Päätös. Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA Y-tunnus: 1591728-4

Etelä-Suomi Päätös Nro 240/2014/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.12.2014 ASIA HAKIJA Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kemikaalitehtaan, nikkelituotannon ja vaarallisten jätteiden kaatopaikan ympäristölupien lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus sekä hakemus päätöksen noudattamiseksi muutoksenhausta huolimatta koskien kobolttisulfaattituotannon aloittamista, Harjavalta. Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA Y-tunnus: 1591728-4 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (155) LAITOKSEN SIJAINTI... 7 HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 7 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 8 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET... 8 Ympäristöluvat ja päätökset... 8 Kemikaalitehdas... 8 Nikkelituotanto... 8 Torttilan kaatopaikka... 9 Jätevesien purkupaikka... 10 Koeluonteinen toiminta... 11 Yhteysviranomaisen lausunnot ympäristövaikutusten arviointiselostuksista... 11 Orsi- ja pohjavesien suojapumppaus... 11 Tarkkailu... 12 Käyttö- ja kuormitustarkkailu... 12 Orsi- ja pohjavesien tarkkailu... 12 Vesistötarkkailu... 12 Kalataloudellinen tarkkailu... 12 Ilmanlaadun tarkkailu... 13 Luvantarveharkintaa koskevat lausunnot... 13 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat päätökset ja viranomaismääräykset... 13 Vakuutukset... 14 Hallintajärjestelmät... 14 ALUEEN KAAVOITUS... 14 Maakuntakaava... 14 Yleiskaava... 15 Asemakaava... 15 Tehdasalue... 15 Torttila... 16 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 16 Toiminnan sijaintipaikka... 16 Yleistä... 16 Nikkelituotannon sijainti... 17 Kemikaalitehtaan sijainti... 17 Rautasakan kaatopaikan sijainti... 17 Jätevedenpuhdistamon sijainti... 18 Jätevesien purkupaikka... 18 Yleiskuvaus jätevesien purkuvesistöstä... 19 Alueen hydrologia ja geologia... 19 Suojelualueet... 21

3 (155) Vesistön kuormitus, tila ja käyttökelpoisuus... 22 Maaperän tila... 24 Pohja- ja orsiveden tila... 24 Pohja- ja orsivesien virtaussuunnat... 25 Pohjavesivyöhyke... 28 Orsivesivyöhyke ja orsivesien keräysjärjestelmä... 28 Ilman laatu... 32 Harjavallan kaupungin alueella tehty ilmanlaadun seuranta... 32 Bioindikaattoritutkimukset... 34 Metsäntutkimuslaitoksen tutkimukset... 34 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA... 35 Yleiskuvaus toiminnasta... 35 Taustaa... 35 Nykyinen toiminta... 35 Tuotanto ja prosessit... 35 Tuotantomäärät... 35 Raaka-aineet... 36 Kemikaalien varastointi... 37 Nikkelituotanto... 38 Kemikaalitehtaan prosessit... 40 Veden hankinta ja viemäröinti... 43 Vedenhankinta... 43 Jäähdytysvedet... 43 Hulevedet... 44 Prosessijätevedet ja niiden käsittely... 45 Liikenne- ja liikennejärjestelyt... 46 Polttoaineet ja niiden varastointi... 47 Energiankulutus... 47 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus... 47 TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 50 Päästöt vesiin ja viemäriin... 50 Päästöt ilmaan... 51 Yleistä... 51 Ammoniakki... 52 Hiukkaset... 53 Nikkeli... 53 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)... 54 Rikkivety (haju, natriumvetysulfidi)... 54 Hajapäästöt (ammoniumsulfaatti ja pöly)... 55 Melu ja tärinä... 55 Päästöt maaperään (estäminen)... 56

4 (155) Toiminnassa syntyvät jätteet... 57 Yhtiön Harjavallan kaatopaikka-altaisiin sijoitettavat prosessisakat ja muut jätteet... 57 Jätteiden hyödyntäminen... 60 Muualle toimitettavat jätteet... 60 Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet... 61 KAATOPAIKAT... 61 Yleistä... 61 Jätteiden esikäsittely ja sijoittaminen kaatopaikalle... 63 Metalikarbonaattisakka (meca)... 63 Sähköuunin rautasakka (sufe)... 64 Kalsium-rautasakka (cafe)... 64 Kaatopaikan rakenteet... 64 Kaatopaikka-altaiden kapasiteetti... 65 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 66 YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset... 66 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 67 Vaikutus pintavesiin... 68 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 69 Vaikutus ilmaan... 70 Melun ja tärinän vaikutukset... 70 Muut selvitykset... 70 Viljelymaiden ja -kasvien raskasmetalli- ja arseenipitoisuuksien seuranta... 70 TARKKAILU... 71 Yleistä... 71 Käyttötarkkailu... 71 Vesijakeiden käyttötarkkailu... 71 Ilmaan johdettavan päästön käyttötarkkailu... 72 Päästötarkkailu... 72 Jätevesien tarkkailu... 72 Ilmaan johdettavien päästöjen päästötarkkailu... 74 Melun tarkkailu... 74 Jätteiden käsittelyn seuranta ja tarkkailu... 74 Yleistä... 74 Jätteiden laadun ja määrän tarkkailu... 74 Vaikutusten tarkkailu... 75 Ilmanlaadun yhteistarkkailu... 75 Alueelliset bioindikaattoritutkimukset... 75 Peltojen raskasmetalliselvitykset... 75 Vesistön yhteistarkkailu... 75 Orsi- ja pohjavesien tarkkailu... 76 Raportointi... 76

5 (155) Laadunvarmistus... 76 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 76 Riskinarviointi... 76 Toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toimet onnettomuustilanteiden aikana... 77 LUVANHALTIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 78 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 78 Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 78 Haittojen ja vahinkojen korvaaminen... 78 Toiminnan aloittamislupa ja vakuudet... 79 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 79 MERKINTÄ... 79 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 80 Hakemuksen täydentäminen... 80 Hakemuksesta tiedottaminen... 80 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset... 80 Lausunnot... 80 Muistutukset ja mielipiteet... 104 Hakijan vastine... 104 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 111 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 112 Kuormitus vesiin ja viemäriin... 112 Päästöt ilmaan... 114 Melu ja tärinä... 115 Jätehuoltoa koskevat yleiset määräykset... 116 Jätejakeiden luokittelu... 116 Jätteeksi luokitellut raaka-aineet... 117 Kaatopaikkaa ja loppukäsittelyä koskevat yleiset määräykset... 117 Kaatopaikan pohjarakenteita koskevat määräykset... 117 Kaatopaikan pintarakenteita koskevat määräykset... 118 Kaatopaikka ja loppukäsittelyä koskevat määräykset... 119 Loppukäsittelyn päättymistä koskevat määräykset... 119 Kaatopaikan vakuus... 120 Varastointia koskevat määräykset... 121 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 121 Muut päästöjä ja riskejä vähentävät määräykset... 121 Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailu... 122 Vaikutustarkkailu... 127 Kirjanpito ja raportointi... 129 Kalatalousmääräys... 130 Toiminnan lopettamista koskevat määräykset... 130 RATKAISUN PERUSTELUT... 131

6 (155) Lupamääräysten yleiset perustelut... 131 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 133 Kuormitusta vesiin ja viemäriin koskevat perustelut... 133 Ilmaan johdettavia päästöjä koskevat perustelut... 136 Melua ja tärinää koskevan määräyksen perustelu... 138 Jätehuoltoa koskevan yleisen määräyksen perustelu... 138 Jätteiden luokittelua koskevien määräysten perustelut... 139 Jätteeksi luokiteltuja raaka-aineita koskevien määräysten perustelut... 140 Kaatopaikkaa ja loppukäsittelyä koskevien yleisten määräysten perustelut... 140 Kaatopaikkojen pohjarakenteita koskevien yleisten määräysten perustelut... 140 Kaatopaikkojen pintarakenteita koskevien yleisten määräysten perustelut... 141 Kaatopaikkaa ja loppukäsittelyä koskevien määräysten perustelut... 142 Loppukäsittelyn päättymistä koskevien yleisten määräysten perustelut... 143 Kaatopaikan vakuuksia koskevat perustelut... 143 Varastointia koskevien määräysten perustelut... 144 Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevien määräysten perustelut... 144 Muita päästöjä ja riskejä vähentäviä määräyksiä koskevat perustelut... 144 Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailua koskevien määräysten perustelut... 146 Kirjanpitoa ja raportointia koskevien määräysten perustelut... 148 Kalatalousmääräystä koskeva perustelu... 148 Toiminnan lopettamista koskevan määräyksen perustelu... 148 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 149 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 149 Luvan voimassaolo... 149 Lupamääräysten tarkistaminen... 149 Korvattavat päätökset... 149 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 151 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 151 Päätöksen lainvoimaisuus... 151 Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta... 151 Päätös... 151 Perustelu... 151 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 152 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 152 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 153 Päätös... 153 Jäljennös päätöksestä... 153 Ilmoitus päätöksestä... 154 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä... 154 MUUTOKSENHAKU... 155 LIITTEET... 155

7 (155) LAITOKSEN SIJAINTI Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n Harjavallan tehtaiden käyntiosoite on Teollisuuskatu 1, 29200 Harjavalta. Yrityksen toimialatunnus on 24450. Tehtaat sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan suurteollisuusalueella Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokratulla määräalalla kiinteistöllä (r:no 79-203-51-43) (9 ha/yht. 44 ha) (nikkelituotanto) yhtiön itse omistamalla kiinteistöllä (r:no 79-203-51-41) (17 ha) (kemikaalitehdas, jätevedenpuhdistamo). Yhtiöllä on seuraavat vaarallisen jätteen kaatopaikka-altaat Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokratulla määräalalla kiinteistöllä (r:no 79-204-7-6) (yht. 20 ha): - rautasakka-allas III (Torttila), ei otettu käyttöön - rautasakka-allas IV (Torttila) (ml. korotus ja välitäyttö IV/V) - rautasakka-allas V (Torttila) (ml. korotus ja välitäyttö IV/V) Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaiden kanssa samalla suurteollisuusalueella sijaitsevat Boliden Harjavalta Oy:n, Yara Suomi Oy:n ja Kemira Oyj:n tehtaat, sekä Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n höyryvoimalaitos, Oy Aga Ab:n vety- ja ilmakaasutehtaat, Crisolteq Oy:n koeluonteista toimintaa harjoittava laitos, sekä Air Liquide Finland Oy:n happitehdas. Teollisuusalueella ja varsinaisen teollisuusalueen lounais- ja länsipuolella sijaitsevat laajat teollisuusjätteiden kaatopaikat. Lähin asutus sijaitsee tehtaasta luoteeseen noin 300 metrin päässä. Teollisuusalue rajautuu itä- ja koillispuolella sijaitseviin Kuparinkylän ja Kalevan asuinalueisiin. Myös Satakunnantien ympäristössä teollisuusalueen pohjoispuolella on asutusta. Teollisuusalueen pohjois- ja länsipuolella on metsätalousalueita ja Kokemäenjoen etelärannat ovat pääosin asuin- ja viljelyskäytössä. Asutusta on pienteollisuuden lisäksi myös teollisuusalueen länsipuolella Torttilassa. Alueen eteläpuolella Ratalassa ja Sievarissa valtatien molemmin puolin sijaitsee liikerakennuksia ja pienteollisuutta. Lähin koulu ja päiväkoti sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kaakkoon. Suurteollisuusalueen toiminnot on esitetty karttaliitteessä 2. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 31.5.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohdat 1) ja 4) sekä 55 Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n kohdat 2 c), 4 a), 13 b), 13 d) ja 13 f)

8 (155) Luvan tarkistushakemuksen jättämisen ajankohdasta (31.5.2011) on määrätty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.3.2002 (dnro 01086, nro 11/2002/2), 10.12.2004 (dnro LSY-2002-Y-2, nro 69/2004/1; dnro LSY-2002-Y-2, nro 70/2004/1) ja 11.6.2008 (dnro LSY-2005-Y-285, nro 28/2008/1; dnro LSY- 2005-Y-287, nro 29/2008/1) antamissa lupapäätöksissä. Toiminta on teollisuuspäästödirektiivin (IED, 2010/75/EU) tarkoittamaa direktiivin liitteen 1 kohtien 2.5, 4.2 ja 5.2 perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohta 2 c), 4 a), 13 b) ja 13 d). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Ympäristöluvat ja päätökset Kemikaalitehdas Nikkelituotanto Länsi-Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 27.3.2002 myöntämä lupa (dnro 01086, nro 11/2002/2), joka koskee nikkelikemikaalitehtaan ja jätevedenpuhdistamon toimintaa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 10.12.2004 myöntämä lupa (dnro LSY-2002-Y-89, nro 70/2004/1), joka koskee kemikaalitehtaan jätevesistä aiheutuvien haittojen korvaamista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 11.6.2008 myöntämä lupa (dnro LSY-2005-Y-287, nro 29/2008/1), joka koskee kemikaalitehtaan ympäristöluvan (nro 11/2002/2, 27.3.2002) muuttamista kattamaan myös yhtiön Harjavallan nikkelituotannon jätevesien käsittelyn kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolla ja kalatalousmaksuja. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 17.1.2012 myöntämä lupa (dnro ESAVI/135/04.08/2011, nro 7/2012/1), joka koskee ympäristölupapäätöksen (nro 69/2004/1, 10.12.2004) lupamääräysten muuttamista koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamiseksi uuttamalla ja uutteen saostamista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 10.12.2004 myöntämä lupa (dnro LSY-2002-Y-2, nro 69/2004/1), joka koskee erityisesti nikkelituotantoa ja Torttilan ongelmajätteen (nykyisin vaarallisen jätteen) kaatopaikkaa - Vaasan hallinto-oikeuden OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 31.12.2005 antama päätös (nro 5/0473/1) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston

9 (155) 10.12.2004 antamaa ympäristölupapäätöstä (nro 69/2004/1) koskevasta valituksesta. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 11.6.2008 myöntämä lupa (dnro LSY-2005-Y-285, nro 28/2008/1), joka koskee nikkelituotannon ympäristöluvan (nro 69/2004/1, 10.12.2004) lupamääräysten 6 ja 7 mukaista suunnitelmaa häiriöpäästöjen estämiseksi ja jäähdytysvesikiertojen sulkemiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 19.9.2008 antama päätös (nro 43/2008/1, dnro LSY-2008-Y-118), joka koskee melupäästöjen vähentämistä koskevaa selvitystä Vaasan hallinto-oikeuden palautettua asian 20.5.2008 uudelleen käsiteltäväksi. Torttilan kaatopaikka Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2001 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama ympäristölupa (nro 35 YLO, dnro 0299Y04477-111), joka koskee Torttilan ongelmajätteen (nyk. vaarallisen jätteen) kaatopaikkaa. Päätöksessä on annettu lupa rakentaa neljä allasta (altaat II, III, IV ja V) ja sijoittaa näihin ongelmajätettä siten, että altaiden yhteinen nettotilavuus on 240 000 m 3 rtr ja enimmäistäyttökorkeus +38,5 N60. Päätös on korvattu Länsi- Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 10.12.2004 ja Harjavalta Copper Oy:lle 8.7.2004 myöntämillä päätöksillä. Allas 5 on Boliden Harjavalta Oy:n käytössä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 29.6.2001 lähettämä kirje (dnro 0299Y0477-111), jolla on hyväksytty altaan IV rakennesuunnitelmat. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 16.7.2003 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama lausunto (dnro LOS-2003-Y-713-114) koskien sadevesi- ja prosessivesialtaiden sakkojen/lietteiden sijoittamista yhtiön rautasakkaaltaisiin. Lausunnossa todetaan, ettei kyseisiä lietteitä tule sijoittaa altaisiin, ellei yhtiö kaatopaikkakelpoisuustestillä voi osoittaa lietteiden olevan sellaisenaan tai jollain tavalla käsiteltynä soveltuvaa sijoitettavaksi. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle myöntämä lupa (dnro LSY-2002-Y-2, nro 69/2004/1), joka koskee erityisesti nikkelituotantoa ja Torttilan ongelmajätteen kaatopaikkaa. Päätöksessä on annettu lupa rakentaa kolme allasta (altaat III, IV ja V) ja sijoittaa näihin ongelmajätettä siten, että altaiden yhteinen nettotilavuus on noin 290 000 m 3 rtr ja enimmäistäyttökorkeus +43 N60. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 8.2.2005 antama päätös (nro 11 YLO, dnro 0299Y0477-111), jossa on hyväksytty altaan V rakennesuunnitelmat. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.1.2006 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama päätös (nro 7/2006/1, dnro LSY-2005-Y-273) koskien altaille sijoitettavien nikkelipitoisten muovijätteiden ja suodatinkankaiden hyöty-

10 (155) käyttöä. Päätöksessä on hyväksytty suodatinkankaiden toimittaminen edelleen altaille. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Boliden Harjavalta Oy:lle yhdessä antama päätös (nro 13/2007/1, dnro LSY-2005-Y-97; nro 14/2007/1, dnro LSY-2005-Y-154), joka koskee jätteiden loppusijoitustoiminnan jatkamista ja päätöksen nro 69/2004/1 lupamääräyksen nro 31 muuttamista. Päätöksessä on annettu lupa rakentaa kolme allasta (altaat III, IV ja V) ja sijoittaa näihin ongelmajätettä siten, että altaiden yhteinen nettotilavuus on noin 290 000 m 3 rtr ja enimmäistäyttökorkeus +50 N60. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 12.11.2008 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle antama päätös (nro 104 YLO, dnro LOS-2003-Y-502-121) koskien Torttilan rautasakan kaatopaikan kaatopaikkavesien tasausaltaan rakentamista rautasakan varastointialueelle Torttilan kaatopaikalla. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 11.5.2010 antama lausunto (dnro VARELY/605/07.00/2010), jossa se katsoo, että metallikarbonaattisakkaa voidaan läjittää Torttilan kaatopaikalle enintään 5 000 t/a siihen asti kunnes se voidaan palauttaa Talvivaaraan. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 31.5.2011 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle antama päätös (dnro VARELY/605/07.00/- 2010), jossa hyväksytään kaatopaikkavesien tasausaltaan rakentaminen suunnitellun altaan III lounaispuolelle sekä edellytetään altaiden IV ja V väliselle alueelle ongelmajätteen kaatopaikan pohjarakenteiden rakentamista ennen ko. altaiden välisen alueen täytön aloittamista. Jätevesien purkupaikka Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.3.2002 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle myöntämä lupa (dnro 01086, nro 11/2002/2), joka koskee nikkelikemikaalitehtaan ja jätevedenpuhdistamon toimintaa. Päätöksessä on edellytetty jatkamaan jätevesien purkuputki (viemäri) 1.9.2005 mennessä Kokemäenjoen keskiuomaan. - Vaasan hallinto-oikeuden 10.12.2002 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama päätös (nro 02/0418/2, dnrot 01113/02/3605 ja 01114/02/3605), jossa hallinto-oikeus on hylännyt valitukset. - Korkeimman hallinto-oikeuden Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 29.10.2004 antama päätös (nro 2744, dnro 19/3/03), jossa hallinto-oikeus on hylännyt valitukset. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.3.2009 Boliden Harjavalta Oy:lle, Kemira Oyj:lle, Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle ja Yara Suomi Oy:lle yhdessä antama päätös (nro 10/2009/1, dnro LSY-2008-Y-170), jossa jätevesien purkupaikka on määrätty siirtämään takaisin entiseen paikkaansa.

11 (155) Koeluonteinen toiminta Etelä-Suomen aluehallintoviraston Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 18.10.2010 antama ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen lupa (nro 39/2010/1, dnro ESAVI/205/04.08/2010) koeluonteisen toiminnan harjoittamiselle, joka koski koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamista uuttamalla sekä uutteen saostamista 31.12.2011 asti. - Vaasan hallinto-oikeuden Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 8.6.2011 antama päätös (nro 11/0261/3, dnro 02004/10/5139) koskien Etelä- Suomen aluehallintoviraston 18.10.2010 antaman koeluonteista toimintaa koskevan päätöksen (nro 39/2010/1, dnro ESAVI/205/04.08/2010) johdosta tehtyä valitusta, jossa hallinto-oikeus on osin valituksen hyläten muuttanut määräyksiä 4 ja 5. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 15.7.2011 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle antama ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen päätös (nro 56/2011/1, dnro ESAVI/150/04.08/2011) joka koski prosessissa syntyvän ammoniumsulfaattiliuoksen koeluonteista käsittelyä ja muodostuvan enintään 100 tonnin kipsisakan sijoittamista kipsisakka-altaaseen. Yhteysviranomaisen lausunnot ympäristövaikutusten arviointiselostuksista Orsi- ja pohjavesien suojapumppaus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Outokumpu Harjavalta Metals Oy:lle ja OMG Harjavalta Nickel Oy:lle yhdessä 4.5.2001 antama lausunto (nro 0298R0003-53) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta koskien Harjavallan tehtaiden tuotantotasovaihtoehtoja ja kiinteiden prosessijätteiden loppukäsittelyä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 15.10.2001 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama lausunto (nro 0201R0001-53) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta koskien nikkelikemikaaleja valmistavan tehtaan perustamista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 21.11.2011 antama lausunto (dnro VARELY/8/07.04/2011) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta koskien nikkelin tuotantoprosessiin haitta-aineena kertyvän uraanin poistamista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 10.12.2004 antama ympäristölupapäätös (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2), jossa OMG Harjavalta Nickel Oy on velvoitettu yhdessä suurteollisuusalueen muiden toimijoiden kanssa aloittamaan orsivesien suojapumppaukset ja toimittamaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 30.6.2007 mennessä selvitys jo aloitetun suojapumppauksen toimivuudesta. - Vaasan Hallinto-oikeuden OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 30.12.2005 antama päätös (nro 05/0475/1) edellisen muuttamiseksi siten, että em.

12 (155) selvitys tulee toimittaa 1.12.2008 mennessä ja esiselvitys 31.12.2006 mennessä. - Korkeimman hallinto-oikeuden OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 21.3.2007 antama päätös (taltionumero 683), joka on muilta osin pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, mutta pidentänyt keräys- ja suojapumppauksen toteuttamisen määräaikaa 30.6.2007 saakka. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Boliden Harjavalta Oy:lle 5.6.2008 antama orsivesien keräys- ja suojapumppauksen toteuttamista koskeva määräajan pidentämistä koskeva päätös (nro 26/2008/1, dnro LSY-2007-Y- 197). Tarkkailu Käyttö- ja kuormitustarkkailu Orsi- ja pohjavesien tarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Hakija on jättänyt käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 21.4.2011. Suunnitelmaa ei ole viranomaisessa hyväksytty. Suunnitelma on toimitettu myös hakemuksen liitteenä päätöksessä hyväksyttäväksi. Kemikaalitehtaan osalta tarkkailu on hyväksytty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.3.2002 antamassa ympäristölupapäätöksessä (nro 11/2002/2, dnro 01086). Nikkelituotannon osalta tarkkailu on hyväksytty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa ympäristölupapäätöksessä (nrot 69/2004/1 ja 70/2004/1, dnrot LSY-2002-Y-2 ja LSY-2002-Y-89). Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.12.2005 Kemira Oyj:lle, Kemira Growhow Oyj:lle, Boliden Harjavalta Oy:lle, OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Oy Aga Ab:lle yhdessä antama päätös (nro 115 YLO, dnro LOS-2005-Y-824-17) orsi- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2.3.2010 antama päätös (dnro VARELY/28/07.00/2010) Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Varsinais-Suomen ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskusten elokuussa 2007 antamat päätökset (dnro 1274/5723/07 ja dnro 732/5723/07) Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymiseksi.

13 (155) Ilmanlaadun tarkkailu Luvantarveharkintaa koskevat lausunnot Harjavallan kaupungin alueella toteutetaan Porin ympäristötoimen (31.7.2014 asti Harjavallan kaupungin) järjestämänä ilmanlaadun yhteistarkkailua, jonka kustannuksiin Norilsk Nickel Harjavalta Oy osallistuu. Tarkkailuun osallistumisesta on määrätty suurteollisuusalueen yritysten ympäristöluvissa, mutta tarkkailusuunnitelmaa ei ole viranomaisessa hyväksytty. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 16.5.2008 antama lausunto koskien toiminnan muutoksen luvanvaraisuuden arviointia. Lausunnossa ns. intermediaattien käytön raakaaineena on katsottu sisältyvän yhtiön olemassa oleviin lupapäätöksiin (dnro LOS-2008-Y-299-121). Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 31.5.2012 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle antama luvantarveharkintaa koskeva lausunto (dnro VARELY/795/07.00/2010) liittyen kobolttisulfaattikiteiden valmistuksen aloittamiseen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat päätökset ja viranomaismääräykset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Porin Lämpövoima Oy:lle 24.1.2005 antama vesilain mukainen päätös (nro 1/2005/1, dnro LSY-2004-Y-52) koskien raakaveden johtamista Kokemäenjoesta. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) 31.12.2013 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle antama päätös koskien yhtiön laatiman turvallisuusselvityksen johdosta tehtyjä johtopäätöksiä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) 16.12.2009 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle antama päätös (nro 30443/36/2009) koskien kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia yhtiön intermediaattilinjan rakentamisen jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön 11.8.2010 antama päätös (dnro TEM/1806/08.05.01/2010) koskien ydinenergialain 8 :3 mom. mukaista ennakkotietoa. Säteilyturvakeskuksen (Stuk) Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 1.3.2010 antama päätös (nro 7/Y42214/2009), jolla se on myöntänyt ydinenergialain 21 :n ja ydinenergia-asetuksen 41 :n mukaisen luvan tuottaa ja pitää hallussa sekä varastoida nikkelin jalostusprosessin yhteydessä syntyviä ydinaineita. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Harjavalta Copper Oy:lle (nyk. Boliden Harjavalta Oy) 8.7.2004 antama ympäristölupapäätös (nro 49/2004/1, dnro LSY-2002-Y-361), jossa määrätään mm. jätevesien ja hule-

14 (155) vesien käsittelystä, ml. mm. nykyisen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotantoalueen hulevedet. Suomen ympäristökeskuksen 16.2.2010 antama päätös (dnro SYKE-2010-K- 8-K4) koskien jalometallipitoisen prosessijätteen maastavientiä. Luvanhaltijan 21.11.2013 ilmoittaman mukaan jae on sittemmin tuotteistettu (rekisteröity, REACH). Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 30.4.2014 Talvivaara Sotkamo Oy:lle antama ympäristölupa (PSAVI/58/04.08/2011), joka sisältää luvan uraanipuolituotteen (yellowcake) valmistukselle. Päätös sisältää myös luvan vastaanottaa käsiteltäväksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n natriumuraanikarbonaattiliuosta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 23.9.2014 antama päätös (dnro VARELY/1622/2014) koskien poikkeuksellista tilannetta koskevaa ilmoitusta. Toiminta on epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamista koskevan asetuksen (E-PRTR, 166/2006/EY) liitteen 1 kohtien 2.e, 4.b ja 5.d tarkoittamaa. Vakuutukset Yhtiöllä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä (sopimusnumero 0293240000). Hallintajärjestelmät Norilsk Nickel Harjavalta Oy:llä on voimassa olevat sertifikaatit ISO 14001 (ympäristöjohtamisjärjestelmä) ja OHSAS18001 (työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä) mukaisiin toimintoihin. Yhtiössä on käytössä myös ISO 9002 mukainen laatujohtamisjärjestelmä. ALUEEN KAAVOITUS Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 30.11.2011 vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 13.3.2013 antamalla päätöksellä (taltionumero 904). Tehdasalue on merkitty maakuntakaavaan teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T1) ja sitä ympäröi suojavyöhyke (sv). T1-merkinnällä osoitetaan merkittävät teollisuus- ja varastoalueet, joilla on tai joille saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia ja joita koskee EU-direktiivi (96/82/EY) vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta (SEVESO II -direktiivi). Alueen suunnittelussa on huomioitava alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta lähiympäristölle ja asutukselle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Alueella on merkintä sähköasemasta/uudesta

15 (155) sähköasemasta (en-z) sekä voimalinjasta. Koko tehdasalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (pv). Myös rautatien ja valtatie 2:n välinen alue on merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T2). Merkinnällä osoitetaan Harjavallan Suurteollisuusalueen teollisuus- ja varastoalueet, joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä näiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Tehdasalueen pohjoispuolella on taajamatoimintojen aluetta (A) ja Harjavallan keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Yleiskaava Alueella on voimassa Harjavallan keskustaajaman osayleiskaava 2020, joka on saanut lainvoiman 3.4.2007. Teollisuusalue sijoittuu osayleiskaavassa teollisuusrakennusten alueelle (TT). Alue rajautuu teollisuus- ja varastoalueisiin (TY), suojametsäalueisiin (EV/sv), rivitalojen ja erillispientalojen korttelialueisiin (AR ja AO) sekä Huovintien historialliseen linjaukseen (sh). TT-alueilla on merkitty alueet, joilla saa käsitellä, varastoida ja sijoittaa teollisuuden jätteitä (ej) sekä useita sähkölinjoja. Tehdasalue sijoittuu kokonaisuudessaan tärkeälle pohjavesialueelle (pv) ja TT-alueen kaakkoisnurkassa on merkintä pohjaveden ottamosta (ET). Asemakaava Tehdasalue Teollisuusalueella on voimassa Torttilan kaupunginosan (203) korttelin 51 tontin 37 asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman 27.3.2003. Tuotantolaitokset sijoittuvat suurteollisuus- ja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien rakennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointialueiden korttelialueelle (T-8). Merkinnän mukaan rakennusten suurin sallittu korkeus alueella on 60 metriä luonnollisesta maanpinnasta laskien. Laitosta palvelevat rakenteet ja savupiiput voivat olla korkeampia. Yhtiön omistamalla kiinteistöllä (r:no 79-203-41-44) on voimassa 26.11.2008 hyväksytty Kehätien asemakaava nro 240 (Kehätien asemakaava), joka on tullut lainvoimaiseksi 7.1.2009. Tontin kaavamääräys on TT-2, jonka mukaan alueen käyttötarkoitus on: "Teollisuusrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa suurteollisuuden tehdas- ja varastorakennuksia ja laitoksia, energian tuotantolaitoksia ja muita teollisuustoimintaa palvelevia rakennuksia, kuten toimisto-, terveydenhuolto-, ruokailu-, virkistystoiminta-, kiinteistönhoito-, paikoitus- ja vartiointirakennuksia." Boliden Harjavalta Oy:n omistamalla kiinteistöllä (r:no 79-203-51-43) on voimassa kaava (nro 217), joka tuli lainvoimaiseksi 27.5.2003. Tontin kaavamääräys on T-8, jonka mukaan alueen käyttötarkoitus on: Suurteollisuusja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien rakennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointialueiden korttelialue, jolla rakennusten suurin sallittu korkeus on kuusikymmentä (60)

16 (155) metriä luonnollisesta maanpinnasta laskien ja jolla laitosta palvelevat rakenteet ja savupiiput voivat olla tätäkin korkeampia. Merkinnällä tvar/ej osoitetulla varastointialalla saa käsitellä, varastoida ja sijoittaa teollisuudessa syntyvää rikastushiekkaa (kuparihienokuonaa), kipsisakkaa ja rautasakkaa tai niihin rinnastettavia prosessijätteitä. Tälle varastointialalle saa rakentaa jätteen loppukäsittelyä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakenteita. Varastoitavan materiaalin ylimmän kohdan korkeusasema saa olla +50,00 N60 mukaan lukien kaatopaikan pintarakenteen. Merkinnällä akt osoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa vain toimistorakennuksia, terveydenhuoltoa, ruokailua, virkistystä, kiinteistön hoitoa, paikoitusta, vartiointia ja muuta vastaavaa toimintaa palvelevia rakennuksia sekä kiinteistöjen hoitamiseksi tarpeellisia asuntoja, jotka voivat olla enintään kolmikerroksisia. Rakennusten etäisyyden tontin rajasta on oltava vähintään kaksikymmentä (20) metriä, mikäli asemakaavassa ei ole toisin osoitettu tai mikäli rajanaapuri ei anna suostumusta rakennuksen sijoittamiseen lähemmäksi rajaa. Rakennusalan ulkopuolella olevat alueet, joita ei tarvita varastointia, kulkemista tai paikoitusta varten, tulee pitää puistomaisina. Torttila Torttilan kaatopaikalla on voimassa 204 Ratalan kaupunginosan korttelin 7 tontin 3 sekä suojaviheralueen aluetta koskeva asemakaavan muutos, joka on tullut voimaan 27.5.2003. Muutoksella on muodostunut 204 Ratalan kaupunginosan korttelin 7 tontti 4. Merkinnällä TM-4 osoitetaan teollisuudessa syntyvien prosessijätteiden varastointia palveleva korttelialue, jota täytön jälkeen saa käyttää suurteollisuutta palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueena. Teollisuus ja varastorakennusten sekä Kaatopaikan suurin sallittu korkeustaso on +50,00 N60 mukaan lukien pintarakenteet. Merkinnällä ej-1 osoitetulla varastointialalla saa käsitellä, varastoida ja sijoittaa teollisuudessa syntyvää hienokuonaa (rikastushiekkaa) ja kipsisakkaa tai niihin rinnastettavia prosessijätteitä. Varastointialalle saa rakentaa jätteen loppukäsittelyä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakenteita. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijaintipaikka Yleistä Toiminta sijaitsee Harjavallan suurteollisuusalueella, joka on laajuudeltaan noin 300 ha, josta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käytössä on noin 16 ha. Teollisuusalue sijaitsee Köyliö Harjavalta - Ulvila harjumuodostuman kohdalla Kokemäenjoen eteläpuolella. Teollisuusalue rajoittuu suurelta osin asuntoalueisiin. Helsinki - Pori valtatielle on matkaa alle 1 km. Tampere - Pori rautatie kulkee tehdasalueen lounaisimman osan läpi. Harjavallan kaupungin asukasluku on noin 7 500 henkeä. Etäisyys kaupungin ydinkeskustaan on noin kilometri.

17 (155) Nikkelituotannon sijainti Nikkelituotanto sijaitsee teollisuusalueen etelä-lounaisosassa sekä kaakkoisosassa. Kemikaalitehtaan sijainti Rautasakan kaatopaikan sijainti Yhtiön kemikaalitehdas siihen liittyvine toimintoineen sijaitsee teollisuusalueen luoteisosassa. Yhtiön rautasakkojen kaatopaikka sijoitsee Poriin johtavan rautatien ja valtatien 2 välissä Torttilassa. Valtatien etelänpuoleinen alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Torttilan kaatopaikka sijaitsee harjun lievealueella, jossa 0,5 2 metrin vahvuisen pintahiekkakerroksen alla on paksu vuorottelevien savi- ja silttikerrosten muodostama koheesiomaakerrostuma. Kaatopaikan kohdalla koheesiomaakerroksen paksuus on 8 10 metriä ja sen alla maaperä muuttuu ilman selviä rajoja karkeampia lajitteita sisältäväksi kitkamaaksi. Torttilan käytössä oleva kaatopaikka sijaitsee vanhan, käytöstä poistetun kaatopaikan (rikastushiekka-alueet II ja III) päällä. Kenttä kohoaa ympäröivää maastoa noin 10 metriä korkeammalle. Rikastushiekan sijoitukseen aluetta on käytetty vuosina 1982 1996. Alueen pinta-ala on 14 ha ja rikastushiekkaa alueelle on sijoitettu noin 2,6 miljoonaa tonnia. Alueen päälle on rakennettu Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käytössä oleva rautasakkojen kaatopaikka-altaat (rautasakka-altaat III V), sekä Boliden Harjavalta Oy:n käytössä oleva ferriarsenaatin kaatopaikka-allas (allas 5). Alue rajautuu kaakkoispuolella nk. patakenttään ja edelleen Boliden Harjavalta Oy:n sadevesien tasausallastoon (ns. Serena). Kaatopaikan itäosasta on poistettu pintahiekkakerros ennen sijoituksen aloittamista, länsipäässä hiekkakerros on jätetty paikalleen. Suoraan maapohjalle sijoitetun rikastushiekkakerroksen paksuus on enimmillään 10 metriä ja kaatopaikan korkeus ylimmillään tasolla +38 N60. Luonnollinen maanpinta vaihtelee alueella tasolla +28...+31 N60. Koheesiomaakerroksen on arvioitu puristuvan laskelmien mukaan kaatopaikan painosta kokoon kaikkiaan 60 80 cm. Koheesiomaakerros on heikosti vettä läpäisevää, vedenläpäisevyys on 1 10-7 1 10-8 m/s. Sen päällä orsivesialueella esiintyvän hiekan vedenläpäisevyydeksi on määritetty 1 10-4 1 10-5 m/s. Altaiden alle jääneen tiivistyneen rikastushiekkakerroksen vedenläpäisevyys on Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 28.12.1999 vireille tulleessa hakemuksessa esitetyn mukaan 1,6 10-7 7,8 10-8 m/s ja paksuus on noin neljä metriä.

18 (155) Jätevedenpuhdistamon sijainti Jätevesien purkupaikka Yhtiön jätevedenpuhdistamo sijaitsee nikkelikemikaalitehtaan yhteydessä. Puhdistamon hulevesiallas ja jätevedenpuhdistamon tasaus-/varoallas sijaitsevat kemikaalitehtaan vieressä teollisuusalueen luoteis-pohjoisosassa. Yhtiön jätevedenpuhdistamon jätevedet puretaan Kokemäenjokeen teollisuusalueen läntisen jätevesiviemärin kautta. Läntisen viemärin purkupaikan koordinaateiksi on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.3.2009 antamassa lupapäätöksessä (nro 10/2009/1, dnro LSY-2008-Y-170) määrätty KKJ-peruskoordinaatistojärjestelmän mukaisesti ilmaistuna Y=1560621.5390, X=6802882.6148, mikä vastaa nykyisin käytössä olevan ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatistojärjestelmän mukaisesti ilmaistuna ja metrin tarkkuuteen pyöristettynä N=6809216, E=239434. Myös yhtiön toiminnoista Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavat hule- ja jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen Kokemäenjokeen suurteollisuusalueen läntisen jätevesiviemärin kautta. Yhtiön toiminnoissa muodostuvat likaantumattomat jäähdytysvedet sekä osa lauhdevesistä johdetaan Kokemäenjokeen suurteollisuusalueen jäähdytysvesiviemäriä pitkin. Jäähdytysvesiviemärin koordinaatit ovat ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatiston mukaisesti ilmaistuna kohdassa noin N=6808783, E=239767. Kuva 1: Suurteollisuusalueen Kokemäenjokeen johtavien jäte-, hule-, jäähdytys- ja lauhdevesien purkuviemärien sijaintipaikat kartalla.

19 (155) Yleiskuvaus jätevesien purkuvesistöstä Alueen hydrologia ja geologia Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-ala on keskimäärin noin 27 000 km 2. Kokemäenjoen virtaamat Harjavallan voimalaitoksen kohdalla ovat vuosina 1961 1990, 1991 2000 ja 2001-2005 olleet seuraavat: Taulukko 1: Kokemäenjoen virtaamat vuosina 1961-2005. Virtaama (m 3 /s) vuosina 1961-1990 1991-2000 2001-2005 Ylin virtaama (HQ) 918 724 Keskiylivirtaama (MHQ) 641 552 546 Keskivirtaama (MQ) 231 235 224 Keskialivirtaama (MNQ 39,7 46,7 45 Alin virtaama (NQ) 2,0 32 Kokemäenjoen veden laatua kuvaavat parametrit olivat kesäkaudella vuonna 2009 keskimäärin seuraavat: hapen kyllästysaste >80 %, ph 6,9 7,4, kokonaisfosfori 0,02 0,05 mg/l, kokonaistyppi 0,6 1,0 mg/l, klorofyllipitoisuus 6 19 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 9 10 mg/l. Jokiveden nikkelipitoisuus vaihteli välillä 2,6 9,1 µg/l, kromipitoisuus 0,4 2,1 μg/l, kuparipitoisuus 1,9-6,7 μg/l, ja alumiinipitoisuus 200 1400 μg/l. Kokemäenjoen veden yleislaatu on viime vuosina ollut keskimäärin tyydyttävä, mutta huonompiakin tilanteita esiintyy joen keski- ja alaosalla. Veden laatu heikkenee ajoittain selvästikin hajakuormituksen takia laatuluokan laskiessa tällöin välttäväksi. Happitilanne pysyy hyvänä. Yksittäisistä jätevesistä Harjavallan teollisuuden jätevesien vaikutukset näkyivät patoaltaan alusveden konsentroitumisena, mutta pintaveden tai patoallasta seuraavan aseman veden laatuun kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut ja rehevöitynyt maan kohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineksen vaikutuksesta. Pihlavanlahden pohjukan vesi on lähes kokonaan peräisin Kokemäenjoesta, minkä seurauksena se on sameaa ja runsasravinteista. Lisäksi sähkönjohtavuus on alhaisempi kuin merialueella, joten jokiveden leima alueella on vahva. Jokisuulla fosforipitoisuudet ovat noin kolminkertaisia puhtaaseen murtoveteen verrattuna, typen osalta ero on jopa viisinkertainen. Suurteollisuusalue sijoittuu laajalle hiekkakivi- ja kiillegneissialueelle, joka luonnehtii koko Kokemäenjoen eteläpuolista aluetta jatkuen jokivarren pohjoispuolelle asti Lammaistenlahden länsipuolella. Harjavallan keskustassa ja Kokemäenjoen pohjoispuolella kallioperä on kiilleliusketta ja kiillegneissiä. Harjavallan kaupunkia halkoo luode-kaakko -suuntainen Hiittenharju Järilänvuori -harjujakso. Jakso on osa harjumuodostumaa, joka kulkee Pusulan, Oripään, Säkylän ja Köyliön kautta Poriin. Muodoltaan leveän ja paikoin hyvin tasaisen harjun aines on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja keskiosissa esiintyy paikoitellen soraa. Karkeaa hietaa on levittynyt reunamille. Suurteollisuusalue sijoittuu harjun tasoittuneelle alueelle, jossa kivennäismaa on hiekkaa. Kokemäenjoen eteläpuolella

20 (155) harjun molemmin puolin esiintyy laajoja hiesu- ja savimaita ja niukasti moreenia. Torttilan kaatopaikka sijoittuu luode-kaakko -suuntaisen harjumuodostuman lounaispuoliselle lieveosalle, johon harjumuodostuman hiekkojen päälle on kerrostunut vaihtelevan paksuinen savi- ja silttikerros. Savikerroksesta johtuen täyttöalueilla esiintyy painumia. Stabiliteetti on paikoin läjityskorkeutta, luiskan jyrkkyyttä ja läjitysnopeutta rajoittava tekijä. Saven päällä maanpinnassa on hiekkakerros. Kalliopinnan on todettu sijaitsevan Ratalan kaatopaikan ja radan välissä noin 45 metriä maanpinnan alapuolella. Pohjasuhteista johtuen alueella on erilliset orsivesi- ja pohjavesimuodostumat. Tehdasalueella maanpinnan taso vaihtelee välillä +30 +33 N60 ja maanpinta viettää loivasti lounaaseen päin. Tehdasalueella maaperän rakenne on melko vaihtelevaa. Suurimmalla osalla aluetta pintamaa on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa, jossa esiintyy orsivettä. Hiekkakerroksen alapuolella on lähes koko tehdasalueella heikosti vettä läpäisevä paksu savisilttikerros. Vettä pidättävä kerros vaihtuu alaspäin mentäessä hiekaksi ja soraksi. Tässä kerroksessa esiintyy varsinainen pohjavesi. Hiekkakerroksen alla, kallion pinnan päällä on ohuehko muutaman metrin vahvuinen pohjamoreenikerros. Yhtiön toimintojen sijainti teollisuusalueella on osoitettu päätöksen liitteessä 2. Järilänvuoren harjuselänteen länsireunalla on syvä painanne. Maakerrosten paksuus on painanteessa 50 70 m, josta pohjaveden alapuolella on 30 50 m. Tehdasalueella kalliopinnan taso vaihtelee ollen alimmillaan noin 50 m mpy länsiosassa ja korkeimmillaan itäosassa +20 m mpy. Ratalan rakeistetun nikkelikuonan kaatopaikan alla on kalliopainanne, joka jatkuu Lammaisten vedenottamon läheisyyteen. Syvin kohta sijaitsee ilmeisesti havaintoputken 502P ympäristössä (jopa 50 m mpy ). Torttilan ja Lammaisten kaatopaikkojen kohdalla sijaitsee kalliokynnys, joka nousee jopa tasolle +20 m mpy. Tehdasalue sijaitsee harjulla pohjavesi- ja orsivesialueen päällä. Pohjavesi on syvällä, noin 10 15 metrin syvyydessä maanpinnasta. Se virtaa harjun suunnassa luoteeseen ja purkautuu Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitoksen alapuolella. Kokemäenjokeen on tehdasalueelta noin yksi kilometri. Orsivesi on lähellä maanpintaa, noin 1 2 metrin syvyydessä maanpinnasta ja se purkautuu pääasiassa lounaaseen ja etelään pintavalunnan reittejä. Suurimmalla osalla tehdasaluetta on lähinnä maanpintaa hiekkakerros ja sen alla vaihtelevan paksu savi- ja silttikerros. Harjavallan kaupungin pohjavedenottamo sijaitsee muutaman kilometrin päässä veden virtaussuuntaan nähden yläjuoksulla. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n pohjavedenottamo sijaitsee aivan tehdasalueen itäreunalla.

21 (155) Suojelualueet Lähimmät Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet ovat Pirilänkoski (FI0200045) Harjavallassa ja Nakkilassa sekä Kokemäenjoensuisto (FI0200079) kauempana Porissa ja Noormarkussa. Alueella on lisäksi useita yksityisiä luonnonsuojelualueita (YSA204061, YSA200505, YSA200575, YSA203226, YSA202966, YSA203615, YSA203365 ja YSA203225). Kaupungin koillispuolella sijaitseva Pyhäsuo (SSO020053) kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Matkaa tehdasalueelle on noin viisi kilometriä. Runsas seitsemän kilometriä tehdasalueesta lounaaseen sijaitsevat lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat Uotinmaankallion diabaasilehdot (LHO020029). Arvokkaisiin moreenimuodostumiin kuuluva Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan rajalla sijaitseva Kaunismäen drumliini (MOR-Y02-002) sijaitsee noin 5,5 kilometrin etäisyydellä tehdasalueesta. Harjujensuojeluohjelmaan kuuluu Hiittenharju Järilänvuori -harjujaksosta pienikokoinen Järilänvuoren alue (HSO020027) Piikajärven lentokentän läheisyydessä. Pirilänkoski sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä tehtaasta. Se on Harjavallan voimalaitoksen alapuolisen suvannon eroosiotörmään syntynyt rantalehto (SCI-aluetyyppi), jonka pinta-ala on 147 ha (85 ha vesialuetta ja 62 ha maa-aluetta). Siihen liittyy pitkä ja kapea rantaa myötäilevä, varjoisaa lehtipuustoa kasvava deltasaari. Samantyyppistä lehtomaista aluetta on myös joen etelärannalla. Osa Natura-alueesta kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan Pirilänkosken-Paratiisin lehtoalue (LHO020011). Kokemäenjoen suistoalue Pihlavanlahti on myös sisällytetty Natura 2000 -verkostoon (FI02000079). Natura-alueen pinta-ala on 2 885 ha, josta vesialuetta on 2 439 ha ja maa-aluetta 446 ha. Alue käsittää Pihlavanlahden kokonaisuudessaan ja osan Ahlaisten saaristoa. Alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon siellä olevien luontotyyppien ja linnuston perusteella. Kokemäenjoensuisto kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä SCI- että SPAaluetyyppinä. Maakuntakaavaan on merkitty seuraavat Kokemäenjoen alajuoksulla teollisuusalueen lähistöllä olevat suojelualueet - Arantilankoski (S-195, 12 ha). Luontotyypiltään koski, koskisaari, eroosiotörmä, hiekkasaari, kolvelehto. Viimeisiä Kokemäenjoen valjastamattomia koskia, josta suora yhteys mereen. Rantalitukka erityisesti suojeltava laji. - Kukkaskoski (S-368, 5 ha). Luontotyypiltään rotkolaakso. - Ruskilankoski (S-142, 33 ha) Luontotyypiltään rotkolaakso, eroosiojyrkänne, koski, deltasaari. Viimeisiä Kokemäenjoen valjastamattomia koskia, josta suora yhteys mereen. Satakunnan maakuntakaavassa on myös esitetty alueita ja kohteita, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Harjavallan kaupungin keskustaajaman osayleiskaavoituksessa on tavoitteeksi asetettu vanhojen työläisasuntojen miljöön, maatilojen ja aukeiden jokivarsi-

22 (155) Vesistön kuormitus, tila ja käyttökelpoisuus näkymien sekä tehdasalueelle rajautuvien vanhojen puistoalueiden säilyttäminen. Torttilan teollisuusaluetta lähin muinaisjäännös on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee rautatien eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä. Kohde on tutkittu arkeologisin kaivaustutkimuksin. Siitä ei aiheudu muinaismuistolain asettamia rajoituksia alueen maankäytölle. Teollisuusalueen itäpuolella sijaitsevat vanhat Outokummun ja Kemiran asuntoalueet on merkitty Satakunnan seutukaavaan merkinnällä kh, kulttuurihistoriallisesti arvokas alue. Vahvistettavana olevaan Satakunnan maakuntakaavaan asuinalueet on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (kh2). Veden yleislaatu jokialueella on nykyisin tyydyttävä. Heikoimmillaan veden laatu on ollut 1970-luvun alkuvuosina, jolloin se oli ajoittain jopa huono. Veden laadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, mutta yleistila pysyi edelleen välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin yläpuolisella reitillä loppui kahden selluloosatehtaan toiminta. Kuormituksen väheneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena ja metsäteollisuuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi 1970-luvun alkuun verrattuna. Kokemäenjokeen kohdistuva metallikuormitus on 1970-luvun puolivälin jälkeen pienentynyt merkittävästi. Esimerkiksi nikkelikuormitus oli vuonna 1977 keskimäärin noin 75 kg/d ja 2000-luvulla noin 5 kg/d. Joen metallikuormitus keskittyy nykyään Harjavallan ja Porin seuduille. Määrällisesti eniten Kokemäenjokeen johdetaan kuparia ja nikkeliä, mutta vähäisempiä määriä vesistöön joutuu myös lyijyä, kromia, kadmiumia, elohopeaa ja uraania. Suurimmat kuormittajat ovat Harjavallan suurteollisuusalue / Boliden Harjavalta Oy ja Porin kupariteollisuusalue. Kokemäenjoen merkittävin elohopeakuormittaja on Boliden Harjavalta Oy. Kupari- ja nikkelikuormitus ovat jääneet viime vuosina vuosituhannen vaihdetta pienemmiksi. Kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa jätevesissä on erittäin vähän. Raskasmetallit eivät aiheuta veden laadun kannalta ongelmia, koska pitoisuusnousut ovat vesistössä vähäisiä. Esimerkiksi kuparipitoisuus (kuormitus 10,5 kg/d) nousi joessa laskennallisesti vuoden 2008 keskivirtaaman (343 m 3 /s) aikana vain 0,4 μg/l. Kiintoaineeseen sitoutuneet metallit sedimentoituvat herkästi ja voivat aiheuttaa sitä kautta suurempaa haittaa vesistössä kerääntymällä pohjalietteeseen, jonka laatua seurataan erikseen. Alumiinin, natriumin ja sulfaatin kuormitus on raskasmetallikuormitusta runsaampaa. Alumiinia on jokivedessä savisameuden takia ajoin hyvin runsaasti. Natriumin ja sulfaatin kuormitukset ovat lisääntyneet Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kemikaalitehtaan käynnistyttyä vuonna 2002. Sulfaattikuormitus kohottaa jokiveden sulfaattipitoisuutta keskivirtaamalla noin 2 mg/l, kun aseman 35 keskipitoisuus oli vuonna 2008 noin 18 mg/l.

23 (155) Kokemäenjokeen kohdistuva pistemäinen ravinne- ja happea kuluttava kuormitus on viime vuosikymmeninä vähentynyt merkittävästi. Fosforikuormitus ja biologisesti happea kuluttava kuormitus olivat 2000-luvulla keskimäärin vain kymmenesosa 1970-luvun alun tilanteeseen verrattuna. Typpikuormituksen taso oli pudonnut vastaavana aikana noin 40 %. Pistekuormitus on edelleen laskenut 2000-luvulla erityisesti jokivarren pienten yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lakkauttamisen ja jätevesien Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle johtamisen seurauksena. Hajakuormituksen aiheuttama typpikuormituksen on arvioitu olevan keskimäärin noin 21 000 kg/d ja fosforikuormituksen noin 1 000 kg/d. Kokemäenjoen fosforipitoisuudet ovat pienentyneet pitkällä aikavälillä selvästi, kun tarkastellaan maaliskuun ja elokuun vuosien 1965 2009 pitoisuuksia. 1990-luvun alussa pitoisuutta on saatu vielä hieman alenemaan ja talvella on yläjuoksulla alitettu jo 20 µg/l raja. Fosforipitoisuuden aleneminen tasolta 60 µg/l tasolle 20 µg/l on vaatinut noin 800 kg/d vähenemän fosforikuormituksessa. Vuonna 2009 fosforin pistekuormitus oli koko Kokemäenjoen vesistöalueella yhteensä vain noin 107 kg/d. Kokemäenjoen veden yleislaatu oli vuonna 2012 keskimäärin tyydyttävä. Happitilanne pysyy nykyisin hyvänä. Lähinnä hajakuormituksesta johtuen veden laatu heikkenee ajoittain ja laatuluokka laskee välttäväksi. Voimakkaiden ylivalumien aikana vesi on sameaa, runsasravinteista ja hygieenisesti likaantunutta. Oleellinen parannus virkistyskäytön kannalta on ollut myös se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat maku- ja hajuongelmat ovat lähes hävinneet varsinaiselta jokialueelta. Pääsääntöisesti Kokemäenjoen pintasedimentin metallipitoisuudet ovat laskeneet tarkkailuvuosien (1980 2005) aikana, mutta Äetsän ja Harjavallan alapuolella kehitys on ollut toisenlainen. Äetsän alapuolella elohopeapitoisuus on kohonnut voimakkaasti vuoden 1995 jälkeen. Harjavallan patoaltaassa kupari-, nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat kohonneet voimakkaasti vuoden 1995 jälkeen ja lyijypitoisuus lievemmin. Lammaistenlahdella ovat nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet kohonneet voimakkaasti vuoden 1991 jälkeen. Pintasedimentin metallipitoisuuksien voimakas kasvu kuormituksen pienentymisestä huolimatta johtunee sedimenttien liikkeistä. Vanhat sedimentit ovat syystä tai toisesta liikkuneet pintaan. Pintasedimentin metallipitoisuus ylitti vesistöalueen yläjuoksulla sijaitsevan Liekoveden tason ja ns. luonnontason vuonna 2005 voimakkaimmin teollisuusalueen alapuolella Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella, missä kupari-, nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet olivat kymmenkertaisia sekä Äetsän alapuolella, missä elohopeapitoisuus oli satakertainen nykyiseen verrattuna.

24 (155) Maaperän tila Harjavallan maaperä on pitkään jatkuneen teollisen toiminnan seurauksena laajalta alueelta pilaantunut. Kuparisulatto aloitti toimintansa Harjavallassa vuonna 1945 ja nikkelisulatto 1960. Rikkihappo- ja lannoitetehtaat käynnistettiin 1947 1948. Muita ympäristön kuormittajia ovat olleet mm. kaupungissa toimineet ja toimivat valimot. Harjavallan sulaton vaikutus näkyy aina kahdeksan kilometrin etäisyydellä maaperän kohonneina raskasmetalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipitoisuuksina. Pitoisuudet pienenevät voimakkaasti etäisyyden teollisuusalueesta kasvaessa. Maaperän tilan huonontuminen ilmenee metsän kasvussa, maatalous- ja puutarhatuotteiden laadussa ja lähimaisemassa. Kuormitus on viime vuosina pienentynyt merkittävästi, mutta ympäristön toipuminen on kuitenkin hidasta ja vaikutukset tuntuvat vielä pitkään. Pilaantuminen on selvitysten mukaan kuitenkin luonteeltaan sellaista, ettei se akuutisti vaaranna asukkaiden terveyttä. Kemikaalitehtaan alueella maaperän raskasmetallipitoisuudet pääsääntöisesti alittavat Ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 määritetyt SAMASE -raja-arvot. Vanhan varastoalueen pintakerroksessa alueella, jolla sijaitsevat propaanisäiliöt ja jäähdytysvesitornit, raskasmetallien (Cu, Ni, Zn, Pb) pitoisuudet ylittivät selvästi SAMASE -raja-arvopitoisuudet. Vertailua valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin pitoisuusarvoihin ei hakemuksessa ole esitetty. Pohja- ja orsiveden tila Pohja- ja orsivedet kuuluvat suurtehdasalueen yhtiöiden yhteisen velvoitetarkkailun ja orsivedet suojapumppauksen piiriin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 8.7.2004 antaman ympäristölupapäätöksen (nro 49/2004/1, dnro LSY-2002-Y-361), Vaasan hallinto-oikeuden 30.12.2005 edellistä muuttaman päätöksen (nro 05/0475/1) ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 5.6.2008 antaman määräajan pidennystä koskevan päätöksen (nro 26/2008/1, dnro LSY-2007-Y-197) mukaisesti. Tehdasalue sijoittuu Järilänvuoren I-luokan pohjavesialueelle (0207951). Pohjaveden virtaussuunta on pohjavesialueella kaakosta luoteeseen. Harjavallan tehdasalueen kohdalla pohjavedenpinta sijaitsee noin 15 20 metrin syvyydellä maanpinnasta, tasossa +8 +15 m mpy. Pohjavesi purkautuu Kokemäenjokeen Lammaisten kohdalla. Tehdasalueen ympäristössä sijaitsee kaksi vedenottamoa: Lammaisten ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n vedenottamo. Lammaisten vedenottamo asetettiin käyttökieltoon 15.9.1980, koska pohjaveden kadmiumpitoisuus ylittää Sosiaali- ja terveysministeriön hyvälle talousvedelle asettaman laatuvaatimuksen. Vedessä on todettu myös kohonneita nikkelipitoisuuksia. Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n vedenottamo on käytössä. Kohonneita kadmium- ja nikkelipitoisuuksia on havaittu myös teollisuusalueen ja Lammaisen vedenottamon välisellä alueella, mutta ei Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n vedenottamolla.

25 (155) Pohja- ja orsivesien virtaussuunnat Sulfaattipitoisuudet ovat paikoin ja ajoittain olleet hyvin korkeita. Korkeimpia metallipitoisuuksia on havaittu tehdasalueen pohjavedessä, jossa on myös tavattu hyvin alhaisia ph-arvoja (< 2) pohjaveden alimmissa kerroksissa. 1990-luvun lopulla ph on noussut ja metallipitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Orsivesien korkeiden pitoisuuksien alue saattaa olla tulosten perusteella laajentunut. Toisaalta näytteenottopisteiden määrä on merkittävästi lisääntynyt, mikä on parantanut arvioiden laatua. Harjavallan tehdasalueella ja sen länsipuolella esiintyy vettä huonosti läpäisevä hienoaineskerros, minkä alueella esiintyy orsivettä. Hienoaineskerroksessa esiintyy paikoittain hiekkaisempia alueita, joissa orsivedellä voi olla yhteys pohjaveteen. Tehdasalueen mahdolliset pohjavesivaikutukset suuntautuvat kuitenkin lähinnä alueen lounaispuoleiseen orsivesialueeseen ja sitä kautta mahdollisesti varsinaiseen pohjaveteen. Orsiveden virtaussuunta on pääasiassa lounaaseen ja paikoitellen etelään sekä länteen. Vesi purkautuu pelloille ja kosteikoille sekä edelleen Kurkelanojaan ja Kokemäenjokeen. Nykyisin orsivettä pumpataan jatkuvasti kolmesta - kaivosta, mikä vaikuttaa orsiveden pinnankorkeuksiin. Orsiveden pinnan taso laskee tehdasalueelta noin tasosta +30 +34 m mpy kaatopaikkojen noin tasoon +25 +29 m mpy. Vuosikymmeniä jatkunut laaja teollinen toiminta Harjavallassa on vaikuttanut alueen pohjaveden laatuun. Laadunmuutokset ovat kuitenkin pohjaveden virtausolosuhteista johtuen rajoittuneet melko pienelle alueelle teollisuusalueen ja Lammaistenlahden välille. Järilänvuoren pohjavesialueen muissa osissa ja kaikilla käytössä olevilla vedenottamoilla pohjaveden laatu on hyvä. Tuloksissa on havaittavissa ajoittaisia heilahteluja, mutta yleisesti ottaen sekä pohja- että orsiveden laatu on tehdasalueella säilynyt samanlaisena runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuloksissa on sen sijaan nähtävissä metallipitoisuuksien nousua orsi- ja pohjavedessä erityisesti Lammaisten kaatopaikan länsipuolisissa tarkkailupisteissä. Tehdasalueella pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen ja luoteeseen Lammaisten vedenottamon suuntaan. Orsivesi virtaa lounaaseen ja orsivesi on tasolla +30 +34 m mpy. Torttilan alueella pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen Lammaisten vedenottamon suuntaan. Pohjavesi on tasolla +11 +13 m mpy. Orsivesi virtaa lounaaseen ja orsivesi on tasolla +28 +30 m mpy.

Kuva 2. Suurteollisuusalueen pohjavesien arvioidut virtaussuunnat. 26 (155)

Kuva 3: Suurteollisuusalueen orsivesien arvioidut virtaussuunnat 27 (155)

28 (155) Pohjavesivyöhyke Orsivesivyöhyke ja orsivesien keräysjärjestelmä Lammaisen suljetulla vedenottamolla on mitattu kadmiumpitoisuuksia vuodesta 1980 lähtien. Korkeimmillaan pitoisuus on ollut 24 µg/l, kun talousveden raja-arvo on 5 µg/l. 1990-luvulla kadmiumpitoisuus on vaihdellut välillä 10-20 µg/l. Myös nikkelipitoisuus on kohonnut Lammaisten vedenottamolla, 2000-luvun alkupuolelta saakka se on ollut yli 1 mg/l. Kohonneita kadmiumpitoisuuksia on havaittu myös teollisuusalueen ja Lammaisten vedenottamon välisellä alueella, mutta ei Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n vedenottamolla. Ratalan kaatopaikan läheisyydessä on havaittu kohonneita nikkelipitoisuuksia, jotka ylittävät paikoin talousveden nikkelipitoisuuden rajaarvon 20 µg/l. Muutamia havaintoja nikkelistä, kadmiumista ja arseenista on tehty myös muualla alueella. Korkeimpia metallipitoisuuksia on havaittu tehdasalueen pohjavedessä, jossa on myös tavattu hyvin alhaisia pharvoja (< 2) pohjaveden alimmissa kerroksissa. 1990-luvun lopulla ph on noussut ja metallipitoisuudet ovat selvästi laskeneet. Myös sulfaattipitoisuudet ovat paikoin ja ajoittain olleet hyvin korkeita. Orsivesi purkautuu pelloille ja kosteikoille sekä edelleen Kurkelanojaan ja Kokemäenjokeen. Nykyisin orsivettä pumpataan jatkuvasti kolmesta kaivosta, mikä vaikuttaa orsiveden pinnankorkeuksiin. Orsiveden pinnan taso vaihtelee alueella noin 0,5 2 m syvyydellä maanpinnasta, tasossa +30 +32 m mpy. Teollisuusalueen alapuolella esiintyvässä orsivedessä on kohonneita pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä sekä sulfaattia. Vuoden 2001 orsivesitarkkailussa todettiin Ratalan alueen orsivedessä vain kohonneita nikkelipitoisuuksia, kun taas muualla tehdasalueella orsiveden laatu oli heikompi. Orsivedet ja kaatopaikkojen suotovedet kerätään sala- ja avo-ojiin, joista ne pumpataan tehtaan prosessijätevedenpuhdistamoille. Torttilan alueen (muodostumisalue B) orsivedet pumpataan ns. Serenan alueelle (alue A). Osa orsivesistä päätyy avo-ojiin mittaus- ja näytteenottokaivojen kautta, joista vedet virtaavat Kurkelanojaa pitkin Tattaranjokeen ja edelleen Kokemäenjokeen.

29 (155) Kuva 4: Orsivesien muodostumis- ja suojapumppausalueet A - E. Alueelta D ei kerätä erikseen orsivesiä. Tehdasalueen orsivesiä on pumpattu kaivoista 702, 704 ja 707 tehtaan prosessivesien puhdistamolle (alue E). Kaivossa 704 on ollut korkeimmat metallipitoisuudet. Tehdasalueelle on asennettu orsivesikaivo 708, mutta siitä ei ole vielä pumpattu orsivesiä.

30 (155) Kuva 5: Orsivesien kuparin, nikkelin, arseenin ja kadmiumin pitoisuudet vuosina 2000, 2005 ja 2010.

31 (155) Kuva 6: Pohjavesien kuparin, nikkelin, arseenin ja kadmiumin pitoisuudet vuosina 2000, 2005 ja 2010.

32 (155) Ilman laatu Harjavallan kaupungin alueella tehty ilmanlaadun seuranta Ilmanlaatua on tarkkailtu jatkuvatoimisesti Harjavallassa vuodesta 1985 lähtien rikkidioksidin osalta. Vuonna 2004 suurteollisuusalueen yhtiöille myönnetyissä ympäristöluvissa on määräykset Harjavallan ilmanlaadun tarkkailun järjestämisestä ja siihen osallistumisesta. Ilman laadun seurannan järjestämisestä Pori Harjavallan alueella vastaa alueen kunnista ja suurimmista teollisuuslaitoksista koostuva ilmanlaadun seurantaryhmä. Ilmanlaadun seurantaan kuuluu jatkuvia ilmanlaadunmittauksia ja määrävälein tehtäviä leviämismalli-, bioindikaattori- ja raskasmetalliselvityksiä. Alueella tehtävistä ilmanlaadun mittauksista vastaa Porin kaupunki. Harjavallan ilman laadun tarkkailun liittyvien ilmanlaadun mittausten kustannuksiin osallistuvat Boliden Harjavalta Oy, Norilks Nickel Harjavalta Oy ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut -STEP Oy ja Harjavallan kaupunki. Harjavallan alueella määrävälein tehtäviin ilmanlaatuselvityksiin osallistuu em. yhtiöiden lisäksi Niemisen Valimo Oy. Harjavallan ilmanlaadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä kaksi mittausasemaa ja yhden sääaseman. Mittausasemilla jatkuvatoimisesti mitattavat suureet ovat rikkidioksidi (SO 2 ) sekä hengitettävät hiukkaset (PM 10 ). Lisäksi on seurattu 2014 vuoden alkuun asti laskeumaa ja analysoidaan PM 10 :n sisältämiä metalleja ja arseenia. Kalevan mittausasema, jossa näkyy myös liikenteen aiheuttama ilmaan nouseva pöly, kuvaa keskustan ilmanlaatua. Pirkkalan mittausasema kuvaa asuinalueiden ilmanlaatua. Sääasemalta saadaan informaatiota tuulen suunnasta ja nopeudesta, ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja kosteudesta sekä sademäärästä. Pirkkalan asema sijaitsee suurteollisuusalueen koillispuolella Kokemäenjoen toisella puolella noin 1,5 km:n päässä suurteollisuusalueesta ja Kalevan asema kaakkoispuolella alle kilometrin päässä. Rikkidioksidi Yksittäisiä rikkidioksidin tuntikeskiarvon raja-arvon 350 µg/m 3 ylityksiä ei vuonna 2012 tapahtunut Kalevassa (2011: 11 kpl; 2010: 1 kpl; 2009: 3 kpl; 2008: 3 kpl; 2007: 4 kpl) eikä Pirkkalassa kertaakaan (2011: 0 kpl; 2010: 0 kpl; 2009: 0 kpl; 2008: 0 kpl; 2007:1 kpl). Vuorokausikeskiarvon raja-arvon 125 µg/m 3 ylityksiä ei ollut kummallakaan mittausasemalla. Vuonna 2012 ei esiintynyt rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 % - pisteen (250 µg/m 3 ) ylityksiä kummallakaan mittausasemalla. Maaliskuussa 2012 esiintyi kuitenkin kuukauden toiseksi suurimman vuorokausiarvon (80 µg/m 3 ) ylitys Kalevan mittausasemalla. Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat Kalevassa 7 µg/m 3 (2011: 8 µg/m 3, 2010: 6 µg/m 3 ; 2009: 6 µg/m 3 ; 2008: 7 µg/m 3 ; 2007: 9 µg/m 3 ) ja Pirkkalassa 5 µg/m 3 (2011: 6 µg/m 3, 2010: 4 µg/m 3 ; 2009: 3 µg/m 3 ; 2008: 3 µg/m 3 ; 2007: 4 µg/m 3 ), eli myöskään kasvillisuuden suojaamiseksi asetettu ohjearvo 20 µg/m 3 ei ylittynyt.

33 (155) Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tilastoidut vuorokausiarvot vuosina 2007 2012 Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla ovat olleet seuraavat: Taulukko 2: Hengitettävien hiukkasten (PM 10) tilastoidut vuorokausiarvot vuosina 2007-2012. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kaleva vuorokausikeskiarvojen lukumäärä (kpl) 186 239 329 359 362 366 ajallinen kattavuus (%) 51 65 90 96 99 100 vuosikeskiarvo (µg/m³) 16 10 13 12 12 11 vuorokausiarvojen maksimi (µg/m³) 102 31 71 51 45 50 vuorokausiarvojen minimi (µg/m³) 3 0 2 3 3 0 Pirkkala vuorokausikeskiarvojen lukumäärä kpl) 365 359 326 350 357 366 ajallinen kattavuus (%) 100 98 89 96 98 100 vuosikeskiarvo (µg/m³) 12 10 11 10 11 10 vuorokausiarvojen maksimi (µg/m³) 53 38 35 31 32 25 vuorokausiarvojen minimi (µg/m³) 4 0 4 0 2 0 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien raja- ja ohjearvojen ylitykset vuosina 2007 2012 Kalevan ja Pirkkalan mittausasemilla ovat olleet seuraavat: Taulukko 3: Hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuuksien ylitykset Harjavallassa vuosina 2007-2012. Ylitys (kpl/a) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kaleva vrk-raja-arvon (50 µg/m³) (1 5 0 4 1 0 0 vuosikeskiarvon raja-arvon (40 µg/m³) 0 0 0 0 0 0 kuukauden 2. suurimman vrk-arvon 2 0 0 0 0 0 ohjearvon Pirkkala vrk-raja-arvon (50 µg/m³) (1 2 0 0 0 0 0 vuosikeskiarvon raja-arvon (40 µg/m³) 0 0 0 0 0 0 kuukauden 2. suurimman vrk-arvon 0 0 0 0 0 0 ohjearvon 1) suurin sallittu 35 kpl/a Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) alkuainekohtaisille pitoisuuksille on määritelty ainoastaan tavoitearvot kalenterivuoden keskiarvoille: Arseeni 6 ng/m 3, kadmium 5 ng/m 3 ja nikkeli 20 ng/m 3. Tavoitearvot tulee saavuttaa vuoteen 2013 mennessä. Vuonna 2010 Pirkkalassa ei esiintynyt tavoitearvojen ylityksiä, mutta Kalevassa arseeni ja kadmium ylittivät tavoitearvon noin kaksinkertaisesti. Selvää lähdettä ei ole löydetty ja syyksi on hakemuksen perusteella epäilty eri hajapäästölähteitä. Vuonna 2012 ilmanlaatu oli asetettujen tavoitearvojen mukaista. Nikkelin laskeuma Laskeumamittausten tuloksille ei ole ohje- tai raja-arvoja ja tuloksia on pidettävä ainoastaan suuntaa antavina. Etenkin kokonaislaskeuman määrittämisessä esiintyi ongelmia keräysastioihin kulkeutuneiden puiden lehtien ym. laskeumaan kuulumattoman aineksen takia. Nikkelin laskeuma Kalevan mittausasemalla vaihteli vuonna 2010 välillä 1 15 mg/m 2 /kk (v. 2009: 2 15 mg/m 2 /kk) ja kuukausittainen keskiarvo oli 6 mg/m 2 /kk (v. 2009: 7 mg/m 2 /kk). Pirkkalan mittausasemalla nikkelin laskeuma vaihteli

34 (155) välillä 1 7,4 mg/m 2 /kk (v. 2009: 0,7 10,7 mg/m 2 /kk) ja kuukausittainen keskiarvo oli 3,2 mg/m 2 /kk (v. 2009: 2,6 mg/m 2 /kk). Ilmanlaatuindeksi Ilmatieteenlaitoksen ilmanlaatuportaalin julkaisemana ilmanlaatuindeksinä ilmaistu ilmanlaatu on Kalevassa ja Pirkkalassa ollut vuonna 2012 seuraava: Taulukko 4: Ilmanlaatuindeksin mukainen ilmanlaatu Harjavallassa vuonna 2012. Ilmanlaatuindeksin jakauma (%) Kaleva Pirkkala Hyvä 85,9 92,6 Tyydyttävä 12,0 7,2 Välttävä 2,0 0,2 Huono 0,07 0,00 Erittäin huono 0.00 0,00 Kalevassa ilmanlaatuindeksin heikensivät huonoksi kohonneet SO 2 -pitoisuudet sekä keväisen katupölyn aiheuttamat PM 10 -pitoisuudet. Bioindikaattoritutkimukset Metsäntutkimuslaitoksen tutkimukset Porin Harjavallan alueen ilman laadun vaikutuksia metsäympäristössä on seurattu bioindikaattorimenetelmillä vuonna 1990 perustetuilla pysyvillä havaintoalueilla vuosien 2007 2008 aikana 2 740 km 2 laajuisella alueella. Tutkimusalueelta saatuja tuloksia voitiin verrata aikaisemmin saatuihin tuloksiin (1990-1991, 1992-1993, 1996-1997 ja 2001-2002). Tulosten mukaan metsäympäristön tilassa on näkyvissä sekä myönteisiä että kielteisiä kehityssuuntia ja osassa seuratuista muuttujista ei ole tapahtunut muutoksia tutkimusjakson aikana. Myös päästöt ja kuormitus ovat vaihdelleet mikä näkyy eri muuttujissa eri tavoin. Havupuuston harsuuntuminen on Porin Harjavallan tutkimusalueella yleistä ja kuusella neulaskato on voimistunut jakson aikana. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset ovat jäkälien perusteella pysyneet ennallaan. Neulasten rikki- ja typpipitoisuus ovat nousseet hieman tutkimusjakson aikana. Metsäsammalien metallipitoisuuksissa on sekä nousevia että laskevia suuntauksia. Seuraavien metallien pitoisuudet ovat nousseet vuosien 2001 ja 2007 välillä: kupari, rauta, vanadiini, kadmium, arseeni ja elohopea. Sen sijaan nikkeli- ja kromipitoisuudet ovat laskeneet. Sinkin, lyijyn ja titaanin pitoisuuksien muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Metsäntutkimuslaitos on tutkinut koko Suomessa raskasmetallien laskeumia vuodesta 1985 alkaen. Nikkelin laskeuma sammalkilogrammaa kohti laskettuna Harjavallan seudulla on laskenut vuoden 1985 tasosta (>14 mg/kg) vuoteen 2006 mennessä tasolle 4 6 mg/kg. Suuressa osassa Suomea laskeuma on tasoa 2-4 mg/kg tai alle 2 mg/kg, Pohjois-Lapissa laskeuman ollessa jopa yli 14 mg/kg.

35 (155) HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Taustaa Nykyinen toiminta Tuotanto ja prosessit Tuotantomäärät Nikkelituotanto on käynnistynyt Harjavallassa vuonna 1960. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotanto on aiemmin ollut mm. Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n toimintaa. Huhtikuussa 2000 Outokumpu myi nikkeliliiketoimintansa amerikkalaiselle OMG Inc:lle. Tämän jälkeen nikkelitoiminnasta vastasi OMG Harjavalta Nickel Oy maaliskuuhun 2007 asti. Vuonna 2002 tuotanto käynnistettiin kemikaalitehtaalla. Keväästä 2007 lähtien nikkeli- ja kemikaalituotannosta Harjavallassa on vastannut Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Tehdasta on laajennettu vuosina 1972, 1982, 1995, 2002, 2009 ja 2013. Norilsk Nickel Harjavalta Oy valmistaa vuosittain 60 000 90 000 tonnia nikkeliä ja nikkelikemikaaleja Tuotteet ovat metallista katodia, brikettiä ja pulveria, sekä nikkelikemikaaleja kuten nikkelisulfaattia, nikkelihydroksidia ja nikkelikarbonaattia. Muita tuotteita ovat mm. kobolttisulfaatti, ammoniumsulfaatti sekä kuparisulfidi. Tehdas toimii jatkuvasti kolmessa vuorossa. Henkilöstön määrä on noin 250. Suomen Energiapalvelut Oy toimittaa jokivettä sekä pohjavettä. Osa jätevesistä käsitellään Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Suurin osa vesistä johdetaan yhtiön omalle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan teollisuusalueen läntistä viemäriä ja jäähdytysvedet jäähdytysvesiviemäriä pitkin Kokemäenjokeen. Tuotannossa käytetään sähkö- sekä lämpöenergiaa. Yhtiö on liittynyt elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen 2008 2016 ja ottanut käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ). Yhtiöllä on sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, ympäristöjärjestelmä sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. Yhtiön tuotantomäärät tuotteittain vuosina 2005 2012 ovat olleet seuraavat:

36 (155) Taulukko 5: Yhtiön tuotantomäärät vuosina 2005-2012. Tuotanto (t/a) (1 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Nikkeli ja nikkeliyhdisteet, 41 000 47 000 55 000 51 000 41 000 49 000 49 000 46 000 josta: Nikkelikatodi 13 000 15 000 17 000 15 000 11 000 14 000 13 000 15 000 Nikkelibriketti 22 000 26 000 31 000 30 000 25 000 27 000 27 000 25 000 Nikkelipulveri, std 260 160 160 140 50 170 280 190 Nikkelipulveri, fine 0 0 0 0 0 0 0 0 Nikkelisulfaattiliuos <100 <100 <100 130 140 290 280 300 Nikkelisulfaatti 4 000 4 000 4 000 5 000 4 000 6 000 6 000 5 000 Nikkelihydroksikarbonaatti 1 400 1 400 1 400 1 100 1 000 1 400 700 600 Nikkelihydroksidi <100 140 190 130 <100 110 120 120 Nikkelioksidi 140 200 180 130 <100 - - - Kobolttiliuos 1 400 1 300 1 400 1 300 1 000 1 000 800 700 Kobolttisulfaatti Ammoniumsulfaatti 63 000 73 000 79 000 74 000 72 000 76 000 72 000 62 000 Uraanisakka 0 0 1) tuotantomäärä ilmaistuna nikkeliksi laskettuna, paitsi kobolttiliuos kobolttina, ammoniumsulfaatti ammoniumsulfaattina ja uraanisakka uraanina. Raaka-aineet Raaka-aineiden ja kemikaalien käyttömäärät Nikkelituotantoon (60 000 90 000 tonnia nikkeliä vuodessa) yhtiö käyttää vuosittain raaka-aineita 300 000 500 000 tonnia, kymmeniä tuhansia tonneja kemikaaleja (mm. rikkihappo, ammoniakki, lipeä, happi, typpi, vety, suolahappo, sooda). Raaka-aineina käytettävien nikkelirikasteiden sulatuksen ja nikkelikiven valmistuksen tekee Boliden Harjavalta Oy. Hakija käyttää raaka-aineina Boliden Harjavalta Oy:n toimittamien kivien lisäksi ostokiviä sekä intermediaatteja (nikkelipitoisia suoloja, -sakkoja ja erilaisia sekundäärejä). Rikasteet tuodaan laivoilla Mäntyluodon satamaan ja puretaan satamavarastoon. Sieltä rikasteet tuodaan suljetuissa junavaunuissa Harjavaltaan, jossa ne puretaan rikastehalliin ja/tai siiloihin. Nikkelituotannon raakaaineena käytettävät nikkelipitoiset kivet ja intermediaatit tuodaan suursäkeissä pakattuina sekä osa kivistä bulkkina muovilla vuoratuissa konteissa joko Rauman tai Mäntyluodon satamiin, joissa on myös varastohallit suursäkeille sekä varastoalueet konteille. Satamista materiaalit kuljetetaan autoilla Harjavaltaan, jossa kivet puretaan varastosiiloihin ja intermediaatit vaihtolavoille ja syötetään edelleen prosessiin. Tällä hetkellä suurimman osan intermediaatista muodostaa Talvivaarasta Harjavaltaan junakuljetuksin tuotava nikkelisulfidi, joka puretaan suoraan välivaraston kautta prosessiin. Raaka-aineet ja kemikaalit tulevat pääosin rekkakuljetuksina, osa voi tulla myös junakuljetuksina. Tuotteet lähtevät joko junakuljetuksina tai kuormaautokuljetuksina konteissa. Nestemäisten kemikaalien ulkosäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöt on varustettu suoja-altailla, joiden tilavuus on suurempi kuin säiliön tilavuus. Tehtaan sisätilan lattiat ja keruusäiliö on rakennettu siten, että kemikaalituotannon prosessialtaissa olevat kemikaalit voidaan johtaa häiriötilanteissa tehtaan sisätilan altaaseen.

37 (155) Intermediaatit ja muut sekundääriset raaka-aineet Sekundäärisillä raaka-aineilla tarkoitetaan muiden laitosten sivutuotteita tai jätteeksi luokiteltuja raaka-aineita. Intermediaateilla tarkoitetaan erilaisia nikkelipitoisia sakkoja ja suoloja. Nikkelisulfaatteja ovat mm. kuparielektrolyysien liuospuhdistuksessa muodostuvat nikkelipitoiset aineet. Nikkelihydroksideja ovat lateriittisten tai sulfidisten nikkelimalmien liuotuksessa muodostuvat nikkelipitoiset sakat. Nikkelihydroksikarbonaatteja ovat lateriittisten tai sulfidisten nikkelimalmien liuotuksessa muodostuvat nikkelipitoiset sakat. Nikkeli- tai kuparisulfidisakkoja muodostuu erilaisten liuotusprosessien puhdistusprosesseissa. Nikkelioksideja muodostuu esim. sulfidisten nikkelirikasteiden sulatuksessa, jossa muodostuvat pölyt otetaan talteen ja kierrätetään tai myydään raakaaineeksi muualle. Muita sekundäärejä Muita sekundäärisiä raaka-aineita ovat käytetyt katalyytit, lejeeringit ym. raaka-aineeksi kelpaavat nikkelipitoiset materiaalit. Kemikaalien varastointi Laitokselle varastoidaan kemikaaleja (raaka-aineita ja tuotteita) hakemuksen ja sen täydennysten sekä Turvatekniikan keskuksen (Tukes) 16.12.2009 antaman päätöksen perusteella seuraavasti:

38 (155) Taulukko 6: Laitoksella varastoitavien kemikaalien määrä. Kemikaali CAS Luokitus Varastomäärä (m 3 ) Ammoniakki 76664-41-7 R10; T; R23; C; 20 R34;N; R50 Ammoniumsulfaatti 7783-20-2 (NH 4) 2SO 4, kiteinen Varastomäärä (t) (4 Biodetergentti Xi, R41 0,21 Bromi säiliö 1 m 3 1,31 Di-2-etyylikeksyylifosforihappo C, R 34 120 m 3 Kalsiumkarbonaatti,>75% siilo 125 m 3 170 Kalsiumhydroksidi,>90% Xi, R36/37/38 siilo 125 m 3 75 Keroseeni 64742-47-8 Xn, R65-66 60 500 23 Kobolttisulfaattiliuos (1 10124-43-3 T; N; R42/43 30 CoSO 4 (aq) L-askorbiinihappo säkkinä 10-15 t, vesiliuos 2 m 3 Natriumhydroksidi, 1310-73-2 C; R35 150 + 45 t lipeä, NaOH, 50 % Natriumhypokloriitti, 15% C; R 31, R34 säiliö 1 m 3 0,8 Natriumkarbonaatti 3333-67-3 Xn; N; R22-40- 100 t 43-50/53 Natriumvetysulfidi, 16721-80-5 C; R32/34 350 t NaHS (aq), 21-23 % Nestekaasu 74-98-6 F+; R12 99 + 99 propaani, C 2H 8 Nikkelihydroksidi (1, 12054-48-7 Xn; N; R20/22-100 t Ni(OH) 2 kiteinen 40-43- 50/53 Nikkelikivi (1, - T; R23/24 1 500 t hienokivi, As >0,2 % (As>0,8%) Nikkelikloridi (1 50 Nikkelimetalli (1, - R40, R43 1 500 t hienokivi, As >0,2 % Nikkelioksidi (1 1313-99-1 T; R49-43 20 t kiteinen Nikkelisulfaatti (1 7786-81-4 Xn; N;R22-40- 100 t (2 NiSO 4 6H 2O 42/43-50/53 Nikkelisulfidi (1 16812-54-7 T; N; N, R43, varastoallas 620 300 jauhe R49, R50-53 Suolahappo 7647-01-0 C, Xi, R34, R37 200 t 200 säiliö100 m 3 Rikkihappo (1, 7664-93-9 C; R35 80 H 2SO 4, 93-98 % Typpi, nestemäinen 7727-37-9-1 300 t (3 Vetykaasu (1 1333-74-0 F+; R12 48 (200 bar) Vetyperoksidi, 7722-84-1 C; R34 60 H 2O 2 (50 %) 1) tuotanto laitosalueella 2) vesiliuosta prosessissa 9 000 t 3) yhteismäärä Oy AGA Ab:n kanssa 4) Tiedot Turvatekniikan keskuksen (Tukes) 16.12.2009 antamasta päätöksestä (nro 30443/36/2009) sisältäen mahdollisesti prosessissa olevan määrän. Nikkelituotanto Liuottamo Sähköuunikivien liuottamoon (SU-liuottamo) tulevat sähköuunin nikkelikivi sekä ostokivet jauhetaan märkäjauhatuksena. Kivilietteelle ja muille raakaaineille suoritetaan yksivaiheinen atmosfääriliuotus, jota tehostetaan paineliuotuksella. Liuotus tehdään käyttäen elektrolyysin hapanta paluuliuosta, rikkihappoa sekä happea. Syntyvä nikkelipitoinen liuos johdetaan raudansaostuksen kautta Liekkisulatusuunin liuottamoon (LSU-liuottamo). Muodostuva rautasakka (sufe) sijoitetaan Torttilan kaatopaikalle. Inter-

39 (155) mediaatti (nikkelisulfidi) sisältää epäpuhtautena mm. sinkkiä, rautaa ja kalsiumia. Intermediaatti liuotetaan ns. IRM-paineliuotuslinjassa käyttäen apuna rikkihappoa, happea sekä korkeaa lämpötilaa. Liuotuksen aikana syntyvä happo neutraloidaan kalkilla ja sen yhteydessä muodostuva kalkkipitoinen rautasakka (cafe) sijoitetaan Torttilan kaatopaikalle. Syntyvä nikkeliliuos johdetaan liuospuhdistukseen (Ca-uutto). Liekkisulatusuunin kivi sekä ostokivet jauhetaan LSU-liuottamossa märkäjauhatuksena. Saatava kiviliete sekä muut raaka-aineet johdetaan kaksivaiheiseen atmosfääriliuotukseen ja liuotustehoa parannetaan paineliuotuksella. Liuotus tehdään käyttäen elektrolyysin hapanta paluuliuosta, rikkihappoa sekä happea. Liuotusjäännöksenä saatava kuparisakka toimitetaan muualle jatkojalostettavaksi. Tuotteena saatava nikkeliraakaliuos ohjataan liuospuhdistukseen (Co-uutto). Uuttoprosessit Liuottamolta tulevassa nikkeliraakaliuoksessa on merkittävimpänä epäpuhtautena kobolttia, joka poistetaan Co-uutossa liuoksesta. Koboltti uutetaan orgaaniseen liuokseen (kerosiini) ja saadaan takaisinuutossa talteen kobolttisulfaattiliuoksena, joka johdetaan koboltin puhdistusuuton lävitse kemikaalitehtaalle kobolttikemikaalin tuotantoon. Osa kobolttiuutosta saadusta nikkeliliuoksesta johdetaan elektrolyysiin ja pelkistämöön jatkokäsiteltäväksi. Osa liuoksesta menee nikkeliuuttoon, jossa se puhdistetaan ja pumpataan kemikaalitehtaalle. Nikkelisulfidin liuotuksesta (IRM-liuotus) tuleva kalsiumpitoinen nikkeliliuos johdetaan Ca-uuttoon. Kalsium uutetaan orgaaniseen liuokseen (mm. keroseeni) ja saadaan takaisinuutossa talteen metallikloridiliuokseen. Lipeää käytetään neutralointiaineena ja suolahappoa takaisinuuttoaineena. Uuton hapan tuoteliuos johdetaan LSU-liuottamolle. Uuton metallikloridiliuoksen sisältämä vapaa suolahappo neutraloidaan ja sen sisältämät metallit saostetaan soodalla metallikarbonaattisakaksi, joka sijoitetaan kaatopaikalle. Raaka-aineiden, lähinnä intermediaattien, mukana sisään epäpuhtautena tuleva luonnonuraani ei poistu koboltin ja kalsiumin uuton orgaanisista uuttoliuoksista normaaleissa takaisinuutto-olosuhteissa, vaan kumuloituu uuttoliuokseen. Tästä seuraa uuttokapasiteetin pienentyminen, minkä vuoksi uraani on poistettava uuttoliuoksista. Uraanin takaisinuutto (poisto) suoritetaan tarvittaessa jaksoittain käyttäen natriumkarbonaattia, jolloin syntyy natriumuraanikarbonaattiliuos. Jakso kampanjoittain ylös- ja alasajoineen kestää 5 10 vuorokautta. Jakson aikana käsitellään noin 1,5 2,5 tonnia uraania. Liuoksesta voidaan valmistaa natriumdiuranaattitai uraanioksidisakkaa (nk. yellowcake). Uraanipitoinen liuos ja sakat ovat ydinaineita, joiden valmistamiseen, varastointiin, kuljetukseen ja luovuttamiseen tarvitaan ydinenergialain 2 :n mukainen lupa. Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut luvan ydinaineen tuotantoon, hallussapitoon ja varastoimiseen (enintään 10 t/a).

40 (155) Kemikaalitehtaan prosessit Elektrolyysi Puhdistetun nikkeliliuoksen elektrolyyttinen saostaminen (electrowinning) suoritetaan käyttämällä liukenemattomia lyijyanodeja. Nikkeli saostuu elektrolyysialtaissa katodeina toimivien siemenlevyjen pintaan. Haluttuun vahvuuteen kasvatetut nikkelikatodit nostetaan pois, leikataan haluttuun palakokoon, pakataan ja toimitetaan asiakkaalle. Elektrolyysistä palaava nikkeliä ja rikkihappoa sisältävä anolyyttiliuos johdetaan liuottamoon käytettäväksi liuotusprosessissa. Tilanteissa, jolloin rikkihapon kulutusta ei liuottamolla ole riittävästi, osa anolyytistä johdetaan kemikaalitehtaalle. Nikkeli saostetaan soodalla nikkelihydroksidikarbonaatiksi ja palautetaan liuottamolle. Muodostuva natriumsulfaatti johdetaan kemikaalitehtaan muiden prosessivesien mukana jätevesien käsittelyyn. Pelkistämö Nikkelipelkistämöllä suoritetaan kobolttivapaan nikkelipitoisen ammoniakkiliuoksen vetypelkistys panoksittain autoklaaveissa korkeassa lämpötilassa ja vetypaineessa. Syntynyt nikkelipulveri erotetaan liuoksesta sakeuttamalla ja suodattamalla. Kuivauksen jälkeen nikkelipulveri siirretään pulverisiiloon briketointia varten tai pulveripakkauksen siiloon pakkausta varten. Pulveri briketoidaan koneellisesti ja syntyneet briketit sintrataan eli lämpökäsitellään ja pakataan pelkistämön automaattipakkauslinjalla. Pelkistyksessä syntyy myös ammoniumsulfaattiraakaliuosta, joka johdetaan puhdistettavaksi nikkelikobolttisaostukseen ja sakka palautetaan LSUliuottamoon. Puhdistettu ammoniumsulfaattiliuos johdetaan kiteytykseen ja tuotteena saadaan ammoniumsulfaattia. Kemikaalitehtaalla valmistetaan nikkelihydroksidia, nikkelihydroksikarbonaattia, nikkelisulfaattia sekä kobolttisulfaattia. Yhtiöllä on myös lupa valmistaa uraanisakkaa (yellowcake). Prosessien raaka-aineena on puhdas nikkeli- tai kobolttisulfaattiliuos. Nikkelisulfaatti Nikkelisulfaattia valmistetaan nikkelisulfaattiliuoksesta kiteyttämällä. Kiteyttimet toimivat kaksivaiheisesti. Haihduttamalla vettä alipaineessa saavutetaan nikkelisulfaatin kyllästymisraja, jonka jälkeen nikkelisulfaatti alkaa kiteytyä. Kiteytys on jatkuvatoiminen prosessi, jossa kiteitä otetaan jatkuvasti ulos, sakeutetaan ja lingotaan, kuivataan ja pakataan. Prosessissa haihtuva vesi käytetään hyödyksi muissa prosesseissa. Kuivauksen jälkeinen poistokaasu johdetaan kaasun pesuun. Nikkelikarbonaatti Nikkelikarbonaatti saostetaan saostusreaktoreissa nikkelisulfaattiliuoksesta käyttämällä saostimena natriumkarbonaattia. Saatu saos suodatetaan nauhasuotimella ja pestään, kuivataan spray-kuivaimella ja pakataan. Suodatuksen ja pesun jälkeinen vesi johdetaan veden käsittelyyn ja

41 (155) kuivauksen jälkeinen poistokaasu puhdistetaan pussisuodattimella ja johdetaan kaasun pesuun. Saostusreaktion sivutuotteena syntyy natriumsulfaattia, joka menee veden mukana vedenkäsittelyyn. Nikkelioksidi Nikkelioksidia valmistetaan nikkelikarbonaatista rumpu-uunissa kalsinoimalla (Iämmittämällä). Rumpu-uunin lämpö tuotetaan propaanilla. Saatu nikkelioksidi jauhetaan myllyssä ja pakataan. Rumpu-uunin jälkeinen poistokaasu johdetaan kaasun pesuun. Nikkelihydroksidi Nikkelihydroksidia saostetaan saostusreaktoreissa nikkelisulfaatti- tai nikkelikloridiliuoksesta käyttämällä saostimena natriumhydroksidia. Saatu seos suodatetaan nauhasuotimilla ja pestään, kuivataan spray-kuivaimella ja pakataan. Spray-kuivaimelta tuleva poistokaasu puhdistetaan pussisuodattimella ja johdetaan kaasun pesuun. Suodatuksen ja pesun jälkeinen vesi johdetaan vedenkäsittelyyn ja kuivauksen jälkeinen poistokaasu kaasun pesuun. Saostusreaktion sivutuotteena syntyy natriumsulfaattia tai natriumkloridia, jotka menevät veden mukana vedenkäsittelyyn. Patterilaatuinen nikkelihydroksidi Patterilaatuisen nikkelihydroksidin valmistuslinjaa ei ole vielä rakennettu. Patterilaatuinen nikkelihydroksidi valmistetaan nikkelisulfaatti- tai nikkelikloridiliuoksesta käyttäen apuaineena ammoniakkivettä ph:n säätöön. Saostusreaktoreista ja nauhasuotimilta tulevat poistokaasut johdetaan ammoniakkipesurille. Pesurilla kaasut pestään vapaaksi ammoniakista rikkihappopitoisella vedellä ja pesuvedet johdetaan ammoniumsulfaatin valmistukseen. Tuotantolinjan suodos- ja kakunpesuvedet stripataan ammoniakin poistamiseksi ja poistokaasu johdetaan ammoniakkipesurille. Nikkelikloridi Nikkelikloridin valmistuslinjaa ei ole vielä rakennettu. Nikkelikloridia valmistetaan nikkelikloridiliuoksesta kiteyttämällä. Kiteytys on jatkuvatoiminen prosessi, jossa kiteitä otetaan jatkuvasti ulos, sakeutetaan ja lingotaan sekä kuivataan ja pakataan. Prosessista haihtuva vesi käytetään hyödyksi muissa prosesseissa. Kuivauksen jälkeinen poistokaasu johdetaan kaasunpesuun. Kobolttisulfaatti Kobolttisulfaattiprosessi käyttää raaka-aineenaan koboltin uuton tuottamaa kobolttisulfaattiliuosta. Liuoksesta poistetaan siinä vielä olevia epäpuhtausmetalleja käyttäen osaprosesseina neste-nesteuuttoa ja ioninvaihtoa, joissa edelleen käytetään puhdistukseen soveltuvia nestemäisiä ja kiinteitä ioninvaihtimia. Neste-nesteuuton ja ioninvaihdon välissä liuoksesta poistetaan orgaanisia epäpuhtauksia adsorboimalle ne aktiivihiileen, joka toimitetaan edelleen poltettavaksi.

42 (155) Kobolttisulfaatti valmistetaan edellä kuvatulla tavalla tuotetusta erittäin puhtaasta kobolttisulfaattiliuoksesta kiteyttämällä. Haihdutettaessa vettä pois liuoksesta alipaineessa saavutetaan kobolttisulfaatin kyllästymisraja, jonka jälkeen kobolttisulfaatti alkaa kiteytyä. Kiteytys on jatkuvatoiminen prosessi ja kiteitä otetaan jatkuvasti ulos, sakeutetaan, lingotaan ja kuivataan. Kiteytyksessä syntyvä lauhde poistetaan prosessista olemassa olevan vesienkäsittelyn kautta. Uraanisakka (yellowcake) Uraania poistetaan tuotantoliuoksesta jaksottaisesti uraanin uuttoprosessilla. Poistojakso kestää 1 2 viikkoa ja jaksoja tarvitaan vuosittain raaka-aineen uraanipitoisuudesta riippuen 5 10. Jakson aikana erotetaan noin 1 2,5 tonnia uraania. Takaisinuuton kapasiteetti on noin 50 t/a uraania. Säteilyturvakeskuksen luvan mukainen uraanin poiston enimmäismäärä on 10 t/a. Uraanin poisto uuttoliuoksesta tapahtuu kalsium- ja kobolttiuuton yhteydessä, kun uraania on kertynyt kalsiumin uuttoliuokseen noin 2 4 g/l. Uraani poistetaan uuttoliuoksesta takaisinuuttamalla natriumkarbonaattiliuoksen avulla. Uraanin takaisinuuttokennoon johdetaan joko koboltti- tai kalsiuminuuton uuttoliuoksen pääkierrosta sivuvirta (noin 1 10 m 3 /h) ja natriumkarbonaattiliuosta (Na 2 CO 3 noin 200 g/l). Liuokset sekoittuvat uuttokennossa ja uraani siirtyy uuttoliuoksesta vesiliuokseen. ph:n säätöön käytetään tarvittaessa lipeää (ph > 9,5). Uraanin takaisinuuttokennon selkeytysosassa uraanista vapaa uuttoliuos ja uraania sisältävä vesiliuos (natriumuraanikarbonaattiliuos) erottuvat toisistaan. Uraanista puhdistettu uuttoliuos johdetaan takaisin uuttoliuoksen pääkiertoon. Uraaniliuos varastoidaan laitoksella oleviin säiliöihin. Uraaniliuoksen koostumus on seuraava: Taulukko 7: Laitoksella uuttoliuoksesta talteenotetun uraaniliuoksen koostumus. Aine Pitoisuus (mg/l) Uraani 20 000 40 000 Natriumkarbonaatti 75 000 80 000 Natrium 40 000 60 000 Kloridi < 1 000 Kromi < 50 Rauta < 20 Kupari < 10 Kalium < 10 Lyijy < 10 Kalsium < 10 Kadmium < 10 Yellowcake on kosteaa ja se sisältää tyypillisesti 70 80 p-% uraaniperoksidia UO 4 ja muita uraanin oksideja, kuten UO 3 ja U 3 O 8. Uraaniperoksidi on myrkyllistä, kellertävää jauhetta tai hiutaleita, joka painaa 2 4 kg/l. Yellowcake on veteen niukkaliukoista. Yhtiö toimittaa natriumuraanikarbonaattiliuoksen tai uraanisakan (yellowcake) jatkojalostettavaksi Suomeen tai ulkomaille. Yhtiöllä ei ole teknistä valmiutta valmistaa uraanisakkaa (yellowcake). Yhtiöllä ei myöskään ole uraanipuolituotteiden maastavientiin vaadittavia Euroopan atomiyhteisö (Euratom) lupia/ennakkovarmistuksia. Talvivaara Sotkamo Oy on hakenut Pohjois-Suomen alue-

43 (155) Veden hankinta ja viemäröinti Vedenhankinta hallintovirastosta ympäristölupaa yellowcaken valmistukselle ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n uraaniliuoksen vastaanottamiselle (dnro PSAVI/58/04.08/2011). Uraanin poistoprosessin ansiosta noin 80 % uraanista saadaan kerättyä talteen, 10 % menee sakkojen mukana Torttilan kaatopaikalle ja loput 10 % jätevesien mukana Kokemäenjokeen. Suomen Energiapalvelut Oy toimittaa jokivettä (raakavesi) sekä pohjavettä. Jokivettä käytetään eri prosessivaiheiden jäähdytykseen sekä kemikaalitehtaalla käytettävän demineralisoidun veden valmistukseen. Pohjavettä käytetään mm. tiiviste- ja poksivesinä sekä ajoittain korvaamaan jäähdytysvettä. Vuoden ajan ja prosessitilanteen mukaan hetkittäiset käyttömäärät vaihtelevat suuresti. Jäähdytysvedet Taulukko 8: Pohja- ja jokiveden käyttömäärät laitoksella vuosina 2005-2010. Veden käyttö (m 3 /a) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Pohjavesi 253 831 310 231 335 984 327 855 324 740 416 667 Jokivesi jäähdytys 13 429 507 13 581 011 13 823 521 12 230 879 9 906 152 10 468 450 desalinaatio 385 741 572 602 549 542 291 285 194 066 340 803 Yhtiö käyttää jokivettä jäähdytykseen keskimäärin 1 200 m 3 /h. Noin 50 C:een lämmennyt jäähdytysvesi sekä osa lauhdevesistä johdetaan käsittelemättöminä jäähdytysvesiviemäriin, jossa ne sekoittuvat alueen muihin jäähdytysvesiin. Viemäri purkautuu Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitospadon yläpuolelle. Jäähdytysvesiviemärin kautta johdetun kuormituksen seurannan ja raportoinnista vastaa Boliden Harjavalta Oy. Lauhteista aiheutuu ammoniumtypen kuormitusta. Jäähdytysvesien sekä lauhteiden laatua seurataan jatkuvatoimisilla johtokykymittauksilla, joiden avulla havaitaan mahdolliset vuototilanteet. Kemikaalitehtaan ja liuottamon alueen jäähdytysvesikierrot ovat olleet vuoden 2009 lopusta alkaen suljettuja, ja vesi kiertää jäähdytysvesitornien kautta. Kiertojen poistovedet johdetaan yhtiön jätevesienkäsittelyn kautta Kokemäenjokeen. Liuottamolla jäähdytysvedestä mitataan jatkuvasti sähkönjohtokykyä ja kriittisiin kohtiin on kytketty jäähdytysvesikierron automaattisesti sulkevat venttiilit häiriötilanteiden varalta. Tehtailla käytetään jäähdytysvesiä erityisesti pelkistämöllä ja elektrolyysissä. Likaantumattomat jäähdytysvedet johdetaan suurteollisuusalueen yhteistä jäähdytysvesiviemäriä pitkin Kokemäenjokeen. Hakemuksen mukainen jäähdytysvesiviemäriin johdettavien ns. puhtaiden vesijakeiden alkuperä, koostumus ja määrä on seuraava:

44 (155) jäähdytys Pelkistämö, kiteyttämön ja haihduttimen lauhde (1 1) Lauhde, ei jäähdytysvesi. + hälytys johtokykymittaus (online, > 300 µs kierrätykseen) Taulukko 9: Jäähdytysvesiviemäriin johdettavien vesijakeiden alkuperä, koostumus ja määrä hakemuksessa ilmoitetun mukaisesti. Jäähdytysvesijae Seuranta Koostumus Vesimäärä (m 3 /h) Pelkistämön jäähdytysvedet Johtokykymittaus jokivesi 1000 2000 + hälytys Elektrolyysin ja liuottamon Johtokykymittaus jokivesi 50 200 jäähdytysvedet + hälytys Elektrolyysin tasasuuntaajan öljyntunnistus jokivesi / talous- 10 30 vesi lauhde, n.150 mg/l (NH 4) 2SO 4 0 80 Hulevedet Yhtiön hallinnassa olevien piha-alueiden sade- ja sulamisvedet johdetaan pääsääntöisesti Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle, josta käsitellyt jäte- ja hulevedet johdetaan teollisuusalueen läntistä viemäriä pitkin Kokemäenjokeen. Boliden Harjavalta Oy:n jätevesienkäsittely on kuvattu samanaikaisesti tämän päätöksen kanssa annetussa lupapäätöksessä (dnro ESAVI/116/04.08/2013). Kemikaalitehtaan alueen hulevedet käsitellään yhtiön omalla jätevedenpuhdistamolla ja johdetaan teollisuusalueen yhteistä läntistä viemäriä pitkin Kokemäenjokeen. Yhtiön likaantuneet hulevesijakeet (kaatopaikkojen vesijakeet mukaan lukien) ja niiden arvioitu keskimääräinen määrä on seuraava: Taulukko 10: Yhtiön hallinnassa olevilta alueilta kerättävien hulevesien keskimääräinen määrä ja laatu. Hulevesijae Seuranta Laatu Vesimäärä (m 3 /h) Nikkelituotannon piha-alueen - Cu, Ni =10 mg/l ~ 5 hulevedet (9 ha) Rautasakan kaatopaikalle kertyvä sadevesi Kemikaalitehtaan alueen hulevedet (4 ha) näyte ennen Cu, Ni, As <1-10 g/l, pumppausta ph > 9 - vähemmän likaantunutta Hulevesien määrä ja laatu riippuu sateista. Harjavallassa satoi 9.7.2011 lähes kahden tunnin ajan hyvin rankasti, jolloin sadannaksi Harjavallan suurteollisuusalueella on Ilmatieteenlaitoksen sadetutka-aineiston perusteella arvioitu 63 mm / 120 min, mikä on huomattavasti enemmän kuin tilastollinen kerran sadassa vuodessa tapahtuva maksimisadanta (48 mm / 120 min). Harjavallan suurteollisuusalueen Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle johtavan hulevesiviemäriverkoston riittävyyttä arvioinut konsultti on käyttänyt mallinnuksessa seuraavia tilastollisia mitoitussateita: 1 2

45 (155) Prosessijätevedet ja niiden käsittely Taulukko 11: Tilastollinen sadanta Harjavallassa. Kesto Toistuvuus (min) 1/5y 1/10y 1/50y 1/100y Mitoitussade (l/s/ha) Sademäärä (mm) Mitoitussade (l/s/ha) Sademäärä (mm) Mitoitussade (l/s/ha) Sademäärä (mm) Mitoitussade (l/s/ha) Sademäärä (mm) 5 225 6,8 308 9,3 375 11,3 417 12,5 10 158 9,5 217 13 272 16,3 300 18 20 108 13 150 18 180 21,3 200 24 60 50 18 72 25,8 90 32,4 100 36 120 33 24 45 32,4 58 42 67 48 Yhtiön hulevesialtaan tilavuus (5000 m 3 ) riittää laskennallisesti kerran sadassa vuodessa tapahtuvalle tuntisateelle (36 mm) valunta-alueen ollessa alle 13 ha. Yhtiöllä ei ollut 9.7.2011 rankkasateen hulevesimäärien kanssa merkittäviä ongelmia. Yhtiön nikkelituotantoalueen hulevedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle, jonka jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ja hulevesialtaiden tilavuus riittää 12.6.2012 päivätyn selvityksen perusteella 9.7.2011 jälkeen tehtyjen parannusten, kuten uuden hulevesialtaan (nk. PIPO-allas) käyttöönoton jälkeen kerran sadassa vuodessa toistuvan rankkasadetilanteen hallintaan. Jätevedenpuhdistamoille johdettavat jätevedet; piha-alueen hulevedet, kaatopaikan hule- ja vuotovedet, jäähdytysvesitornien korvausvedet (ns. bleedivesi) sekä prosessijätevedet, kuten suodos- ja kakunpesuvedet ja demineralisoidun veden valmistuksen rejektivesi, käsitellään yhtiön jätevedenpuhdistamolla tai Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Molemmissa tapauksissa käsitelty jätevesi johdetaan läntistä viemäriä pitkin Kokemäenjokeen. Jätevettä muodostuu keskimäärin 50 250 m 3 /h. Jätevedenkäsittelyn kapasiteetti on 400 m 3 /h. Jätevedenkäsittely perustuu metallien saostamiseen korkeassa ph:ssa (ph n. 10,2 10,5), flokin muodostukseen, flokkien laskeuttamiseen ja lopuksi kiintoaineen hiekkasuodatukseen. Syntyvä kiintoaine palautetaan liuotusprosessiin ja käsitelty jätevesi johdetaan läntistä viemärin kautta Kokemäenjokeen. Jätevedenpuhdistamon virtaama pidetään vakiona johtamalla sadevedet veden käsittelyyn keruualtaiden kautta. Keruualtaita käytetään myös mahdollisissa häiriötilanteissa varoaltaina. Yhtiön jätevedenpuhdistamolla on kaksi noin 5 000 m 3 :n allasta, joita voidaan käyttää hulevesialtaana (hulevesien tasausaltaana) sekä häiriötilanteissa prosessivesien varoaltaina. Toinen altaista on tällä hetkellä hulevesialtaana ja toinen jätevesien jälkiselkeytyskäytössä.

46 (155) Liikenne- ja liikennejärjestelyt Taulukko 12: Jätevesijakeiden tarkkailu. Jätevesijae Seuranta Laatu Vesimäärä (m 3 /h) Liuottamon jäähdytysvesitornien jatkuva johtokyky, Ni,Cu 1-5 mg/l 20 50 poistovesi (1 vrk.kertanäyte Liuottamo, elektrolyysi, - talousvesi <1 haihduttamon tiivistevesiä (2 Liuottamo, lsu-myllyjen - jokivesi <3 vaihteistoöljyjen jäähdytysvesiä Pelkistämön kiteyttämön ja haihduttimen imukoneiden tiivistevedet jatkuva johtokyky lauhde, n.150 mg/l (NH 4) 2SO 4 5 Uuttoliuoksen pesuvesi Nikkeliuuton loppuliuos ja pesuvesi Koboltin, Kalsiumin ja puhdistusuutonprosessijätevedet (ja uuttoliuoksen pesuvedet 8/2013 alk.) 2/vk: org, Zn, Ni,Cu, Co 1/vrk: Ni, Na, Cl, Zn, U 2/vk, TOC org. 50-500 ppm, Ni,Co,Zn<50 mg/l, ph5 Ni<1g/l, NH 4<0,5 g/l, Na, SO 4 < 100 g/l,toc<15 mg/l, ph 10-13 Ni < 100 mg/l Na,Cl < 30 g/l Zn < 100 mg/l U < 20 mg/l TOC < 10 ppm 0,3 25 35 (8/2013 asti: 15 30) 5 15 Kalsiumuuton metallisaostuksen suotovedet Kemikaalitehtaan prosessijätevedet Kemikaalin jäähdytysvesitornien poistovesi 1) Käsitellään Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla 2) Ensisijaisesti palautetaan prosessiin. Puhdistamolle johdettava jae käsitellään ensisijaisesti yhtiön omalla puhdistamolla ja toissijaisesti Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla?? 8/2013 alk: 5 20 - kemikaalijäämiä 10 100 - - 5 20 Suurteollisuusalueen raskas ajoneuvoliikenne liittyi ennen ulkoiseen tieverkkoon Länsitien kautta Torttilantielle ja edelleen valtatielle 2 ja Teollisuuskadun kautta kantatielle 43 ja edelleen valtatielle 2. Ulkoiselle tieverkolle tehtiin muutoksia vuonna 2009, kun Torttilan eritasoliittymä valtatielle 2 valmistui. Tämä vahvisti raskaan liikenteen johtamista entistä tehokkaammin Suurteollisuusalueen länsipuolelle pois Harjavallan keskustan alueelta. Harjavallan kaupungin alueella merkittävimmät liikennemäärät johtuvat suurteollisuudesta. Valtatien 2 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2010 oli noin 7600 ajoneuvoa, josta raskaita ajoneuvoja oli 860. Liikennemäärä valtatie 2 on kasvanut vuodesta 2000 noin 4 % ja raskaan liikenteen määrä on pysynyt samalla tasolla. Ammoniumsulfaatti on määrältään merkittävin tehtaalta kuljetettava tuote. Seuraavaksi eniten kuljetetaan nikkelimetallituotteita ja nikkelikiveä. Natriumhydroksidin, nikkelikemikaalituotteiden, kuparisulfidin, kobolttisulfaattiliuoksen, nikkelisuolojen, natriumkarbonaatin, ammoniumsulfaattiliuoksen, suolahapon, nikkelisulfaattiliuoksen, natriumvetysulfidin, uuttokemikaalien (mm. kerosiini) ja kuparisulfaatin kuljetukset ovat vaarallisten aineiden kuljetuksia (VAK).

47 (155) Polttoaineet ja niiden varastointi Energiankulutus Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n maantiekuljetusten lukumäärä oli vuonna 2010 noin 10 500 ja kuljetettujen aineiden tonnimäärä oli noin 270 000 tonnia joista vaarallisten aineiden kuljetuksia oli noin 40 %. Suurteollisuusalueen sisäinen liikenne on merkittävää. Alueen sisällä ei sallita yksityisiä henkilöautoja. Suurteollisuusalueen alueelle on laadittu suunnitelma sisäisen liikenteen kehittämisestä vuonna 2006. Suunnitelma laadittiin alueen yritysten johdolla ja suunnitelman toteuttaminen asteittain jää yritysten vastuulle. Suurteollisuusalueelle on tehty kehätiesuunnitelma vuonna 2008. Kehätien yhtenä tavoitteena on parantaa raskaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta koko Suurteollisuusalueella. Kehätiesuunnitelman perusteella Harjavallan kaupunki teki muutoksia kaavoitukseen. Kehätiesuunnitelmaa ei ole toistaiseksi toteutettu. Propaania käytetään noin 5 000 t/a. Propaanin varastosäiliöiden tilavuus on 4 x 99 m 3. Varsinaisessa käytössä on kaksi säiliötä kahden ollessa varasäiliöitä. Kiinteistöllä sijaitsevat öljysäiliöt (2 x 400 m 3 ja 1 x 200 m 3 ) ovat Boliden Harjavalta Oy:n omistuksessa ja käytössä. Yhtiö käyttää tuotannossaan sähkö- sekä lämpöenergiaa (höyry, prosessilämpö sekä kaukolämpö). Sähkön käyttö on ollut vuosittain 150 200 GWh ja lämmön käyttö 300 400 GWh. Lämmöstä Harjavallan suurteollisuusalueella on tuotettu noin 60 70 % prosessien hukkalämpöä hyödyntämällä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Värimetallien tuotantoa koskeva vertailuasiakirja (BREF) Reference Document on Best Available Techniques in the Non Ferrous Metals Industries on julkaistu toukokuussa vuonna 2000. Vertailuasiakirja on päivittymässä teollisuuspäästödirektiivin (IED) vaatimusten mukaiseksi. Lopullinen luonnos on ilmestynyt lokakuussa 2014: Best Available Techniques (BAT) Reference Document for the Non-Ferrous Metals Industries. Vertailuasiakirjasta käytetään lyhennettä (NFM BREF). Kemikaalitehtaan jätevesien käsittelyn osalta toimintaa kuvaava vertailuasiakirja (BREF) on julkaistu helmikuussa 2003 Reference Document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment / Management Systems in the Chemical Sector. Tämäkin vertailuasiakirja on päivittymässä teollisuuspäästödirektiivin vaatimusten mukaiseksi ja siitä on julkaistu luonnos heinäkuussa 2014 Best Available Techniques (BAT) Reference Document for Common Waste water and

48 (155) Waste Gas Treatment/Management Systems in the Chemical Sector. Vertailuasiakirjasta käytetään lyhennettä (CWW BREF) Vesiliukoisten epäorgaanisten nikkelisuolojen, kuten nikkelisulfaatin, -kloridin, -karbonaatin ja -nitraatin, tuotantoa kuvaava vertailuasiakirja (BREF) on julkaistu elokuussa 2007 Reference Document on Best Available Techniques for the Production of Speciality Inorganic Chemicals. Vertailuasiakirjasta käytetään lyhennettä (SIC BREF) Lisäksi on useita ns. horisontaaleja vertailuasiakirjoja (BREF), kuten helmikuussa 2009 julkaistu energiatehokkuutta määrittävä vertailuasiakirja: Reference Document on Best Available Techniques for Energy Efficiency. Vertailuasiakirjasta käytetään lyhennettä (ENE BREF). Joulukuussa 2001 on julkaistu jäähdytysjärjestelmiä kuvaava vertailuasiakirja (BREF) Reference Document on the application of Best Available Techniques to Industrial Cooling Systems. Vertailuasiakirjasta käytetään lyhennettä (ICS BREF). Luvanhaltija vertaa toimintaansa vertailuasiakirjoihin seuraavasti: - Nikkelituotannon prosesseissa muodostuu päästöjä ilmaan liuottamolla, pelkistämöllä, elektrolyysissä ja kemikaalitehtaalla. Päästöjä muodostuu ammoniakista ja nikkelistä. Lisäksi ilmaan pääsee jonkin verran ammoniumsulfaattia ja rikkivetyä sekä uuttoprosessista haihtuvia liuottimia (keroseeni). Nikkelituotannossa tulee vertailuasiakirjan (BREF) mukaan pyrkiä mahdollisuuksien mukaan käyttämään liuotuksessa ja uutossa suljettuja reaktoreita, joita käyttämällä kaasut ja höyryt voidaan kerätä ja käyttää uudelleen. Yhtiön tuotannossa ammoniakkia pääsee ilmaan pelkistämöltä. Kaikki pelkistämöltä vapautuvat ammoniakkipitoiset poistokaasut johdetaan kaasupesureille, joissa kaasut pestään rikkihappopitoisella vedellä. Pelkistämön autoklaavien ulospuhalluslinjassa on lisäksi sykloneita, joissa kaasut pestään pesureilla. Vertailuasiakirjassa kuvataan vastaavanlaisia kaasunpuhdistuslaitteita (acidic scrubber), joita käyttämällä ammoniakkipäästöt ovat pieniä. Vertailuasiakirjassa Reference Document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management System in the Chemical Sector puolestaan kuvataan kaasujen puhdistuksessa käytettäviä märkäpesureita, jollaisia käytetään myös yhtiön nikkelituotannossa. - Päästöjä vähennetään poistamalla nikkeliä liuottamon hönkäkaasuista kaasunpoistopesurilla (pyörrepesurin ja suihkutornin yhdistelmäpesuri). Pelkistämön nikkelipulverin kuivaimen poistokaasut johdetaan pussisuodattimen kautta ulkoilmaan. Nikkelipulverin jatkokäsittelyssä syntyvät pölyt johdetaan pussisuodattimien kautta ulkoilmaan. Vertailuasiakirjassa Reference Document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management System in the Chemical Sector kuvataan pölymäisten epäpuhtauksien poistoa kaasuista. Luonnoksessa kuvataan erikseen pyörrepesureiden käyttöä ja niiden tehokkuutta, märkäpesureiden (suihkutornit ja venturipesurit) käyttöä sekä pussisuodattimien käyttöä.

49 (155) - Uuttoprosessissa käytettäviä kemikaaleja (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, VOC) voi päästä ilmaan. Liuotinhöyryjen vapautuminen ilmaan on suuresti riippuvainen uuttoreaktiossa käytettävästä lämpötilasta. Vertailuasiakirjan mukaan uutosta aiheutuvia VOC-päästöjä voidaan pienentää käyttämällä suljettuja reaktoreita. Haihtuvia yhdisteitä voidaan poistaa ja ottaa talteen käyttämällä jäähdyttimiä (condensers) tai jäähdytysilman jäähdyttämistä. Liuotinpäästöjen vähentämiseen voidaan käyttää myös suodattimia. Vertailuasiakirjan mukaan VOC-päästöjen osalta voidaan päästä pitoisuuksiin <5 15 mg/nm 3. Yhtiöllä käytössä olevaa uuton keroseenimenetelmää käytetään vertailuasiakirjassa esimerkkinä VOC-päästöjen vähentämisestä. Yhtiö käyttää uutossa noin 50 C:n lämpötilaa ja vesilukollisia uuttokennoja estämään keroseenin vapautuminen ilmaan. Uuttohallissa tehdyissä mittauksissa keroseenin pitoisuus on ollut alle 5 ppm. - Nikkelituotannosta syntyy käsiteltäviä jätevesiä uuttoprosessista. Huhtikuusta 2002 lähtien prosessivedet on käsitelty yhtiön omalla jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo rakennettiin BAT-periaatteiden mukaisesti kemikaalitehtaan yhteyteen. Nikkelituotannon jätevedet sisältävät metalleja (nikkeli, kupari, koboltti, uraani) ja arseenia sekä ammoniakkia. Jätevedenpuhdistamolla metallit poistetaan prosessivesistä (sekä sadevesistä) saostamalla ne sopivan ph-säädön avulla ja laskeuttamalla sakka sakeutusaltaan pohjalle. Lisäksi vesi vielä suodatetaan hiekkasuodattimen läpi ennen kuin se johdetaan viemäriin. Vesienkäsittelyn osalta vertailuasiakirjassa Reference Document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management System in the Chemical Sector kuvataan vastaavanlaisia saostusmenetelmiä raskasmetallien poistamiseksi jätevesistä saostamalla (precipitation) ph:n muutoksen avulla. Jäteveden suodatus (filtration) saostamisen ja sakan laskeuttamisen jälkeen huokoisen materiaalin (esim. hiekan) läpi on myös kuvattu. Yhtiö on ottanut käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) ja laatinut ulkopuolisen asiantuntijan toimesta energia-analyysit vuosina 2001 ja 2007. Lisäksi Harjavallan suurteollisuuspuiston alueella on energia-asioita tarkasteltu kokonaisvaltaisesti (Boliden Harjavalta Oy, Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy yhdessä). Energia-analyysien perusteella merkittävin toimenpide on vuonna 2009 käyttöön otettu muutos demineralisoidun veden valmistamisessa; vettä on mahdollista valmistaa pelkistämöltä palaavasta lämmenneestä jäähdytysvedestä, minkä ansiosta jokiveden käyttö on vähentynyt noin 70 m 3 /h ja aiemmin käytettyä prosessilämpöä on vapautunut muuhun käyttöön 3 4 GWh/a. Prosessilämpöjä hyödynnetään rakennusten lämmityksissä tarvittaessa noin 2 MW teholla. Yhtiön käyttämästä lämpöenergiasta on 60 70 % suurteollisuusalueella muodostuvaa prosessilämpöä.

50 (155) TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Tuotannossa muodostuu prosessijätevesiä, hulevesiä, lauhdevesiä ja jäähdytysvesiä. Jätevedet käsitellään pääosin yhtiön omalla jätevedenpuhdistamolla ja johdetaan Kokemäenjokeen läntistä viemäriä pitkin. Hulevedet käsitellään pääosin Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla ja johdetaan Kokemäenjokeen läntistä viemäriä pitkin. Lauhde- ja jäähdytysvedet johdetaan käsittelemättöminä, mutta Boliden Harjavalta Oy:n tarkkailun kautta Kokemäenjokeen jäähdytysvesiviemäriä pitkin. Yhtiön hakemuksessa esittämä ja ympäristönsuojelun tietojärjestelmään raportoima yhtiön jätevedenpuhdistamolla käsitellyistä jätevesistä aiheutuva kuormitus Kokemäenjokeen vuosina 2005 2012 sekä parametreja vastaava ympäristöluvassa määrätty enimmäiskuormitus on ollut seuraava: Taulukko 13: Kuormitus Kokemäenjokeen yhtiön jätevedenpuhdistamolta. Kuormitus Kokemäenjokeen (t/a) Lupa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sulfaatti (1000 t) 7,9 8,2 15,9 17,7 5,9 16,1 22,6 21,9 36 Kokonaistyppi 15,5 27,5 42,8 47,9 12,1 51,3 49,6 48,6 50 Ammoniumtyppi 27,5 42,8 47,9 12,1 51,3 49,6 48,6 Arseeni < < < < 0,01 < < < Koboltti - - - - 0 0 < 0,01 Kupari < 0 - < 0,03 0,04 0,02 0,05 Lyijy 0,01 0,02 0,05 0,04 0,04 0,02 0,03 < Nikkeli 0,06 0,06 0,05 0,05 0,05 0,06 0,25 0,12 0,55 Sinkki < < < < < 0,15 0,16 0,1 Uraani - - - - - 0,4 0,37 0,14 TOC 8 10 13 12,5 5,4 16,7 26,5 22 Kokonaisfosfori - - - - - - - 0,7 Jätevesimäärä 626 658 749 650 375 692 815 728 (1000 m 3 /a) Merkintöjen selitykset: - ei seurannassa, < alle 10 kg/a (alle määritysrajan) Taulukossa esitetyt lukuarvot evät sisällä Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolta Kokemäenjokeen johdettua Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnoista peräisin olevaa kuormitusta tai Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n jäähdytysvesistä aiheutunutta kuormitusta. Näiden osalta kuormitus on raportoitu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Boliden Harjavalta Oy:n kuormituksena.

51 (155) Taulukko 14: Käsitellyn jäteveden pitoisuudet vuosina 2005-2012. Käsitellyn jäteveden pitoisuudet kalenterivuosikeskiarvona laskettuna (mg/l) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sulfaatti 12 620 12 462 21 228 27 231 15 733 23 266 27 730 30 082 Kokonaistyppi 25 42 57 74 32 74 61 67 Ammoniumtyppi 42 57 74 32 74 61 67 Arseeni < < < < 0,03 < < < Koboltti - - - - < < 0,01 0,02 Kupari < 0,00 < 0,1 0,1 0,02 0,1 Lyijy 0,02 0,03 0,1 0,1 0,1 0,0 0,04 Nikkeli 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,3 0,2 Sinkki 0,2 0,2 0,1 Uraani 0,6 0,5 0,2 TOC 13 15 17 19 14 24 33 30 Kokonaisfosfori 1,0 Jätevesimäärä 626 658 749 650 375 692 815 728 (1000 m 3 /a) Merkintöjen selitykset: - ei seurannassa, < alle määritysrajan Päästöt ilmaan Yleistä Toiminnassa muodostuvat pääasialliset päästöt ilmaan ovat ammoniakki, nikkeli, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), sekä häiriötilanteissa rikkivety (H 2 S). Toiminnassa muodostuu jonkin verran myös hiukkaspäästöjä. Toteutuneet päästöt vuosina 2005 2012 siten kuin ne on hakemuksessa ilmoitettu ja ympäristönsuojelun tietojärjestelmään raportoitu ovat seuraavat: Taulukko 15: Yhtiön tilastoidut päästöt ilmaan vuosina 2005-2012. Päästö ilmaan (t/a) Lupa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ammoniakki 560 460 340 390 190 130 90 150 250 VOC 20 15 20 45 44 62 50 85 Rikkivety - - <1 <2,5 <1 4,7 2,6 3,1 Nikkeli 2,0 2,0 1,9 1,8 1,9 2,6 1,7 2,3 3,5 Hakemuksessa on esitetty päästöpisteineen ja koordinaatteineen ne ilmajakeet, jotka käsitellään eri suodatintekniikoilla tai kaasunpesureilla. Yhteensä tehtailla käsitellään noin 130 000 1 200 000 Nm 3 /h poistokaasuja. Näistä käsittelyn piiriin on otettu edellisen luvan myöntämisen jälkeen noin 40 000 130 000 Nm 3 /h.

52 (155) Taulukko 16: Ilmaan johdettavat päästöt ja päästötarkkailussa analysoitavat parametrit. Pitoisuus (mg/nm 3 ) Kaasumäärä (Nm 3 /h) Päästö (2 (g/h) Parametrtaajuus Mittaus- Päästöpiste (1 PE31, LSU L 0,1 2 10 000 30 000 1 60 NiSO 4 1/kk VP52, SU L 0,1 2 10 000 30 000 1 60 NiSO 4 1/kk VP92, IRM pulppaus NiSO 4 L 0,1 2 10 000 40 000 1 80 + pöly 1/kk VP91, liuotus L 0,1 2 10 000 30 000 1 60 NiSO 4 1/kk PSS 26 L 0 0 pöly 1/a PSS 29 L 0 0 pöly 1/a halli-ilma E 0,2 0,5 555 000 0 278 NiSO 4 2/kk PE211, autoklaavit P 100 3000 1 000 15 000 100 45 000 NH 3 1/kk PE221, autoklaavit P 100 5000 1 000 20 000 100 100 000 NH 3 1/kk PE241, säiliöt, syöttöliuosalue, pulverialue P 0,1 5 2 000 80 000 200 400 000 NH 3 3/a PE271, NiCo P 0,01 1 100 2 500 0 3 NH 3 3/a PE271, NiCo P 0,1 100 100 2 500 0 250 H 2S 3/a PE273 P 10 1000 1 000 10 000 10 10 000 NH 3 3/a PE273 P 0,1 100 1 000 10 000 0 1 000 H 2S 3/a PE291 P 100 2000 1 000 10 000 100 20 000 NH 3 3/a PSS211 & PSS221, NI-pulverikuivaimet P 0,1 4 1 000 3 000 0 12 Ni 1/kk PSS212, keskuspölynpoisto P 0,1 4 20 000 30 000 2 120 Ni 1/kk PSS213, briketöinti P 0,1 4 10 000 30 000 1 120 Ni 1/kk poistopuhallin, Co, Ca ja PUR-uutto P 5 50 200 000 0 10 000 VOC 2/a PE331, säiliö ja purkupaikka P 0 100 0 1 000 0 100 HCl 1/a PE 301, CaSX saostamo P 0 0 Ni, Zn 1/a PE341, uraaniuutto P 0 1 500 0 0 U 1/a PES3851 k 0,1 1 50 000 150 000 5 NiSO 4, NiCO 3, Ni(OH) 2, CoSO 4 150 NH 3 1/kk 1) P = pelkistämö, L = Liuottamo, K = Kemikaalitehdas 2) Teoreettinen vähimmäis- ja enimmäistuntipäästö pitoisuuksien ja kaasumäärien perusteella Ilmaan johdettavien päästöjen pistemäisten lähteiden koordinaatit ovat seuraavat: Taulukko 17: Ilmaan johdettavien päästöjen koordinaatit Koordinaatit (EUREF-FIN) (ETRS-TM35FIN) P I N E SU-liuotus 61.318129 22.122578 6807977 239013 LSU-liuotus 61.317511 22.123452 6807905 239055 Elektrolyysi 61.317566 22.121213 6807920 238936 Pelkistys 61.319477 22.115829 6808154 238664 Kemikaalitehdas 61.324184 22.110917 6808697 238441 Ammoniakki Nikkelin vetypelkistys tapahtuu ammoniakkipitoisesta liuoksesta lämpötilassa 200 C ja korkeassa paineessa. Pelkistyksen aikana ammoniakki neutraloi muodostuvan hapon, ja syntyy ammoniumsulfaattia. Osa ylimääräisestä ammoniakista vapautuu liuoksesta, kun se pusketaan panoksittain normaalipaineiseen puskusäiliöön ja liuoksen lämpötila laskee veden höyrystymisen kautta noin 100 C:een. Puskusäiliöistä vapautuva kuuma hönkä, joka sisältää pääasiassa vesihöyryä ja ammoniakkia johdetaan viidelle syklonille, jotka eivät ole varsinaisia pesureita, ja sen jälkeen täytekappalein varustetuille pesureille (PE211 ja PE221). Pesurien

53 (155) toiminta perustuu kaasun pesuun rikkihapolla happamaksi tehdyllä liuoksella. Pesun jälkeen kaasuvirta johdetaan pisaranerotuksen kautta ulos. Kaasun lämpötila laskee pesun aikana lämpötilaan 100 C, mikä myös parantaa pesutulosta. Tulevan pesuveden lämpötila on 50 C. Autoklaavipesurien lisäksi kaikkien ammoniakaalisia liuoksia sisältävien säiliöiden poistokaasut pestään pesureilla (PE241). Hönkäkaasujen lämpötila on valmiiksi alempi ja ne sisältävät pääosin ilmaa. Näissä kaasuvirtaan suihkutetaan sekä myötä että vastavirtaan pesuvettä sumuttavilla suuttimilla. Muutoin pesutapahtuma on samanlainen. Kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolla jätevesistä vapautuu joitakin määriä ammoniakkikaasua ulkoilmaan. Hiukkaset Toiminnassa muodostuvat hiukkaspäästöt ilmaan koostuvat suurelta osin nikkelin päästöstä ilmaan. Nikkeli Nikkelipäästön jakautuminen Vuonna 2008 laaditussa metallien yhdennetyssä kohdekohtaisessa riskinarvioinnissa on esitetty yhtiön nikkelipäästön jakautuminen päästölähteittäin seuraavasti: Nikkelipäästö ilmaan päästölähteittäin v. 2000 2007 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 e2007 (1 kg/a % kg/a % kg/a % kg/a % kg/a % kg/a % kg/a % kg/a % SU-liuotus 100 3 30 1 130 4 90 3 50 2 60 3 40 2 20 1 LSU-liuotus 1 060 27 140 6 150 5 270 9 250 12 200 10 130 7 40 2 Elektrolyysi 1 260 32 1 330 56 1 800 58 1 950 62 1 360 65 1 560 76 1 510 77 1 560 85 Pelkistämö 1 500 38 870 37 730 24 520 17 180 9 130 6 160 8 110 6 Kemikaalit. - - 270 9 300 10 240 12 100 5 120 6 110 6 Yhteensä 3 920 2 370 3 080 3 130 2 080 2 050 1 960 1 840 1) ennuste selvityksen laadinta-ajankohtana Elektrolyysi Hakemuksen mukaan noin 80 % yhtiön nikkelipäästöstä ilmaan muodostuu elektrolyysissä, kun nikkelisulfaattiliuoksesta pelkistetään nikkeliä noin 65 C:een lämpötilassa. Pelkistysreaktioissa muodostuu happi- ja vetykaasuja, jotka elektrolyysialtaista ylös noustessaan kuljettavat mukanaan nikkeliä halli-ilmaan. Nikkelipitoinen (0,2 0,5 mg/m 3 ) halli-ilma vaihdetaan seitsemän kertaa tunnissa kattopuhaltimien kautta ulkoilmaan. Nikkelin huoneilmaan siirtymisen ehkäisemiseksi altaiden pinnalla pidetään natriumlauryylisulfaattivaahtoa. Vaahtokerroksesta huolimatta halli-ilman tyypillinen nikkelipitoisuus on 0,3 0,4 mg/m 3 ja ylittää HTP 8h -arvon. Teoreettinen ilmamäärä on 555 000 m 3 /h. Halli-ilman nikkelipitoisuus mitataan joka toinen viikko. Kaasumäärästä ja pitoisuudesta laskettu nikkelin vuosipäästö on 1,5 2 t/a. Yhtiö on laatinut suunnitelmat elektrolyysituotannon uusimiseksi ja kapasiteetin lisäämiseksi. Varteenotettavin toteuttamisvaihtoehto on anodi-

54 (155) pussiteknologia, jolloin yhtiön käsityksen mukaan halli-ilman nikkelipitoisuus laskisi tasolle 0,05 mg/m 3. Tällöin nikkelin ominaispäästö tuotettua nikkelitonnia kohden olisi nykyistä selvästi alempi. Investointipäätöstä (40 230 M ) uudesta elektrolyysistä ei vielä ole tehty. Elektrolyysiteknologian uusiminen on hakemuksen perusteella käytännön operoinnin sekä teknis-taloudellisesti ainoa tarkoituksenmukainen tapa vähentää elektrolyysin ominaispäästöjä. Investoinnin toteutumiseen asti hakija esittää, että operoidaan nykyisellä elektrolyysillä ja panostetaan häiriöttömään toimintaan. Pelkistämö Pelkistämön nikkelipäästö ilmaan syntyy metallisen nikkelipulverin eri käsittelyvaiheissa. Päästölähteitä on kaksi. Nikkelipulveri kuivataan. Kuivaimen poistokaasu johdetaan oman pussisuodattimen kautta ulkoilmaan. Kuivatun nikkelipulverin jatkokäsittelyvaiheissa (siirrot, välivarastointi, briketointi, sintraus, lastaus) syntyvä nikkelipöly johdetaan keskuspölynpoistojen pussisuodattimien kautta ulkoilmaan. Kemikaalitehdas Kemikaalitehtaan nikkelipäästö muodostuu eri tuotantolinjojen laitteistoista kuten spraykuivaimilta, leijukuivaimilta, kuljettimilta sekä pakkausvaiheista. Spraykuivaimien ja leijukuivaimien jälkeen on pussisuodattimet, joista poistoilma johdetaan venturipesureille. Muista pölylähteistä poistokaasut johdetaan yhteiselle venturille. Kaasupesuri on kokonaisuudessaan 5-venturinen venturipesuri, jonka jälkeen kaasut kulkevat pisaranerottimen läpi ulkoilmaan. Liuottamo Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Rikkivety (haju, natriumvetysulfidi) Liuottamon nikkelipäästö ilmaan syntyy, kun raaka-aineita käsitellään ja liuotetaan rikkihappoon hapen avulla reaktoreissa (noin 80 C, 1 bar) sekä autoklaaveissa (noin 130 C, 8 bar). Näistä kohteissa muodostuva pölypitoinen ilma sekä hönkäkaasut johdetaan joko pussisuodattimien tai kaasupesurien kautta ulkoilmaan. Metalliuutoissa käytetään uuttoliuoksissa alifaattisia orgaanisia liuottimia (keroseeni). Uuttokennojen lämpötila on noin 50 C. Vesilukollisista uuttokennoista nousee keroseenia halli-ilmaan ja edelleen ilmastoinnin kautta ulkoilmaan. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästö on lupakaudella 2 4 kertaistunut: Erityisesti nousua on tapahtunut vuodesta 2008 alkaen. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöksi Co/Ca -uutosta on arvioitu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään raportoidun perusteella 85 t/a pitoisuuden Co/Ca -uuton poistopuhaltimella ollessa 5 50 mg/nm 3. Vetypelkistyksen loppuliuoksessa on pieniä määriä nikkeliä. Nikkeli saostetaan nikkelisulfidina natriumvetysulfidilla (NaHS). Häiriötilanteissa voi syntyä happamat olosuhteet, jolloin natriumvetysulfidi muodostaa rikki-

55 (155) Hajapäästöt (ammoniumsulfaatti ja pöly) Melu ja tärinä vetyä. Tämän pääsy ympäröivään ilmaan on estetty käyttämällä vesilukollisia reaktoreita. Hallitilojen ilma sekä reaktoreista vapautuva ylimääräkaasu (NaHS) johdetaan kaasupesurien kautta ulkoilmaan. Pelkistyksessä syntyvä ammoniumsulfaatti ((NH 4 ) 2 SO 4 ), AMS) kiteytetään, kuivataan ja siirretään tuotesiiloon. Siilon pohjasta ammoniumsulfaatti johdetaan lastaussukkaa pitkin avonaiselle kuorma-auton lavalle, joka katetaan ennen kuljetusta. Lastausvaiheessa lastaussukan pölyä imetään pesurille. Ajoittain lastauspaikan läheisyydessä saattaa esiintyä ammoniumsulfaattipölyä. Toimintaan liittyy sakkojen kuljetusta tehdasalueen sisäpuolella. Kuljetukset suoritetaan avolavaisilla dumppereilla. On mahdollista, että esimerkiksi lavan ylitäytön, lavan puutteellisen tiiveyden tai sakan liiallisen kosteuden vuoksi sakkaa joutuu kulkuteille. Vaikka piha-alueiden puhtaanapitoa suoritetaan säännöllisesti, kuljetuksista pudonnut sakka kuivuessaan aiheuttaa tehdasalueen sisäistä pölyhaittaa. Yhtiö sijoittaa ympäristölupien mukaisesti prosessisakkoja Torttilan kaatopaikalle. Sakkojen ph:n nostamiseksi ja metallien liukoisuuden laskemiseksi alueella käytetään kalkkia. On mahdollista, että kalkin levityksen tai sen purun aikana esiintyy paikallista kalkkipölyä. Kokonaisuudessaan toiminnasta aiheutuvat hajapäästöt arvioidaan vähäisiksi. Harjavallan suurteollisuusalueen uuden Kehätien sekä koko teollisuusalueen aiheuttama ympäristömelua on selvitetty vuonna 2008. Selvityksellä määritettiin suunnitellun Kehätien vaikutus teollisuusalueen ympäristön melutasoon. Selvityksen yhteenvetona todettiin, että Kehätiestä aiheutuva meluhaitan kasvu on vähäistä. Kehätien aiheuttama melun lisäys oli suurimmillaan suuruusluokkaa 3 db ja pääosin merkityksetön asuinalueilla. Kehätien melusuojaksi suunniteltu meluaita on toimivuudeltaan hyvä ja se vähentää merkittävästi Kehätien liikennemelun leviämistä ympäristöön. Yhtiö teetti laajennusalueiden meluselvityksen vuonna 2008. Tarkastelualueena oli tehdasalueen itäpuoli, johon rakennettiin uusi raaka-aineen vastaanottopiste, rautatieyhteys ja SU-liuottamon laajennus sekä uusi jäähdytysvesitorni. Toimenpiteiden takia kuonakasaa/meluvallia jouduttiin osittain muokkaamaan/siirtämään. Yhteenvetona meluselvityksessä todettiin, että laajennuksen seurauksena ympäristön melutaso ei tule kasvamaan. Vuoden 2008 lopulla selvitystyötä jatkettiin siten, että suunnitelmissa uusi jäähdytysvesitorni sijoittuisi osittain kuona-ainekasan paikalle. Tätä varten kuona-ainekasaa jouduttiin osittain purkamaan ja siirtämään. Selvityksen tuloksen perusteella jäähdytysvesitornin melupäästö oli ratkaiseva melu-

56 (155) Päästöt maaperään (estäminen) aidan rakentamisen tarpeen kannalta. Yhtiö asensi lokakuussa 2010 jäähdytysvesitorneille meluseinän. Vuosina 2009 ja 2010 on mitattu valmistuneen IRM-linjan (vastaanottoasema, liuotuslinja sekä jäähdytysvesitornit) meluvaikutuksia. Tarkoituksena oli selvittää IRM-linjan vaikutus lähialueen ympäristömeluun. Mittausten perusteella melutaso ylitti 50 db(a) lähimpien rakennusten kohdalla. Rakennukset ovat Boliden Harjavalta Oy:n omistuksessa ja asumattomia. Kuorintamaita on kasattu näkö- ja melusuojaksi Huovintien ja Vuoksentien suuntaisesti. Toimenpiteiden vaikutukset melutason laskemiseksi todennettiin uusintamittauksilla sakkahallin valmistuttua. Jäähdytysvesitornin meluntorjuntatoimenpiteet ovat tehdyn melumittauksen mukaan toimivia. Vuonna 2008 selvitettiin katuliikenteestä aiheutuvia tärinähaittoja ja arvioitiin mahdollisesti tarvittavia suojaustoimenpiteitä Harjavallan teollisuusalueella ajatellen rakennettavaa kehätietä. Tehtyjen selvitysten perusteella ei ole oletettavissa, että Harjavallan suurteollisuusalueen tuntumassa olevilla asuinalueilla tulisi esiintymään tieliikenteen aiheuttamaa häiritsevää tärinää niin kauan, kun kehätien päällysteen kunnosta huolehditaan. Nikkelituotannon normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Piha-alue on asfaltoitu ja piha-alueen sadevedet johdetaan käsiteltäväksi Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Elektrolyysin rakennuksen maavarainen asfaltoitu kellaritila on jatkuvan rasituksen alaisena ja vaatii jatkuvaa kunnossapitoa maaperään kohdistuvan päästön estämiseksi. Nikkelituotannon raaka-aineita ei varastoida maanvaraisesti tai rakennuksien ulkopuolella, jolloin ne pääsisivät maaperään. Kuljetusten yhteydessä pölyämällä tapahtuva raaka-aineiden leviäminen ympäristöön arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi. Kemikaalitehtaan sisätilojen lattiat ja keruusäiliö on suunniteltu siten, että kemikaalituotannon prosessialtaissa olevat kemikaalit voidaan häiriötilanteissa johtaa tehtaan sisätilan altaaseen eivätkä ne pääse maaperään. Ulkona olevat varastosäiliöt on varustettu suoja-altailla, joiden tilavuus on suurempi kuin säiliön tilavuus. Piha-alue on pääosin asfaltoitu ja viemäröity siten, että hulevedet ja häiriötilanteissa liuokset johdetaan tasaus- ja varoaltaisiin (2 5 000 m 3 ) ja niistä edelleen käsiteltäviksi yhtiön jätevedenpuhdistamolle. Suurteollisuusalueen kaatopaikoista aiheutuu orsi- ja pohjavesien seurannan tulosten perusteella jatkuvaa kuormitusta maaperään ja edelleen orsi- ja pohjavesiin. Mm. Torttilan kaatopaikalta puuttuu nykysäädösten mukaiset pohjarakenteet, ja se on altaiden ympäriltä peittämättä, mistä johtuen hulevedet osin huuhtovat kaatopaikan täyttöä. Suurteollisuusalueen kaatopaikoista aiheutuvaa kuormitusta maaperään, orsi- ja pohjaveteen on arvioitu tarkemmin Boliden Harjavalta Oy:lle tämän päätöksen

57 (155) Toiminnassa syntyvät jätteet kanssa samanaikaisesti annetussa päätöksessä (dnro ESAVI/147/- 04.08/2011). Yhtiön Harjavallan kaatopaikka-altaisiin sijoitettavat prosessisakat ja muut jätteet Yleistä Tuotannosta syntyy prosessisakkoja; rautasakkoja (sufe- ja cafe -sakat vuoden 2009 lopusta alkaen) sekä metallikarbonaattisakkaa (meca vuoden 2010 keväästä alkaen). Sakkamäärät vaihtelevat raaka-aineiden epäpuhtauksien (esim. rauta, nikkeli ja sinkki) mukaan. Sakat sijoitetaan Torttilan kaatopaikalle yhtiön omiin kaatopaikka-altaisiin. Suodinkuiva sakka johdetaan ruuvin kautta liikkuvien alustojen päällä oleviin tiiviisiin vaihtolavoihin. Vaihtolavoja on käytössä kaksi. Altaalle kuljetettu sakkamäärä määritetään punnitsemalla. Metallikarbonaattisakka (meca) Metallikarbonaattisakka (meca) on runsaasti mm. nikkeliä ja sinkkiä sisältävää märkää sakkaa joka on peräisin kloridipohjaisen tuoteliuoksen totaalisaostamisesta soodalla (natriumkarbonaatti). Metallikarbonaattisakka muodostuu intermediaattilinjalla. Metallikarbonaattisakan ph on noin 8,5. Metallikarbonaattisakka on ruskeaa, melko homogeenista sosetta, jossa on mukana satunnaisia paakkuja. Kosteuspitoisuus on kaatopaikkakelpoisuustutkimuksessa määritetty ISO 11465 -standardin mukaisesti olevan 67 %. Edelleen kaatopaikkakelpoisuusselvityksen perusteella metallikarbonaattisakka luokitellaan mm. nikkelin kokonaispitoisuuden perustella ongelmajätteeksi (vaaralliseksi jätteeksi). Nikkelin, kuparin ja sinkin kokonaispitoisuudet metallikarbonaattisakassa ovat melko suuret. Jäte on varovaisuusperiaatetta noudattaen luokiteltu sen mahdollisesti sisältämien metalliyhdisteiden tai metallien kokonaispitoisuuksien perusteella jäteasetuksen mukaisten seuraavien vaaraominaisuuksien mukaisesti: H5 (haitallinen), H7 (syöpää aiheuttava), H8 (syövyttävä) ja H14 (ympäristölle vaarallinen jäte). Yksivaiheisessa ravistelutestissä (SFS- EN 12457-2) liukenevien aineiden pitoisuudet täyttivät poikkeuksetta Valtioneuvoston asetuksessa (VNa 202/2006) mainitut ongelmajätteen loppusijoitukselle asetetut kriteerit. Jätteen kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) pitoisuus oli alhainen ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus täytti asetuksen (VNa 202/2006) mukaiset kriteerit jätteen sijoituksessa ongelmajätteen kaatopaikalle. Täten orgaaninen aines ei muodosta estettä jätteen loppusijoitukselle. Jäte on selvityksessä todettu asetuksen (VNa 202/2006) mukaiseksi ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi jätteeksi, joka on sellaisenaan liian kosteaa kaatopaikan penkkaan sijoitettavaksi. Rautasakka (sufe) SU-liuottamolla syntyy rautasakkaa (sufe), jonka ph on noin 2,7. SUliuottamolla sakka suodatetaan, pestään ja kuivataan Larox -suodattimilla ja ajetaan Larox -suodattimen purusta hihnakuljettimella sakkalavalle. Lavalle siirretty sakka kuljetetaan sijoitettavaksi ja neutraloitavaksi altaalle.

58 (155) VTT:n 12.11.2006 päiväämässä kalkilla käsitellyn rautasakan (sufe) perusmäärittelytutkimuksessa ja arviossa sijoituskelpoisuudessa todetaan mm. seuraavaa: Osanäytteen 3 arseeni-, kupari-, nikkeli-, lyijy- ja antimonipitoisuudet olivat huomattavia verrattuina vastaaviin ohjearvoihin. Lisäksi koboltin ja kromin pitoisuudet olivat jonkin verran vastaavia alempia ohjearvoja korkeammat. Tutkimusnäytteestä 5 (osanäyte 19: 10 % kalkkilisäyksellä) liukeni ravistelutestissä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle asetetun kriteerin moninkertaisesti ylittäviä määriä nikkeliä. Todetun laatuvaihtelun perusteella suosittelemme kalkilla käsitellyn rautasakan jatkuvaa laadunvalvontaa nikkelin liukoisuuden osalta. Kalkkikäsittelyllä tulee varmistaa rautasakan ph:n nosto arvoon 8. tutkitun näytteen kaltainen 10 % kalkkiannoksella käsitelty rautasakka voidaan VTT:n käsityksen mukaan tutkittujen ominaisuuksiensa puolesta sijoittaa asetuksen (VNa 202/2006) mukaiselle ongelmajätteen (nyk. vaarallisen jätteet) kaatopaikalle. Kalsium-rautasakka (cafe) Intermediaattiprosessissa liuotuksessa (IRM) muodostuva kalsium-rautasakka (cafe, ph 5) suodatetaan prosessista Pannevis-suodattimella ja puretaan suoraan sakkalavalle. Lavoille otettu sakka kuljetetaan neutraloitavaksi ja sijoitettavaksi kaatopaikka-altaaseen. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen 2.11.2010 päiväämässä kaatopaikkakelpoisuustutkimuksessa käsittelemättömästä (kalkkistabiloimaton) rautasakasta sanotaan mm. seuraavaa: Testattua rautasakkaa edustavaa ongelmajätettä ei voida sijoittaa asetuksen (VNa 202/2006) mukaisille kaatopaikoille, ei edes ongelmajätteen kaatopaikoille. Syynä olivat liukoisten nikkelin ja sinkin ongelmajätteen kaatopaikkaluokan raja-arvot merkittävästi ylittävät pitoisuudet. Metallisten haitta-aineiden lisäksi jätteen happamuus tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon. Kalkkistabiloidusta rautasakasta (kalsium-rautasakka, cafe) sanotaan samassa tutkimuksessa mm. seuraavaa: Kalkituskäsitellyn rautasakan nikkelin kokonaispitoisuus oli huomattava. Testatun jätenäytteen edustama jäte luokitellaan laskennallisen nikkelikarbonaatin pitoisuuden perustella ongelmajätteeksi. Jäte saa varovaisuusperiaatetta noudattaen sen todennäköisesti sisältämän nikkelikarbonaatin pitoisuuden perusteella jäteasetuksen mukaiset vaaraominaisuudet H7 (syöpää aiheuttava) ja H14 (ympäristölle vaarallinen jäte). Huomioitavaa on, että jätteellä on luultavimmin muitakin mahdollisia jäteasetuksen mukaisia vaaraominaisuuksia. Edellä on esitetty ainoastaan melko suurella todennäköisyydellä havaittavat vaaraominaisuudet. Yksivaiheisessa ravistelutestissä (SFS-EN 12457-2) liukenevien aineiden pitoisuudet täyttivät asetuksessa (VNa 202/2006) mainitut tavanomaisen jätteen

59 (155) loppusijoitukselle asetetut kriteerit, pääosin jopa pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut kriteerit. Jätteen kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) ja liukoisen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet olivat alhaiset. Orgaaninen aines ei muodosta estettä jätteen loppusijoitukselle. Testaustulosten perusteella nyt testattua metallisakkaa edustama ongelmajäte sopii asetuksen (VNa 202/2006) mukaiselle ongelmajätteen kaatopaikalle loppusijoitukseen. Muut kaatopaikalle sijoitettavat jätteet Prosessisakkojen lisäksi kaatopaikka-altaisiin sijoitetaan seuraavat nikkelipitoiset jätteet: Kipsisakan sijoittaminen kaatopaikka-altaille on hyväksytty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 antamassa päätöksessä (nro 13/2007/1; dnro LSY-2005-Y-97). Kipsisakkaa ei tällä hetkellä muodostu, eikä siten sijoiteta kaatopaikka-altaisiin. Kyseisen jätejakeen sijoittaminen kaatopaikalle sisältyy kuitenkin lupahakemukseen. Suodinkankaiden ja suursäkkien sijoittaminen kaatopaikka-altaille on hyväksytty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 antamassa päätöksessä (nro 13/2007/1; dnro LSY-2005-Y-97). Hulevesialtaan lietteen ja prosessijätevedenpuhdistamon varoaltaan lietteen (sade- ja prosessivesialtaiden lietteet) sijoittaminen kaatopaikkaaltaille on hyväksytty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 antamassa päätöksessä (nro 13/2007/1; dnro LSY-2005-Y-97). Muutos-, korjaus- ja investointitöiden yhteydessä mahdollisesti syntyvät nikkelipitoiset materiaalit (kaivettua maa-ainesta ja betonia). Maa-ainesta sekä betonijätettä käytetään mm. korvamaan kaatopaikan pinnalla käytettävää mursketta. Altaisiin sijoitettujen jätteiden määrät jätenimikkeineen vuosina 2005 2012 ovat lupahakemuksessa esitetyn sekä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään raportoidun perusteella olleet seuraavat: Taulukko 18: Yhtiön Torttilan kaatopaikalle kaatopaikka-altaisiin sijoitetun vaarallisen jätteen määrä vuosina 2005-2012. Jätenimike (1 määrä Kaatopaikka-altaisiin sijoitetun vaarallisen jätteen (aik. ongelmajätteen) (t/a) Rautasakka (nyk. sufe) kalsiumrautasakka (cafe) Metallikarbonaattisakka (meca) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 060313* 12 000 14 000 17 000 14 000 14 000 25 000 9 000 6 000 060313* - - - - 100 5 000 3 000 1 500 060313* - - - - - 900 2 000 1 800 Jvp-sakka 060502* 90 70 20 0 0 0 0 15 Betoni 170106 <10 <10 120 1200 - - - - Muovit ym. 150202 90 50 Maa-aines 170503 200 0 0 0 6-180 0 1) Tähdellä merkityt luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi (aik. ongelmajäte)

60 (155) Jätteiden hyödyntäminen Muualle toimitettavat jätteet Muodostuvien rautasakkojen (sufe ja cafe) määrä on verrannollinen käytössä/saatavilla olevien raaka-aineiden rautapitoisuuteen. Tällä hetkellä ei rautasakkojen hyötykäyttö, mm. niiden sisältämien epäpuhtauksien vuoksi, ole hakemuksen perusteella teknis-taloudellisesti kannattavaa. Tehtyjen tutkimusten perusteella ainoa realistinen tapa vähentää kaatopaikalle sijoitettavan sakan mahdollisia haittavaikutuksia on nostaa sen ph kalkilla yli 9, jolloin metallien liukoisuus on minimissään. Jätteiden hyödyntämisaste on hakemuksessa ilmoitetun perusteella yli 80 %, mikä koskee muita kuin yhtiön omille kaatopaikoille sijoitettavia jätteitä. Muualle toimitettavien jätteiden osalta yhtiö käyttää ulkopuolista jätehuoltoyhtiötä. Jätteiden määrät jätenimikkeineen vuosina 2005 2012 ovat lupahakemuksessa esitetyn sekä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään raportoidun perusteella olleet seuraavat: Taulukko 19: Muualle toimitetun tavanomaisen ja vaarallisen jätteen määrä vuosina 2005-2012. Jätenimike Muualle toimitetun tavanomaisen ja vaarallisen jätteen (aik. ongelmajätteen) määrä (t/a) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Teollisuusjäte 170904 120 120 110 140 110 40 - - Metalliromu, musta 170405 80 70 100 150 180 100 170 130 Metalliromu, kirkas 170405 90 60 80 70 80 70 80 30 Lyijyromu 170403 50 70 70 30 110 110 100 110 Vaarallinen jäte (aik 130899 15 20 50 20 50 30 20 20 ongelmajäte) Suodatinkankaat, 150202 100 100 30 20 60 50 90 50 suursäkit) Nikkelipit. sakka) 060405 - - 0 <10 <10 0-0 Metallipit. ilmansuod. 110207 <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 7 Prässilevyt 110207-10 <10 10 <10 0-0 Energiajae, yhteensä 170203, 170201 200 260 320 350 520 230 200 Toiminnassa on lisäksi muodostunut tavanomaisia määriä muita vaarallisia jätteitä, kuten loisteputkia, akkuja ja sähkö- ja elektroniikkaromua ja laboratoriokemikaaleja, sekä tavanomaisia jätteitä, kuten keräyspaperia ja talousjätettä. Laitoksen toiminnasta muodostuvista muualle toimittavista jätteistä merkittävin on ollut nk. PGM Cake (060313), joka on toimitettu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) luvan (dnro SYKE-2010-K-8-K4) mukaisesti vaarallisen jätteen käsittelijälle Belgiaan. Jakeelle on sittemmin tehty Reach-asetuksen mukainen rekisteröinti. Laitoksella muodostuva uraanipitoinen liuosta, jota ei ole jalostettu uraanisakaksi (yellowcake), ei ole vielä toimitettu laitokselta muualle jatkojalostettavaksi. Hakijan uraanipuolituotteeksi kutsuman liuoksen osalta ei ole määritetty jätelain 5 :n mukaisesti, onko jae jätettä vai sivutuotetta.

61 (155) Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Liuottamolla tai pelkistämön saostamoalueella voi syntyä poikkeustilanteessa myrkyllistä rikkivetyä. Teollisuusalueella voi poikkeuksellisina sadejaksoina aiheutua rajallisen hulevesiallas- ja jätevedenpuhdistamokapasiteetin ja viemäriputkien huuhtoutumisen johdosta huomattavasti normaalia suurempaa kuormitusta jokeen, vaikka tilastollisesti tarkasteltuna valmius on hyvä. Onnettomuuksien yhteydessä maaperään ja edelleen pohjaveteen voi päätyä raskasmetalleja ja kemikaaleja. KAATOPAIKAT Yleistä Torttilan prosessijätteiden kaatopaikka on rakennettu rikastushiekan (kuparihienokuonan) kaatopaikkojen II ja III päälle. Allas 5 on Boliden Harjavalta Oy:n käytössä ja siihen on sijoitettu ferriarsenaattisakkaa. Maaalueen omistaa Boliden Harjavalta Oy. Rautasakkaa on aiemmin sijoitettu tehdasalueella oleviin kaatopaikka-altaisiin. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n hakemusasiakirjoissa esitetyllä rautasakka-altaalla I tarkoitetaan tehdasalueen rikastushiekka-alueen I päälle rakennetun Boliden Harjavalta Oy:n allasalueen rautasakka-allasta nro 3, joka on poistettu käytöstä ja suljettu. Harjavallan suurteollisuusalueen kaatopaikkojen laajempi yhteenveto on esitetty tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti Boliden Harjavalta Oy:lle annetussa ympäristölupapäätöksessä (dnro ESAVI/147/04.08/2011). Yhtiö aloitti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2001 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antaman ympäristöluvan (nro 35 YLO, dnro 0299Y0477-111) mukaisen jätteiden sijoituksen Torttilan kaatopaikalle vuoden 2001 lopulla. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut jätteen loppukäsittelyä koskevia määräyksiä (mm. tilavuuden nosto ja lakikorkeuden nosto) OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 10.12.2004 (dnro LSY-2002- Y-2, nro 69/2004/1) ja OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Boliden Harjavalta Oy:lle yhdessä 27.4.2007 (nro 13/2007/1, dnro LSY-2005-Y-97) antamissaan ympäristölupapäätöksissä.

62 (155) Kuva 7: Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käytössä olevien sakka-altaiden IV ja V sijainti. Allas III tulee sijoittumaan merkityn alueen itänurkkaan. Kaatopaikka luokitellaan ongelmajätteen (nyk. vaarallinen jäte) kaatopaikaksi ja sille saadaan sijoittaa rautasakkaa (cafe ja sufe) 30 000 t/a sekä elektrolyysiliuoksen kipsisakkaa 35 000 t/a kolmeen altaaseen (altaat III V). Allasta III ei ole vielä rakennettu. Lisäksi kaatopaikalle saa toistaiseksi sijoittaa nikkelipitoista muovijätettä 200 1 000 t/a, kemikaalitehtaan sadeja prosessivesialtaiden lietteitä 1 100 t/a ja nikkelipitoisia materiaaleja kuten maa-ainesta 100 200 t/a ja käytöstä poistettua betonia 20 200 t/a. Rautasakkoja on syntynyt noin 15 000 30 000 t/a. Tuotannossa muodostuu myös metallikarbonaattisakka (meca), jota on sijoitettu kaatopaikka-altaisiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 11.5.2010 luvanhaltijalle antaman lausunnon mukaisesti. Kaatopaikalle saa 27.4.2007 annetun lupapäätöksen mukaan rakentaa kolme allasta yhteiseltä nettotilavuudeltaan noin 290 000 m 3. Kaatopaikan enimmäistäyttökorkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla korkeintaan tasolla +50 N60. Boliden Harjavalta Oy:n ferriarsenaattisakka-altaasta 5 on määrätty tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti annetussa päätöksessä (dnro ESAVI/147/04.08/2011). Jätteen sijoittaminen yhtiön kaatopaikka-altaisiin aloitettiin lokakuussa 2001. Prosessisakkojen massa kirjataan ja ne kuljetetaan altaalle. Altaalla sakkoihin sekoitetaan kalkkia (100 kg kalkki /t sakka, ph tavoite: 9,5 10). Korkean ph:n avulla helppoliukoiset metallit saadaan saostettua. Altaille kertynyt sadevesi kuljetetaan säiliöillä käsiteltäväksi Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Altaisiin kertyneen veden ph:ta ja metallipitoisuutta seurataan pistonäyttein. Kaatopaikan läheisyydessä olevien orsi- ja pohjavesikaivot kuuluvat tarkkailun piiriin. Sakat on luokiteltu

63 (155) ongelmajätteiksi (nyk. vaarallisiksi jätteiksi). Sijoitettavista sakoista kootaan kuukausinäyte, johon sekoitetaan altaalle lisätyn kalkkimäärän suhteessa kalkkia. Sekoitetulle näytteelle tehdään kaksivaiheinen ravistelu-/liukoisuustesti (SFS-EN 12457-3). Rautasakan (sufe) ja kalkki-rautasakan (cafe) ja metallikarbonaattisakan (meca) sijoitus kaatopaikka-altaisiin IV ja V toteutetaan hakemuksen mukaan seuraavasti: Altaan IV täyttö on aloitettu itäkulmasta. Tähän kulmaan on asfaltin päälle rakeistetusta nikkelikuonasta ja murskeesta tehty altaan pohjalle johtava tie. Altaan vastakkainen kulma on sadevesien johtamiseksi tehty 0,5 metriä alemmaksi muita kulmia. Altaan V täyttö on aloitettu eteläkulmasta ja altaan IV tapaan sen vastakkaisessa kulmassa on 0,5 m alempana sijaitseva veden keruukaivo. Altaan V läjitysrintama on edennyt ensin eteläkulmasta kohti itäkulmaa ja sen jälkeen kohden länsikulmaa. Altaalle vietävä sakka kipataan aina läjitysrintaman reunalle ja sen päälle laitetaan kauhalla altaalla säilytettävää kalkkia ennen sakan läjitysrintamaan vyörytystä. Sakan vyörytyksen jälkeen rinne kalkitaan vielä kauhaoperointina, jolla on tarkoitus varmistaa rinteelle satavan veden ph:n nousu ennen sakkaan sekoittumista. Käytännössä altaalle vietävä sakka kipataan läjitysrintaman reunalle riviksi ja kaikki kipatut kasat kalkitaan ja vyörytetään kerralla läjitysrintamaan parin vuorokauden välein. Sakan levittämiseen käytetään pyöräkuormaajaa ja/tai puskutraktroria. Sakan päälle ajetaan kantavaksi kerrokseksi rakeistettu nikkelikuona sekä murske. Murskeen avulla varmistetaan myös, ettei altaalle sijoitettava sakka kulkeudu koneiden pyörissä ympäristöön. Tässä vaiheessa pinta muotoillaan keskeltä reunoille päin laskevaksi. Kaatopaikan sulkemiseen ja mahdolliseen korottamiseen liittyvät suunnitelmat laaditaan myöhemmin. Altaan pohjalle kertyvät vedet johdetaan pohjan kallistuksen vaikutuksesta länsikulmaan, joka on 0,5 metriä alempana kuin muut kulmat. Vedet valuvat kulmassa olevaan keruukaivoon, josta ne imetään säiliöautoon ja viedään käsiteltäväksi Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Altaasta käsittelyyn toimitettu vesimäärä punnitaan ja/tai kirjataan määrä (m 3 ) kuormittain. Altaalle kertyneestä vedestä otetaan näyte kerran kahdessa viikossa altaan ollessa jäästä vapaa. Vedestä analysoidaan ph, johtokyky sekä liukoinen nikkeli. Jätteiden esikäsittely ja sijoittaminen kaatopaikalle Metalikarbonaattisakka (meca) Altaalla metallikarbonaattisakka (meca) kipataan läjitysrintaman reunalle ja kipatun sakan päälle laitetaan kalkkia vähintään liukoisuustestien mukaisen neutraloinnin edellyttämä 100 kg kalkki /t rautasakka (kuiva). Sakan ja sen päälle kipatun kalkin rinteeseen vyörytyksen jälkeen rinne kalkitaan vielä sakan peittämiseksi. Altailla käytetyn kalkin määrää seurataan ja se raportoidaan kuukausitasolla allaskohtaiseen seurantataulukkoon.

64 (155) Sähköuunin rautasakka (sufe) Kalsium-rautasakka (cafe) Kaatopaikan rakenteet Altaalla rautasakka (sufe) kipataan läjitysrintaman reunalle ja kipatun sakan päälle laitetaan kalkkia vähintään liukoisuustestien mukaisen neutraloinnin edellyttämä 100 kg kalkki /t rautasakka(kuiva). Sakan ja sen päälle kipatun kalkin rinteeseen vyörytyksen jälkeen rinne kalkitaan vielä sakan peittämiseksi. Altailla käytetyn kalkin määrää seurataan ja se raportoidaan kuukausitasolla allaskohtaiseen seurantataulukkoon. Altaalla kalsium-rautasakka (cafe) kipataan läjitysrintaman reunalle ja kipatun sakan päälle laitetaan kalkkia vähintään liukoisuustestien mukaisen neutraloinnin edellyttämä 100 kg kalkki /kg rautasakka (kuiva). Sakan ja sen päälle kipatun kalkin rinteeseen vyörytyksen jälkeen rinne kalkitaan vielä sakan peittämiseksi. Altailla käytetyn kalkin määrää seurataan ja se raportoidaan kuukausitasolla allaskohtaiseen seurantataulukkoon käyttökirjanpidon toimesta. Allas IV (noin 1,7 ha) on tehty Torttilan vanhan rikastushiekka-alueen II ja III päälle kaatopaikan itäkulmaan. Pohjan osalla asfaltin päällä on rakeistetusta nikkelikuonasta tehty kuivatuskerros sekä tämän päällä vielä suodatinkangas. Altaan IV tilavuus on noin 90 000 m 3 rtr, syvyys 8 m ja päämitat pohjalla noin 78 59 m sekä pinnalla noin 142 123 m. Altaan ympärillä kiertää asfaltoitu huoltotie, jonka pinta on +38,2 m N60. Altaan IV pohjaeristyksenä on kaksi vettä heikosti läpäisevää asfalttikerrosta. Altaan pohjarakenteet on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.6.2001 päiväämällä kirjeellä (dnro 0299Y0477-111). Allas V (noin 2,2 ha) on tehty Torttilan vanhan rikastushiekka-alueen II ja III päälle kaatopaikan eteläkulmaan. Altaan V tilavuus on noin 114 000 m 3 rtr, syvyys 8 m ja päämitat pohjalla noin 91 81 m sekä pinnalla noin 155 145 m. Altaan ympärillä kiertää asfaltoitu huoltotie, jonka pinta on +38,0 m N60. Allas on vuorattu kahdella vettä heikosti läpäisevällä asfalttikerroksella (40 mm Lemdense 11 + 50 mm Lemdense 16). Luiskissa on käytetty asfaltin sideaineena kumibitumia. Pohjan osalla asfaltin päällä on rakeistetusta nikkelikuonasta/rikastushiekasta tehty kuivatuskerros salaojituksineen, sekä tämän päällä vielä suodatinkangas. Altaan pohjarakenteet on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 8.2.2005 antamalla päätöksellä (nro 11 YLO, dnro 0299Y0477-111). Altaiden IV ja V korotusta ja välitäyttöä ei ole vielä aloitettu. Korotuksen ja välitäytön käyttöönoton jälkeen altaiden IV ja V sekä yhteinen pinta-ala jonkin verran kasvaa. Altaiden pohjataso on +30 m N60 ja reunat sekä täyttö ennen korotuksia ovat tasolla +38 m N60. Lopputilanteessa kaatopaikan laki on tasolla +50 m N60. Korotus tehdään avoimena korotuksena pengertäen tasolta +38 m N60 ylöspäin. Lopullinen luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Rautasakkojen ominaisuuksissa olevien vaihtelujen vuoksi sakka varaudutaan läjittämään tukipenkereen suojassa.

65 (155) Kaatopaikka-altaiden kapasiteetti Allasta III ei ole vielä rakennettu. Altaiden IV ja V pohjarakenne on tehty siten, että asfaltti on rakennettu kahtena kerroksena (40 mm (k < 1 10-11 m/s) ja 50 mm (k < 5 10-11 m/s), tyhjätila < 3 %). Kuivatuskerroksena (300 mm) käytetään raekuonaa/soraa. Kuivatuskerros on erotettu rautasakasta suodatinkankaalla. Asfaltin alle altaan pohjalle ja luiskiin on rakennettu paksuudeltaan 250 300 mm:n kantava kerros sora- tai kalliomurskeesta (0 35 mm). Altaan V luiskiin kantavan kerroksen alusrakenteessa on tehty ylhäältä tasolle +36 m N60 massanvaihto, jossa rikastushiekka (hienokuona) korvattiin routimattomalla täytöllä. Altaan IV länsikulmaan ja altaan V itäkulmaan keruukaivojen ympärille kertyvä sadevesi imetään alkuvaiheessa säiliöön ja viedään käsiteltäväksi Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Altaille keräytyvän sadeveden koostumusta seurataan kahden viikon välein otettavin vesinäyttein veden ollessa jäästä vapaa. Kaatopaikkavesien tasausallasta ei ole vielä rakennettu. Suunnitelman mukainen tasausaltaan nettotilavuus on 8 000 m 3. Tasausaltaan rakenne (asfaltti kahtena kerroksena (40 mm ja 50 mm, tyhjätila < 3 %) on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 12.11.2008 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle antamalla päätöksellä (nro 104 YLO, dnro LOS-2003-Y-502-121). Tasausaltaaseen johdetaan ylivuotona kaatopaikkavesi rautasakkaaltaista IV ja V. Ylivuodot rakennetaan tasausaltaan rakentamisen yhteydessä. Altaasta vesi pumpataan alustavien suunnitelmien mukaan viereiseen Boliden Harjavalta Oy:n kipsisakka-altaan poistevesien pumppaamoon, josta vesi johdetaan edelleen Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Tasausallas toimii myös laskeutusaltaana, mikäli ylivuotovesien mukana kulkeutuu sakkaa. Suunnitelmassa esitetään oletuksena, ettei sakkaa veden mukana kulkeudu, mistä johtuen pumpulle on esitetty vaihtoehtoiset sijainnit siten, että mikäli sakkaa kulkeutuu, pumppu siirretään altaan pohjalta (noin 0,5 metrin korkeudelle pohjasta) altaan pinnalle lautalle. Torttilan kaatopaikan rauratakka-altaiden (III V) ja ferriarsenaattisakkaaltaan (II), sekä näiden laajennusten kokonaiskapasiteetti on seuraava:

66 (155) Altaan Taulukko 20: Torttilan kaatopaikan kaatopaikka-altaat. Altaan käyttöönottovuosaste Massa Täyttö- Pinta-ala (ha) ja Tilavuus nro korkeus (N 60) (m 3 rtr) (3 haltija (%) (1,2 lupa (6 pintaala korkeus IV (2001) 100 A B 1,7 +38,5 +43 83 000 V (2007) 67 A 2,2 +38,5 114 000 Norilsk Korotus (-) rautasakat 0 B C - +43 +50 128 000 (5 Nickel Harjavalta IV+V Oy III (-) - A 1,9 +38,5 95 000 B +43 Korotus III - C - +50 47 000 Rautasakka-altaat yhteensä 467 000 5 (2005) ferri- 47 A 0,97 +38,5 Boliden Korotus (-) arsenaatti- C +43 53 000 Harjavalta 5 sakka (A+C yht.) Oy (4 Kaikki altaat yhteensä 520 000 1) 30.11.2013 käydyn neuvottelun perusteella 2) Tilanne 30.3.2012 valvontaviranomaiselle raportoidun perusteella. Täyttöasteen jakautuminen altaiden IV, V ja näiden korotuksen välillä laskennallinen perustuen altaiden IV ja V välialueen täyttöön ennen korotusta. 3) Laskelma on suuntaa antava ja perustuu säännöllisiin geometrisiin malleihin. Rautasakka-altaiden korotusten nettotilavuus on saatu vähentämällä bruttotilavuudesta korotuspenkereiden teoreettinen tilavuus. 4) Sisältyy Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2001 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antamaan ympäristölupaan (dnro 0299Y04477-111, nro 35 YLO) Mukana toistaiseksi 5) Valvontaviranomaiselle raportoinnissa 57 000 m 3 jyvitetty alueelle IV ja 71000 m 3 alueelle V. 6) A = Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2001 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama ympäristölupa (nro 35 YLO, dnro 0299Y04477-111), B = Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 myöntämä lupa (dnro LSY-2002-Y-2, nro 69/2004/1), C = Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Boliden Harjavalta Oy:lle yhdessä antama päätös (nro 13/2007/1, dnro LSY-2005-Y-97; ja nro 14/2007/1, dnro LSY-2005-Y-154) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset Laitoksen toiminnan laajennuksia tai muutoksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisesti seuraavasti: - Ferriarsenaatti- ja rautasakka-altaiden sijoittamista Torttilan rikastushiekka-alueen päälle on tarkasteltu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti 20.12.2000 Lounais-Suomen ympäristökeskukselle toimitetussa arviointiselostuksessa, josta ympäristökeskus on ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut lausunnon 4.5.2001. Yhteysviranomainen on katsonut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn täyttävän lain ja asetuksen vaatimukset tietyin lausunnossa tarkemmin esitetyin kohdin korjattuna. - Kemikaalitehtaan rakentamiseksi on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti ympäristövaikutusten arviointi, josta Lounais-Suomen ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut lausuntonsa 15.10.2001. Yhteysviranomainen on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota joihinkin arviointiselostuksessa oleviin puutteisiin, kuten melu, jätevesien käsittely, pilaantuneet maa-

67 (155) Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin alueet, jotka tulisi ottaa huomioon kemikaalitehtaan ympäristölupakäsittelyssä.. - Tehtaan nikkelintuotantoprosessiin haitta-aineena kertyvän uraaninpoistamishanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi lausunnon 21.11.2011. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa, että arviointiselostus on hankkeessa riittävän perusteellisesti laadittu ja täyttää arviointiselostukselle asetetut vaatimukset riittävällä tavalla. Uraanin talteenoton kokonaisvaikutusten selkeämpi esille tuominen voidaan tehdä vireillä olevan tehtaan koko toimintaa koskevan ympäristöluvan yhteydessä. Varsinainen tehdasalue on ollut vuosikymmenien ajan teollisen toiminnan aluetta, joten siellä ei ole luonnontilaista kasvillisuutta tai eläimistöä. Alueen luontoarvot ovat hyvin vähäisiä. Harjavallan alueen päästöt ilmaan ovat olleet suuret metallitehtaiden perustamisesta lähtien ja niiden seurauksena Harjavallan ja lähiympäristön metalli- ja happamoittava rikkikuormitus on jatkunut pitkään ja päästöjen vaikutukset näkyvät laajalla alueella. Päästöjen seurauksena alueen maaperään on kertynyt ympäristölle haitallisia raskasmetalleja. Harjavallan metalliteollisuuden päästöt ilmaan ovat vähentyneet merkittävästi 1990 -luvulta lähtien, mutta päästövähennyksistä huolimatta päästöistä aiheutuu edelleen ympäristön pilaantumista. Vaikka raskasmetalli-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet olennaisesti, ne ovat edelleenkin merkittävät, kun otetaan huomioon vaikutusalueen aiempi kuormitus maaperään ja kaukokulkeumana tuleva hapan laskeuma sekä alueen happamoitumisherkkyys sekä pohjavesialueet. Metsämaan hajottajaeläimistö kestää vuonna 1998 tehdyn selvityksen perusteella Harjavallassa varsin korkeita metallipitoisuuksia. Noin 0,5 km etäisyydellä Boliden Harjavalta Oy:n sulatosta koko maaperän hajottajaeliöstö oli hyvin vähäinen ja voimakkaasti muuttunut. Harjavallan alueen maaperäeläinyhteisössä ei voida kuitenkaan katsoa tapahtuneen metsäekosysteemin mittakaavassa suuria tai peruuttamattomia muutoksia. Putkilokasvit kestävät maaperän metalleja paremmin kuin ravinteita ulkopinnallaan ottavat sammalet ja jäkälät. Vuonna 1998 tehdyissä selvityksissä Harjavallan sulatosta kaakkoon suuntautuvalla kangasmetsien tutkimuslinjalla todettiin seuraavat kasvillisuuden vaurioalueet: 1) pahoin vaurioitunut alue, 0 1 km sulatosta, 2) vaurioitunut alue, 1 3 km, 3) lievästi vaurioitunut alue, 4 km ja 4) lievän vaikutuksen alue, 8 km. Metsämarjoista on tehty Harjavallassa metallikuormitustutkimuksia 1980- luvulla. Eri lajien ja kasvinosien metallipitoisuuksissa ilmenee selviä eroja. Marjat (0,5 1 km sulatolta) sisälsivät metalleja enemmän kuin suomalaiset marjat keskimäärin. Marjojen metallipitoisuuksien ei tutkimuksessa todettu

68 (155) muodostavan terveysvaaraa ihmiselle, mutta monivuotisten lehtien ja varsien metallipitoisuudet olivat korkeita. Kohonneita metallipitoisuuksia on todettu myös Harjavallan teollisuuden lähialueen sienissä. Havupuiden elinvoimaisuuden heikkenemisen taustalla on useita tekijöitä. Ilman epäpuhtauksien kuormituksella ja laskeuman varastoitumisella ekosysteemiin lienee oma osuutensa. Neulasten rikkipitoisuus on kuitenkin hieman laskenut viimeisen viiden vuoden aikana. Alueen voimakas typpikuormitus näkyy neulasten typpipitoisuuksien nousevana suuntauksena. Hiukkaspäästöjen väheneminen Harjavallassa näkyy sammalten metallipitoisuuksien huomattavana pienenemisenä, mutta pitoisuudet ovat edelleen korkeita. Vaikutus pintavesiin Kuormitus pintavesiin kohdistuu Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitoksen yläpuolelle, jossa keskivirtaama on yli 200 m 3 /s. Laimennusolot ovat siten hyvät. Kuormitus näkyy keskivirtaamalla erityisesti sulfaattipitoisuuden nousuna (pitoisuusnousu keskivirtaamalla noin 20 %). Myös sähkönjohtavuus lisääntyy havaittavasti natriumin ja kloridin pitoisuuksien kohotessa. Typpipitoisuuteen vaikutus on varsin vähäinen jokiveden ennestään korkeiden pitoisuuksien takia. Alivirtaamien aikana sulfaattipitoisuuden nousu on varsin tuntuva, koska pitoisuus noin kaksinkertaistuu. Myös typpipitoisuuden nousu on näinä ajankohtina havaittavissa, koska jokiveden typpipitoisuus on alivirtaaman aikana loppukesällä pienimmillään. Näin tarkasteltuna puhutaan kohtalaisen merkittävästä pistekuormittajasta, mutta keskivirtaamaan suhteutettuna pitoisuusnousu jää pieneksi (1,2 %). Suurteollisuusalueen pintavesien tarkkailussa on 2000-luvulla havaittu korkeita nikkelipitoisuuksia Kurkelanojassa ja Tattaranjoen alavirralla. Kurkelanojan vuosikeskiarvopitoisuus (2011: 0,275 mg/l) ylitti pintavesille asetetun laatunormin, joka on vuosikeskiarvolle 0,02 mg/l. Myös Tattaranjoen ylävirran kontrollipisteen vuosikeskiarvopitoisuus 0,065 mg/l ylitti laatunormin. Pintavesiin aiheutuu lievää nikkeli-, sinkki-, sulfaatti- ja molybdeenikuormitusta mahdollisesti orsi- ja pohjavesien purkautumisesta sekä mahdollisesti myös rautakuormitusta. Pintaveden laatu alueella on kuitenkin edelleen parantunut. Merialueella natriumin, kloridin ja sulfaatin vaikutukset häviävät murtoveden korkeisiin taustapitoisuuksiin. Jokialueella ja Pihlavanlahdella rajoittava ravinne on fosfori, joten rehevyys ei lisäänny kyseisellä vähäisellä typpipitoisuuden muutoksella. Nikkelituotannon tehdasalueen sadevedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi ennen vesien purkamista Kokemäenjokeen. Johtamalla sadevedet puhdistamon kautta pienennetään pääasiassa maaperään ja pohjavesiin pääsevien metallien määrää. Nikkelituotannosta syntyvillä vesipäästöillä ei ole merkitystä Kokemäenjoen veden tilaan.

69 (155) Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Lammaistenlahti on osa Pirilänkosken Natura 2000 -aluetta. Pintasedimentin nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat olleet hyvin suuret Naturaalueella ja alkaneet kohota 2000-luvulla. Lammaistenlahdella vuonna 2007 otetuissa sedimenttinäytteissä 2 25 cm:n syvyydestä nikkelipitoisuus oli kaikissa näytteissä voimakkaasti kohollaan, enimmillään 580 mg/kg pintakerroksessa (0 2 cm). Kadmiumia oli eniten rantapisteiden pintasedimentissä (enimmillään 43 mg/kg), ja sen pitoisuudet korreloivat voimakkaasti nikkelipitoisuuden kanssa. Elohopeaa oli enemmän syvemmissä kerroksissa (20 25 cm) kuin pintasedimentissä, mikä johtuu vanhasta elohopeakuormituksesta. Sedimentissä olevat raskasmetallit voivat olla riski etenkin hapettomissa oloissa, koska haitta-aineita voi liueta veteen. Likaantuneiden sedimenttien sijainti voi muuttua pohjan virtausten mukana. Ulpukan haitta-ainepitoisuuksia on selvitetty jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Näytteistä määritettiin kromin, lyijyn, nikkelin, elohopean, kadmiumin ja kuparin pitoisuudet. Kuormituksen vaikutukset näkyivät selvästi ulpukoiden metallipitoisuuksissa vuonna 2010, mutta pitoisuudet olivat pienemmät kuin edellisessä näytteenotossa vuonna 2001. Nikkelin ja kuparin pitoisuudet olivat edelleen selvästi kohollaan Harjavallan patoaltaan ulpukoissa, ja myös lyijy- ja kadmiumkuormitus näkyi ulpukoiden pitoisuuksissa. Kromia todettiin vähäisiä määriä, mutta elohopeaa ei havaittu näytteissä lainkaan. Todettujen haitta-aineiden perusteella on oletettavissa, että myös alapuolisen Lammaistenlahden ja siten Pirilänkosken Natura 2000 -alueen vesikasveihin kertyy raskasmetalleja. Teollisuusalueen orsi- ja pohjavedet ovat laajalti pilaantuneita. Tehtaiden nykyinen normaalitoiminta varsinaisella tehdasalueella ei tuoreimpien tutkimusten perusteella näytä aiheuttavan päästöjä maaperään, pohja- tai orsiveteen. Raaka-aineita ei varastoida eikä käsitellä maanvaraisesti alueilla. Säiliö-, purku- ja lastausalueilla on varoaltaat ja/tai säiliöissä kaksoisvaipat, joiden avulla mahdolliset vuodot havaitaan ja leviäminen estetään. Piha-alue on asfaltoitu, minkä päälle tulevat sadevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Rauta- ja kipsisakkojen kaatopaikka on rakennettu ongelmajätekaatopaikan vaatimukset täyttäväksi. Alueella tehtävillä suojapumppauksilla pyritään hallitsemaan aiempina vuosikymmeninä likaantunutta orsivettä ja estämään sen virtaus pintavesiin ja pohjaveteen. Orsiveden nikkelipitoisuus on ollut koholla lähes koko tarkkailualueella. Korkeimmat pitoisuudet on viime vuosina todettu orsiveden keräysjärjestelmän kaivoissa 702K, 704K ja 707K, mutta ne eivät varsinaisesti kuvaa koko alueen orsiveden tilaa. Orsiveden havaintopisteiden korkeimpia pitoisuuksia on todettu tehdasalueen katopaikan pohjoispuolella sekä eteläpuolella radan varressa. Pitoisuusvaihtelu on suurta vuonna 2009

70 (155) asennetuissa pisteissä 650O ja 651O, kun taas alueen muissa pisteissä pitoisuudet ovat pysyneet tasaisina ollen viimeiset viisi vuotta samaa suuruusluokkaa. Pohjaveden nikkelipitoisuuksien 2000-luvulla tapahtunut kehitys on vuoden 2004 paikkeilla tasaantunut selkeästi pohjaveden virtauskuvan mukaiseksi. Vedenottamon pitoisuudet ovat olleet hienoisessa nousussa, samoin pohjavesipisteen 409P. Tehdasalueen aiemmin korkeat pitoisuudet etenkin pisteessä 503P ovat vuodesta 2004 olleet hyvin lähellä nollatasoa. Tämä viittaa siihen, että tehdasalueella ei ole jatkuvaa päästöä, vaan aikanaan maaperään ja veteen tapahtunut päästö kulkeutuu vedenottamolle laimentuen matkalla, mikä näkyy pienenä pitoisuuksien kohoamisena virtaussuunnassa. Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Muut selvitykset Yhtiön päästöt olennaisimmat päästöt ilmaan ovat ammoniakki, nikkeli, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) sekä ajoittain häiriötilanteissa muodostuva rikkivety (H 2 S). Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna ilmanlaatu Harjavallassa oli vuonna 2013 hyvä. Toiminnasta aiheutuva melua on saatu lupakaudella pienennettyä siten, ettei toiminnasta aiheudu valtioneuvoston asetuksen (993/1992) mukaisten ohjearvojen ylityksiä normaalitoiminnassa. Viljelymaiden ja -kasvien raskasmetalli- ja arseenipitoisuuksien seuranta Tutkimus Suurteollisuusalueen lähialueiden peltojen raskasmetalli- ja arseenipitoisuutta on velvoitettu selvittämään Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 12.12.2004 OMG Harjavalta Metals Oy:lle (nro 69/2004, dnro LSY-2002-Y-2) ja 8.7.2004 Harjavalta Copper Oy:lle (nro 49/2004/1, dnro LSY-2002-Y-361) antamissa ympäristölupapäätöksissä. Tutkimuskohteiksi oli vuonna 2003 valittu kolme lähellä tehdasta (noin 1,5 km, 1,8 km ja 1,8 km etäisyydellä) sijaitsevaa peltolohkoa. Kaksi peltolohkoa sijaitsi Harjavallan kunnan alueella ja yksi Nakkilan kunnan alueella. Tulosten perusteella lohkojen kokonaisnikkelipitoisuus ei ole muuttunut vuosina 2003, 2005 ja 2007. Nikkeli Millään tutkitulla peltolohkolla nikkelin totaalipitoisuudet eivät olleet muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi vuosista 2003 ja 2005 vuoteen 2007. Myöskään koko aineiston pitoisuuksien eroavuudet vuosina 2003, 2005 ja 2007 eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Yhdellä peltolohkolla pitoisuudessa on kuitenkin havaittavissa mahdollisesti nouseva suuntaus. Pitoisuudet eivät ylittäneet pilaantuneiden maiden kynnysarvoa

71 (155) (41,6 63,7 %). Nikkelin totaalipitoisuuksia näillä peltolohkoilla voidaan silti pitää hieman kohonneina (1,5 2,3 -kertaisia) verrattuna normaaleihin pitoisuuksiin. Helppoliukoisen nikkelin pitoisuus ylitti suomalaisten peltojen keskiarvopitoisuuden selvästi kaikilla petolohkoilla. Yhdellä peltolohkolla pitoisuus ylitti myös Suomen pelloista mitatun korkeimman helppoliukoisen nikkelin pitoisuuden. Viljelykasvien nikkelipitoisuudet olivat selvästi korkeampia (5 160 -kertaisia), kuin puhtaissa vertailunäytteissä. Ravintokasvien osalta muutosta ei voida tulosten perusteella arvioida, koska viljelykasvit ovat pääosin vaihtuneet. Kupari Tulosten perusteella yhdellä lohkolla (20) kuparipitoisuus on noussut tilastollisesti merkitsevästi vuosista 2003 ja 2005 vuoteen 2007. Kahdella muulla lohkolla (10 ja 30) mullan kuparipitoisuus oli kuitenkin korkeampi ja ylitti pilaantuneen maan kynnysarvon 3,0 37,5 %. Kuparin totaalipitoisuudet olivat 3,6 6,5 -kertaisia verrattuna normaaleihin pitoisuuksiin. Helppoliukoisen kuparin pitoisuus ylitti suomalaisten peltojen suurimman pitoisuuden selvästi kaikilla peltolohkoilla. Ko. pitoisuuksia pidetään suomalaisessa viljavuusluokituksessa arveluttavan korkeina. Viljelykasveissa kuparipitoisuudet oli 2 20 kertainen verrattuna puhtaisiin elintarvikenäytteisiin. Kuparille ja arseenille ei ole asetettu EU-tason enimmäispitoisuutta elintarvikkeissa. Kadmium ja arseeni Viljelykasveissa kuparin, kadmiumin ja arseenin pitoisuudet olivat 2 20 kertaisia verrattuna puhtaisiin elintarvikenäytteisiin. Vehnän, ohran ja perunan kadmiumpitoisuudet kuitenkin alittivat elintarvikkeille asetetut EU:n enimmäispitoisuudet 19 80 %. Arseenille enimmäisarvoja ei ole asetettu. TARKKAILU Yleistä Hakija esittää, että määräyksiä tarkkailuvaatimuksista ei annettaisi ympäristöluvassa, vaan tarkkailusuunnitelman päivitykset esitetään tehtäväksi vuosittain raportoinnin yhteydessä. Hakija on jättänyt päivitetyn tarkkailusuunnitelman Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 21.4.2011. Tarkkailusuunnitelma on myös hakemuksen liitteenä. Käyttötarkkailu Vesijakeiden käyttötarkkailu Käsittelyyn johdettavien jäte-, jäähdytys-, lauhdevesien käyttötarkkailu on kuvattu liitteenä olevassa tarkkailusuunnitelmassa. Vesijakeesta riippuen tarkkailu on joko jatkuvatoimista johtokykymittausta tai määräajoin otettavien kertanäytteiden pitoisuuksien seuraamista. Määräajoin otettavat näytteet otetaan joko päivittäin, kahdesti viikossa tai viikoittain. Jäteveden-

72 (155) Ilmaan johdettavan päästön käyttötarkkailu Päästötarkkailu Jätevesien tarkkailu käsittelyyn johdettavat hulevedet eivätkä kemikaalitehtaalta Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet kuulu käyttötarkkailun piiriin. Yhtiö seuraa kuukausittain ilmaan johdettavien päästöjen puhdistinlaitteiden normaalitoimintaa. Liuottamon puhdistinlaitteiden normaalitoiminta määritetään seuraavista parametreistä: pesuveden virtausmäärä, pesuveden johtokyky, poistokaasun lämpötila ja puhaltimen käyntitiedot. Liuottamon pussisuodattimia (PSS26 ja PSS29) käytetään jaksottaisesti pölyäviä ostokiviä ajettaessa varastosiiloihin. Pelkistämön puhdistinlaitteiden normaalitoiminta määritellään pesuri- ja puhdistinlaitekohtaisesti. Kuukauden normaali käyntiaika lasketaan pesureilla PE211, PE221, PE241, PE291, PE271 ja P273 seuraavasti: - pesukiertojen pumppujen paine- ja virtausehdoista (tai pumpun käyntitiedosta, PE271/PE273) - ph-ehdosta puhaltimien virranotosta - Pussisuodattimien (PSS211, PSS221, PSS212/PUH212, PSS213/PUH213) puhaltimien käyttötiedoista. - Pesurit PE331, PE301 ja PE341: uusille pesureille ollaan vasta laatimassa seurantaa Kemikaalitehtaan puhdistinlaitteen normaalitoiminta määritetään seuraavista parametreistä: pumpun käyntitieto, pesuveden virtausmäärä ja pesuvesilinjan paine. Yhtiön puhdistamolta jokeen johdettavan kuormituksen tarkkailu Yhtiön jätevedenpuhdistamolta jokeen johdettavaa kuormitusta tarkkaillaan vuorokauden mittaisten vesimääräperusteisten kokoomanäytteiden avulla. Automaattiset näytteenottimet keräävät näytettä vuorokauden yhdistelmänäytteeksi viikon jokaisena päivänä siten, että kokonaisnäytemäärä on 5 10 litraa. Yksittäisen osanäytteen koko on 200 ml. Koko näytemäärä toimitetaan yhtiön laboratorioon analysoitavaksi saman päivän aikana. Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit seuraavin menetelmin:

73 (155) Taulukko 21: Jätevesien päästötarkkailussa analysoitavat parametrit. Parametri Tarkkailusuunnitelman mukaiset tiedot Syken suositus (3 Menetelmä LOD (1 (µg/l) LOQ (2 (µg/l) LOQ (µg/l) Mittausepävarmuus (%) Mittausepävarmuus (%) (4 Al ICP-OES 0,8 8 50 20 As ICP-OES 2 6 20,4 1 20 B ICP-OES 8 30 Ca ICP-OES 10 30 Cd ICP-OES 0,3 0,9 20,4 0,1 20 Cl ICP-OES 60 200 7,2 Co ICP-OES 1 4 10,8 0,5 20 Cr ICP-OES 1 2 10,8 0,5 20 Cu ICP-OES 20 60 7,2 0,5 20 Fe ICP-OES 7 20 50 20 K ICP-OES 10 40 Mg ICP-OES 1 3 Mn ICP-OES 0,1 0,4 50 20 Na ICP-OES 40 140 5,7 0,5 20 Ni ICP-OES 4 10 7,2 Pb ICP-OES 2 5 20,4 0,5 20 S ICP-OES 40 120 Si ICP-OES 40 140 Sr ICP-OES 0,1 0,4 U ICP-OES 4 20 20,4 Zn ICP-OES 2 8 5,7 5 20 TOC TOC 400 1400 5,7 Kokonaistyppi, N Kjeldahl 50 500 100 20 Sulfaatti, SO 4? 5,4 2000 15 Ammoniumtyppi,? 50 200 4,1 10 10 20 NH 4-N NaCl? 7,2 ph ±0,2 yks. Na 2SO 4? 10,8 Jäteveden määrä? - 2,0 1) Toteamisraja, (LOD, Limit of detection, mean + 3*stdev) 2) Määritysraja, (LOQ, Limit of quantification, mean + 10*stdev) 3) Suomen ympäristökeskuksen julkaisemat (ympäristöhallinnon ohjeita 4/2013) suositukset jätevesistä mitattavien parametrien määritysrajoille (mittausepävarmuus = 20 %). Käyttötarkoituksesta riippuen määritysrajat voivat suosituksen mukaan olla 10 100 kertaa suuremmat. 4) Suosituksen mukainen mittausepävarmuus tiivistetysti esitettynä. Muille kuin metalleille epävarmuus lähellä määritysrajaa suurempi kuin taulukossa esitetty Laboratorio osallistuu toistaiseksi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) järjestämiin vertailumittauksiin, mutta laboratorio ei ole akkreditoitu. Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolle johdettavien vesijakeiden tarkkailu Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolle johdettavat hule- ja jätevesijakeet eivät ole päästötarkkailun piirissä. Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolta Kokemäenjokeen johdettavat vesijakeet ovat Boliden Harjavalta Oy:n päästötarkkailun piirissä ja raportoidaan osana Boliden Harjavalta Oy:n kuormitusta. Jäähdytys- ja lauhdevesien tarkkailu Jäähdytysvesiviemäriin johdettavat jäähdytysvedet eivät ole yhtiön päästötarkkailun piirissä. Jäähdytysvesiviemärin kautta johdettava suurteollisuusalueen kokonaiskuormitus on Boliden Harjavalta Oy:n päästötarkkailun piirissä ja raportoidaan osana Boliden Harjavalta Oy:n kuormitusta.

74 (155) Ilmaan johdettavien päästöjen päästötarkkailu Melun tarkkailu Jätteiden käsittelyn seuranta ja tarkkailu Yleistä Jätteiden laadun ja määrän tarkkailu Tarkkailusuunnitelmassa on nimetty 21 kohdetta, joista johdetaan päästöjä ilmaan. Tärkeimmät ilmaan johdettavat yhdisteet ovat ammoniakki, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, rikkivety, suolahappo ja nikkeliyhdisteet (nikkelikarbonaatti, nikkelihydroksidi, nikkelisulfaatti, nikkelipitoinen pöly ja metallinen nikkeli). Ympäristömelumittauksia on hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaan tarkoitus tehdä viiden vuoden välein sekä tarvittaessa esimerkiksi investointien yhteydessä. Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä jätelain 120 :n mukaista suunnitelmaa jätteiden käsittelyn ja tarkkailun järjestämisestä. Kyseiset tiedot on kuitenkin pääosin esitetty muun toiminnan kuvauksen yhteydessä ja hakemusta on tältä osin käsittelyn aikana täydennetty. Tuotannosta syntyy prosessisakkoja; rautasakkoja (sufe- ja cafe-sakka v. 2009 lopusta alkaen) sekä metallikarbonaattisakkaa (meca v. 2010 keväästä alkaen). Sakkamäärät vaihtelevat raaka-aineiden epäpuhtaustasojen (esim. rauta ja sinkki) mukaan. Sakat sijoitetaan Torttilan kaatopaikalle yhtiön omiin kaatopaikka-altaisiin, joita tällä hetkellä on käytössä kaksi. Jätteen sijoittaminen altaisiin aloitettiin lokakuussa 2001. Prosessisakkojen paino kirjataan tehdasalueella ja sakka kuljetetaan altaalle. Altaalla sakkoihin sekoitetaan kalkkia (100 kg/tj ätettä, tavoite-ph 9,5 10), jolloin ph:n noustessa helppoliukoiset metallit saostuvat. Sakkojen laaduntarkkailu tapahtuu hakemuksen perusteella pääpiirteissään seuraavasti: Muodostuvat sakat suodatetaan, pestään vedellä ja kuivataan joko Larox tai Pannevis -suodattimilla. Suodinkuiva sakka punnitaan ja kuljetetaan sijoitettavaksi yhtiön Torttilan kaatopaikan kaatopaikka-altaisiin joko lavoilla tai pienemmissä astioissa. Altaalla sakka kipataan läjitysrintaman reunalle ja kipatun sakan päälle laitetaan kalkkia vähintään liukoisuustestien (98222- ORC-T, 14.12.1998) mukaisen neutraloinnin edellyttämä 75 100 kg kalkki /tonni sakka. Kalkkilisäyksen tarkoitus on nostaa ph arvoon 9,5 10 ja saostaa liukoiset metallit (nikkeli) altaaseen. Sakka ja sen päälle kipattu kalkki vyörytetään rinteeseen. Lopuksi rinne kalkitaan sakan peittämiseksi, jotta sadevedet eivät huuhtoisi mukanaan metalleja. Altaan pohjalle kertyvän sadeveden (suotovesi) ph:ta ja metallipitoisuutta seurataan kahden viikon välein otettavin vesinäyttein veden ollessa jäästä vapaa. Suotoveden ph:n ollessa vähintään 9,5 on kalkitus ollut riittävä. Suotovesi

75 (155) imetään säiliöön ja kuljetetaan käsiteltäväksi Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan läheisyydessä olevat orsi- ja pohjavesikaivot kuuluvat tarkkailun piiriin Muodostuvista sakoista otetaan vuorokausinäytteet, yhtiön laboratorio kokoaa kuukausinäytteen. Kuukausinäyte viedään Boliden Harjavalta Oy:n laboratorioon, jossa näytteisiin sekoitetaan kalkkia samassa suhteessa kuin sitä on läjityksessä käytetty. Sakka-kalkkiseokselle tehdään standardin SFS-EN 12457-3 mukainen kaksivaiheinen ravistelu-/liukoisuustesti. Lisäksi vuorokausinäytteille suoritetaan titrimetrinen analyysi, jonka tarkoituksena on määrittää teoreettinen kalkintarve ph-arvon 9,5 saavuttamiseksi. Näin saadaan lisätietoa prosessin ohjauksen parantamiseksi ja mahdollisista muutoksista sakan laadussa. Muualle toimitettavien jätteiden osalta jätehuoltoyhtiö hoitaa jätteenkeräyksen, punnituksen sekä kuljetuksen loppukäsittelyyn tai hyödynnettäväksi. Jätehuoltoyhtiö raportoi syntyneiden jätejakeiden määrät kuukausittain Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle. Vaikutusten tarkkailu Ilmanlaadun yhteistarkkailu Alueelliset bioindikaattoritutkimukset Peltojen raskasmetalliselvitykset Vesistön yhteistarkkailu Yhtiö osallistuu ilmanlaadun yhteistarkkailun kustannuksiin. Tarkkailuun osallistumisesta on määrätty suurteollisuusalueen yritysten ympäristöluvissa, mutta tarkkailusuunnitelmaa ei ole viranomaisessa hyväksytty. Tarkkailun sisältö on esitetty toimintaympäristön ja ilman laadun kuvauksen yhteydessä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa päätöksessä (nrot 69/2004/1 ja 70/2004/1; dnrot LSY-2002-Y-2 ja LSY-2002-Y-89) on määrätty, että bioindikaattoritarkkailua tulee jatkaa aiemmassa laajuudessa yhdessä muiden Torttilan teollisuusalueella toimivien ympäristöluvanvaraisten yritysten kanssa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.3.2002 antamassa päätöksessä (nro 11/2002/2, dnro 01086) yhtiön on velvoitettu suorittamaan kemikaalitehtaan nikkelipäästöjen vaikutusta lähinnä sijaitsevien maatalouskäytössä olevien peltojen pintamaan nikkelipitoisuuteen, pintamaan nikkelipitoisuudessa tapahtuviin muutoksiin ja nikkelin kertymistä vähintään yhteen ravintokasviin vuosina 2003, 2005 ja 2007. Seuranta on päättynyt vuonna 2007. Yhtiö osallistuu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2.3.2010 antaman päätöksen (dnro VARELY/28/07.00/2010) mukaiseen Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun.

76 (155) Orsi- ja pohjavesien tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Yhtiö osallistuu Varsinais-Suomen ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskusten antamien päätösten (dnro 1274/5723/07 ja dnro 732/5723/07) mukaiseen Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Yhtiö osallistuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.12.2005 antaman päätöksen (nro 115 YLO, dnro LOS-2005-Y-824-17) mukaisesti orsi- ja pohjavesien yhteistarkkailuun. Yhtiö raportoi kirjallisesti päästömittaustulokset sekä olennaiset ympäristöasioihin liittyvät tapahtumat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Harjavallan kaupungille neljännesvuosittain. Viimeisen vuosineljänneksen tiedot esitetään vuosittaisen ympäristöraportin yhteydessä. Mahdolliset luparajojen ylitykset tai poikkeuksellisen suuret päästöt raportoidaan välittömästi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Yhtiö raportoi sähköisesti ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetotiedot raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä suoritetaan myös E-PRTR -raportointi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006/EY) liitteessä II mainittujen epäpuhtauksien osalta. Ilmaan johdettavien päästöjen päästötarkkailun osalta käytetään ulkopuolisia mittaajia. Vesijakeiden tarkkailun osalta yhtiö ottaa näytteet ja määrittää pitoisuudet itse, mutta osasta näytteitä laaditaan kokoomanäytteet, joista teetetään ulkopuolisessa laboratoriossa vertailumittaukset. Yhtiön laboratorio osallistuu Suomen ympäristökeskuksen vertailunäytetutkimuksiin. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset teetetään ulkopuolisella asiantuntijataholla. Vastaavuusselvitykset tehdään yhtiön omassa laboratoriossa. Päästötarkkailu suoritetaan standardimenetelmiä käyttäen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Hakemuksessa viitataan vuonna 2008 laadittuun Kuopion yliopiston laatimaan metallien yhdennettyyn kohdekohtaiseen riskinarvioon, jossa on pyritty arvioimaan suurteollisuusalueen erityisesti raskasmetallien päästöistä ilmaan ja kuormituksesta Kokemäenjokeen aiheutuvaa ekotoksikologista haittaa. Hakemuksen liitteenä on myös uraanintuotannon johdosta laadittu arvio toiminnan riskeistä. Varsinaista laitoksen koko toimintaa kattavaa riskinarviota hakemuksessa ei ole.

77 (155) Toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toimet onnettomuustilanteiden aikana Yhtiö on sitoutunut noudattamaan SFS-EN ISO 9002 mukaista laatujärjestelmää, jonka avulla hallitaan toimintaan liittyvää ohjeistusta. Laatujärjestelmään liittyvät myös ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista huolehtiminen ja niiden hallinta. Yhtiö on hyväksynyt ympäristö- ja turvallisuuspolitiikan. Työntekijöiden työturvallisuuteen liittyvät asiat kuvataan tuotanto-osastojen toimintaohjeissa. Osastoilla valvotaan työturvallisuuteen liittyvien ohjeiden ja määräysten noudattamista sekä huolehditaan työntekijöiden koulutuksesta ja työhön perehdyttämisestä. Työtekijät käyttävät turvallisia työmenetelmiä, noudattavat annettuja ohjeita ja määräyksiä. Turvallisuustason tarkkailua ja arviointia tehdään sekä ennakoivasti että jälkikäteen. Ennakoivaa tarkkailua ovat mm. tehtaalla säännöllisesti tehtävät turvallisuustarkastuskierrokset, työpaikkojen altisteiden (melu, pöly jne.) seuranta sekä laitteiden kunnonvalvontaseuranta. Jälkiseurantaan / ennalta ehkäisyyn kuuluvina toimenpiteinä suoritetaan mm. tapaturmien, vaaratilanteiden, tulipalojen, vuotojen sekä ympäristöpäästöjen raportointi, tilastointi sekä tiedottaminen. Ennakoivan työsuojelun periaatteen mukaisesti mahdollisen vaaratekijät pyritään tunnistamaan etukäteen esimerkiksi ennen suuria laite- ja prosessimuutoksia, käyttäen apuna erilaisia riskianalyysejä (esim. HAZOP, HAZSCAN). Norilsk Nickel Harjavalta Oy ja Boliden Harjavalta Oy ovat yhdessä laatineet turvallisuusoppaan, joka toimii Harjavallan suurteollisuusalueen suojeluohjeena. Opas koskee kaikkia teollisuusalueella työskenteleviä ja siihen on koottu tietoja työmaasta sekä erityisiä turvallisuusohjeita, joita alueella on noudatettava. Oppaassa annetaan ohjeet mm. koko teollisuusaluetta koskevista turvallisuusmääräyksistä kuten kulunvalvonnasta ja vartioinnista, ajo- ja kuljetusluvista. Suurteollisuusalueella on yhteinen sisäinen pelastussuunnitelma. Suunnitelman lähtökohtana on suuronnettomuusvaarojen tunnistamisen ja arvioinnin yhteydessä esiin tulleet asiat. Suunnitelmassa on kuvattu pelastusorganisaatio, käytössä olevat hälytysjärjestelmät kaasuvuotojen ja tulipalojen varalta sekä sammutusjärjestelmät. Tehdasalueella toimii tehdaspalokunta, jolla on sammutusautoja ja kaasuntorjunta-auto. Alueen pääportilla toimivat hälytyskeskukset, joihin tulevat ilmoitukset kaasu- ja paloilmaisimista. Hälytyskeskuksista on suora yhteys Satakunnan hälytyskeskukseen. Alueella järjestetään säännöllisesti pelastusharjoitukset, joihin osallistuu koko henkilökunta. Harjavallan alueen asukkaille on jaettu suurteollisuusalueella toimivien yritysten ja viranomaisten yhdessä laatima turvallisuustiedote. Tiedotteessa kerrotaan kuinka mahdollisessa vaaratilanteessa tulee toimia.

78 (155) Suurteollisuusalueella varsinaisten teollisuuden toimintojen aiheuttama pohjavesien pilaantumisriski on vähentynyt 1980-lukuun verrattuna. Suuren pohjavesien pilaantumisriskin aiheuttavat teollisuusalueen pilaantunut maaperä ja prosessikuonan vanhat kaatopaikat. Muita merkittäviä pohjavesiriskejä pohjavesialueella aiheuttavat useat alueelle sijoitetut öljysäiliöt sekä laajamittainen maa-aineisten otto. LUVANHALTIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Luvanhaltija esittää hakemuksessaan mm. seuraavaa: Voimassa olevat ympäristöluvat mahdollistavat tuottaa vuosittain 90 000 tonnia nikkeliä. Toteutunut tuotanto on lähinnä raaka-ainetilanteen vuoksi ollut viime vuosina pienempi. Alhainen nikkelin ominaispäästö, 45 81 g/t (tuotettu Ni) osoittaa, että nikkelin talteensaanti on hyvällä tasolla (>99,99 %). Taulukko 22: Luvanhaltijan esitys lupamääräyksiksi. Parametri Luparaja Hakijan esittämät huomiot Nykyinen Hakijan ehdotus Päästöt ilmaan Nikkeli t/a 3,5 3,5 sis. koboltin (Ni + Co) Ammoniakki t/a 250 250 Kuormitus jokeen Nikkeli kg/d (1 1,5 1,5 sis. koboltin (Ni + Co) Sulfaatti t/a 36 000 36 000 Ammoniumtyppi t/a 50 80 Kokemäenjoen ravinnetasoon merkittävin vaikutus hajakuormituksesta 1) kuukausikeskiarvona laskettuna Nykyiset päästörajat metalleille ilmaan ja veteen on annettu vain nikkelille. Hakija esittää, että jatkossa luparajat pysyvät samoina, mutta lasketaan nikkelin ja koboltin summapäästönä. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet Haittojen ja vahinkojen korvaaminen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 27.3.2002 antamassa päätöksessä (nro 11/2002/2, dnro 01086) kemikaalitehtaan ympäristölupa) on määrätty luvanhaltija suorittamaan vuosittain 2000 euron suuruisen kalatalousmaksu. Hakija on esittänyt kalatalousmaksusta luopumista. Yhtiö ei ole esittänyt korvattavia haittoja. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa päätöksessä (nrot 69/2004/1 ja 70/2004/1; dnrot LSY-2002-Y-2 ja LSY-2002-Y-89) yhtiö on velvoitettu korvaamaan ammattikalastajille pyydysten likaantumisesta aiheutuvasta lisätyöstä ja saaliin arvon alenemasta korvauksia yhteisvastuullisesti Boliden Harjavalta Oy:n kanssa vuosilta 1999 2001.

79 (155) Toiminnan aloittamislupa ja vakuudet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa päätöksessä (nrot 69/2004/1 ja 70/2004/1; dnrot LSY-2002-Y-2 ja LSY-2002-Y-89) yhtiö on velvoitettu korvaamaan Peltotolvi nimisen tilan (79-434-2-210) omistajille rannan virkistyskäytön vaikeutumisesta korvausta vuosilta 2003 2005. Luvanhaltija ei ole esittänyt vakuutta koskien toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että kobolttisulfaattikiteiden tuotannon aloittaminen, johon toiminnan aloittamislupaa koskeva hakemus viittaa, ei edellytä ympäristöluvan tarkistamista. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa päätöksessä (nrot 69/2004/1 ja 70/2004/1; dnrot LSY-2002-Y-2 ja LSY-2002-Y-89) yhtiö on velvoitettu asettamaan Torttilan kaatopaikka-altaiden III, IV ja IV asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi yhteensä 1 595 000 euron vakuudet, josta 464 000 euroa ei ole vielä langennut asetettavaksi, sillä kaatopaikkaallasta III ei ole otettu käyttöön. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Norilsk Nickel Harjavalta Oy on hakenut oikeutta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta koskien erityisesti kobolttisulfaattikiteiden tuotannon aloittamista. Perusteluina hakija on esittänyt seuraavaa: Kyseessä on lainvoimaisen ympäristöluvan mukainen olemassa oleva toiminta. Toiminta sijaitsee asemakaavan mukaisella teollisuusalueella (suurteollisuus- ja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien rakennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointialueiden korttelialueilla). Toiminnan keskeyttäminen sen vuoksi, että lupa ei ole lainvoimainen, aiheuttaisi hakijalle kohtuuttomia kustannuksia ja ongelmia tuotannossa. Toiminnasta ei aiheudu peruuttamatonta ympäristöhaittaa eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on ollut samanaikaisesti Norilsk Nickel Oy:n toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä myös Boliden Harjavalta Oy:n (dnro ESAVI/147/04.08/2011), Yara Suomi Oy:n (dnro ESAVI/149/04.08/2011), Kemira Oyj:n (dnro ESAVI/139/04.08/2011) ja Oy AGA Ab:n (dnro ESAVI/137/04.08/2011) toimintoja koskevat ympäristölupahakemukset. Toiminnat sijaitsevat samalla suurteollisuusalueella vierekkäisillä tai läheisillä kiinteistöillä. Hakemukset on kuulutettu ja annettu tiedoksi samanaikaisesti. Hakemuksista annetaan päätökset samanaikaisesti.

80 (155) Aluehallintovirastossa on ollut samanaikaisesti vireillä myös Niemisen Valimo Oy:n lupahakemus (ESAVI/200/04.08/2010) ja Harjavallan valu Oy:n lupahakemus (ESAVI/203/04.08/2010), jotka on kuulutettu aiemmin ja joista on annettu päätökset 14.5.2014 ja 11.3.2014. Aluehallintovirastossa on myös myöhemmin tullut vireille Boliden Harjavalta Oy:n kuparirikastamolla muodostuvan kuparihienokuonan kaatopaikan lupahakemus (dnro ESAVI/116/04.08/2013), joka on kuulutettu myöhemmin. Päätös tästä hakemuksesta on annettu 16.6.2014. Aluehallintovirastossa on myös myöhemmin tullut vireille Crisolteq Oy:n ilmoitukset (ESAVI/241/04.08/2013 ja ESAVI/242/04.08/2013) koskien koeluonteista toimintaa suurteollisuusalueella. Päätös ilmoitusten johdosta on annettu 20.11.2013. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemusta on täydennetty 28.3.2013, 3.5.2013, 4.5.2013, 10.5.2012, 14.5.2012, 6.8.2012, 17.9.2013, 31.10.2013,18.11.2013, 21.11.2013, 26.11.2013, 2.1.2014, 30.1.2014, 27.2.2014, 20.8.2014, 14.10.2014 ja 24.11.2014. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 21.5.2012 20.6.2012 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Harjavallan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa ja Aluelehti Jokilaakso - nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen johdosta on pidetty neuvottelu 16.3.2012 sekä 29.10.2013, 25.11.2013 ja 10.12.2013, jolloin on myös tutustuttu laitokseen. Muistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, 3) Harjavallan kaupunginhallitukselta, 4) Kokemäen kaupunginhallitukselta, 5) Porin kaupunginhallitukselta, 6) Ulvilan kaupunginhallitukselta, 7) Nakkilan kunnanhallitukselta, 8) Euran kunnanhallitukselta, 9) Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, 10) Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, 11) Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, 12) Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta,

81 (155) 13) Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, 14) Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta 15) Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, 16) Kokemäen kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, 17) Porin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, 18) Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, 19) Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja 20) Euran kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Aluehallintovirasto on myös pyytänyt lausunnon uraanipitoisen liuoksen ja sakan (yellowcake) luokittelusta 21) Säteilyturvakeskukselta (STUK). 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristöja luonnonvarat -vastuualue on lausunut 10.9.2012 toimittamassaan lausunnossa seuraavaa: Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaiden toiminnasta aiheutuvilla päästöillä ilmaan, veteen, maaperään ja pohjavesiin on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää häiriöistä aiheutuviin päästöihin, koska niiden vaikutus on merkittävin silloin kun päästöjä rajoitetaan tehokkaasti prosessiteknisesti ja erotinlaitteilla. Tehtaan nikkelintuotannolle ja kemikaalitehtaalle myönnettyjen ympäristölupien jälkeen tehtaan prosesseissa on tehty useita muutoksia ja niillä on ollut vaikutuksia laitoksen päästöihin. Muutoksia ei ole kuitenkaan yksittäisinä prosessimuutoksina katsottu olennaisiksi muutoksiksi, joka olisi edellyttänyt ympäristölupien muutosta, paitsi uraanin poistamiseen ja saostamiseen liittyvän prosessin osalta, josta on tehty erillinen ympäristölupapäätös 17.1.2012. Ympäristöluvan muuttamisen tarpeellisuuteen viimeisimmän prosessimuutoksen, joka koskee kobolttisulfaattikiteiden valmistuksen aloittamista vuonna 2013, osalta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viittaa sitä koskevaan lausuntoon 31.5.2012, joka on 21.8.2012 toimitettu tiedoksi aluehallintovirastoon. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkeli-, ammoniakki- ja VOC-päästöt ilmaan ovat merkittävät ja niillä on vaikutusta paikalliseen ja alueelliseen ilmaan laatuun. Nikkeli- ja ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet selvästi vuodesta 2005. Sen sijaan laitoksen VOC-päästöt ovat kasvaneet viime vuosina. Laitoksen päästöistä aiheutuu päästövähennyksistä huolimatta edelleen ilman pilaantumista yhdessä alueen muiden päästöjen kanssa. Laitoksen prosessihäiriöistä aiheutuvilla päästöillä, on merkitystä erityisesti lähiympäristön ilman laatuun. Häiriöpäästöihin sisältyy myös hajuhaittaa aiheuttavia rikkivetypäästöjä. Tästä syystä häiriöpäästöjen tarkkailuun ja hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja asettaa nykyisin voimassa olevien vuosipäästörajoitusten lisäksi prosessikohtaisia lyhytaikaispäästörajoituksia. Näiden lisäksi pitää olla riittävän yksityiskohtainen riskienhallintasuunnitelma. Nykyisessä ympäristöluvassa nikkeli- ja ammoniakkipäästöille on annettu vuosipäästörajoitukset. Koska niillä on prosesseja ohjaava, päästöjä rajoittava ja ilman pilaantumista ehkäisevä vaikutus, päästörajoituksen antaminen tässä muodossa on edelleen perusteltua.

82 (155) Näiden lisäksi pelkistämön ammoniakkipäästölle on tarvetta antaa myös kuukausipäästörajoitus, jotta varmistutaan, että lyhytaikainen päästö ei kasva liian suureksi kuten on tapahtunut. Muilta osin nykyisessä ympäristöluvassa annettuja lupamääräyksiä ilmansuojelun osalta ei ole tarvetta tässä vaiheessa tarkistaa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n vesistökuormitus on ollut 2005 2012 pääosin vakaata ja lupaehtojen mukaista. Kemikaalitehtaan myötä käyttöönotettu oma jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin. Poikkeuksena voidaan pitää vuotta 2011, jolloin jätevedenpuhdistuksessa oli useita ongelmia. Vuosina 2011 2012 tehdyt häiriöilmoitukset ovat liittyneet jätevesivuotoihin ja jätevedenpuhdistamon toimintaan, joten jätevesien hallinnassa erilaisten riskien ja poikkeustilanteiden hallinta on keskeisessä roolissa. Toiminnassa on tapahtunut useita muutoksia luvan myöntämisen jälkeen ja niillä on ollut vaikutusta myös vesipäästöjen hallintaan. Erityisesti 2009 käyttöönotettu intermediaattilinja ja kalsiumuutto ovat muuttaneet vesistökuormitusta ja osaltaan johtaneet myös vuonna 2011 ongelmiin jätevedenpuhdistamolla: vesimäärän lisääntyminen, sinkin kuormituksen nousu. Lisäksi suunnitteilla oleva kobolttiuuton käyttöönotto tulee muuttamaan jätevesien laatua ja määrä. Lisääntyvä kuormitus tuotannon kasvun ja muutosten myötä vaatii huolellisuutta jätevedenpuhdistamon hoidossa ongelmien toistumisen välttämiseksi. Osa hakijan toiminnassa syntyvistä prosessi- ja hulevesistä johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamon kautta läntiseen viemäriin ja jäähdytysvedet Boliden Harjavalta Oy:n hallinnoimaan Jäähdytysvesiviemäriin. Näiden vesien kuormitusta rajoitetaan Boliden Harjavalta Oy:lle myönnetyissä ympäristöluvissa, mikä hankaloittaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kokonaiskuormituksen arviointia ja seurantaa. Boliden Harjavallan puhdistamolle johdettavien vesien laadun ja määrän seurantaa tulisi lisätä. Hakija esittää muutoksia nykyisten lupamääräysten raja-arvoihin vesistökuormituksen osalta. Nikkelin ja koboltin vesipäästöille esitetään yhteistä raja-arvoa 1,5 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Tämä vastaa nykyistä nikkelin raja-arvoa koboltille raja-arvoa ei nykyisin ole, mutta se tulee tarpeelliseksi koboltinuuton käyttöönoton myötä. Nikkelin raja-arvo on ollut viime vuosina huomattavasti korkeampi kuin todellinen päästö. Kokonaiskuormitus Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolta Kokemäenjokeen on vaihdellut tyypillisesti 45 60 kg/a, poikkeuksena vuosi 2011, jolloin kuormitus oli häiriöiden vuoksi 254 kg/a ja luparaja ylittyi syyskuussa. Korkeamman kuormituksen taustalla oli yksittäisten häiriöiden lisäksi myös ongelmat jätevedenpuhdistamon toiminnassa. Ne ovat johtuneet mm. lisääntyneestä vesimäärästä. Kalsiumuuton käyttöönotto 2010 lisäsi vesimääriä 30 m 3 /h). Jätevedet lisääntyvät myös sakeuttimen alitteen liiallisesta kierrätyksestä sekä flokkulantin syöttölaitteiston ajoittaisista häiriöistä ja koagulanttilaitteiston ajoittaisesta alikapasiteetista. Näihin ongelmiin löydettiin ratkaisu ja lisäksi suunniteltiin uutoista tulevien eri ph-arvoisten vesien erottelemista, mutta muutokseen ei ole toistaiseksi

83 (155) ryhdytty em. toimenpiteiden riittävyyden vuoksi. Nikkelikuormitus alkuvuonna 2012 on ollut vakaalla tasolla. Kobolttikuormitus tulee nousemaan uuden kobolttiuuton käyttöönoton myötä ja sen arvioidaan olevan korkeintaan nikkelin tasolla. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan koboltille ja nikkelille raja-arvot tulee asettaa erikseen siten, että niiden yhteismäärä on korkeintaan nykyisen nikkelin lupapäästön suuruinen. Lisäksi hakijan tulee varautua puhdistamon toiminnan tehostamiseen, esimerkiksi eri vesijakeiden esikäsittelyyn puhdistamon kapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi tulevien muutosten vuoksi. Hakija esittää ammoniumtypelle luparajaksi 80 t/a nykyisen 50 t/a sijaan. Nykyinen luparaja on ylittynyt vuonna 2010, jolloin se oli 51,3 t. Vuonna 2011 raja-arvo saavutettiin juuri ja juuri. Vuosina 2005 2011 kuormitus on siis vaihdellut voimakkaasti ollen alimmillaan 12,1 t/a vuonna 2009. Hakija esittää perusteluna luparajan nostolle toiminnan laajenemisen ja sen, että Kokemäenjoen kokonaiskuormitus pysyy kohtuullisena. Raja-arvoa asetettaessa perusteena tulee olla paras käyttökelpoinen tekniikka ennemmin kuin Kokemäenjoen kokonaiskuormitus. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan toiminnan laajenemisen aiheuttamaa lisäkuormitusta tulee pyrkiä hallitsemaan ensisijaisesti puhdistamon toimintaa tehostamalla ja hajakuormitusta vähentämällä, eikä päästöraja-arvoa nostamalla. Ammoniumtyppi muuttaa olosuhteita vesiympäristössä kuluttaen happea, mikä heikentää happitilannetta ja muuttaa liukoisuusolosuhteita. Tehtaan sulfaattikuormitus on ollut vuosina 2005 2012 korkeintaan puolet nykyisestä luparajasta. Sulfaattipitoinen vesi on syövyttävää ja se voi aiheuttaa syöpymisriskin pohjanläheisen veden kanssa kosketuksessa oleville syöpyville rakenteille kertyessään patoaltaan pohjalle. Teollisuusalueen toimijat käyttävät jokivettä eri tarkoituksiin jäähdytys- ja prosessivetenä, ja myös Harjavallan padon ja voimalaitoksen rakenteissa on syöpymisalttiita rakenteita. Käytännössä jätevesi lienee sekoittunut patoallasta lukuun ottamatta aina niin hyvin, että syöpymisvaara aiheuttavia pitoisuuksia ei ole muualla ollut. Näillä perusteilla sulfaattikuormituksen lupamääräystä on tarvetta kiristää. Myös muiden kuin nykyisessä ympäristöluvassa luparajallisten haittaaineiden pitoisuudet tulee pitää mahdollisimman matalina. Uraania ja sinkkiä on päätynyt jokeen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolta vuosina 2010 2011 merkittäviä määriä: sinkkiä 150 160 kg/a ja uraania 370 400 kg/a. Sinkin osalta kuormitustason nousu on merkittävä verrattuna aiempaan, 0 5 kg/a, ja vastaa noin puolta Boliden Harjavalta Oy:n kuormitusmäärästä. Sinkkikuormituksen kasvu liittyy Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kalsiumuuton käyttöönottoon. Häiriötilanteen yhteydessä myös muita metalleja saattaa päästä vesistöön

84 (155) huomattavia määriä, esimerkiksi häiriötilanteessa toukokuussa 2012 pääsi kuparia jokeen noin 35 kg noin viikon aikana. Tämän vuoksi tulee selvittää myös muidenkin kuin nykyisessä ympäristöluvassa rajoitettujen haitallisten aineiden päästöjä ainakin häiriötilanteissa ja niiden rajoittamismahdollisuuksia. Raskasmetallipitoisia pohjavesiä purkautuu Harjavallan teollisuuspuiston laitoksilta Kokemäenjoen pintaveteen. Pintavedestä metalleja kasautuu myös joen pohjasedimentteihin Lammaistenlahdella, joka sisältyy Pirilänkosken Natura 2000 verkostoalueeseen (FI0200045). Sen vuoksi Harjavallan metalliteollisuuslaitosten Boliden Harjavalta Oy:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ympäristölupien käsittelyä varten tulee laatia luonnonsuojelulain 65 mukaisen Natura-arvioinnin tarveharkinta, eli ns. Natura esiarviointi. Natura-arviointi tarvitaan silloin, kun hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Parasta käyttökelpoista tekniikka jätehuollossa on noudattaa kaikessa toiminnassa uuden jätelain (646/2011) jätehierarkiaa. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, tulee jäte ensisijaisesti valmistella uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, on jäte hyödynnettävä muulla tavoin esim. energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista on jäte loppukäsiteltävä sijoittamalla kaatopaikalle tai polttaminen ilman energian talteenottoa. Norilsk Nickel Oy:n toiminnassa syntyy suurteollisuudelle tyypillisiä tavanomaisia ja ongelmajätteitä sekä ongelmajätteiksi luokiteltuja prosessisakkoja (rautasakat ja metallikarbonaattisakka). Sakat sijoitetaan teollisuuspuiston alueelle altaisiin. Sakkojen muodostuminen riippuu suoraan raaka-aineista ja tuotannosta. Sakkojen haitallisuutta vähennetään kalkitsemalla sakat ennen kaatopaikalle sijoittamista niin, että liukeneminen on mahdollisimman vähäistä. Muun jätehuollon hoitaa alihankkija ohjaten jätteet ensisijaisesti hyötykäyttöön tai muuhun asialliseen käsittelyyn. Yhdyskuntajätteisiin verrattavien jätteiden hyötykäyttöaste on noussut viidessä vuodessa 68 %:sta n. 85 % iin. Yhtiön tavoitteena on nostaa se 90 %. Prosessisakkojen hyötykäyttöselvityksiä on tehty, mutta sakkojen hyödyntäminen ei ole toistaiseksi kannattavaa. Voimassa olevan jätelain 120 :n mukainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma olisi hyvä esittää ja hyväksyä tässä lupapäätöksessä, vaikka ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus on tullut vireille jätelain (1072/1993) voimassa ollessa. Muutoin toiminnanharjoittajan tulisi esittää ko. suunnitelma 1.5.2013 lupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhtyy toiminnanharjoittajan näkemykseen, että luvassa ei ole tarpeen määrätä sakkojen sijoituksen vuotuista enimmäismäärää. Sijoitettavien materiaalien laatu, kaatopaikan nettotilavuus ja kaavan mukainen

85 (155) enimmäiskorkeus ovat riittäviä tietoja. Kaatopaikka tulee varata ensisijaisesti suurimääräisten metalliteollisuuden sakkojen sijoitukseen. Pienerät tulisi ohjata hyötykäyttöön tai muuhun käsittelyyn. Em. menettelyllä turvataan prosessisakkojen mahdollinen hyötykäyttö tulevaisuudessa. Torttilan kaatopaikan hoito-ohjeessa vuodelta 2002 todetaan, että suodatettu, pesty ja kuivatettu rautasakka johdetaan ruuvikuljettimelle, jonne sakan neutraloimiseksi lisätään kalsiumhydroksidia. Neutraloitu sakka johdetaan vaihtolavalle ja kuljetetaan altaalle. Häiriötilanteissa kalkin lisäys suoritetaan altaalla. Neutralointi on hyväksytty altaalla nikkelin tuotannon ympäristöluvassa 10.12.2004. Muodostuvista sakoista otetaan vuorokausinäytteet, joista Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n laboratorio kokoaa kuukausinäytteen. Kuukausinäyte viedään Boliden Harjavalta Oy:n laboratorioon, jossa näytteisiin sekoitetaan kalkkia samassa suhteessa kuin sitä on sijoituksessa käytetty. Sakka-kalkkiseokselle tehdään SFS-EN 12457-3 mukaiset liukoisuustestit. Nykyisin sakka kipataan kaatopaikka-altaan reunalle, sen päälle laitetaan kalkkia liukoisuustestien mukainen määrä 75 100 kg kalkkia/tonni kuivaa sakkaa. Sakka ja sen päälle kipattu kalkki vyörytetään rinteeseen. Rinne kalkitaan vielä sakan peittämiseksi. Altaan pohjalle kertyvän sadeveden koostumusta (ph ja metallipitoisuus) seurataan kahden viikon välein otettavin vesinäyttein. Suotovesi kuljetetaan käsiteltäväksi Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Epävarmuutta kaatopaikalle sijoitetun materiaalin kaatopaikkakelpoisuudesta aiheuttaa se, että laboratorio ei tutki kalkitun sakan liukoisuutta, vaan sakan kokoomanäytettä, johon lisätään kalkkia laboratoriossa. Näiden tutkimusten tulokset ovat olleet joskus tulkinnanvaraisia. Tulokset vaikuttavat viiveellä materiaalin käsittelyyn. Epähomogeenisen sekoittumisen seurauksena kaatopaikalla voi esiintyä happamia kerrostumia, joihin sadevedet eivät johdu eikä alhainen ph välttämättä näy suotovesissä. Alhainen ph ja liuenneet metallit voivat vahingoittaa pohjan rakennekerroksia. Kaatopaikkakelpoisuuskriteerit on annettu turvallisen loppusijoituksen varmistamiseksi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että sakkojen kaatopaikkakelpoisuuden varmistamiseksi tulee esittää luotettavampi käsittely ja tarkkailumenettely. Nykyisellä menettelylläkään suoritetut laboratoriotulokset eivät ole aina antaneet luotettavaa kuvaa sakkojen kaatopaikkakelpoisuudesta. Rautasakat eivät ole kovin pölyäviä. Torttilan kaatopaikan pölyämistä tulee seurata ainakin silmämääräisesti ja tarvittaessa ryhtyä pölyämisen torjuntatoimenpiteisiin. Ympäristöluvassa tulee antaa yleispiirteiset määräykset kaatopaikan rakenteista sekä kaatopaikan hoidossa mahdollisesti käytettävistä sivutuotteista ja jätemateriaaleista. Yksityiskohtaisemmat suunnitelmat

86 (155) päättäisi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tämä järjestely antaisi joustavuutta päätöksentekoon ja nopeuttaisi uusien jätemateriaalien ja menetelmien käyttöönottoa kaatopaikkojen rakentamisessa, hoidossa ja sulkemisessa. Voimassa olevat vakuudet vastaavat kaatopaikan laajuutta ja asetetut vakuudet ovat ajan tasalla. Luvassa tulisi jo nyt määrätä jälkitarkkailuun (30 vuotta) varattava osuus ko. vakuudesta. Tällöin yritykset osaavat varautua ympäristövelkaan. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaan ja muiden samalla tehdasalueella toimivien laitosten melutasoja on vähennetty siten, että toiminnoista aiheutuva melu on pääosin nykyisissä ympäristöluvissa asetetutun tavoitetason ja enimmäismelutason tasalla. Vuonna 2011 yhdessä lähiympäristön mittauspisteessä mitattiin yöajan melulle asetettu enimmäismelutaso 50 db LAeq. Ylitys aiheutui ainakin pääosin muusta kuin Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnasta. Laitoksella tehtyjen prosessimuutosten yhteydessä on toteutettu meluntorjuntatoimia lupamääräysten noudattamiseksi. Melutasojen säilyminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys usein tapahtuvien prosessimuutosten sekä prosessilaitteiden ja meluvaimentimien rikkoutumisen vuoksi. Tavoitetason alittuminen ei myöskään takaa sitä ettei toiminnoista voisi tavoitetasoon pääsemisestä huolimatta aiheutua merkittävää viihtyisyyshaittaa, koska tavoitetasot on annettu päivän ja yön keskimääräisinä ekvivalenttitasoina. Näistä seikoista johtuen meluntorjuntatoimia tulee kehittää seuraavasti: - merkittävimmät melupäästölähteet mitataan kahden vuoden välein - uusien prosessien melupäästöjä vähennetään parhaan tekniikan mukaisesti laitevalinnoilla, äänenvaimentimilla ja suunnittelulla siten, että laitoksen ympäristöön ei aiheudu viihtyisyyshaittaa aiheuttavaa melua. - yhtiö osallistuu määrävälein (vähintään viiden vuoden välein) tai merkittävien muutosten yhteydessä koko teollisuusaluetta käsittävän meluselvityksen tekemiseen. Päästömittausten uusiminen kahden vuoden välein on tarpeen, jotta ollaan selvillä muuttuvista melupäästöistä ja voidaan arvioida muutosten vaikutuksia lähiympäristön asuinalueille. Paras käyttökelpoinen tekniikka tulee ottaa huomioon varsinkin uusien prosessien suunnittelussa. Samalla se on kustannustehokkain tapa kehittää meluntorjuntaa ympäristönsuojelulain tavoitteiden toteuttamiseksi. Koko teollisuusalueen meluvaikutukset ovat yhteisiä ja niistä selvilläolo edellyttää yhteisen meluselvityksen tekemistä ja päivittämistä määräajoin. Ympäristöluvassa on edellytetty, että yhtiön tulee toimittaa lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä toimenpidesuunnitelma siitä, miten energiansäästösopimuksen mukaisten analyysien perusteella toimintojen energiansäästöä on kehitetty ja kehitetään. Hakemuksesta puuttuu em. suunnitelma.

87 (155) Norilsk Nickel Harjavalta on merkittävä energian käyttäjä ja siitä syystä sen prosessien energiatehokkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Energiatehokkuuden selvittäminen ja siitä selvillä olo edellyttää säännöllisin väliajoin, vähintään viiden vuoden välein ja suurempien prosessimuutosten yhteydessä, tehtävää energia-analyysiä. Selvityksen tulee todentaa ulkopuolinen asiantuntija. Energiatehokas toiminta ja sen valvonta edellyttää, että tehtaalla toteutetaan todetut säästökohteet ja niistä raportoidaan vuosittain ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Energia-analyysi ja sitä koskeva todentajan lausunto tulee toimittaa valvontaa varten tiedoksi valvontaviranomaiselle. Koska tehdas toimii suurella teollisuusalueella ja käyttää energiayhtiön alueella tuottamaa höyryä ja lämpöä, on tarvetta tehdä myös koko teollisuusaluetta koskeva alueellinen energiatehokkuusselvitys, johon osallistuvat kaikki alueen toimijat. Ympäristölupahakemukseen ei ole liitetty laitoksen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailuun ja niiden ennaltaehkäisemiseen tarvittavaa yksityiskohtaista riskienhallintasuunnitelmaa, jota on edellytetty nykyisin voimassa olevassa ympäristöluvassa. Riskienhallintasuunnitelma tulee päivittää vuosittain ja se tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jolla tulee olla mahdollisuus tarkentaa suunnitelmaa. Maaperään ja pohjaveteen kohdistuvat suurimmat uhkatekijät liittyvät häiriötilanteisiin, joita voivat olla esimerkiksi liuosmaisten kemikaalien vuodot tai jätevesijärjestelmän häiriöt. Laaja-mittaista kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Maaperän ja pohjavedensuojelun kannalta erityisesti kemikaaliliuosten varastointi- ja käsittelypaikkojen sijainnit, säiliöiden koot ja suojaustavat on tarpeen esittää ympäristölupahakemuksessa prosessikohtaisesti yksilöidysti, jotta mahdollisten häiriötilanteiden riskit, kunnostustarpeet ja vaikutusten tarkkailun asianmukaisuus voidaan arvioida. Pääosa tehdasalueesta on asfaltoitu, mutta esimerkiksi raidealueiden lastaus- ja purkupaikat ovat tiivistämättömiä. Erityisesti liuossäiliöiden ja niihin liittyvien prosessitilojen, kuljetuslinjojen, lastaus- ja purkupaikkojen ja piha-alueiden tiiveys, pinnoitteiden kunto, kallistusten riittävyys on varmistettava säännöllisesti. Kemikaaliliuossäiliöiden ja niiden siirtoputkistojen tulee olla 2-vaippaisia tai asianmukaisella kemikaalinkestävällä suoja-altaalla varustettuja ja tarvittaessa myös välitilan tai suoja-altaan vuodonilmaisella ja sulkuventtiilillä varustettuja. Lattiakaivojen käyttöä prosessiliuosten käsittelyssä tulisi välttää, elleivät lattiakaivot ole kemikaalinkestäviä ja kaksoispohjaisia. Mahdollisten onnettomuuksien vuotojen tmv. yhteydessä maaperään päässyt haitta-ainepitoinen maaperä on puhdistettava, vähintään sellaiseen tilaan jossa se oli ennen onnettomuutta. Puhdistustöiden yhteydessä syntyvä maa-ainesjäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. Onnettomuus-

88 (155) tilanteiden jälkihoitoa varten on oltava suunnitelma, jossa on esitettävä ainakin em. suunnitelman tiedot. Suunnitelmien on oltava sellaiset, että toiminnan harjoittaja voi niiden perusteella huolehtia siitä, että esille tulleiden maa-ainesjätteet tulee käsiteltyä asianmukaisesti. Suunnitelmat tulee liittää osaksi ympäristölupahakemusta, jotta lupaviranomainen voi tehdä niistä päätöksen. Laitosalueen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ja sen selvittämistä koskeva suunnitelma tulee toimittaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Arvioinnissa on noudettava valtioneuvoston asetusta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Arviointi voidaan tehdä yhteisesti teollisuuspuiston muiden toiminnanharjoittajien kanssa. Pilaantuneeksi todettujen alueiden maaperän puhdistamisessa on noudettava ympäristönsuojelulain 78 mainittua menettelyä. Yhtiö on esittänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 21.4.2011 päivätyn tarkkailusuunnitelman. Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on edellyttänyt esitetyn suunnitelman noudattamista, vaikka sitä ei ole erikseen hyväksytty päätöksellä. Laitoksen päästöjen tarkkailua on tarvetta kehittää ja päivittää edellä esitettyjen asioiden perusteella ja tarkistettujen lupamääräysten perusteella. Tämä edellyttää myös sitä, että laitoksen päästöt ilmaan ja vesiin tarkkailun luotettavuus ja kattavuus arvioidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ottaen huomioon myös E-PRTR -asetuksen edellyttämä raportointi. Laitoksen ammoniakkipäästöjä ilmaan tulee seurata jatkuvatoimisella mittauslaitteella ainakin päästöjen kannalta merkittävimmästä prosessista. Boliden Harjavalta Oy:n viemäreihin johdettavien vesien laadun ja määrän seurantaa tulisi lisätä yhtiön kokonaiskuormituksen selvittämiseksi. Häiriöpäästöjen raportoinnin ja tarkkailun osalta tarkkailusuunnitelma on puutteellinen. Tarkkailusuunnitelmassa tulisi antaa selkeät kriteerit valvontaviranomaisille ilmoitettaville häiriöille, sekä näytteenotolle ja seurannalle poikkeustilanteessa. Tarkistettu tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee varata mahdollisuus tarkistaa tarkkailusuunnitelmaa ympäristöluvan valvonnan kannalta tarpeellisilla toimilla. Lausunnon liitteenä on yhteenveto Harjavallan ja sen ympäristön nykytilasta ja sen yhteistarkkailuista ja tarkkailujen muutostarpeista. Lupamääräysten muutosvaatimukset perustuvat pääosiltaan ympäristön tilasta saatuihin tietoihin. Laitoksen toiminnan vaikutusten tarkkailua on tarkoituksenmukaista jatkaa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja kuntien kanssa siten, että yhteistarkkailua koskevat suunnitelmat toimitetaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

89 (155) Laitoksen prosessien, laitosalueen, kaatopaikan hiukkaspäästöjen ja melun vaikutusten tarkkailu tulee järjestää myös kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen järjestämänä yhteistarkkailuna siten, että siihen osallistuvat alueen teollisuuslaitokset ja Harjavallan kaupunki. Niitä koskevat suunnitelmat toimitetaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Näin ollen niidenkään vaikutusten tarkkailusta ei ole tarvetta antaa laitoskohtaisia määräyksiä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy tulee velvoittaa osallistumaan seuraaviin ympäristövaikutusten yhteistarkkailuihin: ilmanlaatu, vesistövaikutukset, meluvaikutukset, pohjavesivaikutukset, Harjavallan suurteollisuusalueen maaperäselvitykset ja energiatehokkuus. Laitoksen prosessien, laitosalueen ja kaatopaikan hiukkaspäästöjen vaikutusten tarkkailu tulee liittää osaksi yhteistarkkailua, joten niistä ei ole tarvetta antaa laitoskohtaisia määräyksiä. Lausunnon liitteenä on lisäksi ollut yhdeksänsivuinen yhteenveto koskien Harjavallan ympäristön tilaa ja yhteistarkkailua: Laitosten päästöjen vaikutukset näkyvät myös korkeina metallipitoisuuksina ilmassa ja ajoittain korkeina rikkidioksidipitoisuuksina. Harjavallan keskustassa ylittyvät tai ovat vaarassa ylittää Valtioneuvoston asetuksessa (164/2007) asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille ja nikkelille. Harjavallan alueen ilman laatua seurataan Harjavallan keskustassa tehtävillä ilmanlaadun mittauksilla. Lisäksi päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on selvitetty leviämismallilaskelmilla sekä määräajoin tehtävillä bioindikaattori- ja raskasmetalliseurannoilla. Teollisuusalueen merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat Boliden Harjavalta Oy:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessipäästöistä ja tehdasalueelle energiaa tuottavasta Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:n voimalaitoksesta. Pori-Harjavallan -alueen ilman laatua on seurattu viiden vuoden välein tehdyillä bioindikaattori- ja raskasmetalliseurannoilla vuodesta 1990 lähtien. Selvitysten tulosten mukaan Harjavallan ja sen lähiympäristön alue on selvästi kuormitetumpaa kuin tausta-alueet. Harjavallan metallipäästöjen vähentyminen näkyy selvästi metsäsammalista otetuista raskasmetallinäytteistä mutta metallipitoisuudet ovat edelleen korkeita. Metsäympäristön tilassa päästöjen väheneminen ei kuitenkaan näy selvänä muutoksena parempaan. Asioita, joihin tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota ilman laadun parantamiseksi, ovat raskasmetalli-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja ammoniakkipäästöjen määrällinen vähentäminen sekä häiriöistä aiheutuvien lyhytaikaispäästöjen vähentäminen. Lisäksi tulee ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen selvittää mistä päästölähteistä mitatut korkeat metallipitoisuudet johtuvat ja miten niitä voidaan vähentää.

90 (155) Harjavallan ilman laadun yhteistarkkailusta vastaa nykyisin Harjavallan ilman laadun seurantaryhmä, joka koostuu useasta alueen teollisuuden edustajista ja Harjavallan kaupungin edustajasta. Ilman laadun yhteistarkkailua on tarkoituksenmukaista jatkaa yhteistyössä kaupungin ja teollisuuden yhteistyönä siten, että seurannan järjestämisestä vastaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ja siihen osallistuvat Harjavallan merkittävimmät päästöjä ilmaan aiheuttavat laitokset: Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy ja Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy sekä Harjavallan kaupunki. Muiden samalla teollisuusalueella toimivien luvanvaraisten laitosten päästöjen vaikutusten arviointi voidaan tehdä laitoskohtaisilla tarkasteluilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on Valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaan valvoa, että Harjavallan alueen ilman laadun seuranta on järjestetty. Näin ollen kunnan järjestämä ilmanlaadun yhteistarkkailua koskeva suunnitelma tulee toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Kokemäenjoen tila oli huono 1960 ja 1970 -lukujen vaihteessa, mutta vedenlaatu parani huomattavasti etenkin 1970 ja 1980 -luvuilla ja vielä sen jälkeenkin yhdyskuntien ja teollisuuden kuormituksen merkittävän vähenemisen myötä. Veden fosforitaso on laskenut olennaisesti, ja happitilanne on korjaantunut. Kokonaistyppipitoisuudet eivät ole laskeneet, koska kuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt. Kokemäenjoen tila on määritelty viime ekologisessa luokittelussa tyydyttäväksi, ja ravinnetasonsa puolesta tila on jopa hyvä joen yläosassa. Kokemäenjoen keski- ja alaosan kemiallinen tila määriteltiin hyväksi, mutta joen yläosan kemiallinen tila jätettiin luokittelematta sedimentin haitta-aineiden vuoksi. Aikaisemmin suurin osa Kokemäenjoen ravinteista oli peräisin yhdyskuntien jätevesistä. Nykyisin Kokemäenjoen ravinnetaso määräytyy Loimijoen laskukohdan alapuolella Loimijoen virtaamatilanteen ja hajakuormituksen mukaan. Loimijoki sivuhaaroineen kuljettaa merkittäviä määriä huuhtoutuneita ravinteita, ja vesi on erittäin sameaa suurten sateiden ja valuntojen seurauksena. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman (vuoteen 2015) mukaan teollisuuden osuus on vain 3 % Kokemäenjoen alaosaan kohdistuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuohjelmalla, joka on hyväksytty Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä 2.3.2010 (Dnro VARELY/28/07.00/2010). Yhteistarkkailuun osallistuvat kaikki merkittävät vesistöä kuormittavat toimijat. Vesistön velvoitetarkkailu sisältää vedenlaadun, kasviplanktonin ja pohjaeläimistön tarkkailun sekä sedimentin ja vesikasvillisuuden raskasmetallitarkkailun. Haitallisia aineita tarkkaillaan myös vedestä, ja nykyään myös elohopeapitoisuutta ahvenesta. Kalataloudellista velvoitetarkkailua valvoo elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut. Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus seuraa Kokemäen-

91 (155) joen vedenlaatua Ulvilassa ympäristöhallinnon seurantaohjelmien mukaisesti, ja havaintopaikka on ollut myös Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa haitallisten aineiden seurannassa. Vedenlaatua tarkkaillaan Huittisten Karhiniemessä Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihankkeeseen liittyen. Elohopea, kadmium, lyijy ja nikkeli kuuluvat vesiympäristölle vaaralliseksi tai haitalliseksi nimettyjen aineiden luetteloon. Veden elohopean ja kadmiumin kokonaispitoisuus määritetään kerran kuussa Harjavallan padolta. Lyijyn ja nikkelin kokonaispitoisuus määritettiin selvityksenomaisesti padolta 10 kertaa vuoden 2010 aikana. Patoaltaasta määritetään kerran vuodessa elokuussa mm. elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, natrium, kloridi ja sulfaatti yli 20 metrin syvyyteen asti. Samaan aikaan analysoidaan nikkeli, kupari, natrium ja kloridi myös patoaltaan yläpuolisesta näytepisteestä sekä padolta. Rauta ja sulfaatti analysoidaan patoaltaan yläpuolelta ja padolta kuusi kertaa vuodessa. Elohopean kokonaispitoisuudet vedessä ovat olleet Harjavallan padolla vuonna 2010 alkaneissa mittauksissa yleensä alle määritysrajan (nykyisin velvoitetarkkailussa 0,005 µg/l). Vain yksittäisissä mittauksissa kokonaispitoisuus on ylittänyt määritysrajan. Liukoisen elohopean ympäristölaatunormi on 0,05 µg/l. Elohopeapitoisuus tulisi jatkossa määrittää haitallisten aineiden asetuksen mukaan ahvenesta, jolloin vedessä olevaa pitoisuutta ei tarvitsisi määrittää. Myös kadmiumin pitoisuudet vedessä ovat olleet tavallisesti alle määritysrajan (nykyisin 0,01 µg/l), ja vain joillakin kerroilla pitoisuus on ylittänyt määritysrajan. Liukoisen kadmiumin ympäristönlaatunormi määräytyy veden kovuuden perusteella, mutta jokiveden pitoisuudet eivät ylitä laatunormia. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on omia seurantatietoja Kokemäenjoen veden elohopeapitoisuuksista Ulvilassa 1970-luvun alusta asti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pitoisuus on analysoitu noin 120 kertaa, ja noin 30 prosentissa tuloksista kokonaiselohopean pitoisuus on ollut alle määritysrajan (0,002 µg/l). Muilla kerroilla pitoisuus on ollut 0,002-0,11 µg/l, ja em. maksimiarvo on ainoa, joka on ylittänyt pitoisuusrajan 0,1 µg/l viimeisen 10 vuoden aikana kyseisessä vesinäytepisteessä. Nikkelin kokonaispitoisuus oli vedessä vuoden 2010 tarkkailujakson aikana Harjavallan padolla 1,1 3,6 µg/l liukoisen nikkelin ympäristönlaatunormin ollessa 20 µg/l. Lyijyn kokonaispitoisuus oli 0,08-1,20 µg/l liukoisen lyijyn ympäristönlaatunormin ollessa 7,2 µg/l. Suurteollisuuspuiston nykyisistä päästöistä tulevien haitta-aineiden pieni pitoisuus vesistössä johtuu osittain aineiden sekoittumisesta suureen vesimäärään. Kun jätevesien purkuputki oli muutaman vuoden nykyistä pitempi Harjavallan patoaltaan uomassa 2000-luvulla, jätevesi painui pienillä virtaamilla pohjalle 20 metrin syvyyteen, ja jotkin ainepitoisuudet olivat etenkin kesän alivirtaamakausilla hyvin suuria pohjanläheisessä vedessä. Kuparin ja nikkelin pitoisuudet olivat jonkin

92 (155) verran kohonneita, mutta natriumin ja sulfaatin pitoisuudet olivat huomattavat verrattuna ylempien vesikerrosten pitoisuuksiin. Suurimmat sulfaattipitoisuudet olivat pohjanläheisessä vedessä 14.8.2006 680 mg/l ja 11.6.2007 1200 mg/l. Sähkönjohtavuus oli suuri vastaavilla näytteenottokerroilla, ammoniumtyppeä oli hyvin runsaasti ja ph-arvot olivat suurimmillaan 9,9 10,8. Hapen kyllästysaste oli alimmillaan 29 % pohjanläheisessä vedessä. Pohjan tila on eliöstölle näissä olosuhteissa hyvin huono, ja pohjanläheisen veden laatu selittää kesällä 2006 tapahtuneen öljyvuodon ohella patoaltaan pohjaeläimistön huonon tilan. Patoaltaan vesi ei ole ollut kesäisin lämpötilan mukaan kerrostunut. Jäteveden kertyminen pohjalle näyttää loppuneen purkuputken lyhentämisen myötä. On kuitenkin ilmeistä, että mm. sulfaattikuormitus on niin suuri, että se aiheuttaisi huomattavia pitoisuuksia purkuvesistössä patoaltaan pohjalla, mikäli vesi ei sekoitu suureen virtaamaan. Purkuputken sijaintia ei saa muuttaa siten, että jätevesi kertyy patoaltaan pohjalle. Metallien lisäksi myös sulfaattikuormitukseen on jatkossa syytä kiinnittää huomiota, sillä suuret sulfaattipitoisuudet ovat haitallisia tai vaarallisia mm. joessa eläville selkärangattomille eläimille, kaloille (etenkin poikasille) ja mädille. Sulfaattipitoinen vesi on syövyttävää, joten talousveden ylin sallittu sulfaattipitoisuus on 250 mg/l. Mikäli jätevettä kertyy patoaltaan pohjalle, se voi aiheuttaa syöpymisriskin pohjanläheisen veden kanssa kosketuksessa oleville syöpyville rakenteille. Suurteollisuuspuiston toimijat käyttävät jokivettä eri tarkoituksiin jäähdytys- ja prosessivetenä, ja myös Harjavallan padon ja voimalaitoksen rakenteissa on syöpymisalttiita rakenteita. Käytännössä jätevesi lienee sekoittunut patoallasta lukuun ottamatta aina niin hyvin, että syöpymisvaara aiheuttavia pitoisuuksia ei ole muualla ollut. Joinakin alivirtaamakausin 2000-luvulla altaan pohjalle painuneet jätevedet ovat joka tapauksessa lähteneet liikkeelle ja sekoittuneet vesimassaan. Harjavallan padolla sulfaattipitoisuus on ollut tarkkailukerroilla 12 22 mg/l vuosina 1993 2011. Kokemäenjoen pintasedimenttien raskasmetallipitoisuuksia on selvitetty viranomaistyönä vuonna 1980, ja sen jälkeen viiden vuoden välein velvoitetarkkailuna. Analysoitavat aineet ovat nykyisessä ohjelmassa elohopea, kadmium, nikkeli, lyijy, kromi ja kupari. Kuparia ei määritetä kaikissa havaintopisteissä. Sedimenttitarkkailu on tehty viimeksi vuonna 2010, ja jatkossa näytteet otetaan kuuden vuoden välein uuden ohjelman mukaan. Kokemäenjoen pintasedimenttien (0 2 cm) metallipitoisuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet tarkkailuvuosien aikana Harjavallan ja Äetsän alapuolisia jokiosuuksia lukuun ottamatta. Harjavallan patoaltaassa sekä Lammaistenlahdella padon alapuolella kadmium-, kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat olleet voimakkaasti kohollaan 2000-

93 (155) luvulla. Pintasedimentin kadmiumpitoisuus oli vuonna 2010 Harjavallan patoaltaassa 5,7 mg/kg ja Lammaistenlahdella 26 mg/kg. Muissa Kokemäenjoen tarkkailupakoissa pitoisuus oli enimmilläänkin noin 0,9 mg/kg. Vuonna 2005 pitoisuudet olivat vielä suuremmat, Lammaistenlahdella 35 mg/kg. Nikkelipitoisuudet olivat vuonna 2010 patoaltaassa 300 mg/kg ja Lammaistenlahdella 660 mg/kg. Lammaistenlahden nikkelipitoisuus oli kaikkien velvoitetarkkailuvuosien suurin, ja se on ollut jatkuvasti kasvussa. Patoaltaassa pintasedimentin suurin nikkelipitoisuus määritettiin vuonna 2005, jolloin se oli 720 mg/kg. Elohopean pitoisuudet ovat pienentyneet Kokemäenjoen pintasedimentissä Äetsän seutua lukuun ottamatta. Pitoisuus oli vuonna 2010 Harjavallan patoaltaassa 1,2 mg/kg ja Lammastenlahdella noin 1 mg/kg. Lyijypitoisuus on myös vähentynyt lähes kaikilla jokitarkkailupaikoilla. Harjavallan altaassa pitoisuus oli viime tutkimuksessa 22 mg/kg ja Lammaistenlahdella 25 mg/kg. Kromia on Harjavallan alueen jokisedimentissä lähes kaksinkertainen määrä luonnontasoon verrattuna, ja kromipitoisuudet olivat vuonna 2010 Kokemäenjoen tarkkailupaikkojen suurimmat: patoaltaassa 65 mg/kg ja Lammaistenlahdella 53 mg/kg. Kuparipitoisuus on myös Kokemäenjoen pintasedimenttien suurin patoaltaassa. Pitoisuus pieneni huomattavasti tarkkailujakson alusta lähtien, mutta kohosi taas 2000-luvulla. Vuonna 2010 kuparipitoisuus oli patoaltaassa 210 mg/kg ja Lammastenlahdella 93 mg/kg. Kokemäenjoen pintasedimenttien metallipitoisuuksien muutoksiin voivat vaikuttaa kuormituksen muutosten lisäksi virtaus- ja sedimentaatio-olosuhteet. Etenkin suurilla virtaamilla sedimentin pintakerros voi liikkua. Boliden Harjavalta Oy:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n purkuputken sijainti keskemmällä jokiuomaa vuonna 2005 2009 on myös saattanut jonkin verran vaikuttaa metallien kertymiseen. Pohjanläheisen veden ainepitoisuudet nousivat huomattaviksi pienillä virtaamilla, kun purkuputki oli pitkä, joten metalleja on voinut tuona aikana sedimentoitua tavallista enemmän. Lammaistenlahti on osa Pirilänkosken Natura 2000 -aluetta (FI0200045). Etenkin pintasedimentin nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet ovat olleet hyvin suuret Natura-alueella ja alkaneet kohota 2000- luvulla. Lammaistenlahdella otettiin 13.4.2007 ylimääräisiä sedimenttinäytteitä lahden eteläpuoliskolta 2 25 cm:n syvyydestä metallipitoisuuksien selvittämiseksi tarkemmin. Nikkelipitoisuus oli kaikissa näytteissä voimakkaasti kohollaan, enimmillään 580 mg/kg pintakerroksessa (0 2 cm). Kadmiumia oli eniten rantapisteiden pintasedimentissä (enimmillään 43 mg/kg), ja sen pitoisuudet korreloivat voimakkaasti nikkelipitoisuuden kanssa. Elohopeaa oli enemmän syvemmissä kerroksissa (20 25 cm) kuin pintasedimentissä, mikä johtuu vanhasta elohopeakuormituksesta. Kuparia oli samoin enemmän syvemmissä sedimenteissä. Myös sinkin pitoisuus oli kaikkialla kohollaan. Lyijyä oli eniten syvemmissä kerroksissa, kuten elohopeaakin. Sedimentissä olevat raskasmetallit voivat olla riski etenkin hapettomissa oloissa, koska haitta-aineita voi liueta veteen.

94 (155) Likaantuneiden sedimenttien sijainti voi muuttua pohjan virtausten mukana. Ulpukan haitta-ainepitoisuuksia selvitettiin tarkkailuohjelman mukaan mm. Harjavallassa jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Näytteistä määritettiin kromin, lyijyn, nikkelin, elohopean, kadmiumin ja kuparin pitoisuudet. Kuormituksen vaikutukset näkyivät selvästi ulpukoiden metallipitoisuuksissa vuonna 2010, mutta pitoisuudet olivat pienemmät kuin edellisessä näytteenotossa vuonna 2001. Nikkelin ja kuparin pitoisuudet olivat edelleen selvästi kohollaan Harjavallan patoaltaan ulpukoissa, ja myös lyijy- ja kadmiumkuormitus näkyi ulpukoiden pitoisuuksissa. Kromia todettiin vähäisiä määriä, mutta elohopeaa ei havaittu näytteissä lainkaan. Todettujen haitta-aineiden perusteella on oletettavissa, että myös alapuolisen Lammaistenlahden ja siten Pirilänkosken Natura 2000 -alueen vesikasveihin kertyy raskasmetalleja. Kokemäenjoen pohjaeläimistöä on tarkkailtu vuodesta 1976 lähtien kolmen vuoden välein. Joen pohjaeläimistä ei määritetä haitta-ainepitoisuuksia, mutta pohjaeläimet ilmentävät joen pohjan tilaa. Pohjan tila on ollut paras joen yläjuoksulla ja alaosassa, mutta huonoin joen keskiosassa Kolsin ja Harjavallan välillä. Harjavallan patoaltaan alaosassa on näyteasemia eri syvyyksissä. Viime tarkkailukerralla vuonna 2009 pohjaeläinten biomassa oli tavalliseen tapaan melko pieni 2 12 metrin syvyydessä, mutta 20 metrin syvyydessä biomassa oli selvästi keskimääräistä pienempi. Biomassa oli kuitenkin suurempi kuin vuonna 2006 öljyvahingon jälkeen. Öljyvuodon vaikutukset näkyivät yhä syvänteessä v. 2009, koska surviaissääsket olivat öljyisiä. Patoaltaan pohjaeläimistö ilmentää rehevää pohjaa kaikissa näytesyvyyksissä. Uudet näytteet patoaltaasta otetaan syksyllä 2012. Pohjaeläimistön heikkenemiseen patoaltaassa on voinut vaikuttaa sekä öljyvahinko että pohjanläheiseen veteen pienillä virtaamilla kertynyt jätevesi, kun jätevesien purkuputki oli pitkällä uomassa noina vuosina. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (868/2010) edellyttää, että Euroopan yhteisön tasolla määritettyjä aineita on tarkkailtava pitoisuutena vedessä 12 kertaa vuodessa. Kadmiumin, lyijyn ja nikkelin pitoisuus määritetään liukoisena pitoisuutena, kun taas muut aineet määritetään kokonaispitoisuuksina. Elohopeapitoisuudelle on määritelty ympäristönlaatunormi ahvenessa, ja sitä tulee tarkkailla kerran vuodessa, eikä vesinäytteitä tuolloin tarvita. Suomen kansallisessa menettelyssä määritettyjä aineita tulee tarkkailla pitoisuutena vedessä kolmen kuukauden välein. Toiminnanharjoittajien tulee siis tarkkailla vesistössä em. tavalla niitä aineita, joita toiminnasta pääsee vesistöön. Laitoksella pitää olla tehtynä selvitys päästöistä asetuksen mukaisia haitallisia aineita koskien. Haitallisten aineiden asetuksen soveltamisesta on tulossa tarkempi ohjeistus. Asetuksessa luetelluille aineille on määrätty ympäristönlaatunormit, jota aineen pitoisuus ei saa ylittää vesistössä. Pintaveden kemiallinen tila luokitellaan hyvää huonommaksi, jos yhteisön tasolla määritetyn aineen ympäristönlaatunormi ylittyy. Veden

95 (155) ekologinen tila voidaan luokitella enintään tyydyttäväksi, jos kansallisessa menettelyssä määritellyn aineen ympäristönlaatunormi ylittyy. Vesienhoitolain mukainen ympäristötavoite on vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on kirjattuna vesienhoidon lisätoimenpiteiden ohjauskeinoissa teollisuuden ympäristöriskikartoituksien kehittäminen sekä riskienhallintasuunnitelmien laatiminen onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalta. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa todetaan teollisuuden sektorikohtaisissa nykykäytännön mukaisissa toimenpiteissä, että lupamääräysten mukaisesti toimivat suurteollisuuden jätevedenpuhdistamot eivät estä vesien hyvän tilan saavuttamista, mutta tarvitaan parempaa häiriötilanteiden hallintaa. Kokemäenjoen vesienhoidon erityistavoitteissa mainitaan, että likaantuneiden pohjasedimenttien haittavaikutuksia pyritään selvittämään ja vähentämään ympäristöriskejä tekemällä haitta-ainekartoituksia eliöstöstä ja sedimenteistä. Metallipitoisuuksien tiheämpi ja laajempi tarkkailu sedimentissä sekä pitoisuuksien tarkkailun aloittaminen pohjaeläimissä on Harjavallan patoaltaassa ja Lammaistenlahdella tarpeellista, koska jotkin metallipitoisuudet ovat kohonneet. Harjavallan patoaltaan vesinäytteenottoa tulee tihentää, koska nyt vertikaalinäytteet otetaan vain elokuussa. Jäätilanne voi tosin haitata näytteenottoa patoaltaassa avovesikauden ulkopuolella. Harjavallan teollisuuspuisto sijaitsee Järilänvuoren tärkeän pohjavesialueen luoteisosassa, jossa pohja- ja orsivesi on laajalla alueella pilaantunut. Teollisuusalueen pohja- ja orsivedessä on kohonneita pitoisuuksia mm. arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sulfaattia, mutta nousevaa kehityssuuntaa tai merkittäviä muutoksia ei viime vuosina ole tapahtunut. Seurantatietojen perusteella kuormituspiikkejä tehdasalueen pohja- ja orsivedessä on ollut ainakin 1990- luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Luoteispuolella Lammaisten suljetun vedenottamon kadmiumpitoisuudet ovat olleet koholla 1980-luvulta lähtien. Lammaisten nikkelipitoisuudet ovat lievässä nousussa, minkä seurantatietojen perusteella arvioidaan johtuvan tehdasalueelta vedenottamolle hitaasti kulkeutuvista, ennen nykyistä ympäristölupakautta tapahtuneista päästöistä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Harjavallan teollisuuspuiston pohja- ja orsivesien yhteistarkkailuohjelman 29.12.2005 (Dnro LOS-2005-Y-824-17). Tarkkailupäätöksen jälkeen seurantaan on tehty vähäisiä muutoksia mm. yksittäisten havaintoputkien, analyysien ja raportointitavan osalta. Tarkkailua on myös tarvittaessa hetkellisesti tihennetty maaperään kohdistuneiden ympäristövahinkojen yhteydessä. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan Järilänvuoren tärkeän pohjavesialueen toimintoja koskee pohjaveden

96 (155) laadun vaarantamisen kielto. Vaarallisten aineiden asetuksen (VNA 342/2009) 4 a :n mukaan asetuksen liitteessä 1E tarkoitettuja vaarallisia aineita ei saa päästää suoraan tai välillisesti pohjaveteen. Päästön aiheuttajan on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei päästöstä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Veden tilaa seurattaessa on sovellettava vesienhoidon vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle. Ympäristönsuojelulain 7 luvun 46 :n mukaan lupa- ja tarkkailupäätöksissä otetaan huomioon vesienhoidon suunnittelu. Järilänvuoren pohjavesialue on luokiteltu Valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymässä vesienhoitosuunnitelmassa riskialueeksi, jonka pohjaveden kemiallinen tila on pitkään jatkuneen teollisuustoiminnan seurauksena huono. Harjavallan teollisuuspuiston alueella vesienhoidon toimenpiteitä toteutetaan mm. pohjaveden tilan seurannalla ja tarvittaessa toteutettavilla maaperän kunnostustoimenpiteillä. Ympäristöluvan edellyttämän velvoitetarkkailun tietoja käytetään myös tarvittavassa laajuudessa vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa seurannassa ja vesienhoitosuunnitelman laadinnassa Prosessissa syntyvien jätteiden, kuten sakan, kuonan tai rikastushiekan käyttö rakentamisessa tai sijoittaminen pohjavesialueella muualla kuin ympäristöluvan mukaisilla kaatopaikoilla on kielletty. Olemassa oleva pohja- ja orsivesien vaikutustarkkailuohjelma on tarpeen tarkistaa viimeistään ympäristöluvan tarkistuksen jälkeen. Tarkkailuohjelman päivittämisessä on otettava huomioon mm. vesienhoidon suunnittelu, tarkkailun aikana tehdyt vähäiset muutokset ja ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä ilmenneet asiat. Pohja- ja orsivesien tarkkailuohjelman päivittämisen yhteydessä on tarpeen kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että mittaukset, näytteidenotto ja analysointi annetaan aiempaa laajemmin ulkopuolisen asiantuntijan suoritettaviksi standardien tai muiden tarkoitukseen sopivien yleisesti käytössä olevien viranomaisten hyväksymien menetelmien mukaisesti. Veden laadun tarkkailutulokset tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen pohjavesirekisteriin sopivassa sähköisessä muodossa. Laitosalueella tehtävät rakennustyöt on suunniteltava ja toteutettava niin, että niiden yhteydessä syntyvä maa-ainesjäte saadaan toimitettua käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa ottaa vastaa kyseistä maa-ainesjätettä. Rakennustöiden yhteydessä syntyvien haitta-ainepitoisten maaainesjätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä ainakin millä menettelyllä maa-ainesjätteen haitta-aineet ja niiden pitoisuudet todetaan, sekä miten haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet luokitellaan ja minne luokitellut jätteet toimitetaan. Suurteollisuuspuiston tehdasalue sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle, jossa virtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Tehdasalueen kohdalla

97 (155) pohjaveden pinta sijaitsee noin 15 20 metrin syvyydellä maanpinnasta, ja pohjavesi purkautuu Kokemäenjokeen Lammaistenlahdella. Pohjavedessä on ollut kohonneita kadmium- ja nikkelipitoisuuksia Lammaisten pohjavedenottamolla (käyttökieltoon 15.9.1980) sekä tehdasalueen ja vedenottamon välisellä alueella. Myös sulfaattipitoisuudet ovat paikoin olleet hyvin korkeita. Suurimpia metallipitoisuuksia on havaittu tehdasalueen pohjavedessä, jonka alimmissa kerroksissa on hakemuksen mukaan esiintynyt aikaisemmin hyvin alhaisia ph-arvoja (jopa <2), mutta ph on noussut ja metallipitoisuudet ovat laskeneet. On huomattava, että metallien liukoisuus lisääntyy happamissa oloissa. Liukoisten metallien määrä on suuri poikkeuksellisen happamissa oloissa. Ympäristönlaatunormit on asetettu erikseen pinta- ja pohjavesille. Pohjavesissä esiintyy teollisuusalueella eri metalleja, ja niiden kaikkien määritystarkkuus pitäisi olla riittävä vesianalyyseissa. Nykyisellään määritystarkkuudet eivät ole riittävät, eikä pitoisuuksia voida asianmukaisesti verrata laatunormeihin. Lammaistenlahtea lähellä sijaitsevissa pohjaveden laadun tarkkailupaikoissa mm. nikkelipitoisuudet ovat hyvin korkeita verrattuna myös pintaveden laatunormeihin, ja useiden metallien osalta määritystaso on niin karkea, ettei laatunormin ylityksestä tai alituksesta ole tietoa. Näitä vesiä voidaan olettaa purkautuvan Lammaistenlahteen. Määritykset tulisi tehdä liukoisina pitoisuuksina vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen edellyttämissä tapauksissa. Lupahakemuksissa on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle, että raskasmetallipitoisia pohjavesiä purkautuu pintaveteen Lammaistenlahdelle, joka lisäksi kuuluu Pirilänkosken Natura 2000 -alueeseen. Pohjavesien kautta tulevan kuormituksen pintavesivaikutuksia ei ole tarkkailtu Lammaistenlahdella. Pohjavesien merkitys Lammaistenlahden veden ja sedimenttien metallipitoisuuksiin olisi syytä selvittää etenkin pohjavesien purkautumisalueen läheisyydessä. Lammaistenlahdella v. 2007 tehty erillinen sedimenttien metalliselvitys tukee sitä, että haittaaineiden pitoisuudet ovat pohjassa suuria nimenomaan Lammaisten ranta-alueella. Pohjavesien merkitystä kuormituksen lähteenä ei ole erikseen arvioitu. Metallipitoisuudet tosin laimenevat suuressa vesimäärässä Kokemäenjoessa. Harjavallan tehdasalueella ja sen länsipuolella esiintyy orsivettä, jonka virtaussuunta on pääasiassa lounaaseen ja paikoitellen etelään sekä länteen. Pohja- ja orsivesi on likaantunut koko tehdasalueella. Metallipitoista orsivettä pumpataan orsivesikaivoista jätevesien käsittelyyn, mutta orsivettä purkautuu jonkin verran myös ojiin ja kosteikoille ja edelleen Kurkelanojaan ja sieltä Tattaranjokeen. Orsivettä esiintyy myös tehdasalueen ja Kokemäenjoen välisellä alueella. Kurkelanojan suuntaan virtaavissa orsivesissä monet metallipitoisuudet sekä sulfaattipitoisuudet ovat suuria. Orsivesien keräilyjärjestelmään liittyviltä pumppaamoilta ja mittapadoilta on myös analysoitu orsiveden

98 (155) ainepitoisuuksia, ja vesissä on ollut hyvin suuria metalli- ja sulfaattipitoisuuksia. Pohja- ja orsivesien tarkkailuohjelma sisältää kolme pintavesipistettä, joissa on edelleen havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Yksi tarkkailupiste on Kurkelanojassa ja kaksi Tattaranjoessa. Likaantuneiden orsivesien vaikutus Kurkelanojan ja Tattaranjoen pintavesien laatuun on jäänyt liian vähälle huomiolle. Esim. molybdeenikuormitus orsivesissä on suuri, ja näkyy myös Tattaranjoen vedenlaadussa. Em. pintavesissä mm. nikkelipitoisuus on ylittänyt haitallisten aineiden laatunormin, tosin määritykset lienee tehty kokonaispitoisuuksista ja laatunormi on liukoisen nikkelin pitoisuuksille. Metallianalyysein määritystaso on niin karkea, että metalleilla laatunormin tai muun säädetyn rajan ylityksestä tai alituksesta ole tietoa. Analytiikan määritystarkkuus pitää parantaa säädösten edellyttämälle tasolle. Määritykset tulisi tehdä liukoisista pitoisuuksista vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen edellyttämissä tapauksissa. Tiettyjen haitallisten aineiden laatunormin ylitys Tattaranjoessa merkitsee sitä, että Tattaranjoen vesimuodostuman kemiallinen tila on alle hyvän, ja edellyttää lakisääteisesti vesienhoidon toimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi. Vesienhoidon kannalta on siis olennaista, aiheuttaako Suurteollisuuspuistosta tuleva haitta-ainekuormitus Tattaranjoen kemiallisen tilan alenemisen alle hyvän tilaluokan. Harjavallan suurteollisuuden toiminnoista aiheutuvaa melua on selvitetty alueen yhtiöiden teettämillä meluselvityksillä. Vuonna 2011 tehdyn melumittausten mukaan alueen toiminnoista aiheutuva yhteismelu alitti tai oli valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettujen ohjearvojen tasalla teollisuusalueen ympäristön 10:ssä mittauspisteessä yhtä pistettä lukuun ottamatta. Kokonaiskuvan saaminen meluvaikutusten nykytilanteesta edellyttää kuitenkin ajantasainen meluselvityksen tekemistä koko teollisuusalueesta siten, että siihen sisältyy kattavasti kaikkien pistemäisten melupäästöjen mittaus taajuuskaistoittain, melulähteiden melun luonteen kuvaus, liikennemelun arviointi, leviämismallilaskelmat ja varmentavat taajuuskaistoittaiset melutasomittaukset lähiympäristössä. Meluselvityksessä tulee kiinnittää huomiota myös melun häiritsevyyden arviointiin. Harjavallan keskusta-alueen melun yhteistarkkailua on tarvetta tehdä vastaavalla tavalla kuin ilman laadun ja vesistöjen yhteistarkkailua siten, että Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen vastaa seurannan järjestämisestä ja siihen osallistuvat merkittävimmät melua aiheuttavat laitokset ja Harjavallan kaupunki. Melun yhteistarkkailua koskeva suunnitelma tulee toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi

99 (155) 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on lausunut 17.12.2012 toimittamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Jätevesien kalataloudelliset vaikutukset kohdistuvat Harjavallan ja Kolsin välisen patoaltaan alaosaan sekä Harjavallan padon alapuoliselle joenosalle. Jäteveden sisältämät raskasmetallit, sulfaatit ja NaCI voivat vaikuttaa kalaston lisääntymis- ja kasvuoloihin, mutta tällaisia vaikutuksia on hyvin vaikea todentaa velvoitetarkkailun keinoin. Joen pitkä kuormitushistoria vaikuttaa edelleen joen tilaan mm. sedimentteihin kertyneiden haitta-aineiden kautta. Pohjaeläintarkkailun mukaan pohjien tila on veden laadun yleisestä parantumisesta huolimatta taantunut syvillä näyteasemilla sekä joen keskiosassa, Kokemäenjoen ja sen edustan kalataloudellisen yhteistarkkailun tulosten mukaan kalastus on Harjavallan-Kolsin patoaltaalla vähäisempää kuin muilla tarkkailun osa-alueilla, Vammalan ja Äetsän välistä jokiosuutta lukuun ottamatta. Saaliskalasto sisältää tavanomaista vapaa-ajankalastuksen lajistoa, tosin pyyntikokoisena istutetun kirjolohen osuus on suhteellisen suuri. Saaliissa ei ole esiintynyt makuhaittoja. Tarkkailu ei kuitenkaan anna suoria vastauksia siihen, miksi joen keskiosalla kalastetaan vähän, vaikka alueelle tehdään varsin laajoja velvoiteistutuksia sekä jätevesikuormittajien että voimalaitosten velvoitevaroilla. Tieto jätevesikuormituksesta ja huoli saaliskalojen käyttökelpoisuudesta saattaa vaikuttaa kalastajien käyttäytymiseen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut-ryhmä katsoo, että Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tulee edelleen osallistua Kokemäenjoen kalakantojen hoitotyöhön, koska yhtiön kuormitusvaikutus jatkuu edelleen ja typen osalta kuormitus on kasvussa. Yhtiölle tulee määrätä vuotuinen 2000 euron suuruinen kalatalousmaksu, joka noudattaa tasoltaan aiemmin määrättyä maksua. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus käyttää maksun Harjavallan ja Kolsin voimalaitosten väliseen patoaltaaseen tehtäviin kalaistutuksiin, joiden tarkoituksena on estää ja vähentää yhtiön jätevesien kalataloudelle aiheuttamaa vahinkoa ja haittaa. Lisäksi hakijalle tulee määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite, joka voidaan edelleen toteuttaa Kokemäenjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun kautta. 3) Harjavallan kaupunginhallitus on todennut 30.8.2012 toimittamassaan lausunnossa yhtyvänsä ympäristölautakunnan lausuntoon ja antavansa hakemuksesta vastaavansisältöisen lausunnon. 4) Kokemäen kaupunginhallitus ei ole jättänyt lausuntoa. 5) Porin kaupunginhallitus ei ole jättänyt lausuntoa. 6) Ulvilan kaupunginhallitus on ilmoittanut 28.6.2012 toimittamassaan lausunnossa hyväksyvänsä ympäristölautakunnan lausunnon ja toimittavansa vastaavan sisältöisen lausunnon.

100 (155) 7) Nakkilan kunnanhallitus on 30.8.2012 toimittamassaan lausunnossa ilmoittanut yhtyvänsä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. 8) Euran kunnanhallitus on 7.9.2012 toimittamassaan lausunnossa ilmoittanut yhtyvänsä Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan lausuntoon. 9) Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut 28.8.2012 toimittamassaan lausunnossa, ettei sillä ole huomautettavaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta. 10) Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut 7.9.2012 toimittamassaan lausunnossa seuraavaa: Koska maaperän metallipitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen raja- ja ohjearvot ainakin voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla ja koska tarkkaa kartoitusta ei ole tehty, tulisi metsäsammalten kohonneisiin Cu, V, Cd, As ja Hg -pitoisuuksiin kiinnittää enemmän huomiota päästöjen vähentämisessä. Tämän vuoksi tulisi tehdä asiaa tarkentava seurantatutkimus, joka tulisi ulottaa myös Kokemäen läntisiin osiin. Maaperän metallipitoisuuksien kartoituksen seurannassa voitaisiin käyttää apuna uutta magneettista suskeptibiliteettimenetelmää. Ilmassa kulkeutuvista päästöistä ei kuitenkaan Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella ole tiedossaan, että Harjavallan teollisuusalueen johdosta olisi vuosiin esitetty yhtään valitusta. 11) Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut 31.8.2012 toimittamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n laitoksen ympäristövaikutukset Porin kaupungin alueelle liittyvät pääasiassa raaka-ainekuljetuksiin, ilmapäästöihin sekä Kokemäenjokeen johdettaviin jäähdytys- ja jätevesipäästöihin. Laitoksen käyttämistä raaka-aineista mm, rikasteet ja intermediaatit kuljetetaan Porin Mäntyluodon satamasta junakuljetuksina Harjavaltaan. Ympäristövirasto katsoo, että raaka-aineiden kuljetukset tulee toteuttaa suljettuina siten, ettei niistä aiheudu haitallista pölyämistä ympäristöön. Laitoksen ilmapäästöt ovat toistaiseksi alittaneet voimassa olevissa ympäristöluvissa annetut päästörajat. Erityisesti ammoniakkipäästöt on saatu hallintaan kaasunpesuri- ja pussisuodatininvestointien myötä. Nikkelipäästöt ilmaan ovat vuosien 2008 2010 ajan olleet lievässä kasvussa, mutta edelleen selvästi alle luparajan. Hakija esittää, että luparajat säilytettäisiin ennallaan ja samalla toteaa, että laitos pyrkii joka tapauksessa edelleen päästöjen vähentämiseen luparajasta huolimatta. Ympäristöviraston näkemyksen mukaan ympäristölupien ilmapäästöjä koskevat lupamääräykset ovat nykyisellään hyväksyttävällä tasolla. Laitoksen vesipäästöt Kokemäenjokeen ovat nikkelin ja sulfaatin osalta alittaneet voimassa olevien ympäristölupien päästörajat. Typpipäästöt ovat olleet 51,3 t/a vuonna 2010, jolloin ne ovat lievästi ylittäneet lupa-

101 (155) rajan 50 t/a. Hakija esittää lupahakemuksessaan, että vesipäästörajat säilytettäisiin ennallaan lukuun ottamatta typpipäästörajaa, jota esitetään nostettavaksi nykyisestä 50 vuositonnista 80 vuositonniin. Hakijan teettämän asiantuntija-arvioinnin perusteella kuormitustason nosto ei aiheuta merkittävää veden laadun heikkenemistä Kokemäenjoessa. Ympäristövirasto katsoo, että laitoksen kaikessa toiminnassa, myös vesipäästöjen hallinnassa, tulee pyrkiä päästöjen vähentämiseen - siten laitoksen vesipäästöille annettuja nykyisiä päästörajoja ei tule nostaa. Tarkkailuvelvoitteiden osalta ympäristövirasto haluaa muistuttaa, että Porin Harjavallan ympäristössä 2007 2008 tehdyssä bioindikaattoritutkimuksessa havaittiin edelleen kohonneita pitoisuuksia mm. kuparin, raudan, vanadiinin, kadmiumin, arseenin ja elohopean osalta. Ympäristövirasto esittääkin, että jo aiemmin tutkimuksessa mukana olleet tahot sitoutetaan jatkamaan bioindikaattoritutkimusta alkuperäisen tavoiteaikataulun mukaisesti eli viiden vuoden välein. Hakija on lupahakemuksessaan esittänyt, että korvauksista jäteveden johtamisesta aiheutuvista haitoista ja kalatalousvelvoitteista luovutaan. Perusteluina on esitetty, että Kokemäenjokeen tuleva kuormitus tulee nykyisin lähinnä hajakuormituksesta. Vaikka teollisuuden kuormitus Kokemäenjokeen on huomattavasti vähentynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, kuormituksen vaikutukset näkyvät jokivedessä ja kalastossa vielä pitkään. Ympäristövirasto katsookin, että korvauksista jäteveden johtamisesta aiheutuvista haitoista ja kalatalousvelvoitteista tulee edelleen määrätä myös uudessa ympäristölupapäätöksessä. 12) Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimittanut 20.6.2012 seuraavan lausunnon: Laitoksen Ulvilan kaupungin alueeseen kohdistuvat vaikutukset liittyvät pääsääntöisesti laitoksen ilmapäästöihin sekä Kokemäenjokeen johdettaviin jäähdytys- ja jätevesiin. Harjavallan tehtaiden jätevesi- ja ilmapäästöt ovat jatkuvasti pienentyneet johtuen tiukentuneista lupamääräyksistä. Ympäristölautakunta toteaa, että laitokselle myönnetyssä toistaiseksi voimassa olevassa ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat pääsääntöisesti hyväksyttävällä tasolla, eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Luvan hakija on hakemuksessaan esittänyt, että korvauksista jäteveden johtamisesta aiheutuvista haitoista ja kalatalousvelvoitteista luovutaan. Perusteluinaan hakija on esittänyt, että nykytilanteessa Kokemäenjokeen tuleva kuormitus tulee lähinnä hajakuormituksesta. Ympäristölautakunta haluaa muistuttaa, että vaikka Kokemäenjoen veden laatu nykyisellään on tyydyttävällä tasolla, on se aikaisemmin ollut teollisuuden jätevesien voimakkaasti kuormittama. Teollisuuden kuormitus on vaikuttanut jokiekosysteemiin ja sen kalastoon lähtemättömällä tavalla. Vaikka tutkimustulokset osoittavat päästöjen ja kuormituksen huomattavasti vähentyneen viimeisen 20 vuoden aikana,

102 (155) tulee päästöjä edelleen pyrkiä vähentämään teknisten ja taloudellisten resurssien rajoissa. Ympäristölautakunta ei puolla hakijan esitystä ympäristölupapäätöksessä asetetun kalatalousmaksun poistamista. Kalatalousmaksulla pyritään korjaamaan niitä vahinkoja, joita mm. teollisuudesta peräisin olevat jätevedet aiheuttavat ja ovat aiheuttaneet Kokemäenjoen sekä Porin edustan merialueen kalastolle vuosien saatossa. 13) Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut 31.7.2012 toimittamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Hakija esittää tiiviisiin altaisiin sijoitettavien prosessisakkojen vuotuisen enimmäis-määrän poistamista, koska altaisiin kuitenkin mahtuu niiden kokonaistilavuuden mukainen sakka ja vuotuinen sakkamäärä vaihtelee raaka-aineiden mukana tulevista epäpuhtauksista johtuen. Nakkilan ympäristönsuojeluviranomaisen näkökulmasta tämä esitys on hyvin perusteltu. Harjavallan teollisuusalueella ja sen länsipuolella on maaperässä huonosti vettä läpäisevä hienoaineskerros. Tämän maakerroksen päälle kerääntyy orsivettä, joka virtaa Torttilan kaatopaikalta lounaaseen. Ojastojen kautta orsivesi purkautuu Kurkelanojaan Nakkilaan ja edelleen Tattaranjoen kautta Kokemäenjokeen. Tehdasalueen orsivedessä on kohonneita pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä, molybdeeniä ja sulfaattia. Tehdas- ja kaatopaikkojen ympärillä tehdään orsivesien suojapumppauksia, joilla orsivettä pyritään kierrättämään takaisin teollisuuden jätevedenpuhdistamolle. Kurkelanojan ja Tattaranjoen veden laadun tarkkailussa on havaittu kohonneita metallipitoisuuksia, joskin pitoisuudet ovat vuosien saatossa vähentyneet. Viime vuosien tarkkailussa on Kurkelanojan ja Tattaranjoen molybdeenipitoisuudessa ollut outoja vaihteluja. Nakkilan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että Kurkelanojan ja Tataranjoen veden laadun tarkkailu on edelleen hyvin tärkeätä ja siitä saatujen tulosten perusteella on oltava valmius tehdä jatkossa muutoksia Harjavallan teollisuusalueen orsivesien suojapumppauksiin. Hakijan toiminnasta syntyy jätevesiä 50 250 kuutiometriä tunnissa. Teollisuusprosessien jätevedet johdetaan joko hakijan omalle jätevesien käsittelylaitokselle tai Boliden Harjavalta Oy:n jätevesien käsittelylaitokselle. Saniteettivedet johdetaan Poriin Luotsinmäen jätevesien käsittelylaitokselle. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n jätevesipäästöt ovat vuosina 2005 2010 pysyneet pääosin selvästi luparajojen alapuolella. Sen sijaan jätevesien typpipitoisuus on muutamina vuosina ollut luparajan tuntumassa. Tästä syystä hakija esittää, että nykyinen veteen päästettävän ammoniumtypen vuotuinen luparaja 50 tonnia nostetaan 80 tonniin vuodessa. Näin nykyistä suuremmillakin nikkelin tuotantomäärillä voitaisiin pysyä typpikuormituksen osalta luparajan alapuolella. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen lausunto, jonka mukaan typpikuormituksen luparajan nostaminen 80 tonniin vuodessa ei aiheuta

103 (155) merkittävää veden laadun heikkenemistä Kokemäenjoessa. Nakkilan ympäristönsuojeluviranomaisen mielestä hakemuksessa on riittävän hyvin perusteltu Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n vesistöön johtaman typpikuormituksen ylärajan korottaminen 80 tonniin vuodessa. Hakija esittää, että toiminnanharjoittajalle ei ympäristöluvassa aseteta kalatalousvelvoitteita eikä korvauksia jäteveden johtamisesta Kokemäenjokeen. Perusteluna mainitaan se, että toiminnanharjoittajan Kokemäenjokeen kohdistuva vesistökuormitus on viime vuosikymmeninä vähentynyt merkittävästi. Toiminnanharjoittajan vuosittainen kalatalousmaksu on vuoden 2008 ympäristöluvassa alennettu kahteen tuhanteen euroon vuodessa. Nakkilan ympäristönsuojeluviranomaisen näkökulmasta on erinomaisen hyvä asia, että hakija on tehnyt mittavia investointeja toimintansa vesistökuormituksen vähentämiseksi. Edelleen on kuitenkin mahdollista, että toimintahäiriöiden tai muiden yllättävien seikkojen johdosta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n päästöillä on merkitystä Kokemäenjoen kalatalouteen. Tästä syystä on perusteltua säilyttää ympäristöluvassa luvanhaltijalla jonkinasteisia kalatalousvelvoitteita ja korvauksia jäteveden johtamisesta Kokemäenjokeen. Nakkilan ympäristönsuojeluviranomainen ei näe minkäänlaista estettä sille, että ympäristölupaviranomainen liittää lupapäätökseensä myös luvan noudattaa päätöstä siinä tapauksessa, että päätökseen mahdollisesti haetaan muutosta. 14) Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta) on lausunut 10.9.2012 toimittamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n sekä Boliden Harjavalta Oy:n ympäristölupien lupamääräyksiä tulee tarkistaa lisäämällä määräyksiin velvollisuus osallistua Eurassa vaikutuksiltaan pitkäaikaisten ja laajalle ulottuvien ilmateitse leviävien päästöjen tutkimuksiin mm. bioindikaattorimenetelmien avulla. Tutkimusten toteutuksessa tulee käyttää uusimpia käyttökelpoisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusten tulosten perusteella on tarvittaessa ryhdyttävä lupaviranomaisen vaatimiin toimenpiteisiin. 15) -19) Harjavallan, Kokemäen, Porin ja Ulvilan kaupunkien ja Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen (Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue) on lausunut 13.6.2012 toimittamassaan lausunnossa, että tehtaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa aiheuttavia määriä melu-, haju-, pöly- tai muita päästöjä. Päästöjen määrää on seurattava mittauksin ja tarvittaessa ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli havaitaan poikkeavia pitoisuuksia. 20) Euran kunnan terveydensuojeluviranomainen ei ole jättänyt lausuntoa. 21) Säteilyturvakeskus (STUK) on 30.1.2014 lausunut seuraavaa: Uraanipitoinen liuos erotetaan nikkelin tuotantoprosessin aikana, koska muuten se jäisi epäpuhtautena nikkelituotteisiin. Uraaniliuos

104 (155) luokitellaan ydinenergialain mukaiseksi ydinaineeksi. Säteilyturvakeskuksen tietojen mukaan liuos on tarkoitus toimittaa Talvivaaraan, jossa se hyödynnetään uraanin tuotantoprosessissa. Jollei tämä ole mahdollista, uraaniliuos voidaan hyödyntää myös ulkomailla. Ydinenergialain 3 :n mukaisella ydinjätteellä tarkoitetaan a) ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneitä, käytetyn ydinpolttoaineen muodossa tai muussa muodossa olevia radioaktiivisia jätteitä; sekä b) sellaisia ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena radioaktiiviseksi muuttuneita aineita, esineitä ja rakenteita, jotka on poistettu käytöstä ja joiden radioaktiivisuudesta aiheutuvan vaaran vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Harjavallan tehtaalla olevaa uraaniliuosta voidaan edellä mainitun mukaisesti käyttää uraanituotannon raaka-aineena eikä sitä Säteilyturvakeskuksen tietojen mukaan ole poistettu käytöstä, joten se ei ole ydinenergialain mukaista ydinjätettä. Säteilylain 10 :n mukaisella radioaktiivisella jätteellä tarkoitetaan - radioaktiivisia aineita ja radioaktiivisten aineiden saastuttamia laitteita, tavaroita ja aineita, joilla ei ole käyttää ja jotka radioaktiivisuutensa vuoksi on tehtävä vaarattomiksi. Samasta syystä kuin edellä uraaniliuos ei myöskään ole radioaktiivista jätettä. Mikäli liuosta ei voida hyödyntää Talvivaarassa eikä sen toimittaminen ulkomaille prosessoitavaksi olisi taloudellisesti järkevää, voisi periaatteessa syntyä tilanne, jolloin liuokselle ei olisi käyttöä ja se voitaisiin luokitella jätteeksi. Tällöin kyseessä olisi ydinenergialain mukainen ydinjäte, jonka vaarattomaksi tekemisestä ja loppusijoituksesta tulisi huolehtia ydinenergialain periaatteiden ja Säteilyturvakeskuksen hyväksymien menettelyiden mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai ilmaistu mielipiteitä. Hakijalle on 17.10.2012, 17.12.2012 ja 30.1.2014 annettu tilaisuus vastineen jättämiselle. 27.12.2012 saapuneessa vastineessaan hakija toteaa mm. seuraavaa: Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n lupahakemukseen liittyviä lausuntoja on tullut 12 kappaletta. Suurimpaan osaan lausunnoissa esitetyistä asioista Norilsk Nickel Harjavalta Oy on esittänyt näkemyksensä jo lupahakemusmateriaaleissa. Tämän vastineen kohdassa kaksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy esittää tarkennuksia ja täydennyksiä joihinkin lausunnoissa esitettyihin asioihin liittyen. Norilsk Nickel Harjavalta Oy haluaa korostaa, että päästöjen vähentämisen kannalta oleellisinta on minimoida häiriötilanteet ja niistä aiheutuvia päästöjä, mikä on ollut ja

105 (155) on edelleenkin yksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnan painopistealue. Merkittävin keino minimoida häiriötilanteita on suorittaa olemassa olevalle toiminnalle sekä muutoksille säännöllisiä EHSriskien (ympäristö, terveys ja turvallisuus) arviointeja. Kun häiriötilanteita tai läheltä piti -tilanteita sattuu, ne raportoidaan, käsitellään ja niistä otetaan opiksi. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä pohjavesiin, orsivesiin eikä maaperään. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käsitykseen mukaan yhtiön nykyiset ilma- ja vesipäästöt ovat varsin alhaisella tasolla ja niistä ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuten Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkeli- ja ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet selvästi vuodesta 2005. Päästöt ilmaan ovat kokonaisuudessaan hyvin hallinnassa ja tarkkailtuna. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa samaa mieltä siitä, että häiriöpäästöjen tarkkailu ja hallinta ovat tärkeitä toimenpiteitä päästöjen vähentämisessä. Lupahakemuksen liitteenä on esitetty mm. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ilmapäästöt, niiden rajoittaminen ja puhdistinlaitteiden normaalitoiminnan seuranta. Norilsk Nickel Harjavalta Oy katsoo, että olemassa oleva tarkkailu sekä häiriötilanteiden raportointi ovat riittäviä toimia häiriötilanteiden minimoimiseksi. Erillisillä uusilla prosessikohtaisilla lyhytaikaispäästörajoituksilla ja pelkistämön ammoniakkipäästön kuukausiluparajalla ei kyetä poistamaan häiriötilanteita ja niistä aiheutuvia päästöjä. Luparajasta riippumatta Norilsk Nickel Harjavalta Oy pyrkii koko ajan pitämään päästönsä niin alhaisena kuin se on mahdollista. Lyhytaikaiset päästörajat voivat aiheuttaa yksittäisten luparajojen ylitysten käsittelytyötä vähentämättä kokonaispäästöjä ja ympäristövaikutuksia. Kuten aiemmin on esitetty, Norilsk Nickel Harjavalta Oy suorittaa säännöllisiä EHS-riskin arviointeja. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n riskienhallintaohje on esitetty hakemuksen liitteenä. Mukaan on liitetty myös esimerkki liuossäiliöiden ympäristöriskien arvioinnista sekä merkittävyyden arvioinnista. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolle johdettavien vesien laadun ja määrän seurantaa tulisi lisätä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lta Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavat vedet sekä niiden seuranta on esitetty lupahakemuksessa. Kuormittavista vesistä ainoa, jolla ei ole omaa seurantaa on noin 9 hehtaarin piha-alueiden sadevedet. Nämä alueet on vuokrattu Boliden Hajavalta Oy:ltä ja merkittävä osa on yritysten yhteiskäytössä. Alueilla on useita sadevesikaivoja, joista vedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n jätevesien käsittelyyn. Jätevesien käsittelyssä kaikki tulevat vedet analysoidaan ja virtausmäärä mitataan. Norilsk Nickel Harjavalta Oy katsoo tämän olevan riittävä taso sadevesien seurantaan. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää, että koboltille ja nikkelille asetettaisiin erikseen raja-arvot siten, että niiden

106 (155) yhteismäärä on korkeintaan nykyisen nikkelin lupapäästön suuruinen. Kemikaalitehtaan ympäristölupahakemuksessa huhtikuussa 2001 Norilsk Nickel Harjavalta Oy haki nikkelille päästörajaa 1 000 kg/a (noin 2,7 kg/vrk), mikä perustui 400 m 3 /h virtaukseen ja 0,3 mg/l nikkelipitoisuuteen puhdistetussa vedessä. Lupa myönnettiin 1 000 kg/a sekä jäteveden 0,3 mg/l. Pitoisuusraja osoittautui ongelmalliseksi hetkittäisten pitoisuusnousujen vuoksi, koska se ei huomioinut mitenkään vesimäärää ja kokonaiskuormitusta. Sittemmin Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n hakemuksesta luparajaksi muutettiin 1,5 kg/vrk nikkeliä vesistöön kuukausikeskiarvona laskettuna. Yhtiö tarkkailee sekä nikkelin että koboltin päästöjä tarkkailusuunnitelmassa esitetysti, mutta ei näe tarpeelliseksi erillisiä metallikohtaisia päästörajoja. Päästörajaksi yhtiö esittää 1,5 kg/vrk (Ni+Co) kuukausikeskiarvona laskettuna. Tällä päästön määrällä on tuskin mitattavaa vaikutusta Kokemäenjokeen muodostuvaan pitoisuuteen. Esim. joen keskivirtaamalla 230 m 3 /s metallipäästö 20 kg/vrk nostaa jokiveden pitoisuutta 1 µg/l. Metallipäästö 1,5 kg/vrk nostaisi siten pitoisuutta <0,1 µg/l. Kokemäenjoen veden nikkelin taustapitoisuus on luokkaa 2 5 µg/l. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnan laajenemisen aiheuttamaa ammoniumtypen lisäkuormitusta tulee pyrkiä hallitsemaan ensisijaisesti puhdistamon toimintaa tehostamalla ja hajakuormitusta vähentämällä. Suurin osa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n typpipäästöstä muodostuu nikkeliuutossa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy tehosti nikkeliuuton typen poistoa uusimalla ammoniakin strippausta, jossa typen talteensaanti on nyt noin 50 70 %. Vuonna 2011 valmistunut investointi maksoi noin 400 000 euroa. Muilta osin Norilsk Nickel Harjavalta Oy viittaa lupahakemuksen liitteeseen, jossa KVVY toteaa "Tarkastelun perusteella Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kuormitus ei aiheuta uusillakaan päästörajoilla merkittävää veden laadun heikkenemistä Kokemäenjoessa. Näin ollen edellytykset luparajan nostamiseen ovat olemassa". Tarkastelu tehtiin typpipäästöllä 100 t/a, kun haettu taso on 80 t/a. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää, että Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n sulfaattikuormituksen lupamääräystä on tarvetta kiristää. Norilsk Nickel Harjavalta Oy toteaa, että sulfaattipitoisuus ja sen mahdolliset haittavaikutukset mm. Harjavallan voimalaitoksen betonirakenteisiin olivat esillä myös kun kemikaalitehtaalle haettiin ympäristölupaa 2000-luvun alussa. Silloisen Länsi-Suomen Voima Oy:n lausuntoon liittyen Norilsk Nickel Harjavalta Oy laati selvityksen, jonka yhteenvedossa todetaan, että kemikaalitehtaan päästöjen takia eivät Kokemäenjoen suolapitoisuudet kasvaisi missään tilanteessa betonirakenteille haitallisen suuriksi. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käsityksen mukaan tilanne on edelleen sama. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää, että jätevesien sekoittuminen patoaltaassa ei olisi aina ollut hyvää. Tämä on totta. Vuonna 2004 myönnetyn lupapäätöksen mukaisesti läntisen

107 (155) viemärin purkuputki jatkettiin joen keskiuomaan. Jatkamisen todettiin olevan huono ratkaisu, koska mm. alivirtaamien aikana suola- ja metallipitoisuudet nousivat keskiuomassa. Purkuputki lyhennettiin alkuperäiseen paikkaansa, minkä jälkeen vastaavia pitoisuuksien nousuja ei ole havaittu. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käsityksen mukaan sulfaattikuormituksen luparajaa ei ole tarvetta siten kiristää. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää yksilöimättä, että muidenkin kuin nykyisessä ympäristöluvassa rajoitettujen haitallisten aineiden päästöjä tulee selvittää. Norilsk Nickel Harjavalta Oy toteaa seuraavansa myös muidenkin kuin luvassa määrättyjen aineiden päästöä vesistöön. Seurattaviin aineisiin lisättiin vuonna 2012 myös fosfori. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää että Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ympäristöluvan käsittelyä varten tulee laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvioinnin tarveharkinta eli ns. Natura-esiarviointi. Norilsk Nickel Harjavalta Oy toteaa, että sen toiminta ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Pirilänkosken alue (FI0200045) on liitetty Natura 2000- verkostoon. Tämä on todettu mm. kahdessa YVA-menettelyssä tehdyissä Natura-arvioissa (kemikaalitehdas 2001 ja uraanin poisto 2011). Nyt on kyse ympäristölupamääräysten tarkastushakemuksesta. Kemikaalitehdas, uraanin poisto ja uusin rakenteilla oleva muutos kobolttisulfaattikiteiden valmistus sisältyvät myös hakemukseen. Kobolttisulfaattimuutoksen katsottiin sisältyvän nykyiseen lupaan mm. siksi, etteivät ympäristövaikutukset lisäänny. Siten mitään uusia, arvioitavia vaikutuksia Natura-alueeseen ei Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnasta aiheudu. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää, että tässä lupapäätöksessä "olisi hyvä esittää ja hyväksyä voimassa olevan jätelain 120 :n mukainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma". Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n jätehuolto on esitetty lupahakemuksen kohdassa 11.6 sekä liitteenä olevassa tarkkailusuunnitelmassa. Tämän lisäksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lla on sisäiset toimintaohjeet. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käsityksen mukaan yhtiön suunnitelmat ja ohjeet kattavat uuden jätelain 120 :n vaatimukset. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että sakkojen kaatopaikkakelpoisuuden varmistamiseksi tulee esittää luotettavampi käsittely ja tarkkailumenettely. Nykyisellä menettelylläkään suoritetut laboratoriotulokset eivät ole aina antaneet luotettavaa kuvaa sakkojen kaatopaikkakelpoisuudesta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viitannee vuoden 2011 liukoisuustesteihin, joiden tuloksissa oli suuriakin vaihteluja. Tapahtumaan liittyen Norilsk Nickel Harjavalta Oy toimitti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvityksen. Tehdyt korjaustoimenpiteet ovat toimineet. Norilsk Nickel

108 (155) Harjavalta Oy:n käsityksen mukaan liitteen 2 mukainen sakan käsittely ja tarkkailu ovat riittävät varmistamaan turvallisen loppusijoituksen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan ympäristöluvassa tulee antaa yleispiirteiset määräykset kaatopaikan rakenteista. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kaatopaikkarakenteet on jo hyväksytty Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta 8.2.2005. Päätöksen mukaan on rakennettu kaksi allasta ja yksi tullaan vielä rakentamaan. Norilsk Nickel Harjavalta Oy ei katso määräysten muuttamisen olevan tässä vaiheessa tarpeellista. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on samaa mieltä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa viiden vuoden välein tehtävästä koko teollisuusalueen meluselvityksestä. Melupäästölähteissä mahdollisesti havaitut viat tulevat ilmi normaalissa käytön ja kunnossapidon seurannassa. Sen vuoksi kahden vuoden välein suoritettavat melupäästömittaukset ovat liian tiheät. Norilsk Nickel Harjavalta Oy ehdottaa, että mittaukset suoritettaisiin viiden vuoden välein kuten teollisuusalueen meluselvityskin. Hakemuksessa on esitetty yhteenveto suoritetuista ulkopuolisten tekemistä energia-analyyseistä sekä toteutetuista säästötoimenpiteistä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy teettää jatkossakin analyysit noin viiden vuoden välein. Seuraava on tarkoitus laatia, kun kobolttisulfaattikiteiden tuotanto on käynnistetty. Analyysiraportit on tarkoitettu Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n sisäiseen käyttöön. Teollisuusalueella on kumppanuussopimuksiin perustuva energia-asioiden seurantaryhmä, joka kokoontuu neljästi vuodessa. Siihen kuuluvat Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy, Boliden Harjavalta Oy ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy. Ryhmän tehtävä on Suurteollisuuspuistossa muodostuvan ja käytettävän energian tehokkuuden optimointi. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n riskienhallintaohje on esitetty liitteenä. Säiliöiden, putkistojen ym. rakenteet ovat kemikaalilainsäädännön mukaisia. Niiden luvituksen ja valvonnan suorittaa Tukes. Yleisohje vuotojen ja onnettomuuksien jälkihoidon varalle on tarpeeton, koska tilanteet hoidetaan tapauskohtaisesti yhteistyössä pelastus- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on kertonut lupahakemuksessa, että maaperässä on paikoin kohonneita metallipitoisuuksia. Alue on nykyisellään asfaltoitu, sadevedet johdetaan vedenpuhdistamolle ja pohja- sekä orsivesiä tarkkaillaan laajasti. Niin kauan kuin alueen käyttö suurteollisuustoimintaan jatkuu nykyisen kaltaisena, ei ole tarvetta tarkemmalle maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnille. Kun uusi ympäristönsuojelulaki tulee voimaan, maaperää koskevan perustilaselvityksen laadinta tulee ajankohtaiseksi. Se tehtäneen yhteistyössä Suurteollisuuspuiston toimijoiden kesken.

109 (155) Ulkopuolisten arvioijien suhteen Norilsk Nickel Harjavalta Oy toteaa, että ulkopuolinen asiantuntija mittaa tälläkin hetkellä ilmapäästöt. Vesipäästöt Norilsk Nickel Harjavalta Oy määrittää itse. Tarkkailusuunnitelman liitteenä on myös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n suorittama E-PRTR -vertailu. Norilsk Nickel Harjavalta Oy katsoo, että se itse on prosessinsa paras asiantuntija, eikä näe tarvetta ulkopuoliselle arvioinnille. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on selvittänyt vuonna 2011 jatkuvatoimisen ammoniakkimittauksen toimivuutta ns. suuntaa antavana prosessin ohjausta helpottavana pitoisuusmittauksena autoklaavin ammoniakkipesureilla 221 ja 222 kahden viikon koejaksolla. Koejakso osoitti jatkuvatoimisen mittauksen teoreettisesti mahdolliseksi, mutta suuren kertainvestoinnin lisäksi jokapäiväinen käyttö edellyttää käyttöhenkilön. Tässä vaiheessa Norilsk Nickel Harjavalta Oy esittää tarkkailusuunnitelman mukaista operointia ja mittauksia. Norilsk Nickel Harjavalta Oy raportoi ympäristöviranomaisille häiriötilanteina luparajan ylitykset tai siihen rinnastettavat tapahtumat kuten esim. liuosvuodot maaperään. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on lähettänyt tarkkailusuunnitelmansa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 21.4.2011. Koko Harjavallan kaupungin kattavaa melutarkkailua Norilsk Nickel Harjavalta Oy ei näe tarkoituksenmukaisena. Harjavallan kaupungissa on asukkaita alle 8 000 ja liikennekin on vähäistä. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n käsityksen mukaan melun tarkkailuun riittää tehdasalueen tarkkailu. Energiatehokkuusanalyysi tehdään yrityksittäin nykyistä käytäntöä noudattaen noin viiden vuoden välein Nakkilan kunnanhallitus esittää lausunnossaan, että "on perusteltua säilyttää ympäristöluvassa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lla jonkinasteisia kalatalousvelvoitteita ja korvauksia jäteveden johtamisesta Kokemäenjokeen". Myös Porin ympäristövirasto katsoo, että "korvauksista jäteveden johtamisesta aiheutuvista haitoista ja kalatalousvelvoitteista tulee edelleen määrätä myös uudessa ympäristölupapäätöksessä". Norilsk Nickel Harjavalta Oy tuo esille, että Länsi- Suomen ympäristölupavirasto on todennut jo vuonna 2004 lupapäätöksessään silloisen OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan jätevesistä aiheutuvien vahinkojen korvaaminen (Dnro LSY-2002-Y-89): "Ottaen huomioon yhtiön vesiensuojelun tehostuminen ja päästöjen pienentyminen, tiukentuvat päästömääräykset sekä nyt määrättävän kalatalousmaksun mahdollistamat haittojen estämistoimet ympäristölupavirasto katsoo, ettei hakemuksessa tarkoitetusta toiminnasta ole enää vuoden 2001 jälkeen aiheutunut eikä vastaisuudessakaan aiheudu ammattikalastajille korvattavaa vahinkoa". Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n näkemyksen mukaan korvausasia on tässä ratkaistu, eikä tilanteeseen ole tullut muutosta.

110 (155) Ulvilan kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta "eivät puolla hakijan esitystä ympäristölupapäätöksessä asetetun kalatalousmaksun poistamisesta". Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmä esittää, että yhtiölle tulee määrätä vuotuinen 2 000 euron suuruinen kalatalousmaksu. Norilsk Nickel Harjavalta Oy on edelleen sitä mieltä kuin lupahakemuksessa on esitetty eli kalatalousmaksulle ei ole perustetta. Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausunnossaan, että "laitoksen vesipäästöille annettuja nykyisiä päästörajoja ei tule nostaa Norilsk Nickel Harjavalta Oy viittaa tässä kohtaa aiemmin esittämäänsä. Kokemäen kaupungin ympäristölautakunta, Euran kunnanhallitus ja Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta / Säkylän kunta esittävät, että "lupamääräyksiä tulee tarkistaa lisäämällä määräyksiin velvollisuus osallistua ilmateitse leviävien päästöjen tutkimuksiin mm. bioindikaattorimenetelmien avulla". Norilsk Nickel Harjavalta Oy katsoo, että nykyinen ilmanlaadun seuranta bioindikaattorimenetelmällä on alueellisesti, näytepisteiltään ja menetelmiltään riittävä selvittämään Suurteollisuuspuiston ympäristövaikutuksia. Norilsk Nickel Harjavalta Oy huomauttaa, että Kokemäki ja osa nykyistä Euraa (Kiukainen) kuuluvat jo nykyisellään bioindikaattoritutkimuksen piirin. Hakija on lisäksi pyytänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunnon koskien luvantarveharkintaa liittyen kobolttisulfaattikiteiden valmistuksen aloittamiseen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut asiasta mm. seuraavaa: Kobolttisulfaattikiteiden valmistus kokonaisuudessaan ei muodosta merkittävää lisäystä tehtaan tuotantoon tai käytettäviin kemikaaleihin. Prosessin käyttöönotto lisää laitoksen nykyisiä kobolttipäästöjä vesistöön ja ilmaan. Lisäksi se lisää ammoniakki- ja VOC-yhdisteiden päästöjä ilmaan. Toiminnan harjoittajan esittämät päästötiedot ovat arvioita enimmäispäästöistä. Todelliset päästöt selviävät vasta prosessin käyttöönoton jälkeen. Koboltilla on haitallisia vaikutuksia eliöstölle, mutta sen ympäristövaikutuksista ei ole tarkempia tietoja. Koboltti ei sisälly EU:n E-PRTR -päätöksessä raportoitaviksi edellytettyihin ympäristölle erityisen haitallisiin päästöihin ilmaan tai veteen. Kobolttipäästölle ei ole annettu päästörajoituksia nykyisessä ympäristöluvassa. Laitoksen kokonaispäästöjen vaikutukset ympäristöön ovat merkittävät ja niitä tulee vähentää parhaan tekniikan mukaisesti. Tehtaan päästöt vaihtelevat vuosittain merkittävästi ollen kuitenkin pääosin selvästi alle nykyisten päästömääräysten. Tehtaan kokonaispäästöihin ja luparajoihin nähden Kobolttikiteiden valmistusprosessi ei lisää merkittävästi laitoksen kokonaispäästöjä eikä ympäristövaikutuksia. Päästöjen vähentämisessä toiminnan harjoittaja esittää noudattavansa parasta käyttö-

111 (155) kelpoista tekniikkaa. Myöskään riskit eivät kasva uuden prosessin myötä merkittävästi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kobolttisulfaattikiteiden valmistusprosessin käyttöönotto ei esitettyjen tietojen perusteella tässä tilanteessa ole sellainen olennainen muutos, joka edellyttäisi ympäristölupaa toiminnan aloittamiseen. Arviota tehtäessä on otettu huomioon lainvoimaisen ympäristöluvan päästömääräykset ja se, että ympäristövaikutusten rajoittamisen tarpeen arviointi tulee tehdä koko tehtaan osalta, ja se, että ko. kiteiden valmistusprosessi sisältyy Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevaan ympäristölupahakemukseen. Toiminnan harjoittaja ottaa kuitenkin riskin, jos se rakentaa ja ottaa käyttöön kiteytysprosessin ennen kuin uusi ympäristölupa on lainvoimainen, koska laitoksen uudet päästömääräykset annetaan vasta uudessa lupapäätöksessä. Toiminnanharjoittajan tulee päivittää tehtaan riskienhallintasuunnitelma ennen kiteytysprosessin käyttöönottoa ja se on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uuden prosessin päästöt ilmaan ja vesiin sekä melupäästöt tulee mitata välittömästi prosessin käyttöönoton jälkeen. Mittaustulokset ja melun leviämismallilaskelmat tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle heti niiden valmistuttua. Kobolttipäästöjen seurantamittaukset tulee sisältyä myös tarkkailusuunnitelmiin. Jos prosessin päästöt poikkeavat oleellisesti toiminnan harjoittajan esittämistä ja niillä on merkittäviä ympäristövaikutuksia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta voi muuttaa kantaansa olennaisen muutoksen tulkinnassa. Hakija on 13.2.2014 ilmoittanut, ettei sillä ole kommentoitavaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) lausuntoon. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Harjavallan kaupungissa sijaitsevalla suurteollisuusalueella sijaitsevan Norilsk Nickel Oy:n kemikaalitehtaan, nikkelituotannon ja vaarallisten jätteiden kaatopaikan toimintaa koskevissa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämissä ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisissa ympäristöluvissa (dnro 01086, nro 11/2002/2; dnro LSY-2002-Y-2, nro 69/2004/1; dnro LSY-2002-Y-2, nro 70/2004/1 ja dnro LSY-2005-Y-285, nro 28/2008/1; dnro LSY-2005-Y-287, nro 29/2008/1) velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja muuttaa ympäristölupien lupamääräykset kokonaisuudessaan kuulumaan seuraavasti. Toiminnanharjoittajan maksettavaksi määrätään kalatalousmaksu.

112 (155) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kuormitus vesiin ja viemäriin 1. Prosessijätevedet, lauhdevedet, jäädytystornien poistovedet, kaatopaikkojen suoto-, valuma- ym. vedet, yhtiön hallinnassa olevien tehdasalueen päällystettyjen alueiden hulevedet, pohja- ja orsiveden suojapumppausvedet sekä muut likaantuneet vedet on kerättävä talteen ja hyödynnettävä prosessivetenä tai johdettava jäteveden käsittelyyn yhtiön jätevedenpuhdistamolle (kemikaalitehtaan prosessijätevedet, kemikaalitehtaan alueen päällystettyjen alueiden hulevedet) tai Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle (Torttilan kaatopaikan kaatopaikkavedet, nikkelitehtaan alueen hulevedet, liuottamon jäähdytysvesitornien poistovesi) ennen niiden johtamista suurteollisuusalueen läntisen viemärin kautta Kokemäenjokeen ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistojärjestelmän mukaisesti ilmaistuna kohdassa N = 6809216, E = 239434. Ympäristönsuojelulain 62 :n 2 momentin tarkoittamassa ennalta arvaamattomassa poikkeustilanteessa voi vähäisesti likaantuneita vesijakeita, kuten pitkäkestoisen rankkasateen aiheuttamia muita kuin sateen alkuvaiheen hulevesiä, valvontaviranomaisen kanssa sopimalla johtaa käsittelyn ohi, mikäli puhdistamon toiminnan varmistaminen sitä edellyttää ja ohituksen voi katsoa olevan poikkeustilanteen hallinnan ja kokonaiskuormituksen kannalta perusteltua. 2. Yhtiöllä tulee olla riittävä jätevesienkäsittely- ja jätevesien tasaus/varoallaskapasiteetti. a. Yhtiön toiminnassa muodostuvat lupamääräyksessä 1 kuvatut prosessijätevedet, joita ei johdeta Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle, tulee käsitellä siten, että puhdistamolta läntisen viemärin kautta Kokemäenjokeen johdettavan jäteveden haitallisten aineiden pitoisuudet ja kokonaiskuormitus sekä määräyksessä 1 sanotuista mahdollisista ohitusvesistä aiheutuva kuormitus ovat 31.12.2018 asti enintään seuraavat: Nikkeli ja koboltti yhteensä 1,5 kg/d ammoniumtyppi 80 t N /a sulfaatti (SO 4 2- ) 3 000 t/kk. kuukausikeskiarvona laskettuna Nikkelituotannon uuttoliuoksessa epäpuhtautena esiintyvää uraania on otettava talteen ja käsiteltävä tässä päätöksessä esitetyllä tavalla siten, että tuotannosta aiheutuva uraanin päästö Kokemäenjokeen on mahdollisimman vähäinen. b. Yhtiön toiminnassa muodostuvat lupamääräyksessä 1 kuvatut prosessijätevedet, joita ei johdeta Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle, tulee käsitellä siten, että puhdistamolta läntisen viemärin kautta Kokemäenjokeen johdettavan jäteveden haitallisten aineiden pitoisuudet ja kokonaiskuormitus sekä määräyksessä 1 sanotuista mahdollisista ohitusvesistä aiheutuva kuormitus kuukausikeskiarvona laskettuna ovat 1.1.2019 alkaen enintään seuraavat:

113 (155) Parametri Pitoisuus (mg/l) Kokonaiskuormitus Arseeni 0,30 0,05 kg/d Kadmium 0,10 Koboltti 0,50 0,50 kg/d Kupari 0,50 Elohopea 0,05 Nikkeli 2,0 1,0 kg/d Lyijy 0,50 Sinkki 1,0 Uraani 0,8 kg/d Sulfaatti 3 000 t/kk Ammoniumtyppi 6,50 t N /kk Kokonaiskuormitukseen lasketaan mukaan jäähdytysvesiviemäriin johdettavat likaantuneet vesijakeet, kuten häiriöpäästöt. Tuotantoprosesseja ja jätevedenkäsittelyprosesseja on käytettävä ja huollettava siten, että kuormitus vesistöön jää pieneksi ja puhdistusteho pysyy mahdollisimman korkeana kaikissa tilanteissa. 3. Yhtiön toiminnassa muodostuvat puhtaat vesijakeet, kuten likaantumattomat jäähdytysvedet ja puhtaat lauhdevesijakeet ja mahdolliset myöhemmin tunnistettavat likaantumattomat hulevedet (kuten mahdolliset pysäköintialueiden hulevedet) on johdettava suurteollisuusalueen jäähdytysvesiviemärin kautta Kokemäenjokeen ETRS-TM35FIN tasokoordinaatistojärjestelmän mukaisesti ilmaistuna kohdassa noin N=6808783, E=239767. Yhtiön tulee toimittaa 31.12.2015 mennessä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle selvitys suurteollisuusalueen jäähdytysvesiviemäriin omasta toiminnasta johdettavista vesijakeista, käsittäen mm. vesijakeiden määrän ja laadun sekä jakeiden poikkeus- tai häiriötilanteissa mahdollisesti tapahtuvaa likaantumista koskevan riskinarvion. Vesijakeet, joita ei voi pitää puhtaina, tulee johtaa lupamääräyksen 2 mukaisesti jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi tai muulla tavoin estää mahdollinen päästö esimerkiksi varustamalla avoimet jäähdytysvesijärjestelmät suljetulla toisiokierrolla tai muulla teknisesti vastaavantasoisella järjestelyllä. Prosessit ja järjestelmät, joista voi edellä mainitun riskinarvion perusteella aiheutua merkittävää päästöä, tulee korjata 30.6.2016 mennessä. 4. Yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa muodostuva talousjätevesi on johdettava yleiseen viemäriverkkoon tehdyn sopimuksen ehtoja noudattaen. Muiden kuin talousjätevedeksi katsottavien vesijakeiden johtaminen yleiseen viemäriverkkoon on kielletty. 5. Yhtiöllä tulee olla riittävä kapasiteetti hulevesien johtamiselle, käsittelylle ja pidättämiselle (tasaamiselle). Riittäväksi hulevesiallastilavuudeksi (tasausallastilavuudeksi) katsotaan tilavuus, jolla laskennallisesti tilastollinen suurin 50 vuoden sadanta (60 min ja 120 min) saadaan johdetuksi hallitusti hulevesialtaan kautta jätevedenpuhdistamolle tai muuhun soveltuvaan käsittelyyn ennen Kokemäenjokeen johtamista. Hulevesiallastilavuus tulee

114 (155) olla käytettävissä siten, että allas tulee sadetapahtuman jälkeen ajaa viipymättä tyhjäksi jätevedenpuhdistamon kapasiteetin sallimissa rajoissa. 6. Viemäröitävä jätevesi ei saa sisältää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (Vna 1022/2006) liitteen 1 kohdassa A) tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 kohdissa C) ja D) tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kalassa. 7. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä käyttämänsä jäte- ja hulevesiviemäriverkoston kunnosta. Mahdolliset huonokuntoiset viemärit tulee kunnostaa ja vetoisuudeltaan puutteelliset jätevesi- tai hulevesiviemärit uusia. Tehdyistä tarkastuksista ja korjauksista on tehtävä merkintä lupamääräyksessä 68 tarkoitettuun käyttöpäiväkirjaan. 8. Yhtiön tulee tehostaa 1.1.2018 mennessä toiminnassa sekä prosessien häiriötilanteissa muodostuvien prosessijätevesien hallintaa. Luvan haltijan tulee toimittaa häiriötilanteiden hallintaa, käsittelyn tehostamista ja käsiteltävien vesijakeiden mahdollista esikäsittelyä ja mahdollista vesijakeiden puhdistamoiden välistä jakoa koskeva asiantuntevan ulkopuolisen tahon laatima suunnitelma toteuttamisaikatauluineen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2015 mennessä. Suunnitelmaan tulee lisäksi liittää hulevesialtaan tilavuuden riittävyyttä koskeva lupamääräyksen 5 mukainen laskelma, sekä suunnitelma toimenpiteistä, joilla puhdistamo suoriutuu lupamääräyksen 2 kohdan b mukaisista parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavista värimetalliteollisuuden jätevesien haitallisten aineiden käsittelytulosvaatimuksista ilman hulevesien laimentavaa vaikutusta. Tehostamissuunnitelma voi myös koostua toimenpiteistä kuormituksen nykyistä optimoidummaksi jakamiseksi teollisuusalueen puhdistamoiden kesken. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa täydentää lupamääräyksiä suunnitelman perusteella. Päästöt ilmaan 9. Ammoniakin kokonaispäästö ilmaan saa olla enintään seuraava: a. Ammoniakin kokonaispäästö ilmaan nikkelin vetypelkistyksestä (erotinlaitteet 211, 221, 241, 271, 273 ja 291) saa olla enintään 200 t/a. b. Ammoniakin kokonaispäästö ilmaan kemikaalitehtaalta saa yhteensä olla enintään 50 t/a. 10. Hiukkasten pitoisuus poistokaasuissa saa vuorokausikeskiarvoksi mittausjakson keskiarvona laskettuna olla enintään seuraava: a. Seuraavissa päästöpisteissä 31.12.2018 asti - 5 mg/nm 3 SU ja LSU -liuottamoiden päästöpisteet, kuten päästö pesureilta PE31, VP52, VP91 ja VP92. - 5 mg/nm 3 : Pelkistämön päästöpisteet, kuten päästö pussisuodattimilta ja jälkisuodattimilta ja keskuspölynpoistosta PSS211, PSS221 ja PSS212.

115 (155) - 5 mg/nm 3 : Kemikaalitehtaan päästöpisteet, kuten yleispesuri PES3851. b. Seuraavissa päästöpisteissä 1.1.2019 alkaen: - 1 mg/nm 3. SU ja LSU -liuottamoiden päästöpisteet, kuten päästö pesureilta PE31, VP52, VP91 ja VP92. - 4 mg/nm 3 : Pelkistämön päästöpisteet, kuten päästö pussisuodattimilta ja jälkisuodattimilta ja keskuspölynpoistosta PSS211, PSS221 ja PSS212. - 4 mg/nm 3 : Kemikaalitehtaan päästöpisteet, kuten yleispesuri PES3851. 11. Toiminnasta aiheutuva nikkelin päästö ilmaan elektrolyysistä yleisilmanvaihdon kautta saa olla enintään 2 200 kg/a. Luvan haltijan tulee 31.12.2018 mennessä toimittaa toimivaltaiselle lupaviranomaiselle teknistaloudellinen selvitys toimenpiteistä ja aikatauluista, joilla elektrolyysistä ilmaan vapautuvan nikkelin määrä saadaan vähennetyksi tasolle 1 000 kg/a. Suunnitelmaan on sisällyttävä perusteltu ehdotus toteuttamisaikataulusta. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella muuttaa ja täydentää ympäristölupaa. 12. Toiminnasta aiheutuva haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästö tulee rajoittaa mahdollisimman pieneksi. Kalsium- ja kobolttiuuton haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC, kerosiini) päästö saa olla enintään 70 t/a. 13. Lupamääräyksessä 10 asetettuja päästörajoja katsotaan noudatetun, kun kertamittauksissa päästöraja-arvoon verrannollinen mittausjakson pitoisuus ei ylitä raja-arvoa. Kertamittausten päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta. Päästörajat on asetettu kuivassa poistokaasussa ja vallitsevassa happipitoisuudessa aritmeettisena keskiarvona. Lupamääräyksissä 9, 11 ja 12 asetettuja päästörajoja katsotaan noudatetun, kun liitteessä 4 olevassa tarkkailusuunnitelmassa kuvatuilla ja lupamääräyksen 57 mukaisilla menetelmillä määritetty ja laskettu päästö ei ylitä raja-arvoa. Kaikkia em. raja-arvoja annettaessa on otettu huomioon mittausepävarmuus. Kokonaispäästöjen laskennassa ja raportoinnissa on käytettävä mitattuja pitoisuuksia. 14. Kaikkien ilmaan johdettavien päästöjen erotinlaitteiden tulee olla normaalitoiminnassa vähintään 98 prosenttia laskettuna kuukauden käyntiajasta. Määräys on laitekohtainen. Melu ja tärinä 15. Toiminnasta ei saa aiheutua sellaisia melupäästöjä, joista johtuen ekvivalenttimelutaso (LAeq) yhdessä muiden suurteollisuusalueen toimijoiden toiminnoista aiheutuvien melupäästöjen kanssa lähimpien asuintalojen pihalla päiväaikaan (klo 7.00 22.00) ylittää 55 db ja yöaikaan (klo 22.00 7.00) 50 db. Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista tässä lupamääräyksessä annettuun raja-arvoon.

116 (155) Jätehuoltoa koskevat yleiset määräykset 16. Jätehuollossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulaissa (527/2014), jätelaissa (646/2011) ja niiden nojalla ennetuissa asetuksissa annettuja jätehuoltoa koskevia yleisiä vaatimuksia, kuten: Jätejakeiden luokittelu a) Toiminnassa syntyvistä ja käsiteltävistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä jätelain 119 :n edellyttämät tiedot, jotka on säilytettävä vähintään 6 vuotta. b) Vaaralliset jätteet on varastoitava erillään toisistaan suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetulla ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. c) Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia jätelain 121 :n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään 3 vuotta. d) Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa jätteen vastaanottamiselle. Loppukäsittelyyn toimitettavasta muusta kuin kotitalousjätteeseen verrattavasta jätteestä on esitettävä kaatopaikkakelpoisuus kaatopaikan pitäjälle ja pyynnöstä valvontaviranomaiselle. e) Jätteiden määrä tulee selvittää punnitsemalla tai tarkkailusuunnitelmassa hyväksytyllä menetelmällä. 17. Syntyvät jätteet, mukaan lukien prosessijätejakeet ja jätteiksi luokiteltavat sivutuotteet tulee luokitella valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaisiin nimikkeisiin. Jäljempänä mainitut luokitellaan jätenimikkeisiin seuraavasti: - Cafe (kalkkistabiloitu nikkelipitoinen rautasakka) 11 02 07* - Sufe (kalkkistabiloitu nikkeli- ja sinkkipitoinen rautasakka) 11 02 07* - Meca (metallikarbonaattisakka) 11 02 07* - Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat suodatinkankaat 15 02 02* - Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat suursäkit 15 02 02* Luettelossa tähdellä merkityt on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. 18. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää yhtiön hallinnassa olevalla alueella suurteollisuusalueelta kaivettavan maa-aineksen laatu toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla ennen maa-aineksen pois kuljettamista. Paikaltaan kaivettujen pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden käytöstä tehdasalueen rakenteissa, kuten meluvalleissa on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista esitettävä suunnitelma toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

117 (155) Jätteeksi luokitellut raaka-aineet 19. Tuotannossa voidaan käyttää raaka-aineina jätteiksi luokiteltuja liitteessä 5 mainittuja jakeita, kuten nikkelisuoloja, -sakkoja sekä ns. sekundäärejä, enintään 300 000 t/a. Jätteeksi luokiteltujen muiden kuin omassa toiminnassa syntyneiden raaka-aineiden alkuperä, määrä ja laatu on raportoitava vuosittain toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle. Kaatopaikkaa ja loppukäsittelyä koskevat yleiset määräykset 20. Yhtiön Torttilan kaatopaikka (altaat III, IV ja V) luokitellaan vaarallisen jätteen kaatopaikaksi, jossa saa loppukäsitellä vain määräyksessä 17. erikseen nimeltä mainittuja jätteitä. Em. jakeiden lisäksi tehdasalueelta peräisin olevaa orgaanisesta aineksesta puhdistettua betonijätettä ja maaainesta voidaan loppukäsitellä kaatopaikoilla siinä laajuudessa, kun kaatopaikkojen kulkuteiden kantavuuden parantaminen edellyttää ja jätteet täyttävät kyseiselle kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Kyseisten jätejakeiden mahdollinen murskaus tulee suorittaa ennen niiden toimittamista kaatopaikalle. 21. Vaarallisen jätteen kaatopaikalla loppukäsiteltävän jätteen tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (331/2013) liitteen 3 taulukon 7 mukaiset liukoisuusominaisuuksien raja-arvot ja taulukon 8 mukaiset muut vaatimukset. Kaatopaikalla loppukäsiteltävät jäte tulee stabiloida siten, että jäte täyttää valtioneuvoston kaatopaikoista annetun asetuksen (331/2013) 32 :ssä määritellyt kelpoisuusvaatimukset, joiden täyttyminen on osoitettu asetuksen 16 20 :n mukaisesti. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet, ml. suursäkkien ja suodatinkankaiden kemikaalijäämät eivät saa aiheuttaa kaatopaikalla ph:n alenemista. 22. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden edellyttämä stabilointi tulee tehdä kalkitsemalla kaatopaikalla ja viimeistään 1.1.2017 alkaen tehdasalueella siten, että sakan ja kalkin seos on mahdollisimman homogeeninen ja seoksen ph on vähintään 9,3. 23. Kaatopaikkavesien hallinta ja käsittely on järjestettävä valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 5 :n 1 3 momentin edellyttämällä tavalla. Kaatopaikan altaat III, IV ja V tulee varustaa lopettamisen jälkeenkin kaivoilla, jota kautta vesi tulee pumpata kaatopaikka-altaista mahdollisen tasausaltaan kautta edelleen jätevedenkäsittelyyn siten, että altaan sisäpuolelle ei kerry vettä. Kaatopaikan puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteestä ja kaatopaikkavesistä. Kaatopaikan pohjarakenteita koskevat määräykset 24. Kaatopaikalle tulee tiivistetyn kuparihienokuonan (rikastushiekan) ja kantavien pohjarakenteiden päälle rakentaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (331/2013) 6 :n mukaiset pohja- ja pintarakenteet. Pohjarakenteet on rakennettava seuraavasti (alhaalta ylöspäin): pohjan tiivistyskerros (paksuus 1m, k 1 10-9 m/s), keinotekoinen eriste, sekä kuivatuskerros (paksuus 0,5 m, k 1x10-3 m/s).

118 (155) Vaihtoehtoisesti tiivisaltaiden (ml. tasausallas) pohjarakenteet voidaan rakentaa siten, että mineraalista tiivistyskerrosta ja keinotekoista eristettä vastaavaksi rakenteeksi tiivistetyn kuparihienokuonakerroksen päälle rakennetaan kokonaisuutena vedenläpäisevyydeltään edellä esitetyt vaatimukset täyttävä rakenne, jossa on vesitiivis asfaltti 50 mm (k < 5 10-11 m/s) ja vesitiivis asfaltti 40 mm (k < 1 10-11 m/s), joiden tyhjätila on alle 3 %. Tiivisterakenteiden päälle tulee tehdä 300 mm rakeistetusta nikkelikuonasta em. vedenläpäisevyysvaatimuksen täyttävä kuivatuskerros, jonka päälle on asennettava suojageotekstiili. 25. Lopullisen kaatopaikka-altaan III rakentamista ja korottamista koskeva suunnitelma käytettävine rakennusmateriaaleineen on esitettävä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi vähintään 10 kk ennen rakentamisen aiottua aloittamista. Suunnitelmaan on liitettävä selvitys mahdollistesta aiemmin rakennetun tasausaltaan rakenteiden hyödyntämisestä lopullisissa kaatopaikkarakenteissa. 26. Rakenteet on tehtävä ja uudet altaat otettava käyttöön siten, että tiivistysrakenteen toiminta ei sen jäätymisen seurauksena vaarannu. 27. Pohjarakenteita koskevat yksityiskohtaiset laadunvalvontasuunnitelmat sekä suunnitelmat mahdollisista korotuksista ja välitäytöistä tulee toimittaa toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään 3 kk ennen rakenteiden rakentamisen aloittamista. 28. Uusien pohjarakenteiden rakentamisen aikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Loppukäsittely kaatopaikalla voidaan aloittaa, kun toimivaltainen valvontaviranomainen on riippumattoman valvojan yhteenvedon ja laadunvalvontakokeiden tulosten perusteella todennut rakenteen täyttävän sille luvassa asetetut vaatimukset. Kaatopaikan pintarakenteita koskevat määräykset 29. Kaatopaikalle tai sen osalle on loppukäsittelyn päätyttyä rakennettava valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 7 :n mukaiset pintarakenteet 5 vuoden kuluessa loppukäsittelyn päättymisestä. Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) liitteen 1 kohdassa 2 annetuista pintarakenteiden yleisistä vaatimuksista ja jäljempänä määrätystä poikkeavat pintarakenteet edellyttävät toimivaltaisen lupaviranomaisen hyväksynnän. Yksityiskohtainen suunnitelma vaihtoehtoisesta rakenteesta ja sen ominaisuuksista on toimitettava toimivaltaisen lupaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään 12 kk ennen suojarakenteiden rakentamisen aloittamista. Suunnitelmaan on liitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja ja mahdollisen jätemateriaalin käyttöä koskeva riskinarviointi. 30. Vaarallisen jätteen kaatopaikan pintarakenteessa on oltava 0,5 m mineraalinen tiivistyskerros, jonka vedenläpäisevyys on k 1 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava 2 mm HDPE-muovi tai muu ominaisuuksiltaan vastaava keinotekoinen eriste.

119 (155) 31. Kaatopaikan pinnan tiivistysrakenteen päälle on asennettava 0,5 m kuivatuskerros, jonka vedenläpäisevyys on k > 1 10-3 m/s. 32. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava 1,0 m pintakerros. Pintakerros on nurmetettava. Kerroksen alaosan on oltava laadultaan sellainen, ettei se sekoitu kuivatuskerrokseen. Tarpeen mukaan kerrokset on erotettava toisistaan tarkoitukseen soveltuvalla geotekstiilillä. 33. Lopulliseen tasoon täytetyn kaatopaikan jätetäytön lakiosa on muotoiltava kauttaaltaan ulkoreunoja kohti viettäväksi siten, että lakiosan kaltevuuden on oltava vähintään 1:20. 34. Pinnan kaltevuuden on oltava luiskaosissa 1:2,5 tai loivempi. Luiskaosien pengerrys tulee toteuttaa siten, että varmistetaan pengerryksen vakavuus ja mahdollisimman tehokkaasti estetään sadevesien imeytyminen penkereeseen ja jätetäyttöön. Penkereen pintarakenteen tulee olla osa kaatopaikan lopullista pintarakennetta. 35. Pintarakenteen painumien seuraamiseksi tulee lopulliseen tasoon täytetylle kaatopaikalle asentaa ennen pintarakenteiden tekemistä yksi painumalevy jokaista 5 000 m 2 :ä kohden. 36. Kaatopaikan pintarakenteita koskevat yksityiskohtaiset rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelmat tulee toimittaa toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään 3 kk ennen rakentamisen aloittamista. 37. Pintarakenteiden rakentamisenaikainen laadunvarmistus on annettava riippumattoman valvojan tehtäväksi. Kaatopaikka ja loppukäsittelyä koskevat määräykset 38. Torttilan kaatopaikan enimmäiskorkeus saa pintarakenteet mukaan lukien olla korkeintaan tasolla +50 N60. Enimmäiskorkeuteen ei sisällytetä alueen kasvillisuutta. 39. Kaatopaikalle saa rakentaa yhtiön olemassa olevien altaiden IV ja V lisäksi altaan III ja kaatopaikkavesialtaan, sekä korottaa altaita III, IV ja V siten, että em. kolme allasta ovat yhteiseltä nettotilavuudeltaan noin 467 000 m 3. Nettotilavuuteen ei lasketa alueella sijaitsevaa Boliden Harjavalta Oy:n käytössä olevaa ferriarsenaattisakka-allasta 5. 40. Kaatopaikalla loppukäsiteltävät sakat on peitettävä kalkilla päivittäin. Maisema- ja pölyhaittojen vähentämiseksi kaatopaikka-altaiden luiskat tulee nurmettaa rakentamisen ja korotusten yhteydessä. Loppukäsittelyn päättymistä koskevat määräykset 41. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle loppukäsittelyn päättymisestä kaatopaikalla tai sen osalla viimeistään 12 kk ennen loppukäsittelyn suunniteltua päättymistä. Loppukäsittelyn päättyessä kaatopaikalla tai sen osalla tulee valvontaviranomaiselle toimittaa kaatopaikan sulkemissuunnitelma, esitys sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta ja

120 (155) valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 41 :n tarkoittama perustilaselvitys. Pintarakenteita koskevaan suunnitelmaan on liitettävä kaatopaikan painumaseurannan tulokset, tiedot kaatopaikan vesipinnan korkeudesta sekä arvio painuman kehittymisestä. 42. Toiminnanharjoittajan on vastattava toiminnan lopettamisen jälkeen kaatopaikan hoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin toiminnasta aiheutuu haitallisten aineiden päästöjä, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan. Kaatopaikan vakuus 43. Toiminnanharjoittajan on asetettava kullekin kaatopaikalle tai sen osalle ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle vakuus jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuutena hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43a-43c :n mukaisesti. Vakuudet annetaan vuoden 2014 maarakennusindeksiin sidottuna ja indeksitarkistus on tehtävä viiden vuoden välein, ellei vakuutta tällä välillä muusta syystä ole tarkistettu. 44. Toiminnanharjoittajan on pidettävä Torttilan kaatopaikan käytössä olevien altaiden osalta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa päätöksessä (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) kaatopaikan peittämisestä aiheutuvat kustannukset kattavaksi arvioitu ja määrätty vakuus (29 /m 2 ) voimassa kaatopaikan sulkemiseen ja asianmukaiseen peittämiseen asti sekä korottaa vakuutta 30.5.2015 mennessä siten, että laskentaperusteena käytetään 30 /m 2. Kaatopaikan osan nimi Kaatopaikan osan pintaala (m 2 ) Asetetun vakuuden laskentaperuste ( /m 2 ) Asetettu vakuus ( ) Tarkistettu laskentaperuste ( /m 2 ) Tarkistettu vakuus ( ) Allas IV 17 000 29 493 000 30 510 000 Allas V 22 000 29 638 000 30 660 000 Allas III 16 000 - - 30 480 000 Torttilan kaatopaikan altaan III osalta korotetun vakuuden tulee olla asetettuna ennen sen käyttöönottoa. Kaatopaikan tai sen osan käytöstä poistaminen lupaviranomaisen hyväksymän sulkemissuunnitelman mukaisesti vähentää edellytetyn vakuuden määrää suljetun alan (m 2 ) mukaisesti. 45. Toiminnanharjoittajan tulee edellä mainitun lisäksi 31.5.2015 mennessä asettaa kaatopaikkavesien keräilyä, käsittelyä ja tarkkailuja koskeva vakuus, jonka suuruus on altaiden III, IV ja V, sekä näiden mahdollisten välitäyttöjen osalta 150 000 euroa. Kaatopaikkavesien keräilyä, käsittelyä ja tarkkailuja koskevat vakuudet on sidottu vuoden 2014 palvelujen tuottajahintaindeksiin. Vakuus on tarkistettava joka kymmenes vuosi kaatopaikan peittämisen hyväksymiseen asti. Kaatopaikkavesien keräilyä, käsittelyä ja tarkkailuja koskevan vakuuden on oltava voimassa kaatopaikan sulkemisen jälkeisen tarkkailun

121 (155) Varastointia koskevat määräykset ja muun jälkihoidon päättymiseen saakka. Vakuutta voi toimivaltaisen valvontaviranomaisen päätöksellä pienentää seitsemällä prosenttiyksiköllä (7 %-yks) joka kymmenes (10.) vuosi ja vapauttaa kokonaisuudessaan aikaisintaan 30 vuoden kuluttua allasalueen käsittäen altaat III, IV ja V välitäytöt mukaan lukien, mikäli tarkkailutuloksista ei muuta ilmene eikä vakuutta ole em. tarkoitukseen käytetty. Hakemus loppuvakuuden palauttamisesta tulee toimittaa lupaviranomaiselle. 46. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet, hyödynnettävät jätemateriaalit, kemikaalit ja polttoaineet sekä muodostuvat jätteet on varastoitava siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin siten, että maaperän pilaantuminen häiriötilanteissa estyy. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä. 47. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien lastaus- ja purkupaikat on varustettava riittävällä, tilavuudeltaan suurimman säiliön tilavuutta vastaavalla tai kemikaaliviranomaisen edellyttämällä varoallastilavuudella ja muilla tarpeellisilla varojärjestelmillä niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään ja edelleen pohjaveteen tai viemäriin ja edelleen Kokemäenjokeen. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 48. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee tai voi päästä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle sekä Harjavallan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Harjavallan pelastusviranomaisille. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. 49. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava keräyslaitteisto ja riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Muut päästöjä ja riskejä vähentävät määräykset 50. Yhtiön tulee toteuttaa orsivesien keräys- ja suojapumppaus oman toimintansa osalta yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n kanssa. Likaantuneet

122 (155) orsivedet tulee johtaa prosessiin tai asianmukaiseen käsittelyyn lupamääräyksen 1 mukaisesti. 51. Yhtiön tulee esittää perusteltu arvio hajapäästöinä ympäristöön leviävän pölyn määrästä, laadusta, syntypaikoista ja merkityksestä ympäristökuormitukseen. Selvityksen tulee sisältää esitys keinoista, kustannuksista ja aikatauluista, miten tehdasalueella ja kaatopaikalla muodostuvia hiukkasten hajapäästöjä voidaan edelleen vähentää. Selvitys on toimitettava toimivaltaiselle lupaviranomaiselle viimeistään 29.2.2016. Selvityksen voi tehdä yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n kanssa. 52. Yhtiön on jatkettava toimintaan liittyvien ympäristöriskien selvittämistä ja toteutettava tarpeelliset toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Seuraava perusteellinen ympäristöriskien kartoitus tulee toimittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viimeistään 29.6.2016. Kartoituksessa tulee erityisesti tarkastella rautasakan stabilointia, jätteen sijoitusta ja rautasakka-altaiden tiiviyttä, kemikaalien varastointia ja käyttöä tehdasalueella, uraanin poistoprosessia, hulevesien hallintaa, orsi- ja pohjavesien pilaantumista sekä pintavesien pilaantumista. Valvontaviranomainen voi saattaa asian vireille lupaviranomaisessa, ellei riskikartoitus ole riittävä tai mikäli kartoituksen perusteella toiminnasta aiheutuvat riskit edellyttävät valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan ympäristöluvan muuttamista. Ympäristöriskien kartoitus on uusittava säännöllisin väliajoin tai muuten pidettävä ajan tasalla. Ajantasainen riskianalyysi tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. 53. Mikäli tuotannossa uuttoliuokseen kertyvän uraanipitoisen liuoksen (natriumuraanikarbonaattiliuos) jalostaminen uraanipitoiseksi sakaksi (yellowcake) aloitetaan, on sitä koskeva suunnitelma esitettävä lupaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään 6 kk ennen toiminnan aiottua aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisällyttää tarkka kuvaus prosessista, siinä käsiteltävistä raaka- ja apuaineista sekä syntyvien päästöjen ja jätteiden käsittelystä ja seurannasta. Lupaviranomainen voi suunnitelman perusteella täydentää ympäristöluvan määräyksiä. Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailu 54. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksen ja tämän päätöksen liitteenä 4 olevan tarkkailusuunnitelman mukaan tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla täydennettynä. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma, joka sisältää myös tarkennetun kuormitustarkkailun jokeen johdettavan jäteveden ja jäähdytysveden osalta, on toimitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viimeistään 6 kk:n kuluttua tämän päätöksen antamisesta. Tarkkailusuunnitelmaan on liitettävä jätelain (646/2011) 120 :n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, joka sisältää mm. seuraavat tiedot: kaatopaikalle sijoitettavat jätteet sekä niiden määrän ja laadun valvonta, yksityiskohtainen kuvaus jätteiden stabilointimenettelystä ja stabiloinnin laadunvalvonnasta, kaatopaikkakelpoisuusselvitykset (tiheys, näytteenotto, analysointi), toiminta jätteenkäsittelyn häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteissa, toimenpiteet

123 (155) mahdollisissa raja-arvojen ylitystilanteissa, kaatopaikkarakenteiden tarkistukset sekä valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla muut valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) 25 :n tarkoittamat ja muut tiedot. Jokeen johdettavan jäte- ja jäähdytysveden tarkkailun tulee perustua riippumattomassa akkreditoidussa laboratoriossa tehtyihin määrityksiin. Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla niin, että se vastaa todellisia käytäntöjä. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analyysit tulee suorittaa standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Standardimenetelmistä poikkeavien menetelmien käyttö tulee olla tarkkailuohjelmassa hyväksytty. Mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä tulee pitää yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpitoon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Vesijakeiden käyttö- ja kuormitustarkkailu 55. Yhtiön jätevedenpuhdistamolta Kokemäenjokeen läntistä viemäriä pitkin johdettavia jätevesiä ja ohitusvesiä tulee tarkkailla tällä päätöksellä hyväksytyn liitteessä 4 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevesistä tulee ottaa jatkuvatoimisesti osanäytteitä, joista tulee koostaa vähintään vuorokauden mittaiset vesimääräpainotteiset kokoomanäytteet. Kokoomanäytteistä tulee analysoida lupamääräyksessä 2 b mainitut parametrit, joille on määrätty enimmäispitoisuus- tai enimmäiskuormitusarvo sekä parametrit, joiden vuotuinen kokonaispäästö yhtiön toiminnoista jokeen tai muun yhtiön operoimalle jätevedenpuhdistamolle jätteiden loppukäsittely, hulevedet, ohitusvedet ja jäähdytysvedet huomioon ottaen on vähintään 10 % Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006/EY) liitteen 2 parametriluettelon kynnysarvosta veteen. Kokoomanäytteistä on lisäksi analysoitava kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ph, sähkönjohtavuus ja kiintoaine. 56. Yhtiön toiminnoista jäähdytysvesiviemäriin johdettavia jäähdytys- ja lauhdevesiä tulee tarkkailla vähintään tällä päätöksellä hyväksytyn liitteessä 4 esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Yhtiön jäähdytys- ja lauhdevesistä tulee ottaa päivittäin osanäytteitä, joista tulee koostaa korkeintaan kuukauden mittaiset vesimääräpainotteiset kokoomanäytteet. Kokoomanäytteistä tulee analysoida lupamääräyksessä 2 b mainitut parametrit, joille on määrätty enimmäispitoisuus- tai enimmäiskuormitusarvo sekä parametrit, joiden vuotuinen kokonaispäästö yhtiön toiminnoista jokeen tai muun yhtiön operoimalle jätevedenpuhdistamolle jätteiden loppukäsittely, hulevedet ja jäähdytysvedet huomioon ottaen on vähintään 10 % Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006/EY) liitteen 2 parametriluettelon kynnysarvosta veteen. Kokoomanäytteistä on lisäksi analysoitava kokonaistyppi, kokonaisfosfori, ph, sähkönjohtavuus ja kiintoaine. Analyysimenetelmänä tulee käyttää menetelmää, jonka

124 (155) määritysraja (LOQ) on riittävän alhainen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006/EY) edellyttämän kuormituksen raportoinnin arvioimiseksi siten, että määritysrajapitoisuudella tulee voida laskea kuormitus, joka ylittää 10 % em. asetuksen kynnysarvosta. 57. Yhtiön toiminnoista Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavia jäte- ja hulevesiä tulee tarkkailla tällä päätöksellä hyväksytyn liitteessä 4 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Yhtiön toiminnoista Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavista jätevesijakeista tulee ottaa päivittäin osanäytteitä, joista tulee koostaa korkeintaan viikon mittaiset kokoomanäytteet siten, että kokonaiskuormitus jätevedenpuhdistamolle mahdollisimman hyvin tiedetään. Kokoomanäytteistä tulee analysoida parametrit, joiden vuotuinen kokonaispäästö muun yhtiön operoimalle jätevedenpuhdistamolle on vähintään 10 % Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006/EY) liitteen 2 parametriluettelon kynnysarvosta veteen. Kokoomanäytteistä on lisäksi analysoitava ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, sulfaatti, ph, sähkönjohtavuus ja kiintoaine, sekä As, Co, Cu, Pb, Ni, Zn ja U. Analyysimenetelmänä tulee käyttää menetelmää, jonka määritysraja (LOQ) on riittävän alhainen kokonaiskuormituksen kannalta oleellisten pitoisuuksien määrittämiseksi. Yhtiön hallinnassa olevilta piha-alueilta Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavien hulevesijakeiden määrää ja laatua tulee tarkkailla siten, että niistä aiheutuva kokonaiskuormitus jätevedenpuhdistamolle riittävän hyvin tiedetään. Hulevesistä otetuista näytteistä tulee vähintään neljännesvuosittain analysoida parametrit, joiden vuotuinen kokonaispäästö yhtiön toiminnoista kokonaisuudessaan Boliden Harjavalta Oy:n operoimalle jätevedenpuhdistamolle on vähintään 10 % Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006/EY) liitteen 2 parametriluettelon kynnysarvosta veteen. Kokoomanäytteistä on lisäksi analysoitava ammoniumtyppi, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, sulfaatti, ph, sähkönjohtavuus ja kiintoaine. Analyysimenetelminä tulee käyttää menetelmiä, joiden määritysraja (LOQ) on riittävän alhainen kokonaiskuormituksen kannalta oleellisten pitoisuuksien määrittämiseksi. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu 58. Ilmaan johdettavien päästöjen päästötarkkailua on jatkettava vähintään päätöksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti ja siten, että seuraavat vähimmäisvaatimukset täytetään: - Elektrolyysihallin työhygieenisiin mittauksiin ja yleisilmanvaihdon laskennalliseen ilmamäärään perustuva nikkelipäästö tulee laskea vähintään kahdesti kuukaudessa ja vähintään kolmessa eri pisteessä tehtyjen mittausten nikkelipitoisuuksien keskiarvon mukaan siten, että

125 (155) mittausten perusteella lasketun arvion voi katsoa edustavan mahdollisimman hyvin hallista poistuvaa ilmaa. - Nikkelin pelkistyksen autoklaaveista poistuvan ammoniakin määrä tulee mitata kuukausittain. Mittausten tulee perustua eurooppalaiseen standardin mukaiseen menetelmään. - Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästö (VOC) pelkistämön kobolttija kalsiumuuttojen poistopuhaltimelta tulee mitata vähintään kahdesti vuodessa ennalta ilmoittamattomana ajankohtana. - Nikkelin päästö ilmaan kemikaalitehtaan yleispesurilta tulee mitata vähintään kuukausittain. - Rikkivedyn päästö ilmaan tulee mitata vähintään kahdesti vuodessa Mittaukset ja soveltuvin osin mittausten laadunvarmistus on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen muu yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. Kertamittausten mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta. Mittaukset on suoritettava samaa mittausmenetelmää käyttäen vertailukelpoisuuden turvaamiseksi. Mittauksen keston on oltava riittävä, jotta mittaustulos edustaa mahdollisimman hyvin puhdistuslaitoksen päästöjä. Mittauksen aikana on pidettävä kirjaa prosessin ja erotinlaitteen toiminnasta. Kertamittausten mittausraportissa on esitettävä prosessin toiminta mittausten aikana, puhdistuslaitteelle johdettavien poistokaasujen tilavuusvirrat ja pitoisuustasot puhdistamisen jälkeen (mg/nm 3 kuivaa poistokaasua), päästö (kg/h, kg/a) laskentakaavoineen. Nikkelin pelkistyksen autoklaavin ammoniakkipitoisuus ilmoitetaan kokonaispitoisuutena. Mittausraportissa on lisäksi esitettävä käytetyt mittausmenetelmät sekä niiden kokonaismittausepävarmuudet laskelmineen sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittaustulokset on toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 59. Ilmaan johdettavien ammoniakki- ja nikkelipäästöjen puhdistamiseen käytettävien kaasunpesurien pesuveden painetta, ph:ta, määrää sekä sähkönjohtavuutta ja tekstiilisuotimien poistokaasun hiukkaspitoisuustasoa on mitattava jatkuvatoimisesti. Melun tarkkailu 60. Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai nykyisten laitteiden melua lisäävistä muutoksista aiheutuva vaikutus ympäristön melutasoihin on arvioitava melupäästöjen mittauksilla ja tarvittaessa melun leviämismallilaskelmilla. Olemassa olevien melupäästölähteiden äänitehotasoa pienentävien toimenpiteiden tehokkuus on osoitettava äänitehotason mittauksilla ennen ja jälkeen vähentämistoimenpiteitä. 61. Yhtiön tulee yhdessä suurteollisuusalueen muiden toimijoiden kanssa mittauksin ja tarvittaessa mallinnuksin alueen toiminnoista aiheutuva meluvaikutus teollisuusalueen ympäröiviin asuinalueisiin. Selvityksen tulee perustua melulähteiden päästötasomittauksiin ja se tulee uusia viiden vuoden välein. Seuraava selvitys tulee toimittaa toimivaltaiselle valvonta-

126 (155) viranomaiselle 29.2.2016 mennessä. Suunnitelma meluvaikutuksen selvittämisestä on toimitettava tarkastettavaksi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle aina vähintään 2 kuukautta ennen selvityksen teon aloittamista. Jätteiden määrän ja laadun sekä kaatopaikkojen seuranta ja tarkkailu 62. Jätteiden ja Torttilan kaatopaikan tarkkailua on jatkettava hakemuksen ja päätöksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti noudattaen seuraavia vähimmäisvaatimuksia: - Torttilan kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrää sekä kaatopaikka-altaiden vesitasetta ja palautusvesien määrää ja laatua on seurattava päivittäin siten, että voidaan määrittää niistä jätevedenpuhdistamolle aiheutuva kuormitus. Kaatopaikan palautusvesistä on seurattava ainakin seuraavien aineiden määrää: kupari, arseeni, sinkki, nikkeli, antimoni, lyijy ja uraani. - Torttilan kaatopaikalla loppukäsiteltävien prosessijätteiden (rautasakkojen) koostumus ja haitta-aineiden liukoisuus on määritettävä kerran kuukaudessa kokoomanäytteistä (jätteiden stabiloinnin laadunvalvonta) toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarkemmin hyväksymällä tavalla. Laadunvalvonnan tulee perustua kaatopaikalle sijoitettavaan jätteeseen siten, että näytteet otetaan kaatopaikalle sijoitettavasta stabiloidusta jätteestä. - Kaikista kaatopaikoille sijoitettavista eri jätteistä on tehtävä ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 17 19 :n mukainen perusmäärittely uudestaan aina jätteen koostumuksen muuttuessa, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein ja asetuksen 20 :n mukainen vastaavuustestaus vähintään kerran vuodessa. Seuraavat perusmäärittelyt on tehtävä 31.12.2015 mennessä ja siihen on sisällytettävä valtioneuvoston asetuksen (331/2013) liitteen 2 mukaisesti läpivirtaustesti, 2-vaiheinen ravistelutesti sekä haponneutralointikapasiteetti. Vastaavuustestauksissa on määritettävä seuraavien aineiden liukoisuudet: kupari, arseeni, sinkki, nikkeli, antimoni ja lyijy sekä uraani. - Kaatopaikan jätetäyttöä, täytön tilaa ja sisäisen vedenpinnan korkeutta on tarkkailtava kaatopaikan käytön aikana ja sen päättymisen jälkeen. Yhtiön on toteutettava kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen ympäristövaikutusten valvonta ja tarkkailu valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) 42, 44, 47, 49 :n mukaisesti. - Yhtiön tulee selvittää kaatopaikan altaisiin IV ja V sijoitetun sakan stabiloinnin onnistuminen kairausnäyttein siten, että kummaltakin sakka-altaalta otetaan vähintään viisi (5) näytettä eri aikoina tapahtuneen jätteen loppukäsittelyn vertailemiseksi. Näytteistä tulee selvittää kaatopaikkakelpoisuustestiä (perusmäärittely) soveltaen haitallisten aineiden liukoisuus eri syvyyksiltä. Selvitykseen tulee tarvittaessa liittää suunnitelma toimenpiteistä, joilla haitallisten aineiden liukoisuutta saadaan vähennettyä. Selvitys ja mahdollinen suunnitelma tulee toimittaa 29.2.2016 mennessä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

127 (155) 63. Mittaukset, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnit ja testaukset on tehtävä valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 22 23 :n mukaisesti liitteen 2 mukaisilla menetelmillä. Riippumattomien ja pätevien henkilöiden tai laitosten on vastattava jätteiden perusmäärittelyjen ja vuosittaisten vastaavuustestausten näytteenotosta ja testaamisesta. Vaikutustarkkailu 64. Kaatopaikan ympäristövaikutuksia on tarkkailtava. Yhtiön on toteutettava kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen ympäristövaikutusten valvonta ja tarkkailu valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (331/2013) luvun 7 mukaisesti. Tarkkailu on toteutettava siten, että sen perusteella voidaan arvioida päästöt kaatopaikalta ja päästöjen vaikutukset alueen pinta-, orsija pohjavesiin sekä orsi- ja pohjaveden korkeus ja virtaussuunta. Edellä mainitut asiat tulee arvioida tarkkailutuloksista vuosittain laadittavassa yhteenvedossa. Tarkkailu tulee toteuttaa yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n kanssa ja sen tulee olla osa koko tehdasalueen pinta-, orsi- ja pohjavesien tarkkailua. Tarkkailuohjelmaan on sisällytettävä kaatopaikka-alueiden pölyämisen vaikutusten seuranta. 65. Jäteveden vaikutuksia Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen tilaan on tarkkailtava toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa voidaan toistaiseksi noudattaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2.3.2010 antamaa päätöstä (dnro VARELY/28/07.00/2010) Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. 66. Jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tulee tarkkailla toimivaltaisen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellisessa tarkkailussa voidaan toistaiseksi noudattaa Varsinais-Suomen ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskusten elokuussa 2007 antamia päätöksiä (dnro 1274/5723/07 ja dnro 732/5723/07) Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymiseksi. 67. Suurteollisuusalueen pohja- ja orsivesiä tulee tarkkailla toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pohjaveden tarkkailu voidaan toistaiseksi suorittaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.12.2005 Kemira Oyj:lle, Kemira Growhow Oyj:lle, Boliden Harjavalta Oy:lle, OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Oy Aga Ab:lle yhdessä antamaa päätöstä (nro 115 YLO, dnro LOS-2005-Y-824-17) orsi- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä.

128 (155) Pohjaveden tarkkailun tulokset on toimitettava viipymättä niiden valmistuttua Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan on toimitettava yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n, Kemira Oyj:n ja Yara Suomi Oy:n kanssa ajantasaistettu pohjaveden tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Tarkkailusuunnitelma tulee päivittää ainakin seuraavien seikkojen osalta: a) Analytiikan määritysrajan (LOQ) tulee olla seurattavien metallien ja arseenin osalta korkeintaan 1 µg/l ja lisäksi Cd (LOQ<0,1 µg/l) ja Hg (LOQ<0,02 µg/l) b) vesienhoidonsuunnittelun huomioon ottaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää menetelmä Kurkelanojaan ja Kokemäenjokeen purkautuvan orsi- ja pohjaveden aiheuttaman kuormituksen selvittämiseksi tai arvioimiseksi vähintään kertaluonteisesti. Orsi- ja pohjavesitarkkailu tulee tehdä niin kattavasti, että yhtiön toiminta-alueen orsi- ja pohjaveden pinnankorkeuden sekä laadun alueelliset ja ajalliset muutokset sekä eri tekijöiden (mm. Torttilan kaatopaikan) vaikutukset niihin saadaan luotettavasti selvitetyiksi. Yhtiön tulee tarkkailla yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n kanssa myös orsivesien pumppaus- ja keräilyjärjestelmän toimintaa sekä vaikutuksia orsiveden sekä orsivesien purkuojien, mm. Kurkelanojan ja Lammasojan, veden määrään ja laatuun. 68. Toiminnan vaikutuksia Harjavallan seudun ilmanlaatuun tulee tarkkailla yhdessä ainakin Boliden Harjavalta Oy:n kanssa toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Yhteistarkkailu voidaan toistaiseksi toteuttaa yhteistarkkailuna. Ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelma tulee toimittaa toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi 6 kk kuluessa tämän päätöksen ja samanaikaisesti tämän päätöksen kanssa Boliden Harjavalta Oy:lle annetun päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ilmanlaadun yhteistarkkailussa yhtiön tulee osallistua kustannuksissa ainakin hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja hengitettävien hiukkasten raskasmetallipitoisuuksien seurantaan sekä pienhiukkasten (PM 2,5 ) seurantaan. Tarkkailu on tehtävä sellaisilla menetelmillä, että tulokset ovat vertailukelpoisia voimassa oleviin ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin. Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulee vähimmäisvaatimuksena täyttää lisäksi seuraavat edellytykset: - Harjavallan ilmanlaatua tulee seurata jatkuvasti vähintään kahdella mittausasemalla. Mittausasemien paikat tulee valita ilmanlaatuasetuksessa mainitut mittauspaikkojen sijoittamista ja väestön altistumista koskevat kriteerit huomioiden sekä hyödyntämällä laadittujen leviämismallilaskelmien tuloksia. Seuranta-asemien paikat tulee olla toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymät.

129 (155) - Pienhiukkasia (PM 2,5 ) tulee seurata jatkuvatoimisella hiukkasanalysaattorilla vähintään yhdellä mittausasemalla. - Hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) tulee seurata jatkuvatoimisella hiukkasanalysaattorilla molemmilla mittausasemilla. Mittauksien tulee tuottaa hiukkaspitoisuuden tuntiarvojen aikasarjat, joista voidaan laskea pidemmän ajan keskiarvoja. - Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) arseeni-, kadmium-, kupari- ja nikkelipitoisuuksia tulee mitata molemmilla mittausasemilla vuorokausinäyttein. Näytteitä tulee kerätä molemmilla asemilla satunnaisotannalla viikoittain. Määritykset tulee tehdä edellä mainittujen aineiden osalta niin herkin menetelmin, että todelliset pitoisuudet saadaan luotettavasti selville. 69. Yhtiön tulee osallistua Porin Harjavallan bioindikaattori- ja raskasmetalliselvityksiin nykyisessä laajuudessa vuodesta 2016 alkaen vähintään joka 8. vuosi. Vaikutustarkkailusuunnitelmassa voidaan esittää muutoksia bioindikaattoritarkkailun sisältöön ja toistoväliin ottamalla huomioon mm. edellä ilman laadun tarkkailussa edellytetyt asiat ja aikaisempien bioindikaattoritutkimusten tulokset. Kirjanpito ja raportointi 70. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 71. Kaikki mittaustulokset on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa päätöksen noudattamisen. Jätekirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi (6) vuotta. 72. Päästö- ja kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitava neljännesvuosittain toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportoinnissa on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedonsiirtoa. 73. Toiminnasta on laadittava edellistä vuotta koskeva yhteenveto, joka on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportista tulee käydä ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - tuotantomäärä (t/a), käyntiajat (h/a), raaka-aineiden ja kemikaalien tiedot ja määrät (t/a) - ilmaan johdettavien päästöt eriteltyinä päästölähteittäin (mg/nm 3, kg/a) sekä päästöjen mittaukseen käytetyt menetelmät kokonaisepävarmuuksineen - ilmaan johdettavien päästöjen erotinlaitteiden laitekohtainen kuukausittainen normaalitoiminta-aika (%), häiriötilanteiden syyt ja suoritetut toimenpiteet

130 (155) - yhteenveto poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajoista, niistä aiheutuneista päästöistä sekä toimenpiteistä, joihin tapahtumien vuoksi on ryhdytty. - selvitys energian kulutuksesta, suoritetuista energiankäytön tehostamistoimenpiteistä ja niillä saavutetusta energiansäästöstä - Kokemäenjokeen johdettu kuormitus (kg/a) ja pitoisuudet johdettavissa vesijakeissa (mg/l) - Boliden Harjavalta Oy:n puhdistamolle johdettu kuormitus (kg/a) ja pitoisuudet johdettavissa vesijakeissa (mg/l) - tiedot laitoksella syntyneiden jätteiden laadusta, määristä, ominaisjätemäärän kehityksestä sekä jätteiden toimituspaikoista - käytössä olevien kaatopaikkojen pinta-alat, tilavuudet, täyttöasteet, vesipinnan korkeus, lämpötila sekä laskelma kaatopaikan jäljellä olevasta täyttötilavuudesta. tiedot kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrästä ja laadusta sisältäen vuoden aikana laaditut kaatopaikkakelpoisuusselvitykset ja tulokset vuosittaisista vastaavuustestauksista. - seurantatuloksiin perustuva laskelma kaatopaikkojen suotovesien laadusta ja määrästä sekä kaatopaikkakohtaisesta kuormituksesta. - jätteeksi luokiteltujen raaka-aineiden alkuperä, määrä ja laatu. 74. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (166/2006/EY) raportoitavaksi vaaditut tiedot ja muut valvontaviranomaisen edellyttämät tiedot tulee toimittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle sen edellyttämällä tavalla. Tiedot on soveltuvin osin toimitettava sähköisen järjestelmän kautta. 75. Vaikutustarkkailuista on laadittava vuosittain yhteenvetoraportit seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, jollei valvontaviranomaisen kanssa toisin sovita. Vaikutustarkkailujen yhteenvetoraportit tulee toimittaa mainittujen viranomaisten lisäksi vaikutusalueen tai yhteistarkkailualueen kaupunkien ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalatalousmääräys 76. Yhtiön on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava kalatalousviranomaiselle 2 000 euron suuruinen kalatalousmaksu kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Toiminnan lopettamista koskevat määräykset 77. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle Luvanhaltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa sekä maaperän- ja orsi- ja pohjavedensuojelua koskevista

131 (155) toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten yleiset perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tällä päätöksellä on tarkistettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.3.2002 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama kemikaalitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen (nro 11/2002/2, dnro 01086), 10.12.2004 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antama nikkelituotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen, 10.12.2004 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle antaman kemikaalitehtaan jätevesistä aiheutuvien vahinkojen korvaamista koskevan päätöksen (nro 70/2004/1, dnro LSY-2002-Y-89) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle 18.10.2010 antaman koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamista koskevan ympäristölupapäätöksen (nro 39/2010/1, dnro ESAVI/205/04.08/2010) lupamääräykset vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnassa ja alueen ympäristössä tapahtuneet muutokset. Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun laitos toimii tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti.

132 (155) Ehdotuksina Kokemäenjoen Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on teollisten toimintojen osalta esitetty erityisesti isojen teollisuuslaitosten ympäristöriskien hallinnan parantaminen ja jätevesien käsittelyn tehostaminen tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä Lounais- Suomen pohjavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Järilänvuoren pohjavesialue on nimetty riskialueeksi, jolla korkeat nikkeli- ja kadmiumpitoisuudet heikentävät pohjaveden laatua. Pohjaveden nikkeli, kupari-, kadmium- ja sulfaattipitoisuuksien raja-arvot ylittyvät ja pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan huonoksi. Aluehallintovirasto katsoo, että annetut määräykset huomioon ottaen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelituotannon, kemikaalitehtaan ja kaatopaikan toiminnot eivät vaaranna Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki siten, kuin jätelain (646/2011) 148 ja 149 edellyttävät. Lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätekirjanpitoa, jäteluokitusta ja siirtoasiakirjoja koskevat säädökset liittyvät laajemmin jätehuollon koko toimintakenttään, minkä vuoksi niiden osalta on sovellettu 1.5.2012 voimaan tulleita säädöksiä. Luparatkaisussa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Jätelain 120 :n mukainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaiset tiedot on pääosin esitetty hakemuksessa ja suunnitelma on tarkastettu tässä päätöksessä. Koska hakemus on tullut vireille ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa, on em. lain voimaantulosäännösten mukaisesti hakemus käsitelty ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesti. Käsittelyssä on hakijan suostumuksella kuitenkin otettu huomioon mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti mitä laitoksen pääasiallisen toiminnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan (NFM-BREF) luonnoksessa on päästörajoista määrätty. Kemikaalitehtaan päästörajojen osalta päätöksessä on sovellettu sen toimialan vertailuasiakirjaa (CWW-BREF), josta on teollisuuspäästödirektiivin (IED) mukainen viimeinen luonnos julkaistu heinäkuussa 2014. Vertailuasiakirjojen päätelmien soveltamisen siirtymäajat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan toiminta edustaa siirtymäajan puitteissa laitoksen pääasiallisen toiminnan vertailuasiakirjan (NFM-BREF) sekä sekä muiden vertailuasiakirjojen (BREF), kuten (CWW- BREF) päätelmien (BATC) mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Lupapäätöksessä ja kertoelmaosassa (ml. lausunnot) on selkeyden ja yksiselitteisyyden vuoksi yhtenäistetty käsitteistöä seuraavasti: - Kaatopaikka (aik myös. läjitysalue, sijoitusalue)

133 (155) Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kuormitusta vesiin ja viemäriin koskevat perustelut - Torttilan kaatopaikka o Vuonna 1996 lopetetut Boliden Harjavalta Oy:n kuparihienokuona-alueet II ja III, sekä näiden päälle rakennettu ferriarsenaattisakka-alllas 5 sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n rautasakka-altaat III, IV ja V) - Erotinlaite (aik. puhdistinlaite) - Jäähdytysvesiviemäri (aik. itäinen viemäri) Lupamääräys 1. Lupamääräyksessä on määrätty toiminnassa muodostuvien likaantuneiden vesijakeiden käsittelystä joko mahdollisuuksien mukaan palauttamalla niitä prosessiin tai käsittelemällä ne yhtiön tai Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Lupamääräyksessä annetaan kuitenkin mahdollisuus ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n tarkoittamissa ennalta arvaamattomissa poikkeustilanteissa johtaa vähemmän likaantuneita vesijakeita käsittelyn ohi tilanteissa, joissa ohijuoksuttamalla vähemmän likaantuneita jakeita voidaan pelastaa puhdistamon toiminta ja minimoida kokonaiskuormitus. Lain sallima mahdollisuus on erikseen tuotu lupamääräyksenä esille, jotta luvanhaltija varautuisi em. poikkeustilanteeseen siten, että sillä olisi kyseisessä poikkeustilanteessa valmius tarvittaessa nopeastikin tehdä tarvittava päätös oikeiden vesijakeiden ohittamisesta. Ohitus edellyttää yhteydenottoa valvontaviranomaiseen, joka voi tarvittaessa antaa poikkeustilannetta koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä. Poikkeustilanteiden raportointia tarkennetaan määräyksessä 2. Hakijan tekemien selvitysten perusteella tilanne, jossa em. ohijuoksutuksiin jouduttaisiin, olisi kuitenkin tilastollisesti erittäin harvinainen. Lupamääräyksessä 1 määrätään myös jätevesiviemärin (läntisen viemärin) purkupaikan sijainti Kokemäenjoessa ETRS-TM35FIN-koordinaatistojärjestelmän mukaisesti ilmaistuna. Viemäri on suurteollisuusalueen laitosten yhteisessä käytössä ja sen purkupaikan sijainti vastaa riittävällä tarkkuudella määräyksessä esitettyä. (YSL 43 ) Lupamääräys 2. Lupamääräyksessä määrätään yleisesti toiminnanharjoittajalle velvollisuus järjestää riittävä tasaus- ja käsittelykapasiteetti toiminnassa muodostuvien jätevesien, käsittäen varsinaisten prosessijätevesien lisäksi myös muut lupamääräyksessä 1 luetellut likaantuneet vesijakeet, käsittelemiseksi. Lupamääräyksessä 2 määrätään jätevesistä aiheutuva enimmäiskuormitus Kokemäenjokeen luvan lainvoiseksi tulosta alkaen (kohta 2.a.), sekä myös jäteveden enimmäispitoisuudet (kohta 2.b.) perustuen päätelmään 14 (BATC 14) neljän vuoden kuluttua toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan (NFM-BREF) hyväksymisestä, minkä arvioidaan tapahtuvan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Lupamääräyksenä annetut enimmäispitoisuudet edustavat vertailuasiakirjan (NFM-BREF) mukaista tasoa, minkä lisäksi on edelleen määrätty myös enimmäiskuormituksesta tavalla, mikä aluehallintoviraston näkemyksen mukaan edustaa ympäristönsuojelun kannalta katsottuna pitoisuuksina annettuja arvoja tiukempaa linjaa. Kohdan 2.a mukaiset

134 (155) enimmäiskuormitusarvot vastaavat yhtiön lainvoimaisen ympäristöluvan mukaisia lukuarvoja siten kun ne on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.6.2008 antamassa päätöksessä (nro 28/2008/1, dnro LSY-2005-Y-285) muutettu, pl. ammoniumtypen enimmäismäärä, jota on nostettu hakijan esittämään arvoon. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan myös korotettu raja-arvo edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ammoniumtypen vähentäminen oleellisesti nykyisesti edellyttäisi sellaisen tekniikan käyttämistä, jota ei toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjoissa (NFM-BREF tai CWW-BREF) ole edellytetty. Lisäyksellä ei taustapitoisuudet huomioon ottaen ole merkittävää vaikutusta Kokemäenjoen pitoisuuksiin. Kemikaalitehtaan toiminta sisältyy kemianteollisuuden jätevesienkäsittelyä kuvaavan vertailuasiakirjaan (CWW-BREF, lopullinen luonnos 7/2014), jossa mm. kuparille, nikkelille ja sinkille on asetettu 10 100 kertaa tiukemmat pitoisuusrajat kuin värimetalliteollisuuden vertailuasiakirjassa (NFM-BREF). Enimmäispitoisuudet on kuitenkin määrätty laitoksen pääasiallista toimintaa kuvaavan vertailuasiakirjan (NFM-BREF) päätelmien (BATC) mukaan. Enimmäiskuormitukseen on edellytetty laskettavan yhtiön toiminnoista jäähdytysvesiviemäriin johdettava kuormitus, mikäli jäähdytysviemäriin johdetaan likaantuneita vesijakeita, ml. häiriöpäästöjä. Normaalitoiminnan osalta likaantumattomien jäähdytysvesiviemärin kautta Kokemäenjokeen johdettavien vesijakeiden raportointi on edelleen määrätty tehtävän tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti Boliden Harjavalta Oy:lle annetussa lupapäätöksessä (dnro ESAVI/147/04.08/2011). Likaantuneet vesijakeet, ml. häiriöpäästöt, on kuitenkin määrätty laskettavaksi mukaan yhtiön luparajoihin. Kohdan 2b) toimialan (NFM) parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan (BREF) mukaiset enimmäispitoisuudet rajoittavat käytännössä läntiseen viemäriin johdettavaa kuormitusta, sillä varsinaisten likaantuneiden vesijakeiden johtaminen jäähdytysvesiviemäriin on joka tapauksessa kielletty. (YSL 43 ) Yhtiön toiminnasta aiheutuva luonnonuraanikuormitus Kokemäenjokeen on raaka-aineen uraanipitoisuudesta riippuen ollut ajoittain merkittävää. Koska uraanille ei ole annettu toimialan (NFM) parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjoissa (BREF) enimmäispitoisuudelle (mg/l) raja-arvoa, ei sellaista ole tässäkään päätöksessä annettu. Uraanin kuormitukselle (kg/d) on kuitenkin annettu enimmäismäärä siirtymäajan jälkeen, minkä lisäksi on määrätty käyttämään uraanin takaisinuuttolaitteistoa siirtymäajan ajan siten, että päästö olisi mahdollisimman vähäinen. (YSL 43, YSA 37 ) Lupamääräys 3. Lupamääräyksessä on määrätty johtamaan likaantumattomat vesijakeet suurteollisuusalueen jäähdytysvesiviemärin kautta Kokemäenjokeen ja samalla määrätty kyseisen suurteollisuusalueen laitosten yhteisessä käytössä olevan viemärin purkupaikan sijainti ETRS- TM35FIN-koordinaatistojärjestelmän mukaisesti ilmaistuna nykyiselle paikalleen. Lupamääräys mahdollistaa myös mahdollisesti myöhemmin tunnistettavien likaantumattomien tai vähäisessä määrin likaantuneiden vesijakeiden johtamisen jäähdytysviemäriin toimivaltaisen valvontaviranomaisen kanssa sopimalla, millä voi olla poikkeuksellisten sateiden hallinnan kannalta merkitystä.

135 (155) Koska kyseessä on nimenomaisesti jäähdytysvesiviemäri, jonka kautta ei pitäisi aiheutua varsinaista kuormitusta Kokemäenjokeen ja koska laitokselta on vuonna 2014 päässyt merkittävä päästö sellaisen jäähdytysjärjestelmän vuodon seurauksena, jossa ei ole ollut toisiokiertoa, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa valvontaviranomaiselle selvitys ko. viemäriin johdettavista jakeista, niiden pilaantumisesta normaalitoiminnassa, sisältäen riskinarvio koskien poikkeustilanteita. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjoissa (BREF), kuten NFM-BREF, CWW-BREF, ICS-BREF ei suoranaisesti oteta kantaa toisiokierron välttämättömyyteen, minkä vuoksi sitä ei laitoksella ole aiemmin kaikkien järjestelmien osalta edellytetty. On kuitenkin huomattava, että jäähdytysjärjestelmiä kuvaava vertailuasiakirja (ICS- BREF) on jo verraten vanha (v. 2001) ja siten teknisesti osin vanhentunut. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan jäähdytysvesiviemäriin voi johtaa lähtökohtaisesti vain jäähdytysvesiä, jotka eivät poikkeustilanteessakaan merkittävässä määrin likaannu. Muiden vesijakeiden johtamisen jäähdytysvesiviemäriin tulee perustua pitoisuuksien seurannan ja riskinarvion perusteella laadittavaan selvitykseen. (YSL (86/2000) 43 ) Lupamääräyksessä on velvoitettu tekemään selvitys jäähdytysvesiviemäriin johdettavista jätevesijakeista. Selvityksen avulla varmistetaan, että kaikki lupamääräyksen 1 mukaiset jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Lupamääräys 4. Lupamääräyksessä määrätään yksiselitteisesti johtamaan laitoksella muodostuva talousjätevesi kaupungin viemäriverkkoon käsiteltäväksi (biologiselle) puhdistamolle, kuten laitoksella tälläkin hetkellä tehdään. (YSL (86/2000)43 ) Lupamääräys 5. Lupamääräyksessä määritetään se tilastollinen sadanta, josta mallinnusten perusteella laitoksella tulee suoriutua. Lupamääräyksen perusteella toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää ja tarvittaessa kehittää hulevesien hallintaa ilman erillistä määräystä valvontaviranomaiselta. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan laitoksella tehtyjen hulevesien hallintaa parantavien kehitystoimien jälkeen vaatimus ainakin pääosin täyttyy. Jos tilastollinen sadanta muuttuu, on hulevesiallastilavuuden määrä arvioitava uudestaan. (YSL (86/2000)43 ) Lupamääräys 6. Lupamääräys on annettu vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (Vna 1022/2006) vaatimusten noudattamiseksi. (YSL (86/2000)43, Vna 1022/2006) Lupamääräys 7. Pitkään jatkuneen teollisen toiminnan vuoksi tehdasalueella saattaa edelleen olla huonokuntoisia ja vuotavia viemäreitä. Lupamääräyksessä edellytetään selvittämään viemäriverkoston kuntoa ja pitämään viemäriverkosto kunnossa erityisesti pohjavesien lisäpilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL (86/2000)43 ) Lupamääräys 8. Laitoksella on ainakin ajoittain vaikeuksia selviytyä jätevesien käsittelystä, vaikka lupamääräykset kokonaiskuormituksesta

136 (155) Ilmaan johdettavia päästöjä koskevat perustelut Kokemäenjokeen muodollisesti ovat täyttyneet, kun seurataan puhdistamolta Läntiseen viemäriin johdettavaa kuormitusta. Puhdistamo, joka on suunniteltu vain kemikaalitehtaan jätevesille, on ylikuormitettu eikä ilmeisimmin ainakaan jatkuvasti selviydy ilman toisen varoaltaan käyttämistä jälkiselkeytysaltaana. Järjestelyssä on se ongelma, että tämän jälkiselkeytysaltaan pohjalle laskeutunut raskasmetallipitoinen sakka ainakin osittain huuhtoutuu runsaamman hydraulisen kuormituksen aikana jokeen. Koska suurteollisuusalueella on käytettävissä olevaa puhdistamokapasiteettia, tulee aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ainakin osin palata aiempaan käytäntöön, jossa nikkelituotannon jätevesiä johdettiin yhtiön osittain omistamalle Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle tai vaihtoehtoisesti muulla tavoin tehostaa vesien käsittelyä. Toimitettava suunnitelma käsitellään lupaviranomaisessa ympäristönsuojelulain (527/2014) 54 :n mukaisena selvityksenä ja tarvittaessa lupaa täydennetään 90 :n perusteella. (YSL (527/2014) 54, 90 ; YSL (86/2000) 43, 55, YSA 37 ) Lupamääräys 9. Lupamääräys ammoniakin kokonaispäästöstä ilmaan pohjautuu pääosin laitoksen nikkelituotannon lainvoimaiseen ympäristölupaan (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) kohdan a) osalta ja kemikaalitehtaan lainvoimaiseen ympäristölupaan (nro 11/2002/2, dnro 01086) kohdan b) osalta. Vetypelkistyksen päästöpisteiden osalta ammoniakkipitoisuus on korkeimmillaan huomattavan korkea. Toimialan (NFM) parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan (BREF) heinäkuussa 2014 julkaistussa lopullisessa luonnoksessa ei päästötasoa (BAT-AEL) ole määritetty ja parhaaksi käyttökelpoiseksi tasoksi vetypelkistyksessä on määritetty märkäpesurin käyttö itsessään. Toiminta siis edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Lupamääräyksen kohdassa b) on rajoitettu kemikaalitehtaalta, käytännössä jätevedenpuhdistamolta, vapautuvan ammoniakin kokonaispäästöä ilmaan, mikä voidaan selvittää taselaskennan avulla. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan luonnoksessa esitetyissä pitoisuusarvoissa ei ole otettu huomioon prosessin luonnetta ja TWG:lle toimitettuja päästöjä kuvaavia lukuarvoja. 10.12.2013 käydyn neuvottelun muistiossa asia on käsitelty seuraavasti: Ammoniakkipäästö muodostuu pääosin nikkelin vetypelkistyksen autoklaavien puskusäiliön kuumasta höngästä, joka sisältää pääasiassa vesihöyryä ja ammoniakkia. Hönkä johdetaan täytekappalein varustetuille pesureille (PE211 ja PE221). Pesurien toiminta perustuu kaasun pesuun rikkihapolla happamaksi tehdyllä liuoksella. Pesun jälkeen kaasuvirta johdetaan pisaranerotuksen kautta ulos. Kaasun lämpötila laskee pesun aikana lämpötilaan 100 C, mikä myös parantaa pesutulosta. Tulevan pesuveden lämpötila on 50 C. Pesureille tulee puskusäiliöistä 20 000 40 000 m 3 virtaama puolessa tunnissa, mikä on osasyy pesurin erotusasteen vaikeaan hallittavuuteen. Pesureihin on tehty muutoksia, kuten happolisäys puskun aikana suoraan pesuvesikiertoon, nopeamman ph-muutokseen

137 (155) reagoinnin vuoksi. Toinen pesutulokseen vaikuttava asia on ammoniakinhöyryn lämpötila, joka alentaa ammoniakin liukoisuutta veteen. Lupamääräyksen muut kohdat perustuvat sellaisenaan toimialan (NFM) parhaan käyttökelpoiseen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjaan (NFM-BREF), jossa esitettyä lukuarvoa on sovellettu myös kemikaalitehtaan päästöpisteisiin. (YSL (86/2000) 5, 43, YSA 37 ) Lupamääräys 10. Lupamääräys hiukkaspäästöstä perustuu kohdan a) osalta parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) edustaen tasoa johon hakemuksen perusteella laitoksella päästään ilman merkittäviä toimenpiteitä. Kohdan b) osalta lukuarvot perustuvat toimialan (NFM) vertailuasiakirjan (NFM-BREF, lopullinen luonnos 10/2014) päätelmään 189, (BATC 189) edustaen tasoa, johon laitoksella tulee päästä vertailuasiakirjan (NFM-BREF) siirtymäajan puitteissa. Kemikaalitehtaan osalta vertailuasiakirjassa (CWW-BREF) ei ole päätelmää (BATC), joka määrittelisi ilmaan johdettavien päästöjen hiukkaspitoisuudelle parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) edustavan tason, joten tältä osin lupamääräyksen enimmäispitoisuus perustuu aluehallintoviraston lupahakemukseen perustuvaan arvioon erotustekniikan tehokkuudesta ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Aluehallintoviraston käsityksen mukaan toiminnanharjoittajalla ei ole erityisiä vaikeuksia saavuttaa lupamääräyksessä määrätty parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustava taso. Mahdollisia hajapäästölähteiden kaltaisia päästöpisteitä lupamääräys ei valvontaviranomaisen harkinnan mukaan koske, mikäli tilavuusvirta ja siten päästö on hyvin alhainen, eikä kyseistä hajapäästön kaltaista päästöä pysty teknistaloudellisesti kohtuudella johtamaan olemassa oleville erotinlaitteille. (YSL (86/2000) 5, 43, YSA 37 ) Lupamääräys 11. Lupamääräys koskien toiminnasta aiheutuvaa nikkelipäästöä ilmaan elektrolyysistä perustuu toimialan (NFM) parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan (NFM-BREF, lopullinen luonnos 10/2014) päätelmään 187 (BATC 187). Päätelmässä ei ole annettu päästötasoa, joten aluehallintovirasto on arvioinut päästörajan päätelmän mukaisesti toimiessa. Koska nikkelipäästö ilmaan elektrolyysistä on kuitenkin huomattava, on päästön vähentämismahdollisuuksia syytä selvittää. Nykyisellä hakemuksen mukaisella yleisilmanvaihdon ilmamäärällä (555 000 m 3 /h) ja nykyisellä halli-ilman pitoisuuden vaihteluvälin (0,2 0,6 mg/m 3 ) alapitoisuudella selvityksen tavoitetason mukainen enimmäispäästö voidaan saavuttaa. Kuitenkin päästön vähentäminen saattaa vaatia merkittäviä investointeja ja muutoksia prosessiin. Selvityksen jättäminen on määrätty usean vuoden päähän, jotta toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa aidosti kartoittaa vaihtoehtoja. Toimivaltainen lupaviranomainen arvioi mahdollisuuden ja tarpeen vähentää nikkelipäästöä tehtävän teknistaloudellisen selvityksen perusteella. Lupamääräyksessä on otettu myös huomioon valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/2007). (YSL (86/2000) 5, 43, 55, YSA 37, Vna (164/2007) YSL (527/2014) 54, 90 )

138 (155) Melua ja tärinää koskevan määräyksen perustelu Lupamääräys 12. Lupamääräys koskien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, erityisesti kerosiinin enimmäispäästöä ilmaan perustuu aluehallintoviraston käytössä oleviin päästötietoihin ja käsitykseen päästön enimmäismäärästä, kun kalsium- ja kobolttiuuttolaitosta ajetaan huolellisesti. Koska olemassa olevaan laitokseen kaasujen keskitetyn keräyksen järjestäminen olisi huomattavan vaikeaa ja koska yleisilmanvaihdon kautta tapahtuvan VOC-yhdisteiden päästön vähentäminen esimerkiksi termisesti olisi alhaisten pitoisuuksien ja suurten ilmamäärien vuoksi huomattavan energiaintensiivistä ja koska toimialan (NFM) parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjassa (NFM-BREF) ei erityisiä vaatimuksia ole annettu, ei aluehallintovirasto ole edellyttänyt erityisen erotusmenetelmän käyttöä ko. päästölle. (YSL (86/2000) 5, 43, YSA 37 ) Lupamääräys 13. Lupamääräyksessä on määrätty asetettujen ilmaan johdettavien päästöjen raja-arvojen noudattamisesta. Määräyksessä on huomioitu, onko päästörajat asetettu pitoisuutena vai kuormana. (YSL (86/2000) 43 ) Lupamääräys 14. Lupamääräys erotinlaitteiden toiminta-ajasta pohjautuu yhtiön lainvoimaiseen ympäristölupaan, jonka perusteluissa on todettu mm seuraavaa: Päästöjen laatu sekä poistokaasuilta vaadittu alhainen pitoisuus ja päästötaso edellyttävät puhdistuslaitteilta korkeaa käyttöastetta. Määrätty minimikäyttöaste on saavutettavissa puhdistuslaitteiden huolellisella käytöllä ja riittävällä käyttötarkkailulla. Muun muassa pelkistämöllä on ilmaan menevien nikkelipäästöjen puhdistamiseksi tarvittavat tehokkaat puhdistinlaitteistot ja päästöjen pääasiallisena syynä ovatkin puhdistinlaitteiden häiriötilanteet. Täten erityisesti pelkistämön päästöjen minimoinnissa avainasiana on tehokas käyttötarkkailu ja häiriötilanteiden eliminointi. (YSL (86/2000) 5, 43, YSA 37 ) Lupamääräys 15. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella voimassa olevassa luvassa melun suuruudelle asetettua lupamääräystä ei ole tarpeen muuttaa. (YSL (86/2000) 5, 43, YSA 37 ) Jätehuoltoa koskevan yleisen määräyksen perustelu Aluehallintoviraston käsityksen mukaan laitoksen toiminnasta aiheutuvasta melusta ei ole tullut valituksia. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat laitoksen itäpuolella alueella, johon esimerkiksi Boliden Harjavalta Oy:n rikkihappotehtaan lähivuosina tapahtuva uusiminen tullee vaikuttamaan melulähteiden osalta. Meluasiaa tullaan siis laitoksella tapahtuvien muutosten osalta selvittämään lähivuosina. Lupamääräys 16. Jätehuoltoa koskeva yleinen lupamääräys on annettu ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annettujen jätehuoltoa koskevien asetusten yleisten määräysten noudattamisvelvoitteen toteuttamiseksi. Lupamääräyksellä halutaan säädellä erityisesti muiden

139 (155) kuin yhtiön kaatopaikalla loppukäsiteltävien prosessisakkojen käsittelyä. Jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Muun muassa pakkausjätteen määrää voidaan vähentää välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pakkausmateriaaleja uusiokäyttöön. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 38 :ssä säädetään tiedoista, jotka jätteen haltijan tai muun tuojan on annettava kaatopaikan pitäjälle toimitettaessa jätettä sijoitettavaksi kaatopaikalle. Vaarallisten jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten kuin on säädetty jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 8 ja 9 :ssä vaarallisia jätteitä koskien. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa ja kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty uuden jätelain (646/2011) 121 :ssä ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan seurata jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (YSL (86/2000) 43, JL (646/2011) 29, 119, 121 ; JäteA (Vna 179/2012) 8. 9 ; Vna 331/2013) Jätteiden luokittelua koskevien määräysten perustelut Lupamääräys 17. Lupamääräyksessä on määritetty ne prosessijätejakeet, joiden loppukäsittely on sallittua yhtiön Harjavallan kaatopaikalla siten, kuin kaatopaikkaa koskevassa lupamääräyksessä on erikseen sallittu. Lupamääräyksessä annetut kuusinumeroiset jätenimikkeet poikkeavat tietyin osin raportoinnissa nyt käytetyistä, sillä ne on pyritty valitsemaan mahdollisimman hyvin kyseisen jätteen ominaisuuksia ja alkuperää (prosessia) vastaaviksi. Suurteollisuusalueella muodostuvan orgaanisesta aineksesta puhdistetun betonijätteen ja maa-aineksen loppukäsittely kulkuteiden kantavuuden parantamiseksi on perusteltua rakenteiden vuoksi, mutta myös siksi, ettei suurteollisuusalueella pilaantunutta ainesta ole tarkoituksenmukaista kuljettaa muualle käsiteltäväksi. Hakemuksessa esitetyn kipsisakan osalta aluehallintovirasto toteaa, ettei jakeen koostumuksesta tai sijoittamisesta tässä vaiheessa ole riittäviä tietoja, jotta jaetta voisi luokitella valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisiin nimikkeisiin tai että kyseisen jakeen loppukäsittely kaatopaikalla voitaisiin olemassa olevan tiedon perusteella sallia. Mikäli prosessi muuttuu ja ko. jaetta alkaa muodostua voi toiminnanharjoittaja hakea luvan muutosta. Uuttoliuoksesta poistettavaa radioaktiivista luonnonuraanipitoista liuosta ei ole luokiteltu jätteeksi erityisesti Säteilyturvakeskuksen (STUK) lausuntoon

140 (155) perustuen. Tästä huolimatta voi tulla tilanne, että jätteeksi luokittelu täytyy myöhemmin tehdä, mikäli jaetta ei olemassa olevien sopimusten perusteella saada toimitettua hyödynnettäväksi. Kyseisen jakeen osalta ensisijainen toimivaltainen viranomainen on kuitenkin Säteilyturvakeskus (STUK) riippumatta sen jätelain mukaisesta luokittelusta. (YSL (86/2000) 43, 45, JL 4, 6, 15, JL (646/2011) 29, Vna 331/2013, Vna 179/2012) Lupamääräys 18. Suurteollisuusalueella maaperä on laajasti pilaantunutta. Lupamääräyksellä halutaan tuoda esille sitä, että myös maasta irrotettu pilaantunut maa on jätettä, ja sen hyödyntäminen on siten luvanvaraista. Valvontaviranomainen voi lupamääräyksessä edellytetyn suunnitelman perusteella arvioida, edellyttääkö esitetty jätteiden käsittely luvan tarkistamista. (YSL (86/2000) 28 ) Jätteeksi luokiteltuja raaka-aineita koskevien määräysten perustelut Lupamääräys 19. Laitoksella on tarkoituksenmukaista käsitellä ns. sekundäärisiä raaka-aineita, jotka käytännössä ovat jätteiksi luokiteltuja, ellei niitä ole erikseen tavarantoimittajan puolesta tuotteistettu. Rajoite enimmäismäärästä perustuu lainvoimaisessa ympäristöluvassa (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) esitettyyn, eikä hakija ole esittänyt osuuden kasvattamista. Tarvittaessa jätemateriaalin soveltuvuuden ratkaisee toimivaltainen valvontaviranomainen. (YSL (86/2000) 43 ) Kaatopaikkaa ja loppukäsittelyä koskevien yleisten määräysten perustelut Lupamääräykset 20 23. Lupamääräys Torttilan rautasakka-altaiden luokittelusta perustuu loppukäsitellyn sakan ominaisuuksiin siten kuin vaarallisen jätteen (aik. ongelmajätteen) ominaisuudet on jätelaissa (646/2011) ja sitä edeltäneessä jätelaissa (1071/1993) määritetty. Lupamääräyksissä on annettu yhtiön kaatopaikkoja koskevat yleiset määräykset, joita on tarkennettu kaatopaikoittain jäljempänä. Lupamääräykset perustuvat pääosin valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista. Sakan sijoittaminen edellyttää kalkkistabilointia, jonka tekeminen on määrätty siirrettäväksi siirtymäajan kuluessa tehdasalueella tapahtuvaksi erityisesti, jotta voidaan varmistua liukoisuudeltaan ph-riippuvaisten metallien turvallisesta sijoittamisesta. Stabiloinnissa on kaatopaikalla tapahtunut viiveitä eikä stabiloinnin homogeenisuutta ole voitu osoittaa. Prosessijätteiden sisältämien haitallisten aineiden liukoisuudet lisääntyvät nopeasti ph-arvon laskiessa alle 9.5. Stabiloinnin ph-arvolle on lupamääräyksenä erikseen määrätty aiempaa korkeampi vähimmäisarvo osin senkin vuoksi, että osin riittämättömästi stabiloidun kaatopaikalle jo sijoitetun sakan puskurikyky on todennäköisesti vähäinen. (YSL (86/2000) 43, Vna 331/2013; JL (646/2011). Kaatopaikkojen pohjarakenteita koskevien yleisten määräysten perustelut Lupamääräykset 24 26. Lupamääräyksissä on annettu uusien kaatopaikkarakenteiden pohjarakenteita koskevat yleiset valtioneuvoston asetuksen mukaiset määräykset, joista poikkeaminen edellyttää asian käsittelyä lupaviranomaisessa.

141 (155) Olemassa olevilla kaatopaikoilla pohjarakenteissa on aiemmissa päätöksissä edellytetyt kaatopaikan perustamisajankohtaan voimassa olleiden säädösten (Vnp 861/1997) edellyttämällä tavalla rakennetut pohjarakenteet, joista poikkeaminen on edellyttänyt asian käsittelyn toimivaltaisessa lupaviranomaisessa. Kartta kaatopaikoista on tämän päätöksen liitteenä 3 (Vnp 861/1997, Vna 331/2013) Rautasakka-altaiden III, IV ja V pohjarakenteista on määrätty Länsi- Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa päätöksessä (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Boliden Harjavalta Oy:lle yhdessä (nro 13/2007/1, dnro LSY-2005-Y-97; nro 14/2007/1, dnro LSY-2005-Y-154) antamassa päätöksessä, jossa vaihtoehtoiset asfalttirakenteet on hyväksytty. Rakenteiden vaatimuksia on tarkennettu. Aiemmissa päätöksissä on hyväksytty altaan III rakentaminen, jonka paikalle yhtiön esityksestä on myöhemmin hyväksytty tilavuudeltaan sitä pienemmän tasausaltaan rakentaminen. Mikäli tasausallas rakennetaan ja otetaan myöhemmin loppusijoituskäyttöön mahdollisesti laajennettuna, tilanne muuttuu aiemmissa päätöksissä hyväksytystä. Näin ollen uutta järjestelyä koskeva suunnitelma on tarpeen toimittaa lupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Lupamääräykset 27 28 pohjautuvat yhtiön lainvoimaiseen ympäristölupaan, jossa lupamääräykset on perusteltu seuraavasti: Laadunvalvontaa koskeva määräys on annettu valvonnallisista syistä Kaatopaikkojen pintarakenteita koskevien yleisten määräysten perustelut Lupamääräykset 29 40. Kaatopaikkojen pintarakenteita koskevat yleiset määräykset perustuvat pääosin yhtiön lainvoimaiseen ympäristölupaan (nro nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2). Lupamääräys 29. Uusien pintarakenteiden osalta edellytetään valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 7 :n mukaiset pintarakenteet. Lupamääräys perustuu valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista (331/2013), jossa edellytetyistä rakenteista poikkeaminen tulee käsitellä ympäristöluvassa. Lupamääräyksessä 30 on annettu yleinen määräys valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 7 :n mukaisesta pintarakenteen tiivistyskerroksesta. Lupamääräyksessä 31 on annettu yleinen määräys valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 7 :n mukaisesta pintarakenteen kuivatuskerroksesta Lupamääräyksessä 32 on annettu yleinen määräys valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 7 :n mukaisesta pintarakenteen pintakerroksesta ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antamassa päätöksessä (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) annettu tarkennus koskien pintakerroksen rakennetta.

142 (155) Lupamääräykset 33 ja 34. Määräykset perustuvat yhtiön lainvoimaiseen ympäristölupaan ympäristölupaan (nro nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2). Em. päätöksessä on sallittu normikaltevuutta (1:3) jyrkempi luiskaosa, mikä tulee kuitenkin tarkastella jokaisen kaatopaikan osalta suunnitelmissa erikseen. (Vna 331/2013) Lupamääräys 35. Määräys pintarakenteen painumalevyjen asentamisesta perustuu lainvoimaiseen ympäristölupaan (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y- 2). (Vna 331/2013) Lupamääräys 36. Määräys pintarakenteita koskevien suunnitelmien toimittamisesta hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista valvontaviranomaiselle on annettu erityisesti muistuttamaan toiminnanharjoittajaa siitä, että asioiden käsittely viranomaisessa vie jonkin verran aikaa. (Vna 331/2013) Lupamääräys 37. Lupamääräys koskien pintarakenteiden rakentamisenaikaista laadunvarmistusta perustuu valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista. Määräyksellä selvennetään tehtävänjakoa rakentamisen laadunvarmistuksen osalta. Lupamääräys perustuu lainvoimaisen ympäristöluvan ympäristölupaan (nro nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) lupamääräykseen 41, joka on perusteltu seuraavasti: Laadunvalvontaa koskeva määräys on annettu valvonnallisista syistä. (Vna 331/2013) Kaatopaikkaa ja loppukäsittelyä koskevien määräysten perustelut Lupamääräykset 38 39. Yhtiön Torttilan kaatopaikan rakenteita ja täyttökorkeutta koskevat määräykset perustuvat yhtiön lainvoimaiseen ympäristölupaan (nro nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2), siten kun sitä on muutettu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Boliden Harjavalta Oy:lle yhdessä 27.4.2007 antamalla päätöksellä (nro 13/2007/1, dnro LSY-2005-Y-97). Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 antaman päätöksen mukaisesti yhtiö saa rakentaa olemassa olevien altaiden IV ja V lisäksi altaan III, sekä korottaa altaita III, IV ja V. Tällä päätöksellä on korjattu em. päätöksessä huomiotta jäänyt kaatopaikan enimmäistäyttökorkeuden myötä kasvanut nettotilavuus siten kuin em. päätöstä koskevassa hakemuksessa on esitetty. Hakija on myös esittänyt kaatopaikkavesien välivarastointiin tarkoitetun tilapäisen altaan rakentamista siten, että ko. allas muodostuu lopulta osaksi allasta III. Aluehallintovirasto katsoo että altaan rakentaminen on todennäköisesti välttämätöntä siinä vaiheessa kun vapaan vesitilan ylläpitäminen olemassa olevissa altaissa ei onnistu. Lisäksi aluehallintovirasto katsoo, että kaatopaikka-altaiden pitäminen mahdollisimman kuivina on riskienhallinnan kannalta tärkeää. Kaatopaikkavesialtaan voi katsoa sisältyvän Länsi- Suomen ympäristölupaviraston OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Boliden Harjavalta Oy:lle yhdessä 27.4.2007 antamaan päätökseen (nro 13/2007/1, dnro LSY-2005-Y-97), sillä allas on tarkoitettu tilapäiseksi ja se muodostaa osan altaan III lopullista rakennetta. Altaan rakenteissa tulee täten ottaa huomioon mitä altaan III pohjarakenteista ja rakennesuunnitelmien

143 (155) hyväksymisestä määrätään. Lupamääräys perustuu muilta osin lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräykseen 31, jota ei tältä osin ole erikseen perusteltu. (YSL (86/2000) 43, JL (646/2011), Vna (331/2013)) Lupamääräys 40. Määräys sakkojen peittämisestä perustuu lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräykseen 27. Määräyksellä halutaan vähentää sakkojen pölyämisestä aiheutuvaa metallien hajapäästöä kaatopaikoilta. (YSL (86/2000) 43 ) Loppukäsittelyn päättymistä koskevien yleisten määräysten perustelut Kaatopaikan vakuuksia koskevat perustelut Lupamääräys 41. Lupamääräys kaatopaikkatoiminnan lopettamisesta ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin on annettu erityisesti muistuttamaan toiminnanharjoittajaa siitä, että asioiden käsittely viranomaisessa vie jonkin verran aikaa. Vaatimus sulkemissuunnitelman jättämisestä perustuu valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista (Vna 331/2013). Lupamääräys 42. Lupamääräys koskien lopettamisen jälkeistä hoitoa ja tarkkailua perustuu valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista (Vna 331/2013) Lupamääräykset 43 45. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43a 43c :iin. Kaatopaikkatoiminnan pitkäaikaisuuden ja maarakentamisen kustannusten alati muuttuessa aluehallintovirasto katsoo aiheelliseksi sitoa vakuus lupamääräyksen kirjoitushetken maarakennusindeksiin siten, että vakuus tulee tarkistettavaksi 5 vuoden välein. (Vna 331/2013) Lupamääräyksen 44 vakuustaulukossa on pyritty esittämään kaatopaikkaa koskevat euromääräiset vakuudet siten, kun aluehallintovirastolle on ne esitetty ja pyritty samalla arvioimaan vakuuksien perusteet. Harjavallan suurteollisuuden kaatopaikkojen vakuuksien laskentaperusteet on pyritty yhtenäistämään. Vakuudet perustuvat pinta-alaan ja taulukossa esitetyt euromäärät ovat siltä osin suuntaa-antavia, että toimivaltainen valvontaviranoaminen voi ja sen tulee hakijan esityksestä korjata kaatopaikan piirustusten perusteella tässä päätöksessä esitetty euromääräinen vakuus kaatopaikan tai sen osan avoinna olevan pinta-alan perusteella. Lupamääräyksessä on myös määrätty vakuuksien palauttamisen ehdoista. Lupamääräys 45. Kaatopaikoille asetettu pinta-alaan perustuva vakuus kattaa kaatopaikan peittämisestä aiheutuvat kulut. Lupamääräyksessä on lisäksi määrätty kaatopaikkavesien keräilyä, käsittelyä ja tarkkailuja koskevat vakuudet, jotka on sidottu vuoden 2014 palvelujen tuottajahintaindeksiin, siten että kyseinen vakuus on tarkistettava joka 10. vuosi kaatopaikan tarkkailun päättymiseen asti. Vakuuden suurus on arvioitu siten, että sen tulisi kattaa peitetyn kaatopaikan vesien keräilystä ja käsittelystä aiheutuvat kulut sekä tarkkailusta aiheutuvat kulut huomattavasti pidempään kuin ympäristönsuojelulain 43 b :ssä määrätty vähimmäisaika

144 (155) Varastointia koskevien määräysten perustelut (30 vuotta). Toimivaltainen valvontaviranomainen on valtuutettu palauttamaan 7 %-yks. kaatopaikan lupamääräyksen mukaisesta vakuudesta joka 10. vuosi, mikäli tarkkailu ja vesien käsittely on toteutettu luvanhaltijan kustannuksella. Koska tässä vaiheessa on mahdotonta arvioida tarvetta kaatopaikan tarkkailun ja vesienkäsittelyn tarpeesta vuosikymmenien päähän, on lupamääräyksessä edellytetty vakuuden loppuosan palauttaminen käsiteltäväksi hakemuksesta toimivaltaisessa lupaviranomaisessa. Lupamääräykset 46 47. Varastointia koskevat yleiset määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään. (YSL (86/2000) 43 ) Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevien määräysten perustelut Lupamääräykset 48 49. Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen ympäristölle aiheutuvien haittojen rajoittamiseksi ja minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin mukaan luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentin mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo tapahtunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Keräilykaluston ja imeytysaineiden helppo saatavuus vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristöhaitan torjumiseksi. (YSL (86/2000) 43 ) Muita päästöjä ja riskejä vähentäviä määräyksiä koskevat perustelut Lupamääräys 50. Lupamääräys perustuu lainvoimaisen ympäristöluvan (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) lupamääräykseen 50, joka on em. päätöksessä tältä osin perusteltu seuraavasti: Orsivesien keräys- ja suojapumppausjärjestelmällä ja sen jatkuvalla kehittämisellä varmistetaan, ettei likaantuneita orsivesiä pääse pohjaveteen eikä Kurkelanojaan ja muihin pintavesiin tehdasalueen ja jätteiden läjitysalueiden ulkopuolella. Lupamääräys 51. Lupamääräys perustuu lainvoimaisen ympäristöluvan (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) lupamääräykseen 51, joka on em. päätöksessä perusteltu seuraavasti: Hajapäästöinä matalalta leviävän hienojakoisen raskasmetalleja sisältävän pölyn määriä ja syntypaikkoja ei ole selvitetty tarvittavalla tarkkuudella. Kun piippupäästöjen määrää on rajoitettu, on hajapäästöjen suhteellinen määrä ja merkitys ympäristön kuormitukseen luotettavammin arvioitavissa. Selvityksellä on olennaista merkitystä arvioitaessa tarvetta rajoittaa edelleen muun muassa raaka-aineiden

145 (155) käsittelystä aiheutuvia hajapäästöjä sekä arvioitaessa tarvetta tehostaa tehdasalueen, mukaan lukien [kaatopaikka], kunnossapitotoimenpiteitä. Aluehallintovirasto katsoo, että hajapäästöjen osalta selvittäminen ja mahdollinen kaatopaikalta leviävän raskasmetallipitoisen pölyn mallintaminen antaisi edelleen arvokasta lisätietoa toiminnasta aiheutuvasta kokonaiskuormituksesta. Selvitys on määrätty toimitettavaksi valvontaviranomaiselle, sillä luvan käsittelyn aikataulussa selvitystä ei ole voinut edellyttää laadittavan. Lupamääräys 52. Lupamääräys perustuu lainvoimaisen ympäristöluvan (nro 69/2004/1, dnro LSY-2002-Y-2) lupamääräykseen 71, joka on em. päätöksessä perusteltu seuraavasti: Määräys on tarpeen toimintaan liittyvien ympäristöriskien selvittämiseksi ja vähentämiseksi. Määräyksellä varmistetaan hakemuksen mukaisen jatkuvan kehittämisen ja parantamisen periaatteen toteutuminen. Jatkuva parantaminen on tarpeen toiminnan luonne ja sijainti huomioon ottaen. Luvan saajan tulee toteuttaa ne toimenpiteet, jotka ympäristöriskikartoitusten ja muiden selvitysten perusteella todetaan tarpeellisiksi. Aluehallintovirasto katsoo, että riskinhallinta on jatkuva prosessi, jota toiminnanharjoittajan tulee parantaa jatkuvasti. Valvontaviranomaiselle selvitys on edellytetty toimitettavan vuoden 2016 alkupuolella, jotta selvityksessä voidaan ottaa huomioon myös ympäristöluvassa määrätyt muutokset toimintaan. Lupamääräys 53. Lupamääräys uraanipitoisen sakan (yellowcake) valmistamisen aloittamista koskevan suunnitelman toimittamisesta lupaviranomaiselle on annettu, jotta lupaviranomainen voi arvioida riskinarvion, tarkkailun ja lupamääräysten ajantasaisuuden tilanteessa, jota tätä päätöstä annettaessa ei ole voitu riittävässä määrin arvioida, sillä laitoksella ei ole vielä teknistä valmiutta em. sakan valmistamiseen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 17.1.2012 yhtiölle luvan (nro 7/2012/1, dnro ESAVI/135/04.08/2011) uraanipitoisen liuoksen tuottamiseen sekä yleisellä tasolla uraanipitoisen sakan (yellowcake) jalostamiseen, mikä lupa on sisällytetty myös tähän päätökseen. Yhtiöllä on myös Säteilyturvakeskuksen (STUK) 1.3.2010 antama päätös (nro 7/Y42214/2009) em. ydinaineiden tuottamiselle ja hallussapidolle. Uraanipitoisen liuoksen takaisinuutto käynnistyi laitokselle heti luvan myöntämisen jälkeen. Asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon, että ensisijainen lupa- ja valvontaviranomainen on Säteilyturvakeskus (STUK), joka on lausunnossaan todennut, ettei uraanipitoinen liuos ole ydinenergialain 3 :n tarkoittamaa ydinjätettä tai säteilylain 10 :n tarkoittamaa radioaktiivista jätettä, mikäli liuoksen toimittaminen Talvivaaraan tai ulkomaille prosessoitavaksi on taloudellisesti järkevää. Muuten voisi periaatteessa syntyä tilanne, jolloin liuokselle ei olisi käyttöä ja se voitaisiin luokitella jätteeksi. Mikäli liuos luokitellaan jätteeksi, on asian jatkokäsittelyssä pääasiallinen toimivaltainen viranomainen Säteilyturvakeskus (STUK).

146 (155) Käyttö-, kuormitus- ja päästötarkkailua koskevien määräysten perustelut Lupamääräys 54. Lupamääräyksellä on hyväksytty päätöksen liitteenä oleva tarkkailusuunnitelma laitoksen tarkkailuohjelmaksi. Muutokset tarkkailuun käsitellään määräyksen mukaisesti kirjallisesti toimivaltaisessa valvontaviranomaisessa viranomaisen parhaaksi katsomalla ympäristönsuojelulain (527/2014) 64 :n mukaisella menettelyllä. Hakemuksessa ja sen käsittelyn aikana on pääsoin esitetty jätelain 120 :n edellyttämän seuranta- ja tarkkailusuunnitelman tiedot, joita on kuitenkin tarpeen erityisesti yksityiskohtien osalta tarkentaa ja täydentää. Aluehallintovirasto katsoo, että ulkopuolisen laboratorion käyttämisellä lisätään valvonnan ja päästöraportoinnin läpinäkyvyyttä ja on sen vuoksi edellyttänyt tarkkailuun kuormitustarkkailun osalta muutoksen. (YSL (86/2000) 46 ; YSL (527/2014) 64 ) Lupamääräykset 55 57. Vesijakeiden käyttö- ja kuormitustarkkailua koskevat määräykset on annettu selventämään tarkkailun vähimmäisvaatimuksia. Yhtiön toiminnasta aiheutuvan kokonaiskuormituksen arvioiminen edellyttäisi aluehallintoviraston käsityksen mukaan jäähdytysvesiviemäriin johdettavien vesijakeiden järjestelmällisempää seurantaa ja mahdollisesti määritysmenetelmää, jossa määritysraja (LOQ) olisi nykyisin käytössä olevaa alhaisempi. Aluehallintovirasto kuitenkin tiedostaa hakijan esittämän mahdollisuuden, että joidenkin yhtiön vesijakeiden matriisi on siinä määrin hankala, ettei GC-MS määritysmenetelmänä välttämättä kuitenkaan olisi kaikkien vesijakeiden osalta ongelmaton. Lupamääräyksenä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (166/2006/EY) raportoinnin kynnysarvoon perustuva analytiikan vähimmäisvaatimuksen pohjalta toiminnanharjoittaja voi yhdessä valvontaviranomaisen kanssa käyttää harkintaa teknisesti toimivan analytiikan valinnassa. (YSL (86/2000) 46, 166/2006/EY)) Lupamääräykset 58 59. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailua koskevat määräykset perustuvat olennaisilta osiltaan toimialan (NFM) parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjassa (NFM-BREF) esitettyyn sekä toiminnanharjoittajan esittämään tarkkailusuunnitelmaan. (YSL (86/2000) 46 ) Lupamääräykset 60 61. Melun tarkkailua koskevat lupamääräykset on annettu, jotta melutaso saadaan pidettyä lupamääräysten mukaisena. (YSL (86/2000) 46 ) Lupamääräykset 62 63. Lupamääräykset koskien jätteiden määrän ja laadun tarkkailua on annettu selventämään jätelain (646/2011) ja valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista. (Vna 331/2013) velvoitteita. Kaatopaikalle jo sijoitetun jätteen stabiloinnin riittävyys on tarpeen varmistaa erillisellä selvityksellä, koska laadunvarmistusta ei ole tehty kaatopaikalle sijoitetusta näytteestä, vaan laboratoriossa erikseen tätä varten valmistetusta näytteestä. Lisäksi valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 42 :n mukaan tarkkailua varten on hankittava tieto mm. jätetäytön koostumuksesta ja sisäisistä ominaisuuksista. Kaatopaikalla ei jätteiden ominaisuuksien perusteella arvioida muodostuvan kaatopaikkakaasuja,

147 (155) minkä vuoksi päätöksessä ei ole annettu kaasujen keräystä ja tarkkailua koskevia määräyksiä. Perusmäärittely on vaadittu tehtäväksi 31.12.2015 mennessä, koska hakemuksessa esitetty perusmäärittely on ollut käytettyjen testausmenetelmien osalta osittain puutteellinen. (YSL 43, 46, Vna 331/2013, JL (646/2011)) Lupamääräykset 64 69. Vaikutustarkkailua koskevat lupamääräykset perustuvat ensisijaisesti ympäristönsuojelulain 46 :ään, jonka perusteella toiminnanharjoittajan on tunnettava toiminnastaan aiheutuvat vaikutukset. Kaatopaikan ympäristövaikutuksia koskeva lupamääräys perustuu myös valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista (Vna 331/2013). Kaatopaikkojen käytönaikainen pölyäminen voi olla merkittävää, jolloin siitä aiheutuu raskasmetallien hajapäästö ympäristöön. Hajapäästön mittaaminen on kuitenkin mahdotonta ja mallintaminenkin ilmeisen vaikeaa. Aluehallintovirasto katso kuitenkin, että kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvan päästön selvittäminen nykyistä tarkemmin olisi tärkeää. (YSL (86/2000) 43, 46, Vna 331/2013) Jätevesien vaikutusten tarkkailu tulee lupamääräyksen mukaisesti tehdä toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa voidaan noudattaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2.3.2010 antamaa päätöstä (dnro VARELY/28/07.00/2010) Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä kunnes valvova viranomainen katsoo tarpeelliseksi uudistaa tarkkailuohjelmaa. Jätevesien vaikutusten kalastoon ja kalastukseen tarkkailu tulee lupamääräyksen mukaisesti tehdä toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa voidaan noudattaa Varsinais-Suomen ja Hämeen työ- ja elinkeinokeskusten elokuussa 2007 antamia päätöksiä (dnro 1274/5723/07 ja dnro 732/5723/07) Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksymiseksi kunnes toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeelliseksi uudistaa tarkkailuohjelmaa. Toiminnan vaikutusta pohja- ja orsivesiin tulee lupamääräyksen mukaisesti tehdä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailussa voidaan noudattaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 29.12.2005 Kemira Oyj:lle, Kemira Growhow Oyj:lle, Boliden Harjavalta Oy:lle, OMG Harjavalta Nickel Oy:lle ja Oy Aga Ab:lle yhdessä antamaa päätöstä (nro 115 YLO, dnro LOS-2005-Y-824-17) orsi- ja pohjavesien yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä kunnes toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen uudesta tarkkailuohjelmasta, jonka suurteollisuusalueen tärkeimmät toimijat on yhdessä velvoitettu saattamaan vireille Boliden Harjavalta Oy:n toimiessa asiassa päävastuullisena. Lupamääräyksessä on myös määrätty käytettävän analytiikan määritysrajoista tärkeimpien analysoitavien metallien ja puolimetallien osalta. Vaatimus on yhteneväinen Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman oppaan kanssa ja käytännössä

148 (155) edellyttää ICP-MS laboratoriota. analyysimenetelmän käyttöönottoa ja ulkopuolista Toiminnan vaikutusten ilmanlaatuun tarkkailu tulee lupamääräyksen mukaisesti tehdä toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Yhteistarkkailu voidaan toistaiseksi toteuttaa Porin kaupungin järjestämänä yhteistarkkailuna, mutta tarkkailusuunnitelma tulee saattaa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa. Lupamääräyksenä on velvoitettu jatkamaan olemassa olevaa bioindikaattoritarkkailua, jonka ohjelmaa ei ole erikseen viranomaisessa hyväksytty eikä edellytetä näin tekemään jatkossakaan. Kirjanpitoa ja raportointia koskevien määräysten perustelut Kalatalousmääräystä koskeva perustelu Lupamääräykset 70 75. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi. Jätelain (646/2011) 122 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä saada jätteen haltijalta tai muulta jätehuollon toimijalta lain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten tai tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Jätelain 118 :ssä ja 119 :ssä on annettu velvoitteet jätteiden kirjanpidosta. Jätelain 119 :n mukaan jätteitä koskeva kirjanpito on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. Määräykset ovat tarpeen myös toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. Lisäksi vuosiraportointi on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen päästöraportoinnin onnistumiseksi. (YSL (86/2000) 45, 46, JL 51, JA 22, VNp 101/1997;JäteL (1072/1993) 51, 52 ; (166/2006/EY) Lupamääräys 76. Kalatalousmaksua koskeva lupamääräys perustuu ympäristönsuojelulain 44 :ään, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta, jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä voi aiheutua vesilain 2 luvun 22 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia. Maksun suuruutta arvioitaessa on otettu huomioon kalatalousviranomaisen lausunto. (YSL (86/2000) 44 ) Toiminnan lopettamista koskevan määräyksen perustelu Lupamääräys 77. Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida uuden lupakäsittelyn tarpeellisuus, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan lopettamista koskeva suunnitelma esitetään toimivaltaiselle lupaviranomaiselle.

149 (155) Perusteluissa aiemmista päätöksistä kopioituihin perusteluiden osiin on terminologia yhtenäistetty ja muutokset tällöin merkitty [hakasulkein]. Yhtiölle ei ole määrätty korvauksia koska aluehallintovirasto katsoo, ettei nykyisestä toiminnasta aiheudu sellaisia päästöjä vesistöön, joita ympäristövahinkojen korvaamisesta annetulla lailla tarkoitetaan tai ympäristönsuojelulain 67 :ssä tarkoitetaan. Hakemuksen johdosta jätetyissä muistutuksissa tai mielipiteenilmaisuissa ei myöskään ole haettu yhtiöltä korvauksia. (YSL (86/2000) 43, 81, 90, YSA 30 ) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossaan edellyttämää Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista tarveharkintaa ei ole edellytetty, sillä kyseessä on lainvoimaisen ympäristöluvan tarkistaminen eikä toiminnassa tapahtunut muutos (kobolttisulfaattituotannon aloittaminen ei ole elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antaman lausunnon mukaan edellyttänyt luvan muuttamista). Kyseessä ei näin ollen ole luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama hanke tai suunnitelma. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Tämä päätös on voimassa toistaiseksi Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2026. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 3 6 :ssä esitetyt tiedot. (YSL (86/2000) 55 ) Kun komissio on julkaissut päätöksen laitoksen pääasiallista toimintaa (NFM) koskevista päätelmistä, toiminnanharjoittajan on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa valvontaviranomaiselle selvitys luvan tarkistamisen tarpeesta perusteluineen. (YSL (527/2014) 80 ) Ympäristönsuojelulain (527/2014) 82 :ssä tarkoitettu perustilaselvitys tulee toimittaa laitosta koskevan seuraavan YSL (527/2014) 29, 71 :n, 81 :n tai 89 :n tarkoittaman hakemuksen liitteenä. Tällä päätöksellä korvataan päätöksen lainvoimaiseksi tultua seuraavat aiemmat ympäristönsuojelulain mukaiset päätökset:

150 (155) - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.3.2002 myöntämä lupa (dnro 01086, nro 11/2002/2), joka koskee nikkelikemikaalitehtaan toimintaa. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 myöntämä lupa (dnro LSY-2002-Y-89, nro 70/2004/1), joka koskee kemikaalitehtaan jätevesistä aiheutuvien haittojen korvaamista. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.6.2008 myöntämä lupa (dnro LSY-2005-Y-287, nro 29/2008/1), joka koskee kemikaalitehtaan ympäristöluvan (nro 11/2002/2, 27.3.2002) muuttamista kattamaan myös yhtiön Harjavallan nikkelituotannon jätevesien käsittelyn kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolla ja kalatalousmaksuja. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 2.3.2009 myöntämä lupa (dnro LSY-2008-Y-170, nro 10/2009/1), joka koskee jätevesien purkupaikan palauttamista joen keskiuomasta takaisin jokipenkkaan. - Etelä-Suomen aluehallintoviraston 17.1.2012 myöntämä lupa (dnro ESAVI/135/04.08/2011, nro 7/2012/1), joka koskee ympäristölupapäätöksen (nro 69/2004/1, 10.12.2004) lupamääräysten muuttamista koboltti- ja kalsiumuuttoon epäpuhtautena kertyvän uraanin poistamiseksi uuttamalla ja uutteen saostamista. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 myöntämä lupa (dnro LSY-2002-Y-2, nro 69/2004/1), joka koskee erityisesti nikkelituotantoa ja Torttilan ongelmajätteen kaatopaikkaa - Vaasan hallinto-oikeuden 31.12.2005 antama päätös (nro 5/0473/1) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 antaman ympäristölupapäätöksen (nro 69/2004/1) johdosta tehdystä valituksesta. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.6.2008 myöntämä lupa (dnro LSY-2005-Y-285, nro 28/2008/1), joka koskee nikkelituotannon ympäristöluvan (nro 69/2004/1, 10.12.2004) lupamääräysten 6 ja 7 mukaista suunnitelmaa häiriöpäästöjen estämiseksi ja jäähdytysvesikiertojen sulkemiseksi. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 19.9.2008 antama päätös (nro 43/2008/1, dnro LSY-2008-Y-118), joka koskee melupäästöjen vähentämistä koskevaa selvitystä Vaasan hallinto-oikeuden palautettua asian 20.5.2008 uudelleen käsiteltäväksi. Vaasan hallintooikeuden antoi em. päätöksen (nro 08/0141/1) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 30.1.2006 antaman melupäästöjen vähentämistä koskevan päätöksen (nro 3/2006/1) johdosta tehdystä valituksesta. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.12.2004 myöntämä lupa (dnro LSY-2002-Y-2, nro 69/2004/1), joka koskee erityisesti nikkelituotantoa ja Torttilan ongelmajätteen kaatopaikkaa. - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.4.2007 antama päätös (dnro LSY-2005-Y-97, nro 13/2007/1), joka koskee kaatopaikkatoiminnan jatkamista ja päätöksen nro 69/2004/1 lupamääräysten 31 muuttamista.

151 (155) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL (86/2000) 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen lainvoimaisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL (86/2000) 100 ) Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Päätös Perustelu Toiminnan aloittamiselle on haettu lupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvanhaltija voi aloittaa toiminnan noudattamalla tätä ympäristölupapäätöstä. Tässä päätöksessä olevat tarkkailua koskevia lupamääräyksiä on mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta noudatettava. (YSL (86/2000) 101 ) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut 31.5.2012 hakijalle antamassaan lausunnossa (dnro VARELY/795/07.00/ 2010), että kobolttisulfaattikiteiden valmistuksen aloittaminen ei ole sellainen muutos, joka edellyttäisi ympäristöluvan muutosta toiminnan aloittamiseen. Hakija ei ole esittänyt muita sellaisia muutoksia toiminnassa, joita ympäristönsuojelulain 101 :n toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta voisi aluehallintoviraston näkemyksen mukaan koskea. Koska valvontaviranomainen on lausunut sittemmin jo alkaneesta toiminnasta, ettei toiminta edellytä tuolloin lainvoimaisen luvan muutosta, ei asiasta ole tarpeen määrätä myöskään vakuutta. Kyseessä on laaja, olemassa oleva toiminta, jonka tarkkailua on saatujen tarkkailutulosten perusteella sekä jätelain 120 :n mukaisen seurannan ja tarkkailun vaatimusten täyttymiseksi määrätty eräiltä osin tarkennettavaksi, jotta voidaan varmistua ympäristöluvan edellytysten täyttymisestä ja määräysten noudattamisesta.

152 (155) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) (64, 72, 74, 75, 76, 77, 80,) 190, 226, 229 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 40, 41, 42, 43, 43 a-43 c, 45, 46, 47, 50, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 77, 90, 91, 97, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 17, 18, 19, 19 a, 30, 36, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 8, 15, 19, 51, 52 Jätelaki (646/2011) 118, 119, 120, 121, 148, 149, 152 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 13, 20, 22, 25, 37, liitteet 3 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/2007) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2010 ja 2011 (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 34 567 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) perusteella valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2010 ja 2011 (1145/2009) mukaisesti. Tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muita kuin rautametalleja valmistavan tehtaan ympäristölupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 33 080 euroa. Tähän lisätään 50 prosenttia muita epäorgaanisia peruskemikaaleja tai muita epäorgaanisia yhdisteitä valmistavan tehtaan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävästä maksusta (23 500 euroa), vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävästä maksusta (11 840 euroa) ja muualla syntyneiden vaarallisten jätteiden hyödyntämistä tai käsittelyä koskevan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävästä maksusta (4 870 euroa). Asetuksen liitteen mukaan lupamääräysten

153 (155) tarkistamista (ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Koska kyseessä on ensimmäinen yhtiön Harjavallan toimintoja kokonaisuutena tarkasteleva lupa, em. alennusta ei anneta. Maksu peritään kuitenkin 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, sillä asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Toiminta Nikkelitehdas (muita kuin rautametalleja valmistava tehdas) Kemikaalitehdas (muita epäorgaanisia peruskemikaaleja tai muita epäorgaanisia yhdisteitä valmistava tehdas) Torttilan kaatopaikka (Vaarallisen jätteen kaatopaikka) Laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä vaarallisia jätteitä Asetuksessa arvioitu työmäärä (htp) Perusmaksu ( ) Osuus (%) Yhteensä ( ) 70 120 33 080 100 33 080 50 85 23 500 50 11 750 25 43 11 840 50 5 920 10 18 4 870 50 2 430 Yhteensä 155 266 53 180 Alennus <155-35 % - 18 613 Maksu 34 567 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Norilsk Nickel Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA Harjavallan kaupunginhallitus Kokemäen kaupunginhallitus Porin kaupunginhallitus Ulvilan kaupunginhallitus Nakkilan kunnanhallitus Euran kunnanhallitus Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kokemäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ulvilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Harjavallan kaupungin terveydensuojeluviranomainen

154 (155) Kokemäen kaupungin terveydensuojeluviranomainen Porin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ulvilan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Nakkilan kunnan terveydensuojeluviranomainen Euran kunnan terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (kalatalousviranomainen) (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa. Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-148-04-08-2011 mukaan. Ilmoittaminen kuntien ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Harjavallan, Kokemäen, Porin ja Ulvilan kaupunkien sekä Euran ja Nakkilan kuntien virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Satakunnan Kansa ja Sydän-Satakunta -nimisissä lehdissä.

155 (155) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL (527/2014) 190 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL (86/2000) 97 ) LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Kartta, teollisuusalue 3. Kartta, kaatopaikat 4. Tarkkailuohjelma 5. Hyväksytyt jätteiksi luokitellut raaka-aineet Marja-Terttu Parsama Teemu Lehikoinen Kari Pirkanniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Marja-Terttu Parsama (pj.) ja Kari Pirkanniemi sekä ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen. Asian on esitellyt Kari Pirkanniemi.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.1.2015. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2

ESAVI/148/04.08/2011 LIITE 3

NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY Tarkkailusuunnitelma EHS-päällikkö Jari Hämäläinen 21.4.2011, rev 30.1.2014 Jakelu: ESAVI, VARELY ja NNH Intra EHS-sivut

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY:STÄ 2 2. NNH:N TOIMINTOJEN SIJAINTI HARJAVALLAN SUURTEOLLISUUSPUISTOSSA 4 3. LAITOKSEN TOIMINTA 4 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta 4 3.2 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi 4 3.3 Tuotanto 5 3.3.1 Liuotus 5 3.3.2 Liuospuhdistus (uutot) 6 3.3.3 Elektrolyysi 6 3.3.4 Pelkistämö 6 3.3.5 Kemikaalitehdas 6 3.4 Joki- ja pohjaveden käyttö sekä käyttöveden valmistus 6 3.5 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuus 7 4. YMPÄRISTÖKUORMITUS SEKÄ NIIDEN TARKKAILU JA RAJOITTAMINEN 7 4.1 Kokonaispäästöt ja tuotantomäärät vuosina 2005 2010 7 4.2 Ympäristö- ja energiatehokkuusmittarit 8 4.3 Muodostuvat jätevedet 9 4.4 Vesipäästöt ja niiden rajoittaminen 10 4.4.1 Viemärien purkukohdat 11 4.5 NNHn jätevesien tarkkailu 12 4.5.1 Näytteenotto 12 4.5.2 Analyysimenetelmät 12 4.5.3 Vertailumittaukset 13 4.5.4 Mittausepävarmuus 13 4.6 Päästöt maaperään, pohja- tai orsiveteen sekä niiden rajoittaminen14 4.7 Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen 14 4.7.1 Päästökuvaukset 14 4.7.2 Puhdistinlaitteet ja päästökohteet 16 4.7.3 Ilmapäästöjen puhdistinlaitteiden normaalitoiminnan seuranta 17 4.8 Melu ja tärinä 18 4.9 Jätehuolto 18 4.9.1 Prosessi- ja muut jätteet omalle kaatopaikalle 18 4.9.2 Muu jätehuolto 19 5. VAIKUTUSTARKKAILU 21 5.1 Ilmanlaadun tarkkailu 21 5.2 Vesistövaikutusten tarkkailu 21 5.3 Orsi-, pohja- ja pintavesien tarkkailu 21 6. OPERATIIVISEEN TOIMINTAAN LIITTYVÄ PÄÄSTÖJEN / YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN TARKKAILU 22 7. RAPORTOINTI 24 8. LIITTEET 24 1. PRTR-asetuksen mukaan raportoitavat päästöt ilmaan ja veteen 24

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 2 1. TIIVISTELMÄ NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY:STÄ Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n (tästä eteenpäin NNH) nikkelituotanto ja kemikaalitehdas sijaitsevat Harjavallan Suurteollisuuspuistossa (STP). Teollisuusalue sijaitsee Harjavallan kaupungin keskustan länsipuolella. Alueen sijainti ilmenee kuvasta 1-1. Kuva 1-1. Harjavallan Suurteollisuuspuiston sijainti. NNH valmistaa vuosittain 60 000 90 000 tonnia nikkeliä. Nikkelituotteet ovat metallista katodia, brikettiä ja pulveria sekä nikkelikemikaaleja kuten nikkelisulfaattia, -hydroksidia ja -karbonaattia. Muita tuotteita ovat mm. kobolttisulfaatti, ammoniumsulfaatti sekä kuparisulfidi. Nikkelituotanto on käynnistynyt Harjavallassa vuonna 1960. Keväästä 2007 lähtien NNH on vastannut nikkeli- ja kemikaalituotannosta Harjavallassa. Kemikaalitehtaalle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2002, jota muutettiin 11.6.2008. Nikkelituotannolle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2004. Lupapäätökset ovat voimassa toistaiseksi. NNH jättää ESAVIlle toukokuun 2011 aikana ympäristölupamääräysten tarkistushakemuksen. Tehdas toimii jatkuvasti kolmessa vuorossa. Henkilöstön määrä on noin 250. Suomen Energiapalvelut Oy (STEP) toimittaa NNH:lle jokivettä sekä pohjavettä. Osa jätevesistä käsitellään BOHA:n vesilaitoksella. Suurin osa vesistä johdetaan NNH:n omalle jätevesilaitoksellle, jossa ne puhdistetaan. Puhdistettu vesi johdetaan läntistä viemäriä pitkin Ko-

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 3 kemäenjokeen. Nikkelituotannosta syntyvillä vesipäästöillä ei ole merkitystä Kokemäenjoen vesien ja eliöstön tilaan. NNH käyttää tuotannossaan sähkö- sekä lämpöenergiaa. NNH on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä ja on ottanut käyttöön Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ). NNH:n ilmapäästöjä puhdistetaan tehokkaasti. Ilman laatu on ollut Harjavallassa Kalevan ja Pirkkalan asemilta mitattuna pääosin hyvä. Päästöt ovat laskeneet vuosien kuluessa ja päästöt ovat olleet alle luparajojen. NNH:n toiminta-alueella on toteutettu meluntorjuntatoimenpiteitä. Niiden jälkeen lähialueen melutaso on ollut hyväksyttävällä tasolla. Nikkelituotannon normaalitoiminta ei aiheuta vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Normaalitoiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja ympäristöön. Torttilan eritasoliittymän valmistuminen valtatielle 2 on vähentänyt Harjavallan keskustan raskasta liikennettä. NNH:n käyttämä tekniikka edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä tuotantoprosessien että ilma- ja vesipäästöjen puhdistamisen ja vähentämisen suhteen. Toiminnoista ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä myöskään vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnot sijoittuvat asemakaavan mukaisille suurteollisuustoimintaan varatuille alueille. Toiminnoista ei aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. NNH:lla on sertifioidut laadunhallintajärjestelmä, ympäristöjärjestelmä sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä. NNH on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä ja on ottanut käyttöön Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ).

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 4 2. NNH:N TOIMINTOJEN SIJAINTI HARJAVALLAN SUUR- TEOLLISUUSPUISTOSSA Kuva 2-1. Harjavallan Suurteollisuuspuistossa olevat toiminnot. NNH: sijainti on esitetty ruskealla. 3. LAITOKSEN TOIMINTA 3.1 Yleiskuvaus toiminnasta NNH valmistaa vuosittain 60 000 90 000 tonnia nikkeliä. Nikkelituotteet ovat metallista katodia, brikettiä ja pulveria sekä nikkelikemikaaleja kuten nikkelisulfaattia, -hydroksidia ja -karbonaattia. Muita tuotteita ovat mm. kobolttisulfaatti, ammoniumsulfaatti sekä kuparisulfidi. 3.2 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi NNH käyttää vuodessa raaka-aineita noin 300 000 500 000 tonnia. NNH:n raaka-aineina käytettävien nikkelirikasteiden sulatuksen ja nikkelikiven valmistuksen tekee Boliden Harjavalta Oy. Niiden lisäksi NNH käyttää raaka-aineina ostokiviä sekä intermediaatteja (= nikkelipitoisia suoloja, -sakkoja ja erilaisia sekundäärejä). NNH:n käyttämien raaka-aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista voidaan yleisesti todeta, että toiminta on TUKES:n valvonnan alaista. Käytännössä tämä tarkoittaa minimissäänkin normaalitoiminnan vuosittaistarkastuksia. Erillishankkeet tarkistetaan tapauskohtaisesti. Tarkastuksien oleellisena osana on asianmukaisesti hoidettu varastointi. NNH:n käyttämät kemikaalit on pääosin varastoitu säiliöihin. Ulkona olevat säiliöt on varustettu kemikaalilain mukaisilla keruualtailla tai kaksoisvaipoilla. NNH:llä ei ole maanalaisia tai -päällisiä öljysäiliöitä. Rikasteet tuodaan laivoilla Mäntyluodon satamaan ja puretaan satamavarastoon. Sieltä rikasteet tuodaan suljetuissa junavaunuissa Harjavaltaan, jossa ne puretaan rikastehalliin ja/tai siiloihin. Nikkelituotannon raaka-aineena käytettävät nikkelipitoiset kivet ja intermediaatit tuodaan suursäkeissä pakattuina sekä osa kivistä bulkkina muovilla vuoratuissa konteissa joko Rauman tai Mäntyluodon satamiin, joissa on myös varastohallit suursäkeille sekä varastoalueet konteille. Sa-

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 5 tamista materiaalit kuljetetaan autoilla Harjavaltaan, jossa kivet puretaan varastosiiloihin ja intermediaatit vaihtolavoille ja syötetään edelleen prosessiin. Tällä hetkellä suurimman osa intermediaatista muodostaa Talvivaarasta Harjavaltaan junakuljetuksin tuotava nikkelisulfidi, joka puretaan suoraan välivaraston kautta prosessiin. 3.3 Tuotanto NNH:n Harjavallan tuotantoprosessit on pääpiirteittäin esitetty seuraavassa kaaviokuvassa. Prosessien sijainnit tehdasalueella on esitetty kohdassa 2 kuvassa 2-1. LSU-ostokivet, Intermediaatit Nikkelirikasteet (NNH) ostokivet LSU / SU Intermediaatit NIKKELISULATTO LSU-LIUOTTAMO SU-LIUOTTAMO IRM-LIUOTTAMO RAUTASAKKA tiivisaltaalle/nikkelisulattoon KOBOLTINUUTTO KALSIUMINUUTTO, URAANIN TAKAISINUUTTO ja/tai SASOTUS KUPARISULFIDISAKKA kuparisulattoon/kco/nn:lle Metallikarbonaattisakka tiivisallas/talvivaara Uraaniliuos / -sakka asiakkaalle Co-uutto PurSX KOBOLTTILIUOS NIKKELINUUTTO VESIENKÄSITTELY Puhdistettu vesi jokeen ELEKTROLYYSI VETYPELKISTYS, KEMIKAALITEHDAS AMMONIUMSULFAATTI NIKKELIKATODI NIKKELIBRIKETTI JA -PULVERI NIKKELIKEMIKAALIT KOBOLTTIKEMIKAALIT Kuva 3-1. NNH:n nikkelitehtaan prosessikaavio 2014 3.3.1 Liuotus SU-liuottamoon tulevat sähköuunin kivi sekä ostokivet jauhetaan märkäjauhatuksena. Kivilietteelle ja muille raaka-aineille suoritetaan yksivaiheinen atmosfääriliuotus, jota tehostetaan paineliuotuksella. Liuotus tehdään käyttäen elektrolyysin hapanta paluuliuosta, rikkihappoa sekä happea. Syntyvä nikkelipitoinen liuos johdetaan raudansaostuksen kautta LSU-liuottamoon. Muodostuva rautasakka (SuFe) läjitetään Torttilan läjitysalueelle. Intermediaatti (nikkelisulfidi) sisältää epäpuhtautena mm. sinkkiä, rautaa ja kalsiumia. Intermediaatti liuotetaan ns. IRM-paineliuotuslinjassa käyttäen apuna rikkihappoa, happea sekä korkeaa lämpötilaa. Liuotuksen aikana syntyvä happo neutraloidaan kalkilla ja sen yhteydessä muodostuva kalkkipitoinen rautasakka (CaFe) läjitetään Torttilan läjitysalueelle. Syntyvä nikkeliliuos johdetaan liuospuhdistukseen (Ca-uutto). Liekkisulatusuunin kivi sekä ostokivet jauhetaan LSU-liuottamossa märkäjauhatuksena. Saatava kiviliete sekä muut raaka-aineet johdetaan kaksivaiheiseen atmosfääriliuotukseen ja liuotustehoa parannetaan paineliuotuksella. Liuotus tehdään käyttäen elektrolyysin hapanta paluuliuosta, rikkihappoa sekä happea. Liuotusjäännöksenä saatava kuparisakka viedään Boliden Harjavalta Oy:n kuparisulattoon, Freeport Cobalt Oy:lle Kokkolaan tai Norilsk Nickel konsernin muille laitoksille. Tuotteena saatava nikkeliraakaliuos ohjataan liuospuhdistukseen (Co-uutto).

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 6 3.3.2 Liuospuhdistus (uutot) Liuottamolta tulevassa nikkeliraakaliuoksessa on merkittävimpänä epäpuhtautena kobolttia, joka poistetaan Co-uutossa liuoksesta uuttamalla. Koboltti uutetaan orgaaniseen liuokseen (kerosiini) ja saadaan takaisinuutossa talteen kobolttisulfaattiliuoksena, joka toimitetaan Freeport Cobalt Oy:lle tai johdetaan koboltin puhdistusuuton lävitse kemikaalitehtaalle kobolttikemikaalin tuotantoon. Osa kobolttiuutosta saadusta nikkeliliuoksesta johdetaan elektrolyysiin ja pelkistämöön jatkokäsiteltäväksi. Osa liuoksesta menee nikkeliuuttoon, jossa se puhdistetaan ja pumpataan kemikaalitehtaalle. Nikkelisulfidin liuotuksesta (IRM-liuotus) tuleva kalsiumpitoinen nikkeliliuos johdetaan Cauuttoon. Kalsium uutetaan orgaaniseen liuokseen ja saadaan takaisinuutossa talteen metallikloridiliuokseen. Lipeää käytetään neutralointiaineena ja suolahappoa takaisinuuttoaineena. Uuton hapan tuoteliuos johdetaan LSU-liuottamon kautta tai suoraan Co-uuttoon. Uuton metallikloridiliuoksen sisältämä vapaa suolahappo neutraloidaan ja sen sisältämät metallit saostetaan soodalla metallikarbonaattisakaksi (MeCa), joka läjitetään tai viedään Talvivaaraan. NNH:n raaka-aineiden, lähinnä intermediaattien, mukana sisään epäpuhtautena tuleva luonnonuraani ei poistu koboltin- ja kalsiuminuuton orgaanisista uuttoliuoksista normaaleissa takaisinuutto-olosuhteissa, vaan kumuloituu uuttoliuokseen. Tästä seuraa uuttokapasiteetin pienentyminen, minkä vuoksi uraani on poistettava uuttoliuoksista. Uraanin takaisinuutto (poisto) suoritetaan tarvittaessa jaksoittain käyttäen natriumkarbonaattia, jolloin syntyy natriumuraanikarbonaattiliuos. Jakso kampanjoittain ylös- ja alasajoineen kestää 5-10 vuorokautta. Jakson aikana käsitellään noin 2 2,5 tonnia uraania. Liuoksesta voidaan valmistaa natriumdiuranaatti- tai uraanioksidisakkaa. 3.3.3 Elektrolyysi Puhdistetun nikkeliliuoksen elektrolyyttinen nikkelin saostaminen suoritetaan electrowinningmenetelmällä käyttämällä liukenemattomia lyijyanodeja. Nikkeli saostuu elektrolyysialtaissa katodeina toimivien siemenlevyjen pintaan. Haluttuun vahvuuteen kasvatetut nikkelikatodit nostetaan elektrolyysialtaista ja viedään katodikoneelle pestäviksi ja niputettaviksi. Punnitut, tunnusmerkinnöillä varustetut katodilevyniput kuljetetaan nikkelileikkaamoon. Nikkelikatodit leikataan haluttuun palakokoon, pakataan ja toimitetaan asiakkaalle. Elektrolyysistä palaava anolyyttiliuos johdetaan liuottamoon käytettäväksi liuotusprosessissa. 3.3.4 Pelkistämö Pelkistämöllä suoritetaan kobolttivapaan nikkeliliuoksen vetypelkistys korkeassa lämpötilassa ja vetypaineessa panoksittain autoklaaveissa. Syntynyt nikkelipulveri erotetaan liuoksesta sakeuttamalla ja suodattamalla. Kuivauksen jälkeen nikkelipulveri siirretään pulverisiiloon briketointia varten tai pulveripakkauksen siiloon pakkausta varten. Pulveri briketoidaan koneellisesti ja syntyneet briketit sintrataan eli lämpökäsitellään ja pakataan pelkistämön automaattipakkauslinjalla. Pelkistyksessä syntyy myös ammoniumsulfaattiraakaliuosta, joka johdetaan puhdistettavaksi nikkelikoboltti-saostukseen ja sakka palautetaan LSU-liuottamoon. Puhdistettu ammoniumsulfaattiliuos johdetaan kiteytykseen ja tuotteena saadaan ammoniumsulfaattia. 3.3.5 Kemikaalitehdas Kemikaalitehtaalla valmistetaan nikkelihydroksidia, nikkelihydroksikarbonaattia, nikkelisulfaattia sekä kobolttisulfaattia. Prosessien raaka-aineena on puhdas nikkeli- tai kobolttisulfaattiliuos. Nikkelisulfaattia valmistetaan nikkelisulfaattiliuoksesta ja kobolttisulfaattia vastaavasti kobolttisulfaattiliuoksesta kiteyttämällä. Nikkelikarbonaatti saostetaan nikkelisulfaattiliuoksesta käyttämällä natriumkarbonaattia saostimena. Nikkelihydroksidia valmistetaan saostamalla nikkelisulfaatti- tai nikkelikloridiliuoksesta käyttämällä natriumhydroksidia saostimena. Kaikki tuotteet pakataan asiakkaiden toivomusten mukaisiin pakkauksiin. 3.4 Joki- ja pohjaveden käyttö sekä käyttöveden valmistus Suomen Energiapalvelut Oy (STEP) toimittaa NNH:lle jokivettä (raakavesi) sekä pohjavettä. Jokivettä käytettään eri prosessivaiheiden jäähdytykseen sekä kemikaalitehtaalla käytettävän demineralisoidun veden valmistukseen. Pohjavettä käytetään mm. tiiviste- ja poksivesinä sekä ajoittain korvaamaan jäähdytysvettä. Vuoden ajan ja prosessitilanteen mukaan hetkittäiset käyttömäärät vaihtelevat suuresti. Vuosittaiset veden käyttömäärät on esitetty taulukossa 3-2.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 7 Taulukko 3-2. Vedenkäyttömäärät vuosina 2007-2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vedenotto, käyttö Pohjavedenottamo (PLV) m3 335 984 327 855 324 740 416 667 397 601 389 973 Joki, jäähdytys m3 13 823 521 12 230 879 9 906 152 10 468 450 10 130 332 9 921 404 Taulukossa 3-3 on esitetty osastoittain jokiveden käyttökohteita, vesimääriä sekä niiden seurantatietoja. Suurin osa jäähdytysvesistä palautetaan sellaisenaan Kokemäenjokeen ns. itäistä viemäriä pitkin. Itäinen viemäri on BOHAn hallinnoima ja se myös raportoi siihen liittyvät vesi- ja päästömäärät. Liuottamon alueelle valmistui vuoden 2009 syksyllä suljettu jäähdytysvesikierto, jonka ansiosta liuottamolla käytetty vesimäärä laski huomattavasti (200 300 m 3 /h). JÄÄHDYTYS- ja JOKIVEDEN KÄYTTÖ / Minne Analyysi Seuranta m3/h Muuta LAUHTEET 1 Pelkistämön jäähdytysvedet Joki, itäinen viemäri Jokivesi Johtokyky / hälytys 1000-2000 Näyte 32PELJÄV 2 Elektrolyysin ja liuottamon jäähdytysvedet Joki, itäinen viemäri Jokivesi Johtokyky / hälytys 50-200 Näyte 34ELYJÄV Liuottamolle johdetaan ainoastaan korvausvettä jäähdytysvesitorneille. 3 Elektrolyysi, AEG tasasuuntaajan jäähdytys Joki, itäinen viemäri Jokivesi / talousvesi Öljytunnistus / hälytys 10-30 4 Pelkistämö kiteyttämön ja haihduttimen lauhde (LS251) Joki, itäinen viemäri, ellei pesuvettä tarvita Lauhde, ammoniumsulfaatti, johtokyky < 300 µs = n. 150 mg/l Online johtokyky, jos >300 µs kierrätykseen 0-80 5 Kemikaalitehdas, korvausvesi jäähdytysvesitorneille sekä prosessiveden valmistus NNH:n käsittely, josta läntistä viemäriä pitkin jokeen Jokivesi suoraan joesta tai lämmennyt jäähdytysvesi pelkistämöltä NA 10-150 Kaikki vedet päätyvät NNH:n vesien käsittelyyn ennen jokeen pumppaamista. N:\Ehs\Luvat\ympäristölupahakemus aineistot\hakemus 2010-2011\[101006 erittely vesistä.xls]2010 Taulukko 3-3. Jokiveden käyttökohteet. 3.5 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuus NNH käyttää tuotannossaan sähkö- sekä lämpöenergiaa. Lämpö koostuu höyrystä, prosessilämmöstä sekä kaukolämmöstä. Sähkön vuosikäyttö on ollut 150 200 GWh ja lämmön käyttö 300 400 GWh. Lämmöstä Harjavallan Suurteollisuuspuistossa on tuotettu noin 60 70 % hyödyntämällä alueen eri kohteiden prosessilämpöjä. NNH on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmässä ja on ottanut käyttöön Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ). NNH:lla on tehty ulkopuolisen tahon toimesta energiaanalyysit vuosina 2001 ja 2007. 4. YMPÄRISTÖKUORMITUS SEKÄ NIIDEN TARKKAILU JA RAJOITTAMINEN 4.1 Kokonaispäästöt ja tuotantomäärät vuosina 2005 2010 Voimassa olevissa ympäristöluvissa on määrätty päästörajat sekä seurantavelvoite tietyille ilmaja vesipäästöille. Toteutuneet päästöt sekä nikkelin tuotantomäärät vuosina 2005 2010 on esitetty taulukossa 4-1.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 8 Toteutuneet päästöt Tuotanto, Ni 2007 (t/a) 2008 (t/a) 2009 (t/a) 2010 (t/a) 2011 (t/a) 2012 (t/a) 54 965 51 113 40 800 49158 48524 45518 luparaja (t/a) Päästö ilmaan Ammoniakki 377 389 193 126 92 152 250 VOC 20 45 44 62 50 85 Rikkivety <1 <2,5 <1 4,7 3 3 Nikkeli 1,9 1,8 1,9 2,6 1,7 2,3 3,5 Päästö veteen Nikkeli 0,05 0,05 0,05 0,06 0,25 0,12 0,55 Sulfaatti 15 937 17 724 5 912 16 094 22 580 21 879 36 000 Typpi 42,8 47,9 12,1 51,3 49,6 48,6 50 Taulukko 4-1. NNH:n nikkelin tuotanto sekä ilma- ja vesipäästöt 2008 2012 sekä voimassa oleva luparaja. Taulukossa esitetyt vesipäästöt eivät sisällä BOHA:n läntisen ja itäisen viemärin kautta Kokemäenjokeen johdettuja päästöjä. Vuonna 2012 nikkelimäärä oli n. 0,4 tonnia ja typpi n. 8 tonnia. 4.2 Ympäristö- ja energiatehokkuusmittarit NNH:lla on käytössä kuukausittain päivitettävät ympäristömittarit sekä vuositason energiatehokkuusmittarit. Ympäristömittarit kuvaavat toiminnan onnistumista keskeisempien ilma- ja vesipäästöjen, ympäristöpoikkeamien, jätteiden hyötykäytön sekä ilmapäästöjen puhdistinlaitteiden toiminnan kannalta. Toteutunutta lukua verrataan luparajaan sekä NNH:n omiin, lupia tiukempiin tavoitteisiin. Taulukossa 4-2 on esitetty ympäristömittarit 2007 2012.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 9 YMPÄRISTÖMITTARIT 2012 Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou 2012 Tavoit e 2012 Lupa 2011 2010 2009 2008 2007 1. Viranomaisille raportoidut häiriötilanteet, kpl 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 2 0 0 1 1 2. Nikkelipäästö veteen, BOHA+NNH, kg 32 15 56 43 23 37 32 26 57 85 16 12 433 1 000 1 825 818 804 713 2 774 1 792 Kuukausittain, kg Ni / vrk 1,0 0,5 1,8 1,4 0,7 1,2 1,0 0,8 1,9 2,7 0,5 0,4 1,2 2,7 5,0 2,2 2,2 1,9 7,6 4,9 3. Nikkelipäästö veteen, NNH kemikaali, kg 12,1 14,1 11,8 9,2 7,7 9,3 16,4 12,9 7,0 8,5 4,5 7,8 121 100 548 254 58 46 46 52 3.1 Vuorokausirajan (0,3 + 0,03 mg/l/vrk) ylitykset, kpl 1 3 0 0 1 4 3 0 0 0 0 0 12 <3 24 55 7 17 4 9 4. NH4-N-päästö veteen, BOHA+NNH, t 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 1,0 0,7 1,2 0,4 0,4 0,3 0,2 8,0 20 10 7 7 9 11 5. NH4-N-päästö veteen, NNH kemikaali, t 7,5 8,3 2,1 1,7 1,3 1,3 6,4 5,8 3,4 4,0 2,9 3,8 48,6 36 50 49,6 51,3 12,1 47,9 43,2 6. SO 4 -päästö veteen, NNH kemikaali, t*1000 1,9 2,0 2,0 1,9 1,3 1,1 2,3 2,1 1,9 2,2 1,2 2,0 21,9 20 36 23 16 6 18 16 7. Uraani veteen, kg 15,7 16,3 21,0 4,0 6,9 9,4 27,1 12,4 6,4 7,8 3,8 9,0 139,9 180 360 367 401 8. Ammoniakkipäästö ilmaan, t/v., pelkistämö 181 118 300 52 71 11 127 164 42 41 84 20 100 150 200 80 110 187 351 329 9. Ammoniakkipäästö ilmaan, t/v, kemikaali 0 0 94 0 0 4 0 0 69 0 0-1 41 50 50 14 16 6 38 48 10. Nikkelipäästö ilmaan, t / vuosi (yht. liu-ely-pelk) 2,6 2,4 2,0 1,8 2,0 0,8 2,3 1,8 2,5 3,2 2,8 1,5 2,2 1,9 2,5 1,6 2,5 1,8 1,7 1,8 10.1 Pelkistämö, t/vuosi 0,1 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,15 0,25 0,1 0,8 0,5 0,3 0,1 10.2 Elektrolyysi, t/vuosi 2,4 2,0 1,8 1,7 1,8 0,7 2,2 1,5 2,5 3,1 2,7 1,4 2,0 1,6 2,0 1,4 1,6 1,2 1,4 1,6 10.3 Liuottamo, t/vuosi 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,15 0,25 0,1 0,1 0,0 0,0 0,1 11. Nikkelipäästö ilmaan, t / vuosi, kemikaali 0,0 0,0 0,2 0,2 0,3 0,2 0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 0,3 0,1 0,15 1,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 12. Ympäristöpoikkeamat, kpl 4 4 5 6 3 4 6 10 3 4 1 3 53 43 47 32 34 30 12.1 Häiriötilanteet (EMA) 4 3 2 5 3 3 4 6 2 4 0 3 39 30 29 14 17 18 12.2 Sidosryhmäpalautteet (EAF) 0 0 1 0 0 0 0 2 1 0 1 0 5 8 7 6 9 7 12.3 Poikkeamat (EDE) 0 1 2 1 0 1 2 2 0 0 0 0 9 5 11 12 8 5 13. Jätteiden hyötykäyttöaste, % 90,4 73,6 89,9 93,1 88,0 91,9 80,4 79,6 83,7 88,7 83,8 91,2 87,4 90 70 80,6 85,7 85,6 80,2 82,5 14. Normaalikäyttöaste, kaasun pesurit, % 99,9 99,9 99,8 99,0 99,5 98,3 99,7 99,5 99,9 99,7 99,8 99,9 99,6 98 98 99,6 99,6 99,8 99,4 99,6 Pelkistämö autoklaavi, PE211 98,8 100,0 100,0 100,0 99,7 99,9 99,6 100,0 99,9 100,0 100,0 100,0 99,8 98 98 99,9 99,8 99,8 99,2 99,6 Pelkistämö autoklaavi, PE221 100,0 100,0 100,0 100,0 99,3 99,0 98,8 100,0 99,9 100,0 100,0 100,0 99,8 98 98 100,0 99,9 100,0 99,7 99,3 Pelkistämö säiliöt, PE231 100,0 100,0 100,0 100,0 98,9 99,8 98 98 100,0 98,4 99,9 99,7 99,8 Pelkistämö syöttöliuos ja pulverialue, PE232 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 98 98 99,3 99,7 99,8 97,2 99,7 Pelkistämö säiliöt, syöttöliuos, pulverialue, PE241 98,2 99,6 99,6 99,7 100,0 100,0 100,0 99,6 98 98 Pelkistämö laimentamo, PE291 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 91,0 99,6 99,9 100,0 99,9 100,0 99,2 99,1 98 98 99,9 99,2 99,6 99,7 99,8 Pelkistämö NiCo-saostamo, PE271 99,9 100,0 100,0 100,0 99,5 96,4 100,0 97,4 100,0 100,0 99,6 100,0 99,4 98 98 99,9 99,8 99,8 99,6 99,8 Pelkistämö NiCo-saostamo yl., PE273 100,0 100,0 100,0 90,0 94,6 92,6 100,0 99,5 100,0 100,0 98,9 100,0 98,0 98 98 100,0 99,5 99,9 100,0 99,9 Pelkistämö Ni-kuivaus, PSS211 99,7 100,0 100,0 98,5 100,0 100,0 100,0 99,9 99,4 100,0 99,9 99,3 99,7 98 98 99,8 99,6 99,5 99,0 99,2 Pelkistämö Ni-kuivaus, PSS221 100,0 99,1 99,4 99,6 100,0 100,0 99,9 99,9 99,8 100,0 100,0 99,7 99,8 98 98 99,8 99,9 99,7 99,7 99,4 Pelkistämö keskuspölynpoisto, PSS212 (PUH212) 100,0 99,9 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,9 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 98 98 99,9 99,8 Pelkistämö briketointialue, PSS213 (PUH213) 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,9 100,0 99,5 99,9 100,0 99,9 98 98 100,0 99,8 IRM pulppaus, VP92 100,0 100,0 100,0 98,3 100,0 98,3 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,7 99,7 98 98 100,0 99,5 SU, VP52 100,0 100,0 100,0 99,9 100,0 99,9 97,7 97,2 99,7 97,9 99,5 100,0 99,3 98 98 96,1 99,3 99,5 99,0 99,4 IRM liuotus, VP91 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,0 99,6 99,9 99,9 97,9 100,0 100,0 99,7 98 98 99,5 100,0 LSU liu, PE31 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 98 98 100,0 99,8 100,0 100,0 99,9 Kemikaali, PES3851 99,6 100,0 98,1 97,9 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,9 100,0 100,0 99,6 98 97 99,9 100,0 99,9 99,6 99,6 Taulukko 4-2 NNH:n ympäristömittarit 2007-2012 Energiatehokkuusmittaristolla seurataan mm. energian kulutusta tuotettuja tuotetonneja kohden, prosessilämpöjen hyödyntämistä suhteessa lämpöenergian kulutukseen sekä tehtyjen säästötoimenpiteiden energian säästöä. Toteutuneita lukuja verrataan tavoitteisiin. 4.3 Muodostuvat jätevedet NNH:lla syntyy käsiteltäviä vesiä 50 250 m 3 /h:ssa. Vedet, niiden käsittelypaikka, tyypillinen koostumus sekä seuranta on esitetty taulukossa 4-4. Vedet käsitellään joko BOHA:n tai NNH:n vesienkäsittelylaitoksella ennen Kokemäenjokeen johtamista.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 10 KÄSITELTÄVÄ VESI Minne Analyysi (vaihtelu) Seuranta m3/h Muuta 1 Piha-alueen sadevedet, 9ha, sade 500 mm/a. Osa alueesta yhteiskäytössä BOHA:n kanssa BOHA:n käsittely Metalleja (mm. Cu ja Ni) n. 10 mg/l NA 5 2 Rautasakan läjitykseen kertyvä sadevesi BOHA:n käsittely etusijalla Ni, Cu, As < 1 (1-10) mg/l ph >9 Näyte ennen ajoa 1,1 v. 2010 käytössä kaksi allasta, yht. n. 4 ha. Näyte 21ALLAS5 ja -4 3 Liuottamon jäähdytysvesitornien poistovesi BOHA:n käsittely Ni, Cu < 3 mg/l (1-5) jatkuva johtokykymittaus, kertanäyte 1 / vrk 20-50 positio F-35100, näyte 21LIUJÄV Tornit käyttöön 2009 syksyllä 4 Liuottamo, elektrolyysi, haihduttamon tiivistevesiä NNH Talousvesi NA < 1 prosessiin 5 Liuottamo, lsu-myllyjen vaihteistoöljyjen jäähdytysvesiä BOHA:n käsittely Jokivesi / talousvesi NA < 3 6 Pelkistämön kiteyttämön ja haihduttimen imukoneiden tiivistevedet (LS283) NNH:n käsittely 7 Uuttoliuoksen pesuvesi ZFUK115 NNH:n käsittely 8 Ni-uuton loppuliuos ja PE271/273 pesuvesi (LS283) 9 Koboltti-, Kalsium- ja puhdistusuutto (CoSX, CaSX, PurSX), prosessivedet NNH:n käsittely NNH:n käsittely 9,1 Kalsiumuutto, metallisaostuksen suotovedet NNH:n käsittely 10 Kemikaali, sadevedet n. 4 ha NNH:n käsittely Lauhde, Lauhteella jatkuva ammoniumsulfaatti, johtokykymittaus johtokyky < 300 µs = n. 150 mg/l org. 150 (50-500) ppm, Ni,Co ja Zn <50 mg/l, ph 5 Ni < 1 g/l, NH4 < 0,5 g/l, Na ja SO4 < 100 g/l, TOC < 15 mg/l, ph 10-13 Ni < 100 mg/l Co < 20 mg/l Na ja Cl < 30 g/l Zn < 100 mg/l U < 20 mg/l Ir Org* < 10 ppm ph < 5 *uuttuva org. öljy Ni < 100 mg/l Co < 50 mg/l Na ja Cl < 50 g/l Zn < 100 mg/l U < 5 mg/l 2 krt/vko, org, Zn, Ni, Cu, Co (22ZFU115) 1 / vrk, ph, Ni, NH4, TOC (1 / vko) 1 / vrk, Ni, Na, Cl, Zn, U ym. 2 / vk, Ir org. 5-15 1 / vrk 5 Pumpujen häiriötilanteissa haihduttamon tiivistevedet johdetaan BOHA:n käsittelyyn 0,3 Näyte 22ZFU115 6.8.2013 alkaen pääosin veden no. 9 kautta/mukana. Tarvittaessa suoraan NNH käsittelyyn. 25-35 Näytteet 23LS283 ja TOC 23HIS161 5-20 piha pölyjä NA 2 Näyte 224PS323 6.8.2013 alkaen Näyte 224LS301 6.8.2013 alkaen 11 Kemikaali, prosessivedet NNH:n käsittely Ni-sulfaatti, - hydroksikarbonaatti yms. tuoteyhdisteitä NA 10-100 12 Kemikaalin jäähdytysvesitornien poistovesi NNH:n käsittely NA NA 5-20 N:\Ehs\01_EHS_Jarjestelma_paivitys_MS_office_dokumentit\03_Toimintaohjeet\03_03_NNH_Tarkkailusuunnitelman_liitteet\[140122 erittely vesistä CaSX vesien muutos.xlsx]2013 Taulukko 4-4. Käsiteltävät vedet, käsittelypaikka, tyypillinen koostumus ja seuranta. 4.4 Vesipäästöt ja niiden rajoittaminen Saniteettivedet johdetaan Porin kaupungin Luotsinmäen jätevesilaitokselle. NNH käyttää jokivettä jäähdytykseen keskimäärin 1 200 m 3 /h (esitetty tarkemmin kohdassa 3.4). Noin 50 C:een lämmennyt jäähdytysvesi sekä osa lauhteista johdetaan sellaisenaan itäiseen viemäriin, jossa se sekoittuu STP:n muihin jäähdytysvesiin. Viemäri purkautuu Kokemäenjokeen Harjavallan voimalaitospadon yläpuolelle. Itäisen viemärin seurannan ja raportoinnin hoitaa BOHA. Normaalitilanteessa jäähdytysvedet eivät aiheuta muuta kuin lämpökuormitusta Kokemäenjokeen. Lauhteiden mukana menee ammoniumtyppeä. Jäähdytysvesien sekä lauhteiden laatua seurataan jatkuvatoimisilla johtokykymittauksilla, joiden avulla havaitaan mahdolliset vuototilanteet. Kemikaalitehtaan ja liuottamon (v. 2009 lopusta alkaen) alueen jäähdytysvesikierrot ovat suljettuja, joissa vesi kiertää jäähdytysvesitornien kautta. Kiertojen poistovedet johdetaan vesien käsittelyn kautta Kokemäenjokeen. Liuottamolla jäähdytysvedestä mitataan jatkuvasti sähkönjohtokykyä ja kriittisiin kohtiin on kytketty jäähdytysvesikierron automaattisesti sulkevat venttiilit häiriötilanteiden varalta.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 11 NNH:lla muodostuvat käsiteltävät jätevedet (piha-alueen sadevesiä, läjitysalueen sadevedet, jäähdytysvesitornien korvausvesiä sekä prosessivesiä) on esitetty kohdassa 4.3. Osa vesistä käsitellään BOHA:n vesilaitoksella. Suurin osa vesistä johdetaan NNH:n omalle jätevesilaitoksellle, jossa ne puhdistetaan (ph:n säätö, saostus, suodatus). Puhdistettu vesi johdetaan läntistä viemäriä pitkin Kokemäenjokeen. Vesilaitoksella on myös kaksi noin 5 000 m 3 :n allasta, joita voidaan käyttää sadevesien tasausaltaana sekä häiriötilanteissa prosessivesien varoaltaina. Kokemäenjokeen johdettava vesimäärä mitataan ja vedestä otetaan vuorokauden keruunäyte, jonka NNH:n laboratorio analysoi: ph, nikkeli, kadmium, lyijy, kupari, arseeni, sinkki, kromi, koboltti, ammoniumtyppi, sulfaatti, kloridi ja TOC. Vuoden 2011 alusta alkaen myös uraani. Em. tietojen perusteella on laskettu taulukossa 4-5 esitetty NNH:n vesipäästö vuosina 2006 2012. Norilsk Nickel Harjavalta Oy Vesi jokeen: Kuukausiyhteenveto Pitoisuudet ja vesimäärä sekä päästö laskettu vrk-keskiarvoista. Vesi SO4 Ni Cd Pb Cu As Zn Cr Co Na NH4-N Cl Na2SO4 NaCl TOC U P ph tm 3 t kg kg kg kg kg kg kg kg t t t t t t kg kg va. 2012 728 21 879 121 0,0 3 50 3 96 0,1 11 13 412 48,583 2 186 32 307 3 605 22 140 687 10,9 1 66 1 913 12,1 0,0 0,3 0,8 0,1 12,8 0,0 3,9 1 221 7,5 258,1 2 825 426 2,4 16 21 11,2 2 63 2 037 14,1 0,0 0,6 1,1 0,2 9,8 0,0 1,9 1 241 8,3 272,7 3 007 450 2,0 16 27 10,9 3 74 2 007 11,8 0,0 0,6 1,6 0,1 12,8 0,0 0,6 1 368 2,1 259,4 2 964 428 2,2 21 39 11,1 4 61 1 907 9,2 0,0 0,8 1,5 0,2 3,0 0,0 0,1 1 020 1,7 54,2 2 816 89 1,3 4 15 10,9 5 44 1 311 7,7 0,0 0,2 34,9 0,2 6,3 0,0 0,1 784 1,3 111,0 1 936 183 1,5 7 53 10,9 6 44 1 058 9,3 0,0 0,0 3,3 0,3 6,4 0,0 0,5 724 1,3 175,1 1 563 289 1,7 9 32 11,0 7 77 2 256 16,4 0,0 0,1 1,5 0,5 8,1 0,0 0,7 1 621 6,4 298,0 3 332 491 2,7 27 74 11,1 8 71 2 053 12,9 0,0 0,2 0,8 0,3 11,1 0,0 0,4 1 412 5,8 263,1 3 032 434 2,8 12 105 11,4 9 67 1 927 7,0 0,0 0,2 1,1 0,2 3,0 0,0 0,3 1 144 3,4 140,3 2 846 231 1,7 6 172 10,6 10 68 2 156 8,5 0,0 0,3 1,1 0,3 9,7 0,0 1,3 1 243 4,0 182,8 3 184 301 1,5 8 52 10,4 11 37 1 247 4,5 0,0 0,1 0,9 0,5 3,2 0,0 0,5 638 2,9 67,0 1 842 111 0,7 4 22 10,7 12 55 2 005 7,8 0,0 0,0 1,0 0,4 9,9 0,0 1,1 998 3,8 104,7 2 961 173 1,4 9 74 10,4 2011 816 22 580 254 0 29 20 3 161 0 8 14 541 50 2 558 33 344 4 218 27 367 11,8 2010 692 16 094 58 0 23 36 2 149 1 2 11 188 51 1 603 23 766 2 644 17 401 11,7 2009 375 5 912 46 0 39 34 12 3 1 0 4 166 12 19 8 709 32 5 11,1 2008 650 17 724 46 0 41 1 5 2 1 0 10 029 48 12 26 173 20 13 11,7 2007 749 15 937 52 0 46 0 2 1 2 0 10 465 43 9 23 541 15 13 12,0 2006 658 8 191 64 1 20 0 5 3 4 1 6 637 27 11 12 096 17 10 11,9 LUPA 36 000 548 50 * Alle menetelmän määritysrajan. ** NH4-päästö typpenä - N. kokonaisepävarmuus, % 2,0 5,4 7,2 20,4 20,4 7,2 20,4 5,7 10,8 10,8 5,7 4,1 7,2 10,8 7,2 5,7 20,4 14,6 5,7 Taulukko 4-5. Kemikaalitehtaan jätevesikuormitus 2006 2012, luparajat sekä mittausepävarmuus 4.4.1 Viemärien purkukohdat Edellä kuvatut vedet johdetaan Kokemäenjokeen itäistä ja läntistä viemäriä pitkin. Purkupaikat sijaitsevat voimalaitospadon yläpuolella, jolloin vedet sekoittuvat tehokkaasti koko joen virtaamaan. Kuvassa 4-6 ylempi on läntinen ja alempi itäinen viemäri. Purkupaikkojen koordinaatit ovat: läntinen x=1560612,912, y=6802883,472 ja itäinen x= 1560993,394 y= 6802481,607.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 12 Kuva 4-6. Jätevesien purkuviemärien sijainti. 4.5 NNHn jätevesien tarkkailu 4.5.1 Näytteenotto NNH:n automaattiset vesinäytteenottimet sijaitsevat kemikaalitehtaan vesienkäsittelyssä. Näytteenottimet keräävät näytettä vuorokauden yhdistelmänäytteeksi siten, että vuorokaudessa kertynyt kokonaisnäytemäärä on n. 5-10 litraa. Osanäyte otetaan taajuudella 4 näytettä tunti, jolloin yksittäisen osanäytteen koko on 200 ml. Koko näytemäärä toimitetaan NNH:n laboratorioon analysoitavaksi. Näytteenotin on vesimääräperusteinen. Näytteenotin on malliltaan Endress+Hauser LiquiBox A2. Näyte otetaan jokeen pumpattavan veden runkolinjasta näytenatsan kautta hammasrataspumpun kautta näytteenottimelle. Hammasrataspumppu (teho 4-4,8 l/min) käynnistyy, kun jokeen vettä pumppaava pumppu käynnistyy. Tämä toimii myös signaalina näytteenottimelle. Näytteenotin on varustettu pinnantunnistimilla, joten jos näytettä ei saada riittävää määrää näytteenottimelle tietyssä ajassa, näytteenotto katkeaa ja veden pumppaus jokeen seisahtuu. Näytteenottimen toimivuus on siis ehtona vedenpumppaukselle prosessinohjausjärjestelmässä. Näytteenottimen ennakkohuolto järjestetään neljän kuukauden välein, tällöin tarkistetaan laitteiston kunto ja tehdään tarvittavat toimenpiteet, kuten letkujen puhdistus tai vaihto, välisäiliön puhdistus ja näytteenottimen puhdistus. Hammasrataspumppu vaihdetaan joka tapauksessa neljän kuukauden välein ja vaihdettu tarkistetaan, huolletaan ja testataan. Yhteensä kierrossa on kolme hammasrataspumppua. Näytteenottimesta on myös olemassa klooni, joka voidaan ottaa tarvittaessa nopeasti käyttöön. Näyte kuljetetaan kokonaisuudessaan NNH:n laboratorioon päivittäin, jossa näyte analysoidaan saman päivän aikana. Näytettä ei siis varastoida erikseen missään vaan käsitellään nopeasti näytteenkeruun päätyttyä. 4.5.2 Analyysimenetelmät NNH:lla on käytössä kolmeen laitetekiniikkaan perustuvat analyysimenetelmät veteen pumpattavalle näytteelle. Alkuaineet typpeä lukuun ottamatta mitataan ICP-OES (Spectro Arcos) -laitteilla. Typpianalyysi suoritetaan Gerhard Vapodest 50D laitteella ja TOC analyysi Shimadzu TOC-V- CPH laitteella. Laboratorio ei ole akkreditoitu.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 13 LOD (Limit of Detection) -arvot perustuvat määritelmään, että havainnointirajan konsentraatio CLOD lasketaan lisäämällä nollan mittausarvoon 3 kertaa nollamittauksen keskihajonta. Määritysraja LOQ (Limit of Quantification) taas määritetään lisäämällä nollan mittausarvoon 10 kertaa nollamittauksen keskihajonta. Seuraavassa taulukossa on esitetty LOD ja LOQ arvoja eri analyyteille. Analyytti LOD (mean + 3*stdev) mg/l LOQ (mean + 10*stdev) mg/l Na 0.04 0.14 Mg 0.001 0.003 Al 0.005 0.02 Si 0.04 0.14 S 0.04 0.12 K 0.01 0.04 Ca 0.01 0.03 Mn 0.0001 0.0004 Fe 0.007 0.02 Co 0.001 0.004 Cu 0.02 0.06 Zn 0.002 0.008 As 0.002 0.006 Cd 0.0003 0.0009 Cl 0.06 0.2 Pb 0.002 0.005 Cr 0.001 0.002 Ni 0.004 0.01 U 0.004 0.02 B 0.008 0.03 Sr 0.0001 0.0004 P 0.011 0.04 TOC 0.4 1.4 NH4-N 0.05 0.2 Tulosten virhemarginaali riippuu voimakkaasti mitattavan pitoisuuden suuruudesta. Tyypillisesti LOD arvon mittausepävarmuus on 100 % ja määritysrajan (LOQ) arvon mittausepävarmuus on 10 %. Tyypillisesti käytettävien laitetekniikkojen mittausepävarmuuden ovat n. 1 % tasolla, kun mitataan tasoa, jossa ollaan selkeästi ns. hyvällä kalibrointialueella 4.5.3 Vertailumittaukset NNH:n laboratorio osallistuu SYKE:n (Suomen ympäristökeskus) järjestämiin vertailumittauksiin. Vertailumittauksiin osallistutaan siten, että jokaista NNH:lla mitattavaa ominaisuutta vertaillaan vertailumittauksissa vähintään kerran vuodessa. NNH tekee vertailumittauksia myös Kokemäenjoen vesien vesistönsuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriossa. Vertailumittaukset tehdään jokeen pumpattavasta keruunäytteestä, josta tehdään NNH:n laboratoriossa kuukausittainen keruunäyte. Keruunäyte analysoidaan NNH:n laboratoriossa ja KVVY:n laboratoriossa. Vertailuanalyysien avulla seurataan ensisijaisesti NNH:n ja KVVY:n uraanianalyysien vertailukelpoisuutta, mutta vertailua tehdään samalla myös muiden analyyttien osalta. Vertailumittaukset suoritetaan toistaiseksi. 4.5.4 Mittausepävarmuus Jokeen menevien analysoitavien komponenttien mittausepävarmuus lasketaan kokonaisepävarmuutena, jossa huomioidaan virtausmittarin mittausepävarmuus sekä laboratorion analyysin mittausepävarmuus. NNH:n viranomaisille ilmoittama mittausepävarmuuslaskenta perustuu Eurachemin antamaan ohjeistukseen (EURACHEM / CITAC Guide CG 4 Quantifying Uncertainty in Analytical Measurement, Second Edition, s. 25-28). Tämän mukaan kokonaismittausepävarmuus määritellään seuraavasti: u c ( y( p, q...)) k u( p) 2 u( q) 2...

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 14 missä, u(p) on komponentin p mittausepävarmuus u(q) on komponentin q mittausepävarmuus k on laajennetun mittausepävarmuuden kerroin (95 % mittausepävarmuudella suurella mittausjoukolla kerroin on 2) NNH:lla virtausmittarin epävarmuus perustuu toimittajan ilmoittamaan mittausepävarmuuteen, joka on 2. Analyysien mittausepävarmuuden arvio suoritetaan vuosittain NNH:n laboratorion toimesta. Analyysien mittausepävarmuus riippuu voimakkaasti esiintyneistä pitoisuuksista. Yleistäen voidaan ajatella, että mitä lähempänä pitoisuus on määritysrajaa, sen suurempi mittausepävarmuus. Kokonaismittausepävarmuudet aineittain on esitetty kohdan 4.4 taulukossa 4-5. 4.6 Päästöt maaperään, pohja- tai orsiveteen sekä niiden rajoittaminen NNH:n normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään, pohja tai orsiveteen. Raaka-aineita, prosessiliuoksia, tuotteita yms. ei varastoida eikä käsitellä maanvaraisesti alueilla. Säiliö-, purku- ja lastausalueilla on varoaltaat ja tai kaksoisvaipat, joiden avulla mahdolliset vuodot havaitaan ja leviäminen kyetään estämään. Piha-alue on asfaltoitu, minkä päälle tulevat sadevedet johdetaan vesilaitokselle. Rauta- ja kipsisakkojen läjitysalue on rakennettu ongelmajätekaatopaikan vaatimukset täyttäväksi. STP:n alueella tehtävillä suojapumppauksilla pyritään hallitsemaan aiempina vuosikymmeninä likaantunutta orsivettä ja estämään sen virtaus pintavesiin ja pohjaveteen. 4.7 Päästöt ilmaan ja niiden rajoittaminen 4.7.1 Päästökuvaukset NNH:n ilmapäästöt ovat ammoniakki, nikkeli, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) sekä ajoittain häiriötilanteissa muodostuva rikkivety (NaHS). Toteutuneet vuosipäästöt on esitetty kohdassa 4.1 Ammoniakki Nikkelin vetypelkistys tapahtuu ammoniakkipitoisesta liuoksesta lämpötilassa 200 C ja paineessa 2 750 kpa. Liuoksessa on ammoniakin ja nikkelin moolisuhde 2,05. Pelkistyksen aikana ammoniakki neutraloi muodostuvan hapon ja syntyy ammoniumsulfaattia. Ylimääräinen ammoniakki jää liuokseen vapaana ammoniakkina. Osa tästä vapaasta ammoniakista vapautuu liuoksesta, kun se pusketaan panoksittain normaalipaineiseen puskusäiliöön ja liuoksen lämpötila laskee veden höyrystymisen kautta n. 100 C:een. Puskusäiliöistä vapautuva kuuma hönkä, joka sisältää pääasiassa vesihöyryä ja ammoniakkia johdetaan täytekappalein varustetuille pesureille (PE211 ja PE221). Pesurien toiminta perustuu kaasun pesuun rikkihapolla happamaksi tehdyllä liuoksella. Pesun jälkeen kaasuvirta johdetaan pisaranerotuksen kautta ulos. Kaasun lämpötila laskee pesun aikana lämpötilaan 100 C, mikä myös parantaa pesutulosta. Tulevan pesuveden lämpötila on 50 C. Autoklaavien ulospuhalluslinjassa olevat viisi syklonia eivät ole varsinaisia pesureita, mutta niissä kaasuja, jotka sisältävät pääosin vesihöyryä ja ammoniakkia, pestään suihkuttamalla puhdasta vettä. Pesutulos perustuu kaasun lämpötilan laskuun, jolloin höyry lauhtuessaan absorboi ammoniakkia. Syklonilinjat on johdettu pesureille PE211 ja PE 221 alkuvuoden 2001 aikana tehtyjen muutostoimenpiteiden yhteydessä. Autoklaavipesurien lisäksi kaikkien ammoniakaalisia liuoksia sisältävien säiliöiden poistokaasut pestään pesureilla. Hönkäkaasujen lämpötila on valmiiksi alempi ja ne sisältävät pääosin ilmaa. Näissä kaasuvirtaan suihkutetaan sekä myötä että vastavirtaan pesuvettä sumuttavilla suuttimilla. Muutoin pesutapahtuma on samanlainen. Kemikaalitehtaan jätevesilaitoksen vesistä vapautuu joitakin määriä ammoniakkikaasua ulkoilmaan.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 15 Nikkeli Liuottamon nikkelipäästöä ilmaan syntyy, kun raaka-aineita käsitellään ja liuotetaan rikkihappoon hapen avulla reaktoreissa (noin 80 C, 1 bar) sekä autoklaaveissa (noin 130 C, 8 bar). Näistä kohteissa muodostuvat pölypitoinen ilma sekä hönkäkaasut johdetaan joko pussisuodattimien tai kaasupesurien kautta ulkoilmaan. Suurin osa (noin 80 %) NNH nikkelipäästöstä muodostuu elektrolyysissä, kun nikkelisulfaattiliuoksesta pelkistetään nikkeliä 17 18 ka:n virralla ja noin 65 C:een lämpötilassa. Pelkistysreaktioissa muodostuu happi- ja vetykaasuja, jotka elektrolyysialtaista ylös noustessaan kuljettavat mukanaan nikkeliä halli-ilmaan. Nikkelipitoinen (0,3 0,5 mg/m 3 ) halli-ilma vaihdetaan seitsemän kertaa tunnissa kattopuhaltimien kautta ulkoilmaan. Nikkelinousun estämiseksi altaiden pinnalla pidetään natriumlauryylisulfaattivaahtoa sekä elektrolyysin virtahyötysuhde pidetään mahdollisimman korkeana, jolloin kaasun muodostus minimoituu. Pelkistämön nikkelipäästöt syntyvät metallisen nikkelipulverin eri käsittelyvaiheissa. Päästölähteitä on kaksi. Nikkelipulveri kuivataan. Kuivaimen poistokaasu johdetaan oman pussisuodattimen kautta ulkoilmaan. Kuivatun nikkelipulverin jatkokäsittelyvaiheissa (siirrot, välivarastointi, briketointi, sintraus, lastaus) syntyvä nikkelipöly johdetaan keskuspölynpoistojen pussisuodattimien kautta ulkoilmaan. Kemikaalitehtaan nikkelipäästö muodostuu eri tuotantolinjojen laitteistoista kuten spraykuivaimilta, leijukuivaimilta, kuljettimilta sekä pakkausvaiheista. Spraykuivaimien ja leijukuivaimien jälkeen on pussisuodattimet, joista poistoilma johdetaan venturipesureille. Muista pölylähteistä poistokaasut johdetaan yhteiselle venturille. Kaasupesuri on kokonaisuudessaan 5-venturinen venturipesuri, jonka jälkeen kaasut kulkevat pisaranerottimen läpi ulkoilmaan. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Metalliuutoissa käytetään uuttoliuoksissa alifaattisia orgaanisia laimentimia (keroseeni). Uuttokennojen lämpötila on noin 50 C. Vesilukollisista uuttokennoista nousee vähäisiä määriä keroseenia halli-ilmaan ja ilmastoinnin kautta edelleen ulkoilmaan. Rikkivety (haju, natriumvetysulfidi) Vetypelkistyksen loppuliuoksessa on pieniä määriä nikkeliä. Nikkeli saostetaan nikkelisulfidina natriumvetysulfidilla (NaHS). Häiriötilanteissa voi syntyä happamat olosuhteet, jolloin natriumvetysulfidi muodostaa rikkivetyä. Tämän pääsy ympäröivään ilmaan on estetty käyttämällä vesilukollisia reaktoreita. Hallitilojen ilma sekä reaktoreista vapautuva ylimääräkaasu (NaHS) johdetaan kaasupesurien kautta ulkoilmaan. Hajapäästöt (ammoniumsulfaatti ja pöly) Pelkistyksessä syntyvä ammoniumsulfaatti (AMS) kiteytetään, kuivataan ja siirretään tuotesiiloon. Siilon pohjasta ammoniumsulfaatti johdetaan lastaussukkaa pitkin avonaiselle kuorma-auton lavalle, joka katetaan ennen kuljetusta. Lastausvaiheessa lastaussukan pölyä imetään pesurille. Ajoittain lastauspaikan läheisyydessä saattaa esiintyä ammoniumsulfaattipölyä. NNH toimintaan liittyy erilaisten sakkojen kuljetusta tehdasalueen sisäpuolella. Kuljetukset suoritetaan avolavaisilla dumppereilla. On mahdollista, että esim. ylitäytösten, lavan tiiveyden, sakan märkyyden ym. häiriön vuoksi, sakkaa joutuu kulkuteille. Vaikka piha-alueiden puhtaanapitoa suoritetaan säännöllisesti, on mahdollista että kuivuva sakka aiheuttaa tehdasalueen sisäistä pölyhaittaa. NNH läjittää ympäristölupien mukaisesti prosessisakkoja Torttilan läjitysalueelle. Sakkojen ph:n nostamiseksi ja metallien liukoisuuden laskemiseksi alueella käytetään kalkkia. On mahdollista, että kalkin levityksen tai sen purun aikana esiintyy paikallista kalkkipölyä. NNH:n toiminnasta aiheutuvat hajapäästöt ovat vähäiset.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 16 4.7.2 Puhdistinlaitteet ja päästökohteet Taulukossa 4-7 on esitetty NNH:lla käytössä olevat kaasupesurit ja pussisuodattimet, niiden sijainnit, suoritettavien päästömittausten taajuudet sekä tyypillisiä pitoisuuksia ja kaasumääriä. NNH suorittaa päästömittauksia useammin kuin ympäristöluvissa on määrätty. Huomioitavaa on, että talviaikoina kovat pakkaset saattavat estää mittauksen suorittamisen. v. 2012 PE241 korvasi PE231 ja PE232:n osasto kohde laitetyyppi korkeus koordinaatit päästö- aine pitoisuuden kaasumäärän vaihteluväli maasta mittaus- taajuus vaihteluväli normaalitilanteessa m x y NH3 g/m3, Nm3/h muut mg/m3 Liuottamo Pesuri PE31, LSU 2-vaiheinen pyörrepesuri pesutornilla 15 1 560 319 6 801 627 1 / kk Ni - sulfaatti 0,1 2 10 000 30 000 Liuottamo Pesuri VP52, SU 2-vaiheinen pyörrepesuri pesutornilla 23 1 560 367 6 801 554 1 / kk Ni - sulfaatti 0,1 2 10 000 30 000 Liuottamo Pesuri VP92, IRM pulppaus 2-vaiheinen pyörrepesuri pesutornilla 13 1 560 470 6 801 499 1 / kk Ni - pit.pöly / 0,1 2 10 000 40 000 sulfaatti Liuottamo Pesuri VP91, liuotus 2-vaiheinen pyörrepesuri pesutornilla 23 1 560 390 6 801 515 1 / kk Ni - sulfaatti 0,1 2 10 000 30 000 Liuottamo Suodatin PSS 26 (SI 26:n vieressä) Letkusuodatin, Clevertek oy 7 1 560 339 6 801 626 1 / v Ni pit. pöly Liuottamo Suodatin PSS 29, kiven käsittely Letkusuodatin, Clevertek oy 6 1 560 342 6 801 680 1 / v Ni pit. pöly Elektrolyysi Halli-ilma / kattohuuvat - ja puhaltimet poistopuhallin 14 e 1 559 927 e 1 559 927 2 / kk Ni - sulfaatti 0,2 0,5 teor. noin => 555 000 p 1 559 954 p 1 559 954 Pelkistämö Pesuri PE211, autoklaavit patjapesuri, Wiser Oy 31 1 559 937 6 801 806 1 / kk NH3 0,1 3 1 000 15 000 Pelkistämö Pesuri PE221, autoklaavit patjapesuri, Wiser Oy 31 1 559 943 6 801 805 1 / kk NH3 0,1 5 1 000 20 000 Pelkistämö Pesuri PE241,säiliöt, syöttöliuossäiliö, pulverialue Suihkutornipesuri, Ekomans ESTP-20-2 28 1 559 958 6 801 789 3 / v NH3 0,1 5 2 000 80 000 Pelkistämö Pesuri PE271, NiCo sasotamo 27 1 559 968 6 801 778 3 / v NH3 0,01 1 <100 2500 Pelkistämö Pesuri PE271, NiCo sasotamo Wiser WMP-5 märkäpesuri 27 1 559 968 6 801 778 3 / v H2S 0,1 <100 <100 2500 Pelkistämö Pesuri PE273, NiCo saostamo yl. Wiser WMP-20 märkäpesuri 27 1 559 970 6 801 789 3 / v NH3 0,01 1 1 000 10 000 Pelkistämö Pesuri PE273, NiCo saostamo yl. 27 1 559 970 6 801 789 3 / v H2S 0,1 <100 1 000 10 000 Pelkistämö Pesuri PE291, laimentamo venturipesuri, Lisop 24 1 559 971 6 801 792 3 / v NH3 0,1 <2 1000 <10000 Pelkistämö Suodatin PSS211 ja 221, Ni-pulverikuivaimet PSS 211, pussisuodatin Gouda VMC- 402-2N4B. PSS 221, pussisuodatin PLS 19-120- 201-25, Elmomet Oy 22 1 559 963 6 801 791 1 / kk Ni - metalli 0,1 4 1 000 3 000 Pelkistämö Suodatin PSS212, Keskuspölynpoisto Letkusuodatin, Elmomet Oy 24 1 559 919 6 801 716 1 / kk Ni - metalli 0,1 4 20 000 30 000 Pelkistämö Suodatin PSS213, Briketointialue Letkusuodatin, Clevertek Oy 25 1 559 924 6 801 738 1 / kk Ni - metalli 0,1 4 10 000 30 000 Pelkistämö Poistopuhaltimet Co-, Ca- ja Pur-uutto poistopuhallin 19 e 1 559 924 e 6 801 580 2 / v VOC 5,0 50,0 teor. noin => 200 000 p 1 559 954 p 6 801 692 Pelkistämö Pesuri PE331, säiliö ja purkupaikka Vastavirtapesuri, Ekomans Oy 19 1 559 930 6 801 579 1 / v HCL 0 100 0 1 000 Pelkistämö Pesuri PE301, CaSX saostamo Vastavirtapesuri, Ekomans Oy 13 1 559 911 6 801 622 1 / v Ni, Zn NA NA Pelkistämö Pesuri PE341, uraaniuutto Vastavirtapesuri, Ekomans Oy 7 1 559 946 6 801 592 2 / v U NA NA 0 1 500 Kemikaali Pesuri PES3851 Venturipesuri 26 1 559 695 6 802 298 1 / kk Ni-sulfaatti Ni-karbonaatti Ni-hydroksidi Co-sulfaatti 0,1 1 50 000 150 000 N:\Ehs\02_EHS_Jarjestelma_arkisto\03_Toimintaohjeet\03_03_NNH_Tarkkailusuunnitelma\03_03_NNH_Tarkkailusuunnitelman_liitteet\[140122 ilmapäästökohteet.xlsx]yhteenvetoesitetyt lukuarvot perustuvat päästömittauksiin tai teoreettisiin suunnitteluarvoihin. Maanpinnan korkeus merenpinnasta on n. +33 m. Kahdet koordinaatit edustavat rakennuksen etelä- ja pohjoispäätyjä Taulukko 4-7 NNH:n ilmapäästöjen puhdistinlaitteet ja niiden sijainti Kuvassa 4-8 on esitetty NNH:n ilmapäästölähteiden sijainteja tehdasalueella.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 17 Kuva 4-8 ilmapäästölähteiden sijainteja tehdasalueella 4.7.3 Ilmapäästöjen puhdistinlaitteiden normaalitoiminnan seuranta Ympäristöluvan (10.12.2004, määrys no. 16) mukaisesti NNH seuraa kuukausittain ilmaan menevien päästöjen puhdistinlaitteiden normaalitoimintaa (kts. kohta 4.2) Liuottamon puhdistinlaitteiden normaalitoiminnan parametrit: Liuottamon pesurien normaalitoiminta määritetään seuraavista parametreistä; pesuveden virtausmäärä pesuveden johtokyky poistokaasun lämpötila puhaltimen käyntiehdot, Liuottamon pussisuodattimet ovat ajossa ainoastaan tarvittaessa eli pölyäviä kiviä ajettaessa. Pelkistämön puhdistinlaitteiden normaalitoiminnan parametrit: Normaalitoiminta määritellään pesuri- ja puhdistinlaitekohtaisesti. Kuukauden normaali käyntiaika lasketaan pesureilla PE211, PE221, 241, PE291, PE271 ja P273: pesukiertojen pumppujen paine- ja virtausehdoista (tai pumpun käyntitiedosta, PE271/PE273) ph-ehdosta puhaltimien virranotosta Pussisuodattimien (PSS211, PSS221, PSS212/PUH212, PSS213/PUH213):

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 18 puhaltimien käyntitiedoista Pesurit PE331, PE301 ja PE341 uusille pesureille ollaan laatimassa seurantaa Kemikaalin puhdistinlaitteen normaalitoiminnan parametrit: Kemikaalin pesurin normaalitoiminta määritetään seuraavista parametreistä; pumpun käyntitieto pesuveden virtausmäärä pesuvesilinjan paine. 4.8 Melu ja tärinä Ympäristöluvan 10.12.2004 myöntämisen jälkeen on STP:n alueella toteutettu meluntorjuntatoimenpiteitä. Niiden jälkeen on lähialueen melutaso hyväksyttävällä tasolla (Akukonin raportit; 2006, no 2581-2 sekä maaliskuu 2007, 73019-1). NNH on rakentanut lupakaudella (2004 2010) ns. intermediaattilinjan (IRM), josta on erillinen päätös (Nikkelitehtaan toiminnan muutoksen luvanvaraisuuden arviointi, LOS-2008-Y-299-121, 16.5.2008). Päätökseen liittyvät ympäristömelumittaukset suoritettiin 2009 ja 2010 (Promethorin raportti PR-Y1604 VARELYlle sekä Harjavallan kaupungille 8.11.2010). Melutaso lähimmillä asumattomilla rakennuksilla ylitti 50 db(a). Mittausten jälkeen NNH on rakentanut lokakuussa 2010 jäähdytysvesitorneille meluseinän. Lisäksi alueelle rakennettiin sakkahalli, jonka pohjalta kuorittua maata kasattiin näkö-/melusuojaksi. Näiden toimenpiteiden jälkeen melutasot mitattiin uudelleen maaliskuussa 2011 (Promethorin raportti PR-Y1684 VARELYyn sekä Harjavallan kaupungille 12.4.2011). Edellä mainitut meluntorjuntaoimet olivat tehonneet ja melutaso lähimmillä asumattomilla alueilla jää alle yöajan tavoitteen (50 db(a)). Kobolttisulfaattikiteiden valmistus aloitettiin v. 2013 lopulla. Kemikaalitehtaalla olevien jäähdytysvesitornien yhteyteen rakennettiin kaksi uutta jäähdytysvesitornia. Niihin liittyen suoritettiin joulukuussa 2013 ympäristömelumittaukset (Promethor rap. no. PR-Y2141-1): Suoritettujen mittausten ja mallinnusten perusteella Suurteollisuuspuiston aiheuttama yöajan keskiäänitaso on alle ympäristöluvan raja arvon 50 db(a) ja siten myös alle päiväajan raja arvon 55 db(a). NNH:n toiminta ei aiheuta lähialueella melun yöajan tavoitetason, LAeq 50 db, ylityksiä eikä tärinää tehdasalueen ympäristöön. Ympäristömelumittaukset suoritetaan noin viiden vuoden välein tai tarvittaessa esim. investointien yhteydessä. 4.9 Jätehuolto 4.9.1 Prosessi- ja muut jätteet omalle kaatopaikalle Tuotannosta syntyy prosessisakkoja; rautasakkoja (SuFe- ja CaFe-sakka v. 2009 lopusta alkaen) sekä metallikarbonaattisakkaa (MeCa v. 2010 keväästä alkaen). Sakkamäärät vaihtelevat raakaaineiden epäpuhtaustasojen (esim. rauta ja sinkki) mukaan. Muodostuvat sakat suodatetaan, pestään vedellä ja kuivataan joko larox- tai pannevissuodattimilla. Suodinkuiva sakka punnitaan ja kuljetetaan läjitettäväksi tiivisaltaalle joko lavoilla tai pienemmissä astioissa. Tiivisaltaat sijaitsevat Torttilan läjitysalueella ja ovat NNH:n omistuksessa. Niitä on tällä hetkellä käytössä kaksi noin 100 000 m 3 allasta. Läjitys tiivisaltaisiin aloitettiin lokakuussa 2001. Altaalla sakka kipataan läjitysrintaman reunalle ja kipatun sakan päälle laitetaan kalkkia vähintään liukoisuustestien (98222-ORC-T, 14.12.1998) mukaisen neutraloinnin edellyttämä 75-100 kg kalkkia / tonni kuivaa sakkaa. Ao. kalkkilisäyksen tarkoitus on nostaa ph 9,5-10:een ja saostaa liukoiset metallit (nikkeli) altaaseen. Sakka ja sen päälle kipattu kalkki vyörytetään rinteeseen. Lopuksi rinne kalkitaan vielä sakan peittämiseksi, jotta sadevedet eivät huuhtoisi mukanaan metalleja. Altaan pohjalle kertyvän sadeveden (=suotovesi) ph:ta ja metallipitoisuutta seurataan kahden viikon välein otettavin vesinäyttein veden ollessa jäästä vapaa. Suotoveden ph:n ollessa vähintään 9,5

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 19 on kalkitus ollut riittävä. Suotovesi imetään säiliöön ja kuljetetaan käsiteltäväksi Boliden Harjavalta Oy:n (BOHA) jätevesilaitokselle. Läjitysalueen läheisyydessä olevat orsi- ja pohjavesikaivot kuuluvat STP:n yhteisen tarkkailun piiriin (kappale 5.3) Taulukossa 4-9 on esitetty tiivisaltaille IV ja V vuosina 2007 2012 viedyt jätteet. Jätteet, oma kaatopaikka 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 Rautasakka (SuFe) t 17 175 14 363 14 186 24 638 9 324 6 081 060313 CaFe-sakka t 132 5 313 2 841 1 483 060313 MeCa-sakka t 920 2 032 1 766 060313 Vesienkäsittelyn sakka t 18 0 15 060502 Purkutöiden betonijäte t 118 1 150 170 106 Maa-ainekset t 0,0 0,0 6,0 174,5 170 503 Taulukko 4-9. Tiivisaltaille viedyt jätteet. Muodostuvista sakoista otetaan prosessinhoitajien toimesta vuorokausinäytteet, joista NNH:n laboratorio kokoaa kuukausinäytteen. Kuukausinäyte viedään BOHA:n laboratorioon, jossa näytteisiin sekoitetaan kalkkia samassa suhteessa kuin sitä on läjityksessä käytetty. Sakkakalkkiseokselle tehdään SFS-EN 12457-3 mukainen kaksivaiheinen ravistelu- / liukoisuustesti. Edellisen lisäksi vuorokausinäytteille suoritetaan titrimetrinen analyysi, jonka tarkoituksena on määrittää teoreettinen kalkin tarve ph-arvon 9,5 saavuttamiseksi. Näin saadaan lisätietoa prosessin ohjauksen parantamiseksi ja mahdollisista muutoksista sakan laadussa. 4.9.2 Muu jätehuolto NNH:lla muodostuu seuraavissa kuvissa 4-10 ja 4-11 esitettyjä jätejakeita, jotka lajitellaan esitetyn mukaisesti jätteen syntypaikoilla. Jätehuoltoasioissa NNH tekee yhteistyötä Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa, joka hoitaa jätteenkeräyksen, punnituksen sekä kuljetuksen loppusijoitukseen tai hyödynnettäväksi. L&T raportoi NNHlle syntyneiden jätejakeiden määrät kuukausittain. Kuva 4-10. Jätevirtakaavio.

NNH TARKKAILUSUUNNITELMA 21.4.2011, REV 30.1.2014 20 Kuva 4-11. Vaarallisen jätteen jätevirtakaavio. Taulukossa 4-12 on esitetty NNH:lla vuosina 2007 2012 syntyneet jätemäärät. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Jätteet ja Jätehuolto, muualle/hyötykäyttö t 791 821 1 150 666 742 592 Teollisuusjäte t 107 141 107 42 55 28 170 904 Metalliromu, musta t 97 147 184 96 168 127 170 405 Metalliromu, kirkas t 84 66 81 73 79 32 170 405 Keräyspaperi t 13 18 15 16 16 14 200 101 Kaapeliromu t 0 0 0 160 214 Lyijyromu t 65 30 109 109 95 110 170 403 Ongelmajäte t 46 16 50 27 20 20 130 899 Ongelmajäte, suod.kankaat, suursäkit..ṭ 32 21 59 53 90 46 150 202 Ongelmajäte nikkelipitoinen sakka/liete t 0 2 1 0 0 0 060405 Ongelmajäte metallikeh. ilmastointisuodattimet t 8 2 6 7 5 7 110 207 Ongelmajäte prässilevyt t 3 10 1 0 0 0 110 207 Kirkas öljyjäte t 1 3 2 1 3 3 130 205 Lamput t 0 0 0 0 0 0 200 121 Akut t 1 0 0 0 0 0 160 605 Talousjäte t 9 9 15 15 13 15 200 108 Energiajae, suursäkit t 179 200 264 95 62 59 170 203 Energiajae, puu t 138 149 252 131 136 127 170 201 Maali t 1 1 3 0 0 0 080115 Aerosoli t 0 0 0 0 0 0 160 504 SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) t 6 0 0 1 0 1 160 215 Lasi t 1 0 0 0 0 200 102 Happojäte t 4 0 0 0 0 110 105 Emäsjäte t 0 0 0 0 0 0 110 107 Laboratoriojäte t 0 0 0 0 0 0 160 506 Hyötykäyttö-% % 82,5 80,2 85,6 85,7 80,6 87,4 Taulukko 4-112. Vuosien 2007 2012 jätemäärät.