Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi Katajisto, Melamajavat Luonnonsuojeluvalvoja Kimmo Nuotio, Porin ympäristövirasto Rakennustutkija Liisa Nummelin, Satakunnan Museo Rakennuskonservaattori Kalle Virtanen, Satakunnan Museo Taustaa: Melamajavat on vuokrannut Latoluodolla sijaitsevan entisen uittotuvan Porin kaupungilta jäsenistölleen retkeilytukikohdaksi. Uittotupa on ollut Kokemäenjoen uiton päätyttyä 1960-luvulta 1980-luvulle Porin lintutieteellisen yhdistyksen käytössä. Sen jälkeen, ennen Melamajavia tupa on ollut ympäristöviraston hallussa, mutta vailla käyttöä. Tuvan ympäristö on päässyt pahoin metsittymään ja uittotuvan kunto on kärsinyt. Muut saarella olleet rakennukset ja rakenteet ovat lähes hävinneet. Melontakarttaan merkittyä tulentekopaikkaa ei ole. Laituri on heikossa kunnossa. Latoluodon entinen paja on jo lähes tuhoutunut. Latoluoto kuuluu Kokemäenjoen suiston kahdeksasta eri osasta muodostettuun luonnonsuojelualueeseen, mistä Turun ja Porin lääninhallitus on tehnyt rauhoituspäätöksen 8.4.1993. Melamajavien jäsenet aloittivat tuvan korjauksen kesällä 2013, mutta korjaustyö jäi kesken vastuuhenkilön sairastuttua.
Muistio 2 (5) Katselmus: Katselmuksen tarkoituksena oli selvittää uittotuvan korjaustarpeita, miettiä korjaustöiden organisointia, tekotapaa, kiireellisyysjärjestystä ja rahoittamista. Toisena kysymyksenä oli luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöksen soveltaminen - raivaamisen reunaehdot ja mahdollisuudet tehdä muutoksia uittotuvan lähiympäristössä. Tilannekatsaus: UITTOTUVASSA on kolmiorimahuopakatto (ylitarkastaja Juha Manninen kertoi, että vesikate olisi uusittu viimeisen kerran 1990-luvun alussa), joka on sammaloitunut melko pahoin. Katto on vuotanut paikoin eteläpään huoneessa ja kuistilla. Katolla ei käyty. Todettiin, että vesikate on viisainta uusia lisävuotojen estämiseksi. Kalle Virtanen arvioi, että uusi, entisen kaltainen kattohuopa voitaisiin asentaa vanhan huopakatteen päälle poistamalla ensin vanhat kolmiorimat. Mikäli nykyinen huopa tai sen alla oleva rakennuksen vanha pärekate osoittautuu kovin huonokuntoiseksi, voidaan vanha huopa poistaa ja joko paikata aluskatetta päreillä tai esim. kovalevyllä tai jopa uusia myös aluskate kokonaan. Myös kuistin kate tulee purkaa. Purkamisen yhteydessä tulee arvioida kuistin uusimistarpeen laajuutta muutenkin. Kuistin kaide ja lattia eivät ole alkuperäisiä. Palauttavia korjauksia kannattaa harkita, mikäli vanhoja valokuvia löytyy (Satakunnan Museolla niitä ei ole). Samalla tulee selvittää, miten laajalti seinärakenne on vaurioitunut kuistin katolta valuneen veden johdosta.
Muistio 3 (5) Toinen korjauskohde on takkahuoneeksi muutetun entisen saunan lattia, joka on kesällä 2013 purettu niskoja lukuun ottamatta pois. Lattia oli ollut aivan pehmeä veden tulvittua tupaan ja kasteltua eristeet. Kalle Virtanen katsoi, että uusi lattia kannattaa tulvimisvaaran vuoksi tehdä eristämättömänä. Niskat vaativat paikkakorjausta ja pudonneilta osiltaan myös tukemista. Uusi lattia voidaan tehdä niskojen korjauksen jälkeen suoraan niiden pintaan. Suositeltavin on uusi lautalattia. Huoneesta on purettu saunan kiuas jo 1970-luvun alussa ja sen tilalle Lintutieteellisen yhdistyksen porukka on muurannut avotakan, johon on käytetty mm. Yrjönkadulta purettuja katukiviä. Juha Mannisen mukaan takka on aina vetänyt huonosti. Huoneen ikkuna on poistettu karmeineen vuonna 2013. Ikkunan alapuolinen seinä on ollut täysin laho ja siitä ei ole enää jäljellä kuin alin hirsi ja sekin pahoin lahonneena. Hirsi saattaa kuitenkin vielä olla pelastettavissa, mutta jos kunto osoittautuu liian huonoksi, voidaan seinän alaosa tehdä joko rankorakenteena tai korjata vanhalla hirrellä. Uusi ikkuna kannatta etsiä Varaosapankista toisen huoneen ikkunan kokoisena ja kaltaisena (paikalla viimeksi ollut ikkuna ei ollut alkuperäinen, vaan se oli vaihdettu 1970-luvulla). ikkunan koko ei ole aivan tarkka, vaan aukko voidaan tehdä saatavilla olevan ikkunan kokoiseksi. Aukkoa voidaan siis pienentää nykyisestä. Aukon koko on nyt 200 (lev.) x 135 (kork.). Toisen huoneen ikkunan koko on 150 (lev.) x 110 (kork.).
Muistio 4 (5) Muita korjauksia: Edellisten ohella rakennuksen toisen huoneen ikkuna tulee kunnostaa. Ainakin keskimmäinen ulkopuite rannan puolella kaipaa myös puukorjauksia. Lasit on kiinnitetty listoilla. Ainakin alapuitteissa lasituslistat kannattaa kunnostuksen yhteydessä korvata paremmin kestävällä pellavaöljykitillä. Puukorjausten jälkeen puitteet hiotaan ja maalataan pellavaöljymaalilla, joka kestää parhaiten kosteissa olosuhteissa. Sisäpuitteet eivät kaipaa kunnostusta. Vesikatteen uusimisen yhteydessä myös rakennuksen pahoin rapautunut savupiippu tulee muurata uudelleen. Piipussa voidaan käyttää sen nykyisiä ehjiä tiiliä. Täydennykseksi voidaan hankkia käytettyjä tiiliä.
Muistio 5 (5) YMPÄRISTÖ Vaikka Latoluoto on luonnonsuojelualuetta, voidaan rakennuksen ympäristön puustoa raivata. Kimmo Nuotion näkemyksen vahvisti ylitarkastaja Juha Manninen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta (puhelu 20.11.2015). ELY-keskus valvoo luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräysten toteutumista. Juha Manninen kertoi, että aiemmin tuvan ympäristö on pidetty kasvillisuudesta vapaana rakennuksen varjelemiseksi. Näin voidaan toimia jatkossakin eli puustoa voidaan raivata rakennuksen lähialueelta. Manninen katsoi myös, että tuvan pihapiiriin voidaan tehdä melontakarttaan jo merkitty tulentekopaikka. Myös laituria ja rantautumispaikkaa voidaan kunnostaa luonnonsuojelumääräysten estämättä. TYÖVOIMAA KUNNOSTUSTÖIHIN (puhelu työllisyyden hoidon päällikkö Juha Laine/ 20.11.2015) Koska uittotupa on kaupungin omistama, on niin rakennuksen kuin sen ympäristönkin kunnostukseen mahdollista kysyä työvoimaa joko Kaupungin työpajalta (TYPA) tai vaihtoehtoisesti yhdistys voi suoraan palkata työllistetyn ½ vuodeksi. Työllistetyn palkkaaminen ei liene kuitenkaan realistinen ajatus. Hänellä pitäisi olla työmaalla työn ohjaaja, mikä ei Latoluodon tapauksessa ole mahdollista puolen vuoden ajaksi. TYPA:sta sen sijaan on mahdollista saada työvoimaa lyhyemmäksi ajaksi esim. silloin, kun Melamajavien jäseniäkin on tulossa paikalle. Työmaalle tulee hankkia käymälä (jollaisia esim. Porin kaupungilla on) ja sosiaalitila (tuvan toinen huone käynee). Asiaa voi tiedustella työnjohtaja Kirsi Juholalta TYPA:sta (kirsi.juhola@pori.fi tai 044-7019245). Myös Green Care -hankkeen puitteissa voisi olla mahdollista sekä raivata että osallistua rakennuksen korjauksiin yhteys projektiasiantuntija Mikko Kataja (mikko.kataja@pori.fi tai 044-701 1037). Muistion laati Liisa Nummelin