L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 020 490 109, telefax 020 490 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 12.10.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 120 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee yhdistelmäsikalan toimintaa. Arja ja Risto Nokso Idänpuolentie 345 60800 ILMAJOKI LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan yhdistelmäsikalan laajentamiselle. Sikala sijoittuu Ilmajoen kunnan Peuralankylän tilalle Hoppala RN:o 2:63 noin 3 km Ilmajoen keskustasta lounaaseen. Yhdistelmäsikalan toiminta laajenee 100 emakon ja 640 lihasian sikalasta 140 emakon ja 775 lihasian sikalaksi. Eläinsuojarakennuksia ei laajenneta eikä uusia tuotantotiloja rakenneta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä ovat eläinsuojat, jotka on tarkoitettu vähintään 1000 lihasialle. Hakemuksen mukaisten eläinsuojien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä vastaa yli 1000 lihasikaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 8.2.2006.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 28.10.2003 ja rakennuslupa 24.2.2004 (Ilmajoen ympäristölautakunta). Toiminta sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Sikala sijaitsee 200 metrin päässä Kyrönjoesta ja sikalan tontti rajoittuu Härkiluomaan. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijoittuu Ilmajoen kunnan Peuralankylään noin 3 km:n etäisyydelle Ilmajoen keskustasta lounaaseen. Liikenne tilalle tapahtuu kantatien 67 kautta, kantatie sijaitsee noin 150 m etäisyydellä tilasta. Kylässä on paljon voimakasta sika ja nautakarjataloutta harjoittavia tiloja. Hakemuksen mukaan jokaisessa naapurissa 300 m:n säteellä on tai on ollut karjaa. Hakijan tilalla on harjoitettu sikataloutta jo vuodesta 1965 ja kahdessa lähinaapurissa on myös isot sikalat. Eläinmäärän lisäys ei aiheuta huomattavaa muutosta ympäristöön. Rakennuksiin ei tehdä muutoksia. Tuleva eläinmäärä ja niiden lanta sopivat nykyiseen sikalaan ja lietesäiliöihin. Asemapiirroksesta mitattuna etäisyys nykyisestä uudemmasta sikalasta lähimpään naapurin asuinrakennukseen sikalan kaakkoispuolella on 107 metriä ja Härkiluoman toisella puolen olevaan asuinrakennukseen 160 m. Tilan tai tilan hallinnassa olevat peltolohkot eivät sijaitse pohjavesialueella. Sikalan käyttövesi otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJIEN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan sianlihantuotantoa. Tilalla on nykyisin 100 emakkoa ja 640 lihasikaa. Laajennuksen jälkeen tilalla pidetään 140 emakkoa ja 775 lihasikaa. Tuotettava lihamäärä on noin 220 000 kg vuodessa. Tilalla on kaksi yhdyskäytävällä yhdistettyä sikalarakennusta. Ns. vanhassa sikalassa sijaitsevat emakoiden porsitus ja tiineytysosastot sekä 17 lihasikakarsinaa, noin 170 lihasikaa. Sikalassa on myös varasto ja sosiaalitilaa. Uudessa sikalassa on tilaa 60 joutilaalle emakolle ja lihasikapaikkoja noin 600 lihasialle ja sairaskarsinatiloja. Lannan käsittely ja varastointi Sikalarakennuksen lannankäsittely tapahtuu pääosin lietelannalla. Lietteellä pidetään 775 liha ja siitossikaa, 2 karjua, 216 vieroitettua porsasta sekä 80 emakkoa, joista osa porsaineen. Kuivikelannalla pidetään 60 joutilasta ja kuivikkeena käytetään olkea. Sikaloiden yhteydessä on 80 m 3 :n, 690 m 3 :n ja 1230 m 3 :n lietesäiliöt sekä lietekuiluja 432 m 3, joten tilalla on lietetilavuutta yhteensä 2432 m 3. Lietesäiliöt on katettu betonilla tai peltikatteella. Tilalla on noin 140 m 3 :n tilavuinen kuivalantala, joka on katettu peltikatteella. Tilalla on käytettävissä lietteen levitykseen yhteensä 122 ha, josta omaa peltoa 64,52 ha ja vuokrapeltoa 27,46 ha. Lietteen levityssopimuksia on yhteensä 31,5 ha. Timo Mäenpäältä on suullisella sopimuksella vuokrattu tila Pakka RN:o 2:44, 0,6 ha. Hakemuksen mukaan lietteen levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen levityksestä 70 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 24 aikana ja 30 % syksyllä viikkojen 36 44 aikana.
Muut varastot 3 Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 2000 l, 4000 l ja 5000 l. Säiliöt on varustettu lukituksella. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 400 l varaston betonilattialla kahdessa tynnyrissä. Polttoainesäiliöt on viimeksi tarkastettu paloviranomaisten toimesta vuonna 1995. Kasvinsuojelu ja torjunta aineet säilytetään sikalan varastohuoneessa lukollisessa kaapissa. Muut vähäisessä määrässä tarvittavat aineet säilytetään pajan kaapissa, samoin kaasupullot. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 2500 kg/vuosi) toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen, kierrätettävät jätteet kierrätyspisteeseen ja pilaantuneet rehut laitetaan lietteen joukkoon. Muut jätteet roska auto kuljettaa kunnalliseen jätehuoltoon. Tilalla on 2 3 m 3 :n kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten uuden sikalan kuivalantalan puoleisella päädyllä. Muu jäte (loisteputket, paristot, pakkauspahvit ja pakkausmuovit, lääkeaineet) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että teurasauto käy tilalla kerran viikossa ja rehuauto 3 4 kertaa viikossa. Lietelantaa ajetaan noin 120 kuormaa vuodessa 16,5 m 3 :n kärryllä. Liikenneyhteydet ovat hyvät, koska kantatielle 67 on matkaa vain noin 150 m. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan liete pyritään käsittelemään mahdollisimman vähin hajuhaitoin. Lietesäiliöt on katettu betonilla tai peltikatteella. Pumppauskaivot on katettu betonikannella. Suurin lietesäiliö täytetään alakautta. Sikalan lämpötila pidetään kullekin osastolle sopivan alhaisena, jolloin hajuakin muodostuu vähemmän. Kaikki poistohormit on sijoitettu katolle. Sikalassa syntyvien kaasujen poisto hallitaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla ja ilmastoinnin ohjauksessa huomioidaan kunkin eläinryhmän erityistarpeet. Siat ruokitaan tietokoneohjatulla ruokkijalla ja reseptit optimoidaan kullekin ryhmälle sopivaksi valkuaisyliruokinnan välttämiseksi. Lihasiat ruokitaan kaksivaiheruokinnalla. Kuolleet siat varastoidaan lyhytaikaisesti kylmäkontissa. Pelloille liete levitetään letkulevittimellä, jolloin levitys on tarkkaa ja hajuhaitat pienet. Liete mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Tilalla on käytetty tarkennettua lannoitusta vuodesta 1995 ja lanta analyysit on tehty vähintään viiden vuoden välein. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Ilmajoen kunnantoimiston sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 21.3. 19.4.2006 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Ilmajoen ympäristötoimen toimipaikassa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille.
Lausunnot 4 Ilmajoen ympäristölautakunta puoltaa luvan myöntämistä yhdistelmäsikalan laajentamiselle. Ympäristölautakunta on myöntänyt toiminnalle sen nykyisessä laajuudessa ympäristöluvan 28.10.2003. Nyt kyseessä olevassa tuotannon laajennuksessa ei rakenneta lisää tuotantotiloja tai lannan varastointitiloja, vaan muutokset tapahtuvat nykyisissä tuotantotiloissa. Ympäristölautakunta katsoo, että eläinmärän lisääntyminen hakemuksessa esitetyssä laajuudessa ei lisää kohtuuttomasti eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua haittaa naapureille. Haittaa arvioidessaan lautakunta on ottanut huomioon toiminnan sijoittumisen kaavoittamattomalle maatalousvaltaiselle hajaasutusalueelle. Lähialueelle sijoittuu myös muita, saman tuotantosuunnan omaavia eläinsuojia, joten naapuruussuhdelain tarkoittamia haittoja arvioitaessa tulisi tarkastella alueen toimintoja laajemmin. Hakija on esittänyt riittävät lannan ja pesuvesien varastointitilat 12 kk:n varastointitarpeisiin sekä riittävästi peltopinta alaa lannan levitykseen hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle, kun huomioidaan lannan luovuttamisesta tehdyt sopimukset. Lupamääräyksissä tulee huomioida lietteen sekä kuivalannan kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen. Kokonaisuudessaan eläinsuojien alue tulee pitää mahdollisimman siistinä. Hakija on myös esittänyt riittävät tiedot jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Muilta osin lautakunnalla ei ole huomauttamista lupahakemuksen johdosta. Ilmajoen kunnanhallitus antoi lausuntonsa Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan esityksen mukaisena. Muistutukset ja mielipiteet AA:n mielestä lupaa ei tulisi myöntää. Meidät pysähdytti ajattelemaan se asia, kun mailtamme on lohkottu useita vuosia sitten asuinpaikaksi alue, joka nyt Ilmajoen rakennuslautakunnan kokouksessa (11.4.2006) todettiin asuinkelvottomaksi, silla paikka saattaa olla terveydelle haitallinen. Tästä paikasta lähempänä on muidenkin asuintaloja, joilla on sikataloutta, mutta myös niitä joilla ei ole. Peuralan kylän alueelle on varmasti suunnitteilla muitakin sikaloiden laajennuksia, mutta on myös olemassa suunnitelmia, joissa kyliä pyritään elvyttämään ja saamaan nuoria pareja muuttamaa alueelle ja siten kehittymään melkein katoavaa kyläkouluperinnettä. Aivan joen toisella puolella on Luomankylä, jossa puuhataan voimakkaasti 'Kampuskylä' hankkeen parissa, johon kuuluu kylän houkuttelevuuden lisääminen ja tonttien myyminen sekä kyläkoulun elvyttäminen. Näistä suunnitelmista ei tule mitään, jos toiselle puolelle jokea tehdään aluetta suursikaloille, ihmisistä piittaamatta. Täällä Peuralan kyläkoulussa on vielä elämää, mutta kohta ei ole sillä nuoria pareja ei houkuttele sikalalta haiseva kylä, tänne ei ole kai muilla asiaa kuin sikalan suunnittelijoilla. Peuralankylän imago on täysin pilalla. Idänpuolentiellä ja kantatiellä 67 liikuttaessa ihmiset tuntevat Peuralankylän kohdan 'sikasuorana'. Haju on tuntuva. Tiheään asutussa kylässämme vain murto osalla on sikataloutta. Täällä vain sikatalouden harjoittajat ovat saaneet ylivallan ja ympäristölupien myöntäminen on riistäytynyt käsistä. Arveluttavaa on myös se, että sikojen määrä kasvaa niin paljon. Emakkoja lisätään 40 ja lihasikojen määrä kasvaa jopa 135 kappaleella. On väärin perustella näin suurta eläinten lisäystä sillä, että tilat ovat jo olemassa. Onko tekniikka varmasti riittävä lisäykselle? Onko varmasti käytetty parasta mahdollista tekniikkaa? Eläinten määrän lisäyksestä tulee mieleen muita seikkoja, kuten raskaan liikenteen lisääntyminen ja ammoniakkipäästöjen kasvu. Lisäksi on hajuhaitat, jotka ovat sietämättömiä keväisin ja syksyisin lietteen ajon aikaan, mutta kylällä haisee koko ajan. Sikalat pystytään sijoittamaan erilleen ihmisistä. Pelkäämme kaikkien hyvien suunnitelmien ja ohjelmien sekä hankkeiden kaatuvan sikalahankkeiden tieltä puhumattakaan yksittäisistä talojen rakennus ja parantamissuunnitelmista. Ympäristönsuojelupyrkimyksetkään eivät auta, jos itsepäisesti halutaan rakentaa suuria sikaloita, piittaamatta itsensä tai naapurin hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä.
5 BB:n mielestä sikalalle ei pitäisi myöntää lupaa useista syistä. Jo sikalan tämänhetkinen toiminta aiheuttaa pysyvää kohtuutonta rasitusta hajuhaitoilla naapureille. Nämä hajuhaitat aiheuttavat tonttien ja asuinrakennusten arvon laskua sekä vaaraa terveydelle. Ilmajoen terveystarkastaja totesi Nokson yhdistelmäsikalan viereisen tontin terveydelle haitalliseksi ja rakennuslupaa tälle paikalle ei myönnetty. Nyt on ilmeisesti tapahtunut niin, että sikalat ovat ajaneet ihmisten tarpeiden edelle. Yhdistelmäsikala sijaitsee Idänpuolentien varrella, josta kulkee ala asteikäisten ja nuorten koulureitti. Toiminnan laajentuessa lisääntyy raskas liikenne, joka aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Samaa reittiä kuljetaan autoilla keskustan kauppoihin ja varsinkin keväällä ja syksyllä haju tarttuu vaatteisiin vain lyhytkestoisella ohiajolla. Eläinmäärän lisääntyminen kasvattaa lannan määrää ja lisää kuljetusten määrää sekä kestoa lisäten rasitusta naapureille. Suuret sikalat pitäisi sijoittaa erilleen ihmisistä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan vastineessa AA:n ja BB:n muistutuksiin todetaan, että he asuvat samassa talossa noin yhden kilometrin etäisyydellä sikalasta. He viittaavat muistutuksissaan BB:n omakotitalon rakennuslupahakemukseen, joka hylättiin, koska paikka ei ole tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen. Rakennuspaikka sijaitsi kolmen isohkon sikalan välissä, joihin etäisyydet ovat 80 m, 130 m ja 200 m. BB on saanut rakennusluvan omakotitalolleen sopivammasta paikasta Peuralankylässä. Muistutuksissa otettiin kantaa raskaan liikenteen lisääntymiseen Idänpuolentiellä. Hakijan tontin kohdalta menee poikkitie kantatie 67:lle, jota pääsääntöisesti hakijan tontille tapahtuva liikenne käyttää. Kesän aikana suurennetaan rehusiiloja, joten rehua tuodaan jatkossa harvemmin ja suurempia eriä kerrallaan. Teuraskuljetuksia on edelleen kerran viikossa. Sikala ja sen toiminnot on mitoitettu ympäristölupahakemuksessa haetulle eläinmäärälle ja tekniikka on riittävää ja hakijan mielestä parasta mahdollista. Hakija on haastatellut lähinaapureita sikalan laajennuksen jälkeen ja heidän mielestään sikalasta ei tule häiritseviä hajuja. Ilmajoen ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausuntojen johdosta hakijalla ei ole kommentoitavaa. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 5.9.2006, jossa käytiin läpi mm. peltoalan riittävyys, sikalarakennusten sijainti, sijaintipaikan ympäristöä sekä lietesäiliöiden, raatokontin, polttoainesäiliöiden ja kuivalantalan sijainti. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Arja ja Risto Noksolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan uudelle lihasikalalle Ilmajoen kunnan Peuralankylässä tilalle Hoppala RN:o 2:63 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Tämän päätöksen saatua lainvoiman raukeavat seuraavat päätökset: Ilmajoen kunta, ympäristölautakunta: ympäristölupa 28.10.2003 Ilmajoen kunta, terveyslautakunta: sijoituspaikkalupa 16.12.1976 (YsL 6, 41, 42, 57, YsA 10, 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Salme, Aki ja Ossi Yli Karjanmaan muistutuksissa esitetty vaatimus, että sikalalle ei tulisi myöntää ympäristölupaa, on otettu huomioon. Ympäristökeskus toteaa kuitenkin, että muistuttajat asuvat yli 700 metrin etäisyydellä tässä lupapäätöksessä tarkoitetusta sikalahankkeesta eikä sikalan laajennuk
6 sella ole olennaista vaikutusta muistuttajien oloihin. Sikalan toiminta ei aiheuta muistuttajille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä vaaranna heidän terveyttään. Sillä seikalla, että muistuttajalla on ollut rakennushanke vireillä sikalahankkeen läheisyydessä, ei ole merkitystä asiaa ratkaistaessa eikä muilla muistutuksissa esitetyillä hankkeilla tai liikenteen ohjautumisella sikalan ohi. Raskaan liikenteen määrän lisääntyminen on ilmeisesti hyvin vähäistä. Salme ja Aki Yli Karjanmaan muistutuksissa esitetyt vaatimukset parhaan käyttökelpoisen tekniikan, ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen osalta ja ympäristölautakunnan lausunnossa esitetty vaatimus lietteen sekä kuivalannan kuormaus, lastaus ja kuljetustoiminnan toteuttaminen siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman vähäinen on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Sikalassa voidaan pitää yhteensä enintään 140 emakkoa ja 775 lihasikaa. 2. Lietteen ja lannan varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, jätevedet ja lanta tulee varastoida siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Sikalan toimintaa varten on oltava lietteiden ja jätevesien varastotilavuutta vähintään 2412 m 3 lietettä. Kuivalantalatilavuutta on oltava vähintään 48 m 3. Lietteen varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Eläinsuojien pohjarakenteet, lietesäiliöt ja muut lietteen, jätevesien tai lannan käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K 30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Kuivalantalassa tulee olla vähintään 500 mm:n korkuiset tiiviit reunukset ja 500 mm korkea ajoluiska. Uusi lietesäiliö täytetään alakautta. Lietesäiliöt ja pumppukaivo tulee pitää katettuina betonikannella tai muulla kiinteällä katteella. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen ja lannan levitys Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen kuormauspaikat tulee pitää siistissä kunnossa ja puhdistaa, mikäli lietettä joutuu maahan. Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla, mutta niitä voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lietteen ja lannan levitykseen vähintään 117,1 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lietteen ja lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan ja sen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä tai lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen tai lannan käyttö toistuvasti ke
7 vättulvien alla jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Liete ja lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen. Lietteen tai lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lietteellä ja jätevedellä käsittelemätön vyöhyke. Eläinsuojien lietteiden ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Liete ja lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Lietteen ja lannan levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Sikalarakennusten poistoilmahormit sijoittuvat eläinsuojien katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen tai lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötilan lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten on tilalla oltava riittävän tilava erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Rehujätteet on varastoitava asianmukaisesti lietesäiliössä tai kuivalantalassa ja toimitettava lannoitteeksi pellolle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten jäteöljyt, vanhentuneet lääkeaineet ja torjunta aineet, loisteputket ja muut käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttonesteiden varastosäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille.
7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito 8 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalan toiminnasta. Kirjanpitoon tulee vuosittain merkitä sikalassa pidettävien eläinpaikkojen määrä, toiminnassa muodostunut lietteen määrä, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lietteen ja lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lietteen ja lannan vastaanottosopimuksista sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen säilytystilojen sekä niiden katteiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikalan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla sikalatoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja sijainti naapureihin nähden toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1)
9 Lietteen varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys uuden säiliön täyttämisestä alakautta sekä kaikkien lietesäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella on annettu haju sekä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Pumppauskaivon kattaminen betonikannella on tarpeen hajupäästöjen vähentämiseksi. Lietevarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 2) Lietteen ja lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietteen ja lannan hyödyntäminen ensisijaisesti lannoitteena pellolla on järkevää ravinteiden kierrätystä. Ne voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen ja lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, jossa on otettu huomioon kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 3 emakkoa ja yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Lietteen tai lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan ehkäisee suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietteen levitys tulvauhanalaisille maille voisi aiheuttaa vesistön pilaantumista. Talousvesikaivojen ympärille (100 m) ja vesistöjen varsille (5 m) lannoittamatta jätettävällä kaistalla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lietteen ja kuivalannan levittäminen on kielletty pohjavesialueilla, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. (määräys 3) Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojien katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (määräys 5)
10 Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen varattu riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia on tarpeen mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Polttoainesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein mahdollisten vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (määräys 6) Sikalan toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lietteen ja lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 8) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2016 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 11 Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 200 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisten eläinsuojien ympäristöluvan maksu on 1 200 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan pelastuslaitos, Ilmajoen palolaitos Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät) Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä
12 Tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.