulossa suuria muutoksia mm. toiselle asteelle (lukio, ammattiopisto) sekä vapaan sivistystyön koulutukseen liittyen (PPO, kansalaisopisto). Muutoksista merkittävimmät koskevat koulutuksen järjestämislupaa ja rahoitusta. Tornion perinteisenä koulukaupunkina on pyrittävä turvaamaan niin lukiokoulutus, ammatillinen koulutus kuin vapaa sivistystyö. Malleja siitä miten asia hallinnollisesti tehdään on useita, mutta koulutuspaikkojen saatavuus ja turvaaminen Torniossa on työvoiman saatavuuden ja kaupungin vetovoimaisuuden kannalta ydinasioita. 3.4. Työllisyys ja työttömyys Tornion työvoiman yhteenlaskettu määrä vuonna 2014 on Lapin ELY-keskuksen tilastojen perusteella 10 237 henkeä eli Lapin kunnista toiseksi suurin. Syyskuussa 2014 torniolaisista oli työttömänä 15,4 % (syyskuussa 2013 työttömyysaste oli 13,7 %) eli työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 1 579 henkeä, jossa on kasvua vuoden takaiseen tilanteeseen 215 henkeä. Samanaikaisesti Torniossa oli avoimia työpaikkoja vain 115 kappaletta. Työttömistä miehiä oli 841 ja naisia 738 henkeä. Torniolaisista työnhakijoista alle 25 -vuotiaita oli 257, joista alle 20 -vuotiaita oli 65. Nuorten työttömyys on kasvanut 7 henkilöllä. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 580 henkeä. Pitkäaikaistyöttömiä oli 428 (vuonna 2013 vastaava luku oli 280 henkeä) ja vajaakuntoisia 203. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut huomattavasti. Työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 2014 Lapissa 15,8 % (9/2013 vastaava luku oli 14,8 %), Kemi- Tornio alueella 15,9 % (9/2013 vastaava luku oli 14,5 %) ja koko maassa 12,0 (vastaava luku oli 9/2013 10,9 %.)Torniossa työttömyysaste oli siten hieman Lappia ja Kemi-Torniota alhaisempi, mutta muutamaa prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Vuonna 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli Torniossa 14,2 %, Lapissa 15,4 % ja koko maassa 11,3 %.

14 TYÖTTÖMYYSASTE KUUKAUSITTAIN 2014 18,0 17,0 16,0 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 17,4 17,0 16,3 15,8 12,5 12,4 17,0 16,7 16,0 16,0 15,8 15,8 15,9 16,1 15,7 15,3 15,4 14,8 14,6 14,3 13,4 12,9 12,0 12,2 12,0 11,7 11,5 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS Työttömyys% Tornio Koko maa Kemi-Tornio Kuva 4. Työttömyysaste kuukausittain 2013 Torniossa, koko maassa ja Kemi-Tornion alueella. Kataisen hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen nuorten syrjäytymiskehitykseen. Nuorten yhteiskuntatakuu tukee nuorten työllisyysasteen nostotavoitetta ja yhteiskuntatakuun toimintamalli edistää nuorten siirtymistä nopeammin kohti työmarkkinoita. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen tueksi kaupunki on perustanut nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmän, johon kuuluu Te-toimiston, koulutuskuntayhtymä Lappian, Tornion työvoimalasäätiön, 4H-yhdistyksen, nuorisoneuvoston edustaja sekä eri palvelualueiden edustajat. Työryhmä pyrkii edistämään eri toimijoiden yhteistyötä ja luoda edellytyksiä nuorten työelämään siirtymiselle. Tornion kaupunki on palkannut nuorten yhteiskuntatakuulla vastavalmistuneita nuoria työhön mm. toimisto-, rakennus-, kiinteistöhuollon, ruokahuollon, laitoshuollon ja hoitoalan tehtäviin. Vuoden 2015 alusta tulee muutokset työmarkkinatuen kuntaosuuksiin, jolloin kunta maksaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen työmarkkinatuen kuntaosuutta 50 % ja yli 1 000 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden kuntaosuutta 70 % Kelalle. Samanaikaisesti lain muutoksella myös pyritään tehostamaan pitkäaikaistyöttömien aktivointia, kuntoutusta ja työhön paluun tukemista. Toiminnallisissa tavoitteissa on varauduttu työllisyysasioiden uudelleen organisointiin vuoden 2015 aikana valmistuvan lainsäädännön puitteissa. Kuntouttavia paikkoja, työkokeilua ja työllistämistä lisätään yhteistyössä yhdistysten ja yritysten kanssa työmarkkinamenojen pienentämiseksi. 3.5. Asuminen ja rakentaminen Tornio on pientalovaltainen kaupunki. Tornion kaupungin rakennuskanta, johon ei lasketa mukaan kesämökkejä eikä myöskään maatalous- tai muita talousrakennuksia, käsitti vuoden 2013 lopussa 8 231 rakennusta. Asuinrakennuksia, joista suurin osa on erillisiä pientaloja, oli koko rakennuskannasta 82 % (6 757 kpl). Muita kuin asuinrakennuksia oli yhteensä 1 474 eli 18 % koko rakennuskannasta. Kaikista asuinrakennuksista 67 % on rakennettu vuonna 1970 tai sen jälkeen. Asuinrakentamisen suhteen vilkkaimmat vuosikymmenet olivat 1970- ja 1980-luvuilla. Tornion asuntokunnista (2013: 10 185 kpl) 1-2 hengen talouksia on noin 72 % ja pienten asuntokuntien määrä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Kesämökkejä on Torniossa yhteensä 1 266 kappaletta (2013). Kesämökkien määrä on kasvanut hienoisesti 2000-luvulla (2000-2013: +125 kpl).

15 Tornion yleiskaava 2021:n mukaisesti Tornion kerrostalomuotoista asumista tiivistetään Suensaaren ja Miukin kaupunginosissa. Tornion kaupungin maapoliittinen ohjelma 2014-2021 on hyväksytty marraskuussa 2014, jonka mukaisesti pientalotyyppisen asuntorakentamisen asemakaavoitus ja niiden toteuttaminen keskittyy lähivuosina keskeisellä kaupunkialueella Färinmäen, Pihjalasaaren, Holmankosken ja Ainolanvainion, Trukkilanmäen sekä Metsolan alueille. Syksyn 2014 aikana valmistui nk. Ainolanvainio 2 - asemakaava-alue, josta ensimmäiset tontit on tarkoitus saada toteutukseen vuoden 2015 aikana. Keskeisen kaupunkialueen ulkopuolella pientaloasemakaavoja laaditaan mahdollisesti Kyläjoen ja Oravaisensaaren alueille. Kuva 5. Asemakaavoitettavat ja toteutettavat alueet Tornion keskeisellä kaupunkialueella kaupunginvaltuuston 10.11.2014 hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaan. Vuonna 2013 myönnettiin rakennuslupia yhteensä 28 476 k-m 2, joista uudisrakentamisen osuus oli 22 216 k- m 2. Vuoteen 2012 verrattuna omakotitalorakentaminen laski huomattavasti (49 -> 28 kpl) ja kerrostalotuotanto hiipui hieman (30 -> 22 kpl). Kuluvana vuonna 2014 (31.10.2014) on myönnetty uusia rakennuslupia yhteensä 14 365 k-m 2, joista omakotitalojen osuus rakennuslupina oli 37 kpl (+9 kpl v.2013 tasoon). Erityispiirteenä mainittakoon, että vuonna 2013 valmistuneita rakennuksia oli kerrosalaltaan edelliseen vuoteen nähden kaksinkertainen määrä, mikä johtui Outokummun terästehtaan Ferrokromi 3- sulaton valmistumisesta (yli 30 000 k-m 2 ).

16 Taulukko 13. Rakennustuotanto Torniossa 2011-10/2013 (Lähde: Xcity-kuntatietojärjestelmä). Rakennustuotanto Torniossa 12/2011 12/2012 12/2013 31.10.2014 Myönnetyt rakennusluvat Rakennusten lkm (kaikki rakennukset) 196 221 158 154 Asuntojen lkm 72 112 53 57 Kerrosala k-m 2 (kaikki rakennukset) 55 660 47 922 28 476 14 365 Aloitetut rakennukset Rakennusten lkm (kaikki rakennukset) 131 160 94 92 Asuntojen lkm 130 115 59 54 Kerrosala k-m 2 (kaikki rakennukset) 59 193 49 513 17 516 16 579 Valmistuneet rakennukset Rakennusten lkm (kaikki rakennukset) 64 121 141 93 Asuntojen lkm 69 158 101 62 Kerrosala k-m 2 (kaikki rakennukset) 20 600 33 564 65 464 26 081 Myönnetyt rakennusluvat (m2) Torniossa 2009 - lokakuu 2014 60000 55660 50000 47922 40000 35064 m2 30000 24825 28476 20000 14365 10000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 6. Myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) Tornion kaupungin alueella 2009-31.10.2014.

17 55 50 45 50 Myönnetyt rakennusluvat päärakennustyypeittäin Torniossa 2009 - lokakuu 2014 49 40 35 38 37 Lkm 30 25 20 15 23 28 10 5 0 7 8 4 4 2 0 0 1 2 1 2 0 1 1 8 8 6 5 3 3 1 2 2 3 6 7 2 3 4 1 Omakotitalot Rivitalot Asuinkerrostalot Teollisuusrak. Liikerakennukset Maatalousrak. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 7. Myönnetyt rakennusluvat rakennustyypeittäin Torniossa 2009-31.10.2014. Lkm Asuntotuotanto Torniossa 2009-lokakuu2013 250 200 150 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 31.10.2014 Asunnot yhteensä Kuva 8. Asuntotuotanto Torniossa 2009-31.10.2014.

18 4. ALUE-, SEUTU- JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 4.1. Alue- ja seutuyhteistyö Tornion kaupunki on mukana useissa alue- ja seututason yhteistyöorganisaatioissa, joista suurin osa kytkeytyy maakuntatasolla Lappiin ja kaupunkiseudulla Kemi-Tornio alueelle. Alue- ja seutuyhteistyö on monin paikoin tiivistymässä mm. palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, sillä palveluita ja järjestämisvastuuta on pyritty keskittämään Suomessa voimakkaasti viime vuosien kuluessa. Kemi-Tornion alueella keskeisimmät yhteistyökysymykset liittyvät vuonna 2015 hallituksen kuntauudistukseen, jota on käsitelty talousarviokirjassa jo aiemmin yhtenä kokonaisuutena. Myös Meri-Lapin kehittämiskeskuksen rooli Kemi-Tornion alueen seutuyhteistyön toimijana on muuttumassa. Ammattikorkeakoulujen rakenneuudistuksen jälkeen seuraavana valtakunnallisen uudistuksen kohteena on meneillään toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen uudistaminen, mikä vaatii laajapohjaista kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Torniossa muutos vaikuttanee mm. Ammattiopisto Lappian, Peräpohjolan Opiston, Tornion kansalaisopiston sekä lukion toimintaedellytyksiin. Valtakunnallinen rakenneuudistus on tarkoitus viedä läpi vuosien 2014-2016 aikana.. Lappi-tasolla keskeisiä ja ajankohtaisia yhteistyökysymyksiä ovat mm. sote-uudistus sekä ammattikorkeakouluyhteistyö. Lapissa on valmisteltavana myös useita maakunnan laajuisia kehittämishankkeita liittyen Lappi-sopimuksen toteuttamiseen. 4.2. Kansainvälinen yhteistyö Tornion ja Haaparannan kaupungit ovat jo 1960-luvulta lähtien harjoittaneet laaja-alaista rajayhteistyötä mm. palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Suomen ja Ruotsin liityttyä EU:n jäseniksi 1995 yhteistyö on syventynyt entisestään ja kaupungit profiloituvat nykyisin TornioHaparanda kaksoiskaupunkina. TornioHaparanda yhteistyötä harjoitetaan vuonna 1987 perustetun Provincia Bothniensis -yhteistyöorganisaation puitteissa. Kaupunkien välinen pääsopimus rajayhteistyöstä on ajanmukaistettu viimeksi vuonna 2000 ja yhteistyötä ohjaava yhteinen strategiadokumentti perustuu TornioHaparanda visioon (Visio 2020). Merkittävimpiä erillissopimuksia on solmittu kaupunkien välillä noin 20 kpl. Viimeisimmät suuret hankkeet ovat olleet TornioHaparanda Matkakeskus (2013), Tornionlaakson maakuntamuseo -yhteistyön käynnistäminen (2013), Tornionjokisuun tulvansuojeluhanke (2013-2014) sekä Elinkeinopalvelut TornioHaparanda -kehittämishanke (2012-2014). Kaupunkien yhteinen ns. kärkihanke on ollut jo pitkään Rajalla På Gränsen, jota on toteutettu vaiheittain 2000-luvun alusta lähtien. Tornion ja Haaparannan yhteistyö jatkuu vuonna 2015 tiiviinä. Tornionlaakson maakuntamuseon yhteisen perusnäyttelyn toisen osion rakentaminen jatkuu ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä 2015. Myös yhteisiä tapahtumia on tarkoitus järjestää ja kehittää edelleen (mm. Barents Reunion, yhteinen uusivuosi, Kalott Jazz & Blues) entisten vuosien tapaan. Uusina asioina on nostettu esille mm. Tornion ja Haaparannan kansainväliset markkinat. Lisäksi Tornion ja Haaparannan koulujen välinen yhteistyö on jälleen tiivistymässä muutaman vuoden tauon jälkeen. Barents Reunion -konventti järjestetään vuosittain TornioHaparanda alueella yhteistyössä IKEA:n ja Haaparannan sekä Tornion kaupunkien kesken. Vuoden 2015 konventti on järjestyksessään kahdeksas tapahtuma ja se kokoaa rajakaupunkiin mittavan joukon Barentsin alueen toimijoita. Teknisellä palvelualueella on useita ajankohtaisia hankkeita, joista osa voi edetä toteutusvaiheeseen jo vuonna 2015. Tornion ja Haaparannan yhteisen EU-tapahtumapuiston rakentaminen on etenemässä toteutusvaiheeseen, mikäli hankkeelle saadaan varmistettua riittävä ulkopuolinen rahoitus (Interreg/EAKR). Vuonna 2014 valmistuvan Tornionjokisuun tulvansuojeluhankkeen jatkohankkeina on tarkoitus käynnistää Kaupunginlahden kunnostus sekä Näränperän padon korottaminen. Hankkeet käynnistyvät suunnitteluvaiheella. Tekninen palvelualue tekee yhteistyötä myös Barents Center -hankkeessa Haaparannan kanssa.