PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen
Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat yhtiölle vakuutusmaksuja Varma on itsenäinen yhtiö, ei osa isompaa konsernia Varman vakuutuksia myyvät myös Nordea ja If Takuupääoman omistajat (Sampo) n. 2,5 % Yrittäjät, asiakasyritysten työntekijät n. 19.5 % Asiakasyritykset n. 78 %
Perustehtävä - eli miksi Varma on olemassa? Varman toiminta perustuu suomalaiseen työhön ja työeläkejärjestelmän kehittämiseen Suuri yleisö, julkisuus Yhteiskunta Varma käsittelee eläkkeet oikein ja ajallaan sekä edistää työhyvinvointia Varma eläkkeiden turvaaja Varma sijoittaa eläkevarat tuottavasti ja turvaavasti Vakuutetut, eläkeläiset Varma huolehtii asiakkaidensa työeläketurvasta tehokkaasti ja kilpailukykyisesti Yrittäjät, yritykset
Sosiaaliturva EU:n näkökulmasta 3. pilari Muu turva 2. pilari Täydentävä / ammatillinen turva 1. pilari Lakisääteinen ja pakollinen turva mm.tel, LEL, TaeL -> 1.1.2007 alkaen TyeL
Eri pilarien eläkevarojen osuus BKT:sta EU-maissa 120 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Suomessa poikkeuksellisen vahva rooli 1. pilarin eläketurvalla 2. Pilari 1. Pilari 1. Belgia 2. Tanska 3. Saksa 4. Kreikka 5. Espanja 6. Ranska 7. Irlanti 8. Italia 9. Luxemburg 10. Alankomaat 11. Itävalta 12. Portugali 13. Suomi 14. Ruotsi 15. Iso-Britannia
Suomen väestö ikäryhmittäin 6 Koko väestö 5 Työikäiset 20-64-vuotiaat Milj. henkeä 4 3 Ansiosidonnainen eläketurva perustuu Suomessa tehtävään työhön Lapset 0-19- vuotiaat Eläkeläiset 65+ 2 Sillä turvataan eläkeaikainen toimeentulo Hoivaikäiset 80+ 1 0 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100 Lähde: VATT 2005
Eliniän odotteen kehitys Tilastovuosi 0-vuotias 65-vuotias 1961-1965 69 13 1971-1975 71 13 1981-1985 74 15 1991-1995 76 16 1995-1997 77 17 2000 78 17 2010 79 18 2030 81 19-20 2050 82 20-21 Lähde: Eläkeikään liittyviä näkökohtia, Erkki Nokelainen
Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö Lähde: työministeriö
Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos 1945 2030 Henkilöitä 100 000 80 000 Työmarkkinoille tulevat (20-vuotiaat) 60 000 40 000 20 000 Työmarkkinoilta poistuvat (60-vuotiaat) 0 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 10 15 20 25 30 Vuosi Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto, väestöennuste
100 Ansiotyössä olevien osuus % 60- ja 64-vuotiaista miehistä Pohjoismaissa vuonna 2001 93,1 88,8 osuus % 80 60 40 73,8 70,2 36,6 35,0 40,4 63,6 27,0 20 16,0 0 Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska miehet 60v. miehet 64v.
100 Ansiotyössä olevien osuus % 60- ja 64-vuotiaista naisista Pohjoismaissa vuonna 2001 osuus % 80 60 40 78,4 71,1 58,4 29,8 64,5 26,0 36,0 40,9 20 9,2 12,3 0 Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska naiset 60v. naiset 64v.
Väestön ikääntyminen kasvattaa lakisääteisiä eläkemenoja 18 % 16 Lakisääteisten kokonaiseläkemenojen osuus BKT:stä, ennuste 14 12 10 8 6 4 2 Muut Kansaneläke Julkinen Yksityinen 0 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 Lähde: Eläketurvakeskus
Toimialarakenteen muutos työllisyydessä on ollut voimakasta 80 % 70 % 60 % 50 % Toimialojen osuus kaikista työllisistä Palvelut 40 % 30 % Teollisuus ja rakentaminen 20 % 10 % 0 % Maa- ja metsätalous 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Tilastokeskus
Eläkeuudistuksen tavoitteet edellyttävät myönteistä työllisyyskehitystä TyEL-eläkemaksuprosentti työllisyysvaihtoehdoissa 30 % 28 26 24 22 20 Matala työll. Perusskenaario Korkea työll. 18 2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 Lähde: ETK
Työeläkemaksun arvioitu kehitys prosentteina palkasta uudistuksen jälkeen vuosina 2005-2075 30 25 20 15 10 5 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 Yhteensä Työnantaja Työntekijä yli 53 Työntekijä alle 53 TYEL0105 15.4.2005 15
TEL-maksuprosentin riippuvuus rahastojen reaalituotosta 2005 2050 TEL-maksu % palkoista 35 33 31 29 27 25 23 2,5 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,5 % 21 19 17 15 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Vuosi Lähde: Eläketurvakeskus
Työeläkkeiden määrät 2004 alkaneet Keskiarvo /kk Naiset Miehet Vanhuuseläke 1 275 1 061 1 535 Työkyvyttömyyseläke 979 809 1 130 Työttömyyseläke 1 041 819 1 275 Kaikki työeläkkeelle siirtyneet Lähde: Suomen työeläkkeensaajat 2004
Työntekijän eläkkeen karttuminen 4,5 % vuodessa 1,5 % vuodessa 1,9 % vuodessa 18 52 v 53 62 v 63 68 v Eläke voi olla yli 60 %.
HAASTEITA: Suomalaiset elävät yhä pitempään. Eläkkeelle jäädään yhä keskimäärin huomattavasti ennen virallista eläkeikää. Työnteko aloitetaan usein varsin myöhään Työeläkerahastojen tuotto ja riskit Eläkejärjestelmä on kehittynyt toivottoman monimutkaiseksi. Työeläkeyhtiöiden välinen kilpailu on näennäistä? Suomen TEL-järjestelmä / EU:n sosiaalipolitiikka
Työkyvyn tukeminen kannattaa Yritys hyötyy Poissaolot vähenevät Vaihtuvuuskustannukset vähenevät Eläkekustannukset vähenevät Osaava henkilöstö pysyy työssä Laatu ja tuottavuus paranee Henkilöstöstä huolehtiva yrityskuva parantaa rekrytointimahdollisuuksia Työntekijä hyötyy Työkyky on terveyttä ja toimintakykyä myös vapaa-aikana Sopiva työ edistää kuntoutumista Työkyky mahdollistaa jatkamisen työssä Työ antaa sisältöä elämään, sosiaalisia suhteita ja mahdollisuuksia oppimiseen Palkka on aina parempi kuin eläke Pitkään työssäolo tuottaa paremman eläkkeen
Sairauspoissaolojen kustannukset Suorat kustannukset palkkakustannukset henkilösivukulut vähennettynä Kelan korvauksella Epäsuorat kustannukset tuotannon lisäkustannukset (tuotannonmenetys tai ylikuormitus lisääntyneet palkkakustannukset (sijaiset tai ylityöt) hallinnon ja työnjohdon kustannukset työterveyshuollon kustannukset
Pienetkin poissaolojen vähennykset voivat tuoda suuria säästöjä Poissaoloprosentti Poissaolopäiviä Kokonaiskustannus 1 250 62 500 4 (keskiarvo palvelualoilla v. 2004) 6 (keskiarvo teollisuudessa v. 2004) 1 000 250 000 1 500 375 000 10 2 500 625 000 Esimerkissä oletuksena 100 työntekijän yritys, teoreettinen vuosityöaika 250 pv/hlö, poissaolopäivän hinta 250
E L Ä K E N E U V O N T A Pidempään työelämässä teemaa tukevat palvelut Työhyvinvointi Kuntoutus Eläkkeet Yritys Evitatyöhyvinvointipalvelut Kuntoutuspalvelut Yksilöt
Mukana suomalaisessa työelämässä www.varma.fi