MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KIRJANPITOYKSIKÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset 3 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 4 1.1.1 Johdon katsaus 4 1.1.2 Vaikuttavuus 6 1.1.3 Toiminnallinen tehokkuus 19 1.1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 30 1.1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 33 1.1.6 Tilinpäätösanalyysi (koko kirjanpitoyksikkö 440) 34 1.1.7 Tilinpäätösanalyysi (MMM = Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta) 38 1.1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 52 1.1.9 Arviointien tulokset 53 1.1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 54 1.2 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintakertomus 55 1.2.1 Johdon katsaus 55 1.2.2. Toiminnan vaikuttavuus 56 1.2.3. Toiminnallinen tehokkuus 58 1.2.4 Tuotokset ja laadunhallinta 63 1.2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 73 1.2.6 Tilinpäätösanalyysi 75 1.2.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 75 1.2.8 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 76 1.3 Maaseutuviraston toimintakertomus 80 1.3.1 Johdon katsaus 80 1.3.2 Vaikuttavuus 82 1.3.3 Toiminnallinen tehokkuus 84 1.3.4 Tuotokset ja laadunhallinta 88 1.3.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 101 1.3.6 Tilinpäätösanalyysi (talousarvion toteutuminen) 103 1.3.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 111 1.3.8 Arviointien tulokset 111 1.3.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 111 2. Talousarvion toteumalaskelma 117 3. Tuotto- ja kululaskelma 126 4. Tase 127 5. Liitetiedot 129 6. Allekirjoitus 142

3 1. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien virastojen toimintakertomukset Maa- ja metsätalousministeriön kirjanpitoyksikköön (440) kuuluivat vuonna 2011 ministeriön lisäksi Maaseutuvirasto (MAVI) ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) sekä Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta ja Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunta. Ministeriön lisäksi tulosohjattujen virastojen (MAVI ja Tike) toimintakertomukset on esitetty tässä kirjanpitoyksikön tilinpäätöksessä erikseen.

4 1.1 Maa- ja metsätalousministeriön toimintakertomus 1.1.1 Johdon katsaus Vuotta 2011 leimasi yleinen epävarmuus kansainvälisessä toimintaympäristössä. Maailmantalouden epävakaat talousnäkymät heijastuivat sekä maatalous- että metsätuotteiden hintatasoihin. Talouskasvun hidastuminen sekä Suomessa että maailmalla lisäsi tarvetta valtiontalouden tasapainottamiseen. Hallituksen muodostamisen pitkittyminen puolestaan hidasti usean poliittista linjausta vaativan asian etenemistä vaalien jälkeen. Uuden hallituksen aloitettua ministeriössä käynnistettiin ripeästi hallitusohjelman ruokapolitiikkaan ja metsätalouteen kohdistuneiden linjausten mukaiset toimenpiteet. Kansalaisten kiinnostus ruokaan jatkui vahvana. Ruuan alkuperästä ja tuotantotavasta haluttiin lisää tietoa. Lähi- ja luomuruuan kysyntä jatkui vahvana ja ministeriö loi edellytyksiä tähän kysyntään vastaamiselle. Pieniin elintarvikeyrityksiin kohdistuvia vaatimuksia lievennettiin, jotta niiden toimintaedellytykset paranisivat. EU:ssa hyväksyttiin kuluttajainformaatiota koskevat esitykset, jotka mahdollistavat entistä selkeämmin tuotteiden alkuperän merkinnän. Maatalouspolitiikan osalta koko vuoden keskeisin painopiste oli EU:n maatalouspolitiikan uudistamiseen vaikuttaminen. Komission lokakuussa antama esitys sisälsi Suomen tavoittelemat epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmän parannukset sekä nykyisen tasoisen mahdollisuuden tuotantoon sidottuihin tukiin. Ministeriön pitkäjänteisen vaikuttamistyön jälki näkyi esityksissä. Euroopan Parlamentin vahvistunut rooli päätöksenteossa lisäsi ministeriön toimintaa parlamentin jäsenten suuntaan. Työ uudistuksen parissa jatkuu vielä vuosina 2012 ja 2013. Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan uudistamista koskevat esitykset saatiin komissiosta kesäkuussa. Tavoitteena on siirtyä nykyistä kestävämpään kalastuspolitiikkaan. Komissio antoi myös esityksen Itämeren alueen lohenhoitosuunnitelmaksi, jolla pyritään parantamaan Itämeren lohikantojen tilaa. Molemmista esityksistä käytiin aktiivista keskustelua muiden jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Kansallista lohipolitiikkaa koskeva keskustelu jatkui vilkkaana. Ministeriö järjesti yhteistyökumppaneille seminaarin, jossa pohdittiin keinoja asian ratkaisemiseksi. Vaelluskalojen kannan parantamiseen tähtäävän kalatiestrategian valmistelu saatiin päätökseen. Pitkään valmisteilla ollut kalastusoppaita koskeva esitys annettiin eduskunnalle. Kalastuslain kokonaisuudistuksen laajapohjainen uudistaminen jatkui kolmatta vuotta työryhmässä. Saimaannorpan suojelutyötä tehostettiin kieltämällä verkkokalastus alkukesästä vapaaehtoisen rajoitusalueen ulkopuolella. Metsäsektorilla saatiin pitkään valmisteilla ollut metsäkeskusuudistus päätökseen. Eduskunnan hyväksyttyä asiaa koskevan esityksen päätettiin toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä, kuten Metsäkeskuksen sijaintipaikasta. Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen laitettiin vireille. Metsälain uudistamistyössä etsittiin mahdollisuuksia vähentää metsänomistajiin kohdistuvaa säätelyä. Eduskunta hyväksyi Suomen riistakeskusta koskevan lainsäädännön ja keskuksen toiminta käynnistettiin. Keskeiselle sijalle keskuksen työssä nostettiin petopolitiikan hallinta. Keskustelu Suomen suurpetopolitiikasta jatkui vilkkaana. Norjan ja Ruotsin kanssa solmittiin suurpetoja koskeva yhteistyösopimus. Ministeriön sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä tehostettiin. Samalla käynnistettiin toimipaikkaverkoston kehittäminen. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi ELY-keskusten ehdotusten pohjalta merkittävät vesistö- ja meritulvariskialueet, joille lähivuosien aikana laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Samassa yhteydessä ministeriö asetti myös tulvaryhmät yhteistyöelimiksi merkittäville tulvariskialueille. Vuosi 2011 oli uuden Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ensimmäinen toimintavuosi. Tornion ja

Haaparannan nimeäminen merkittäviksi tulvariskikohteiksi ovat osoitus Suomen ja Ruotsin yhteistyön toimivuudesta. 5

6 1.1.2 Vaikuttavuus 1.1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus (koko kirjanpitoyksikkö 440) Arvosanojen arviointiperusteet: - Tavoitteen arvosana-oletus on 4; eli jos tavoite on saavutettu > arvosana 4. - Mikäli asetettua tavoitetta ei ole, arvioidaan toteutuma suhteessa objektiiviseen maksamiin. 1 Heikko (= toimenpidettä ei ole aloitettu tai ei toteutunut lainkaan) 2 Välttävä 3 Tyydyttävä 4 Hyvä (= toimenpide toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti) 5 Erinomainen (= toimenpide toteutui asetettua tavoitetta selvästi paremmin) Maaseudun kehittäminen Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Maaseutu säilyy asuttuna ja elinvoimaisena, maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä sekä harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys muuttuu tasapainoiseksi, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A1: Seurataan ja arvioidaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 toteuttamista sekä varmistetaan maaseudun nuoriin aikuisiin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyvän teemavuoden onnistuminen. Toteutuma: Ohjelman seuranta toteutui suunnitelmien mukaan. Arvioinnin toteutusta jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Arvioinnin osalta MMM esitti kehitysehdotuksia, koska ohjelmakauden ajaksi laadittu jatkuva arviointi (sisältäen väli- ja jälkiarvioinnin sekä vuosiraportit) ei ole sisällöltään vastannut MMM:n tilausta. Maaseudun nuoriin aikuisiin ja maaseutualueiden elämänlaatuun liittyvä kampanja onnistui ja se sai näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa ja teeman toteutustavat herättivät kansainvälistäkin kiinnostusta. Arvosana: 4 Tavoite A2: Toteutuma: Käynnistetään vuonna 2014 alkavan EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisohjelman valmistelu. Uuden ohjelmakauden valmistelutyöryhmät ja useat alatyöryhmät aloittivat uuden ohjelman toimenpiteiden suunnittelun. Neuvoston työryhmätyö ja siihen liittyvä kansallinen valmistelu käynnistyivät suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A3: Vahvistetaan poikkihallinnollista maaseutupolitiikkaa toteuttamalla valtioneuvoston maaseutupoliittista selontekoa ja maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa 2009 2013 sekä kehittämällä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaa. Toteutuma: Valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon ja maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2009 2013 toteuttaminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. MMM:n tilaama Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ulkopuolinen arviointi valmistui 31.1.2012. Sen ehdotuksia aletaan työstää YTR:n työn kehittämiseksi. Arvosana: 3

7 Maatalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: maataloustuotannon ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen ja tuotannon jatkuminen koko Suomessa, kotimaisen elintarvikeketjun ja erityisesti kuluttajien arvojen ja odotusten huomioon ottaminen elintarviketuotannossa, maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ja maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A4: Toteutuma: Vaikutetaan EU:n maatalouspolitiikan ja LFA-aluejaon uudistukseen siten, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset säilyvät. Valmistelutyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Arvosana: 4 Tavoite A5: Toteutuma: Selvitetään konkreettisia keinoja maatilojen kannattavuuden ja viljelijöiden tulokehityksen parantamiseksi. Maatalouden viljelijätukijärjestelmiä sovellettiin aiempien vuosien tapaan. Määrärahojen tasossa ja yksikkötukien tukitasoissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Arvosana: 4 Maatalouden kannattavuustyöryhmä päätti työnsä loppukeväästä 2011. Työryhmä loi useita ehdotuksia maatalouden kannattavuutta tukevista toimenpiteistä. Maatalouden kannattavuuden parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja kehittämishankkeita tuettiin Maatilatalouden kehittämisrahaston ja EU:n osarahoittamien maaseudun kehittämisohjelmien varoin. Tavoite A6: Toteutuma: Huolehditaan maatalouden taloudellisten toimintaedellytysten säilymisestä koko maassa mm. riittävillä taloudellisilla kannustimilla. Maatalouden viljelijätukijärjestelmää sovellettiin aiempien vuosien tapaan. Maatalouden energiaveron palautukseen hallitusohjelmassa sovittu leikkaus 18 milj. euroa peruttiin osana vuoden 2011 syksyllä saavutettua raamisopimusta. Arvosana: 4 Vuonna 2011 otettiin käyttöön tuotantosidonnaisina tukina EU:n peltokasvien tuotantopalkkio öljy- ja viljakasveille sekä teuraskaritsan laatupalkkio. Siementuotannon sekä ruoka- ja ruokateollisuusperunatuotannon strategiat valmistuivat. Niissä haettiin alan menestystekijöitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategian ehdotusten mukaisesti käynnistettiin siementuotannon sekä ruoka- ja ruokateollisuusperunan kehittämishankkeita. Toteutettiin sika- ja siipikarjatalouden kehittämishankkeiden toisen vaiheen hankehaku. Tavoite A7: Toteutuma: Sovelletaan maatalouden ympäristöasioita käsittelevien tutkimusten tuloksia ja suosituksia käytäntöön sekä lisätään tuensaajien ja suuren yleisön tietoisuutta tutkimustuloksista. Tutkimustuloksia on hyödynnetty uuden kauden valmistelutyöryhmissä toimenpiteiden suunnittelussa. Tutkimuksista on järjestetty seminaareja (mm. Hyötylanta, Tarveke, TEHO) ja tuloksia on tuotu esiin viranomaisille suunnatuilla neuvottelupäivillä. Ympäristö2010 -teemavuoden kiertueen tilaisuudet jatkuivat vuoden 2011 viljelijätukihaun aikana. Arvosana: 4

8 Tavoite A8: Toteutuma: Käynnistetään valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon toimeenpano. Toimeenpano on lähtenyt liikkeelle suunnitellun mukaisesti. Ruokaketjun toimenpideohjelman avulla osaltaan toimeenpannaan ruokapoliittista selontekoa. Arvosana: 4 Tavoite A9: Toteutuma: Lisätään bioenergian tuotantoa maaseudulla ja edistetään maatilojen energiatehokkuutta. Vuosina 2009 2011 myönnettiin investointiavustusta (mom. 30.01.40) yhteensä 23 maatilakokoluokkaa suuremmalle biokaasulaitokselle. Niistä 16 hankkeesta, joille avustus on myönnetty vuonna 2009, 6 hanketta on käynnistynyt (näistä 1 on valmistunut ja kolme on lähes valmiita). Hankkeista 8 on rauennut vuoden 2012 alkuun mennessä. Hankkeista, joille avustus on myönnetty vuoden 2010 lopussa tai 2011 alussa (yhteensä 7), kolme on käynnistynyt. Momentti 30.01.40 ei ole vuoden 2012 talousarviossa. Arvosana: 3 Maatilamittakaavan biokaasulaitosten rakentamiseen on mahdollista myöntää tukea maatalouden investointirahoituksen kautta. Vuosina 2009 2011 hakemuksia ei kuitenkaan ole juuri tullut. Vain yksi hanke on saanut rahoituspäätöksen tänä aikana. Tukimahdollisuudesta huolimatta biokaasulaitosten rakentamisen kannattavuus ei näytä riittävän houkuttelevalta aiheutuviin kustannuksiin nähden. Maatilojen siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuettiin myöntämällä investointitukea biopolttoainetta käyttävien lämpökeskusten rakentamiseen. Myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eri toimintalinjoilta rahoitettiin bioenergia-alan investointeja maaseudun mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Valtakunnallisessa bioenergian koordinaatiohankkeessa luotiin bioenergiatiedon verkkopalvelu. Jatkettiin bioenergiatiedon verkkopalvelun (bioenergiatieto.fi) toteuttamista. Maatilojen energiaohjelmaan on tähän mennessä liittynyt noin 200 tilaa. Näistä hieman yli puolet on teettänyt energiasuunnitelman. Myös investointiavustusten tukiehdoilla kohdistetaan investointeja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin. Tavoite A10: Vaikutetaan aktiivisesti pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanoon maataloudessa. Toteutuma: Osa ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä on käynnistetty ja muita on pyritty ottamaan huomioon politiikan valmistelussa. Maataloudelle asetettua 13 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta vuodelle 2020 mennessä on vaikea saavuttaa. Tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja näyttäisi olevan vähän ja nekin osin merkitsisivät maataloustuotannon määrän alentumista. Lisäksi vähennystavoitteen asettamisen jälkeen maatalouden päästöjä koskevat ilmastoskenaariot ovat muuttuneet niin, että tavoitteeseen pääseminen on vaikeutunut entisestään. Arvosana: 2

9 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä, eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan, elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A11: Vahvistetaan kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä ja keskitetään valvontaa. Toteutuma: Uusi kasvinsuojeluainelaki tuli voimaan 1.1.2012. Lain nojalla annettavien asetusten valmistelu eteni niin, että asetukset laitettiin lausunnolle alkuvuodesta 2012. Lainsääsäännön muutokset keskittyivät paljolti kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön. Kasvinsuojeluaineiden valvonta on keskitetty TUKES:iin vuoden 2011 alusta. Arvosana: 4 Tavoite A12: Kehitetään valvontaa ja varautumista vaarallisten kasvintuhoojien varalta. Toteutuma: Lainvalmistelu on aloitettu loppuvuodesta 2011 kolmen korvausvaihtoehdon pohjalta. Nykyisen korvausjärjestelmän hyviä puolia ja kehittämistarpeita on selvitetty riskinhallinnan kehittämistyötä varten tilatussa selvityksessä. Myös nykylainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia omavalvontaan on selvitetty. Arvosana: 3 Tavoite A13: Eläintautien sääntely vastaa uusia vaatimuksia. Toteutuma: HE eläintautilain kokonaisuudistamiseksi valmistui ja kaksi ministeriön asetusta EU:n sivutuoteasetuksen toimeenpanemiseksi annettiin. Arvosana: 4 Tavoite A14: Uudistetaan eläinsuojelu- ja koe-eläinlainsäädäntöä, edistetään vaihtoehtomenetelmien käyttöä tutkimuksessa, kehitetään eläinten hyvinvoinnin arviointia parantaen samalla valvonnan toimivuutta. Toteutuma: HE eläinsuojelulain muuttamiseksi ja VNas broilereiden hyvinvoinnista annettiin, HE koeeläinlain uudistamiseksi, HE eläinsuojelulain muuttamiseksi ja VNas EU:n eläinten lopetusta koskevan asetuksen toimeenpanemiseksi ovat valmisteilla, turkiseläinten suojelua koskeva asetus annettiin VNas:na, sikojen suojelua koskeva asetus valmisteltiin, seura- ja harrastuseläinten neuvottelukunta toimii, eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta rahoitettiin edelleen ja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen taustaselvityksiä ja kyselyitä toteutettiin. Arvosana: 4 Tavoite A15: Osallistutaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintalain toimeenpanoon. Toteutuma: Aluehallintovirastojen arvion mukaan yhteistoiminta-alueita on 2013 alussa 65 eikä valtioneuvoston päätöksiä alueista tarvita. Arvosana: 5 Tavoite A16: Toimeenpannaan elintarvikelainsäädännön uudistus. Toteutuma: Eduskunta hyväksyi 1.9.2011 voimaan tulleen elintarvikelain muutoksen (352/2011). Annettiin muutokseen liittyen kaksi valtioneuvoston ja neljä maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Arvosana: 4 Tavoite A17: Tehostetaan zoonoosien ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Toteutuma: Zoonoosikeskuksen toiminta on vakiinnutettu. Uusittu salmonellavalvontaohjelmia koskevia asetuksia sekä osallistuttu unionitason valmisteluun.

10 Arvosana: 3 Tavoite A18: Uudistetaan lääkkeidenluovutusta koskevaa lainsäädäntöä. Toteutuma: Hallituksen esityksen valmistelu on jatkunut aikataulun mukaisesti neuvottelemalla mm. sidosryhmien ja STM:n kanssa. Arvosana: 4 Tavoite A19: Toimeenpannaan elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteita. Toteutuma: Selonteon tavoitteista on laadittu toimenpideohjelma, jota on käsitelty elintarvikeneuvottelukunnassa. Arvosana: 3 Kala-, riista- ja porotalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti, elinkeinokalatalous on kannattavaa, vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä, suunnitelmallisella hoidolla ylläpidetään kalavarat geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina, uhanalaista saimaannorppaa suojellaan asianmukaisin kalastusrajoituksin, turvataan riistakantojen elinvoimaisuus ja rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, ja porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A20: Järjestetään kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Toteutuma: Pyynnille määritellyt kiintiöt pyydettiin suurimmaksi osaksi lukuun ottamatta Pohjanlahden silakkaa ja molempia lohikantoja. Arvosana: 3 Tavoite A21: Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. Toteutuma: Kiintiöityjen kalavarojen käytön ohjaamiseksi annettiin 10 ministeriön asetusta, 1 valtioneuvoston asetus ja yksi Tasavallan Presidentin asetus. Suomen saamia kiintiöitä ei ylitetty. Rekisteröidyn laivaston kapasiteetti (vetoisuus ja koneteho) jaettiin valtioneuvoston asetuksella. Merikalastusta valvottiin tarkastuksin merellä ja satamissa. Kalastusalukset (>15 m) on varustettu satelliittiseurantalaittein (VMS), saaliiden purkamisten ja ensikäden kaupan valvonta perustui asiakirjojen tarkastuksiin. LIS-kalastuksen valvonnassa ohjeistettiin Uudenmaan ELY-keskusta, jonka erikoistumistehtäväksi sanottu valvonta oli määrätty. Arvosana: 3 Tavoite A22: Varmistetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytykset ja tuetaan alan kannattavuutta. Toteutuma: Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa ja siihen liittyviä sektoristrategioita toteutettiin. Toimintaohjelman määrärahoista oli vuoden loppuun mennessä sidottu n. 70 % ja maksettu n. 50 %. Arvosana: 2

11 Tavoite A23: Luodaan edellytykset kestävälle vapaa-ajan kalastukselle sekä kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Toteutuma: Käynnistettiin vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian laatiminen kahdella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen järjestämällä työpajalla (kestävä kalastus, vapaa-ajan kalatalouden hyvinvointivaikutukset). Jatkettiin neuvotteluita Norjan ja sidosryhmien kanssa Tenon sopimusneuvotteluiden jatkamiseksi ja järjestettiin asiaan liittyen Suomen ja Norjan ministereiden tapaaminen. Arvosana: 3 Tavoite A24: Edistetään kalakantojen geneettisen monimuotoisuuden säilymistä. Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Toteutuma: Saatiin valmiiksi kehittämisryhmän ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi. Kohdistettiin kunnostusmäärärahoja vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen. Arvosana: 2 Tavoite A25: Saimaannorpan suojelu otetaan huomioon kalastuksen järjestämisessä. Toteutuma: Valmisteltiin valtioneuvoston asetukset kalastuksen rajoittamiseksi saimaannorpan suojelemiseksi. Osallistuttiin saimaannorpan suojelustrategian laadintaan. Jatkettiin saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän työtä ja annettiin vuoden 2012 tulostavoitteeksi kalastukseen liittyvän tiedostussuunnitelman laatiminen saimaannorpan sivusaaliskuolleisuuden vähentämiseksi. Arvosana: 3 Tavoite A26: Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen perusteella. Toteutuma: Annettiin ministeriön asetukset karhun, ilveksen, suden, euroopanmajavan, saukon, hallin ja itämerennorpan suurimmiksi sallituiksi saalismääriksi. Asetukset perustuivat RKTL:n kantaarvioihin. Annettiin metsäkanalintujen ja metsähanhen metsästystä rajoittavat asetukset, jotka perustuivat kesän riistakolmioaineistoihin. Tässä onnistuttiin erityisen hyvin, sillä aiemmin käytettiin edellisen vuoden tietoja. Arvosana: 4 Tavoite A27: Kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet. Toteutuma: Karhun ja ilveksen metsästystä lisättiin huomattavasti vahinkojen vähentämiseksi. Itämerennorpan metsästystä lisättiin samasta syystä. Susikannan heikko tilanne ei antanut mahdollisuutta samaan. Hirvikannan verotusta on lisätty. Hirvivahingot ovat kääntyneet hyvin laskuun. Suurpetojen aiheuttamien vahinkotapausten määrä on myös vähentynyt. Korvaussummat ovat kuitenkin aiempia vuosia korkeammat johtuen poronlihan hinnan kasvusta. Vahinkojen ennaltaehkäisyssä SRVA-toiminta oli onnistunutta, mutta aitamateriaalien hankintaan ei määrärahojen niukkuuden vuoksi voitu osoittaa varoja. Arvosana: 3 Tavoite A28: Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. Toteutuma: Eläinkohtainen tuki myönnettiin. Porotaloudessa karjakoko on kasvanut ja poronlihan hinta on noussut. Nämä tekijät tukevat kannattavuuden kehittymistä. Suurpetokannat verottavat porokarjoja paikoin voimakkaasti, mikä heikentää näiden paliskuntien tilannetta. Riistavahinkolaki on kuitenkin tältä osin onnistunut, sillä se korvaa aiempaa kattavammin suurpetojen aiheuttamat vahingot, koska korvauksen määrään vaikuttaa poronlihan hinnan kehitys. Myös vasahävikki järjestelmä ja erityisen merkittävien porovahinkojen erityinen järjestelmä ovat osoittautuneet toimiviksi. Arvosana: 2

12 Vesitalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Vesitalous on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, vesistöjen käytettävyys ja tila sekä riskien hallinta ovat hyvät, parannetaan varautumista erityistilanteisiin kuten tulvariskeihin ja pitkäaikaiseen kuivuuteen, parannetaan maaseudun vesihuoltoa. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A29: Edistetään pohjavesialueiden rajojen tarkistamista. Toteutuma: ELY-keskuksissa valmistui 19 pohjavesialueiden rajoja tarkentavaa selvitystä. Arvosana: 4 Tavoite A30: Parannetaan tietoisuutta patojen aiheuttamasta tulvavaarasta. Toteutuma: Tietoa patojen sortuman aiheuttaman tulvan vaara-alueesta on viety osaksi tulvariskien hallinnan tulvavaarakarttoja. Arvosana: 4 Metsätalous Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea, metsien puuntuotannollinen tila on hyvä, metsien monimuotoisuus säilyy, ja metsätalouden kannattavuus paranee. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A31: Käynnistetään tarkistetun Kansallisen metsäohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano. Toteutuma: Tarkistetun Kansallisen metsäohjelman (KMO) toimeenpano käynnistyi suunnitellusti. Ohjelman toimenpiteistä on laadittu toimenpideohjelma, jossa määritellään toimenpiteiden vastuutahot, toteuttajat ja aikataulu. Vuonna 2011 keskeisenä KMO:n toimenpiteenä toteutettiin metsäkeskusorganisaation uudistaminen, metsätilatyöryhmän puitteissa erityisesti yhteismetsätoiminnan edistämistoimenpiteitä ja neuvontamateriaalin tuottaminen metsäomaisuuden hallintaan sekä puumarkkinatyöryhmän puitteissa puukaupan hintainformaation tarkentamisja hintaindeksien kehittämistoimenpiteet. Metsälain uudistamista valmisteltiin työryhmissä ja metsäalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseksi aloitettiin useita toimenpiteitä. Alueelliset metsäohjelmat tarkistettiin vuoden loppuun mennessä. Tehtiin tiivistä yhteistyötä TEM:n Metsäalan strategisen ohjelman kanssa puun jatkojalostukseen perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn edistämisessä. Arvosana: 4 METSO-ohjelman toimeenpano jatkui yhteistyössä YM:n ja sidosryhmien kanssa. Tavoite A32: Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen. Toteutuma: Metsälainsäädäntöön tehtävien muutosten valmistelua jatkettiin. MMM asetti 3.11.2011 metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän. Jatkotyöryhmä jatkaa metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista vuonna 2010 selvittäneen työryhmän työtä. Jatkotyöryhmän tulee 30.6.2012 mennessä tehdä esitys metsälakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen tehtävistä muutoksista. Arvosana: 4

13 Tavoite A33: Toteutetaan ilmasto- ja energiapolitiikkaa metsäsektorilla. Toteutuma: Pienpuun energiakäytön edistämiseksi valmisteltiin HE laiksi pienpuun energiatuesta. Eduskunta hyväksyi lain (101/2011) tammikuussa 2011. EU-komission notifiointikäsittelystä johtuen uusi tukijärjestelmä ei kuitenkaan tullut voimaan vuonna 2011. Pienpuun energiakäytön edistämistä jatkettiin Kemera-tuella. Arvosana: 4 Kemera-tukea maksettiin nuoren metsän hoidon yhteydessä suoritettuun energiapuun korjuuseen ja haketukseen yhteensä 18,8 milj. euroa. Lisäksi määrärahan loppumisen vuoksi tukimaksatuksia siirtyi 4,3 milj. euron edestä vuodelle 2012. Tuen avulla energiapuuta korjattiin 1,9 milj. kuutiometriä ja haketettiin 2,9 milj. irtokuutiometriä. Haketusmäärä oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Tavoite A34: Metsähallituksen organisaatiouudistus. Toteutuma: Metsähallituksen organisaatiouudistuksen valmistelua jatkettiin yhteistyössä YM:n kanssa. Toimintamallia koskevien linjausten yhteensovittaminen on vienyt arvioitua enemmän aikaa. Arvosana: 3 Tavoite A35: Metsäkeskusuudistuksen toimeenpanon käynnistys ja ohjaus. Toteutuma: Suomen metsäkeskus aloitti toimintansa suunnitellusti vuoden 2012 alusta lukien. Maa- ja metsätalousministeriössä keskeisiä uudistuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä uudistuksen koordinointi ja ohjaus, säädösvalmistelu (laki Suomen metsäkeskuksesta (418/2011)), metsäkeskuksen keskusyksikön sijoituspäätöksen valmistelu, metsäkeskuksen johtokunnan nimeäminen, metsäkeskuksen tulossopimuksen valmistelu, metsäkeskuksen omaisuusjärjestelyjen valmistelu. MMM asetti organisaatiouudistuksen valmistelua ja koordinointia varten ohjausryhmän, jonka toimikausi päättyi vuoden 2011 lopussa. Arvosana: 5 Tavoite A36: Toteutetaan tukijärjestelmien uudistus (pienpuun energiatuki ja Kemera). Toteutuma: Eduskunta hyväksyi vuoden 2011 helmikuussa lain pienpuun energiatuesta (101/2011). Pienpuun energiatuen notifiointikäsittelystä johtuen tukijärjestelmä ja uusi Kemera-laki (544/2007) eivät tulleet voimaan vuoden 2011 aikana. Arvosana: 3 Tavoite A37: Vaikutetaan aktiivisesti EU:n ja muun eurooppalaisen metsäyhteistyön tulevaisuuden määrittämiseen. Toteutuma: Suomen aloitteesta käynnistettiin EU:n metsästrategian uudistamistyö ja vaikutettiin aktiivisesti siihen, että EU:n metsiä koskevat politiikat olisivat keskenään entistä johdonmukaisempia. Suomi toimi avainasemassa, kun Euroopan metsäministerikonferenssi päätti yleiseurooppalaisen metsäyhteistyön (Forest Europe) jatkosta sekä Euroopan metsäsopimusneuvotteluiden käynnistämisestä. Lisäksi Suomi on vaikuttanut aktiivisesti YK:n alueellisten metsäjärjestöjen Euroopan talouskomission (UNECE) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) työn uudelleen suuntaamiseen. Sisällöllisenä painopisteenä on ollut metsäsektorin roolin korostaminen siirryttäessä kohti vihreää biopohjaista taloutta. Arvosana: 5

14 Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden, turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus, kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja paikkatietoa keräävät ja ylläpitävät organisaatiot varmistavat tiedon tehokkaan yhteiskäytön ja sen, että päällekkäistä tiedonkeruuta ei tapahdu. Näitä tukeva ministeriön tulostavoite toteutui seuraavasti: Tavoite A38: Selvitetään kolmiulotteisten kiinteistöjen hallintaan liittyviä juridisia kysymyksiä ja teknistoiminnallisia vaikutuksia. Toteutuma: Juridisia kysymyksiä koskeva selvitys valmistui alkuvuodesta ja teknistoiminnallisia vaikutuksia koskeva selvitys eteni suunnitellusti. Arvosana: 4 Tavoite A39: Edistetään kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä. Toteutuma: Johdettiin paikkatietoasiain neuvottelukuntaa, toimittiin INSPIRE-direktiivin kansallisena yhteystahona ja toteutettiin kansallista paikkatietostrategiaa. Arvosana: 4 Kestävä kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristönsuojelu Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet toimialalla vuonna 2011: Luonnonvaroja käytetään uuteen tietoon perustuen aikaisempaa kestävämmin ja ympäristöhaitat vähentyvät, ilmasto- ja energiapolitiikan toimet taittavat kasvihuonekaasupäästöjä vähenevään suuntaan ja tieto nieluista, erityisesti maaperänieluista tarkentuu, haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja tunnistetaan ja torjutaan valmisteltavan strategian pohjalta, soiden ja turvemaiden kestävää käyttöä edistetään valmisteltavan, kokonaisvaltaisen strategian pohjalta. Näitä tukevat ministeriön tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tavoite A40: Toimeenpannaan ilmasto- ja energiastrategiaa maa- ja metsätalouden päästöjen ja nielujen osalta. Toteutuma: Ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä osa on käynnistetty maa- ja metsätalouden osalta. Metsäenergian käyttöä on lisätty ja metsänielun koko turvattu. Tutkimusta on kohdennettu maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasutaseiden epävarmuuksien pienentämiseen. Maatalouden osalta tämän hetkisen tiedon perusteella mahdollisia toimenpidevaihtoehtoja näyttäisi olevan vähän ja nekin osin merkitsisivät maataloustuotannon määrän alentumista. Arvosana: 4 Tavoite A41: Toimeenpannaan kansallista vieraslajistrategiaa. Toteutuma: Työryhmän ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi valmistui maaliskuussa ja laaja lausuntokierros päättyi kesäkuussa. Strategian toimeenpano käynnistettiin erityisesti viestinnän osalta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu kansallisesta vieraslajistrategiasta käynnistettiin. Arvosana: 3

15 Tavoite A42: Valmistellaan kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa. Toteutuma: Työryhmän ehdotus soiden ja turvemaiden strategiaksi valmistui helmikuussa. Lausuntokierroksen mukaan on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätöstä. Arvosana: 5 Tavoite A43: Toimeenpannaan biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa ja kansallista toimintaohjelmaa 2006 2016. Toteutuma: Asetettiin uudelleen luonnon monimuotoisuutta koskevien asioiden MMM:n koordinaatioryhmä, jossa strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoa seurattiin. Useissa toimintaohjelman toimenpiteiden toimeenpanossa MMM:n vastuualueella oli edistytty. Osallistuttiin aktiivisesti luonnon monimuotoisuutta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmisteluun koskien strategian ja toimintaohjelman tarkistamista. Arvosana: 4 Tavoite A44: Toimeenpannaan kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiaa. Toteutuma: Ilmastonmuutoksen sopeutumisen tutkimusohjelma (ISTO) 2006 2010 päättyi ja ohjelman loppuarviointiraportti valmistui joulukuussa 2011. Maa- ja metsätalousministeriön oma sopeutumisen toimintaohjelma 2011 2015 valmistui huhtikuussa 2011. Koordinoitiin eri ministeriöiden ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia. Arvosana: 3 1.1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuutta on käsitelty momenteittain kokonaisuuksina (kokonaiskäyttö kirjanpitoyksiköstä riippumatta). Siirtomenomomentit: 30.10.61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) ja käyttö 51 123 282 euroa 30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) käyttö 52 554 334 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ohjelman toteutus on ollut tehokasta. Yritysrahoituksen avulla on ohjelmakauden aikana toteutettu yli 7 400 yrityksen investointi-, kehittämis- tai aloittamishanketta, joista yli 2 200 on rahoitettu paikallisen toimintaryhmän kautta. Koulutus- ja kehittämishankehakemuksia on hyväksytty noin 3 700, mistä noin 2 600 paikallisten toimintaryhmien rahoituksella. Uusia hankkeita on käynnistetty 540 milj. eurolla, josta 150 milj. eurolla vuonna 2011. Yritysrahoituksen osuus kokonaisuudesta on noin 197 milj. euroa ja kehittämishankerahoituksen noin 343 milj. euroa. Toiminnan tuloksellisuus: Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen parantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Vuoden 2011 aikana rahoitettiin ensimmäiset maaseudun laajakaistahankkeet, joilla parannetaan harvaan asutun maaseudun saavutettavuutta. Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2011 koskevat indikaattoritiedot on saatavilla vuoden 2012 maaliskuussa.

16 Siirtomenomomentti: 30.20.40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö 556 657 647 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisten tukien osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 13 %. Tuen merkitys maataloustulon kannalta on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin sen osuus tuotoista. Maataloustulon kokonaismäärän arvioidaan alenevan vuoden 2010 maataloustulosta. Maataloustuotannon määrä säilyi aiempien vuosien tasolla. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille. Tukea hakeneita tiloja oli yhteensä noin 61 000 tilaa. Vuoden 2011 tuotannolle tukea arvioidaan maksettavan noin 559 miljoonaa euroa, mikä on aiempia vuosia vähemmän. Siirtomenomomentti: 30.20.41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) käyttö 545 690 267 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on mm. ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotukien osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 12 %. EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU komission avaamiin maataloustuotteiden vientitukijärjestelyihin, yksityisen varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnan tuloksellisuus: EU-tulotukea maksettiin runsaalle 60 000 tilalle yhteensä noin 539 milj. euroa, mikä oli n. 9 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Modulaatioprosentti nousi edellisvuodesta yhdellä prosenttiyksiköllä ja oli 9 %. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista suoraan yli 5 000 euron tuista. EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 10 milj. euroa eli 48 % edellisvuotta vähemmän. Maidolle ei myönnetty vientitukea v. 2011. Muita tuen käyttökohteita olivat mm. EU:n koulumaito-ohjelma sekä voin ja sianlihan yksityinen varastointi. Siirtomenomomentti: 30.20.43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) käyttö 360 786 610 euroa, josta MMM (kpy 440) 359 522 095 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimuksen (MYTVAS 3) väliraportin mukaan maatalouden typpi- ja fosforikuormitus on vähentynyt. Maatalouden ympäristötuki on vaikuttanut merkittävästi tähän kehitykseen. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 8 %. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ei-tuotannollisia investointeja ovat monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen. Monivaikutteisilla kosteikoilla edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä ja lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä. Samalla edistetään riista-, kala- ja raputaloutta ja maaseutumaiseman hoitoa. Arvokkaiden perinnebiotooppien tavoitteena on maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen kunnostamalla perinnebiotoopeilla esiintyvää monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää maaseudun kulttuuriperintöä ja maisemallisten arvojen parantaminen. Toiminnan tuloksellisuus: Maatalouden ympäristötukia maksettiin n. 56 000 tilalle ja eläinten hyvinvointia edistäviä tukia n. 5 000 tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 103 milj. euroa.

Siirtomenomomentti: 30.20.44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) käyttö 421 934 761 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2010 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli vajaat 10 %. Toiminnan tuloksellisuus: Luonnonhaittakorvausta maksettiin n. 57 000 tilalle. EU:n osuus momentin menoista oli n. 118 milj. euroa. Siirtomenomomentti: 30.20.45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) käyttö 117 765 029 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä jatkajalle tai toisten tilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen. Toiminnan tuloksellisuus: Vuonna 2011 luopumistuen myöntämistä koskeva ennakkopäätös tehtiin 259 tilalle. Poroluovutuksia oli 2 tapausta. Vuonna 2011 käyttöönotetun luopumistukijärjestelmän piiriin on vuoden 2011 loppuun mennessä tullut yhteensä 259 tilaa ja 349 luopujaa. Näistä sukupolvenvaihdoksen perusteella on luopunut 167, lisämaamyynnin perusteella 34 ja lisämaavuokrauksen perusteella 146 luopujaa. Poroluovutusten nojalla on luopumistuen piiriin tullut 2 luopujaa. Erilaisten maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2011 lopulla kaikkiaan noin 22 040 henkilöä. Vuonna 2011 maksettiin eläkemuotoisten luopumisjärjestelmien etuuksia kaikkiaan 115,57 milj. euroa, josta vuodesta 1995 lähtien myönnettyjä luopumistukia oli 72,19 milj. euroa. Vuonna 2011 maksettiin vuonna 1999 päättyneen pellonmetsitysohjelman metsityksestä aiheutuvia tulonmenetyskorvauksia 0,1 milj. euroa (EU:n osuus 28 603 euroa ja kansallinen osuus 72 222 euroa). Ohjelman viimeiset tulonmenetyskorvaukset tulevat maksettaviksi vuonna 2012. Siirtomenomomentti: 30.60.42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v) käyttö 49 319 000 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Määräraha käytettiin alueellisten metsäkeskusten (13 kpl) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakiin (1474/1995) perustuvien tehtävien rahoittamiseen. Metsäkeskukset ja Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden edistämistä koskevia tehtäviä. Lisäksi metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista. Metsäkeskukset myöntävät kemera-tukea yksityismetsissä tehtäville metsänhoito- ja perusparannustöille sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Vuonna 2011 toiminnan vaikuttavuutta lisäävistä toimenpiteistä keskeisiä olivat organisaatiouudistukseen valmistautuminen (metsäkeskukset ja osa Tapiosta yhdistyivät vuoden 2012 alusta lukien Suomen metsäkeskukseksi), alueellisen metsävaratiedon kattavuuden ja ajantasaisuuden parantaminen, uusien sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen ja käyttöön ottaminen, alueellisen metsäohjelman päivitys yhdessä sidosryhmien kanssa. Toiminnan tuloksellisuus: Määrärahalla metsäkeskukset toteuttivat v. 2010 seuraavia toimenpiteitä (v. 2011 tulokset eivät vielä selvillä): - alueellisen metsävaratiedon keruumäärä 950 000 hehtaaria - henkilökohtaisen neuvonnan määrä 42 000 henkilöä - metsäkeskusten järjestämille kursseille osallistuneiden määrä 15 000 henkilöä - metsäkeskusten käsittelemien metsänkäyttöilmoitusten määrä 107 000 kpl - metsäkeskusten käsittelemien taimikon perustamisilmoitusten määrä 46 000 kpl - metsäkeskusten tekemien kemera-tukipäätösten määrä 60 000 kpl - metsäkeskusten tekemien maastotarkastusten lukumäärä 12 600 17

18 Siirtomenomomentti: 30.60.44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) käyttö 82 263 010 euroa Tieto/arvio vaikuttavuudesta: Määrärahalla tuettiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla (1094/1996) yksityismetsissä tehtyjä metsänhoito- ja perusparannustöitä, energiapuun korjuuta ja haketusta sekä toimintaa tukevaa kokeilu- ja selvityshankkeita. Tuettavilla töillä turvataan metsien hyvä kasvukunto, uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja metsien tuottamat ilmastohyödyt. Toimenpiteet ovat osa Kansallinen metsäohjelma 2015:n toteutusta. Valtion tuki kattaa noin kolmasosan yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöiden kokonaiskustannuksista ja se toimii kannustimena ja metsänhoidon korkean tason turvaajana. Tukitaso nousee maan pohjoisosia kohti, ja sillä tasataan hankkeiden yksityistaloudellista kannattavuutta maan eri osissa. Toiminnan tuloksellisuus: Määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 82,280 milj. euroa, joten määräraha käytettiin täysimääräisesti. Määrärahan loppumisen vuoksi vuodelle 2012 siirtyi tukimaksatuksia yhteensä noin 17 milj. euron edestä. Töille asetetut suoritetavoitteet eivät toteutuneet kaikissa työlajeissa, koska pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantulon viivästymisen takia energiapuun korjuun ja haketuksen tukemista jatkettiin Kemera-tukijärjestelmästä ja tukirahoitusta jouduttiin kohdistamaan niihin ennalta arvioitua enemmän. Valtion tukemien metsänhoito- ja perusparannustöiden suora työllisyysvaikutus oli vuonna 2011 yhteensä noin 3 200 htv:n suuruinen. Työlaji/työlajiryhmä Käytetty tuki, milj. euroa Suoritetavoite Tulos Tulos tavoitteesta, % Nuoren metsän hoito, pystykarsinta 28,2 129 795 ha 1) 133 749 ha 1) 103 Energiapuun korjuu haketus 13,6 5,2 ei asetettu ei asetettu 1,9 milj. k-m 3 2,9 milj. i-m 3 - - Metsänuudistaminen, juurikäävän 14,9 28 610 ha 2) 26 225 ha 2) 92 torjunta, terveyslannoitus, kulotus Metsäteiden rakentaminen perusparannus 1,3 9,8 235 km 1 639 km 177 km 1 681km 75 103 Kunnostusojitus 9,0 50 200 ha 43 689 ha 87 Kokeilu- ja selvitystoiminta 0,3 ei asetettu - - 1) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pinta-alan. 2) Ei sisällä juurikäävän torjunnan pinta-alaa

19 1.1.3 Toiminnallinen tehokkuus Hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuonna 2011: Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Tavoite B1: Toteutuma: Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Vuoden 2011 kuluessa on ministeriön yhteisiä toimintatapoja kehitetty ja annettu seuraavat koko ministeriötä koskevat ohjeet: - varhaisen välittämisen ohje - etätyöohje - liukuvan työajan käytön ehtoja koskeva ohje - työajan seurantaa koskeva ohjeistus uuden työajanleimausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä - matkustusohje, joka tuli voimaan 1.1.2012 uuden M2-matkahallintajärjestelmän käyttöön oton kanssa - virkamiesharjoittelua komissiossa koskeva ohje. Arvosana: 4 Henkilökortti yhdistettiin Väestörekisterikeskuksen antamaan virkakorttiin, joka muutettiin kuvalliseksi kortiksi. Muutos toteutetaan sitä mukaan, kun henkilö tarvitsee uuden virkakortin. Muutos lisää osaltaan toimitilaturvallisuutta. Yhteistyössä Palkeiden kanssa työstettiin ohje palkkioiden käsittelystä ministeriössä. Ohje tuli voimaan 5.1.2012. M2-matkahallintojärjestelmä on otettu käyttöön. Tehtiin selvitys maa- ja metsätalousministeriön voimavarojen johtamis- ja seurantajärjestelmän kehittämistarpeista (valmistui 31.10.2011). Järjestetty videoneuvottelujen käyttöön liittyvää koulutusta. Tavoite B2: Toteutuma: Kevennetään tuki- ja korvausjärjestelmiä mahdollisuuksien mukaan tavoitteena sekä julkisen hallinnon että tuen saajan hallinnollisen työn keventäminen ja selkeyttäminen. Metsäkeskuksilla (v. 2012 alusta lukien Suomen metsäkeskus) on käytössä sähköisiä asiointipalveluita (taimikon perustamisilmoitus, metsänkäyttöilmoitus ja Kemera-rahoitushakemus). Sähköisesti saapuneiden ilmoitusten ja hakemusten määrä kasvoi vuonna 2011. Arvosana: 4 Maataloussektorilla käytössä olevien tukijärjestelmien toimeenpano jatkuu aiemmin tehtyjen linjausten mukaisesti, jolloin mahdollisuudet olennaiseen tukijärjestelmien yksinkertaistamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen ovat vähäiset. Vuodesta 2014 alkaen uudistuvien tukijärjestelmien suunnittelussa on keskeisesti esillä tarve yksinkertaistaa tukijärjestelmiä ja vähentää hallinnollista taakkaa Tavoite B3: Toteutuma: Hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Rahoitettiin neuvottelukunnan jaostojen käynnistämiä hankkeita, jotka liittyvät mm. Itämeren suojelun ja ilmastopolitiikan tietotarpeisiin. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla ja LYNET-yhteenliittymällä on ollut merkittävä rooli neuvottelukunnan ohjelmien ja hankkeiden toteutuksessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta lakkautettiin keväällä 2011. Arvosana: 4

20 Tavoite B4: Toteutuma: Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. a) Valmistaudutaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon Käyttöönoton valmistautumisen aloitus on viivästynyt, koska Kieku-tietojärjestelmän suunniteltu käyttöönottoaika on siirtynyt maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta vuodelta 2013 vuodelle 2014. Arvosana: - b) TILHA -järjestelmän käyttöönotto Toteutuma: Otettu käyttöön TILHA-järjestelmä. Järjestelmän puutteellisuuden vuoksi järjestelmän käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Arvosana: 2 c) IT-toimintojen kehittäminen Toteutuma: Ministeriö on vuoden 2011 alusta lukien hankkinut kaikki tarvitsemansa tietotekniset peruspalvelut Valtion IT-palvelukeskukselta (VIP). Arvosana: 4 d) Kirjanpitoyksikön jakamisen valmistelu Toteutuma: Kirjanpitoyksikkö jakamista valmisteltuun sekä virastojen ja Palkeiden yhteisessä selvitysryhmässä sekä Maaseutuviraston osalta laajasti myös erikseen. Uudet kirjanpitoyksiköt aloittivat 1.1.2012 ilman suuria ongelmia. Arvosana: 4 e) Uuden matkahallintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu Toteutuma: Otettu käyttöön uusi matkahallintojärjestelmä. Järjestelmän käyttö ajoittui kiireiseen aikaan vuoden lopulla, minkä vuoksi ohjeistus- ja koulutustyötä siirtyi runsaasti vielä vuodelle 2012. Arvosana: 3 f) Otetaan käyttöön uusi kehys- ja budjetointijärjestelmä Toteutuma: Uusi kehys- ja budjetointijärjestelmä Buketti otettiin käyttöön talousyksikössä vuoden 2011 joulukuussa, kun siihen vietiin maa- ja metsätalousministeriön kehysehdotus vuosille 2013 2016. Maa- ja metsätalousministeriön sisäinen ohjeistus ja koulutus ohjelmalle on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta 2012. Arvosana: 3 Tavoite B5: Toteutuma: Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Ministeriö on strategisessa suunnittelussa sekä yhdessä hallinnonalan virastojen kanssa toiminnallisessa tulosohjauksessa pyrkinyt vaikuttamaan aluehallinnon tehtävien kohdentamiseen ja kehittämiseen vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Arvosana: 4 Tavoite B6: Toteutuma: Parannetaan MMM:n valmiutta ja hallinnonalan varautumista kriisi- ja häiriötilanteisiin. MMM:n valmiussuunnitelma vuodelle 2012 on valmisteltu ja vahvistettu. Yhteydenpitoa MMM:n hallinnonalan virastoihin on kehitetty suunnitelman mukaan. Arvosana: 4