Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012
Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu, 2011. * Riski vieraskielisillä nuorilla, maahanmuuttajataustaisilla moninkertainen kantaväestöön verrattuna * Riski miehillä suurempi kuin naisilla * Riski suurempi nuorilla, joiden perheet ajautuneet vaikeuksiin kuin tavallisten perheiden nuorilla * Riski suurempi niillä, jotka otettu yhteiskunnan huostaan kuin omassa perheessä elävillä
Psyykkinen toimintakyky: Naiset Koherenssi (42) Konstruktiivisuus (8) Konstruktiivisuus (14) Konstruktiivisuus (8-14) 0.51 Työuran 0.53 Koulutuksen pituus (42) taso (42) Sosioekonominen asema (42) Psyykkinen toimintakyky (42) R 2 =0.28 Luotettavuus (42) Itsearvostus (42) Psykologinen hyvinvointi (42) Chi-square 20.56, df=19, p=0.361, RMSEA=0.027, CFI=0.99 (Pulkkinen, Feldt, Kokko, in press) Lea Pulkkinen
Sopeutumattomuuden kehä 8 v. 14 v. 27 v. 27 35 v. Satuttaa toisia lapsia Potkii Hyökkää.79.95.82.92 Huono koulumenestys Aggressiivisuus.53 Koulusopeutumattomuus.84.79.76 Pitkäaikaistyöttömyys Koulutyön kiinnostamattomuus R 2 =.28.69.43.31.49 Ammatillisten vaihtoehtojen vähäisyys 2 R =.18.18.12 2 R =.25 Kiusaa.22 Rangaistuksia koulussa Pinnaaminen Ongelmajuominen 2 R =.41 X 2 (34) = 32.78, p =.53; RMSEA =.00; RMR =.041; GFI =.98 (Kokko & Pulkkinen, 2000) Lea Pulkkinen
Standardoitu keskiarvo ja 95 % luottamusväli Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö 1,0,5 0,0 CAGE n=328 Juomakerrat n=329 -,5 Humalakerrat n=330-1,0 MAST n=311 Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2003).
Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25% Huono selviytyminen Peruskouluikäiset vähimmäistavoitteista 15 20% (Bardy ym., 2001) Lea Pulkkinen
Ylimääräiset kustannukset 8 28 v Lapset, joilla ei käytöshäiriöitä 7.000 Käytöshäiriöiset lapset 70.000 (Scott, ym. 2001)
Yhden syrjäytyneen lapsen ylimääräiset hoitokulut hänen elinaikanaan Suomessa 670.000 840.000 Syrjäytyminen työelämästä 40 v. 500.000 (Kajanoja, 2002) Lea Pulkkinen
Kriittiset toimenpideohjelmat (Oulu) 1. Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa: tuki raskausajasta 2- vuotiaaksi; hyvinvointiseuranta tietokantaan 2. Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen: terveystarkastukset, hyvinvointiarviointi, ydintietojen tallentaminen 3. Perusopetuksesta toiselle asteelle: hyvinvointitiedon tallentaminen, siirtäminen ja hyödyntäminen asteiden välillä 4. Nuoret aikuiset: palvelujen kohdentaminen 5. Kasvu osallistuvaan kansalaisuuteen: hyvinvointikehityksen ydintiedot raportoidaan (lasten ja nuorten osuus arvioinnissa) 6. Lapsiperhe-suuntautunut yhdyskuntasuunnittelu: tietotuotantoon otetaan mukaan paikkatieto 7. Paljon tukea tarvitsevat lapsiperheet: hyvinvointimittarit 8. Toiminta- ja taloustiedon tuotanto: ydintietojen julkistaminen 9. Hyvinvointitiedon tuotanto: seuranta, kyselyt, hyvinvointikertomus
LASTEN HYVINVOINTI (Unicef) 1) Aineellinen hyvinvointi 2) Terveys ja turvallisuus 3) Koulutuksellinen hyvinvointi - saavutukset, osallistuminen, tavoitteet 4) Toveri- ja perhesuhteet - perherakenne ja perhesuhteet - toverisuhteet 5) Käyttäytyminen ja riskit - riskikäyttäytyminen ja terveyskäyttäytyminen 6) Subjektiivinen hyvinvointi - terveys, henkilökohtainen ja kouluhyvinvointi
Terveys Turvallisuus Oppiminen ja (fyysinen ja - ei väkivaltaa saavutukset psyykkinen) - yhteenkuuluvuus Lapset: Terveen kehityksen positiiviset olosuhteet Emotionaalinen Kulttuuri Henkisyys kehitys - osallistuminen - henkinen identiteetti -kiintymys - kulttuuri-identiteetti - hyväksytyksi tuleminen -myönteinen vanhemmuus
Kickbusch, I. (2012). Learning for well-being: A policy priority for children and youth in Europe. A process for change. Drafted on behalf of the Learning for Well-being Consortium of Foundations in Europe. Publisher: Universial Education Foundation. Lasten ja nuorten (0 18 v) hyvinvoinnin agendan perusteet: * Lasten hyvinvointi onnellinen, turvallinen ja kukoistava lapsuus on arvo sinänsä * Lasten hyvinvointi on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasaarvoisten mahdollisuuksien moraalinen imperatiivi * Lasten hyvinvointi on nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Se edistää elämänikäistä fyysistä, emotionaalista, älyllistä ja henkistä terveyttä.
Lapsuuden vuosikymmen 2012-2022 Global Summit on Childhood Washington 30.3.2012 Association for Childhood Education International, http://www.acei.org http://www.ssfindex.com Unicef, Innocenti Research Centre, Rep. 7, www.unicef.org/irc
Hyvän lapsuuden peruspilarit 1. Turvallinen paikka elää ja oppia ja mahdollisuus terveydenhuollon, ravinnon ja vaatetuksen saamiseen 2. Vahvat perheet ja rakastavat, pysyvät huoltajat 3. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ystävyyssuhteet 4. Luova leikki ja fyysinen aktiivisuus 5. Luontoympäristön kunnioitus ja hoito 6. Luova ilmaisu musiikin, tanssin, draaman ja muiden taiteenlajien muodossa 7. Kasvatus, joka kehittää lapsen kaikkia kykyjä kognitiivisia, fyysisiä, emotionaalisia ja eettisiä 8. Tukea antava, huolehtiva ja lapsiystävällinen yhteiskunta 9. Kasvava itsenäisyys ja päätöksenteko 10. Lasten ja nuorten osallistuminen yhteiskuntaelämään
Lea Pulkkinen, 2010
Loris Malaguzzi No way. The hundred is there Suomentanut Kari Rydman