161 Hankkeen aiheuttaman liikenteen liikennemelutasoa nostava vaikutus on kaikissa vaihtoehdoissa alle,5 db. Esimerkiksi mittaamalla on erittäin vaikea todentaa näin pientä eroa, koska tavanomaisten melumittarien epätarkkuus on noin 1 db. Kuuntelemalla on mahdollista havainnoida noin 2 db ero melutasossa. 6.11.5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen Polttolaitoksen meluvaikutukset voidaan ja tulee ottaa huomioon laitoksen suunnittelussa mm. laite ja rakenneratkaisuissa. Liikenteen meluvaikutuksia voi olla tarpeen rajoittaa Lielahden vaihtoehdossa, jossa kuljetusliikenne kulkee välittömästi asuinrakennusten vierestä. Mahdollisia toimia voivat olla kuljetusten aikarajoitukset tai altistuvien kohteiden suojaaminen. Melumittaukset kohteessa ovat suositeltavia. 6.11.6 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin Pohjoismaisen teollisuusmelun laskentamallin käsikirjan (Kragh 1982) mukaan epävarmuus on 1 db joukolle laajakaistaista melua aiheuttavia äänilähteitä, kun kohteen etäisyys on alle 5 metriä. Arvioiden epävarmuus on sitä suurempi mitä lähempänä maanpintaa kohteet sijaitsevat. Epävarmuus on alle 1 db joukolle suhteellisen korkealla maan pinnasta sijaitseville laajakaistaista melua aiheuttaville äänilähteille, kun kohteet sijaitsevat lähellä melun aiheuttajia tai kohteet ovat yli 5 metrin korkeudella maanpinnasta. Tällä perusteella tehdyn melulaskennan epävarmuusvälin arvioidaan olevan noin 2 db. Käytetyn polttolaitoksen ja kaasutuslaitoksen melun päästöarvojen epävarmuutta on vaikea määrittää. Lähtöarvot on valittu vastaavan kokoisille laitoksille tyypillisinä arvoina, ja ne huomioidaan laitoksen suunnitteluvaiheessa. Tieliikennemelun (kuljetusliikenne) laskentamallin epävarmuus on metrin etäisyydelle asti noin 2 db. Epävarmuustekijöiden ei arvioida merkittävästi vaikuttavan tehtyihin johtopäätöksiin. 6.11.7 Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdossa VE melutilanne säilyy nykyisellä tasolla. 6.12 Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 6.12.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Terveysvaikutukset Ympäristövaikutusten arvioinnissa pyritään tunnistamaan ja arvioimaan hankkeen aiheuttamat merkittävät terveysvaikutukset, joita ovat muutokset ihmisten terveydessä tai heidän elinympäristönsä terveydellisissä oloissa. Merkittävänä terveysvaikutuksena pidetään terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa, joka on määritelty terveydensuojelulain 1 :ssä seuraavasti: ihmisessä todettava sairaus, tai muu terveydenhäiriö, taikka sellainen tekijä tai olosuhde, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön ter-veellisyyttä. (Sosiaali- ja terveysministeriön.. 1999). Lisäksi merkittävänä terveysvaikutuksena pidetään myös tapaturmavaaraa, suuronnettomuusriskiä tai muuta vastaavaa uhkaa terveydelle. Työterveyteen liittyvät asiat, kuten työtapaturmat, eivät sisälly terveysvaikutusten arviointiin. (Sosiaali- ja terveysministeriön.. 1999). Hanke voi myös aiheuttaa lieviä ja/tai tilapäisiä terveysvaikutuksia ihmisissä ja heidän elinympä-ristössään. Tällaisia ovat esim. melun ja hajun aiheuttamat viihtyvyyshaitat, joita ei kuitenkaan pidetä terveyshaittoina. (Sosiaali- ja terveysministeriön.. 1999). Merkittävien terveysvaikutusten yleisiä tunnistamisperusteita ovat: terveysvaikutusten vakavuusaste (kuolema, vamma, epidemian uhka, sairaus, taudin oireet, unihäiriöt, ) terveysvaikutusten vaihtelu ajan mukaan (tunti-, vuorokausi- ja vuodenaikavaihtelu) terveysvaikutusten kesto (pysyvä, vuosia, kuukausia, ) terveysvaikutusten kohdistuminen erityisryhmiin (lapset, vanhukset, sairaat, eri altisteille herkistyneet yksilöt, ) altistustapa (ihon kautta, hengitettynä, nieltynä, aistinelinten kautta) altistuvien ihmisten lukumäärä (yksi henkilö koko alueen väestö).
162 Terveysvaikutukset voivat olla suoria tai epäsuoria. Suoralle terveyshaitalle altistumisessa vaikutustienä voi olla mm. iho, ruoansulatus, hengityselimet, aistinelimet, verenkiertoelimet, luusto ja lihakset, sisäelimet ja hermosto. Epäsuoralle terveyshaitalle altistumisessa vaikutustienä voi olla mm. hengitysilma, talousvesi, elintarvikkeet, asumisolosuhteet, työolosuhteet, liikkuminen, lepo ja virkistyminen sekä harrastustoiminta. Näin ymmärrettynä terveys on hyvin laaja käsite. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos on arvioinut elinympäristön altisteiden terveysvaikutuksia Suomessa (Pekkanen ym. 21 sekä Hänninen ym. 21). Arviointiin valikoitiin noin kaksikymmentä altistetekijää, joiden kansanterveysvaikutukset arvioitiin käyttäen annos-vastesuhteita tai rekisteritietoja. Merkittävimmiksi ympäristötekijöiksi väestön terveyden kannalta nousivat: ulkoilman pienhiukkaset, auringon UV-säteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle ja kotien kosteusvauriot. Em. selvityksessä (Hänninen ym. 21) erot verrattuna lievempiin ympäristötekijöihin olivat huomattavia. Näitä ns. pienen riskin altisteita ovat: ulkoilman otsoni, häkäaltistus, juomaveden kloorauksen sivutuotteet, Tshernobyl- ja ydinkoelaskeumat, luonnon radionuklidit porakaivovedessä, kalan dioksiini, ruoan mikrobit, veden mikrobit, kalan metyylielohopea, ympäristön lyijy, juomaveden fluoridi, sisäilman formaldehydi, hengitysilman bentseeni ja porakaivojen arseeni. Listoilta puuttuu ilman epäpuhtauksia, joille on asetettu ohjearvo, esim. rikkidioksidi (SO 2 ) ja typen oksidit (NOX). Näille ei vallitsevilla ympäristöpitoisuuksien tasolla ole voitu osoittaa tilastollisesti merkitsevää yhteyttä terveysvaikutuksiin, jotka kyllä ilmenevät korkeammissa pitoisuuksissa. Selvityksen laatineen työryhmän käsityksen mukaan listalta puuttuvat altisteet suurella todennäköisyydellä kuuluvat alimpaan kansanterveysvaikutusten luokkaan (eli lievempiin ympäristötekijöihin). Arviossa ei myöskään ollut mukana tartuntatauteja eikä elintapoja, tapaturmia, ergonomiaa eikä psykososiaalisia tekijöitä. (Hänninen ym. 21). Hyötyvoimalaitoksen alustavassa sijoituspaikkakartoituksessa vertailtiin 2 mahdollista sijoituspaikkaa usean eri ympäristötekijän suhteen. Vaihtoehtojen karsiutumisessa neljään sijoituspaikkaan tarkasteltiin myös välillisiä terveysvaikutuksia, mm. alueen käyttötarkoitusta (teollisuus), aluevarausta (riittävä tila), asuinalueiden läheisyyttä, liikennettä (lähialueiden kautta) sekä sijoittumista suojelu- ja arvokkaiden kohteiden sekä virkistysalueiden läheisyyteen. Tässä hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa pyrittiin ensiksi tunnistamaan mitä terveysvaikutuksia hankkeesta voi aiheutua. Toiseksi pyrittiin arvioimaan aiheutuuko hankkeesta merkittäviä terveysvaikutuksia (terveyshaittoja) tai lieviä terveys-/viihtyvyysvaikutuksia. Tarkasteluun tulivat edellä mainituista koko Suomen osalta merkittävistä ympäristöaltisteista ulkoilman pienhiukkaset ja ympäristömelu, joita vaikutuksia hyötyvoimalaitoksen prosesseista muodostuu. Lisäksi tarkasteltiin ns. pienemmän riskin altisteina mm. rikkidioksidin, typen oksidien, kloorivedyn, fluorivedyn, raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia ympäristöilmassa, hajun esiintymistä ja ympäristöriskejä. Arvioinnissa tuotettiin mallintamalla uutta tietoa hankkeen vaihtoehtojen suorista vaikutuksista mm. ilmanlaatuun ja ympäristömeluun. Vaikutuksia arvioitiin myös mahdollisten käyttöhäiriöiden aikana, jolloin esim. hajupäästö on suurempi. Epäsuorista, välillisistä terveysvaikutuksista arvioinnissa tarkasteltiin mm. mahdollisia muutoksia hankkeen lähialueen virkistys- ja liikuntamahdollisuuksissa sekä liikenteen turvallisuudessa. Asukkaiden näkemyksiä tärkeinä pidettävistä vaikutuksista kartoitettiin kyselyllä ja työpajoilla. Terveysvaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset voivat joskus olla osittain päällekkäisiä. Esim. henkilökohtaisiin (subjektiivisiin) olettamuksiin perustuvat terveysvaaraan liittyvät ennakkopelot saattavat joissain tapauksissa kehittyä terveysvaikutuksiksi. Tällaiset ennakkopelot ovat samalla myös sosiaalisia vaikutuksia.
16 Sosiaaliset vaikutukset Jätteenpolttolaitoshankkeen sosiaaliset vaikutukset voivat aiheutua monista eri tekijöistä. Hanke voi aiheuttaa suoria vaikutuksia, kuten esimerkiksi lähivirkistysalueiden menetys, raskaan liikenteen lisäys asunnon läheisyydessä tai melu. Sosiaalisia vaikutuksia voi aiheutua myös välillisesti, kuten esimerkiksi hankkeen toteuttamisen, vaihtoehdon valinnan tai jonkin muun tekijän aiheuttama pelko, huoli ja epävarmuus. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin lähtötietoina on käytetty koko hankkeen ajan asukkailta ja järjestöiltä erillisinä kannanottoina saatua palautetta, asukasyhdistyksille ja järjestöille pidettyjen työpajojen antia, asukaskyselyn tuloksia ja sen yhteydessä saatua palautetta sekä yleisötilaisuuksissa käytyjä keskusteluja. Arvioinnissa on hyödynnetty myös tietoja hankkeen sijaintivaihtoehtojen ympäristön kaupunkirakenteesta. Lisäksi vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty muun muassa Stakesin IVA-käsikirjaa (Stakes 27). Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on menettelyi, jossa arvioidaan ennalta hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Käsikirjassa esitellään IVA:n (Ihmisiin kohdistuvan Vaikutusten Arvioinnin) periaatteita, vaiheita, toteutustapoja ja menetelmiä. Vuorovaikutus ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ovat kaksi eri asiaa, mutta niiden menetelmät ovat osin yhteneväiset. Tässä hankkeessa sosiaalisten vaikutusten arviointia palvelevana vuorovaikutteisena menetelmänä on käytetty hankkeen kunkin sijaintivaihtoehdon ympäristön asukasyhdistyksille ja järjestöille suunnattuja työpajoja. Lisäksi tietoa arvioinnin pohjaksi on kerätty asukaskyselyn avulla. Työpajat Asukkaiden ja järjestöjen edustajille pidetyssä työpajassa keskityttiin miettimään nykytilaa ja sen hyviä ja ongelmallisia puolia sekä mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia lähimmän hankevaihtoehdon toteutumisella olisi ihmisten arkeen ja elämään. Lisäksi työpajoissa vertailtiin eri hankevaihtoehtoja ja niiden toteutumisen vaikutuksia. Työpajoihin kutsuttiin hankevaihtojen ympäristöjen asukasyhdistysten ja muiden järjestöjen edustajia. Yhteenvedot työpajoista ja työpajojen osallistujalistat ovat selostuksen liitteessä. Asukaskysely Lisäksi sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tueksi tehtiin asukaskysely, joka jaettiin kunkin hankevaihtoehdon ympäristöön noin puolelle hankkeen lähitalouksista, jotka sijaitsevat hankevaihtoehdosta riippuen 5 m 2 km etäisyydellä hankealueesta sekä km etäisyydellä hankealueesta 1:lle satunnaisesti valitulle taloudelle. Asukaskyselyllä pyrittiin selvittämään laajemmin yksittäisten asukkaiden näkemyksiä hankkeesta, eri sijaintivaihtoehdoista ja vastaajan asuinpaikkaa lähimmän hankevaihtoehdon ympäristön käytöstä ja vaihtoehdon toteutumisen vaikutuksista. Asukaskyselyn toteutuksesta ja tuloksista on kerrottu tarkemmin selostuksen liitteessä. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa yhdistyvät siis monista lähteistä kerätyn kokemusperäisen, subjektiivisen tiedon analyysi, muiden aineistojen analyysi (karttatarkastelut, uutisointi hankkeesta jne.) sekä asiantuntija-arvio, kun asukkaiden ja muiden osallisten näkemyksiä on tarkasteltu myös suhteessa muihin vaikutusten arvioinneista saatuihin tuloksiin. Hankealueiden eri kohteet (koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja virkistysreitit) on kuvattu teemakartoilla. Sosiaalisten vaikutusten leviämisalue ei aina ole muiden ympäristövaikutusten vaikutusalueiden tapaan selväpiirteinen. Tässä hankkeessa sosiaalisten vaikutusten selvittämisessä on painotettu hankevaihtoehtojen lähialueita, ja niitä alueita, jotka asukkaiden edustajat työpajoissa määrittelivät hankkeen lähivaikutusalueiksi. Näiden kokemusperäisten lähivaikutusalueiden laajuus on hieman erilainen kussakin vaihtoehdossa. Koska sosiaaliset vaikutukset ovat tiiviisti kytköksissä hankkeen muihin vaikutuksiin, asukkaiden arvioita, näkemyksiä ja kokemuksia peilataan myös muiden vaikutusarviointien tuloksiin. Sosiaalisten vaikutusten tarkastelualueen laajuudessa on otettu huomioon myös muiden hankkeen vaikutusten leviäminen kaupunkiseudulla. Saadun palautteen ja asukaskyselyn vastausten perusteella on pyritty tarkastelemaan hankkeen vaikutuksia myös laajemmin Tampereen seudulla. Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia yksittäisiin kohteisiin sekä pohdittu yksittäisten kohteiden merkitystä ja asemaa kokonaisuuden kannalta vaihtoehtojen vertailussa. Arvioinnissa on pyritty hankkeen suorien vaikutusten lisäksi ottamaan huomioon myös hankkeen välilliset vaikutukset esimerkiksi terveyteen ja viihtyvyyteen lähialueen ja kaupunkiväestön virkistysmahdollisuuksien heikkenemisen kautta. Ajallisesti sosiaalisten vaikutusten tarkastelu ulottuu arviointihetkestä hankkeen toteutumisen jälkeiseen aikaan. Tulevaisuutta ja hankkeen vaikutuksia pitkällä tähtäimellä on pyritty huomioimaan ottamalla uudet asuinalueet ja kaupunkirakenteen täydentyminen huomioon vaikutusarvioinnissa.
164 6.12.2 Nykytilanne Hankkeen eri sijaintivaihtoehtojen ympäristöjen asukkaiden asuinympäristönsä nykytilaa koskevia ajatuksia ja mielipiteitä selvitettiin YVA-menettelyn aikana työpajoissa ja asukaskyselyn avulla kerättyjen tietojen perusteella. Lisäksi nykytilakuvausten laadinnassa on hyödynnetty tietoja sijaintivaihtoehtojen ympäristön kaupunkirakenteesta ja ympäristöstä. Hankkeen sijaintivaihtoehdot ovat ympäröivän asutuksen suhteen hyvin erityyppisiä. Taulukossa 6-12 on esitetty talousmäärät eri hankevaihtoehtojen ympäristössä. Seuraavissa luvuissa on kuvattu hankevaihtoehtojen ympäristöjen nykytilaa sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. VE 1 Lielahti (Epilä) Lielahden sijoitusalue sijoittuu Tampereen kantakaupungin alueelle Epilän kaupunginosaan. Suunniteltu laitosalue on nykyisin jo lähes kokonaisuudessaan teollisten toimintojen käytössä. Lielahden voimalaitosaluetta rajaavat kolmelta suunnalta (pohjoinen, itä, etelä) rautatielinjauk-set. Länsireunastaan laitosalue rajautuu vastaavasti Epilänharjun harjumetsäalueeseen. Lielahden hankealueen lähiympäristössä on runsaasti asutusta (Taulukko 6-12). Lähin asuinalue sijaitsee välittömästi hankealuetta sivuavan junaradan toisella puolella ja niistä on suora näköyhteys suunnitellulle voimalaitosalueelle. Epilän asuinalue sekä osat Epilänharjun ja Lielahden asuinaluista sijaitsevat alle kilometrin päässä hankealueesta. Alle 1,5 kilometrin etäisyydellä ovat myös Kaarilan, Hyhkyn, Raholan ja Tahmelan asuinalueet. Lisäksi Lielahteen Niemenrannan alueelle noin 1,5 km kilometrin etäisyydelle hankealueesta suunnitellaan uutta 4 asukkaan asuinaluetta. Koska sijoitusvaihtoehto on olemassa olevan kaupunkirakenteen ympäröimä, laitosalueen läheisyydessä on asuinrakennusten lisäksi myös paljon muuta toimintaa, kuten Lielahden kauppakeskusalue, Epilän alueen julkisia palveluita, esimerkiksi kouluja, päiväkoteja ja terveysasemia. Kartalla kuvattujen kohteiden lisäksi työpajatilaisuudessa mainittiin herkkinä kohteina Haapalinnan lähellä sijaitseva Sopimusvuoren mielenterveyskuntoutus ja dementiahoito sekä seudun elintarvikkeita valmistava teollisuus. Hankealuetta ympäröivästä maankäytöstä on kerrottu tarkemmin luvussa 6.7.2. Taulukko 6-12 Talousmäärät eri hankevaihtoehtojen ympäristössä. Lähteet: Väestötietojärjestelmä (tiedoissa huomioitu vain taloudet, joilla ei ole markkinointikieltoa väestörekisteritiedoissa) ja Tampereen kaupungin kaavoitus. Hankevaihtoehto Etäisyys hankealueesta 1 km Vakituisia talouksia Vapaa-ajan talouksia Etäisyys hankealueesta 1 km Vakituisia talouksia Vapaa-ajan talouksia Uusi asuinalue Etäisyys hankealueelle ja väestömäärä VE 1 Lielahti 2 7 14 1 alle 1 Niemenrannan alue, noin 4 asukasta VE 2 Rusko 12 7 6 alle 1 Hirvikallion alue, noin 55 asukasta VE Sarankulma 66 6 15 alle 1 Uusi pientaloalue, noin 14 taloutta VE 4a Tarastenjärvi alle 1 1 11 alle 1 Uusien asuinalueiden kaavoitus Nurmi-Sorilaan käynnissä
165 KOULU PÄIVÄKOTI TERVEYSASEMA VIRKISTYSREITTI ASUINRAKENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUS 5 m 1 m Kuva 6-75 Vakituisen asutuksen, loma-asuntojen, julkisten rakennusten ja muussa käytössä olevien rakennusten sijainti Lielahden hankealueen ympäristössä. Herkistä kohteista koulut, päiväkodit ja terveysasemat on merkitty korostetusti (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset) Lisäksi kartalla näkyvät virkistysreitit (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset). Lielahden hankevaihtoehdon ympäristössä on työpajan perusteella alueen asukkaille tärkeitä virkistysalueita ja -reittejä. Epilänharjun metsäaluetta käytetään ulkoilun lisäksi myös marjastukseen. Lisäksi Epilänharjun ja voimalaitoksen vierestä kulkevat reitit Tohloppijärvelle. Tohloppijärvi ympäristöineen on asukkaiden virkistyskäytössä. Tohlopilla on uimarantoja sekä talviuimapaikka. Järvellä on myös veneilymahdollisuus. Vaakkolammin ympäristöä ympäröivine alueineen käytetään ulkoiluun ja urheiluun. Alueella on esimerkiksi frisbeegolf -rata. Työpajoissa asukkailta saadun tiedon mukaan Vaakkolammista myös kalastetaan. Lisäksi hankealueen eteläpuolella noin 1 5 metrin etäisyydellä on Raholan siirtolapuutarha. Epilänharjun ulkoilureiteiltä on yhteys seudullisille ulkoilureiteille, kuten Pirkan Uralle Ylöjärven suuntaan sekä valaistuille reiteille Ikuriin, Tesomalle ja Haukiluomaan. Suuri osa reiteistä on ympärivuotisessa käytössä. Kauempana hankealueesta osa reiteistä on valaistuja ja ne toimivat talvisin hiihtolatuina ja ovat kesäisin kävellen, juosten tai maastopyörällä liikkuvien kuntoilijoiden käytössä. Kauempana hankealueesta erityisesti valaistuja reittejä käyttävät hankealueen lähiympäristön asukkaiden lisäksi myös kauempaa saapuvat kuntoilijat ja ulkoilijat. Reittien käyttäjämääristä ei ole olemassa tilastotietoja. Asukaskyselyn perusteella hankealueen seudun asukkaat käyttävät lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia aktiivisesti (kuva 6-76). Vastaajista 7 % ilmoittaa ulkoilevansa hankealueen lähistöllä päivittäin, 17 % viikoittain. Nykytilassa Lielahden hankealue on asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle (92 %) tuttu ja merkittävä (kuva 6-77). Muiden hankevaihtoehtojen ympäristössä asuvista vastaajista 5 % tuntee Lielahden hankealueen, mutta se ei ole heille merkittävä.
166 Lielahden hankealueen lähiympäristön käyttö, kaikki N=64 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Lielahden hankealueen lähiympäristön käyttö, kaikki N=64 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Ulkoilu lähistöllä 7 17 6 5 2 Ulkoilu lähistöllä 7 17 6 5 2 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Kuva 6-76 Ulkoilu hankealueen ympäristössä. Nykytilassa Kuva 6-76 Lielahden Ulkoilu hankealueen ympäristössä on asukaskyselyn. perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle (92 Kuva %) 6-76 tuttu ja Ulkoilu merkittävä hankealueen (kuva 6-77). ympäristössä Muiden. hankevaihtoehtojen ympäristössä asuvista vastaajista 5 % tuntee Lielahden hankealueen, mutta se ei ole heille merkittävä. Nykytilassa Lielahden hankealue on asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle (92 %) tuttu ja merkittävä (kuva 6-77). Muiden hankevaihtoehtojen ympäristössä asuvista vastaajista 5 % tuntee Lielahden hankealueen, mutta se ei ole heille merkittävä. Lielahden hankealueen tuttuus ja merkittävyys Lielahden hankealueen tuttuus ja merkittävyys Muiden vastaajien suhde hankealueeseen, N=168 18 5 29 Muiden vastaajien suhde hankealueeseen, N=168 Lielahden seudun asukkaiden suhde hankealueeseen, N=62 18 5 92 29 2 Lielahden seudun asukkaiden suhde 92 2 hankealueeseen, N=62 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Alue on minulle tuttu ja merkittävä % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Alueella on minulle merkitystä, vaikken tunne sitä tarkoin Alue on minulle tuttu ja merkittävä Alue on minulle tuttu, mitta ei erityistä merkitystä Alueella on minulle merkitystä, vaikken tunne sitä tarkoin En tunne hankealuetta eikä silllä ole minulle merkitystä Alue on minulle tuttu, mitta ei erityistä merkitystä Kuva 6-77 Kuva 6-77 Hankealueen En tuttuus. tunne hankealuetta eikä silllä ole minulle merkitystä Hankealueen tuttuus. Lielahden hankealueen seudun asukkaat arvostavat elinympäristössään kaupungin läheisyyttä ja Kuva 6-77 Hankealueen tuttuus. sen mukanaan tuomia kulkuyhteyksiä ja palveluita sekä virkistysmahdollisuuksia, luontoa ja luonnonläheisyyttä. Lielahden hankealueen Asukaskyselyn seudun asukkaat perusteella arvostavat nykytilassa elinympäristössään myös asukkaiden kaupungin asuinviihtyvyys läheisyyttä on ja hyvä sen mukanaan (kuva 6-78). tuomia Nykytilassa kulkuyhteyksiä huonoksi ja koetaan palveluita alueen sekä meluvirkistysmahdollisuuksia, ja tärinätilanne. Muita luontoa kysyttyjä ja asuinalueen luonnonläheisyyttä. arvoja heikompana Asukaskyselyn pidetään perusteella myös nykytilassa liikenneturvallisuustilannetta myös asukkaiden asuinviihtyvyys ja ilmanlaatua. on hyvä (kuva 6-78). Nykytilassa huonoksi koetaan alueen melu- ja tärinätilanne. Muita kysyttyjä asuinalueen arvoja heikompana pidetään myös liikenneturvallisuustilannetta ja ilmanlaatua.
167 1,5 Asioiden tärkeys ja nykytila Lielahti (Vastaajat alle,5 km etäisyydeltä, N=2 27) 1, Ulkoilu ja luonnonläheisyys Luonnonsuojelualueet Asuinalueen imago Pohja ja kaivovedet Asumisviihtyvyys Luonto Kiinteistöjen arvo Asian nykytila 2=Erittäin huono, 2=Erittäin hyvä,5,,5 Pintavedet Maisema Hajutilanne Ilmisten terveys 1, 2, Melutilanne, Tärinätilanne Ilmanlaatu Liikenneturvallisuus Ei tärkeä Melko tärkeä Tärkeä Asian tärkeys Kuva 6-78 Nykytila, eri asioiden tärkeys ja nykytila asuinympäristössä. Alle 5 m etäisyydellä hankealueesta asuvien vastaajien näkemys. Kuva 6-78 Nykytila, eri asioiden tärkeys ja nykytila asuinympäristössä. Alle 5 etäisyydellä hankealueesta asuvien tvastaajien näkemys. Työpajassa käydyn keskustelun perusteella Lielahden hankealueen välittömässä läheisyydessä nykytilanteen merkittävimmiksi ongelmiksi koettiin runsaat autoliikenteen ja rautatieliikenteen määrät. Lielahden Nykyisen hankealueen voimalaitoksen seudun asukkaat ja rautatieliikenteen arvostavat elinympäristössään aiheuttamia kaupungin haittoja läheisyyttä vähäisempinä. ja Erityisesti Ruskon suunniteltu hankealuetta voimalaitosalue lähimmillä sijoittuu asuinalueilla Rus- VE 2 aiheuttamia Rusko haittoja pidetään kuitenkin autoliikenteen sen mukanaan tuomia kulkuyhteyksiä ja palveluita asuvilta saadun palautteen perusteella liikenteen kon aiheuttamat kaupunginosaan haitat entisen Pispalan Finnwearin valtatien tehdasalueen itä- ja koillispuoleiselle pääosin metsäval- varrella sekä virkistysmahdollisuuksia, luontoa ja luonnonläheisyyttä. Asukaskyselyn perusteella nykytilassa taiselle alueelle. Lähin asuinalue on lapsiperheille ovat alueella merkittäviä. VE myös 2 Rusko asukkaiden asuinviihtyvyys on hyvä (kuva suunniteltu Hirvikallion pientaloalue, joka on vielä 6-78). nykytilassa huonoksi koetaan alueen melu- rakennusvaiheessa ja sijoittuu lähimmillään noin Ruskon ja tärinätilanne. suunniteltu Muita kysyttyjä voimalaitosalue asuinalueen sijoittuu arvoja Ruskon kaupunginosaan metrin päähän suunnitellusta entisen Finnwearin voimalaitoksesta. Alle alueelle. kilometrin Lähin päässä asuinalue hankealueesta on lapsiperheille asuu nyt tehdasalueen heikompana itä- ja pidetään koillispuoleiselle myös liikenneturvallisuustilannetta ja ilmanlaatua. Hirvikallion pientaloalue, joka on vielä noin rakennusvaiheessa 12 taloutta, mutta ja nyt sijoittuu rakennusvaiheessa lähimmillään pääosin metsävaltaiselle suunniteltu noin Työpajassa metrin käydyn päähän keskustelun suunnitellusta perusteella voimalaitoksesta. Lielahden hankealueen välittömässä läheisyydessä olevan Hirvikallion Alle kilometrin alueen valmistuessa päässä hankealueesta määrä kasvaa noin 55 asuu nyt noin 12 taloutta, mutta nyt rakennusvaiheessa olevan asukkaalla. Hirvikallion Nyt pääosa alueen hankealueen valmistuessa nykytilanteen merkittävimmiksi ongelmiksi koettiin lähimmästä asutuksesta on Annalan, Kaukajärven määrä kasvaa noin 55 asukkaalla. Nyt pääosa hankealueen lähimmästä asutuksesta on Annalan, Nykyisen Kaukajärven voimalaitoksen ja Hervannan ja rautatieliikenteen kaupunginosissa. aihesaan runsaat autoliikenteen ja rautatieliikenteen määrät. ja Hervannan kaupunginosissa. kokonaisuudes- kokonaisuudessaan 1 km etäisyydellä 1 hankealueesta km etäisyydellä asuu noin hankealueestuttamia haittoja asuu noin pidetään 7 6 kuitenkin taloutta. autoliikenteen 7 6 taloutta. aiheuttamia haittoja vähäisempinä. Erityisesti hankealuetta lähimmillä asuinalueilla asuvilta saadun kodit sijaitsevat Annalassa noin 1,2 ja 1,6 km pääs- Tampereen kaupungin lähimmät koulut ja päivä- Tampereen kaupungin lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat Annalassa noin 1,2 ja 1,6 km päässä palautteen laitosalueesta. perusteella liikenteen Hankealuetta aiheuttamat ympäröivästä haitat maankäytöstä on kerrottu tarkemmin luvussa sä laitosalueesta. Hankealuetta ympäröivästä maankäytöstä on kerrottu tarkemmin luvussa 6.7. 6.76.7. Pispalan valtatien varrella ovat alueella merkittäviä.
168 KOULU PÄIVÄKOTI TERVEYSASEMA VIRKISTYSREITTI ASUINRAKENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUS 5 m 1 m Kuva 6-79 Vakituisen asutuksen, rakennusvaiheessa olevan Hirvikallion asuinalueen, loma-asuntojen, julkisten rakennusten ja muussa käytössä olevien rakennusten sijainti Ruskon hankealueen ympäristössä. Herkistä kohteista koulut, päiväkodit ja terveysasemat on merkitty korostetusti (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset) Lisäksi kartalla näkyvät virkistysreitit (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset) Ruskon hankealuetta ympäröiviä metsäalueita käytetään ulkoilun lisäksi jonkin verran myös marjastukseen. Hankealueelta noin 2 km etäisyydellä sijaitsee Kaukajärvi, jonka rannat ja vesialue ovat aktiivisessa harrastus- ja virkistyskäytössä. Järven rannoilla on vapaa-ajan asutusta, lisäksi Kaukajärvellä on useita uimarantoja sekä saunallinen talviuimapaikka. Kesäisin järvellä on melonta- ja soutustadion sekä venepaikkoja. Järvestä myös kalastetaan ympäri vuoden. Valaistut virkistysreitit kulkevat noin 1 km etäisyydellä Ruskon hankealueesta. Ulkoilureiteiltä on yhteys sekä kaupunginosien sisäisille että seudullisille ulkoilureiteille Hervannan, Kaukajärven sekä Kangasalan suuntiin. Hankealueen länsipuolelta noin 6 m etäisyydeltä kulkee pohjois-etelä suunnassa Kaarinan polku, joka on osa seudullisten virkistysreittien kokonaisuutta. Reittejä käyttävät hankealueen lähiympäristön asukkaiden lisäksi myös kauempaa saapuvat kuntoilijat ja ulkoilijat. Reittien käyttäjämääristä ei ole olemassa tilastotietoja. Asukaskyselyn perusteella hankealueen seudun asukkaat käyttävät lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia aktiivisesti (kuva 6-8). Alle 1,5 km etäisyydellä hankealueesta asuvista vastaajista 65 % kertoo ulkoilevansa hankealueen lähistöllä päivittäin ja 5 % kertoo käyttävänsä hankealuetta päivittäiseen ulkoiluun. Kauempana asuvat vastaajat käyttävät hankealuetta ympäristöineen harvemmin ja ulkoilevat alueilla enimmäkseen viikoittain.
Ruskon hankealueen käyttö, lähiasukkaat (alle 1,5 km) N=1 2 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan 169 Ulkoilu lähistöllä 65 2 Ulkoilu Ruskon hankealueella hankealueen käyttö, lähiasukkaat 5 (alle 1,5 km) 22 N=1 29 16 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Ulkoilu lähistöllä 65 Ruskon hankealueen käyttö, kauempana asuvat (yli 1,5 km) N=27 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Ulkoilu hankealueella 5 22 9 16 Ulkoilu lähistöllä 15 48 19 4 15 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 2 Ulkoilu Ruskon hankealueella hankealueen 4 käyttö, kauempana 44 asuvat (yli 11 1,5 km) 22N=27 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan 19 Ulkoilu lähistöllä % 15 2 % 484 % 6 % 19 48 % 15 1 % Kuva 6-8 Ulkoilu Ruskon hankealueella ja sen ympäristössä. Ulkoilu hankealueella 4 44 11 22 19 Nykytilassa Ruskon hankealue on asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle (82 %) tuttu ja merkittävä (kuva % 6-81). 2 % Muiden 4 hankevaihtoehtojen % 6 % 8 ympäristössä % 1 % asuville vastaajille Ruskon Kuva 6-8 hankealue Ulkoilu ei ole Ruskon yhtä tuttu hankealueella ja merkittävä, ja sen vaan ympäristössä. 4 % tuntee hankealueen ja pitää sitä merkittävänä, kun 9 % ei tunne hankealuetta lainkaan. Kuva 6-8 Ulkoilu Ruskon hankealueella ja sen ympäristössä. Nykytilassa Ruskon hankealue on asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle Ruskon hankealueen tuttuus ja merkittävyys (82 %) tuttu ja merkittävä (kuva 6-81). Muiden hankevaihtoehtojen ympäristössä asuville vastaajille Ruskon hankealue ei ole yhtä tuttu ja merkittävä, vaan 4 % tuntee hankealueen ja pitää sitä merkittävänä, kun 9 % ei tunne hankealuetta lainkaan. Muiden vastaajien suhde 4 2 7 9 hankealueeseen, N=166 Ruskon hankealueen tuttuus ja merkittävyys Ruskon seudun Muiden asukkaiden vastaajien suhde suhde hankealueeseen, N=61 N=166 4 2 782 9 5 1 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Ruskon seudun asukkaiden suhde 82 5 1 hankealueeseen, Alue N=61on minulle tuttu ja merkittävä Kuva 6-81 Kuva 6-81 Alueella on minulle merkitystä, vaikken tunne sitä tarkoin % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Alue opn minulle tuttu, mitta ei erityistä merkitystä Alue on minulle tuttu ja merkittävä En tunne hankealuetta eikä silllä ole minulle merkitystä Alueella on minulle merkitystä, vaikken tunne sitä tarkoin Hankealueen tuttuus Alue opn minulle tuttu, mitta ei erityistä merkitystä Hankealueen tuttuus Nykytilassa Ruskon hankealue En tunne on hankealuetta asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle vaan 4 % tuntee hankealueen ja pitää sitä merkit- eikä silllä Ruskon ole minulle hankealue merkitystäei ole yhtä tuttu ja merkittävä, (82 %) Kuva tuttu 6-81 ja merkittävä Hankealueen (kuva 6-81). tuttuus - 144 - Muiden hankevaihtoehtojen ympäristössä asuville tävänä, kun 9 % ei tunne hankealuetta lainkaan. vastaajille - 144 -
17 Asukaskyselyn perusteella Ruskon hankealueen seudun asukkaat arvostavat elinympäristössään ulkoilua ja luonnonläheisyyttä sekä luontoa ja asuinympäristön puhtauteen ja myönteiseen imagoon liittyviä asioita. Nykytilassa myös asukkaiden asuinviihtyvyys on hyvä (kuva 6-82). Nykytilassa muita kysyttyjä arvoja huonommiksi koetaan alueen melu- ja tärinätilanne sekä niihin liittyvät liikennemäärättyvät liikennemäärät. Työpajassa käydyn keskustelun perusteella Annalan ja Kaukajärven alueissa pidetään tärkeänä niiden turvallisuutta ja sopivuutta lapsiperheille. Myös Hirvikallion alueen asukkailta saadun palautteen perusteella alueen lapsiystävällisyys ja luonnonläheisyys ovat olleet merkittäviä asuinpai- Asukaskyselyn perusteella Ruskon hankealueen seudun asukkaat arvostavat elinympäristössään ulkoilua ja luonnonläheisyyttä sekä luontoa ja asuinympäristön puhtauteen ja myönteiseen imagoon liittyviä asioita. Nykytilassa myös asukkaiden asuinviihtyvyys on hyvä (kuva 6-82). Nykytilassa muita kysyttyjä arvoja huonommiksi koetaan kan alueen valintaan meluvaikuttavia ja tärinätilanne tekijöitä. Nykytilanteessa sekä niihin liit- erityisesti Juvankadun vilkkaan liikenteen koetaan aiheuttavan huolta lapsille aiheutuvista vaaratilanteista. 1,5 1, Asioiden tärkeys ja nykytila Rusko (Vastaajat alle 1,5 km etäisyydeltä, N=29 2) Ulkoilu ja luonnonläheisyys Hajutilanne Kiinteistöjen Luonto arvo Maisema Asuinalueen imago Asumisviihtyvyys Pohja ja kaivovedet Ilmanlaatu Pintavedet Luonnonsuojelualueet Ilmisten terveys Asian nykytila 2=Erittäin huono, 2=Erittäin hyvä,5 Tärinätilanne Melutilanne, 1, 2,,,5 Liikennemäärät Ei tärkeä Melko tärkeä Tärkeä Asian tärkeys Kuva 6-82 Nykytila, eri asioiden tärkeys ja ja nykytila asuinympäristössä.. Työpajassa käydyn keskustelun perusteella Annalan ja Kaukajärven alueissa pidetään tärkeänä VE niiden Sarankulma turvallisuutta ja sopivuutta lapsiperheille. Myös hankealueelta. Hirvikallion Hankealuetta alueen asukkailta ympäröivästä saadun maan-pakäytöstä kerrottu ovat tarkemmin olleet luvussa merkittäviä 6.7. asuinlautteen Sarankulman perusteella suunniteltu alueen hankealue lapsiystävällisyys Suunniteltu ja luonnonläheisyys laitosalue paikan valintaan rajautuu idässä vaikuttavia rautatiehen tekijöitä. ja lännessä Nykytilanteessa Sarankulman erityisesti hankevaihtoehdon Juvankadun vilkkaan välittömässä liikenteen laajaan koetaan Taaporinvuoren aiheuttavan metsä- huolta ja lapsille kallioalueeseen. aiheutuvista vaaratilanteista. lähiympäristössä on runsaasti laajoja virkistysalueita. Lisäksi hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Suunniteltua laitosaluetta lähin asutus on Toivion ja VE Sarankulman Sarankulma sekä Peltolammin, Multisillan ja myös Pärrinkosken luonnonsuojelualue, joka on Kaitalankulman Sarankulman alueilla suunniteltu lähimmillään hankealue noin 75 rajautuu metrin päässä suunnitellusta laitosalueesta. Alle 1 km keilypaikka. idässä lähiseudun rautatiehen asukkaille ja lännessä ja kouluille laajaan tärkeä luontoret- Taaporinvuoren metsä- ja kallioalueeseen. Suunniteltua laitosaluetta lähin asutus on Toivion ja Sarankulman etäisyydellä hankealueesta asuu 66 taloutta. Kauempana Hankealuetta ympäröivä Taaporinvuoren alue on sekä Peltolammin, 1 km etäisyydellä Multisillan hankealueesta ja Kaitalankulman talouksia suunnitellusta on noin 6 15. laitosalueesta. Lisäksi hankealueen Alle 1 läheisyy- km etäisyydellä alueilla lähimmillään noin 75 metrin päässä aktiivisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Alueella on paljon hankealueesta kävely- ja asuu urheilureittejä 66 taloutta. sekä polkuja. Kauempana 1 on kaavoitettu km etäisyydellä uusi asuinalue hankealueesta noin 14 talou- talouksia on Osa noin reiteistä 6 15. on valaistuja Lisäksi hankealueen ja lähes kaikki läheisyyteen reitit ovat teen delle. on kaavoitettu Alueen talojen uusi valmistuessa asuinalue noin asukasmäärä 14 taloudelle. ympärivuotisessa Alueen talojen valmistuessa käytössä. Alueella asukasmäärä harrastetaan han- hankealueen läheisyydessä nousee hieman. hiihtoa, kävelyä, suunnistusta, retkeilyä, sienestystä, marjastusta sekä muita luonnossa liikkumiseen Sarankulman hankealueen läheisyydessä lähimmät Sarankulman päiväkodit ja hankealueen koulut sijaitsevat läheisyydessä Toivion ja Pel- lähimmät päiväkodit ja koulut sijaitsevat Toivion ja Peltolammin alueilla alueilla noin noin 7 7 ja 9 ja 9 m etäisyydellä m etäisyydellä hankealueelta. Hankealuetta ympäröivästä liittyvää. maankäytöstä on kerrottu tarkemmin luvussa 6.76.7. M
171 Taaporinvuoren alueen reittejä ja polkuja käyttävät hankealueen lähiympäristön asukkaiden li-säksi myös kauempaa saapuvat kuntoilijat ja ulkoilijat. Käyttäjämääristä ei ole olemassa tarkkoja tilastotietoja. Reitit kulkevat Taaporinvuorelta Pirkkalan ja Lempäälän suuntaan, jossa reitit yhdistyvät Birgitan polun seudulliseen virkistysreittikokonaisuuteen. Metsäaluetta käytetään ulkoilun lisäksi myös marjastukseen ja sienestykseen. Hankealueen välittömässä läheisyydessä on myös Peltolammi -järvi ja Sääksjärvi. Peltolammin rannalla on kaksi virallista uimarantaa ja järven rantamaastossa kulkee valaistu virkistysreitti, joka on ympärivuotisessa käytössä. Lisäksi järvessä kalastetaan. Peltolammin uimarannat ja virkistysreitti ovat merkittävä lähivirkistysalue erityisesti Peltolammin kaupunginosan asukkaille. Sääksjärven rannalla on vakituista asutusta ja loma-asutusta. Kaitalankulman alueen asukkaat käyttävät järveä ja sen rantoja. Asukaskyselyn perusteella hankealueen seudun asukkaat käyttävät lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia aktiivisesti (kuva 6-84). Alle 1,5 km etäisyydellä hankealueesta asuvista vastaajista 82 % kertoo ulkoilevansa hankealueen lähistöllä päivittäin ja 77 % kertoo käyttävänsä hankealuetta päivittäiseen ulkoiluun. Kauempana asuvat vastaajat käyttävät hankealueen lähiympäristöä enimmäkseen viikoittain, mutta myös kauempana asuvista 6 % ulkoilee hankealueella päivittäin. KOULU 5 m PÄIVÄKOTI TERVEYSASEMA VIRKISTYSREITTI 1 m ASUINRAKENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUS Kuva 6-8 Vakituisen asutuksen, Sarankulman uuden pientaloalueen, loma-asuntojen, julkisten rakennusten ja muussa käytössä olevien rakennusten sijainti Sarankulman hankealueen ympäristössä. Herkistä kohteista koulut ja päiväkodit on merkitty korostetusti. (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset) Lisäksi kartalla näkyvät virkistysreitit (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset)
172 enimmäkseen viikoittain, mutta myös kauempana asuvista 6 % ulkoilee hankealueella päivittäin. Sarankulman hankealueen käyttö, lähiasukkaat (alle 1,5 km) N=28 1 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Ulkoilu lähistöllä 82 14 4 Ulkoilu hankealueella 77 19 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Sarankulman hankealueen käyttö, kauempana asuvat (yli 1,5 km) N= 4 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Ulkoilu lähistöllä 5 41 6 12 6 Ulkoilu hankealueella 6 27 9 18 9 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Kuva 6-84 Ulkoilu hankealueella ja ympäristössä. Kuva 6-84 Ulkoilu hankealueella ja ympäristössä. Sarankulman hankealueen tuttuus ja merkittävyys Nykytilassa Sarankulman hankealue on asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle (97 %) tuttu ja merkittävä (kuva 6-85). Muiden hankevaihtoehtojen ympäristössä asuville vastaajille Sarankulman Muiden vastaajien hankealue suhde ei ole yhtä tuttu ja merkittävä, mutta 24 % vastaajista alueella on merkitystä, vaikkei sitä tunneta tarkemmin 24 ja 4 % tuntee 4 alueen, vaikka 9 hankealueeseen, N=166 ei pidä sitä merkittävänä. Sarankulman seudun asukkaiden suhde hankealueeseen, N=66 94 2 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Alue on minulle tuttu ja merkittävä Alueella on minulle merkitystä, vaikken tunne sitä tarkoin Alue opn minulle tuttu, mitta ei erityistä merkitystä En tunne hankealuetta eikä silllä ole minulle merkitystä Kuva 6-85 Kuva 6-85 Hankealueen tuttuus. Hankealueen tuttuus.
17 Asukaskyselyn perusteella Sarankulman hankealueen seudun asukkaat arvostavat elinympäristössään ulkoilua ja luonnonläheisyyttä sekä luontoa ja asuinympäristön puhtauteen ja myönteiseen imagoon liittyviä asioita. Nykytilassa myös asukkaiden asuinviihtyvyys on hyvä (kuva 6-86). Nykytilassa muita kysyttyjä arvoja huonommiksi koetaan alueen melutilanne sekä liikennemäärät ja liikenneturvallisuus, mutta myös niiden osalta tilanne on keskimäärin melko hyvä. Työpajassa käydyn keskustelun perusteella Toivion ja Peltolammin alueissa pidetään tärkeänä niiden luonnonläheisyyttä. Taaporinvuoren ja Peltolammin luontoalueet sekä Pärrinkosken luonnonsuojelualue ovat tärkeä osa seudun asukkaiden elinympäristöä. VE 4a Tarastenjärvi Tarastenjärven hankealue sijoittuu Tarastenjärven nykyisen jätteenkäsittelyalueen länsipuolelle, pääosin metsävaltaiselle alueelle. Nykyisin lähin asutus on Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen pohjoispuolella sijaitseva Palonkylä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat hankealueesta noin 7 m etäisyydellä. Kilometrin etäisyydellä hankealueesta asuu noin 1 taloutta ja 1 km etäisyydellä vakituisia talouksia on noin 1 11 ja vapaa-ajan talouksia on alle 1. Nurmi-Sorilan yleiskaavaehdotuksessa osoitetut lähimmät asuntoalueet sijoittuvat n. 75 m etäisyydelle kohteesta. Tarastenjärven hankevaihtoehtoa lähimpänä sijaitsevat koulut, päiväkodit ja vanhainkodit sijaitsevat Nurmin ja Sorilan alueilla hankealueen länsipuolella (kuva 6-87). Hankealuetta ympäröivästä maanäytöstä on kerrottu tarkemmin luvussa 6.7. KOULU PÄIVÄKOTI TERVEYSASEMA VIRKISTYSREITTI ASUINRAKENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUS 5 m 1 m Kuva 6-87 Vakituisen asutuksen, loma-asuntojen, julkisten rakennusten ja muussa käytössä olevien rakennusten sijainti Tarastenjärven hankealueen ympäristössä. Herkistä kohteista koulut, päiväkodit ja vanhainkodit on merkitty korostetusti. Lisäksi kartalla näkyvät virkistysreitit. (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset) Lisäksi kartalla näkyvät virkistysreitit (Lähde: Tampereen kaupungin aineistot ja asukastyöpajan tulokset).
174 Tarastenjärven hankevaihtoehdon ympäristössä kertoo ulkoilevansa hankealueen lähistöllä päivittäin ja 2 % kertoo käyttävänsä hankealuetta päi- kulkee seudun asukkaiden käyttämiä virkistysreittejä. Lisäksi noin 1,1 km etäisyydellä hankealueesta kulkee pohjois-etelä -suunnassa Kaarinan polku, Nykytilassa Tarastenjärven hankealue on asukasvittäiseen ulkoiluun. joka on osa seudullista virkistysreittien kokonaisuutta. Lisäksi hankealueen länsipuolelta kulkee osalle (8 %) tuttu ja merkittävä (kuva 6-89). Muikyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valta- pohjois-etelä -suunnassa Nurmi Sorilan osayleiskaavaan varattu seudullinen virkistysreitti, jolta on taajille Tarastenjärven hankealue on vieraampi, den hankevaihtoehtojen ympäristössä asuville vas- yhteys erimerkiksi Tampereen kaupungin Kintulammin majalle, joka on varattavissa kaupunkilaisten tä merkittävänä. sillä 57 % vastaajista ei tunne aluetta, eikä pidä si- virkistyskäyttöön. Myös hankealueen ja nykyisen Asukaskyselyn perusteella Tarastenjärven hankealueen lissä pohjois-etelä jätteen loppusijoitusalueen suunnassa kulkevan välissä pohjois-etelä voimajohdon alle jäävää seudun maastoa asukkaat arvostavat käytetään elinympäristössään ulkoilua ja luonnonläheisyyttä sekä luon- virkistysreittinä, esimerkiksi toa käytetään hiihtolatuna virkistysreittinä, talvella. suunnassa kulkevan voimajohdon alle jäävää maas- lissä pohjois-etelä suunnassa kulkevan esimerkiksi voimajohdon hiihtolatuna talvella. imagoon liittyviä asioita. Nykytilassa myös asuktoa alle ja asuinympäristön jäävää maastoa puhtauteen käytetään ja myönteiseen virkistysreittinä, Asukaskyselyn esimerkiksi perusteella hiihtolatuna hankealueen talvella. seudun asukkaat käyttävät hankealuetta ja sen lähiympäristöjä asukkaat ulkoiluun. käyttävät Hankealueelta hankealuetta ja alle sen 2 lähiympä- km etäisyydellä tilassa muita asuvista kysyttyjä vastaajista arvoja huonommiksi 59 % ulkoilee koetaan han- Asukaskyselyn perusteella hankealueen seudun kaiden asuinviihtyvyys on hyvä (kuva 6-9). Nyky- Asukaskyselyn perusteella hankealueen seudun asukkaat käyttävät hankealuetta ja sen lähiympäristöjdellä ulkoiluun. asuvista vastaajista Hankealueelta 59 % ulkoilee alle 2 hankealu- km etäisyydellä alueen asuvista hajuhaitat ulottuvat vastaajista lähimmille 59 asuinalueille % ulkoilee hankealueeristöjä lähistöllä ulkoiluun. ja Hankealueelta 5 % hankealueella alle 2 km etäisyy- päivittäin alueen (kuva hajutilanne, 6-88). Kauempana sillä nykyisen jätteenkäsittely- asuvista vastaajista 1 % kertoo ulkoilevansa hankealueen lähistöllä päivittäin ja 2 % kertoo käyttävänsä hankealuetta päivittäiseen kealueen een lähistöllä ja 5 5 %% hankealueella päivittäin päivittäin (kuva 6-88). ulkoilevansa Kauempana ulkoiluun. sekä (kuva liikennemäärät 6-88). Kauempana ja liikenneturvallisuus. asuvista vastaajista 1 % kertoo hankealueen asuvista vastaajista lähistöllä 1 % päivittäin ja 2 % kertoo käyttävänsä hankealuetta päivittäiseen ulkoiluun. Tarastenjärven hankealueen käyttö, lähiasukkaat (alle 2 km) N=26 2 Tarastenjärven hankealueen käyttö, lähiasukkaat (alle 2 km) N=26 2 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Ulkoilu lähistöllä 59 22 9 6 Ulkoilu hankealueella Kuva 6-88 Ulkoilu lähistöllä Ulkoilu hankealueella Ulkoilu hankealueella % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Hankealueen tuttuus. % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Ulkoilu lähistöllä Kuva 6-88 Kuva 6-89 Ulkoilu Hankealueen hankealueella tuttuus. ja ympäristössä. 2 1 5 5 Tarastenjärven hankealueen käyttö, kauempana asuvat (yli 2 km) 1 59 N=46 49 Päivittäin Tarastenjärven Viikoittain hankealueen Kuukausittain käyttö, kauempana Harvemmin asuvat (yli 2 Ei km) koskaan N=46 49 Päivittäin Viikoittain Kuukausittain Harvemmin Ei koskaan Ulkoilu lähistöllä 1 22 16 16 14 Ulkoilu hankealueella 2 1 Kuva 6-88 Ulkoilu hankealueella ja ympäristössä. Nykytilassa Tarastenjärven hankealue on asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtaosalle (8 %) tuttu ja merkittävä (kuva 6-89). Muiden hankevaihtoehtojen ympäristössä asuville Nykytilassa Tarastenjärven hankealue on asukaskyselyn perusteella lähiseudun asukkaista valtavastaajille Tarastenjärven hankealue on vieraampi, sillä 57 % vastaajista ei tunne aluetta, eikä 1 1 22 27 27 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 16 28 28 22 15 15 16 9 19 19 26 26 14 6 4 4
tössään ulkoilua ja luonnonläheisyyttä sekä luontoa ja asuinympäristön puhtauteen ja myönteiseen imagoon liittyviä asioita. Nykytilassa myös asukkaiden asuinviihtyvyys on hyvä (kuva 6-9). Nykytilassa muita kysyttyjä arvoja huonommiksi koetaan alueen hajutilanne, sillä nykyisen jätteenkäsittelyalueen hajuhaitat ulottuvat lähimmille asuinalueille sekä liikennemäärät ja liikenne- 175 turvallisuus. 1,5 Asioiden tärkeys ja nykytila Tarastenjärvi (kaikki seudun vastaajat, N=7 8) Ulkoilu ja luonnonläheisyys 1 Tärinätilanne Luonto Asumisviihtyvyys Maisema Ilmisten terveys Asuinalueen imago Kiinteistöjen arvo Asian nykytila 2=Erittäin huono, 2=Erittäin hyvä,5,5 Pohja ja kaivovedet Ilmanlaatu Luonnonsuojelualueet Melutilanne Pintavedet Liikenneturvallisuus Liikennemäärät Hajutilanne 1 2 Ei tärkeä Melko tärkeä Tärkeä Asian tärkeys Kuva 6-9 Nykytila, eri asioiden tärkeys ja nykytila asuinympäristössä. - 151-6.12. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikainen työmaamelu ja työmaaliikenteen melu sekä mahdollinen pölyn leviäminen aiheuttavat kielteisiä vaikutuksia kaikkien hankevaihtoehtojen ympäristössä. Kielteiset vaikutukset korostuvat niissä sijaintivaihtoehdoissa joiden ympärillä on runsaasti asutusta lähietäisyydellä. Tällä perusteella rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat erittäin voimakkaita ja kielteisiä VE 1 Lielahdessa. Myös VE 2 Ruskossa ja VE Sarankulmassa aiheutuu rakentamisen aikana kielteisiä vaikutuksia lähiympäristön asukkaille. Vaikutukset ovat kuitenkin pienempiä, mikäli rakentamisen aikainen liikenne ei kulje asuinalueiden halki. VE 4a Tarastenjärven hankevaihtoehdon toteuttamisen rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa, sillä etäisyys lähiasutukseen on suurempi, eikä liikenne kulje asuinalueiden halki. 6.12.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset Koko hanketta koskevat vaikutukset Asukaskyselyn perusteella hankevaihtoehtojen ympäristöjen asukkaat suhtautuvat jätteenpolttoon enimmäkseen myönteisesti (kuva 6-91). Asukaskyselyn vastaajista 72 % suhtautuu jätteen energiakäyttöön myönteisesti, 12 % kielteisesti. Yleisellä tasolla hankkeen koetaan vaikuttavan myönteisesti myös jätehuollon ekologisuuteen, lämmöntuotantoon, sähköntuotantoon, työllisyyteen ja ilmastonmuutokseen (kuva 6-92). Myönteisimmin hankkeen arvioidaan vaikuttavan lämmöntuotantoon (77 %). Myös vaikutusten sähköntuotantoon arvioidaan olevan pää osin myönteisiä (77 %). Myönteisiä työllisyysvaikutuksia ennakoi vastaajista 55 %, mutta 42 % arvioi, ettei hanke vaikuta työllisyyteen. Hankkeen vaikutukset jätehuollon ekologisuuteen ja ilmastonmuutokseen jakavat vastaajien mielipiteitä. Vastaajista 7 % katsoo hankkeen vaikuttavan siihen myönteisesti jätehuollon ekologisuuteen, mutta 14 % arvioi hankkeen vaikutusten olevan kielteisiä. Vastaajista 9 % arvioi hankkeen vaikuttavan myönteisesti ilmastonmuutokseen, kun % ennakoi hankkeen ilmastovaikutusten olevan kielteisiä. Hankkeen ilmastovaikutusten arvioinnin perusteella hankkeen ilmastovaikutukset ovat myönteisiä. Hankkeen vaikutuksista ilmastoon lisää luvussa 6..
Hankkeen vaikutukset jätehuollon ekologisuuteen ja ilmastonmuutokseen jakavat vastaajien mielipiteitä. Vastaajista 7 % katsoo hankkeen vaikuttavan siihen myönteisesti jätehuollon ekologisuuteen, mutta 14 % arvioi hankkeen vaikutusten olevan kielteisiä. Vastaajista 9 % arvioi 176 hankkeen vaikuttavan myönteisesti ilmastonmuutokseen, kun % ennakoi hankkeen ilmastovaikutusten olevan kielteisiä. Hankkeen ilmastovaikutusten arvioinnin perusteella hankkeen ilmastovaikutukset ovat myönteisiä. Hankkeen vaikutuksista ilmastoon lisää luvussa 6.6.. Kentän Kokonaisnäkemys jätteenpoltosta, N=272 28 44 17 8 4 % 1 % 2 % % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1 % Erittäin myönteinen Myönteinen Neutraali tai ei ota kantaa Kielteinen Erittäin kielteinen Kuva 6-91 Kuva 6-91 Asukaskyselyn vastaajien suhtautuminen jätteen energiakäyttöön. Asukaskyselyn vastaajien suhtautuminen jätteen energiakäyttöön. Hankkeen vaikutukset yleisellä tasolla, N=254 258 Erittäin kielteinen Melko kielteinen Ei vaikutusta Melko myönteinen Erittäin myönteinen Työllisyys 12 42 9 16 Lämmöntuotanto 1 4 18 55 22 Sähköntuotanto 1 4 24-152 - 5 21 Ilmastonmuutos 9 24 28 2 7 Jätehuollon ekologisuus 4 1 1 55 18 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Kuva 6-92 Asukaskyselyn vastaajien kokonaisnäkemys Hyötyvoimalaitoksen vaikutuksista eri asioihin yleisellä tasolla. Kuva 6-92 Asukaskyselyn vastaajien kokonaisnäkemys Hyötyvoimalaitoksen vaikutuksista eri asioihin yleisellä tasolla. Vaikutusten arvioinnin työpajassa keskusteltiin asukkaiden ja järjestöjen edustajien kanssa hankkeen erilaisten vaikutustedn tärkeydestä ja merkityksestä. Vaikutus alueen asukkaisiin ja Vaikutusten arvioinnin työpajassa keskusteltiin Jätteenpolttolaitoshanke aiheuttaa ympäristön asuinympäristön asukkaiden ja järjestöjen laatuun edustajien sekä vaikutukset kanssa hankkeen erilaisten Myös vaikutusten liikenneturvallisuutta tärkeydestä ja merki- ja paikallisen päristössä. liikenteen Huolissa toimivuutta ja peloissa ja sujuvuutta ei välttämättä pidet- ole lähivirkistysalueiden asukkaissa huolia luontoon kaikkien nousivat hankevaihtoehtojen keskustelussa ym- tärkeimmiksi. tiin tyksestä. erittäin Vaikutus tärkeinä. alueen Nämä asukkaisiin vaikutukset ja asuinympäristön laatuun sekä vaikutukset lähivirkistysaluko ja huolet voivat perustua tietoon ja todennäköi- nousivat tärkeiksi kyse epävarmuudesta myös asukaskyselyn tai muutoksen vastausten pelosta. perusteella. Peleiden luontoon nousivat keskustelussa tärkeimmiksi. Myös liikenneturvallisuutta ja paikallisen lii- eivät esimerkiksi ainoastaan oman edun puolustasiin odotettavissa oleviin haitallisiin vaikutuksiin, Jätteenpolttolaitoshanke aiheuttaa ympäristön asukkaissa huolia kaikkien hankevaihtoehtojen ympäristössä. Huolissa ja peloissa ei välttämättä ole kyse epävarmuudesta tai muutoksen kenteen toimivuutta ja sujuvuutta pidettiin erittäin miseen. Huolen taustalla voi olla myös monipuolinen tieto paikallisista olosuhteista, riskeistä ja mah- pelosta. Pelko ja huolet voivat perustua tietoon ja todennäköisiin odotettavissa oleviin haitallisiin tärkeinä. Nämä vaikutukset nousivat tärkeiksi myös vaikutuksiin, eivät esimerkiksi ainoastaan oman edun puolustamiseen. Huolen taustalla voi olla asukaskyselyn vastausten perusteella. dollisuuksista. myös monipuolinen tieto paikallisista olosuhteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Lisäksi epätietoisuus toteutettavasta vaihtoehdosta sekä huoli hankkeesta aiheutuvista todellisista haittavaikutuksista aiheuttavat merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia sekä hankealueiden ympäristössä että laajemmin Tampereen seudulla, koska tässä vaiheessa ei ole mahdollista ennakoida alueella tapahtuvia muutoksia. Vaikutuksia tulevaan maankäyttöön ja elinkeinoelämään on arvioitu luvussa 6.7.. Lisäksi yksi hankkeen sosiaalisista vaikutuksista on työpajoissa ja saadussa palautteessa esiin
177 Lisäksi epätietoisuus toteutettavasta vaihtoehdosta sekä huoli hankkeesta aiheutuvista todellisista haittavaikutuksista aiheuttavat merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia sekä hankealueiden ympäristössä että laajemmin Tampereen seudulla, koska tässä vaiheessa ei ole mahdollista ennakoida alueella tapahtuvia muutoksia. Vaikutuksia tulevaan maankäyttöön ja elinkeinoelämään on arvioitu luvussa 6.7.. Lisäksi yksi hankkeen sosiaalisista vaikutuksista on työpajoissa ja saadussa palautteessa esiin noussut kaikkien hankevaihtoehtojen ympäristöjen asukkaiden huoli asukkaan vaikutusmahdollisuuksista ja asukkaiden äänen kuulluksi tulemisesta YVAmenettelyssä ja hankkeen sijoitusvaihtoehdon valinnassa. Huoli todellisista vaikutusmahdollisuuksista hankkeen kulkuun ei rajoitu vain hankevaihtoehtojen lähiympäristöihin, vaan hanke on myös herättänyt keskustelua laajemmin Tampereen seudulla. Esimerkiksi Aamulehdessä on julkaistu 7.5. 1.12.21 välisenä aikana kaikkiaan 12 mielipidekirjoitusta ja 4 vastinetta Tammervoiman hyötyvoimalaitoshankkeeseen liittyen. Mielipiteitä hankkeen arviointiohjelmasta jätettiin ELY-keskukselle 7 kpl. Mielipiteitä jättivät sekä järjestöt että yksityiset kansalaiset. Hankkeen nettisivuille jätettiin hankkeeseen liittyvää palautetta niukasti (4 kpl). Palautteen perusteella tämän hankkeen lisäksi myös jätteen energiakäyttö ja jätehuollon ratkaisut yleisellä tasolla ovat herättäneet keskustelua. Hankkeen sosiaalisiin vaikutuksiin voidaan lukea myös jätehuoltoasioiden nouseminen yleiseen keskusteluun. Hankkeen vaikutusten koetaan kaikissa vaihtoehdoissa liittyvän keskeisesti asuinympäristön laatuun. Huoli asuinympäristön laadun säilymisestä nykyisellä tasolla on yksi hankkeen merkittävistä sosiaalisista vaikutuksista erityisesti kaikkien hankevaihtoehtojen lähiympäristössä, mutta myös laajemmin Tampereen kaupunkiseudulla. Hankkeesta aiheutuvien vaikutusten luonne ja laajuus ovat hieman erilaisia kaikissa vaihtoehdoissa. Asuinympäristön laatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten tiemelun ja liikenteen päästöjen lisääntyminen, huoli alueen pohjaveden ja järvien veden laadusta, tulevasta kaupunki-kehityksestä ja alueen statuksesta sekä ilmansaasteiden vaikutukset ja leviäminen voimalaitoksen ympäristössä. Hankkeen liikennevaikutuksia on tarkasteltu luvussa 6.1, vaikutuksia ilmanlaatuun luvussa 6.2, vaikutuksia kaavoitukseen ja maankäyttöön luvuissa 6.7 ja 6.8 sekä vesistövaikutuksia luvuissa 6.5 ja 6.6. Vaihtoehdosta riippumatta hanke tulee vaikuttamaan jonkin verran myös virkistysreitteihin tai asukkaiden lähivirkistysalueisiin. Virkistysreiteistä ja lähivirkistysalueista keskusteltiin työpajoissa. Virkistysreittien käyttäjät tulevat myös muualta kuin hankkeen lähialueilta, joten virkistysreittien osalta hankkeen vaikutukset kohdistuvat hankkeen lähiasukkaita laajempaan väestöryhmään, jota hankkeessa järjestetty osallistuminen ei välttämättä ole tavoittanut. Virkistysreitit kunkin hankevaihtoehdon ympäristössä on esitetty kuvissa 6-71, 6-75, 6-79 ja 6-8 ja vaikutuksia kunkin hankealueen seudun virkistysreitteihin on arvioitu jäljempänä tässä luvussa. Seuraavissa luvuissa käydään läpi hankkeen sosiaalisia vaikutuksia sijaintivaihtoehtojen lähiympäristön asukkaiden näkökulmasta vaihtoehdoittain. Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia yksittäisiin kohteisiin sekä pohdittu yksittäisten kohteiden merkitystä ja asemaa kokonaisuuden kannalta. VE 1 Lielahti Asukkaiden näkemykset vaikutuksista Asukaskyselyn perusteella Lielahden seudun asukkaat kokevat hankkeen vaikuttavan erittäin kielteisesti esimerkiksi hajutilanteeseen ja ilmanlaatuun (kuva 6-9). Hankkeen koetaan heikentävän merkittävästi asuinalueen imagoa ja asuinviihtyvyyttä sekä alentavan kiinteistöjen arvoa alueella. Liikennemäärien koetaan kasvavan ja liikenneturvallisuuden huonontuvan erityisesti Pispalan valtatiellä. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvaa liikenteen lisäystä ja voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ilmaan pidetään Lielahden seudulla sietämättöminä (kuva 6-94). Asukaskyselyn ja asukastyöpajan sekä saadun palautteen perusteella hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja asuinviihtyvyyteen pidetään Lielahden seudulla asukkaiden näkökulmasta luontoon kohdistuvia vaikutuksia suurempina ja merkittävämpinä (kuva 6-9). Asukaskyselyn perusteella hankealuetta lähempänä asuvat kokevat vaikutukset hajutilanteeseen, kiinteistöjen arvoon, melutilanteeseen ja tärinätilanteeseen kielteisempinä kuin kauempana asuvat.
178 Lielahti, hankkeen vaikutukset (lähiasukkaat alle,5 km) N=27 Erittäin kielteinen Melko kielteinen Ei vaikutusta Melko myönteinen Erittäin myönteinen Hajutilanne* 89 7 4 Ilmanlaatu 81 15 4 Kiinteistöjen arvo* 9 44 Asuinalueen imago 9 44 Asumisviihtyvyys 78 15 44 Liikennemäärät 78 15 7 Melutilanne* 6 26 11 Ulkoilu ja luonnonläheisyys 6 22 11 4 Ilmisten terveys 59 26 11 4 Maisema 44 7 19 Liikenneturvallisuus 67 15 19 Luonto 44 19 4 Tärinätilanne* 59 15 26 Pohja ja kaivovedet 7 26 7 Pintavedet 7 Luonnonsuojelualueet 7 19 44 % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Kuva 6-9 Alle,5 km etäisyydellä Lielahden hankevaihtoehdosta asuvien vastaajien näkemys hankkeen vaikutuksista. Kuva 6-9 Alle,5 km etäisyydellä Lielahden hankevaihtoehdosta asuvien vastaajien näkemy hankkeen vaikutuksista. Lielahti, vaikutusten siedettävyys N=62 6 Täysin sietämätön Melko sietämätön Ei vaikutusta Melko siedettävä Erittäin siedettävä Päästöt ilmaan 48 9 8 5 Raskaan liikenteen lisäys 57 1
% 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % 179 Kuva 6-9 Alle,5 km etäisyydellä Lielahden hankevaihtoehdosta asuvien vastaajien näke hankkeen vaikutuksista. Lielahti, vaikutusten siedettävyys N=62 6 Täysin sietämätön Melko sietämätön Ei vaikutusta Melko siedettävä Erittäin siedettävä Päästöt ilmaan 48 9 8 5 Raskaan liikenteen lisäys 57 1 Piipun tai voimalaitoksen näkyminen 27 1 4 5 Lähiympäristön virkistysalueiden käyttö 5 2 18 8 2 Muu (esim. haju, melu, asuinalueen imago) N=18 78 6 17 Kuva 6-94 Alle,5 km etäisyydellä Lielahden hankevaihtoehdosta asuvien vastaajien näkemys hankkeen vaikutusten siedettävyydestä. Kuva 6-94 Alle,5 km etäisyydellä Lielahden hankevaihtoehdosta asuvien vastaajien näke hankkeen vaikutusten siedettävyydestä. Vaikutusarvio Lielahdessa hankkeen välittömässä lähiympäristössä on runsaasti asutusta (Taulukko 6-1 ja Kuva 6-75). Työpajan osallistujat määrittivät hankkeen lähivaikutusalueen ulottuvan sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta noin kilometrin etäisyydelle hankealueesta, jolla asuu suuri määrä väestöä. Alueen väestömäärän on ennakoitu kasvavan, kun esimerkiksi Niemenrannan alueelle noin 1 km etäisyydelle hankealueesta on kaavoitettu asuinalue noin 4 asukkaalle. Sosiaalisten vaikutusten arvion sekä hankkeen muiden vaikutusarvioiden perusteella Lielahden sijaintivaihtoehdon toteuttaminen ei ratkaisevasti muuta Lielahden hankealueen tai sen lähiympäristön luonnetta, sillä hankealue sijaitsee olemassa olevan voimalaitoksen vieressä ja alueella on nykyisin sekä melua että liikenteen haittoja. Hankkeen kielteiset vaikutukset lähiseudun imagoon ja lähiasukkaiden asuinympäristön koettuun laatuun ovat kuitenkin saadun palautteen, asukaskyselyn tulosten ja työpajoissa käydyn keskustelun perusteella lähialueen asukkaiden näkökulmasta erittäin kielteisiä ja hyvin merkittäviä (kuva 6-9). Meluvaikutusten arvioinnin perusteella hankkeen lähiasukkaiden huoli melun lisääntymisestä jo nykytilanteessa kaupunkimaisen meluisassa asuinympäristössä toteutuisi. Vaikutusarvion perusteella voimalaitoksen käyntimelu on lähimmissä asuinkohteissa päivällä ja yöllä noin 45 db. Kuljetusten vuoksi melu lisääntyisi myös Pispalan valtatien varressa sijaitsevien asuintalojen ympäristössä, mutta Pispalan valtatien ja Rahtimiehenkadun kulmassa sijaitsevien asuintalojen Pispalan valtatien liiken- % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % nemelua ja rautatiemelua varten rakennettu melusuojaus suojaisi näitä rakennuksia myös voimalaitoksen - 155 kuljetusliikenteen - melulta, vaikka asuintalojen päätyjen sekä reunimmaisten pihojen ja parvekkeiden melutaso kuitenkin noussee (ks. luku 6.11). Sosiaalisten vaikutusten arvion perusteella hankkeen melu- ja tärinävaikutusten aiheuttamat huolet ovat hankkeen merkittävä sosiaalinen vaikutus hankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Voimalaitoksen normaalin toiminnan aikana hankkeeseen liittyvä melun ja tärinän lisäys alueella on vähäinen ja se sulautuu osaksi kaupunkimaista ympäristöä. Melun suhteen useat Pispalan valtatien varren asuintalot ovat nykyisellään yli 55 db melualueella. Melu on paikoin jo nykyisellään alueella lievä terveysvaikutus, Lieviä ja/tai tilapäisiä terveysvaikutuksia hankevaihtoehdosta voi aiheutua altisteille herkille ihmisille, jotka kokevat muutokset elinympäristössään voimakkaasti. Työpajoissa ja saadussa palautteessa ilmaistiin myös huoli liikenneturvallisuuden huonontumisesta Pispalan valatiellä. Liikennevaikutusten arvioinnin perusteella liikennemäärien ja erityisesti raskaan liikenteen kasvu heikentää liikenneturvallisuutta hieman Pispalan valtatiellä. Lisäksi liikenteen sujuvuus heikkenee hieman liikenteen kasvun myötä Nokian moottoritien pään valo-ohjatuissa liittymissä. Huoli liikenneturvallisuuden huonontumisesta ratkaisevasti on hankkeen merkittävä sosiaalinen vaikutus. Vaikutusarvioinnin perusteella muutokset liikenneturvallisuuden nykytilaan nähden jäävät todennäköisesti hieman saaduissa palautteissa, työpajassa ja asukaskyselyn vastauksissa ennakoitua vähäisemmiksi. Mahdollinen tapaturma- tai onnet-
18 tomuusvaara rajautuu joko voimalaitostontille tai koskee kuljetuksia (liikenne), eikä aiheuta merkittävää terveyshaittaa. Hankkeen liikennevaikutuksia on arvioitu luvussa 6.1. Sosiaalisten vaikutusten arvion perusteella aiheuttamat huolet liikenneturvallisuudesta ovat hankkeen merkittävä sosiaalinen vaikutus erityisesti hankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Voimalaitoksen normaalin toiminnan aikana hankkeeseen liittyvä liikenteen lisäys alueella sulautuu osaksi kaupunkimaista ympäristöä. Ilmaan kohdistuvien päästöjen mallinnuksen perusteella hyötyvoimalaitoksen toiminnan aikaiset päästöt ilmaan eivät aiheuta merkittäviä muutoksia nykyiseen ilmanlaatuun, eikä merkittäviä aistein havaittavia hajupäästöjä arvion mukaan laitoksen toiminnassa muodostu, eikä päästöistä synny terveydellistä haittaa verrattuna terveydellisin perustein annettuihin kotimaisiin tai ulkomaisiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Hajua voi hankkeessa esiintyä lähinnä käyttöhäiriötilanteessa. Haju on herkästi viihtyvyyshaitta, mutta arvion mukaan hankkeen hajuvaikutuksia ei voida pitää terveyshaittana. Lielahden hankevaihtoehdosta ei arvioinnin tulosten perusteella siten todettu aiheutuvan suoria, merkittäviä terveysvaikutuksia eli terveyshaittoja (ks. luvut 6.2 Päästöt ja vaikutukset ilmanlaatuun, 6.5 Pohjavesi, 6.6 Pintavedet, ja 6.11 Melu ja tärinä). Vaikka vaikutus ilmanlaatuun on vaikutusarvion perusteella nykytilaan verrattuna arvioitu pieneksi, on huoli ilmanlaadun heikkenemisestä ja saasteiden leviämisestä asuinympäristöön merkittävä sosiaalinen vaikutus. Hankealueen ympäristössä asuu hankevaihtoehdoista selvästi suurin määrä ihmisiä, jolloin myös todennäköisyys sille, että alueella asuu altisteille herkistyneitä yksilöitä, on suurin. Asukkaat pitävät Epilänharjua tärkeänä virkistysalueena. Hanke voi vaikuttaa ulkoiluun Epilän-harjulla ja muilla Lielahden seudun virkistykseen käytetyillä alueilla. Erityisesti huoli hankkeen aiheuttamista päästöistä ilmaan voi kuitenkin heikentää virkistysreittien käyttäjien viihtyvyyttä reiteillä. Osa käyttäjistä voi kokea, että virkistysreittien viihtyisyys heikkenee pysyvästi voimalan toteuttamisen myötä. Osa käyttäjistä voi ajan myötä tottua voimalaitoksen olemassaoloon ja jatkaa seudun virkistysreittien käyttöä entiseen tapaan. Samankaltainen huoli liittyy myös seudun omakotialueiden puutarhoissa ja Raholan siirtolapuutarhassa harjoitettavaan palstaviljelyyn. Vaikka voimalan päästöt ilmaan ovat vaikutustenarvion mukaan vähäiset, huoli ympäristön saastumisesta voi vaikuttaa esimerkiksi käsitykseen viljeltyjen ruokakasvien puhtaudesta. Työpajoissa keskusteltiin myös hankkeen vaikutuksista ympäröiviin vesistöihin, erityisesti Toh-loppijärveen ja Vaakkolammiin, jotka ovat virkistyskäytössä. Vesistövaikutusten arvioinnin mu-kaan hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia pintavesiin. Huoli saasteiden leviämisestä alueella voi kuitenkin vaikuttaa uimarantojen viihtyisyyteen ja kalastuksen harrastamiseen alueella. Hank-keen vesistövaikutuksista lisää luvussa 6.6. Lisäksi huolta aiheutti hankealueen sijainti pohjavesialueella, josta myös otetaan juomavettä. Vaikka hanke on suunniteltu siten, ettei vaikutuksia pohjavesiin synny, on tietyissä riskitilanteissa olemassa mahdollisuus haitta-aineiden leviämistä pohjaveteen. Tällaisen onnettomuuden vaikutukset voisivat olla erittäin merkittäviä. Hankkeen vaikutuksia pohja-vesiin on arvioitu luvussa 6.5. VE 2 Rusko Asukkaiden näkemykset vaikutuksista Asukaskyselyn perusteella Ruskon seudun asukkaat kokevat hankkeen vaikuttavan erittäin kielteisesti esimerkiksi ilmanlaatuun ja liikenneturvallisuuteen (kuva 6-95). Hankkeen koetaan heikentävän asuinalueen imagoa ja asuinviihtyvyyttä sekä ulkoilua ja luonnonläheisyyttä. Lisäksi hankkeen koetaan alentavan kiinteistöjen arvoa alueella. Työpajan ja saadun palautteen perusteella liikennemäärien pelätään hankkeen vaikutuksesta kasvavan ja liikenneturvallisuuden huonontuvan erityisesti Annalan halki kulkevalla Juvankadulla. Erityisesti huolta aiheuttaa Juvankadun varrella sijaitsevien koulujen oppilaiden liikenneturvallisuuden huonontuminen. Valtaosa asukaskyselyn vastaajista Ruskon seudulla pitää hankkeen vaikutuksia Ruskon seudulla sietämättöminä (kuva 6-96). Hankealuetta lähempänä kokevat kaikki vaikutukset kielteisempinä kuin kauempana asuvat.