TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 4/2011 (631) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija, MMM Reetta Palva, TTS Urakointihinnat ovat kyselyn perusteella nousseet kahden vuoden takaisesta keskimäärin 5 10 %. Taksojen suuri hajonta ja vastaajien vaihtuvuus aiheuttavat joidenkin töiden keskihinnoissa muutoksia, jotka eivät välttämättä kuvaa yleistä kehitystä. Hintojen vaihtelu on hyvä pitää mielessä, kun arvioi ja laskee omaa urakointiveloitustaan. Tilasto antaa suuntaa markkinoiden hintatasosta, mutta työn hinnoittelun tulee perustua omiin tavoitteisiin ja lähtökohtiin. Kustannuslaskenta on hinnoittelun pohja. Tässä tiedotteessa on esitellään yleisiä konekustannuslaskennan periaatteita. Urakointimäärä ja koneiden käyttöaste ovat ratkaisevia urakointihinnan muodostamiselle, sillä useimmiten pääomakuluista aiheutuu suuri osa kustannuksista. Konekapasiteetin hyödyntäminen tehokkaasti edellyttää hyvää työn organisointia ja oman työketjun tarkastelua varsinaisen tuottavan työn ja erilaisiin tukitöihin kuluvan ajan osalta. Ajettavat levitysvaunut ovat yleistyneet lietteen levityksessä. Kyselyn yhteensä 86 lieteurakoitsijasta yhdeksällä oli käytössä ajettavalla levitysvaunu, jolla lanta levitettiin sijoittamalla. Vuosittain urakoitava määrä ajettavilla levitysvaunuilla oli keskimäärin 47 000 kuutiometriä. Lähes kaikki ilmoittivat, että urakointimäärää olisi vielä mahdollista lisätä. Kuva: Sakari Alasuutari TTS tutkimus seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2011 alussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse 1 550 kappaletta. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 693 koneurakointia tehnyttä yrittäjää, joista 289 vastasi sähköisesti. Netin kautta vastanneista 28 urakoitsijaa eivät olleet postituslistalla, vaan olivat saaneet tiedon kyselystä muuta kaut- ta. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 43 % (665 kpl). Kyselyllä kertyi hintatietoja kaikkiaan noin 2 600 urakoidusta työstä. Urakointihintojen kehityksessä vaihteluja Urakointihinnat nousivat kyselyjaksolla (2008 2010) keskimäärin 5 10 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin edellisellä jaksolla (2006 2008). Esimerkiksi viljan kui- vauksessa tuntiveloitukset nousivat varsin maltillisesti. Myös leikkuupuinnissa hinnat ovat nousseet hyvin vähän. Joissakin töissä hintojen nousu on ollut reippaampaa, kuten lannan levityksen tuntiveloituksissa tai säilörehun paalauksen tai käärinnän paaliveloituksissa. Traktorityön tuntitaksat nousivat noin kuusi prosenttia ja lumitöiden taksa vajaat 10 prosenttia. Koska kyselyyn vastaajat vaihtuvat jonkin verran vuosittain ja joissakin töissä hinta perustuu hyvinkin
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2010. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2010 2008 2006 Vastauksia v. 2010, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3 4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h 32 56 43,8 39,9 36,2 11 Kyntö, sarka-aura 5 8 siip ja kaksoisaura 4 5 /h 43 72 57,8 48,6 43,7 12 siip. Kyntö, sarka-aura /ha 47 76 61,7 56,3 54,7 9 Kyntö, kaksoisaura /ha 44 63 53,8 51,0 50,0 13 Kultivointi /h 44 63 53,6 49,2 44,8 9 Kultivointi /ha 30 50 39,9 39,2 35,5 7 Lautasäestys /h 42 75 58,3 58,1 50,5 17 Lautasäestys, 3 m /h 49 63 56,4 50,0 49,6 7 Lautasäestys, yli 3 m /h 38 81 59,7 61,2 51,0 10 Lautasäestys /ha 26 41 33,5 33,6 29,8 32 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h 30 49 39,6 41,6 33,6 5 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h 43 80 61,6 52,5 42,1 8 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha 17 51 34,0 30,9 23,4 14 Rikkaäestys e/h 37 92 64,5 4 Rikkaäestys /ha 15 30 30,0 5 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h 84 121 102,5 114,8 88,2 4 Kivien keräys (kaikki) /h 55 95 74,8 69,1 64,4 24 Kivien keräys 4 m ja alle /h 55 73 64,3 61,4 57,97 6 Kivien keräys yli 4 m /h 56 100 77,6 75,7 70,64 16 Kivien keräys /ha 150,0 81,00 1 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /h 28 95 61,5 37,5 37,1 4 Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /ha 10 20 14,9 13,2 13,6 16 Lannoitteen levitys, 12 m ja alle /ha 12 17 14,5 12,0 14,0 2 Lannoitteen levitys, yli 12 m /ha 11 21 15,9 14,0 13,6 10 Lietteen levitys (kaikki) /h 56 96 75,6 64,9 49,2 44 Lietteen levitys (kaikki) /m 3 2,1 2,4 2,29 2,17 1,94 41 Lietelannan levitys, hajalevitys /h 59 73 65,8 56,9 50,7 8 Lietelannan levitys, hajalevitys /m 3 1,8 2,3 2,1 2,0 1,9 9 Lietelannan levitys letkulevitin /h 54 85 69,5 58 50,7 14 Lietelannan levitys letkulevitin /m 3 1,7 2,5 2,1 2,0 2,0 3 Lietelannan levitys, sijoitus /h 70 108 88,7 87,8 19 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,2 2,6 2,41 2,53 27 Lannan siirtoajo e/h 54 72 62,9 8 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä e/m 3 /km 0,25 0,32 0,29 0,25 7 Kuivalannan levitys (kaikki) /h 52 84 68,0 58,5 49,6 23 Kuivalannan levitys alle 12 m3 /h 39 73 56,2 54,6 41,1 5 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli /h 56 86 71,3 64,2 57,6 18 Kuivalannan levitys (kaikki) /m 3 2,1 2,6 2,3 2,3 2,9 9 Kalkin levitys /t 4,9 6,8 5,9 5,1 4,8 20 Kylvö Kylvölannoitus /h 34 76 54,8 48,6 41,0 17 Kylvölannoitus, työlev. 250 300 cm /h 33 75 53,9 44,4 38,1 14 kylvölannoitus 400 cm /h 38 93 65,5 59,3 2 Kylvölannoitus, työlev. 250 300 cm /ha 41 61 50,7 48,5 42,7 33 Kylvölannoitus 400 cm /ha 41 69 54,8 53,0 47,4 17 Kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha 54 80 67,3 57,5 42,5 4 Kylvölannoitus /ha 41 66 53,5 49,9 44,0 55 Suorakylvö (kaikki) /h 63 94 78,4 62,7 63,6 4 Suorakylvö 300 cm ja alle /h 64 78 71,2 59,8 59,3 3 Suorakylvö /ha 56,5 72,1 64,3 62,5 60,6 84 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha 55 72 63,6 62,5 60,4 59 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha 59 73 66,1 62,6 61,0 25 Piensiementen kylvö /ha 30 46 38,0 34,8 47,7 5 Sokerijuurikkaan kylvö /ha 101 122 111,7 100,3 114,0 3 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h 23 61 42,4 39,3 36,1 27 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha 12 19 15,8 15,1 13,6 127 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h 31 51 41,1 37,9 32,6 13 Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2008 ja 2006 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu. pieneen määrään ilmoitettuja hintoja, keskimääräisten hintojen muutokset eivät aina kuvaa todellisesta hintojen kehityksestä. Hintojen korotuspaineet eivät olleet ehkä yhtä suuret, kun polttoaineen hinta laski vuoden 2008 nousupiikin jälkeen. Kevyen polttoöljyn hinta (alv 0%) oli vuonna 2010 keskimäärin 64 senttiä/litra, kun vuoden 2008 kesällä hinta oli 84 senttiä. Hinta on keväällä 2011 jälleen noussut vuoden 2008 tasolle. Koneiden hinnat nousivat Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan vuodesta 2008 vuoteen 2009 keskimäärin yhdeksän prosenttia, mutta vuonna 2009 hintojen nousu pysähtyi kokonaan ja joissakin koneryhmissä hinnat jopa hieman laskivat. Vuonna 2010 koneiden hinnat nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Liikevaihto kasvaa edelleen Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin 48 990 euroa, edellisessä kyselyssä noin 34 900 euroa. Keskiarvoa nostavat paljon urakoivien isot liikevaihdot ja niiden entistä suurempi osuus urakoitsijoista. Lähes 13 prosentilla liikevaihto oli 100 000 euroa tai enemmän, kun viime kyselyssä vastaava osuus oli kahdeksan prosenttia. Urakoinnin tyypillistä liikevaihtoa voi kuvata myös keskiluvulla, eli kaikkien liikevaihtojen 2
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2010. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2010 2008 2006 Vastauksia v. 2010, kpl Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h 18 70 43,9 42,5 47,4 13 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha 15 18 16,6 15,8 14,9 10 Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluruiskutus /ha 18,8 0 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto (kaikki) /h 27 48 37,7 34,0 29,1 13 Heinän niitto alle 260 cm /h 27 49 37,8 31,9 29,1 10 Heinän niitto yli 260 cm /h 26 49 37,5 37,5 3 Heinän niitto /ha 35 41 38,0 35,8 34,2 3 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /h 34 99 66,5 59,8 46,1 37 Heinän ja säilörehun niittom. 260 300 cm /h 37 59 48,0 40,3 37,3 7 Heinän ja säilörehun niittom. 300 500 cm /h 42 76 59,1 55,0 47,0 22 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /h 99 153 126,0 94,6 85,0 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha 29 43 36,0 35,1 32,4 59 Heinän ja säilörehun niittom. alle 260 cm /ha 32 39 35,3 35,2 29,0 4 Heinän ja säilörehun niittom. 260 300 cm /ha 23 43 32,8 34,5 31,1 8 Heinän ja säilörehun niittom. 300 500 cm /ha 30 46 38,1 35,3 33,5 30 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /ha 28 40 34,1 34,8 31,1 16 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /h 32 69 50,7 53,8 44,7 17 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, 6 m ja alle /h 27 57 41,7 36,5 7 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 6 m /h 38 76 57,0 71,2 10 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha 16 25 20,3 20,1 17,3 27 Heinän pöyhintä /ha 23,0 22,5 2 Kovapaalaus /paali 0,24 0,28 0,26 0,25 0,2 13 Kanttipaalaus /paali 8,0 11,6 9,8 7,0 4 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 3,3 7,3 5,3 6,2 5,2 4 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 5,7 6,8 6,2 6,0 5,8 21 Ruokohelpin pyöröpaalaus /paali 4,9 8,0 6,5 5,4 3 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,5 9,9 8,7 7,6 6,8 28 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,4 4,0 3,7 3,7 3,3 16 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 6,4 8,6 7,5 6,7 6,6 11 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 10,2 13,9 12,0 10,3 9,2 3 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 10,5 12,6 11,6 12,1 11,5 23 naru) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 14,0 16,0 15,0 13,8 13,4 24 naru + muovi) SR niitto + paalaus + käärintä (sis. /paali 16 19 17,2 15,3 15,0 7 verkko+muovi) Säilörehupaalien kuormaus ja ajo pellolta /h 48 57 52,5 54,4 36,4 5 Säilörehupaalien siirtely pellolla /paali 0,7 2,6 1,7 3 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h 76 139 107,5 101,0 82,2 10 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha 89 116 102,5 101,9 92,5 11 Säilörehun korjuu silppurivaunulla /h 72 105 88,4 85,7 3 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /h 81 159 120,0 76,7 5 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /ha 65 102 83,6 90,6 65,8 7 Säilörehun korjuu ajosilppurilla /ha 71 81 76,3 100,0 73,8 4 Ajosilppuri, koko ketju (niitto, karhotus, /ha 194 201 197,5 160,3 170,4 2 silppuri, kuljetus, tiivistys) Kokoviljan korjuu ajosilppurilla /ha 117 153 135,0 3 Säilörehun siirtoajo /h 44 60 52,2 54,0 43,4 10 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h 36 53 44,5 42,0 36,7 6 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h 63 91 77,0 74,9 74,9 14 Puinti, työleveys 320 379 cm /h 81 106 93,8 96,0 94,4 18 Puinti, työleveys 380 449 cm /h 93 134 113,7 112,7 106,0 41 Puinti, työleveys 450 549 cm /h 113 169 141,3 138,5 125 11 Puinti (kaikki) /ha 81 108 94,7 93,4 87,5 120 Puinti, työleveys alle 320 cm /ha 70 97 83,6 88,5 83,5 19 Puinti, työleveys 320 379 cm /ha 83 105 93,7 90,7 87,2 18 Puinti, työleveys 380 449 cm /ha 84 111 97,1 96,4 88,5 37 Puinti, työleveys 450 549 cm /ha 87 108 97,5 92,6 91,3 25 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha 86 109 97,3 100,7 85,0 10 keskimmäisellä luvulla, joka oli 18 000 euroa. Luku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle 18 000 euroa ja puolella yli sen. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Noin joka viidennellä vastanneista urakoinnin osuus tilan liikevaihdosta oli yli puolet ja seitsemällä prosentilla yli 90 %, jolloin urakointi on selkeästi yrityksen pääelinkeino. Säilörehun korjuu-urakoinnista Taustakysymyksissä oli muutamia säilörehunkorjuuseen liittyviä erityiskysymyksiä, joihin vastasi kaikkiaan 157 urakoitsijaa. Vastanneista suurin osa urakoi säilörehun pyöröpaalauskorjuussa, jossa koko korjuuketjua tai osana ketjua urakoi 54 prosenttia vastanneista. Silppuri- tai noukinvaunu-korjuuketjussa urakoi vastaavasti 27 prosenttia vastanneista. Loput 19 prosenttia urakoivat niittoa tai karhottamista mainitsematta itse korjuumenetelmää. Rehunkorjuu-urakoitsijoista 42 prosentilla oli asiakkaina yksinomaan lypsykarjatiloja. Molempia sekä lypsyettä lihakarjatiloja oli 50 prosentilla, ja ainoastaan lihakarjatiloja (emo- tai loppukasvatustiloja) oli kahdeksalla prosentilla urakoitsijoista. Yhdellä rehunkorjuu-urakoitsijalla oli keskimäärin 7,3 asiakasta. Tyypillisin asiakasmäärä on neljä tilaa, ja noin 20 prosentilla asiakkaita on 15 tai enemmän. Urakoitsijoilta kysyttiin säilörehun korjuuketjun vastuiden sopimisesta asiakkaan ja urakoitsijan kesken säilörehun laatuun liittyen. Kysymykseen vastattiin vapaasanaisesti, joten vastaukset vaihtelivat paljon sen osalta, mitä tekijöitä kukin on katsonut osaltaan laatuun vaikuttavan. Käytännössä laatu syntyy työtä tehdessä ja sillä, että jokainen vastaa oman työnsä laadusta. Monet vastasivatkin vastuiden jakautuvan asiakkaan ja urakoitsijan välisen työnjaon kautta. Läheskään kaikki eivät vastanneet vastuukysymyksiin (n. 60 % vastasi). Asiakkaan vastuulla mainittiin useimmiten olevan korjuuajan määrittämisen (55 % vastanneista). Asiakkaan vastuun itse rehun laadusta tavalla tai toisella mainitsi neljännes vastanneista. Useimmiten asiakkaan vastuu rehun laadusta tuli esille silppuri- tai noukinvaunuketjuissa, joissa siilotyöskentely oli pääosin asiakkaan vastuulla. Moni mainitsi asiakkaiden vastuuseen kuu- 3
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2010. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2010 2008 2006 Vastauksia v. 2010, kpl Viljan kuivaus alle 120 hl /h 20 30 24,8 27,2 20,2 18 Viljan kuivaus 120 189 hl /h 23 37 30,3 30,4 26,6 64 Viljan kuivaus 190 269 hl /h 31 48 39,5 39,2 34,1 29 Viljan kuivaus 270 389 hl /h 42 68 55,4 53,5 42,2 41 Viljan kuivaus 390 599 hl /h 70 94 82,3 76,4 74,7 4 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h 113 147 130,0 3 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 2,7 6,8 4,7 5,5 5,4 11 Viljan varastointi, yli 5 kk /tonni 3,5 13,4 8,4 9,1 6,8 7 Viljan lajittelu /t 17 27 22,0 20,9 22,2 18 Viljan lajittelu /h 15 34 24,4 5 Viljan peittaus (ei sis. peittausainetta) /t 13 35 24,0 4 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha 249 312 280,4 264,4 244,5 5 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /h 49 60 54,5 54,2 64,7 5 Haketus, pienhakkuri /h 49 60 54,5 43,4 47,3 5 Haketus, tehohakkuri /h 130,0 103,8 0 Haketus /m 3 3,5 4,3 3,9 3,9 3,3 13 Hakkuutyö, harvesteri /m 3 9 15 11,7 11,8 10,5 6 Hakkuutyö moottorisahalla /h 27,0 27,1 0 Hakkuutyö, harvesteri /h 48 69 58,5 56,0 43,8 4 Energiapuun korjuu /h 45 57 50,7 45,9 37,2 14 Pilkkeiden teko /h 32 46 38,8 36,4 30,2 18 Puun siirtoajo /m 3 5 6 5,4 5,0 5,1 20 Puun siirtoajo /h 34 57 45,4 39,4 34,8 41 Sirkkelisahaus /h 36 54 45,1 41,7 37,5 24 Puutavaran höyläys /m 0,17 0,25 0,21 3 Viherkesannon niitto alle 260 cm /h 36 50 43,1 41,8 35,0 12 Viherkesannon niitto yli 260 300 cm /h 39 65 52,0 47,7 38,2 9 Viherkesannon niitto yli 300 cm /h 41 74 57,3 46,5 39,8 3 Viherkesannon niitto /ha 26 36 31,1 33,0 27,8 8 Tienvarsien niitto (kaikki) /h 38 53 45,8 42,0 37,7 44 Tienvarsien niitto (kaikki) /km 8,0 12,7 10,3 3 Tienvarsien niitto, niittokone /h 33 48 40,6 44,7 38,7 7 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h 39 53 46,0 44,7 38,7 28 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h 42 56 48,9 44,7 38,7 9 Vesakoiden murskaus /h 40 60 50,2 46,3 41,0 22 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h 29 47 38,1 36,8 30,4 4 Traktorityö kuljettajineen 71 140 kw /h 36 49 42,9 40,4 34,7 43 Traktorityö kuljettajineen 140 200 kw /h 41 52 46,6 43,7 9 Traktorikaivuri /h 30 56 43,0 38,9 33,8 29 Kaivuri alle 10 tn /h 43 52 47,1 43,9 39,2 20 Kaivuri 10 19 tn /h 41 55 47,8 44,5 40,9 49 Kaivuri yli 20 tn /h 51 61 55,8 45,3 47,0 10 Kuljetustyö, kaikki /h 41 57 48,9 46,1 37,5 80 Maan ja soran ajo /h 41 56 48,1 43,8 64 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h 41 55 48,3 47,0 12 Kuorma-autokuljetus /h 50 64 57,0 57,1 3 Lumen ajo /h 42 58 49,9 8 Lumen ajo /m 3 2,2 4,0 3,1 2,4 2,1 9 Kuormaustyö (kaikki) /h 34 53 43,4 41,5 22 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h 34 53 43,4 14 Kuormaustyö, kurottaja /h 43 64 53,7 9 Pienkuormaintyöt /h 36 45 40,3 3 Lumityö (kaikki) /h 35 57 46,1 42,1 35,6 346 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h 38 61 49,7 45,4 37,1 141 Lumen linkous / takalana /h 33 50 41,6 134 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h 35 57 46,1 32 Tien lanaus /h 35 53 44,1 38,6 35,4 41 Hiekoitus ilman soraa /h 42 56 49,1 45,7 38,8 23 Hiekoitus (sis sora) /h 39 49 44,0 56,8 43,4 4 luvan pellon kunnon ja kivien merkkauksen. Urakoitsijan vastuulle kuuluvia työn laatuun liittyviä tekijöitä eritteli noin 40 prosenttia vastaajista. Paalausketjussa urakoivilla työn laatuun kuului useimmiten paalimuovien säilyminen ehjinä käärinnän tai siirron jälkeen. Säilyvyys, hapon annostelun riittävyys ja paalien tiukkuus sekä hyvä työnlaatu olivat myös mainittuja seikkoja. Muissa koneketjuissa erityisesti karhottamisessa pidettiin tärkeänä rehun puhtaana pysymistä karhotuksessa. Siilotyöurakointia tekevistä osa määritteli vastaavansa laadusta säilyvyyden tai ph:n kautta. Työn laatuun liittyvä vastuu on tietenkin myös aikataulussa pysyminen, jonka mainitsi reilu viidennes vastanneista. Konerikot olivat myös urakoitsijan vastuulla olevia seikkoja. Useimmiten säilörehun laadusta saatiin palautetta vain viljelijän antaman aistinvaraisen arvion kautta (57 %). Minkäänlaista tietoa rehun laadusta ei saa tai kysy 15 % vastanneista. Näistä suurin osa korjasi rehua paaliin. Reilut 30 % vastanneista ilmoittaa, että rehuanalyysien tuloksia tarkastellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Rehuanalyysien tuloksista katsotaan yleensä sekä rehun ruokinnallinen että säilönnällinen arvo, alle viidennes kertoo katsottavan vain kuiva-ainetta ja d-arvoa. Säilörehun laatu on koko viljely- ja korjuuketjun summa, joten korjuuurakoitsija ei vastaa laadusta yksin. Korjuun työmenetelmät vaikuttavat laatuun kuitenkin varsin ratkaisevasti, joten olisi hyvä määritellä laatuvaatimukset ennen työn aloittamista mahdollisimman tarkasti kaikkien työhön osallistuvien osapuolien osalta. Määrittelyt tulisi tehdä helposti mitattavissa tai havaittavissa olevien tekijöiden kautta, ja välttää epätäsmällisiä ilmauksia kuten pyritään tekemään tai tarpeen mukaan. Kirjallinen sopiminen hieman lisääntynyt Maatalousurakoinnista kirjallisia sopimuksia ilmoittaa tekevänsä 7,5 prosenttia vastanneista, mikä on vähän useampi kuin edellisessä kyselyssä (6 %). Kirjallisen sopimisen tärkeä merkitys on siinä, että työn tekemiseen vaikuttavat yksityiskohdat käydään yhdessä läpi. Työmenetelmien, koneiden ja kohteen ominaisuuksien sekä halutun laadun järjestelmällinen tarkastelu 4
Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2010. Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2010 2008 2006 Vastauksia v. 2010, kpl Harjaus /h 45 59 52,3 49,8 48,1 14 Harjaus, avoharja /h 46 53 49,8 44,5 45,37 4 Harjaus, keräävä harja /h 49 63 56,3 50,9 50,9 7 Polanteen poisto /h 49 70 59,3 55,0 45,3 4 Lokakaivojen tyhjennys /h 50 50 50,0 37,9 35,0 3 Lokakaivojen tyhjennys /talous 47 76 61,2 55,0 42,1 4 Salaojien huuhtelu /h 36,0 74,5 55,3 4 Räjäytystyöt (ei sis. räjähdettä) /h 29 66 47,4 4 Turpeen nosto /m 3 0,8 2,1 1,4 4 Turpeen nosto, pelkkä traktori /m 3 0,4 1,7 1,1 4 Hiihtolatujen kunnossapito, latukone /h 44 73 58,3 3 Urakoitsijan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 8,6 20,4 14,5 13,6 12,4 424 Palkatun kuljettajan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 8,9 16,3 12,6 11,5 10,5 166 vähentää huomiotta jäävien seikkojen ja mahdollisten yllättävien tilanteiden todennäköisyyttä. Molempien osapuolien on helpompi toimia ja todennäköisimmin työssä saavutetaan tavoiteltu lopputulos. Sopimusten teko auttaa myös työn hinnoittelussa. Urakoitsijan kannattaa laatia selkeä hinnasto, jossa erotellaan esimerkiksi peltotyön perushinta, työmaalle siirtymisen hinta, kuljetuksen hinnat, odotteluajan hinta ja olosuhteiden vaikutukset hintaan. Hinnoittelulla voidaan osaltaan ohjata asiakasta luomaan edellytykset työn joutumiselle, josta viime kädessä hyötyvät kaikki. Tärkeintä on, että hinnasta sovitaan aina etukäteen ja siten että asiakas ymmärtää miten kokonaishinta muodostuu. Kaluston ja sen erityisominaisuuksien kuvauksen avulla urakoitsija voi perustella työn hinnoittelua. Asiakkaan on helpompi hyväksyä korkeampi hinta, jos urakoitsijan pystyy perustelemaan oman menetelmänsä hyödyt. Vaikka hinnasta sopiminen asiakkaan kanssa onkin myös usein mainittu vaikeaksi, hinta ei välttämättä aina kuitenkaan ole kynnyskysymys. Tehtyjen kyselyjen mukaan urakoinnin käytön tärkeimmiksi perusteiksi ilmoitetaan oman työkuorman vähentäminen eikä niinkään kustannusten vähentäminen. Myös urakoinnilla saavutettavaa parempaa työnlaatua arvostetaan. Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä sekä vastaajien osuus, joilla olisi mahdollisuus lisätä urakointia, ja näiden keskimääräiset urakointimäärät. Työ keskimäärin /urakoitsija Vastannut voivansa lisätä % ura- keskimäärin/urakoitsija 2010 2008 koitsi- joista voisi lisätä määrä nyt määrä, jolla Kylvölannoitus ha 93 ha 56 85 ha 95 ha Suorakylvö 117 ha 123 ha 51 123 ha 123 ha Lautasäestys 78 ha 75 ha 50 58 ha 103 ha Kylvömuokkaus 70 ha 62 ha 63 76 ha 112 ha Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen 208 ha 175 ha 50 227 ha 117 ha kaikki Kasvinsuojeluruiskutus ilmaavusteinen 575 ha 449 ha 70 497 ha 164 ha Lietteen levitys, kaikki 17 900 m 3 11 630 m 3 66 18 650 m 3 11 850 m 3 Lietteen sijoituslevitys 22 900 m 3 19 250 m 3 77 22 500 m 3 13 000 m 3 Kuivalannan levitys 9 900 m 3 7 610 m3 3 47 11 800 m 3 5 100 m 3 Säilörehun, heinän ja oljen paalaus 2 600 paalia 2 140 paalia 47 2 500 paalia 1 900 paalia Karhotus 430 ha 260 ha 59 443 ha 251 ha Säilörehun korjuu noukin- tai 420 ha 243 ha 50 558 ha 200 ha silppurivaunulla Puinti 96 ha 85 ha 47 104 ha 72 ha Viljan kuivaus 270 tn 320 tn Lumityöt 277 h 257 h 30 213 h 200 h Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna 2010. Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle 2 000 6,9 2 000 4 999 10,3 5 000 9 999 13,3 10 000 19 999 19,9 20 000 49 999 24,4 50 000 99 999 12,4 100 000 ja yli 12,8 Töiden tilaaminen myöhään vaikeuttaa toimintaa Mahdollisista urakointityöhön liittyvistä ongelmista kertoi aikaisempien vuosien tapaan reilu viidennes vastaajista, ja edelleen suurin haaste liittyy töiden ajoittamiseen ja tilausten myöhäiseen tuloon. Noin 32 % vastaajista ilmoitti ainakin osan maatila-asiakkaista tilaavan urakoitsijan vasta työn tekemistä edeltävänä päivänä. Vähintään kuukautta ennen työn tekemistä tilaukset ilmoitti saavansa noin 20 % urakoitsijoista. Jos asiakas ei koe työn tilaamista viimetipassa ongelmaksi, jää urakoitsijalle vaihtoehdoksi aktivoitua itse töiden ajoituksen kartoittamisen suhteen. Asiakkaille kannattaa soitella sesongin alkupuolella ja tiedustella töitten tulevia ajankohtia. Satunnaisten asiakkaiden tilaukset ovat hankalia, kun tilaus tulee esimerkiksi asiakkaan nähdessä urakoitsijan työssään pellolla ja tulee tekemään tilausta lennosta. Ensisijaisesti tulee pitää kiinni jo sovituista töistä, eikä urakoitsijan tarvitse kokea velvollisuutta ryhtyä urakoimaan väliinkiilaajille, jos aikataulut ovat tiukat. Kannattaa myös panostaa asiakashallintaan kirjaamalla järjestelmällisesti ylös tiedot asiakkaiden tilaamista töistä, töiden toteutumisesta, niihin käytetystä ajasta ja työolosuhteista. Toteutuneen tiedon pohjalta on helpompi suunnitella uutta kautta, vaikka olosuhteet ovatkin aina hieman erilaiset. Hinnoitteluperusteet Hinnoitteluperusteena peltotöissä on keskimäärin hieman useammin hehtaarihinnoittelu kuin tuntihinnoittelu, mutta hinnoittelu vaihtelee töittäin erittäin paljon. Esimerkiksi kasvinsuojeluruiskutuksissa hehtaarihinnoittelu on selvästi yleisin tapa, kun taas kylvössä ja puinnissa käytetään yleisesti molem- 5
Taustatietoja Tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin jälkeen toiseksi tärkein tulonlähde oli suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista kasvinviljely (56 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (30 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin 6 prosenttia ja muun yritystoiminnan 9 prosenttia vastanneista. Muu yritystoiminnan muotona ilmoitettiin useimmiten (29 %) jonkin alan urakointityöt, jolloin maataloustuotantoa ei todennäköisesti harjoiteta lainkaan tai hyvin vähän. Muista aloista melko yleistä oli maatalouskoneiden korjaustoiminta. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin 48 990 euroa, mediaani 18 000 euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 78 työpäivää. Yli 200 työpäivää käytti noin kahdeksan prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 22 prosenttia vastaajista, ja seitsemällä prosentilla oli useampi kuin yksi palkattu henkilö. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,8 henkilöä/urakoitsija, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut noin 32 prosenttia vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet) olivat useimmiten hankittuja koneita (12 %), mutta myös maatalouskoneita oli hankkinut moni, noin 10 % vastaajista. Muita urakointiin hankittuja koneista olivat maanrakennuskoneet ja erilaiset metsään liittyvät koneet. Liikevaihto urakointiin koneita hankkineilla oli selvästi keskimääräistä suurempi, noin 107 000 euroa. Kahdella kolmesta urakoitsijasta asiakkaina on myös muita kuin maatiloja. Noin 10 prosentilla vastaajista kaikki asiakkaat ovat muita kuin maatiloja, kuten yrityksiä, yhteisöjä tai yksityisiä talouksia. Lähes puolella vastanneista vakioasiakkaiden osuus on yli 90 %. Valtaosa ei myöskään markkinoi urakointipalveluitaan erikseen. Lehti-ilmoittelua ilmoitti käyttävänsä 10 %, sähköisiä hakupalveluita noin 8 % ja konerenkaan tai muun urakointivälittäjän kautta työstä ilmoitti reilut kaksi prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Pari prosenttia ilmoitti ottavansa asiakkaisiin yhteyttä ja tarjoavansa työtä tai osallistumalla tarjouskilpailuihin. Urakoitsija tekee keskimäärin 3,8 eri urakointityötä. Useimmiten tarjotaan 1 5 eri urakointityötä, mutta muutama prosentti urakoi jopa 10 20 eri työtä. Lumityöt ovat yleisin koneurakoinnin muoto, jota on ilmoittanut tekevänsä 52 % kyselyyn vastanneista. Maataloustöistä yleisimpiä ovat puinti, viljakuivaus, kasvinsuojeluruiskutukset ja pyöröpaalaus. Keskimääräinen toimintaetäisyys urakoinnissa oli 37 kilometriä, ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 56 kilometriin. Sijaiskone tai -työntekijä oli tiedossa reilulla puolella vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus urakointia varten oli 48 prosentilla vastaajista. pia. Lannanlevitys hinnoitellaan joko tunti- tai kuutioperusteisesti, ja molemmat ovat yleisiä. Säilörehun paalaustöissä tuntihinnoittelu on vähäistä ja valtaosa hinnoittelee työn paalikohtaisesti. Urakoitsija saa työlleen korvauksen varmimmin tuntiperusteista taksaa käyttämällä, jolloin katetta saadaan koko kuluneelle työajalle. Asiakkaan kannalta selkein on esimerkiksi hehtaari-, kuutio- tai paalikohtainen hinta, jolloin hän tietää jo työtä sovittaessa ainakin melko tarkasti, mitä työ tulee maksamaan. Urakoitsijan kannalta ongelmana on, että asiakkaiden olosuhteet vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi lohkokoko, peltojen ja peltoteiden kunto, sadon määrä sekä asiakkaan työketjut vaikuttavat työn tekemiseen kuluvaan aikaan. Hinnoitteluun voidaan ottaa mukaan olosuhteiden vaikutus, jolloin myös asiakas voi konkreettisesti arvioida, millä toimenpiteillä toimintaympäristössä hän voi itse vaikuttaa työkustannuksiin. Yksi vaihtoehto on yhdistelmähinta, jossa pohjana on tietty perushinta, joka voi olla esimerkiksi hehtaari- tai tuntihinta, ja sen lisäksi laskutetaan muista tehdyistä yksiköistä, hehtaareista tai vaikkapa paalatuista paaleista. Etuna tässä hinnoittelutavassa on, että se palkitsee asiakasta hyvistä järjestelyistä ja olosuhteista, ja hinta mukailee kulloisiakin työolosuhteita ilman erillisiä hintaneuvotteluja. Tuntitaksa pysyy kuitenkin hyväksyttävissä rajoissa. Perushinnan tulisi olla suhteellisen matala, jotta olosuhteiden vaikutukset työn tekemiseen ja voidaan riittävästi huomioida. Yhdistelmähinta voi olla edelleen olosuhteiden mukaan porrastettu. Lisäksi mukana voi olla vaikkapa aloitushinta tai hinta per alkava lohko työstä riippuen. KONEKUSTANNUSTEN LAS- KENTA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 5). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti 10 15 ja rakennusten 20 25 vuotta. Rahoitustilanne on usein sellainen, että konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa, esimerkiksi pankkitalletuksena. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 9). Annuiteet- 6
Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko-% / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 210 ( /m²) Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi kylmän varastotilan rakennuskustannus* 210 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 45 /v (- 10% sopimusale =40,50 /v) Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Vahinkovakuutus, josta vähennetty 20 % alennuksia 200 221 242 263 305 347 410 474 537 Vakuutukset yht. /v 241 262 283 304 346 388 451 514 577 Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat voivat olla korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, jotka määräytyvät koneurakoinnin palkkasumman perusteella (Esimerkissä 10000 /v). Vastuu- ja oikeusturvavakuutus esim. noin 260 /v 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Polttoaineen kulutus, l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Moottoripolttoöljyn hinta toukokuu 2011 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 103,6 (84,2) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2011, 10w - 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,77 (2,25) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi 30 000 :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * 30 000 = 900 /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 3,6 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 56,72 % ja vakinaisilla 69,44 % palkasta. Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 13,6 /h (tilasto) 13,6 /h (tilasto) Palkan sivukulut 2011 7,41 /h 56,72 % 9,44 /h 69,44 % Palkkakustannus yht. 21,31 /h 23,04 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2011 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw 31 50 51 60 61 70 71 80 81 100 101 120 121 150 151 180 181 210 Hankintahinta, (sis. alv.) 37 100 40 500 45 500 53 300 69 200 81 400 91 500 119 600 154 500 Veroton hankintahinta, 30 200 32 900 37 000 43 300 56 300 66 200 74 400 97 200 125 600 Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, 13 590 14 810 16 650 19 490 25 340 29 790 33 480 43 740 56 520 Poistettava pääoma, 16 610 18 090 20 350 23 810 30 960 36 410 40 920 53 460 69 080 1. Poisto, /v 2 373 2 584 2 907 3 401 4 423 5 201 5 846 7 637 9 869 2. Korko, /v 1 095 1 193 1 341 1 570 2 041 2 400 2 697 3 524 4 553 3. Säilytys, /v 340 340 340 340 340 340 340 340 340 4. Vakuutus, /v 449 470 491 512 554 596 659 722 785 Peruskustannukset, /v 4 256 4 587 5 079 5 823 7 358 8 537 9 542 12 223 15 547 Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,1 7,6 8,5 9,7 12,3 14,2 15,9 20,4 25,9 /h (käyttö 1000 h/v) 4,3 4,6 5,1 5,8 7,4 8,5 9,5 12,2 15,5 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 23 % 7
Taulukko 6. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Laskelman avulla voi esimerkiksi verrata oman, hankittavaksi suunnitellun koneen pääomakustannuksia siihen, mitä vastaava vuokrakone tai työn teettäminen urakoitsijalla maksaisi. Koneen keskimääräinen hinta perustuu eri lähteistä kerättyihin hintoihin keväällä 2011 ja edustaa kokoluokassaan normaalisti varustettua työkonetta. Korko on laskettu annuiteettiperiaatteella arvonlisäverottomista hinnoista kahdella poistoajalla. Esimerkkikorkona on käytetty 5 %. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muuttuvia kustannuksia. Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v Koneen eskim. hinta alv 23 % alv 0 % 10 15 Aurat Sarka-aura, 3-teräinen 7 700 6 300 820 610 Sarka-aura, 4-teräinen 9 700 7 900 1 020 760 Sarka-aura, 5-ter. puolihin. 24 400 19 800 2 560 1 910 Sarka-aura, 6-ter. puolihin. 27 100 22 000 2 850 2 120 Sarka-aura, 7-ter. puolihin. 27 400 22 300 2 890 2 150 Sarka-aura, 8-ter. puolihin. 33 900 27 600 3 570 2 660 Kaksoisaura, 3-teräinen 16 500 13 400 1 740 1 290 Kaksoisaura, 4-teräinen 19 400 15 800 2 050 1 520 Kaksoisaura, 5-teräinen 25 800 21 000 2 720 2 020 Kaksoisaura, 5-ter. puolihin. 36 500 29 700 3 850 2 860 Kaksoisaura, 6-ter. puolihin. 41 900 34 100 4 420 3 290 Kaksoisaura, 7-ter. puolihin. 49 200 40 000 5 180 3 850 Kaksoisaura, 8-ter. puolihin. 51 800 42 100 5 450 4 060 Kaksoisaura, 9-ter. puolihin. 57 300 46 600 6 030 4 490 Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite 3 800 3 100 400 300 Pintaäes 7 m ja yli, hinattava 11 700 9 500 1 230 920 Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m 6 200 5 000 650 480 Kylvömuokkausäes hinatt. 4 4,9 m 15 100 12 300 1 590 1 190 Kylvömuokkausäes hinatt. 5 6 m 18 200 14 800 1 920 1 430 Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m 21 000 17 100 2 210 1 650 Rikkaäes, 5 m 5 000 4 100 530 400 Lapiorullaäes, nostolaite 3 4 m 8 200 6 700 870 650 Lapiorullaäes, hinattava 4 5 m 21 800 17 700 2 290 1 710 Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m 30 500 24 800 3 210 2 390 Lautasäes, nostolaite 3 4m 19 200 15 600 2 020 1 500 Lautasäes, hinattava 3 4 m 29 900 24 300 3 150 2 340 Lautasäes, hinattava, 4,5 6 m 33 600 27 300 3 540 2 630 Lautasäes, hinattava, yli 6 m 45 000 36 600 4 740 3 530 Lautasmuokkain, nostolaite 3 4 m 11 900 9 700 1 260 930 Lautasmuokkain, nostolaite 4,5 6 m 16 900 13 700 1 770 1 320 Lautasmuokkain, hinattava 3 4 m 27 400 22 300 2 890 2 150 Lautasmuokkain, hinattava 4,5 6 m 35 500 28 900 3 740 2 780 Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m 45 800 37 200 4 820 3 580 Kultivaattori alle 3,5 m, nostol. 10 600 8 600 1 110 830 Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol. 16 600 13 500 1 750 1 300 Kultivaattori alle 5,0 m, hin. 33 900 27 600 3 570 2 660 Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin. 40 200 32 700 4 230 3 150 Kelajyrsin alle 2,2 m 5 400 4 400 570 420 Kelajyrsin 2,2 m ja yli 8 200 6 700 870 650 Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle 9 500 7 700 1 000 740 Vaakatasojyrsin 2,5 3 m 10 800 8 800 1 140 850 Vaakatasojyrsin 3 4 m 13 900 11 300 1 460 1 090 Vaakatasojyrsin 4 5 m 18 100 14 700 1 900 1 420 Vaakatasojyrsin 5 m ja yli 34 200 27 800 3 600 2 680 Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet - Keskipakolevitin, nostol. 4 400 3 600 470 350 - Keskipakolevitin, hinattava 16 000 13 000 1 680 1 250 - Puhallinlevitin, nostolaite 10 600 8 600 1 110 830 - Puhallinlevitin, hinattava 24 200 19 700 2 550 1 900 Lietelannan levitysvaunu alle 8 m 3 13 800 11 200 1 450 1 080 Lietalannan levitysvaunu 8 10 m 3 16 600 13 500 1 750 1 300 Lietelannan levitysvaunu 11 14 m 3 22 900 18 600 2 410 1 790 Lietelannan levitysvaunu 15 19 m 3 32 700 26 600 3 440 2 560 Lietelannan levitysvaunu yli 20 m 3 103 200 83 900 10 870 8 080 - Letkulevitin 12 m 16 200 13 200 1 710 1 270 - Letkulevitin 16 m 21 000 17 100 2 210 1 650 Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv. 23 % alv 0 % 10 15 - Letkulevitin yli 16 m 30 500 24 800 3 210 2 390 - Multain, vannas, 3 6 m 23 400 19 000 2 460 1 830 - Multain, vannas, yli 6 m 39 000 31 700 4 110 3 050 Imu-painevaunu 4 8 m 3 16 700 13 600 1 760 1 310 Imu-painevaunu yli 8 m 3 22 600 18 400 2 380 1 770 Lietesekoitin, tr.käytt. 2 700 2 200 280 210 Lietepumppu, teho 7,5 11 kw 3 200 2 600 340 250 Lietepumppu, tr.käytt. 4 700 3 800 490 370 Paineletkulevitysjärjestelmä, peruskokoonpano 37 300 30 300 3 920 2 920 Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m 3 30 100 24 500 3 170 2 360 Kiinteän lannan levitysvaunu 10 15 m 3 40 100 32 600 4 220 3 140 Kiinteän lannan levitysvaunu 16 20 m 3 56 100 45 600 5 910 4 390 Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m 3 80 800 65 700 8 510 6 330 Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite 10 100 8 200 1 060 790 Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite 13 300 10 800 1 400 1 040 Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava 12 800 10 400 1 350 1 000 Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava 24 400 19 800 2 560 1 910 Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava 32 300 26 300 3 410 2 530 Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava 93 000 75 600 9 790 7 280 Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava 126 100 102 500 13 270 9 880 Suorakylvökone, 3 m 46 100 37 500 4 860 3 610 Suorakylvökone, 4 m 55 600 45 200 5 850 4 350 Suorakylvökone, 6 m 121 600 98 900 12 810 9 530 Suorakylvökone, 8 m 167 400 136 100 17 630 13 110 Peltojyrä 3 4 m, nostolaite 6 000 4 900 630 470 Peltojyrä 4 6 m, hinattava 8 400 6 800 880 660 Peltojyrä yli 6 m, hinattava 12 700 10 300 1 330 990 Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti 3 100 2 500 320 240 Perunanistutuskone, 2-rivinen, autom., 11 800 9 600 1 240 920 lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., 29 800 24 200 3 130 2 330 lannoitusyks. Perunan multain 2-rivinen 2 800 2 300 300 220 Perunan multain 4-rivinen 4 300 3 500 450 340 Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 500 700 l 3 900 3 200 410 310 /10-12m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 750 1000 l 5 200 4 200 540 400 /12 16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 1000 1500 l 12 400 10 100 1 310 970 /12 16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 1000 1500 l 18 700 15 200 1 970 1 460 / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 2000 22 900 18 600 2 410 1 790 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 2000 29 400 23 900 3 100 2 300 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 36 200 29 400 3 810 2 830 1000 1500 l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., 57 800 47 000 6 090 4 530 yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö 1 500 1 240 160 120 Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m 5 700 4 600 600 440 Lautasniittokone 2,4 m 7 700 6 300 820 610 Lautasniittokone 3,2 m 11 200 9 100 1 180 880 Lautasniittokone, yli 3,2 m 15 500 12 600 1 630 1 210 Niittomurskain, nostolaite 2,4 2,8 m 13 200 10 700 1 390 1 030 Niittomurskain, hinattava 2,8 3,4 m 22 400 18 200 2 360 1 750 Niittomurskain, hinattava yli 3,4 m 34 400 28 000 3 630 2 700 Etuniittolaite 15 500 12 600 1 630 1 210 Kelasilppuri 7 500 6 100 790 590 Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri 18 000 14 600 1 890 1 410 Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen 20 400 16 600 2 150 1 600 Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m 31 200 25 400 3 290 2 450 Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli 56 000 45 500 5 890 4 380 Tarkkuussilppurivaunu 91 900 74 700 9 670 7 200 Silppuava noukinvaunu, alle 40 m 3 58 700 47 700 6 180 4 600 Silppuava noukinvaunu, 40 m 3 ja yli 90 500 73 600 9 530 7 090 8
Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv. 23 % alv 0 % 10 15 Haravapöyhin 3 4,5 m 4 200 3 400 440 330 Haravapöyhin 4,5 6 m 7 400 6 000 780 580 Haravapöyhin yli 6 m 13 200 10 700 1 390 1 030 Karhotin, alle 5 m 9 200 7 500 970 720 Karhotin, 5 m ja yli 20 400 16 600 2 150 1 600 Kelapöyhin 5 500 4 500 580 430 Kovapaalain 14 900 12 100 1 570 1 170 Pyöröpaalain 24 200 19 700 2 550 1 900 Silppuava pyöröpaalain 41 000 33 300 4 310 3 210 Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) 75 500 61 400 7 950 5 920 Suurkanttipaalain 130 500 106 100 13 740 10 220 Pyöröp. käärintälaite hinattava 19 600 15 900 2 060 1 530 Pyöröpaalin tuubikäärin 37 900 30 800 3 990 2 970 Suurkanttip. käärintälaite 50 900 41 400 5 360 3 990 Hapotinlaitteisto (normaali) 2 300 1 900 250 180 Paalipihdit 1 500 1 200 160 120 Pyöröpaalin halkaisija 2 000 1 600 210 150 Pyöröpaalin purkain 18 200 14 800 1 920 1 430 Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen 3 700 3 000 390 290 Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitteinen 3 700 3 000 390 290 Viljankäsittelykoneet Valssimylly, sähkökäytt. 3 5 kw 3 200 2 600 340 250 Valssimylly, traktorikäytt. 15 30 kw 7 400 6 000 780 580 Valssimylly, traktorikäytt. 30-50 kw 17 300 14 100 1 830 1 360 Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw 25 200 20 500 2 650 1 980 Vasaramylly, sähkökäytt. 7,5 kw 3 000 2 400 310 230 Vasaramylly, sähkökäytt. 11 15 kw 4 800 3 930 510 380 Viljalietso, sähkökäyttöinen 3 200 2 600 340 250 Imupainelietso, traktorikäyttöinen 14 400 11 700 1 520 1 130 Viljanlajitin 4 600 3 700 480 360 Peittauskone 1 100 880 110 80 Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m 1 100 920 120 90 Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m 1 400 1 100 140 110 Perunannostokoneet Elevaattorikone 2 600 2 100 270 200 Korjuukone, nostolaite 20 700 16 850 2 180 1 620 Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava 92 300 75 000 9 710 7 230 Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön 95 400 77 600 10 050 7 480 nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava 145 400 118 200 15 310 11 390 Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t 5 500 4 500 580 430 Perävaunu, kantavuus 8 10 t 7 900 6 400 830 620 Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv. 23 % alv 0 % 10 15 Perävaunu, kantavuus yli 11 13 t 10 100 8 200 1 060 790 Perävaunu, kantavuus yli 15 t 15 000 12 200 1 580 1 180 Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m 3 27 100 22 000 2 850 2 120 Seosrehuvaunu, hinattava 13 16 m 3 36 400 29 600 3 830 2 850 Seosrehuvaunu, hinattava 16 20 m 3 45 100 36 700 4 750 3 540 Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m 3 52 600 42 800 5 540 4 120 Puutarhakoneet Ruohonleikkuri 500 410 50 40 Puutarhajyrsin 800 610 80 60 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) 2 200 1 800 230 170 Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) 5 300 4 300 560 410 Metsätyövälineet Moottorisaha 500 440 60 40 Raivaussaha 700 560 70 50 Juontokoura 1 700 1 400 180 130 Juontovintturi 2 500 2 000 260 190 Kourakuormain (maatilakuormain) 9 600 7 800 1 010 750 Metsäperävaunu 6 300 5 100 660 490 Hakkuulaite 6 800 5 500 710 530 - (pienpuun) kaato-kasauslaite 9 700 7 900 1 020 760 - karsinta-katkontalaite 14 000 11 400 1 480 1 100 - kaato-karsinta-katkontalaite 18 500 15 000 1 940 1 450 Sekalaiset Takalevy 3 200 2 600 340 250 Etukuormain sorakauhalla 9 100 7 400 960 710 Maatilakaivuri 15 300 12 400 1 610 1 190 Kivipoimuri karhottimella 28 900 23 500 3 040 2 260 Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava 2 200 1 800 230 170 Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava 4 900 4 000 520 390 Alueaura 5 400 4 400 570 420 Hiekoitin, nostol. 3 700 3 000 390 290 Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorikäyttöinen 1 600 1 300 170 130 Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäyttöinen 2 000 1 600 210 150 Klapikone 4 400 3 600 470 350 Klapikone kuljettimella 6 200 5 000 650 480 Hakkuri (ilman syöttölaitetta) 6 800 5 500 710 530 Hakkuri (syöttölaitteella) 18 700 15 200 1 970 1 460 Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain 9 500 7 700 1 000 740 Kesantomurskain alle 2,5 m 8 600 7 000 910 670 Kesantomurskain yli 2,5 m 10 200 8 300 1 070 800 tikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi 10 000 euron konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x 10 000 = 1295 / vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x 10 000 = 2 439 vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvitta- vista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan 9
VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUS- LASKELMAT Taulukossa 8 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Kuivurien hankintahinnat on selvitetty laskemalla rakennuspiirustusten ja kuivurivalmistajilta saatujen tietojen sekä muiden hinnastojen ja laskelmien avulla kullekin kokoluokalle rakennuskustannukset. Laskelmassa on huomioitu kokoluokkaan soveltuva automatiikka. Laskelmien kuivuri ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremtavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Yrittäjällä ei tosin ole palkkasopimusta ja usein palkaksi luetaan se, mikä "jää yli". Kyselyssä tiedusteltiin myös urakoitsijan oman ja palkatun työntekijän tuntihintaa. Omalle työlle ilmoitettiin laskettavan palkkaa 13,5 euroa/ tunti, mikä on 1,1 euroa (8,7%) kahden vuoden takaista enemmän. Palkkatyövoimalle työtunnin hinnaksi ilmoitettiin 11,7 euroa, korotusta 1,2 euroa/tunti. Urakointi edellyttää usein todellista ammattitaitoa, jolloin hinnoittelussa pitäisi huomioida että työn arvo, palkka, vastaa työn vaativuutta. Urakoitsija ottaa vastuun asiakkaan töistä, ja siitä ammattitaidosta asiakkaan pitää olla valmis maksamaan. TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUS- TANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 7 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 6. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä "könttäsummana", ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. Taulukko 7. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2011 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm 320 379 cm 380 449 cm 450 549 cm 550 649 cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m 2 35 45 55 65 75 76 Puimurivakuutus, /v 188 255 255 365 365 365 Polttoaineen kulutus l/h 9 11 13 15 17 18 Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) 92 300 103 800 128 300 183 500 239 500 246 500 Veroton hankintahinta, 76 000 85 000 105 000 150 000 196 000 202 000 Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, 30 000 33 760 41 720 59 680 77 880 80 160 Poistettava pääoma, 46 000 51 240 63 280 90 320 118 120 121 840 1. Poisto, /v 5 750 6 405 7 910 11 290 14 765 15 230 2. Korko, /v 2 650 2 969 3 668 5 242 6 847 7 054 3. Säilytys, /v 490 630 770 910 1 050 1 060 4. Vakuutus, /v 150 200 200 290 290 290 Peruskustannukset, /v 9 040 10 204 12 548 17 732 22 952 23 634 Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) 90 102 125 177 230 236 /h (käyttö 150 h/v) 60 68 84 118 153 158 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,7 Työnmenekki hyvät olos., h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0,6 10
Taulukko 8. Esimerkki viljankuivauksen pääomakustannusten laskennasta. Viljan alkukosteus 28 %. Kuivurin tilavuus, m 3 13 16 20 25 30 35 50 60 Varastosiilojen tilavuus, m 3 300 390 480 600 720 840 1 200 1 400 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) 230 300 370 460 550 640 920 1 100 Öljynkulutus l/h 23 25 28 34 38 42 60 80 Sähkönkulutus, kwh/h 16 18 20 24 28 32 45 50 Lämmityspolttoöljyn hinta kevät 2011: 103,6 snt/l, (84,2 snt/l, alv 0%) Sähkön keskihinta kevät 2011 (sis. perus+siirto+kwh hinnan +verot): 12,68 snt/kwh, (10,3 snt/kwh, alv 0%). Viljankuivaamon pääomakustannukset (kuivuri, varastosiilot, rakennus) Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta 124 800 137 600 158 900 175 100 190 100 203 400 280 600 326 500 - rakenteet, 87 500 97 600 111 100 123 600 136 000 146 800 197 500 219 500 - koneisto, 37 300 40 000 47 800 51 500 54 100 56 600 83 100 107 000 1. Korko, /v 3 120 3 440 3 973 4 378 4 753 5 085 7 015 8 163 2. Poisto - rakenteet, /v (25 v.) 3 500 3 904 4 444 4 944 5 440 5 872 7 900 8 780 - koneisto, /v (15 v.) 2 487 2 667 3 187 3 433 3 607 3 773 5 540 7 133 3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 1 872 2 064 2 384 2 627 2 852 3 051 4 209 4 898 Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v 10 980 12 070 13 990 15 380 16 650 17 780 24 660 28 970 Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 37 40 47 51 56 59 82 97 - Käyttö 400 h/v 27 30 35 38 42 44 62 72 Viljankuivurin pääomakustannukset (vain kuivurikoneisto ja välittömät rakenteet) Kuivurin hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta 92 400 97 100 110 800 117 300 121 300 124 900 165 000 188 900 - rakenteet, 55 100 57 100 63 000 65 800 67 200 68 300 81 900 81 900 - koneisto, 37 300 40 000 47 800 51 500 54 100 56 600 83 100 107 000 1. Korko, /v 2 310 2 428 2 770 2 933 3 033 3 123 4 125 4 723 2. Poisto, /v - rakenteet, /v 2 204 2 284 2 520 2 632 2 688 2 732 3 276 3 276 - koneisto, /v 2 487 2 667 3 187 3 433 3 607 3 773 5 540 7 133 3. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 1 386 1 457 1 662 1 760 1 820 1 874 2 475 2 834 Kuivurin peruskustannukset (ilman varastosiiloja) Yhteensä /v 8 390 8 830 10 140 10 760 11 150 11 500 15 420 17 970 Kuivurin peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 28 29 34,8 35,9 37,2 38,3 51,4 59,9 - Käyttö 400 h/v 21 22 25,4 26,9 27,9 28,8 38,6 44,9 Siirrettävä viljankuivaamo Kuivurin tilavuus, m 3 15 18 20 24 30 Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) 230 300 370 460 550 Öljynkulutus l/h 21 21 21 25 30 Sähkönkulutus, kwh/h 12 12 12 15 18 Siirrettävän viljankuivaamon pääomakustannukset Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - koneisto, 28 500 30 400 32 100 37 800 38 400 1. Korko, /v 713 760 803 945 960 2. Poisto - koneisto, /v (15 v.) 1 900 2 027 2 140 2 520 2 560 3. Säilytys, /v 330 330 330 330 330 4. Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v 428 456 482 567 576 Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v 3 370 3 570 3 750 4 360 4 430 Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 11 12 13 15 15 - Käyttö 400 h/v 8 9 9 11 11 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten polttoaine, sähkö ja työpalkat kokonaiskustannusten selvittämiseksi. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 23 %. 11
Hinta 12,30 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5485, ISSN 1799-5485 (Painettu), ISSN 1799-5523 (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 milla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaan -oppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Viljan kuivauksen kustannuksia käsitellään myös TTS:n maataloustiedotteessa 4/2006 (589). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2011 kevyen polttoöljyn hinta 84,2 senttiä/litra (Öljy- ja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 10,3 senttiä/ kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 23 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös www.vero.fi. Taulukko 9. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia 4 5 6 7 8 9 10 1 1,04000 1,05000 1,06000 1,07000 1,08000 1,09000 1,10000 2 0,53020 0,53780 0,54544 0,55309 0,56077 0,56847 0,57619 3 0,36035 0,36721 0,37411 0,38105 0,38803 0,39505 0,40211 4 0,27549 0,28201 0,28859 0,29523 0,30192 0,30867 0,31547 5 0,22463 0,23097 0,23740 0,24389 0,25046 0,25709 0,26380 6 0,19076 0,19702 0,20336 0,20980 0,21632 0,22292 0,22961 7 0,16661 0,17282 0,17914 0,18555 0,19207 0,19869 0,20541 8 0,14853 0,15472 0,16104 0,16747 0,17401 0,18067 0,18744 9 0,13449 0,14069 0,14702 0,15349 0,16008 0,16680 0,17364 10 0,12329 0,12950 0,13587 0,14238 0,14903 0,15582 0,16275 12 0,10655 0,11283 0,11928 0,12590 0,13270 0,13965 0,14676 15 0,08994 0,09634 0,10296 0,10979 0,11683 0,12406 0,13147 20 0,07358 0,08024 0,08718 0,09439 0,10185 0,10955 0,11746 25 0,06401 0,07095 0,07823 0,08581 0,09368 0,10181 0,11017 Esimerkki: 20 000 maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0,12950. Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0,1295 x 20 000 = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. TTS-Kone ja TTS-Manager avuksi TTS-Kone -konekustannusten laskentaohjelma on kätevä apuväline kustannusten laskentaan. Se sisältää traktorin, työkoneen, leikkuupuimurin ja viljankuivauksen kustannusten laskennan. Ohjelmassa voidaan tehdä vertailulaskelmia, joissa voidaan tarkastella yksittäisten tekijöiden, esimerkiksi käyttömäärän, vaikutusta kustannuksiin. TTS-Kone on täysin uudistettu keväällä 2011. Ohjelman käytettävyys on uudistamisen myötä parantunut ja yksittäisten laskelmien samoin kuin koneketjulaskelmien hallinta on entistä helpompaa. TTS-Kone on suunniteltu erityisesti koneurakoitsijan kustannuslaskennan ja hinnoittelun työkaluksi, ja ohjelman ominaisuuksia kehitettiin urakoinnin näkökulmasta. TTS-Manager on suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän laskemiseen. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti tuotannon laajentamisen vaikutusten arviointiin: miten tuotantotoimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat maatilan työmääriin ja niiden ajoittumisiin. TTS-Managerilla voidaan tarkastella myös yksittäisten työvaiheiden työnmenekkejä, mm. työmenetelmän, koneiden, olosuhteiden, peltopinta-alan vaikutusta niihin. Urakointityössä ohjelmalla voi tutkia esimerkiksi kuljetusmatkojen ja ajonopeuksien vaikutusta työnmenekkiin. Ohjelmat saa ostaa TTS:n verkkokaupasta osoitteesta www.ttskauppa.fi. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland tel. +358 9 2904 1200 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi 12