S KIEKKO JUNIOREIDEN VALMENTAJAN KÄSIKIRJA

1 S KIEKKO JUNIOREIDEN VALMENTAJAN KÄSIKIRJA AmVT II Nicklas Hudd Juha Ilkka

Sisällysluettelo 2 1. JOHDANTO 2. SEURAESITTELY 3. SINETTISEURALUPAUKSET 4. SOSIAALISET TAIDOT NIIN METSÄ VASTAA KUIN SINNE HUUDETAAN 4.1 VALMENTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT 4.2 JOUKKUEENJOHTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT 4.3 HUOLTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT 4.4 PELAAJIEN SOSIAALISET TAIDOT 5. TAVOITTEET IKÄLUOKILLE 5.1 Kiekkokoulu ja luistelukoulu 5.2 F juniorit 5.3 E juniorit 5.4 D juniorit 5.5 C juniorit 5.6 B juniorit 5.7 A nuoret 6. TYÖTAPOJA OPETTAMISEEN 6.1 Huomioitavia asioita lajitaitoja opetettaessa 7. PELITAITOJEN OPETTAMINEN 7.1 Pelitilanneroolit 8. HARJOITEMALLEJA IKÄLUOKILLE 9. RAVINTO 10. TESTAUS 11. VOIMAVALMENNUS 12. SEURAN SISÄISET PELISÄÄNNÖT 12.1 URHEILUTOIMINTA 12.1.1 F-D juniorijoukkueet 12.1.2 C- ja vanhemmat juniorijoukkueet 12.2. TALOUSASIAT 12.2.1 Joukkueen budjetti 12.2.2 Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus 12.2.3 Joukkueen rahat ja omaisuus 12.2.4 Joukkueen / seuran rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen 12.2.5 Taloudelliset asiat siirron yhteydessä 12.2.6 Pelaajan lopettaminen 12.2.7 Joukkueen jakautuminen tai loppuminen 12.2.8 Kysymykset ja valitukset

1. JOHDANTO 3 Kädessäsi oleva opas kertoo S Kiekkolaisista peruslinjoista. Opas on tarkoitettu seuramme uusille ja jo mukana oleville valmentajlle sekä muille toimihenkilöille avuksi ohjaus- / valmennus- ja kasvatustyössä. Oppaasta löydät mm. tietoja seurasta sekä toimintatavoista. Oppaan tarkoituksena on madaltaa kynnystä aloittaa ohjaustoiminta S Kiekko Junioreissa. Opas helpottaa sinua monissa tärkeissä asioissa kuten harjoituksen suunnittelussa, lajitaitojen opettamisessa ja opettamisjärjestyksessä. Oppaasta löydät myös perustiedot ravinnosta, joka on erittäin tärkeä asia nuoren kehityksessä. S Kiekko Juniorit ry sai SJL:n ja Nuori Suomen myöntämän sinetin 11.12.1998 tunnustuksena laadukkaasta nuorisotyöstä. Tämä tunnustus vaikutti osaltaan tämän oppaan valmistumiseen, koska koemme asian tärkeäksi. Tutustu huolella oppaaseen ja tuo mukaan myös oma panoksesi yhteiseen yritykseemme lastemme ja nuortemme hyväksi. Yhdessä toimien saavutamme parhaan tuloksen. 2. SEURAESITTELY S-Kiekko Juniorit ry on perustettu 9.7.1996. Seura toimii yhteistyössä SJL:n (Suomen Jääkiekkoliitto) ja PLU:n (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu) kanssa. Sinettiseuraksi seuramme valittiin 11.12.1998. Sinettiseurat ovat Suomen Jääkiekkoliiton jäsenyhdistyksiä joiden aatteellisesta perustasta liiton toimisto menee takuuseen. Seuramme päälajeina ovat: Jääkiekko Ringette Rullakiekko Tarkoituksenamme on edistää liikuntaharrastusta, siten että mahdollisimman moni seuran jäsen harrastaisi kunto, -kilpa- tai huippu-urheilua mahdollisuuksiensa ja tarpeidensa mukaan. Sekä kehittää ja vahvistaa edellytyksiä jääkiekon, ringeten ja rullakiekon kasvatuksellisen ja urheilullisen tason nostamiseksi Seinäjoen ja koko Etelä-Pohjanmaan alueella. S - Kiekko Juniorit ry tarjoaa jäsenilleen kilpailutoimintaa koulutustoimintaa valmennus- ja harjoitustoimintaa nuorisotoimintaa tiedotus- ja suhdetoimintaa kuntoliikuntaa Seuran toiminnan perusajatuksena on 5 K: ta KANNUSTA KASVATA KOULUTA KULJETA KUSTANNA

3. SINETTISEURAN LUPAUKSET 4 Seurassa otetaan huomioon JOKAINEN lapsi ja nuori Junioritoiminnassa pidetään mielessä kasvun ohjaus ja monipuolisuus Seuran johto on informoitu Nuori Suomi ohjelmasta Seuralla ja sen lasten joukkueilla on kirjalliset sisäiset pelisäännöt Seuralla on Nuori Suomi -yhdyshenkilö Seuralla on ongelmanratkaisuelin Lasten vanhemmat on informoitu Nuori Suomi -ohjelmasta Ohjaajina ja valmentajina toimivat Nuori Suomi -ideologian mukaisen koulutuksen saaneet henkilöt Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä Seurassa on Nuori Suomi -materiaalit käytössä

5 4. SOSIAALISET TAIDOT NIIN METSÄ VASTAA KUIN SINNE HUUDETAAN Sosiaalisiin taitoihin me tekijät katsoimme kuuluvan jokaisen ihmisen arvot. Arvot kuitenkin määrittävät sen kuinka esim. seuraavat asiat käytännössä toimivat: kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa, käyttäytyminen, kielenkäyttö, tervehtimiset yms. Riippumatta siitä missä ikäluokassa toimitaan niin aina kyse on kasvattamisesta. Kasvattaa voi monella tapaa. Me suosimme myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä jossa kaikki toiminta perustuu lapsilähtöiseen ajattelumalliin. Alaotsikoissa on koottu meidän mielestämme tärkeitä ohjeita ja malleja liittyen siihen miten haluamme seuramme toimihenkilöiden käyttäytyvän. Lähteinä olemme käyttäneet myös SJL: n ohjaajan opasta sekä Pelin Henkeä. 4.1 VALMENTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT Valmentajaa pidetään aina roolimallina, josta pelaajat saavat vaikutteita. Nuoremmassa päässä valmentaja saattaa olla pelaajalle jopa varaisä tai ainakin miehenmalli. Hyväkäytöksinen valmentaja kuljettaa mukanaan myös hyvin käyttäytyvää joukkuetta. Seuran valmentajasopimuksessa todetaan, että valmentajan tulee toimiessaan noudattaa SJL: n ja seuran sääntöjä sekä muutoinkin käytöksellään olla esimerkkinä pelaajille ja muille joukkueen jäsenille. Mitä sitten tarkoittaa se, että on käytökseltään esimerkillinen. Meidän mielestämme mm seuraavia asioita: en tupakoi yhteisissä tapahtumissa en käytä nuuskaa pelaajien läsnä ollessa en juo alkoholia tai esiinny alkoholin vaikutuksen alaisena yhteisissä tapahtumissa en kiroile tervehdin pelaajiani aina kun tapaan heidät osaan kiittää ja pyytää anteeksi haen positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä pystyn myöntämään omat virheeni olen tasapuolinen olen rehellinen olen avoin 4.2 JOUKKUEENJOHTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT Joukkueenjohtaja on valmentajien tärkein yhteistyökumppani joukkueessa. Myös häneltä odotetaan paljon: lojaalisuutta suodatin roolinsa tietämistä luotettavuutta linkkinä valmentajien ja vanhempien välissä toimintamallien sopimista yhdessä valmentajien kanssa Lisäksi valmentajat odottavat myös joukkueenjohtajilta seuraavia käyttäytymismalleja: en tupakoi yhteisissä tapahtumissa en käytä nuuskaa pelaajien läsnä ollessa en juo alkoholia tai esiinny alkoholin vaikutuksen alaisena yhteisissä tapahtumissa en kiroile tervehdin pelaajiani aina kun tapaan heidät osaan kiittää ja pyytää anteeksi luon positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä

pystyn myöntämään omat virheeni olen tasapuolinen olen rehellinen olen avoin 6 Vanhemmat taas odottavat joukkueenjohtajilta seuraavia asioita: että tiedotus toimii että on tasapuolinen ja oikeudenmukainen osaa kuunnella on rehellinen on hyväkäytöksinen 4.3. HUOLTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT Huoltajat ovat usein joukkueen tietolähteitä sekä isoveljiä pelaajille. Pojat ja valmentajat sekä vanhemmat avautuvat usein helpoimmin huoltajille. Lieneekö syynä sitten se, että he ovat usein toimihenkilöistä niitä jätkämäisimpiä. Myös huoltajilta valmentajat, joukkueenjohtajat, pelaajat ja vanhemmat odottavat edellä kuvattuja käyttäytymismalleja. 4.4. PELAAJIEN SOSIAALISET TAIDOT Olemme jakaneet odotukset pelaajien sosiaalisia taitoja kohtaan niin, että ne lisääntyvät iän karttuessa. Vastuu kasvatuksesta on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta meidän mielestämme urheiluseuralla on valtavan hyvä mahdollisuus toimia kasvattajana. Sen takia haluamme kutsua joukkueiden toimihenkilöitä myös kasvattajiksi. Pelaajat on jaettu 4 ryhmään seuraavasti: 6-9-, 10-12-, 13-15- sekä yli 16-vuotiaat. 6 9 vuotiaat: kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys koulun ja harrastusten yhdistäminen kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen 10 12 vuotiaat: kaikki edellä mainitut sekä auttaminen toiminen ryhmissä omatoimisuus poissaoloista ilmoittaminen terveet elämäntavat ( lepo, hygienia, ruoka ) 13-15 vuotiaat: Kaikki edellä mainitut sekä: terveet elämäntavat ( ruoka, tupakointi, alkoholi, huumeet ) koulun ja vapaa-ajan yhdistäminen yli 16 vuotiaat: Kaikki edellä mainitut.

5. TAVOITTEET IKÄLUOKILLE 7 5.1. Kiekkokoulu ja luistelukoulu Sosiaaliset taidot kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen Lajitaidot luisteluopetus ( etu- ja takaperin ) pysähtyminen vauhtikäännös tasapaino Monipuolisuus kannustus eri lajeihin leikinomaisuus lapsilähtöisyys ei kilpailullisia tavoitteita kenttä täynnä harrastajia nuoren urheilijan uran tukeminen 5.2. F juniorit: Sosiaaliset taidot kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen Lajitaidot luisteluopetus ( etu- ja takaperin ) pysähtyminen vauhtikäännös tasapaino syöttäminen paikaltaan syötön vastaanotto paikaltaan vetolaukaus kämmen- ja rystypuolelta kaarreluistelu etu- ja takaperin kiekonkäsittely kääntyminen takaperinluistelusta etuperinluisteluun ja toisinpäin lajitekniikkaharjoitteet 30 40 % ja pelit 60 70% Monipuolisuus kannustus eri lajeihin leikinomaisuus lapsilähtöisyys ei kilpailullisia tavoitteita kenttä täynnä harrastajia yhteisiä tapahtumia jääharjoittelun ulkopuolella 2 krt /kausi Pelimiehen Passin käyttöönotto nuoren urheilijan uran tukeminen

5.3. E juniorit: Sosiaaliset taidot kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen Lajitaidot Mailankäsittely ja kiekonhallinta Harhauttaminen Syöttäminen liikkuvalle pelaajalle ja syötön vastaanotto Vetolaukaus ja rannelaukaus Vartaloesto Kiekonriisto maalinteko Pelikäsitys o pelitilanneroolit hyökkäyspelissä o ryhmässä toiminen o pelin perusajatus ( kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa ) o valintareaktiot Suositus: lajitekniikkaharjoitteet 30 40 %, pelit 40 50 %, pelitilanneharjoitteet 10 20% ja maalivahtiharjoitteet 5 10% Monipuolisuus Oheislajeina: o Paini o Hiihto o Suunnistus o Telinevoimistelu o yleisurheilu Pelimiehen Passin käyttöönotto yhteisiä tapahtumia jääharjoittelun ulkopuolella 2 krt /kausi ei kilpailullisia tavoitteita nuoren urheilijan uran tukeminen 8 D juniorit: 5.4. D juniorit: Sosiaaliset taidot kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen auttaminen toiminen ryhmissä omatoimisuus poissaoloista ilmoittaminen terveet elämäntavat ( lepo, hygienia, ruoka ) Lajitaidot Mailankäsittely ja kiekonhallinta Harhauttaminen Syöttäminen liikkeestä ja syötön vastaanotto liikkeeseen nostosyöttö Vetolaukaus luistelusta, rannelaukaus luistelusta, rystylaukaus ja lyöntilaukaus Vartaloesto Kiekonriisto teränkäytön hyödyntäminen pelitilanteissa maalinteko Pelikäsitys o pelitilanneroolit puolustuspelissä o ryhmässä toiminen o pelin perusajatus ( kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa ) o valintareaktiot o pelitilanneharjoitteet Suositus: o lajitekniikkaharjoitteet 30 40 %, pelit 40 50 %, pelitilanneharjoitteet 10 20% ja maalivahtiharjoitteet 5 10% Monipuolisuus Oheislajeina: o Paini o Hiihto o Suunnistus o Telinevoimistelu o yleisurheilu Pelimiehen Passin käyttöönotto yhteisiä tapahtumia jääharjoittelun ulkopuolella 2 krt /kausi ei kilpailullisia tavoitteita nuoren urheilijan uran tukeminen

5.5. C juniorit: Sosiaaliset taidot kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen auttaminen toiminen ryhmissä omatoimisuus poissaoloista ilmoittaminen terveet elämäntavat ( lepo, hygienia, ruoka, nautintoaineet ) koulun ja vapaa-ajan yhdistäminen Lajitaidot Mailankäsittely ja kiekonhallinta liikkeessä ja pelitilanteissa Harhauttaminen Taklaus Laukaukset suoraan luistelusta Laukaukset suoraan syötöstä paikaltaan ja liikkeestä Kiekonriisto teränkäytön hyödyntäminen pelitilanteissa maalinteko Pelikäsitys o pelitilannerooliin nähden oikea toimiminen o erikoistilannepelaaminen o kuusikon yhteistyö o valintareaktiot o pelitilanneharjoitteet jatkuva ja jaksottainen Suositus: lajitekniikkaharjoitteet 20 30%, pelit 20 30 %, pelitilanneharjoitteet 40 60 % ja maalivahtiharjoitteet 10 20% Monipuolisuus Oheislajeina: o Paini o Hiihto o Suunnistus o Telinevoimistelu o yleisurheilu o kamppailulajit Pelimiehen Passin käyttöönotto yhteisiä tapahtumia jääharjoittelun ulkopuolella 2 krt /kausi opetteleminen ympärivuotiseen toimintaan kilpailutoiminta nuoren urheilijan uran tukeminen 9 5.6. B - juniorit: Sosiaaliset taidot kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen auttaminen toiminen ryhmissä omatoimisuus poissaoloista ilmoittaminen terveet elämäntavat ( lepo, hygienia, ruoka, nautintoaineet ) koulun ja vapaa-ajan yhdistäminen urheilullisuus yrittäminen johtajuus keskittyminen, pelikuri Lajitaidot Mailankäsittely ja kiekonhallinta liikkeessä ja pelitilanteissa Harhauttaminen Fyysinen taito Laukaukset suoraan luistelusta Laukaukset suoraan syötöstä paikaltaan ja liikkeestä Kiekonriisto teränkäytön hyödyntäminen pelitilanteissa maalinteko Pelikäsitys o pelitilannerooliin nähden oikea toimiminen o erikoistilannepelaaminen o kuusikon yhteistyö o valintareaktiot o pelitilanneharjoitteet jatkuva ja jaksottainen Suositus: lajitekniikkaharjoitteet 20 30%, pelit 20 30 %, pelitilanneharjoitteet 40 60 % ja maalivahtiharjoitteet 10 20% Monipuolisuus Oheislajeina: o Paini o Suunnistus o Telinevoimistelu o kamppailulajit Yhteisiä tapahtumia jääharjoittelun ulkopuolella 2-4 krt /kausi Opetteleminen ympärivuotiseen toimintaan Kilpailutoiminta Ympärivuotinen voima- ja taitoharjoittelu nuoren urheilijan uran tukeminen

5.7. A nuoret: Sosiaaliset taidot kohteliaisuus muita kohtaan toisten huomioiminen omista tavaroista huolehtiminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen kielenkäyttö siisteys kiittäminen ja anteeksi pyytäminen, tervehtiminen auttaminen toiminen ryhmissä omatoimisuus poissaoloista ilmoittaminen terveet elämäntavat ( lepo, hygienia, ruoka, nautintoaineet ) koulun ja vapaa-ajan yhdistäminen urheilullisuus yrittäminen johtajuus keskittyminen, pelikuri Lajitaidot Mailankäsittely ja kiekonhallinta liikkeessä ja pelitilanteissa Harhauttaminen Taklaus Laukaukset suoraan luistelusta Laukaukset suoraan syötöstä paikaltaan ja liikkeestä Kiekonriisto teränkäytön hyödyntäminen pelitilanteissa maalinteko Pelikäsitys o pelitilannerooliin nähden oikea toimiminen o erikoistilannepelaaminen o kuusikon yhteistyö o valintareaktiot o pelitilanneharjoitteet jatkuvina ja jaksottaisina Suositus: lajitekniikkaharjoitteet 20 30%, pelit 20 30 %, pelitilanneharjoitteet 40 60 % ja maalivahtiharjoitteet 10 20% 10 Monipuolisuus Oheislajeina: o Paini o Suunnistus o Telinevoimistelu o kamppailulajit Yhteisiä tapahtumia jääharjoittelun ulkopuolella 2-4 krt /kausi Kilpailutoiminta Ympärivuotinen voima- ja taitoharjoittelu nuoren urheilijan uran tukeminen

11 6. Työtapoja opettamiseen Komento opetus Työtapa, jossa ohjaaja/valmentaja tekee ohjausta koskevat päätökset. Pelaajan tehtävänä on noudattaa annettuja ohjeita. Tämä tapa opettaa pelaajat reagoimaan ärsykkeisiin tarkasti ja nopeasti. Jääkiekossa käyttökelpoisin paikka on pelissä. Yhteinen harjoitus Ohjaaja/valmentaja antaa tehtävän, jota pelaajat harjoittelevat itsenäisesti omassa tahdissa. Ohjaajalla/ valmentajalla on aikaa havainnoida pelaajia ja antaa heille henkilökohtaista palautetta. Parityöskentely Ohjaaja/valmentaja suunnittelee harjoituksen ja kriteerit. Pelaaja ottaa vastuun toisen pelaajan oppimisesta tarkkailemalla ja antamalla palautetta saatujen kriteerien perusteella. Työtapa tukee sosiaalistumistavoitteita ja antaa ohjaajalle/valmentajalle aikaa havainnointiin ja kommunikointiin tarkkailijan kanssa. Toimii hyvin esim. paikkaharjoittelussa sekä jäällä ( mailankäsittely ) että oheisharjoittelussa ( keppijumppa ). Itse arviointi Pelaaja harjoittelee ohjaajan / valmentajan suunnittelemaa harjoitusta ja arvioi omaa suoritustaan saatujen kriteerien mukaan. Työtapa kasvattaa pelaajaa itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen sekä auttaa tätä oppimaan oman kehon kuuntelua. Eriyttävä harjoittelu Ohjaaja / valmentaja jakaa pelaajat ryhmiin taidon / tason mukaan, jolloin pelaajaa pystytään kehittämään yksilöllisesti ja tehokkaasti. Jäällä esim. rastikoulutuksena. Yhteistoiminnallinen oppiminen Pelaajat saavat laajahkon tehtävän ja tekevät työjaon, jonka mukaan he opettelevat jonkun osion ja opettavat asian sen jälkeen muille. Näin kaikki oppivat toisiltaan. Meillä tämä esiintyy ehkä selvimmin viisikkopalavereissa. Ohjattu oivaltaminen Ohjaaja / valmentaja johdattaa pelaajan oivaltamalla oppimaan jonkun ennalta asetetun tavoitteen. Esimerkiksi pelitilanneroolit sovelletuilla säännöillä pelaamalla. Erilaisten ratkaisujen tuottaminen Ohjaaja/valmentaja antaa pelaajille jonkun tilanteen ratkaistavaksi. Ratkaisuun voi päätyä monella eri tavalla. Tämä tapa edistää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Esimerkki: Maalille nousu kulmasta.

6.1. Huomioitavia asioita lajitaitoja opetettaessa: 12 Eteenpäin luistelu potku lähtee vartalon alta ja suuntautuu takaviistoon potku tapahtuu niin, että luistin puristetaan jäähän ja paino siirtyy potkaisevalta jalalta liukuvalle jalalle kädet rytmittävät ja katse on ylhäällä Taaksepäin luistelu potku lähtee vartalon alta ja suuntautuu etuviistoon potku tapahtuu niin, että luistin puristetaan jäähän ja paino siirtyy potkaisevalta jalalta liukuvalle jalalle kädet rytmittävät ja katse on ylhäällä Kaarreluistelu painopiste alhaalla ja rintamasuunta keskelle potkut loppuun asti ja potkut lähtevät vartalon alta Kääntyminen etuperin luistelusta takaperin luisteluun o vauhti säilyy o lantio aukeaa kääntävä jalka potkaisee o käännytään ylävartalojohtoisesti o painopiste alhaalla takaperin luistelusta etuperin luisteluun o vauhti säilyy o lantio aukeaa takimmainen jalka jatkaa potkulla o painonsiirto o käännytään ylävartalojohtoisesti Puolustajan käännös vauhti säilyy sisempi jalka potkaisee ensimmäisenä ja luistelu jatkuu takaperin painopiste alhaalla pitää pystyä tekemään pienessä tilassa Laitahyökkääjän käännös vauhti säilyy takin mainen jalka aloittaa potkulla ja luistelu jatkuu etuperin pitää pystyä tekemään pienessä tilassa Vauhtikäännös vauhti säilyy sisempi jalka hieman edessä kaarros ulkoterälle sisemmällä jalalla paino keskiterällä

13 7. Pelitaitojen opettaminen 7.1 Pelitilanneroolit 1. Hyökkäyspelissä kiekollisena 2. Hyökkäyspelissä kiekottomana 3. Puolustuspelissä kiekollisen vastustajan puolustajana 4. Puolustuspelissä kiekottoman vastustajan puolustajana Hyökkäyspelissä kiekollisena Pelitaidot eri pelitilannerooleissa hyökkäyspelissä Maalinteko Laukaus maalintekoalueelta, syöttö vapaalle pelaajalle, kuljetus (haastaminen, harhautus) parempaan paikkaan Tilan voittaminen Kuljetus pienestä isoon tilaan, syöttö eteenpäin, purku ja pelin nostaminen eteenpäin, roolin vaihto kiekottomaksi (syötä ja liiku) Kiekon pitäminen omalla joukkueella Liikkuminen ja kiekon suojaaminen vastustajalta, syöttö taakse/sivulle Puolustusvalmius Pelin purkaminen, nopea roolinvaihto kiekollista tai kiekotonta puolustavaksi Hyökkäyspelissä kiekottomana Maalinteko Liikkuminen maalintekoalueelle ja syöttötarjonta, tilan tekeminen blokkaamalla, valmius paluukiekkoon, maskinteko Tilan voittaminen Syöttöpaikan tarjoaminen eteenpäin, tilan tyhjennys, kiekollisen auttaminen blokkaamalla Kiekon pitäminen omalla joukkueella Syöttöpaikan tarjoaminen sivulle/taakse. Tilan tekeminen kiekolliselle blokkauksella Puolustusvalmius Kiekollisen varmistaminen, nopea vaihto puolustuspelirooleihin

Pelitaidot eri pelitilannerooleissa puolustuspelissä 14 Puolustuspelissä kiekollisen vastustajan puolustajana Maalinteon estäminen Yhteistyö maalivahdin kanssa, laukausten peittäminen Kiekon riistäminen Kiekollisen pelaajan puolustaminen, syöttäneen pelaajan puolustaminen Tilan poistaminen Sijoittuminen vastustajan ja oman maaliin väliin, kiekollisen ohjaaminen pieneen tilaan Hyökkäysvalmius Nopea siirtyminen hyökkäysrooleihin, porrastaminen Puolustuspelissä kiekottoman vastustajan puolustajana Maalinteon estäminen Maalintekoalueella kiekottomien vastustajien vartiointi, maskia ja blokkia tekevien puolustaminen Kiekon riistäminen Sijoittuminen vartioitavaan nähden, syöttölinjojen katkaiseminen, valmius irtokiekon hakuun Tilan poistaminen Sijoittuminen vastustajan ja oman maalin väliin, syöttölinjojen peittäminen, kiekollista puolustavan auttaminen (pariesto). Valmius siirtyä kiekollista puolustavaksi Hyökkäysvalmius Puolustuksen syvyys, nopea siirtyminen hyökkäysrooleihin

8. HARJOITEMALLEJA IKÄLUOKILLE 15 Tässä kappaleessa näkyy seuran valmentajien käden jälki. Pyysimme valmentajakoulutuksessa valmentajia suunnittelemaan kolme taitoharjoitetta omalle ikäluokalle. Valitsimme harjoitteista muutaman avuksi oppaaseen. Kaikki harjoitteet ovat vapaasti muokattavissa. Leikkien ja pelien kautta on helppo ja hyvä opettaa luistelua. Suosittelemme, että kaikki valmentajat lukisivat Heli Rekimiehen kirjoittaman kirjan Junnutreenejä. : 4 kastainen luistelurata: siniviivojen välissä suoritetaan annettu tehtävä kierrosten määrää voi vaihdella yhden kierroksen aikana pelaaja luistelee noin 240 m!! o makkarat etuperin o makkarat takaperin o yhden jalan liuku o kyykkyliuku o slalom

laukaus eteen- / taaksepäinluistelu ympyränkierto 16 polvenkastelu pujottelu pujottelu laukaus 4 kaistainen tekniikkarata Rataa pystyy muokkaamaan ja kehittämään mieleisekseen Näin tehtynä harjoituksissa pystyy liikuttamaan jatkuvasti suuria pelaajamääriä eikä jonossa seisomista esiinny Pujottelussa liikkumistapaa kannattaa vaihdella ettei pelaajat kyllästy Käytä mielikuvitusta A- osa B-osa laukaus C - osa Kenttä jaettuna 3 osaan ( voidaan jakaa myös useampaan osaan ): kierto A B C A

esim. 10 minuuttia / alue yksi alue voi olla esimerkiksi pelipaikka, leikki jne. periaatteena taas, että paljon työtä ja vähän seisomista 17 A-osa: kiekontaistelu kulmista lähtö o etuperin takaperin etuperin ja maalinteko B osa: syöttö toiseen jonoon ja luistelu takaisin C osa: ympyrän kierto syöttö toisesta jonosta ja laukaus jonojen vaihto Tällä samalla tyylillä voi tehdä ja suunnitella useita erilaisia ja hyviä harjoitteita missä pelaajan ei tarvitse seistä jonoissa. laukaus takaperinluistelu kiekonhallinta osuus vauhtikäännös kiekonhallinta osuus lantionavaukset Kiekonhallinta osuudella voi tehdä erilaisia kiekonkäsittelyharjoitteita sekä liikkumistapaa ( makkarat, slalom, kannat, jne.. ) muuttelemalla saa uusia variaatioita harjoitteisiin. Ole luova ja uskalla kokeilla. Samaan aikaan toisessa päässä voi olla esim. luistelunopetus, peli, jne. Koskaan ei voi olla liian taitava!

18 A C B D Kentän voi jakaa myös neljään osaan esim näin: A: pienpeli B: kaarreluistelu C: maalinteko/laukaus D: luistelu etu- / takaperin A kiekonkäsittely B luistelu/ teränkäyttö Kentän voi jakaa myös kahtia, jolloin esim. seuraavanlainen harjoite toimii. A: voi olla esim. peliä tai jokin pelitilanneharjoite B: taito-osuus -------- 2 kaistainen

19 9. RAVINTO Kaikki mikä kuluu harjoituksessa ja stressireaktiossa tulisi korvata ravinnolla. Ateriarytmitys: Ihminen tarvitsee ruokavaliossaan proteiinia, rasvaa kuitua ja hiilihydraatteja. Richard M. Restak on sanonut että: Aivojen toiminta riippuu suuresti siitä, mitä olemme syöneet aamiaiseksi. Pelaajan tulisi syödä riittävän usein 5 8 ateriaa päivässä, joista 2 on lämmintä ruokaa ja loput väli-, aamu-, ja iltapaloja. Jokaisella aterialla tulisi olla hyviä hiilihydraatteja ( kasvikset, hedelmät, marjat ), proteiineja lähes joka aterialla ( kala, kana, raejuusto ). Mineraaleja / vitamiineja tulisi saada useita kertoja päivässä ( juomat, hedelmät, marjat, vihannekset ). Vettä tai laimeaa juomaa tulee juoda joka aterialla. Hiilihydraatit: Tehtävä elimistössä Hiilihydraatit ovat elimistön tärkein energialähde. Sekä lihakset että aivot käyttävät hiilihydraatteja polttoaineena. Hiilihydraatit kertyvät maksaan ja lihaksiin ja niitä voidaan helposti vapauttaa käyttöön, kun elimistö tarvitsee energiaa. Runsashiilihydraattinen ruoka on tärkeää kaikille, jotka haluavat pysyä virkeinä ja hyväntuulisina. "Syö paljon hiilihydraatteja" on urheilijoiden tärkein ravinto-ohje, koska hiilihydraatit vaikuttavat suorituskykyyn ratkaisevasti. Tärkkelys Tehtävä elimistössä Tärkkelys on hiilihydraatti, joka muodostuu pitkistä rypälesokeriketjuista. Vilja sisältää paljon tärkkelystä, koska jyvä käyttää sitä kasvuun. Ruoansulatuksen aikana tärkkelys hajoaa rypälesokeriksi, joka imeytyy nopeasti elimistöön. Ruoan hiilihydraattipitoisuutta on helppo lisätä syömällä runsaasti tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Monissa tärkkelyspitoisissa ruoka-aineissa on myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Hiilihydraatit voidaan jakaa kahteen ryhmään, huonoihin (seurauksena korkea verensokeriarvo) ja hyviin (seurauksena alhainen verensokeriarvo). Jako näyttää seuraavalta: Huonot hiilihydraatit Hyvät hiilihydraatit sokeri täysjyvämurot ja -murokkeet juurikassokeri täysjyväjauhot fariinisokeri leipä kuorimattomista jyvistä hunaja täysjyväruisleipä vaahterasiirappi leseleipä makeiset tumma riisi siirappi täysjyvämakaronit hillot, hyytelöt vehnänoraat sokerilla maustettu jäätelö tuoreet pavut makeat juomat (virvoitusj., cola, keinomehu) linssit kuoritut jauhot ja niistä tehdyt leipomotuotteet hedelmät pizzat selleri briossit, voisarvet, pikkuleivät nauris, lanttu piiraat, voitaikinat soijanidut murotaikinat bambunversot pastataikinat mustajuuri

valkaistu riisi peruna perunajauho porkkana punajuuri maissi maissitärkkelys jalostetut viljatuotteet (maissihiutale, riisimuro) Glykeeminen indeksi munakoiso kesäkurpitsa kurkku tomaatti retiisi sienet kaali, kukkakaali vihreät pavut purjo, paprika salaattikasvit, pinaatti kuivatut herneet, pavut 20 'Glykeeminen indeksi' mittaa ruoan vaikutusta verensokeriin. Alhaisen glykeemisen indeksin omaavat ruoat ovat terveellisimpiä: riisi ja kaura, pasta, kahviherneet, tarhapavut, omenat, appelsiinit ja maito. Proteiini: Tehtävä elimistössä Proteiinit ovat elimistön rakennusaineita, joita tarvitaan monissa tehtävissä. Elimistö muodostuu soluista ja proteiinit ovat tärkeä osa jokaista yksittäistä solua. Proteiini on tärkeää luustolle, jänteille, sidekudoksille, immuunijärjestelmälle, lihaksille, iholle, hiuksille ja kynsille. Proteiinit muodostuvat aminohapoista. Aminohappoja on yhteensä kaksikymmentä. Ihmisen pitää saada ravinnostaan niistä kahdeksaa riittävässä määrin. Jos elimistö saa riittävästi välttämättömiä aminohappoja, se voi itse tuottaa loput. Eläinproteiini, jota on muun muassa maidossa, sisältää yleensä enemmän välttämättömiä aminohappoja kuin esimerkiksi viljan sisältämä kasviproteiini. Elimistö pystyy hyödyntämään kasviproteiinin paremmin, jos samalla syödään eläinproteiinia. Hyviä lähteitä Seuraavat elintarvikkeet sisältävät paljon proteiinia annosta kohti: Kananmuna Kana Kala Raejuusto Rasva: Tehtävä elimistössä Rasva on kaloripitoisin ravintoaine. Kaikki rasva ei ole samanlaista ja rasva vaikuttaa elimistössä muuhunkin kuin painoon. Rasvat jaetaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin. Tyydyttymätön rasva on terveellisempää kuin tyydyttynyt, koska se vaikuttaa kolesteroliin suotuisammin ja vähentää siten verisuonten kalkkeutumisen vaaraa. Siksi on järkevää syödä paitsi vähemmän rasvaa, myös parempilaatuista rasvaa, joka sisältää vähemmän tyydyttyneitä ja enemmän tyydyttymättömiä rasvoja. Vaikka yleisesti on tärkeää vähentää rasvan syöntiä, sitä ei pidä jättää kokonaan pois. Elimistö tarvitsee kahdenlaisia monityydyttymättömiä rasvahappoja: n-6 ja n-3-rasvahappo. Nämä rasvahapot ovat yhtä tärkeitä terveydelle kuin vitamiinit. Ne vaikuttavat muun muassa hormonituotantoon, immuunijärjestelmään ja ihoon. Päivän energiansaannista rasvaa suositellaan olevan noin 15-20 prosenttia.

21 Hyviä lähteitä: n-6-monityydyttymättömät rasvahapot (välttämättömät): kaikki juoksevat kasviöljyt, esim. auringonkukkaöljy ja maissiöljy n-3-monityydyttymättömät rasvahapot (välttämättömät): erityisesti rasvainen kala (esim. silli, lohi, makrilli) ja kalaöljy, mutta myös esim. saksanpähkinöiden sisältämä rasva, soijaöljy ja rypsiöljy Juo paljon vettä Vesi tuntuu niin arkiselta, että on helppoa unohtaa miten tärkeää se on. Vesi on osallisena lähes kaikissa kehosi toiminnoissa. Sinun pitäisi juoda vähintään 1,5 litraa vettä vuorokaudessa kehosi nestetarpeen täyttämiseksi. Nestettä saat myös maidosta, mehusta ja keitosta, mutta näistä saat myös hiilihydraatteja ja kaloreita. Ravintokuidut Tehtävä elimistössä Ravintokuidut ovat tärkeitä ruoansulatukselle. Useimmat ruoan sisältämät ravintokuidut muodostuvat hiilihydraateista. Toisin kuin esimerkiksi tärkkelys, ravintokuidut eivät sula. Ne kulkevat lähes sellaisenaan suoliston läpi ja niillä on ratkaiseva merkitys ruoansulatukselle. Runsaskuituinen, runsaan nesteen kanssa nautittu ruoka ehkäisee hyvin ummetusta ja muita ruoansulatusvaivoja. Viljojen sisältämät ravintokuidut tehoavat paremmin ummetukseen kuin hedelmien ja vihannesten ravintokuidut. Viljatuotteiden ravintokuidut, kuten vehnänleseet ovat ei-vesiliukoisia kuituja. Hedelmien ja vihannesten kuidut ovat enimmäkseen vesiliukoisia. Tämä ero ratkaisee sen, miten kuidut toimivat elimistössä. Viljatuotteiden ei-vesiliukoiset kuidut auttavat parhaiten ummetukseen, kun taas vesiliukoiset kuidut parantavat verensokerin säätelyä ja alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Molemmat kuitutyypit ovat terveellisiä. Niitä ei erotella silloin, kun puhutaan ravintokuidun saantisuosituksista. Hyviä lähteitä Seuraavat elintarvikkeet sisältävät paljon kuitua annosta kohti: Täysjyvätuotteet, esim. täysjyväleipä, täysjyväpasta, kaurapuuro ja mysli Vitamiinit Tehtävä elimistössä Vitamiinit ovat aineita, joita elimistö tarvitsee pieniä määriä. Elimistö ei pysty itse tuottamaan vitamiineja, vaan ne täytyy saada ruoan tai juoman mukana. Vitamiinit eroavat toisistaan hyvin paljon. Mikään vitamiini ei voi korvata toista. Vaikka tarvittavat määrät ovat vain milligrammoja tai milligramman osia, ovat vitamiinit silti elintärkeitä. Mutta vitamiinit tekevät muutakin kuin ehkäisevät puutostauteja. Vitamiinit osallistuvat elimistön normaalien toimintojen optimointiin ja kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja syövän ehkäisyyn.

22 Jokainen vitamiini vaikuttaa elimistöön omalla tavallaan. Osalla vitamiineista on tietty merkitys aineenvaihdunnassa, toiset vaikuttavat hiuksiin, ihoon ja kynsiin ja toiset taas esimerkiksi immuunijärjestelmään. Suuret vitamiinimäärät voivat olla hyödyksi muun muassa siksi, että jotkut vitamiinit toimivat antioksidantteina. Antioksidantit suojaavat soluja vapailta radikaaleilta. Ne ovat vahingollisia aineita, joita syntyy osaksi luonnostaan aineenvaihdunnan yhteydessä ja osaksi ulkoisista syistä, esimerkiksi tupakansavun ja ilmansaasteiden vaikutuksesta. Vapaiden radikaalien epäillään lisäävän monien sairauksien vaaraa ja ne ovat myös syynä ennenaikaiseen vanhenemiseen. Ruoan antioksidantit taistelevat vapaita radikaaleja vastaan kuin sisäisen armeijan sotilaat: ne pyrkivät torjumaan tunkeilijat ennen kuin ne ehtivät tehdä vahinkoa. Sopiva määrä antioksidantteja auttaa ehkäisemään muun muassa sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää. Kaksitoista vitamiinia Elimistö tarvitsee kaikkiaan kahtatoista vitamiinia. Pohjoismaissa on viralliset suositukset kymmenen eri vitamiinin saannista. Vitamiinit jaetaan liukoisuuden mukaan rasvaliukoisiin (A, D, E ja K) ja vesiliukoisiin (B ja C) vitamiineihin. Tämä luokittelu ilmaisee, miten vitamiinit imeytyvät elimistöön. Vesiliukoiset vitamiinit tarvitsevat seurakseen vain vettä, kun taas rasvaliukoiset vitamiinit ovat vaativampia. Ne imeytyvät elimistöön vain jos samalla aterialla syödään rasvaa. A-vitamiini B1-vitamiini B2-vitamiini B6-vitamiini B12-vitamiini Biotiini C-vitamiini D-vitamiini E-vitamiini Foolihappo K-vitamiini Niasiini Pantoteenihappo

10. TESTAUS 23 Testien tarkoitus on mielestämme auttaa pelaajan motivoinnissa sekä harjoittelun seurannassa. Jäällä käytämme SJL:n testiä ( E C- juniorit ) ja kenttätesteiksi olemme valinneet seuraavat ikäluokittain: Suoritettava rata: ampuminen: kolme rannelaukausta ja kaksi rystylaukausta, kiekko mentävä maaliin ilmassa (kts. kuva 1), viisi varakiekkoa siniviivalla luistelu: etuperin - takaperin, ilman kiekkoa (kts. kuva 2) kiekonkäsittely: keilojen pujottelu (kts. kuva 2) rata toteutetaan jatkuvana suorituksena yhteisaika ratkaisee

E juniorit: Liikkuvuustestit o Olkanivelen liikkuvuus kepin vienti pään yli kädet suorina mitataan oteleveys o Alaselän ja nilkkojen liikkuvuus kädet suorina ylös, keppi niskassa kyykkyyn jos kantapäät nousevat niin jäykkyys nilkoissa jos tapahtuu kallistus eteenpäin niin jäykkyyttä alaselässä mitataan takapuolen etäisyys lattiasta o Lähentäjien kireys selinmakuulla lattialla, jalat suorina ylös seinää vasten ja levitys mitataan polvien etäisyys toisistaan o Eteentaivutus pelaaja istuu lattialla jalat kiinni penkissä ja taivuttaa itseään eteenpäin siten, että kädet liikkuvat pitkin penkkiä takareidet, polvitaipeet sekä pohkeet kiinni lattiassa Ketteryysrata o Mitataan aika 10 m kääpiökävelyä etuperin 10 m kääpiökävelyä takaperin puomin yli ali yli ali kuperkeikka eteenpäin hyppy ja ilmassa 180 astetta kuperkeikka taaksepäin hyppy ja ilmassa 180 astetta viivajuoksu tavaran vienti 5 metrin, 10- ja 15 metrin päähän 24 D juniorit: Liikkuvuustestit o Olkanivelen liikkuvuus kepin vienti pään yli kädet suorina mitataan oteleveys o Alaselän ja nilkkojen liikkuvuus kädet suorina ylös, keppi niskassa kyykkyyn jos kantapäät nousevat niin jäykkyys nilkoissa jos tapahtuu kallistus eteenpäin niin jäykkyyttä alaselässä mitataan takapuolen etäisyys lattiasta o Lähentäjien kireys selinmakuulla lattialla, jalat suorina ylös seinää vasten ja levitys mitataan polvien etäisyys toisistaan o Eteentaivutus pelaaja istuu lattialla jalat kiinni penkissä ja taivuttaa itseään eteenpäin siten, että kädet liikkuvat pitkin penkkiä takareidet, polvitaipeet sekä pohkeet kiinni lattiassa Ketteryysrata o Mitataan aika 10 m kääpiökävelyä etuperin 10 m kääpiökävelyä takaperin puomin yli ali yli ali

kuperkeikka eteenpäin hyppy ja ilmassa 180 astetta kuperkeikka taaksepäin hyppy ja ilmassa 180 astetta viivajuoksu tavaran vienti 5 metrin, 10- ja 15 metrin päähän 25 C juniorit: Liikkuvuustestit o Olkanivelen liikkuvuus kepin vienti pään yli kädet suorina mitataan oteleveys o Alaselän ja nilkkojen liikkuvuus kädet suorina ylös, keppi niskassa kyykkyyn jos kantapäät nousevat niin jäykkyys nilkoissa jos tapahtuu kallistus eteenpäin niin jäykkyyttä alaselässä mitataan takapuolen etäisyys lattiasta o Lähentäjien kireys selin makuulla lattialla, jalat suorina ylös seinää vasten ja levitys mitataan polvien etäisyys toisistaan o Eteentaivutus pelaaja istuu lattialla jalat kiinni penkissä ja taivuttaa itseään eteenpäin siten, että kädet liikkuvat pitkin penkkiä takareidet, polvitaipeet sekä pohkeet kiinni lattiassa Ketteryysrata o Mitataan aika 10 m kääpiökävelyä etuperin 10 m kääpiökävelyä takaperin puomin yli ali yli ali kuperkeikka eteenpäin hyppy ja ilmassa 180 astetta kuperkeikka taaksepäin hyppy ja ilmassa 180 astetta viivajuoksu tavaran vienti 5 metrin, 10- ja 15 metrin päähän B juniorit: Voimatestit o penkki o rinnalleveto + ylöstyöntö o etukyykky Liikkuvuustestit o Olkanivelen liikkuvuus kepin vienti pään yli kädet suorina mitataan oteleveys o Alaselän ja nilkkojen liikkuvuus kädet suorina ylös, keppi niskassa kyykkyyn jos kantapäät nousevat niin jäykkyys nilkoissa jos tapahtuu kallistus eteenpäin niin jäykkyyttä alaselässä mitataan takapuolen etäisyys lattiasta o Lähentäjien kireys selinmakuulla lattialla, jalat suorina ylös seinää vasten ja levitys mitataan polvien etäisyys toisistaan o Eteentaivutus

pelaaja istuu lattialla jalat kiinni penkissä ja taivuttaa itseään eteenpäin siten, että kädet liikkuvat pitkin penkkiä takareidet, polvitaipeet sekä pohkeet kiinni lattiassa 26 A nuoret: Voimatestit o penkki o rinnalleveto + ylöstyöntö o etukyykky Liikkuvuustestit o Olkanivelen liikkuvuus kepin vienti pään yli kädet suorina mitataan oteleveys o Alaselän ja nilkkojen liikkuvuus kädet suorina ylös, keppi niskassa kyykkyyn jos kantapäät nousevat niin jäykkyys nilkoissa jos tapahtuu kallistus eteenpäin niin jäykkyyttä alaselässä mitataan takapuolen etäisyys lattiasta o Lähentäjien kireys selinmakuulla lattialla, jalat suorina ylös seinää vasten ja levitys mitataan polvien etäisyys toisistaan o Eteentaivutus pelaaja istuu lattialla jalat kiinni penkissä ja taivuttaa itseään eteenpäin siten, että kädet liikkuvat pitkin penkkiä takareidet, polvitaipeet sekä pohkeet kiinni lattiassa

11. VOIMAVALMENNUS 27 C JA VANHEMPIEN JUNIOREIDEN VOIMAVALMENNUS LÄHTÖKOHTA: voimaharjoittelun tavoitteena on kehittää lajisuorituksen vaatimaa voimaa, nopeutta tai kestävyyttä tehostamalla hermoston ja lihaksiston yhteistoimintaa tai elimistön aineenvaihduntaa lihastasolla nuoren urheilu-uran tukeminen o yksilöllisyys o kasvu ja kehitys ( luusto, lihaksisto ) o ympärivuotisuus, nousujohteisuus jatkuvan kehityksen takaamiseksi on koneistolta vaadittava enemmän kuin mihin se on tottunut harjoitusvaikutus häviää jos ei jatkuvasti rasiteta yleisvoima ja lajivoima o spesifisyys eli se ominaisuus kehittyy mitä harjoitetaan o voimaharjoittelun tulee näkyä parantuneena lajisuorituksena voimaa on oltava sen verran ettei se häiritse lajisuoritusta ( ei liikaa eikä liian vähän ) kaikessa urheilussa tarvitaan voimaa o mihinkä voimaa tarvitaan: kehon liikuttamiseen tasapainon ylläpitämiseen ja korjaamiseen välineen liikuttamiseen vastustajan liikuttamiseen Mielestäni lajivoimaa kehitettäessä on erotettava kilpa- ja peruskuntokausi, koska jokainen ottelu ja jääharjoitus on lajivoimaharjoitus. Yleisvoimaa voi ja pitääkin kehittää ympärivuotisesti. Seuraavat liikkeet tehdään joko kepillä tai tangolla voimatasosta ja harjoittelutaustasta riippuen. Toistomäärää sekä vastusta vaihtelemalla voidaan kehittää joko kestävyyttä, perusvoimaa, nopeusvoimaa jne. Lajivoimaliikkeet ( kesälllä 1 krt / vko ): Huomioidaan mm: lajinomainen kuormitus, suoritusnopeus, työkulmat luistelukulmassa tapahtuvat kamppailut, liikkumiset, hypyt yli-/alipainoisilla mailoilla ja kiekoilla harjoittelu keskivartaloliikkeet hypyt Yleisvoimaliikkeet ( 2 krt / vko ): Yleisvoimaharjoittelu kehittää lihaksiston harjoitusvalmiutta monipuolisesti ja on edellytys lajikohtaiselle erikoisvoimaharjoittelulle. Yleisvoimaharjoittelussa keskitytään suurten lihasryhmien kehittämiseen tempaus voidaan tehdä joko yhdellä tai kahdella jalalla tempauksen allemeno voidaan tehdä joko yhdellä tai kahdella jalalla kyykkyvala voidaan tehdä joko yhdellä tai kahdella jalalla yliveto rinnalleveto voidaan tehdä joko yhdellä tai kahdella jalalla kyykyt voidaan tehdä joko yhdellä tai kahdella jalalla maastaveto voidaan tehdä joko yhdellä tai kahdella jalalla hauis ja ojentajaliikkeet leuanveto yhdistelmä: esim. rinnalleveto + ylöstyöntö + askelkyykky yleisvoimaliikkeitä kannattaa harjoittelujaksosta riippuen yhdistellä kuten edellä

28 12. SEURAN SISÄISET PELISÄÄNNÖT 12.1 Urheilutoiminta 12.1.1. F-D -juniorijoukkueet Nuorimpien ikäluokissa seuran toimintaideologian avainsanoja ovat: kaikille, hauskaa, onnistumisen elämyksiä, halpaa, lähellä kotia, helposti, turvallisesti. Joukkueen pelisäännöt Seura edellyttää, että kaikkien F- D - juniori-ikäisten joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat yhteistyössä tekevät vuosittain 1.10. mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vanhemmat vahvistavat allekirjoituksillaan. Seuran johdon edustajan on oltava läsnä tilaisuudessa. Kopio pelisäännöistä toimitetaan seuran valmennuspäällikölle viikon sisällä niiden tekemisestä. Valmennuspäällikkö on mukana aina aloittavien joukkueiden pelisääntöpalavereissa. Seura edellyttää, että ko. ikäryhmien pelaajat tekevät omalta osaltaan vastaavat pelisäännöt, joista informoidaan johtoryhmiä ja vanhempia. Joukkueiden muodostaminen F-juniori-ikäluokissa muodostetaan vuosittain 2 3 peliryhmää jos seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. Ikäluokka harjoittelee yhtenä ryhmänä. Joukkueet rakennetaan puhtaista ikäluokista. E - D -junioreissa muodostetaan puolestaan niin monta 15-25:n pelaajan kuin niitä luontevasti syntyy ja mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. Joukkueiden muodostamisesta päättää seuran valmennuspäällikkö yhdessä ikäluokan ohjaajien kanssa. Kaikissa kolmessa ikäryhmässä kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja. Saman ikäryhmän eri joukkueisiin sijoittamisen ensisijaisena taustana on kodin sijainti pääasialliseen harjoituspaikkaan nähden. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet kuitenkin ovat toisaalta tärkein tekijä kun lapset arvioivat harrastuksensa nautittavuutta, nämä pyritään ottamaan huomioon harjoitusryhmiä rakennettaessa. Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa tarvittaessa kantaa valmennuspäällikkö. Pelaajan siirtyminen seuran joukkueesta toiseen Pelaajan siirtymisen seuran joukkueesta toiseen ratkaisevat yhteistyössä ko. joukkueiden ohjaajat, joukkueenjohtajat ja ao. vanhemmat. Jos edellä mainitut ihmiset eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, valmennuspäällikön mielipide on ratkaiseva. Ohjaustoiminta Seura osoittaa joukkueille ohjaajat. Seura pyrkii järjestämään kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtä tasokkaat ohjaajat (2-4 kpl / joukkue.) Ohjaajat pyrkivät auttamaan joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

Toimintavuoden aikana F-E -juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. D-junioreissa joukkueilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. Alueen sarjatoiminnasta johtuen voidaan kaikissa ikäryhmissä sallia poikkeuksia edellä todettuun tapahtumamäärään. Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jäät. Jäänjaosta vastaa seuran puolesta nimetty jäänjakaja / valmennuspäällikkö. Kaikki F-E -juniorijoukkueiden harjoitukset ovat yhteisharjoituksia siten että joukkueella on käytössä joko puolikas tai kolmasosa kentästä. Vain poikkeustapauksissa joukkueella voi olla yksin käytössään koko kaukalo. Harjoituksia voi olla hallissa, teko- tai luonnonjäällä. Kaikki saman ikäryhmän joukkueet saavat saman määrän halli-, teko- tai luonnonjäätä kauden mittaan. Kolmesta viikoittaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla vain kaksi. D-junioreissa harjoitukset voivat olla myös yhteisharjoituksia puolella kentällä ja niitä voi olla sekä hallissa että tekojäällä. Myös tässä ikäryhmässä eri joukkueille taataan sama määrä jääaikaa samanlaisissa olosuhteissa. D-juniorijoukkueiden neljästä viikoittaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla enintään kolme. Ulkojäällä tapahtuvaa harjoittelua koskien em. käytäntöön voidaan sallia kaikissa ikäryhmissä sääoloista johtuvia poikkeuksia, joista joukkueen johdon on sovittava valmennuspäällikön kanssa. Pelaaminen Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Ottelu ohjelma ja -määrä on tarkistutettava etukäteen valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia. Seura osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. F-junioreista muodostetut pelijoukkueet voivat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita ( sarja- ja harjoitusottelut ), että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 20 peliä. E- junioreissa vastaava pelaajakohtainen pelimäärä on 25-30 ja D-junioreissa 30-40. Joukkueen johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa minkä tahansa joukkueen kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä. HUOM! Pelimääriä laskettaessa yksi turnauspäivä, vaikka sisältäisikin useamman pelin, on yksi ottelu! Peluuttaminen Seura sitoutuu siihen, että lapsia peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikaudenkin puitteissa tasapuolisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja- että harjoitusotteluita. 29

30 F-juniorien harjoitusryhmistä muodostetaan otteluihin maalivahti mukaan luettuna 10-15:n pelaajan joukkueita riittävän pelikohtaisen suorituksellisen toistomäärän varmistamiseksi. E- ja D -junioreissa seura suosittelee, että yksittäinen ottelu pelataan kolmella kentällä riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. Tasapuolisuus kauden mittaan järjestetään ottelusta toiseen lepääviä pelaajia kierrättämällä. Tasapuolisuutta ei mitata sekuntikellolla, vaan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina, liiton juniorisääntöjen mukaisina vaihtoina. Yksivaihto ei ole yksi ottelu. Peliajan saamisen edellytyksenä on kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen. HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä! Poissaolosta ilmoittaminen Pelaaja tai hänen puolestaan joku on velvollinen ilmoittamaan hänen poissaolostaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen sen alkamisaikaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuohjaajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle. HUOM! Pelaajaa ei saa rankaista harjoittelukielloilla, pelaamattomuudella tai vastaavilla sanktioilla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan joukkueen yhteisestä tapahtumasta sovittuun määräaikaan mennessä! Pelaajan kehittymisen arviointi Jokainen pelaaja saa itselleen halutessaan haltuun 1-2 kertaa vuodessa (jouluna ja / tai pelikauden päätteeksi) kirjallisen arvioinnin, joka koostuu kolmesta osasta: Nämä jääkiekkotaidot hallitset vähintäänkin kohtuullisesti, Näissä jääkiekkotaidoissa sinulla on eniten parantamisen varaa ja Näissä asioissa olet muutoin OK. Ohjaajat ovat velvollisia keskustelemaan pelaajan kanssa palautteesta, jos tämä sitä haluaa. Pelaajan värvääminen Pelaajan värvääminen toiselta seuran joukkueelta tai toisesta seurasta on kielletty! Pelaajan erottaminen joukkueesta Joukkueeseen kerran mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käyttäytymiseen liittyvistä syistä. Erottamisesta päättää seuran hallitus. Ongelmien ratkaiseminen Tähän kohtaan (1.1.) liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä seuran hallitus yhdessä valmennuspäällikön kanssa.

12.1.2. C- ja vanhemmat juniorijoukkueet 31 Seuran periaatteena C- ja vanhempien juniorien kohdalla on, että on pelaajan edun mukaista, että hän pelaa ensisijaisesti omassa ikäluokassaan. Vasta toissijaisesti että hän pelaa kykyjensä, tavoitteidensa, ja innokkuutensa (tässä tärkeysjärjestyksessä) edellyttämässä joukkueessa. Joukkueiden muodostaminen Seura muodostaa niin monta vähintään neljän kentällisen ja 2-3:n maalivahdin joukkuetta (n. 23-25 pelaajaa) kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus. Joukkueiden muodostamisesta päättävät seuran juniorijaoston puheenjohtaja sekä valmennuspäällikkö. Jos pelikaudelle syntyy esimerkiksi kaksi C2-juniorijoukkuetta, tavoitteellisimmat ja taidollisesti pisimmälle kehittyneet harjoittelevat ja pelaavat toisessa joukkueessa ja vähemmän tavoitteita omaavat sekä taidollisesti ei niin pitkälle kehittyneet toisessa. Näin seuraan voi vielä tulla uutena mukaan vaikka 15-vuotias nuori. Lopulliset joukkueet muodostetaan ikäluokissa kesän harjoitusryhmistä 15.8. mennessä. Eri joukkueisiin sijoittamisen suorittavat joukkueiden nimetyt vastuuvalmentajat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa. Valmennuspäällikön näkemys on viime kädessä ratkaiseva. Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen Siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu pääsääntöisesti tasotarkistusten kautta. Näitä tehdään vuosittain kauden päätteeksi, keväällä. Tarkistuksia voidaan tehdä myös kauden aikana, kuitenkin ennen 31.12. Tarkistuksen tekee ja pelaajan siirtymisestä päättää valmennuspäällikkö apunaan joukkueiden valmentajat ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat. Tasotarkistusten helpottamiseksi keväällä ja kesällä sekä tarvittaessa myös syksyllä saman ikäryhmän joukkueille järjestetään yhteisiä harjoituksia ja pelejä. Siirtyminen saman ikäluokan tavoitteellisempaan joukkueeseen tai vanhempaan ikäluokkaan on mahdollista vain pelaajan ja hänen vanhempiensa suostumuksella. Suostumisen selvittää valmennuspäällikkö. Siirtymisen lähtökohta on, että pelaaja ottaa pysyvän pelipaikan joukkueesta, johon siirtyy. Siirtämisestä ikäluokan harrastejoukkueeseen keskustellaan pelaajan ja hänen vanhempiensa kanssa. Valmennuspäällikkö on velvollinen perustelemaan siirtämisen tarpeen. Pelaaja on yhden siirtymisen jälkeen kauden loppuun asti sen joukkueen pelaaja, johon on siirtynyt. Ohjaustoiminta Seura osoittaa joukkueille valmentajat. C-junioreista ylöspäin kyvykkäimmät valmentajat (vähintään 2 kpl / joukkue) sijoitetaan tavoitteellisempiin joukkueisiin. Mahdollisiin C-A -juniorien harrastejoukkueisiin seura takaa vähintään yhden valmentajan. Valmentajat yrittävät auttaa joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

C-, B- ja A-juniorien tapahtumamäärä sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen. 32 Jääharjoittelu Seura osoittaa joukkueille jääharjoitusajat. Jään jakamisesta vastaa seuran tehtävään nimeämä jäänjakaja / valmennuspäällikkö. C- ja vanhemmissa junioreissa ikäryhmän tavoitteellisemman joukkueen jääntarpeet otetaan ensin huomioon. Mahdollisille harrastejoukkueille annetaan jäätä siten, että mielekäs jääkiekon harrastaminen on mahdollista. Valmennuspäällikön näkemys asiasta on seuran kanta C- A- junioreissa. Harjoitusmäärät sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen. Pelaaminen Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita. Ottelu ohjelma ja -määrä on tarkistutettava etukäteen valmennuspäälliköllä, jolla on näkemyksensä puitteissa valtuudet tarvittaessa tehdä ohjelmaan muutoksia. Seura osallistuu C2-joukkueillaan alueen tälle ikäluokalle järjestämiin sarjoihin alueen sääntöjen mahdollistamalla tavalla. Tämän ikäryhmän joukkueet saavat joukkueena pelata kauden mittaan sellaisen määrän otteluita, että jokaista pelaajaa kohden tulee enintään 45 peliä. Joukkueen johtaja tai vastuuvalmentajan nimeämä henkilö on velvollinen pitämään kirjaa pelaajien pelaamista otteluista. Valmennuspäälliköllä on oikeus milloin tahansa kauden aikana tarkistaa kenen tahansa pelaajan osalta ko. määrä. Seura pyrkii C1- ja vanhemmissa ikäluokissa pelaamaan tavoitteellisilla joukkueillaan niin korkealla alueellisella tai kansallisella tasolla kuin mahdollista. Harrastejoukkueet ilmoitetaan niihin sarjoihin, joihin se alueen sääntöjen puitteissa on mahdollista. C1-A -juniorien tavoitteellisissa joukkueissa kehittämistarpeet sekä sarjan rakenne määrittävät pelaajakohtaisen pelimäärän, jonka valmennuspäällikkö hyväksyy. Vastaavien ikäryhmien mahdollisissa harrastejoukkueissa johtoryhmät sopivat yhdessä valmennuspäällikön kanssa järkevästä ottelumäärästä. HUOM! Pelimääriä laskettaessa yksi turnauspäivä, vaikka sisältäisikin useamman pelin, on yksi ottelu! Peluuttaminen C-A -junioreiden tavoitteellisissa joukkueissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on 1) kaikkien sekä yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että pelaajien laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen ja 2) tunnollinen harjoituksissa käyminen sekä 3) määrätietoinen harjoittelu. Mahdollisissa harrastejoukkueissa kaikkia peluutetaan yhtä paljon niin yksittäisessä ottelussa kuin koko pelikaudenkin mittaan riippumatta harjoittelumääristä tai - tehokkuudesta. HUOM! Pelaajia, jotka eivät pelaa, ei voi velvoittaa vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä!