ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA Venäjä

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA VENÄJÄ

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 5 Sisältö ALKUSANAT...6 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ, OSA I...8 Yhteenveto Venäjän Barentsin alueen tulevaisuuden näkymistä...9 Suomalaisyritysten mahdollisuudet alueella...16 Visio 2015: Barentsin alue merkittävä osa Suomen ja Venäjän kauppaa...20 Strategiset tavoitteet 2015...21 Strateginen tavoite 1. Valtiojohdon yhteydenpito Barentsin alueen keskeisimpiin toimijoihin...22 Strateginen tavoite 2. Alueellisten Barentsiin liittyvien toimien koordinointi Suomessa...23 Strateginen tavoite 3. Suomen näkyvyyden parantaminen Venäjän Barentsin alueella...24 Strateginen tavoite 4. Liikenneyhteyksien kehittäminen Pohjois-Suomen ja Venäjän Barentsin alueen välillä...25 Strateginen tavoite 5. PK-yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen...26 Arvio strategisiin tavoitteisiin liittyvästä lisärahoitustarpeesta...27 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ, OSA II...29 1. Murmanskin alue...30 2. Komin tasavalta...41 3. Arkangelin alue...47 4. Nenetsian autonominen piirikunta...59 5. Karjalan tasavalta...67 6. Kansainväliset verkostot...80 7. Lähteet...88

6 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Alkusanat Venäjä on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Suomalaiset yritykset ovat vahvasti mukana erityisesti Pietarin ja Moskovan liike-elämässä. Maamme on merkittävässä roolissa erityisesti Venäjän tuontiin, mutta myös vientiin liittyvissä logistisissa ketjuissa. Monet ulkomaiset yritykset etabloituvat Venäjälle juuri Suomen kautta. Vahvasta Venäjään liittyvästä osaamisestamme huolimatta Barentsin alueen tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin jäänet Suomessa vähälle huomiolle. Pääosa yritysten strategioista suuntautuu Pietariin ja Moskovaan tai kattaa korkeintaan Venäjän muut miljoonakaupungit. Valtiovallan toimet ja julkisten toimijoiden strategiset linjaukset ovat olleet pitkälti samansuuntaisia. Tämän Barents-strategiatyön tavoite on edesauttaa suomalaisten yritysten menestymistä Barentsin alueen markkinoilla Venäjällä. Strategian laatiminen tuli ajankohtaiseksi Norjan otettua käyttöön ensimmäisiä kaasukenttiä arktisilla alueilla ja Venäjän käynnistäessä suurten investointien valmistelua Murmanskin alueella. Barentsin alueella odotetut investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia monille elinkeinoelämän aloille. Barentsin alueen hankkeiden laajuus tekee hankkeista merkittäviä koko Suomen elinkeinoelämän kannalta. Barentsin alueen hankkeet on huomattu myös kansainvälisesti ja ulkomaisten yritysten toiminta alueella on vilkastunut. Elinkeinopainotteinen Barents-Strategia -hankkeen tulokset on laadittu laajapohjaisena yhteistyönä Barentsin alueen asiantuntijoiden ja alueella toimivien yritysten kanssa. Hankkeen ohjaukseen ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan liitto, Lapin liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Oulun kaupunki, Kokkolan kaupunki, Rovaniemen kaupunki, Lapin kauppakamari, Finnbarents, Oy SteelDone Group Ltd. ja Oulun kauppakamari. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Oulun kauppakamarista. Ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut Ramboll, jossa työstä on vastannut Jukka Siren. Strategiatyö on rahoitettu osaltaan Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelmasta. Elinkeinopainotteinen Barents-strategia hankkeen tulokset on esitetty tässä loppuraportissa, joka on kaksiosainen. Elinkeinopainotteinen Barents-Strategia -raportin I-osa esittää tiivistetyn yhteenvedon Venäjän Barentsin alueen tulevaisuudennäkymistä, arvioi suomalaisten yritysten mahdollisuuksia alueella, linjaa vuoteen 2015 ulottuvan tavoitetilan sekä esittää strategisia toimenpiteitä valtiovallalle, maakuntaliitoille, kaupungeille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille tavoitetilan saavuttamiseksi. Elinkeinopainotteinen Barents-strategia -raportin II-osa on luonteeltaan taustoittava ja esittelee laajasti Venäjän Barentsin Alueen elinkeinoelämää, kehitysnäkymiä ja verkostoja. Elinkeinopainotteisen Barents-Strategian laatiminen käynnistyi loppuvuodesta 2007. Barentsin alueen elinkeinoelämän nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä koskevat, tässä raportissa esitetyt selvitykset tehtiin tammi-lokakuussa 2008. Loppuvuodesta 2008 syventynyt globaali talouskriisi on luonnollisesti vaikuttanut tilanteeseen myös Barentsin alueella, mutta talouskriisi tuskin pysäyttää Barentsin alueen taloudellisina vetureina toimivien öljy- ja kaasuhankkeiden kehittämistä. Öljy- ja kaasuhankkeiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman merkittäviä infrastruktuuri-investointeja, joten Barentsin alue tarjonnee mahdollisuuksia myös talouskriisin koettelemina lähivuosina. Elinkeinopainotteinen Barents-Strategia -hankkeen ohjaukseen osallistuneet tahot haluavat kehittää Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Barentsin alueella nyt laaditun strategian avulla yhdessä Suomen valtiojohdon kanssa. Strategian toteuttaminen vaatii laajapohjaista yhteistyötä paitsi Suomessa myös kansainvälisesti mm. norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Pohjoismainen yhteistyö eri tasoilla on keskeistä niin kansainvälisten liikenneyhteyksien edistämisessä kuin pk-yritysten verkostoitumisessa.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 7 Helsingissä 12.5.2009 Mauri Gardin Rovaniemen kaupunki Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan Liitto Antti Isotalus Kokkolan kaupunki Esko Lotvonen Lapin Liitto Jaakko Okkonen Oulun kauppakamari Matti Pennanen Oulun kaupunki Timo Rautajoki Lapin kauppakamari Altti Seikkula Keski-Pohjanmaan Liitto

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ OSA I

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 9 Yhteenveto Venäjän Barentsin alueen tulevaisuuden näkymistä Venäjän Barentsin alue koostuu alla luetelluista alueista, joiden yhteenlaskettu väestö on noin 3,8 miljoonaa henkeä. Väestömäärä on laskenut hitaasti viime vuosina ja tämän trendin uskotaan jatkuvan. Murmanskin alue 850 000 asukasta Komin tasavalta 970 000 asukasta Arkangelin alue 1 300 000 asukasta Nenetsian autonominen piirikunta 42 000 asukasta Karjalan tasavalta 690 000 asukasta Barentsin meri Murmansk Murmanskin alue Kan Naryan-Mar Nenetsian autonominen piirikunta Vorkyta Kem Belomorsk Karjalan tasavalta Barentsin alue Arkangel Ukhta Arkangelin alue Komin tasavalta Petroskoi Syktyvkar Väestö keskittyy voimakkaasti kaupunkeihin. Alueiden suurimpia kaupunkeja ovat: Murmanskin alue: Murmansk (320 000 asukasta) Komin tasavalta: Syktyvkar (230 000), Ukhta (104 000) Arkangelin alue Arkangeli (355 000), Severodbinsk (195 000) Nenetsian autonominen piirikunta Naryan-Mar (19 000) Karjalan tasavalta Petroskoi (266 000) Keskimääräiset kuukausipalkat alueella vaihtelevat toimialasta riippuen noin 300 eurosta 1 400 euroon kuukaudessa. Tyypillisesti keskimääräinen kuukausipalkka on noin 500 euroa. Palkat ovat olleet melko voimakkaassa nousussa viime vuosina.

10 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Murmanskin alue Shtokmanin kaasukenttä Alueen tärkein projekti on Shtokmanin kaasukentän kehittäminen. Shtokman sijaitsee Venäjän avomerialueella Barentsinmerellä n. 600 kilometrin päässä Murmanskista. Meren syvyys alueella vaihtelee 320 metristä 340 metriin. Kaasukentällä on 3,8 triljoonaa kuutiometriä kaasua ja 31 miljoonaa tonnia kaasunlauhdetta. Kaasuntuotannon on arvioitu voivan alkaa vuonna 2013. Venäjän osalta Shtokmanin kehitystyöstä vastaa Sevmorneftegas (Gazpromin tytäryhtiö). Kehitystyöhön osallistuvat myös Total ja StatoilHydro. Helmikuussa 2008 Gazprom, Total ja StatoilHydro solmivat osakkuussopimuksen, jolla perustettiin Shtokman Development AG yhtiö. Gazprom omistaa yrityksen osakkeista 51 prosenttia, Total 25 prosenttia ja StatoilHydro 24 prosenttia. Yhtiö omistaa Shtokmanin kaasulauhdekentän ensimmäisen vaiheen infrastruktuurin 25 vuotta sen käyttöönotosta. Shtokmanin kehittämiseen liittyen on sovittu, että viisi prosenttia kaasusta varataan alueen oman energiatarpeeseen. Tällä luodaan suotuisat olosuhteet energiaintensiivisten tuotantolaitosten kehittämiselle. Murmanskin aluehallinto on perustanut Murmanshelf -yhdistyksen edesauttamaan venäläisten ja ulkomaisten yritysten panostuksia Shtokmanin kehittämiseen.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 11 Shtokmanin kaasukenttäalueen kehittämiseen kuuluvat seuraavat rakennushankkeet: - porauslautat - merenalainen kaasuputki Shtokmanista rannikolle - nesteytetyn maakaasun laitos - nesteytetyn kaasun vientikuljetuksiin tarkoitetut tankkerit - kaasuputki Barentsin rannikolta Itämerelle Nord Stream-putken lähtöpisteeseen. Shtokmanin kehittämiseen liittyviä merkittäviä investointeja ovat: - Teriberkan kehittäminen kaasusatamana ja nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksena. Tavoitteena neljä kertaa suurempi kapasiteetti kuin StatoilHydron Melkøan laitoksen kapasiteetti Hammerfestissa. - Nesteytetyn maakaasun vientisataman kehittäminen Teriberkassa tai sen lähistöllä. - Asuintalojen ja infrastuktuurin rakentaminen Teriberkaan 15 000 työntekijälle. - Teiden ja kuljetusinfrastruktuurin rakentaminen Teriberkan ja Murmanskin välille. - Kaasuputken rakentaminen Teriberkasta Leningrad Oblastiin ja yhdistäminen Nordstream-putkeen kaasun kuljettamiseksi Saksaan. - Jakelukeskus Kuola-vuonoon. Shtokmanin alueen vaatimat investoinnit ovat arvion mukaan yhteensä noin 50 miljardia euroa, Shtokman Development AG yhtiön budjetti vuodelle 2009 on noin 550 miljoonaa euroa. Murmanskin liikenteellisen solmukohdan kehittäminen Murmanskin liikenteellisen solmukohdan yleissuunnitelma tehtiin ja hyväksyttiin Venäjän valtion liikennestrategian osana. Suunnitelmaan kuuluu öljy- ja rahtiterminaalien sekä Kuolalahden itäja länsirannan hiili- ja konttiterminaalien rakentaminen. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu sataman vanhan osan rataverkon sekä tulli- ja verohuojennuksia mahdollistavan erityistalousalueen kehittäminen. Päätavoite on edistää satamasektorin kehitystä ja kilpailukykyä Barentsin alueen ulkomaisiin satamiin verrattuna. Muut toimialat Murmanskin alueella on käynnissä ja suunnitteilla useita merkittäviä kaivoshankkeita ja infrastruktuurin kehityshankkeita. Erityisesti Shtokmanin kaasukentän kehittäminen, mutta myös muut hankkeet edellyttävät infrastruktuurin ja talonrakentamisen lisäämistä alueella.

12 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Komin tasavalta Energiasektori Energiasektori öljyn, kaasun ja hiilen tuotanto - hallitsee Komin alueen teollisuutta ja tuottaa noin 70 prosenttia koko alueen teollisuustuotannosta. Energiasektorin keskeisistä investointihankkeista voidaan mainita: Yenisey Co Ltd. Öljyn ja kaasun käsittely- ja jalostuslaitos, jonka kapasiteetti olisi miljoona tonnia raakaöljyä vuodessa. Bovanenkovo Ukhta kaasurunkoputkiverkosto. Bovanenkovo-Vorkyta-Ukhta-Torzhok on määritelty keskeiseksi kaasunkuljetusreitiksi. Kaasuputken linjaus Komissa on suunniteltu rakennettavan kulkemaan seitsemän alueen läpi: Vorkyta, Inta, Pechora, Sosnogorsk, Ukhta, Knyazh-Pogost ja Ust-Vym. Gasprom on viime aikoina osoittanut lisääntyvää kiinnostusta hankkeeseen ja lisännyt budjettivarauksia hankkeeseen. Metsäteollisuus Metsäteollisuus on Komin toiseksi tärkein teollisuudenala. Sahatavaran, selluloosan ja paperin lisäksi alueella tuotetaan erilaisia rakennustarvikkeita, lastulevyjä, liimavanereita ja huonekaluja. Tärkeimpiä yrityksiä ovat Mondi Business Paper, Syktyvkar Boumizdeliya Ltd. ja Syktyvkar Tissue Group. Puolet paperituotteista menee vientiin, yhteensä yli 80 eri maahan. Jalostuskapasiteetin puute rajoittaa kuitenkin metsäteollisuutta Komissa. Keskeisiä investointihankkeita: Udora sellu- ja paperitehtaan rakentaminen, jonka kapasiteetti olisi seuraava: valkaistu sellu 205 800 tonnia/vuosi, sulfaattisellu 213 000 tonnia/vuosi, puuhioke 100 000 tonnia/vuosi, aaltokartonki 250 000 tonnia/vuosi, painopaperi 250 000 tonnia/vuosi. Kaivosteollisuus Kaivosteollisuus Komin alueella on vakaassa tilanteessa ja sen uskotaan pysyvän edelleen tulevina vuosina tasavallan prioriteeteissa korkealla. Alueella toimii kuusi kaivosyhtiötä, jotka tuottavat mm. bauksiittia, baryyttia, mangaanimalmia ja kvartsikuituja. Johtavat yhtiöt alueella ovat JSC Komi Aluminiun, JSC Bauxite of Timan, JSC Yarega-Ruda ja JSC Hoylinsky Enrichment Plant. Keskeisiä investointihankkeita: Bauksiitti-alumiini sektorin kehittäminen Komin tasavallassa sekä Sosnogorksin alumiinijalostamon toteuttaminen Yaregan malmikaivos ja jalostamo, jonka kapasiteetti olisi 650 000 tonnia/vuosi Muut toimialat Production Company Kaskad, Co.ltd, betonituotteiden ja elementtien tuotannon kehittäminen, Pechora. Infrastruktuuri-hankkeiden toteuttaminen. Valtatien rakentaminen välille Syktyvkar Ukhta Pechora Usinsk Naryan Mar, lisäksi yhteydet Vorkutaan ja Salekhardiin Rautatierunkolinjan rakentaminen Solikamsk Gainy Syktyvkar Karpogory Arkangeli.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 13 Arkangelin alue Metsäteollisuus Metsäteollisuus on Arkangelin tärkein teollisuudenala. Viimeisen viiden vuoden jaksolla alan vuosittaiset investoinnit ovat vaihdelleet 50 100 miljoonan euron välillä ja kohdistuneet OAO Arkhangelsk Pulp and Paper Mill:in, OAO Kotlas Pulp and Paper Mill:in, OAO Solombala Pulp and Paper Mill:in, ZAO Timber Mill 25:n ja OAO Onega Woodworking Plant:in kehittämiseen. Tällä hetkellä neljä Arkangelin alueen metsäteollisuuden projektia on sisällytetty Venäjän metsäteollisuuden investointilistaan: - Vaneri ja sahatavaratuotannon kehittäminen Arkangelissa minkä kapasiteetti olisi 95 000 kuutiometriä/vuosi. - OAO Arkhangelsk Pulp and Paper Mill:in kartonkituotannon uudelleenkäynnistäminen. - Puunjalostuslaitoksen perustaminen OOO Ustyanskyn puunkäsittelylaitoksen yhteyteen. - Kartonki- ja paperintuotannon nykyaikaistaminen Kotlas Pulp and Paper Mill:in tuotantolaitoksilla. Lisäksi puunjalostussektorilla on kaksi mahdollista projektia: - Kuitulevytuotannon rakentaminen Velskin alueella. Suunniteltu kapasiteetti olisi 150 000-270 000 kuutiometriä/vuosi. - Kuitulevytuotannon rakentaminen Savinkyyn, Plesetskiin. Projektin takana on LAD yritys Arkangelista. Aluehallinto on käynnistämässä neuvotteluja ulkomaisten sijoittajien kanssa paperi- ja sellutehtaiden rakentamiseksi. Saksalaisten sijoittajien kanssa neuvotellaan tehtaan rakentamisesta Lukovetskyyn. Englantilaisten sijoittajien kanssa tarkastellaan mahdollisuuksia rakentaa puugranulaatteja ja pellettejä tuottava laitos. Koneenrakennus Koneenrakennus on metsäteollisuuden jälkeen toiseksi suurin toimiala. Koneenrakennusalan yrityksillä on merkittävä osuus Arkangelin alueen teollisuustuotannossa. Keskeisiä koneenrakennuksen osa-alueita ovat: Meritekniikan ja laitteiden valmistus arktisten alueiden teollisuutta varten. Voimalaitostekniikka. Laivanrakennus ja korjaus, sekä sotilasteollisuudelle että siviilipuolelle. Muut toimialat Kaivostoiminnan kehittämishankkeet. Investoinnit paikalliseen energiantuotantoon ja jakeluun. Infrastruktuuri-hankkeiden toteuttaminen. Belkomurin rautatie. Belkomurin rautatien rakentaminen on strategisesti tärkeää Venäjälle ja erityisesti Arkangelin sataman kehittämiselle, koska se muodostaa kuljetuskorridorin Arkangeli-Syktyvkar-Kudymkar-Perm. Tämä tarjoaisi lyhyimmän reitin Siperian ja Uralin alueilta Arkangelin ja Murmanskin satamiin. Lisäksi ratayhteys helpottaa merkittävästi kansainvälisiä yhteyksiä Pohjois-Euroopan ja Lähi-idän ja Kaakkois-Aasian välillä. Belkomurin rautatien rakentamisen on arvioitu käynnistyvän vuonna 2016, rakentaminen kestää 5-6 vuotta. Arkangelin alueen hallinnon tavoitteena on syväsataman rakentaminen 55 kilometriä Arkangelista pohjoiseen, Sukhaya-lahden alueelle.

14 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Nenetsian autonominen piirikunta Öljy- ja kaasutoimiala Öljy- ja kaasutoimiala on Nenetsian autonomisen piirikunnan talouden perusta. Ala muodostaa noin 99 prosenttia teollisuustuotannosta. Budjetin tulot ovat kasvaneet vuoden 1997 6,2 miljoonasta eurosta 190 miljoonaan euroon vuonna 2007. Öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämisessä tapahtuneen nopean kehittymisen myötä teollisuuden investoinnit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Noin 90 prosenttia investoinneista suuntautuu polttoaineteollisuuteen. Suurin investointien lähde on emoyhtiöiden rahoitus. Alueen kehitys muodostuu pitkälti öljyntuotantoa harjoittavien yritysten (Rosneft, LUKOIL, Total, Surgutneftegaz, TNK-BP) investointisuunnitelmiin. Esimerkkeinä viime vuosien aikana aloitetuista investointiprojekteista voidaan mainita: - Varandeyn öljynvientiterminaalin rakentaminen Barentsin merellä, minkä kustannus 700 miljoonaa euroa, kesto 5 vuotta, ja toteuttaja OAO Varandey Terminal - ZPS Southern Khylchuyu BRP Varandey öljykenttien välisen öljyputken rakentaminen, minkä kustannus on 250 miljoonaa euroa, kesto 3 vuotta, ja toteuttaja OOO Naryanmarneftegaz. - Putkijärjestelmä Kharyaga-Indiga toteuttaminen. Omistaja on OAO TK Transneft. - Kaasulaitoksen rakentaminen Kumzhin lähelle. Omistaja on OOO SN Invest. Infrastruktuurihankkeet Nenetsian luonnonvarojen hyödyntämistä vaikeuttaa alueen vaikea saavutettavuus, infrastruktuurin puutteet ja ankarat ilmasto-olosuhteet. Yksi investointien keskeinen kohde onkin infrastruktuuri. Nenetsian autonomisen piirikunnan hallinto on tehnyt prioriteettilistan infrastrutuurin investointihankkeita. Listalla ovat seuraavat hankkeet, jotka pyritään käynnistämään tulevina vuosina: - Naryan-Mar - Usinks -tie (3.vaihe), minkä kustannus on 245 miljoonaa euroa, ja kesto 5 vuotta - Naryan-Mar Commercial Port:in perusparannus, minkä kustannus on 24 miljoonaa euroa, ja kesto 2 vuotta - Kaasuputki Naryan-Mar Telviska Velikovisochnoe. - Jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnostaminen Iskateleyssa, minkä kustannus on 18 miljoonaa euroa, ja kesto 3 vuotta. - Jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnostaminen Kachgortin kunnassa Naryan-Marissa. Vuoteen 2030 ulottuva Venäjän rautatieliikenteen kehittämisstrategia sisältää kahden rautatielinjan rakentamisen Nenetsian alueen läpi Jäämerelle, minkä kokonaiskustannus on 3,3 miljardia euroa. Toinen ratalinja kulkee Vorkutasta Ust-Karaan (210 km) ja toinen Sosnogorskista Indigaan (610 km). Lisäksi Nenetsian viranomaiset esittävät, että Vorkuta Ust-Karan rataa jatkettaisiin Amdermaan, jolloin rata kulkisi useiden mineraaliesiintymien kautta. Mineraalivarantojen arvo on noin 100-135 miljardia euroa.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 15 Karjalan tasavalta Karjalan tasavallan hallitus on linjannut tavoitteitaan Suositukset Karjalan tasavallan yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehittämiseksi vuoteen 2012 -raportissa. Ohjelman mukaan Karjalan tasavallan kehittämisen painopisteet ovat seuraavat: - teollisuuden kehittäminen, erityisesti johtavat sektorit - puunjalostus- ja kaivosteollisuus tavoitteena pitkälle jalostetut puutuotteet ja luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen - maatalouden tukeminen kansallisen maataloussektorin kehittämisohjelman puitteissa sekä kalankasvatuksen ja kalatuotteiden jalostuksen tukeminen - turismin kehittäminen - kuljetus- ja tulli-infrastruktuurin parantaminen - rakentamisvolyymin kasvattaminen, sisältäen asuntorakentamisen kansallisen asuntorakennusohjelman mukaisesti - pienyritysten toimintaedellytysten kehittäminen - innovaatiopotentiaalin luominen Alla on esitetty muutamia esimerkkejä kehityshankkeista teollisuusaloittain. Metsäteollisuus Metsäteollisuus on alueen johtava teollisuudenhaara. Sen osuus kokonaistuotannosta on 40 prosenttia ja yli puolet alueen työntekijöistä työskentelee metsäteollisuudessa. Karjalan metsäteollisuuden tuotteilla on merkittävä aseman Venäjän markkinoilla: 24 prosenttia paperin tuotannosta, 35 prosenttia sanomalehtipaperista, 59 prosenttia paperisäkeistä, 6 prosenttia tukkipuusta ja 4 prosenttia puusta. Esimerkkeinä metsäteollisuuden kehityshankkeista voidaan mainita seuraavat: - OAO Segezhskyn paperi- ja sellutehtaan kunnostaminen - OAO Pitkyaranta sellutehtaan teollisuuslaitosten korjaaminen - Huonekalutehtaan rakentaminen (OOO Svedwood Karelia) - levyjen tuotantolaitoksen rakentamisen jatkaminen (OAO DOK Kalevala) Kaivosteollisuus Karjalan kaivos- ja metallurgia-ala, johon kuuluuvat metallit ja rakennusmateriaalit, on lupaava ja voimakkaasti investoiva toimiala. Tällä hetkellä kehitystoiminta on painottunut rakennuskiven louhinta- ja tuotantoyrityksiin. Tuotantomäärien kasvattamiseksi OAO Karelsky Okatysh on luonut investointiohjelman, jonka tavoitteena on laitosten modernisointi, sekä Korpangskyn esiintymän ja läheisten rautaesiintymäalueiden kehittäminen. Ohjelma kestää vuoteen 2016 asti ja siihen liittyvien investointien arvo on 167 miljoonaa euroa. Infrastruktuuri Karjalasta ovat hyvät tie-, rautatie ja vesistökuljetusyhteydet Venäjän keski- ja itäosiin. Karjalan alueen taloudellinen kehittyminen ja toimintaedellytykset ovat voimakkaasti sidoksissa liikenneyhteyksiin ja niiden edelleen kehittämiseen. Karjalan hallitus onkin tehnyt toimenpiteitä liikenneverkon kehittämiseksi: tieyhteyksiä ja rajan ylityspaikkoja on kehitetty, Sortavala Pietari ja Petroskoi Sortavala Pietari teiden rakentamista suunnitellaan ja Venäjän liikenneministeriötä on informoitu rataverkon kehitystarpeista.

16 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Suomalaisyritysten mahdollisuudet alueella Venäjä on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Suomalaiset yritykset ovat vahvasti mukana erityisesti Pietarin ja Moskovan liike-elämässä. Maamme on merkittävässä roolissa erityisesti Venäjän tuontiin, mutta myös vientiin liittyvissä logistisissa ketjuissa. Monet ulkomaiset yritykset etabloituvat Venäjälle juuri Suomen kautta. Vahvasta Venäjään liittyvästä osaamisestamme huolimatta Barentsin alueen tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin jäänet Suomessa vähälle huomiolle. Pääosa yritysten strategioista suuntautuu Pietariin ja Moskovaan tai kattaa korkeintaan Venäjän muut miljoonakaupungit. Valtiovallan toimet ja julkisten toimijoiden strategiset linjaukset ovat olleet pitkälti samansuuntaisia. Tämän Barents-strategiatyön tavoite on edesauttaa suomalaisten yritysten menestymistä Barentsin alueen markkinoilla Venäjällä. Elinkeinopainotteisen Barents-Strategian laatiminen käynnistyi loppuvuodesta 2007. Barentsin alueen elinkeinoelämän nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä koskevat, tässä raportissa esitetyt selvitykset tehtiin tammi-lokakuussa 2008. Loppuvuodesta 2008 syventynyt globaali talouskriisi on luonnollisesti vaikuttanut tilanteeseen myös Barentsin alueella, mutta ei ilmeisesti niin voimakkaasti kuin esimerkiksi Pietarissa ja Moskovassa, jossa esimerkiksi rakentaminen on hiljentynyt olennaisesti. Talouskriisi tuskin pysäyttää Barentsin alueen taloudellisina vetureina toimivien öljy- ja kaasuhankkeiden kehittämistä. Öljy- ja kaasuhankkeiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman merkittäviä infrastruktuuri-investointeja, joten Barentsin alue tarjonnee mahdollisuuksia myös talouskriisin koettelemina lähivuosina. Kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa Venäjä ja venäläiset toimijat saattavat kuitenkin käyttäytyä protektionistisesti: tullit saattavat nousta ja suurten projektien hankinnat saattavat suuntautua venäläisille yhtiöille. Oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämisen merkitys markkinoille pääsyssä korostuu. Barents Observer 10.11.2008: Venäjän hallitus on esittänyt 55-kohtaisen listan toimista, joilla maa selviää taloudellisesta kriisistä. Toimien joukossa on massiiviset kotimaisille valmistusyrityksille annettavat tuet ja valtion tukemien investointiprojektien käynnistäminen. Sanomalehti Vedomostin mukaan hallitus aikoo kasvattaa kotimaisilta yrityksiltä tehtäviä tilauksia vuonna 2009 100 prosenttia, 8 triljoonaan ruplaan (23 miljardia EUR). Toimenpidelista (saatavissa hallituksen internetsivuilta) sisältää myös suurimpien pankkien tarkempaa valtion kontrollia. Keskuspankin edustajia asetetaan useiden suurten kansallisten pankkien johtoon, jotta varmistetaan, että valtion rahat ohjautuvat oikeisiin kohteisiin. Lisäksi hallitus painostaa maan suurimpia yrityksiä käynnistämään isoja hankkeita kysynnän virkistämiseksi. Moscow Timesin mukaan valtionyhtiöiden ja valtion hallitsemien luonnollisten monopolien, kuten Gazpromin on vuoden loppuun mennessä nostettava investointiastettaan kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi. Mikäli nämä yritykset vievät suuria investointiprojektejaan eteenpäin, tämä kiihdyttää kysyntää tällä hetkellä laskevilla metallien, energian ja laitteiden markkinoilla sekä luo työpaikkoja ihmisille, jotka on juuri irtisanottu, kertoi Yelena Matrosova, makrotalouden tutkimusjohtaja BDO Union konsulttiyrityksestä.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 17 Murmanskin alue Shtokmanin kaasukentän kehittäminen jatkunee talouskriisistä huolimatta. Shtokmanin kaasukenttään suoraan liittyviä investointeja sekä hankkeeseen välillisesti liittyviä infrastruktuuriinvestointeja jatkettaneen. Shtokman development AG on äskettäin hyväksynyt vuodelle 2009 budjetin, jonka loppusumma on 554 miljoonaa euroa. Shtokmanin kaasukentän kehittämiseen liittyvät tekniset haasteet tulevat vaatimaan kansainvälistä, monialaista yhteistyötä: logistiikka (sekä tavara että henkilö), arktisten olosuhteiden tuntemus, koneet ja laitteet, ympäristöosaaminen ja rakentaminen. Projektin aikana tultaneen tarvitsemaan runsaasti alueen ulkopuolista, ulkomaista osaamista ja työvoimaa. Kansainvälinen projektiin osallistuva henkilöstö ja heidän perheensä saattavat olla kiinnostuneita Pohjois-Suomen tarjoamista korkeasoisista asuinmahdollisuuksista ja palveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, ja virkistystoiminnoista. Pohjois-Suomi on ihanteellinen sijainti tätä ajatellen. Esimerkiksi Alta Norjassa nousi edellä kuvattuun keskeiseen rooliin Snöhvitin kehitysprojektin yhteydessä. Murmanskin alue onkin yksi potentiaalisimmista Venäjän Barentsin alueista suomalaisten yritysten kannalta. Alueella käynnistyneet investoinnit jatkunevat taloudellisesti haasteellisista ajoista huolimatta Alueella toimii merkittävässä määrin länsimaisia yrityksiä, jotka saattavat olla kiinostuneita länsimaisista yhteistyökumppaneista. Murmanskin aluehallinto on perustanut Murmanshelf yhdistyksen edesauttamaan venäläisten ja ulkomaisten yritysten panostuksia Shtokmanin kehittämiseen. Konsulaatti ja vahvistuva Finpron toiminta alueella edesauttavat yritysten toimintaa. Liikenneyhteyksien puutteista huolimatta Murmansk on kuitenkin helpommin saavutettavissa kuin jotkin muut Barentsin alueet.

18 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Shtokmanin kaasukenttähankkeen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämisen ja palveluiden lisäksi myös muut Murmanskin merkittävät hankkeet ovat potentiaalisia suomalaisille: Murmanskin satama on määritelty alueen tärkeimmäksi kuljetuskeskukseksi ja ehkä jopa Euroopan puoleisen Venäjän toiseksi tärkeimmäksi Pietarin jälkeen. Seuraavien 5-10 vuoden aikana Murmanskin sataman kuljetusmäärät tulevat kolminkertaistumaan, mikä on mahdollista ainoastaan modernien lastinkäsittelytekniikoiden ja logistisen huippuosaamisen ansiosta. Suomalaisilla yrityksillä ja yritysryhmittymillä on mahdollisuudet osallistua kehitykseen. Kaivosteollisuus on kehittymässä koko Pohjoiskalotilla. Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa on suunnitelmissa suuria hankkeita. Kaivosteollisuus tarvitsee tulevaisuudessa runsaasti uutta teknologiaa ja logistiikkainvestointeja rautateihin, tieverkkoon, satamiin ja käsittelylaitteisiin. Eri maiden projektien rinnakkaisella suunnittelulla on saavutettavissa synergiaetuja. Talorakentamisen volyymi on säilynyt pitkään hyvin matalalla tasolla. Alueella toimivien rakennusyhtiöiden koko ja resurssit ovat rajalliset. Tämä saattaa tarjota mahdollisuuksia rakennustuoteteollisuuden koneiden toimittajille ja suomalaisille rakentajille. Voidaan sanoa, että rakennusteollisuudessa vauhti kiihtyy yli 15 vuoden lepotilan jälkeen. Samalla asiakkaat vaativat korkeampaa laatua, energiatehokkuutta ja esteettisyyttä. Rakennustarvikkeista on suuri pula. Rakennustarvikkeiden valmistajia on alueella vähän ja suurin osa tarvikkeista ostetaan muilta alueilta ja ulkomailta. Tämä koskee kaikkia alueita. Murmanskin alue kannattaisikin ehkä priorisoida varsin korkealle Venäjän Barentsin alueiden joukossa: pyrkiä vahvistamaan ja vakiinnuttamaan suomalaisten yritysten toiminta ensin Murmanskissa ja levittää toimintaa myöhemmin Murmanskista käsin muualle kysynnän mukaan.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 19 Komin tasavalta Komin tasavalta on Barentsin alueen itäisin osa. Sijaintinsa - alueen eteläosa on metsäistä, pohjoisosa arktista ja idässä alue rajautuu Uraliin - vuoksi alueella ei ole merkittävää yhteistoimintaa minkään Pohjoismaan kanssa. Komin pohjois- ja keskiosissa öljy- ja kaasuteollisuus on keskeisessä roolissa, pohjoisimmissa osissa hiilen kaivaminen on päätoimiala. Etelässä metsäteollisuus ja siihen liittyvä teollisuus on hyvin kehittynyttä. Alue tekee yhteistyötä mm. Itävallan ja Saksan kanssa. Öljy- ja kaasuteollisuus on pääasiassa Lukoilin hallinnassa. Alueen tundra ja erittäin rajattu infrastruktuuri muodostavat merkittävän haasteen. Lukoil on investoinut suuria summia uusiin esiintymiin ja infrastruktuuriin viime vuosina. Logistiikan ja infrastruktuurin kehittäminen tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia länsimaisille toimijoille. Myös ympäristöasiat ovat nousemassa yhä tärkeämmiksi. Öljyntorjunnan ja öljyvahinkojen korjaamiseen liittyvälle osaamiselle saattaa olla kysyntää. Metsäteollisuus on yksi kehittyneimmistä teollisuudenaloista Komissa. Komin puunkorjuu, selluloosa- ja paperintuotanto, vaneri- ja kartonkituotanto saattavat antaa mahdollisuuksia suomalaisen osaamisen viennille. Arkangelin alue Arkangelin alueella on runsaasti erilaista toimintaa Severodvinskin suurista telakoista sahoihin, sellu- ja paperitehtaisiin, ilmailuteollisuuteen, timanttien kaivamiseen ja metsäteollisuuteen. Rakennusteollisuus Arkangelissa on ollut vilkkaampaa kuin esimerkiksi Murmanskissa, mutta toisaalta esimerkiksi öljy- ja kaasuteollisuus on keskittynyt Murmanskiin. Telakat ovat keskittyneet Venäjän avomeren öljy- ja kaasuteollisuuden teknologiseen kehittämiseen. Metsäteollisuus koostuu saha-, sellu- ja paperitehtaista, puutuoteteollisuudesta ja biopolttoaineiden tuotannosta. Esimerkkinä voidaan mainita moduulitaloteollisuus, jota on pyritty kehittämään voimakkaasti viimeaikoina. Rakennusmateriaalien tuotannolla on selkeä tulevaisuus Arkangelissa. Tuotteina ovat sementti, puutuotteet sekä betonituoteteollisuuden tuotteet: tiilet ja harkot. Satamien kehittäminen on myös erittäin tärkeää. Arkangelin haasteena ovat jääolosuhteet marrasjoulukuusta toukokuuhun. Suomessa on teknologiaosaamista useisiin edellä mainittuihin toimialoihin, ja teknologinen yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa saattaa olla mahdollista. Nenetsian autonominen piirikunta Nenetsian alueen perinteinen toimeentulorakenne on hyvin samanlainen kuin Pohjois-Suomessa. Alueille yhtenäistä on suuri luonnonkansojen osuus ja pitkät talvet. Luonnonkansoilla poronhoito on pääelinkeinona karuissa olosuhteissa. Alueen väestömäärä on vähäinen. Alueen pääelinkeino on öljy- ja kaasuteollisuus, joka vaatii rakennusteollisuutta, infrastruktuuria sekä tarvikkeita ja palveluita. Nenetsian alueen heikkoutena on sen kaukainen sijainti, ja alue on saavutettavissa lähinnä ilmateitse. Tavaraliikenteen kulkeminen on mahdollista jokia ja merta pitkin kesäisin. Suurin osa ulkomaisesta toiminnasta on ollut teknologisten laitteiden toimituksia öljy- ja kaasuteollisuudelle. Karjalan tasavalta Lähellä Suomea sijaitsevaan Karjalaan on rajanylittävää yhteistoimintaa runsaasti. Suomessa on teknologiaa ja osaamista Karjalan keskeisimmille toimialoille. Tiivis yhteistyö alueella jo toimivien suomalaisten tai ulkomaalaisten yritysten kanssa voi avata mahdollisuuksia uusille, alueelle pyrkiville suomalaisyrityksille. Toimittajat ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa työskennellään kotimarkkinoilla, ovat luotettavimpia kumppaneita myös vierailla markkinoilla. Tämä pätee myös muillekin alueille, mutta Karjalassa suomalaisilla on jo jalansijaa. Täten toiminta siellä voi kehittyä nopeammin.

20 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Visio 2015: Barentsin alue - merkittävä osa Suomen ja Venäjän kauppaa BARENTSIN ALUE - MERKITTÄVÄ OSA SUOMEN JA VENÄJÄN KAUPPAA Suomalainen yhteiskunta - valtiovalta, alueet, tutkimus ja kehitys sekä erityisesti yritykset - näkevät Barentsin alueen merkittävänä markkina-alueena. Barentsin alue on keskeinen osa Suomen ja Venäjän kauppaa. Yhteistyö Suomen - erityisesti Pohjois-Suomen - ja Venäjän Barentsin alueen välillä on aktiivista kaikilla tasoilla. Liikenneyhteydet Suomen ja Barentsin alueen välillä ovat riittävät. Suomalaiset yritykset ovat aktiivisesti mukana Barentsin alueen elinkeinoelämässä. Yritykset - erityisesti pk-yritykset - toimivat kansallisissa ja kansainvälisissä Barentsin alueen yritysverkostoissa. Suomen aktiivinen rooli Barentsin alueella on tunnettu kansainvälisesti. Suomalaiset toimivat näkyvästi, suomalaiset toimijat tunnistetaan selvästi Barentsin alueella. Suomi nähdään luonnollisena etabloitumisreittinä Barentsin alueelle.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 21 Strategiset tavoitteet 2015 1. Valtiojohdon yhteydenpito Barentsin alueen keskeisimpiin toimijoihin. 2. Alueellisten Barentsiin liittyvien toimien koordinointi Suomessa. 3. Suomen näkyvyyden parantaminen Venäjän Barentsin alueella. 4. Liikenneyhteyksien kehittäminen Pohjois-Suomen ja Venäjän Barentsin alueen välillä. 5. PK-yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen.

22 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Strateginen tavoite 1. Valtiojohdon yhteydenpito Barentsin alueen keskeisimpiin toimijoihin Valtiojohdon säännöllinen yhteydenpito Venäjän Barentsin alueen keskeisiin toimijoihin luo osaltaan perustan muiden toimijoiden yhteistyölle. Alueellista julkista valtaa edustavien toimijoiden maakuntaliittojen ja kaupunkien sekä yritysten on olennaisesti helpompi paitsi solmia uusia kontakteja myös säilyttää toimivat suhteet Venäjän Barentsin alueen julkisen vallan edustajiin, esimerkiksi ministerivierailun yhteydessä. Ministeritasoiset tai muutoin ministeriön koordinoimat vierailut ovat myös keskeisessä roolissa pyrittäessä avaamaan keskusteluja suomalaisen elinkeinoelämän ja suurimmista Barentsin hankkeista päävastuun kantavien yritysten välillä. Niin venäläiset kuin venäläisten suurimmat länsimaiset kumppanitkin ovat suuria globaaleja yrityksiä, joiden kanssa keskustelujen avaaminen on jopa suomalaisille suurille yrityksille haastavaa. Ministerivierailujen yhteyteen tulisi järjestää ns. business-to-business -tapaamisia, jolloin tilaisuuksiin osallistuvilla yrityksillä on etukäteen mahdollisuus varata lyhyt audienssi haluamansa tahon kanssa. Esimerkiksi norjalaiset ovat jo järjestäneet hyvin tuloksin etukäteen varattuja business-to-business -neuvotteluja ministerivierailujen yhteyteen. Valtiojohdon aktiivisuuden merkitys on korostunut elinkeinopainotteisen Barents-strategian laatimisen aikana useassa yhteydessä. Esimerkiksi yritykset myös pk-yritykset arvostavat ministerivierailuja sekä alueille että keskeisimpiä Barentsin suurhankkeita koordinoiviin yrityksiin. Ministerivierailuja tulisi järjestää kerran vuodessa jollekin Venäjän Barentsin alueelle ja tarpeen mukaan keskeisesti Barentsin alueen hankkeisiin liittyviin venäläisiin tai länsimaisiin yrityksiin. Myös muut Barentsin alueen aktiivisista maista, esimerkiksi Norja, toteuttavat säännöllisesti ministerivierailuja. Valtionjohdon aktiivisuus on tarpeen myös Barentsin asioiden edistämisessä Suomen ja Venäjän hallitustenvälisessä talouskomissiossa, Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmissa sekä Barents Euro-Arctic Councilin kautta tapahtuvassa yhteistyössä. Toimenpiteet Ulkoasianministeriö pyrkii järjestämään yhden ministeritason vierailun Venäjän Barentsin alueelle vuosittain. Ulkoasiainministeriö osallistuu tarvittaessa tapaamisten järjestämiseen suurimmista Barentsin hankkeista päävastuun kantavien yritysten kanssa. Ministerivierailujen yhteyteen järjestetään business-to-business osuus, jossa suomalaiset yritykset voivat etukäteen varata lyhyen tapaamisen potentiaalisten yhteistyökumppanien kanssa. Barentsin asioiden aktiivinen edistäminen Suomen ja Venäjän hallitusten välisessä talous komissiossa, Barents Euro-Arctic Councilissa ja Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuus ohjelmissa.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 23 Strateginen tavoite 2. Alueellisten Barentsiin liittyvien toimien koordinointi Suomessa Kiinnostus Barentsin aluetta kohtaan on kasvanut Suomessa viime vuosina. Monet alueelliset organisaatiot kuten maakuntaliitot, kaupungit, yliopistot ja kauppakamarit ovat aktiivisia alueen suhteen. Käynnissä olevien toimien nykyistä parempi koordinointi tehostaisi Barentsin alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseen kohdistettujen resurssien käyttöä. Yhdellä äänellä puhuminen voisi tehostaa viestien perille menoa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Alueellisten toimien koordinointiin tulisi luoda yhteistyöverkosto, jota toiminnallisesti ohjaisi Barents Advisory Board Finland, ja jonka osana toimisi Pohjois-Suomen Barents-keskus. Keskukselta odotetaan verkostomaista yhteistyötä Lapin, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan sekä Kainuun toimijoiden kanssa. Keskuksen kotipaikka olisi Rovaniemi. Advisory Boardissa olisi mukana edustaja Barentsin yhteistyöhön sitoutuneista tahoista: maakuntaliitoista, korkea-asteen oppilaitoksista, Finprosta, kauppakamareista ja keskuskaupungeista. Advisory Board, käyttäen asioiden valmisteluorganisaationaan osin Barents-keskusta, voisi: toimia Barentsin alueeseen liittyvien toimien ylätason koordinaattorina puhua yhdellä äänellä Suomen hallituksen ja ministeriöiden sekä Euroopan Unionin suuntaan edustaen Barentsista kiinnostuneiden toimijoiden näkökantaa edistää jäseniensä yhteistyötä Barentsiin liittyvissä kysymyksissä tehdä tunnetuksi Barentsiin liittyviä asioita esimerkiksi nimeämällä Vuoden Barentsteko osallistua Elinkeinopainotteisen Barentsin Strategian kannalta keskeisten asioiden toteuttamiseen, tehdä esimerkiksi ulkoasiainministeriölle aloitteita ministerivierailuista ja osallistua niiden organisointiin yhdessä jäsentensä kanssa käynnistää Barentsin alueeseen liittyviä projekteja, esimerkiksi pk-yrityksiä palvelevien Barentsin aluetta koskevien markkinatutkimusten toteuttamista koordinoida Barentsin alueeseen ja asioihin liittyvää koulutusta edistää eri rahoituslähteiden käyttöä, tiedottaa yhdessä jäsentensä kautta siten että esimerkiksi pk-yritykset ovat tietoisia potentiaalisista rahoituslähteistä: - aluekehitysrahoitus - Nopef:in, Finnveran ja Finnfundin tarjoama rahoitus - rahoituksen aktivoiminen esimerkiksi EU-hankkeiden kautta valvoa Elinkeinopainotteisen Barents-strategian toteuttamista ja tarvittaessa päivittää strategiaa. Toimenpiteet elinkeinopainotteinen Barents-strategia hankeen ohjausryhmä jatkaa projektin päätyttyä seurantaryhmänä edistäen strategian toteuttamista, kunnes Barents Advisory Board on perustettu valmistellaan pikaisesti Pohjois-Suomen Barents-keskuksen perustaminen yhteistyössä sitoutuneiden Pohjois-Suomen toimijoiden kanssa esitetään Suomen hallitukselle, että hallituksen Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa tukevan Venäjä-foorumin jäseniksi kutsutaan edustajia Pohjois-Suomesta.

24 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Strateginen tavoite 3. Suomen näkyvyyden parantaminen Venäjän Barentsin alueella Venäjä on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Suomalaiset yritykset ovat vahvasti mukana erityisesti Pietarin ja Moskovan liike-elämässä. Maamme on merkittävässä roolissa erityisesti Venäjän tuontiin, mutta myös vientiin liittyvissä logistisissa ketjuissa. Monet ulkomaiset yritykset etabloituvat Venäjälle juuri Suomen kautta. Vahvasta Venäjään liittyvästä osaamisestamme huolimatta Barentsin alueen tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin jäänet Suomessa vähälle huomiolle. Tämä heijastuu myös Suomen näkyvyyteen Barentsin alueella. Suomalaiset toimijat - niin valtiovaltaa kuin yrityselämääkin edustavat eivät ole Venäjän Barentsin alueella esillä eivätkä näkyvillä parhaalla mahdollisella tavalla. Barentsin alue on suuri, eikä suomalaisten ole tästä johtuen tarkoituksen mukaista pyrkiä näkyvyyteen kaikissa sen keskuksissa lyhyellä aikavälillä. Näkyvyyden lisääminen Murmanskissa seuraavin tavoin on katsottu tarkoituksen mukaisimmaksi ensiaskeleeksi: Murmanskin konsulaatin resursseja ja aktiviteetteja tulee vahvistaa ja varmistaa konsulaatin aktiivinen suuntautuminen alueen elinkeinoelämään ja yritysverkostoihin. Murmanskiin avatun Finpro:n toimiston rahoitus ja toimintaedellytykset tulee turvata ainakin vuoteen 2015 asti. Lähivuosina Murmanskiin tulisi perustaa ns. Suomi-talo, joka tarjoaisi toimisto ja neuvottelupuitteet Murmanskissa toimiville suomalaisyrityksille. Samalla Suomitalo nostaisi suomalaisten näkyvyyttä Murmanskissa. Toimenpiteet Valtion lisäresurssien allokoiminen Murmanskissa sijaitsevan konsulaatin resurssien ja aktiviteettien vahvistamiseksi. Finpro:n toimintaedellytysten turvaaminen vuoteen 2015 asti. Suomi-taloa koskevat neuvottelut Barents Advisory Boardin, ulkoasiainministeriön ja Finpro:n välillä, sekä yhteisen suunnitelman linjaaminen Suomi-talon perustamiseksi.

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 25 Strateginen tavoite 4. Liikenneyhteyksien kehittäminen Pohjois-Suomen ja Venäjän Barentsin alueen välillä Suomi sijaitsee lähellä Barentsin aluetta, mutta liikenneyhteytemme Barentsin alueelle ovat riittämättömät. Erityisesti lentoyhteyksien puute Pohjois-Suomen ja Barentsin alueen välillä heikentää suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi norjalaisten yritysten tilanne on lentoyhteyksien osalta olennaisesti parempi. Myös tieyhteys Suomen rajalta Murmanskiin on heikko ja ratayhteydet Pohjois-Suomen ja Luoteis-Venäjän väliltä puuttuvat kokonaan. Pohjois-Suomen liikenneyhteyksien kehitystarpeet on vedetty yhteen 2008 loppuvuodesta julkaistuun Pohjois- Suomen kansainväliset liikennekäytävät -selvitykseen. Näin ollen niitä ei käsitellä syvällisesti tässä raportissa. Barentsin alueen mahdollisuuksien hyödyntämisen kannalta on olennaista että Pohjois-Suomen edustajat ja mahdollisesti perustettava Barents Advisory Board viestittävät yhdessä liikenneyhteyksien kehitystarpeisiin liittyvää näkemystään Suomen hallituksen ja Euroopan Unionin edustajille. Pyrittäessä vaikuttamaan Euroopan unionin TEN-linjauksiin on syytä harkita yhteistä viestintää yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa. Toimenpiteet Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät -selvityksessä esitettyjen yhteyksien kehittämisen edistäminen. Euroopan unionin TEN-linjauksiin vaikuttaminen yhteistyössä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan edustajien kanssa. Suomen ja Barentsin alueen välisten lentoyhteyksien käynnistäminen tarvittaessa ostoliikenteenä.

26 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Strateginen tavoite 5. PK-yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen Viime kädessä menestyminen Barentsin alueen markkinoilla on kiinni yrityksistä. Yritysten tulee olla Barentsin alueella läsnä, sillä merkittävää menestystä ei voida saavuttaa operoimalla pelkästään Suomesta käsin. Edellä esitetyt strategiset tavoitteet 1-4 edesauttavat luonnollisesti yritysten toimintamahdollisuuksia Barentsin alueella, mutta saattavat johtaa siihen että vain suuret suomalaiset yritykset voivat käytännössä lähteä konkreettisesti markkinoimaan itseään ja etsimään asiakkaita Barentsin alueelta. Pk-yritysten omat resurssit ovat monessa tapauksessa liian pienet Barentsin alueen mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja riskin ottamiseen. Toimenpiteet Barents Advisory Board Finland yhteistyössä sitoutuneiden Pohjois-Suomen toimijoiden kanssa etsii aktiivisesti Barentsin alueesta kiinnostuneita yrityksiä ja ylläpitää listaa alueesta kiinnostuneista yrityksistä edistää yritysten keskinäistä verkostoitumista sekä Suomessa että kansainvälisesti erityisesti venäläisten, norjalaisten ja ruotsalaisten yritysten kanssa. Erityisesti on tavoitteena tunnistaa yritysverkostot, jotka jo toimivat alueella ja pyrkiä liittämään uusia yrityksiä näihin jo toimiviin verkostoihin, kasvattaa jo olemassa olevia kokonaisuuksia ja vahvistaa olemassa olevia kanavia. auttaa yrityksiä kehittymään siten, että niiden osaaminen vastaa Barentsin alueen markkinoiden kysyntää: tunnistaa yritysten kehittymistarpeet ja luoda yhdessä yritysten kanssa kehityssuunnitelma tavoitetilan saavuttamiseksi. edesauttaa pk-yrityksiä palvelevien markkinaselvitysten rahoittamista osin julkisin varoin esimerkiksi käyttäen Nopef:in tai Finnveran rahoitusta. tukee pk-yritysten vientirenkaita tai markkinointiyhtiöitä seuraavasti: - 50 60 prosenttia markkinointiyhtiön/vientirenkaan budjetista rahoitetaan muutaman vuoden ajan julkisella tuella - 20-30 prosenttia budjetista rahoittavat pk-yritykset, joita markkinointiyhtiö/ vientirengas palvelee - 10-30 prosenttia rahoittaa markkinointiyhtiö/vientirengas itse

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 27 Arvio strategisiin tavoitteisiin liittyvästä lisärahoitustarpeesta Elinkeinopainotteinen Barents-strategia hankeen ohjausryhmä on alustavasti arvioinut strategian toteuttamiseen viisivuotiskaudella 2009-2013 liittyvää lisärahoitustarvetta ja rahoituksen jakautumista eri toimijoille. Hankkeen ohjausryhmä ehdottaa, että strategian rahoitusta koskevat tarkemmat neuvottelut eri osapuolten kanssa käynnistettäisiin alla olevan ehdotuksen pohjalta. Pohjois-Suomen alueellisista toimijoista koostuva Barents-strategia hankeen ohjausryhmä on alustavasti varmistanut, että maakuntaliitot ja kaupungit suhtautuvat myönteisesti esitettyyn rahoituspohjaan. STRATEGISET TAVOITTEET Rahoitustavoitteet (eur) 2009-2013 Strateginen tavoite 1 Strateginen tavoite 2 Strateginen tavoite 3 Strateginen tavoite 4 Strateginen tavoite 5 Valtionjohdon yhteydenpito Alueellisten Barentsiin liittyvien toimien koordinointi Suomessa Suomen näkyvyyden parantaminen Liikenneyhteyksien kehittäminen Pk- yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen Yhteensä UM 500 000 500 000 1 000 000 TEM 500 000 3 000 000 500 000 10 000 000 14 000 000 LVM 5 000 000 5 000 000 OPM 1 000 000 1 000 000 Maakuntaliitot 1 500 000 1 500 000 2 000 000 5 000 000 10 000 000 Kaupungit 450 000 600 000 1 500 000 2 550 000 Yritykset 300 000 400 000 1 000 000 1 700 000 Yhteensä 1 000 000 6 250 000 2 500 000 8 000 000 17 500 000 35 250 000 Keskimääräinen vuosittainen rahoitus 200 000 1 250 000 500 000 1 600 000 3 500 000 7 050 000

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ OSA II

30 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 1 Murmanskin alue 1.1 Yleistä 1.1.1 Maantieteellinen sijainti Murmanskin alue sijaitsee Luoteis-Venäjällä rajautuen lännessä Norjaan ja Suomeen ja etelässä Karjalaan. Alueen hallinnollinen keskus on Murmanskin kaupunki, ja pinta-ala 144 900 neliökilometriä. Muita suuria kaupunkeja ovat Kantalahti, Monchegorsk, Zapolyarnyi, Apatity, Kirovsk, Severomorsk ja Olenogorsk. Alueella on runsaasti sotilas- ja laivastotoimintaa, mikä rajoittaa matkustusmahdollisuuksia sekä alueen käyttöä asutuksessa. Zapolyarny Teriberka Severemorsk Murmansk Olenegorsk Monchegorsk Kirovsk Apatity Kantalahti Kuva 1. Murmanskin alue

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 31 Taulukko 1.1. Murmanskin alueen suuret kaupungit Kaupunki Väkimäärä, tuhatta henkeä Murmansk 317 Apatity 62 Severemorsk (ZATO) 53 Monchegorsk 49 Kantalahti 38 Kirovsk 30 Olenegorsk 23 Zapolyarny 18 1.1.2 Väestö Murmanskin alueen väkiluku oli heinäkuussa 2008 oli 846 800 henkeä. Murmanskin alue on yksi Venäjän kaupungistuneimmista alueista, ja sen väestöstä n. 92 prosenttia asuukin kaupungeissa. Taulukko 1.2. Murmanskin alueen Väestö 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1.2 Työllisyys ja tulotaso Murmanskin alueella työllisten määrä on pysynyt vakaana useita vuosia 1990-luvun voimakkaan laskun jälkeen. Taulukko 1.3. Työllisyysaste Murmanskin alueella. Yhteensä 1191468 1066924 941062 922875 905735 889809 880003 872783 864607 856969 850929 Kaupunkiväestö 1089209 984533 867829 851566 835609 820460 809982 798412 790323 782529 776637 Maaseutuväestö 102259 82391 73233 71309 70126 69349 70021 74371 74284 74440 74292 Työssäkäyvien määrä, tuhatta henkeä Työtä vailla olevien määrä, tuhatta henkeä Rekisteröityjä työttömiä, tuhatta henkeä 1991 1992 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 558,8 568,5 472,5 432,9 433,5 436,8 440,6 446,0 445,8 445,8 444,5... 36,8 71,9 72,7 69,2 54,4 52,8 55,6 45,9 34,6 31,3 4,0 11,9 32,7 19,4 23,0 23,0 22,9 22,4 19,5 17,6 14,9

32 ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ Vuosina 2007 2008 alueen työllisyys on kasvanut ja työttömyys laskenut. Työttömyysaste on kuitenkin monilla alueilla selkeästi keskiarvon yläpuolella (keskiarvo oli 2,3 prosenttia vuonna 2007): Terskiyn alue 16,9 prosenttia, Lovozeron alue 7,2 prosenttia, Kovdorin alue prosenttia, Monchegorsk 5,2 prosenttia ja Korovsk 4,2 prosenttia. Taulukko 1.4. Työttömyys ja työvoiman kysyntä. Kuukausi Yritysten tarvitseman työvoiman määrä Rekisteröityjä työttömiä, tuhatta henkeä 2007 2008 2007 2008 1 19 6406 91 16809 19 18,5 95 16 2 6158 6827 18,3 16 3 6831 7205 17,7 15,4 4 7678 8083 16,6 14,3 5 10365 10502 15,7 12,7 6 9356 10887 15,1 11,7 7 8279 14,8 8 9065 14,5 9 9039 14,9 10 8469 15,2 11 7497 15,9 12 6206 15,9 Shtokmanin kaasukentän kehityshanke ja muut suuret investointiprojektit tarvitsevat tulevaisuudessa tuhansia työntekijöitä, joita ei ole saatavissa Murmanskin alueelta. Tarvetta on sekä työntekijöistä että teknisistä asiantuntijoista rakennus-, kaasu-, öljy-, kaivos- ja metallialalla. Palkat ovat olleet voimakkaassa kasvussa, esim. kaivos-, energia- ja metalliteollisuudessa kuukausipalkat ovat nousseet 1100 1400 euroon. Ennusteiden mukaan keskimääräinen kuukausipalkka voi nousta 770 830 euroon vuonna 2009 ja 1500 1650 euroon vuonna 2015. Taulukko 1.5. Keskipalkka Murmanskin alueella. keskipalkka, euroa/kk 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 73,8 102,9 148,0 198,4 237,5 279,6 343,7 416,5 510,5

ELINKEINOPAINOTTEINEN BARENTS-STRATEGIA, VENÄJÄ 33 1.3 Ulkomaan kauppa ja investoinnit Murmanskin alueen talous on voimakkaasti riippuvainen viennistä. Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Alankomaat, Norja, Kiina, Ruotsi, Suomi, USA, Saksa, Belgia, Iso-Britannia ja Valko-Venäjä. Tärkeimpiä vientituotteita ovat ei-rautametallit (63 prosenttia), kala (21 prosenttia), apatiitti- ja rautamalmirikaste sekä sähköenergia. Tuonti kasvaa voimakkaasti ja senn arvo vuonna 2007 oli 270 miljoonaa euroa. Tuonnin kasvun taustalla ovat Murmansk Shipping Companyn alusten hankinta sekä Norilsk Nikelin kuljetustoiminta, jotka muodostivat suurimman osan tuonnista. Loppuosa tuonnista koostui kaivos- ja metalliteollisuuden koneista sekä laitteista. Taulukko 1.6. Murmanskin alueen ulkomaankauppa ja ulkomaiset investoinnit. 1992 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ulkomaankauppa, milj. euroa 359,7 783,0 649,5 668,3 592,5 768,4 956,5 1212,0 1864,8 Vienti 269,7 579,3 552,8 575,2 524,4 634,3 851,2 1067,9 1751,1 Tuonti 90,0 203,7 96,7 93,1 68,2 134,1 105,3 144,1 113,7 Ulkomaiset investoinnit alueelle, milj. euroa 2,6 29,9 8,4 14,7 10,2 20,0 69,3 Investoinnit rahoitetaan suurimmaksi osaksi (60 prosenttia) yritysten omista varoista. Suurten kehitys- projektien yhteydessä lainarahoituksen osuus tulee olemaan suurempi. Kokonaisinvestointien odotetaan nousevan 3,8 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä. Ulkomaiset investoinnit koostuvat pääosin metallituotteiden valmistuksesta ja palveluiden tuottamisesta. Suurimmat investoivat maat ovat Norja ja Kypros. Kyproksen investoinnit ovat suurelta osin venäläisen rahan palaamista Venäjälle. Taulukko 1.7. Investoinnit käyttöomaisuuteen Murmanskin alueella. Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. euroa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 151,5 197,5 293,4 274,1 362,1 406,7 549,9 672,0 712,3