Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007
Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä Suomen rannikkovesien kuormitus ja tila EU ja HELCOM yhteistyö Vesiensuojelun vaikuttavuus Suomen rannikkovesissä
EU:n vaikutuskeinot rannikkovesien rehevöitymisen vähentämiseksi Nitraattidirektiivi (91/271/EEC) Yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/676/EEC) Vesipuitedirektiivi (2000/60/EC) EU:n meristrategiadirektiivi Kuva: Saara Bäck
Raportti nitraattidirektiivin toimeenpanosta Suomessa v. 2004 Nitraattidirektiivin toimeenpanolla pyritään vähentämään maataloudesta peräisin olevien ravinteiden, typen ja fosforin joutumista vesiin Suomen kaikki pintavedet on arvioitu herkiksi nitraatin aiheuttamalle rehevöitymiselle Suomen rannikkovesissä nitraattipitoisuudet yleensä pieniä, raja-arvo ei ylity Lähde: Mitikka ym. 2005
Yhdyskuntajätevesidirektiivi Tarkoituksena suojella ympäristöä jätevesien haitallisilta vaikutuksilta Suomessa koko maa määritetty rehevöitymisherkäksi Suomi haastettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, koska Suomi ei ole vaatinut kaikkien yli 10 000 asukasvastineluvun taajamista peräisin olevien viemäröityjen jätevesien tehokkaampaa käsittelyä. Suomi katsoo että komission kanne on perusteeton.
Vesipuitedirektiivi Tavoitteena hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Direktiivi sisällytetty Suomen kansalliseen lainsäädäntöön v. 2003 Luokittelumuuttujat Suomessa Kasviplankton: a-klorofylli Rakkolevän kasvuvyöhykkeen alaraja Pohjaeläimet: BBI -indeksi (Perus ym. 2007).
Rakkolevän kasvusyvyyden vertailuarvot ja luokkarajat (m). Esimerkkinä Merenkurkku Luokkarajat: Erinomainen / Hyvä (E/H), Hyvä / Tyydyttävä (H/T), Tyydyttävä / Välttävä (T/V), Välttävä / Heikko (V/He) Referenssi eli vertailuarvo Rannikkotyyppi Sisäsaaristo 5 E/H 4 H/T 2,5 T/V 1,5 V/He 0,7 Ulkosaaristo 6 5 3,5 2,5 1
a-klorofyllin vertailuarvot ja luokkarajat (µg/l) Perämerellä ja Merenkurkussa Tyyppi Referenssi E/H H/T T/V V/He Merenkurkku sisäsaaristo 2,6 3,1 4,7 13 26 Merenkurkku 1,6 1,7 2,4 8 16 ulkosaaristo Perämeri 2,3 2,7 4,1 11 23 sisäsaaristo Perämeri 1,6 1,9 2.9 8 16 ulkosaaristo
Euroopan meristrategiadirektiivi Kuva Nina Holmström EU:n komissio julkaisi 2005 strategian Euroopan merien tilan parantamiseksi ja siihen liittyvän direktiiviehdotuksen. Kullekin merialueelle tarkoitus luoda oma strategia, Sisältää ympäristön tilatavoitteet, tilaa kuvaavat mittarit, seurannan ja toimenpideohjelman. Tavoitteena meriympäristön hyvä tila vuoteen 2021 mennessä Alueellinen yhteistyö Itämerellä HELCOM:n välityksellä
Ihmistoiminnasta aiheutuva kokonaistyppija fosforikuormitus Suomen rannikkovesissä
a-klorofylli, heinä-elokuu
Pintasedimentin tila Suomenlahden 30 vertailuasemalla 13.8.2007 Seppo Knuuttila
13.8.2007 Seppo Knuuttila Pohjaeläinten esiintyminen
Esimerkkejä EU ja HELCOM - yhteistyöstä HELCOM-EUTRO projekti Selkämeri ja Perämeri määritelty alustavasti rehevöitymiselle herkäksi alueeksi (HELCOM 2006, No. 104) Itämerellä ei ole koskemattomia merialueita HELCOM:n Itämeren toimintasuunnitelma Itämeren NEST mallin avulla on mahdollista kohdentaa ravinteiden vähennykset maakohtaisesti siten, että hyvä ekologinen tila saavutetaan (prof. Fredrik Wulff). Mallin perusteella ravinnevähennyksiin ei ole tarvetta Selkämerellä ja Perämerellä. Pohjoiseen päin suuntautuvat ravinnevirrat vähentyvät sen jälkeen, kun tavoitteet saavutetaan Varsinaisella Itämerellä.
Vesiensuojelutoimien vaikuttavuus (SEGUE-hanke) Suomi, vesiensuojelun suuntaviivat, 40% vähennys mereen päätyviin kuormiin Pietari, kaikkien jätevesien tehokas puhdistus (UWWT dir.) Puola, 21-25% vähennys nykykuormiin (Ministerideklaraatio)
Vesiensuojelun vaikuttavuus: Tilan paranemista odotettavissa muutamien vuosien päästä päästöleikkauksista Rannikkovesissä pistemäisten päästölähteiden edustat, esim. Oulu, Kotka, Helsinki Itämeren lyhyen viipymän osa-alueet, joiden kuormaa pistepäästöt hallitsevat Saaristomeri ja Suomenlahti Hyvää tilaa on kuitenkin vaikea saavuttaa ainakaan määräajassa Vesipuitedirektiivi v. 2015 ja Meristrategiadirektiivi v. 2021
Vesiensuojelun vaikuttavuus Tilan paraneminen vuosikymmenten päässä Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoalueet, jotka ovat paikallisten kuormituslähteiden välittömän vaikutuksen ulkopuolella ( avomeri kuormittaa rannikkovesiä ) Maatalouden päästöjä rajoittavien toimien vaikuttavuus on hidasta