SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Seurakuntien Lapsityön Keskus TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 YLEISTÄ Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. Sen juuret ovat vuonna 1888 perustetussa Suomen Pyhäkouluyhdistyksessä. Järjestö kehittää ja tukee seurakuntien lapsi- ja perhetyötä sekä osallistuu ja vaikuttaa työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa. Järjestön jäseninä on 330 seurakuntaa ja 4 järjestöä (tilanne 31.12.2014). SLK kuuluu valtionapua nauttiviin nuorisotyön järjestöihin ja on opetusministeriön luokittelussa nimetty valtakunnallisten palvelujärjestöjen ryhmään. Toiminnan peruslähtökohtana ovat yhteiskunnan kasvatustyötä koskevat linjaukset ja päätökset. Toiminnan muotoutumista mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti seurakuntien hyväksi suuntaa Kirkkohallituksen kanssa solmittu yhteistyösopimus. Toiminnassa liitytään kirkon strategiaan, Kirkon kasvatuksen linjauksiin ja kehittämisasiakirjoihin sekä niiden teologiseen pohjaan. SLK omistaa 52,3 prosenttia Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n osakkeista ja tuottaa yhdessä sen kanssa korkealaatuista sisältöä lapsille, perheille ja kasvattajille. Yhteistyöstä rakentuu arvostettu, lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvää elämää vahvistava sisällöntuottaja ja kehittämiskeskus. SLK on yksi Suomen Kirkon Seurakuntaopiston perustajataho ja siksi mukana Seurakuntaopiston ja Kirkkopalvelujen yhdistymisen kautta syntyneessä kokonaisuudessa. SLK nimittää yhden Kirkkopalvelujen hallituksen jäsenen, ja SLK:n edustaja on Seurakuntaopiston johtokunnassa. Kokonaisuuden osana on Agricola, jonka toimikunnan puheenjohtajana on SLK:n pääsihteeri. SLK toimii tiiviissä yhteistyössä kirkkohallituksen sekä muiden kasvatuksen järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelma perustuu vuonna 2012 hyväksyttyyn toimintastrategiaan. 1.1 Toiminnan ydin SLK edistää kristilliseltä arvopohjalta lapsen kokonaisvaltaista kasvua, erityisesti hengellisyyttä ja hyvää elämää kodissa, seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Tavoite on jaettu seitsemään strategiseen tavoitteeseen. SLK:n arvoja ovat lapsilähtöisyys, dialogisuus ja innovatiivisuus. Toimintarooleja on kolme: kehittäjä, vaikuttaja ja seurakuntien palvelija. SLK on olemassa, jotta seurakunnilla olisi yhteinen foorumi kehittää lasten kristillistä kasvatusta. Haluamme tukea seurakuntia pitämällä yllä kristillisen kasvatuksen ja yhteiskunnan uskontokasvatuksen asiantuntijuutta sekä kouluttamalla ja tuottamalla materiaaleja. Valtakunnallisena järjestönä SLK:lla on myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin paikallisseurakuntaa laajemmin ja puolustaa sekä lapsen hyvän kasvun edellytyksiä että lapsuutta niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. Haluamme nähdä myös ne lapset, joilla on heikoimmat mahdollisuudet ehjään lapsuuteen. Järjestö osallistuu aktiivisesti yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan ja edustaa seurakunnallista näkökulmaa monissa valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa. 1

1.2 Toimintatavat Järjestön tehtäväkenttä on jaettu sisältövastuiden osalta kahdelle tiimille. Seurakunta ja koti -tiimin toiminnalla vahvistetaan lapsen kristillistä identiteettiä, kodin ja seurakunnan yhteyttä, seurakuntalaisten aktiivista osallisuutta (vapaaehtoistoiminta) sekä seurakunnan jäsenyyttä. Lapsen spiritualiteetin vahvistamiseksi ja kodin kristillisen kasvatuksen tueksi kehitetään toimintamalleja ja sisältöjä. Seurakuntia ja niiden työntekijöitä tuetaan tässä tehtävässä ja ammatillisessa kehittymisessä. Työssä tärkeää on kristillisen perinteen elävänä pitäminen, ja siihen luodaan ajankohtaista aineistoa ja menetelmiä. Erityisalueina tiimille kuuluvat kaste, lasten ja perheiden jumalanpalveluselämä, musiikki, pyhäkoulu sekä Lastenkirkko-media. Varhaiskasvatus-tiimi tukee ja kehittää seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvatusta, erityisesti uskontokasvatusta. Tämä tarkoittaa työn sisältöjen, toimintatapojen ja rakenteiden kehittämistä sekä seurakuntien työyhteisöjen tukemista. Tehtävä edellyttää lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja spiritualiteetin ymmärtämistä ja siihen liittyvän ajattelun kehittämistä. Työtä kehitetään seurakuntien muutosten keskellä vastaamaan ajankohtaisia haasteita esimerkiksi verkostoyhteistyön kautta. Yhteiskunnan kasvatustyötä tuetaan erityisesti uskonnollis-katsomuksellisen orientaation osalta sekä vaikuttamalla uskontokasvatuksen asemaan yhteiskunnan kasvatusjärjestelmässä. Erityisalueina tiimille kuuluvat päiväkerho, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perhetyö sovitulta osin (perhekerhot / avoimet palvelut) sekä päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen. Tiimien lisäksi toimintaa suunnittelee ja toteuttaa * kouluttajakokous ja koulutuspalveluiden ohjausryhmä * viestintäryhmä * koulutusmarkkinointiryhmä * Pikkuväen toimitus * Pyhäkoululehden toimituskunta ja toimitus * Lastenkirkko-lehden suunnitteluryhmä. SLK:n sekä Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n yhteisistä kysymyksistä sovitaan yhteistyöryhmässä. Järjestön keskeistä toimintaa ovat koulutusten ja neuvottelupäivien järjestäminen, uusien toimintamallien ja metodien kehittäminen ja edistäminen, materiaalien tuottaminen (lehdet, ohjelmistokokonaisuudet, verkkomateriaalit, kirjat), kehitystyö ja vaikuttaminen yhteistyöverkostoissa sekä viestintä. 2 VUODEN 2016 TOIMINTAAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 2.1 Yhteiskunnalliset muutokset Suomen taloustilanne on hyvin haastava, Sote-uudistuksella on laaja vaikutus yhteiskunnan toimintaan, työn haasteet kasvavat, mutta samalla vapaa-ajan arvostus kasvaa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on suuri ja vaatii uusia ratkaisuja koko yhteiskunnalta. Asenteisiin liittyvät kysymykset nousevat voimakkaasti esiin. Varhaiskasvatuslainsäädäntö ja opetussuunnitelmat uudistuvat ja avaavat osittain uudet lähtökohdat myös seurakuntien varhaiskasvatukselle ja yhteistyölle päivähoidon kanssa. Uutta nuorisolakia valmistellaan. Yhteiskunnan uskontoon liittyvä ilmapiiri muuttuu, ja uskontokasvatuksen rooli yhteiskunnan järjestämässä toiminnassa on jatkuvan keskustelun alaisena. Yhteiskunnan polarisoituminen jatkuu ja synnyttää köyhyyttä ja syrjäytymistä lapsiperheissä. Myös työelämä ja perheen yhteensovittaminen on tärkeää lapsiperheille. Muuttoliike jatkuu, väestö ikääntyy alueellisesti epätasaisesti. Mediamaailman muutos jatkuu ja haastaa kehittämään verkossa tapahtuvaa toimintaa, pelien käyttö lisääntyy, teknologian merkitys kasvaa yleisesti. Kansainvälistyminen jatkuu, monikulttuurisuus ja mm. ilmastonmuutoksesta johtuvat globaalit muutokset ovat lasten ja nuorten arkea. 2

2.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin (selkeä enemmistö nuorista kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä: yksinäisyys on vähentynyt ja he viihtyvät koulussa paremmin kuin koskaan; lapsiköyhyys on vähentynyt, samoin nuorten humalajuominen). Osa lapsista ja nuorista voi huonosti (sähköisin välinein kiusatuksi tulee joka kuudes nuori, alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet viime vuosina, nuorten toimeentulotuen saajien määrä on lisääntynyt, nuorisopsykiatrian potilasmäärät ovat lisääntyneet tasaisesti vuodesta 2006). Vaatimustason nousu korostaa pärjäämistä. Kulutuskulttuurilla on tärkeä asema lasten ja nuorten elämässä. Maahan muuttaneilla lapsilla on tarve kotoutumiseen ja oman perinteen säilyttämiseen. 2.3 Seurakuntia koskevat muutokset Suomi muuttuu uskonnollisesti ja katsomuksellisesti monimuotoisemmaksi. Monimuotoisuus haastaa evankelisluterilaisen kirkon aseman ja identiteetin, ja seurakuntien on tuotava esille oma sanomansa aikaisempaa aktiivisemmin. Eri paikkakunnille tulleet turvapaikanhakijat synnyttävät tarpeen kohtaamiseen ja toimintojen kehittämiseen ja avaamiseen maahanmuuttajia varten. Seurakuntien jäsenmäärä pienenee, ja kasteet vähenevät erityisesti suurilla paikkakunnilla. Keskustelu seurakuntarakenteen uudistamisesta jatkuu, ja lasten ja nuorten parissa tehtävä työ muuttuu monella tavoin, lapsen ja nuoren kasvun kaari korostuu, ja työntekijät tarvitsevat tukea muutosten keskellä. Kirkolliskokouksen päätös lapsivaikutusten arvioinnista on huomioitava päätöksenteossa ja seurakunnissa kehitetään lapsiasiahenkilöverkostoa sekä lasten ja nuorten osallisuutta. Seurakuntien talous kiristyy, ja sillä on vaikutus järjestöjen toimintaan. 3. VUODEN 2016 ERITYISKYSYMYKSET SKL:SSA 3.1 Järjestöfuusio Seurakuntien Lapsityön Keskus, Poikien ja tyttöjen keskus ja Nuorten Keskus valmistelevat järjestöjen yhdistämistä. Järjestöjen johtokunnat tai hallitukset ovat selvittäneet yhdistymisen edellytyksiä, ja yhdistymistä koskevat hallinnolliset päätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2016 keväällä. Mikäli kaikki järjestöt hyväksyvät yhdistymisen, uuden järjestön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Vuonna 2016 tehdään lopulliset yhdistymistä koskevat päätökset ja perusratkaisut, jotka koskevat uuden järjestön sääntöjä, hallintorakennetta, taloutta, omaisuutta, organisaatiota, toimipaikkaa ja toiminnan päälinjoja. Fuusion eteneminen tapahtuu erillisen suunnitelman pohjalta hallintojen asettaman ohjausryhmän johdolla. 3.2 Lehti- ja mediauudistus Seurakuntien Lapsityön Keskus julkaisee kolmea, Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kustantamaa lehteä: lapsille suunnattua Lasten Pyhäkoulua sekä aikuisten Pyhäkoululehteä ja Pikkuväki-lehteä. Verkon merkitys on lisääntynyt jatkuvasti. Lastenkirkko.fi on toiminut lasten verkkopalveluna, joka on toteutettu kirkollisten toimijoiden yhteistyönä. Lastenkirkon uusi ohjausryhmä pyrkii varmistamaan toteutuksen kolmen vuoden aikajänteellä. Jatkossa lastenlehteä ja verkkoa kehitetään tiiviimmin yhdessä siten, että Lastenkirkko-sivusto on nykyisen Lasten Pyhäkoulun verkkosivusto. Tämän vuoksi lehden nimi muutetaan Lastenkirkoksi, jolloin käytössä on yksi lapsille kristillistä sisältöä tarjoava media sekä printtinä että verkossa. Muutoksen myötä pyritään lehden levikissä 5 %:n nousuun. Verkkopalvelussa tavoitellaan 10 000 20 000 (joulukuussa 50 000) eri kävijää kuukaudessa. Aikuisille suunnatut lehdet yhdistetään palvelemaan koko seurakuntien lasten ja perheiden parissa tehtävää työtä. Lehden nimi muutetaan ja osa aineistoista on jatkossa liitteinä tai sähköisesti verkossa. Uudistus suunnitellaan vuoden 2016 aikana, ja uusi lehti aloittaa vuoden 2017 alussa. Järjestöjen yhdistyminen edellyttää koko mediakokonaisuuden suunnittelua uudelta pohjalta. 3

3.3 Neuvottelupäivärakenteen muutos Vuonna 2016 Lapsityönohjaajien ja teologien neuvottelupäivät yhdistetään tammikuussa pidettäviin Kirkon kasvatuksen päiviin. Tavoitteena on huomioida paremmin lapsen kasvun kaari ja antaa työntekijöille paremmin tukea yhteistyöhön. Ohjelmassa on erityisesti lapsityönohjaajille ja teologeille suunniteltua sisältöä, jonka valmistelu tehdään SLK:n johdolla samojen yhteistyötahojen kanssa, jotka aiemmin osallistuivat erillisten neuvottelupäivien valmisteluun. Yhteistyössä ovat mukana Kirkon Lapsityönohjaajat ry, Kirkon Lapsityön Teologit ry, Seurakuntaopisto/Agricola sekä kirkkohallitus. SLK järjestää syksyisin Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät, joiden järjestäjiin kirkkohallitus tulee uutena mukaan. Lisäksi järjestäjiä ovat Kirkon Lastenohjaajat ry sekä paikalliset hiippakunnat ja seurakunnat. Muiden neuvottelupäivien (ks. koulutuskalenteri) järjestäminen jatkuu ennallaan. 3.4 Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy (PIKI) Alli Paasikiven säätiö on myöntänyt 10 000 euron avustuksen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhankkeelle. Tämän avulla pilottivaihe on käynnistetty vuoden 2015 syksyllä, ja se jatkuu vuoden 2016 keväällä. Viideltä pilottipaikkakunnalta (Ylöjärvi, Orimattila, Kirkkonummi, Leppävirta ja Ilmajoki) on kustakin mukana viisi seurakuntien ryhmää ja viisi päivähoidon ryhmää. Hankkeessa tuotetaan kuvakirja lapsille sekä aineisto ohjaajille ja vanhemmille. Nämä julkaistaan kevään 2016 aikana. Pilottivaiheen kokemukset kerätään yhteen kevään lopulla. Tämä antaa pohjan hankkeen jatkamiselle ja laajentamiselle. Hankkeelle on laadittu erillinen projektisuunnitelma. 3.5 Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) LAVA-ajattelua edistetään kaikissa SLK:n koulutuksissa. LAVAn valtakunnallista edistymistä seurataan ja edistetään kirkkohallituksen seurantaryhmässä. Kirnu-järjestöjen ja kirkkohallituksen yhteinen TPOK-työryhmä jatkaa toimintaansa, vastuualueenaan mm. lapsiasiahenkilöiden seminaarin suunnittelu ja toteutus, LAVA-koulutus ja verkkosivujen ylläpito. LAVA-ajattelu toteutuu myös Poikien ja tyttöjen keskuksen vetämässä Lapset innovaattoreina -hankkeessa, johon myös SLK osallistuu. Hankkeen tarkoituksena on jalkauttaa käytäntöön malli, jossa lapset ja nuoret nostetaan keskiöön myös kuulemisen tapojen innovatiivisina tuottajina, ei vain kuultuina ja osallisina. Tavoitteena on, että hanke tavoittaa suoraan noin 2 000 kasvatuksen ammattilaista ja 600 lapsivaikutusten arvioinnista kiinnostunutta muuta aikuista ja että koulutuksiin osallistuneista kasvattajista vähintään 60 % käyttää sisältöjä omassa toimintaympäristössään. Hankkeen toteuttamaan lasten ja nuorten toimintaan odotetaan osallistuvan noin 700 tyttöä ja poikaa. Vähintään neljällä paikkakunnalla järjestetään Lapset lavalla -tempaus, joiden myötä syntyy pysyvä malli lasten innoryhmästä. 3.6 Reformaation merkkivuosi Armoa 2017! Monet työryhmät suunnittelevat jo kirkon yhteistä reformaation merkkivuotta ja sen tapahtumia. SLK osallistuu erityisesti kasvatukseen liittyviin valmisteluihin. SLK:n omat suunnitelmat ja päätökset tehdään vuoden 2016 aikana. Merkkivuoden pääteemaksi valittu armo suuntaa etsimään asioita, joissa armo voisi näkyä ja lisääntyä lasten elämässä. Vaatimuksiin ja suorituksiin perustuvassa maailmassa on tärkeää korostaa jokaisen lapsen arvoa, joka ei perustu suorituksiin, vaan tulee lahjana. Erityinen huomio kiinnitetään iltarukoukseen. 3.7 Mikkelinpäivä Mikkelinpäivä on järjestölle tärkeä kirkkopyhä. Vuonna 2016 tuotetaan seurakuntiin levitettävä messua avaava messusuunnitelma ja virikeaineisto Jumalan perheväen ateria. Virikeaineistossa nostetaan esiin myös näkökulma mitä uskonnonvapaus tarkoittaa, lapsikin saa puhua. Aineistossa huomioidaan vuonna 2015 seurakunnille tehdyn kyselyn tulokset ja uudesta aineistosta tehdään oma palautekyselynsä. 4

4 TIIMIKOHTAISET PAINOTUKSET VUONNA 2016 Toiminnan yhteinen kärki: Saa puhua! Suomainen yhteiskunta monikulttuuristuu. Tämä näkyy sekä ihmisten ajattelussa että yhteiskunnan uskontokasvatuksen kehityksessä. Uudet lait ja kasvatusta ohjaavat säädökset ja suunnitelmat sanoittavat asioita uudella tavalla. Jotkut tulkitsevat tilannetta niin, että uskonto tulee poistaa yhteiskunnan kasvatustyöstä eikä siitä oikein saa puhua. Tämä ei kuitenkaan vastaa positiivista uskonnonvapautta ja voimassa olevia säädöksiä. Haluamme korostaa kaikessa toiminnassamme sitä, että lapselle tärkeistä asioista pitää voida puhua: kodissa, päivähoidossa, mediassa ja julkisessa tilassa. Uskonnolliset kysymykset kuuluvat näihin lapsen tärkeisiin asioihin. Yhteistä kärkeä nostetaan esiin lehdissä, koulutuksissa, neuvottelupäivillä sekä muissa tapahtumissa näkökulmista mitä, missä, kuka, miten, milloin ja miksi saa puhua. Aiheesta valmistetaan materiaalia ja teemasta käytävään keskusteluun osallistutaan aktiivisesti. Teeman yhteydessä huomioidaan maahanmuuttajalasten tarve turvallisuuteen, osallisuuteen ja kotoutumiseen sekä perinteen jatkuvuuteen ja identiteetin tukemiseen. 4.1 Seurakunta ja koti -tiimi 4.1.1 Kaste Seurakunnat lupaavat kasteen yhteydessä huolehtia kastettavan kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien ja kummien kanssa. SLK:n tehtävä on levittää, kehittää ja valtakunnallistaa seurakunnissa luotuja hyviä käytäntöjä, kuten kastepuuta ja kastekassia. Vuonna 2016 valmistellaan toimenpiteitä, joilla kristillistä kummiutta tuettaisiin jatkossa entistä paremmin. Tavoitteena on avata vuonna 2017 kummien tueksi verkkosivusto, joka mm. innostaa kummeja käyttämään aikaa kummilapsensa kanssa ja tarjoaa ideoita merkityksellisiksi lahjoiksi. Muistutamme myös, että kummiuden kristillinen sisältö on aihe, josta pitää saada puhua. Koulutuksilla vahvistamme seurakunnan eri työntekijäryhmien yhteistyötä kasteen ja kummiuden hyväksi. 4.1.2 Jumalanpalvelus Jumalanpalveluselämää kehitetään yhteistyössä seurakuntien, Kirkon koulutuskeskuksen, kirkkohallituksen ja hiippakuntien kanssa. Valmisteilla olevaan hiippakunnallisen jumalanpalveluselämän mentorikoulutukseen tarjotaan koulutuspakettia lapsen osallisuudesta messussa. Koulutusta rakennetaan myös 2016 alussa ilmestyvän Jyvemmälle messuun -kirjan ympärille. Valmistelemme iltarukouksen nostamista perheissä tärkeäksi lapsen elämään kuuluvaksi asiaksi. 4.1.3 Pyhäkoulu Vuoden 2016 erityisenä tavoitteena on kirkastaa kristillistä ihmiskäsitystä, rohkaista puhumaan kristillisestä elämäntavasta ja kristinuskon sisällöstä sekä vahvistaa pyhäkoulunohjaajien valmiutta luottaa lapsen rauhalliseen hengelliseen kasvuun. Tämä näkyy myös kunnioituksena eri uskontoja edustavien lasten ja aikuisten hengellisyyttä kohtaan. Pyhäkoulutoimintaa kehitetään yhteistyössä Suomen Pyhäkoulun Ystävät (SPY) ry:n ja Seurakuntaopiston kanssa koulutuksien ja materiaalituotannon avulla. Uutta on, että SPY:n kanssa järjestetään pyhäkoulutsemppi-tapahtumat joka hiippakunnassa vuoden 2016 loppuun mennessä. SLK:n omassa Verkkomaja-koulutuksessa kokeillaan verkko-opetuksen toimivuutta pyhäkoulutoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on myös vahvistaa myönteistä mielikuvaa pyhäkoulusta. Tätä tuetaan mm. Suvilaiva laululaineilla -tapahtumalla, joka on avoin kaikille pyhäkoululaisille ja lapsikuorolaisille. Yhdessä SPY:n kanssa tuotetaan video tunnettujen ihmisten myönteisistä pyhäkoulukokemuksista ja levitetään sitä sosiaalisessa mediassa. Pyhäkouluun kehitetään uutiskirje, jota seurakunnat ja -yhtymät voivat käyttää omassa viestinnässään. Kirjeen kohderyhmä on erityisesti pyhäkoulun ohjaajat, mutta siinä on myös lapsille ja perheille suunnattua tietoa. Myös Pyhäkoululehden kuuden numeron tavoitteena on kirkastaa kristillistä ihmiskäsitystä: ihmisarvon arvoa, itsen rajojen realistista ja armollista kohtaamista, vuorovaikutuksen merkitystä ja armollisuutta toisia ihmisiä kohtaan, ihmisyyttä suhteessa luontoon, sukupuolierojen luontevaa käsittelyä ja armollista roolien purkua, lapsuuden ymmärtämistä aikuisuuden kanssa yhtä arvokkaaksi elämänvaiheeksi ja lapsen erityistä hengellistä kyvykkyyttä, seurakuntalaisen roolia kirkon rakentajana ja kristillisiä 5

perinteitä hyvän elämän kannattelijoina. Lehden suunnitelmissa hyödynnetään Lastenkirkko-median sisältöjä entistä kiinteämmin. Vuoden 2016 aikana valmistellaan, millainen materiaalikokonaisuus pyhäkoulun ohjaajille tarjotaan Pyhäkoululehden ilmestymisen päätyttyä. 4.1.4 Lastenkirkko-media Vuoden 2016 alusta Lasten Pyhäkoulu ja www.lastenkirkko.fi muodostavat yhdessä yhden 3 8-vuotiaille suunnatun Lastenkirkkomedian. Lastenkirkko.fi:n osana on 8-vuotiaille ja sitä vanhemmille suunnattu Fisucraft-palvelin Minecraft-pelin sisällä. Lastenkirkossa lapsi peilaa omaa elämänkokemustaan raamatunkertomuksiin ja kristilliseen perinteeseen ja saa elämäänsä turvaa, toivoa ja rohkeutta. Tavoitteena on tarjota turvallinen mediaympäristö, joka tukee lasten ja vanhempien vuorovaikutusta. Se tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös varhaiskasvattajille ja opettajille. Lastenkirkon mediakasvatuksellisen laadun arvioiminen on erityisen tärkeää. Kahdeksan kertaa ilmestyvän printtilehden sisältöjen pohjalta toimitetaan merkittävä osa myös verkkopalvelun sisällöstä. Lastenkirkko-median rahoitus pyritään saamaan vuonna 2016 vakaalle pohjalle. Tätä SLK tukee pitämällä esillä yhteisen lastenmedia tekemisen mielekkyyttä, kustannustehokkuutta ja tärkeyttä. 4.1.5 Musiikki Kirkkomuskaritoiminnan tueksi vuonna 2015 ilmestyneen Kirkkomuskari 2 -materiaalin pohjalta tarjotaan koulutuksia seurakuntiin, hiippakuntiin ja seurakuntayhtymiin. Koulutuksissa edistetään musiikin monipuolista käyttöä ja musiikin kaikkien elementtien mukanaoloa. Kevätkaudella 2016 järjestetään toinen valtakunnallinen muskarikuoropäivä pienille kuorolaisille yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Tapahtuma tukee tätä uutta toimintamuotoa ja siellä luodaan yhteyksiä eri kuorojen ja ohjaajien välille. Suvilaiva laululaineilla -tapahtumaan kootaan lapsikuoroja ja kanttoreita yhteiseen musiikki-iloon pyhäkouluväen kanssa. Tapahtuman kautta tavoitetaan myös perheitä. Hengelliset laulut pidetään ohjelmassa luontevasti läsnä. Ilmoittautuminen seuraavaan Virsivisaan käynnistyy syksyllä 2016. Virsivisa järjestetään edelleen yhteistyössä Poikien ja tyttöjen keskuksen, Opetushallituksen ja kirkkohallituksen kanssa. Hiippakunnat ovat mukana aluevaiheen järjestelyissä. Hankkeelle saadaan projektisihteeri ajalle toukokuu 2016 toukokuu 2017. Virsivisalle tehdään erillinen projektisuunnitelman. SLK jatkaa yhteistyötä Kirkkomusiikkilehden kanssa yhtenä sen julkaisijana. 4.2 VARHAISKASVATUSTIIMI 4.2.1 Varhaispedagogiikan kehittäminen Seurakuntien ammatillisen varhaiskasvatuksen tulee olla pedagogisesti laadukasta ja kehittyä ajan mukana. SLK tukee pedagogista kehitystyötä koulutusten ja materiaalin kautta. Pedagoginen sisältö on ensiarvoisen tärkeää kaikessa täydennyskoulutuksessa. Erityisesti osallisuuden ja havainnoinnin teemat ovat keskiössä. Seurakuntien työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden tietoisuutta uuden varhaiskasvatuslain ja esiopetussuunnitelman sekä uudistuvan varhaiskasvatussuunnitelman mahdollistamista tavoista toteuttaa uskonto- ja katsomuskasvatusta vahvistetaan. Kärki Saa puhua puolustaa yhteistyön mahdollisuuksia lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja hyvinvoinnin puolesta. Käynnissä on tutkimushankkeita, joissa selvitetään kirkon varhaiskasvattajien osaamista. Tuoretta tutkimustietoa seurataan ja hyödynnetään koulutuksissa, tapahtumissa ja julkaisuissa. 4.2.2 Päiväkerho Toimintakaudella 2015 2016 juhlitaan seurakuntien ammatillisen varhaiskasvatuksen 70-vuotista historiaa, joka alkoi päiväkerhotoiminnasta ja on laajentunut monimuotoiseksi varhaiskasvatukseksi ja perhetyöksi. SLK on aktiivisesti mukana KKP:n päiväkerhotyöryhmässä. Sekä päiväkerhon että muun varhaiskasvatuksen profiilia ja vaikuttavuutta nostetaan esiin sähköisessä mediassa. Lisäksi Pikkuväki seuraa juhlavuoden viettoa seurakunnissa kevään ajan. Vuoden 2105 puolella ilmestyneen, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa tehdyn Yllätysten päiväkerho -juhlajulkaisun levittäminen päiväkerhoihin jatkuu. 6

4.2.3 Perhelähtöinen toiminta Vanhemmuuden ja kotien hengellisyyden tukemista, kasteeseen liittyvän yhteydenpidon kehittämistä ja perhetyön kehittämistä jatketaan koulutuksen ja materiaalien kautta. Merkittävänä pohjana ovat vuonna 2015 ilmestyneet Vanhemmuuden teesit ja niiden sähköinen tukimateriaali. Monimuotoista perhekerhotoimintaa kehitetään osana kokonaisvaltaista perhetyötä. Työssä pyritään lisäämään osallisuutta ja vastaamaan erilaisten perheiden tarpeisiin mm. tiivistämällä toimintaa perhetyötä tekevien verkostoissa, tukemalla seurakuntien verkostoitumista sekä etsimällä tuoreita, diakonian ja perhetyön yhteyttä syventäviä toimintamalleja ja edistämällä niitä paikallisseurakunnissa. 4.2.4 Aamu- ja iltapäivätoiminta Kirkon aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmä seuraa Opetushallituksen laatimien aip-toiminnan perusteiden vaikutuksia seurakuntien aip-työssä. SLK on mukana verkostoyhteistyössä ja seuraa uuden varhaiskasvatuslain etenemistä suhteessa aip:n kehittymiseen. AIP-neuvottelupäivät järjestetään yhdessä PTK:n kanssa. Vuoden teemoja ovat osallisuus, kiusaamisen ehkäisy ja kulttuurien kohtaaminen. 4.2.5 Päivähoitoyhteistyö ja yhteiskunnan uskontokasvatus Yhteiskunnan päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön tueksi seurakuntien varhaiskasvatukseen tarjotaan mentorikoulutusta. Koulutuksen sisältö tarkistetaan ja päivitetään EOPS:n ja uuden Vasun näkökulmasta. Uuden Vasun pohjalta myös kuntien varhaiskasvatukselle tarjotaan omia koulutuksia uskonto- ja katsomuskasvatukseen. Monikulttuurisuus uskontokasvatuksessa -koulutus toteutetaan yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Uskontokasvatuksen seminaarit järjestetään edelleen sekä Helsingissä että Oulussa yhteistyössä Seurakuntaopiston ja Kirkkohallituksen kanssa. 4.2.6 Pikkuväki Varhaiskasvatuksen ammattilehti Pikkuväki on koulutuksen, työn kehittämisen ja johtamisen kanava. Lehti tarjoaa työntekijälle aineksia ammatilliseen kehittymiseen ja käytännön toteutuksiin. Vuonna 2016 teemoina ovat Arvoista hyvään elämään, Rakkaus saa vauvan aivot kehittymään, Havainnoi!, Päin perhettä, puimaan parisuhdetta, Kohderyhmät kuntoon kanava auki sekä Ammattina varhaiskasvatus. Lehdestä ilmestyy kuusi 48 56-sivuista numeroa, joista kolme liitteellisinä (perhekerholiite lehdessä 2/16, päiväkerhon kausisuunnitelma 3/16, liikuntaliite 4/16). Pikkuväki on järjestön jäsenlehti. 5. SLK-KOULUTUSPALVELUT 5.1 Koulutuksen kärki Koulutuksen kärki liittyy koko järjestön yhteiseen kärkeen Saa puhua. Tavoitteena on lisätä avointa keskustella positiivisesta uskonnonvapaudesta, kristillisen kasvatuksen ja uskontokasvatuksen eroista ja tehtävistä sekä lisätä asiakaslähtöisyyttä ja selkeyttä toimintatavoissa. Esiin on noussut etenkin kasvatuksen kaaren jatkumo sekä varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämisen tarve. 5.2 Kristillisen kasvatuksen menetelmien kehittäminen ja kouluttaminen Vakiintuneet lapsilähtöiset menetelmät, kuten Godly Play, lattiakuvat, raamattuleikki ja rukoushelmet nousevat uusien julkaisujen ja tapahtumien myötä esiina. Godly Playn ajankohtaispäivät helmikuussa, Euroopan Godly Play -konferenssi Latviassa sekä uusi Godly Play -blogi tähtäävät suomalaisten Godly Play -osaamisen vahvistamiseen ja arviointiin. Lattiakuvien osalta tavoitteena on lisätä menetelmän käyttöä yhteiskunnan uskontokasvatuksen menetelmänä. Uusi menetelmäopas julkaistaan ja siihen liitetään koulutuksia erityisesti yhteiskunnan kasvattajille sekä mentoreina toimiville seurakunnan työntekijöille. Samoin raamattuleikkiin julkaistaan uusi opas, jonka pohjalta järjestetään koulutuksia. 7

5.3 Koulutusmarkkinointi Seurakuntien resurssien väheneminen lisää tarvetta paikallisten varhaiskasvatuksen verkostojen vahvistamiseen sekä yhteisen perhetyön rakentamiseen. Tarvitaan uusia menetelmiä ja osaamista toimia sosiaalisessa mediassa, jotta pystytään luomaan ja kehittämään kontakteja sekä paikallistasolla että laajemmin. Kouluttajien ammattitaitoa sähköisten työvälineiden monimuotoiseen hyödyntämiseen lisätään. Koulutusmarkkinoinnissa keskitytään erityisesti lisäämään kentän tietoisuutta räätälöidyistä koulutuksista ja niiden myyntiä. Koko koulutustarjonta on koottuna Koulutuskalenteri 2016:ssa. Tilauskoulutukset ovat liitteenä. Vuoden 2017 koulutuskalenteri kootaan aiempaan tapaan yhdessä Seurakuntaopisto/Agricolan kanssa. 6. VIESTINTÄ Järjestön toiminnan teemallista kärkeä Saa puhua vahvistetaan viestinnän osalta mm. tarjoamalla asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia eri medioissa sekä osallistumalla keskusteluun sosiaalisessa ja muussa mediassa mediassa. Viestinnän resursseja käytetään teeman näkyvyyden miettimiseen eri tapahtumissa. Järjestön luovuttua Lapsityönohjaajien ja lapsityön teologien neuvottelupäivistä vahvistetaan varhaiskasvatuksen näkyvyyttä Kasvatuksen päivillä aiempaa suuremmalla näyttelyosastolla. Lapsimessujen osaston teemana ovat Vanhemmuuden teesit. Järjestö osallistuu myös Varhaiskasvatusmessujen ohjelmatarjontaan. SLK on mukana myös vuoden 2016 Educa-messuilla, Lähetysjuhlilla, Herättäjäjuhlilla Videoiden käyttöä viestinnässä lisätään. Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy -hankkeen näkyvyyttä tuetaan erilaisilla materiaaleilla, tapahtumanäkyvyydellä ja medialle tarjottavina aineistoina. Hankkeen toteutumista pilottipaikkakunnilla seurataan Pikkuväki-lehdessä. Uuden Virsivisa-kauden tiedotus käynnistyy keväällä 2016. Lapsen ääni -seurakunnassa jatkuu siten, että kerran kuukaudessa julkaistaan kirjoitus, kuva ja/tai piirros, joka kertoo lapsen ajatuksista seurakunnan kerhossa, pyhäkoulussa tai tapahtumassa. Yhteyksiä ja yhteistyötä seurakuntien tiedottajien, kirkollisen ja muun median ja Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa jatketaan ja vahvistetaan. Järjestöllä on edustaja kirkon vahvuudet -työryhmässä sekä lapsen oikeuksien päivän viestintäverkostossa. Järjestön koulutustarjonnassa on yksi lasten ja perheiden kanssa työskenteleville suunnattu viestintäkoulutus. Lisäksi viestintä- ja vuorovaikutuskoulutusta on tarjolla räätälöitynä koulutuksena. Suuren osan resursseista vuonna 2016 haukkaa järjestöfuusioon liittyvän viestinnän suunnittelu ja toteutus. Tämä tarkoittaa mm. yhteisen viestinnällisen toimintakulttuurin ja viestintäkokonaisuuden laatimista, visuaalisen ilmeen luomista, esite- ja muiden printtimateriaalien tuottamista, verkkosivujen tekemistä sekä yhdistymistä pohjustavaa tiedotusta etenkin jäsenille ja taustayhteisöille (mm. syksyn 2016 hiippakuntaseminaareissa ja Kirkon viestintäpäivillä). Pohjaa tälle on lähdetty luomaan jo syksyllä 2015. Fuusioviestinnästä on tehty erillinen viestintäsuunnitelma. 7. JULKAISUT Vuonna 2016 ilmestyvät seuraavat SLK:n julkaisemat ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kustantamat tuotteet. Monet järjestön työntekijöistä osallistuvat muidenkin njulkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. *Monika Vikström-Jokela: Aika Pyhä sankaritarinoita kouluunlähtijälle * Kirkkomuskari 2 -cd * Anita Ahtiainen Terhi Paananen (toim.): Jyvemmälle messuun (työnimi) *Anita Ahtiainen Tiina Haapasalo: Raamattuleikki PIKI-materiaalit * Katri Kirkkopelto: Piki (Kuvakirja lapsille) * Tiina Haapsalo: PIKI opas varhaiskasvattajille ja vanhemmille 8

Lisäksi SLK:ssa toteutetaan taan tuhti virikeaineisto mikkelinpäivään. Vuoden 2015 vuosikertomus toteutetaan entiseen tapaan lehtimäisenä julkaisuna (Vuosikko). 8. YHTEYDET 8.1 Poikien ja tyttöjen keskus ja Nuorten Keskus Järjestöfuusion edetessä tiivistetään nykyistä yhteistyötä ja valmistaudutaan yhdistymiseen vuoden 2017 alusta. Järjestöjen yhdessä asettama ohjausryhmä johtaa prosessia erillisen suunnitelman pohjalta. Kokonaisuuden lisäksi erillisissä työryhmissä suunnitellaan henkilöstöasioita, taloutta ja hallintoa sekä viestintää. Toiminnan suunnittelua vuodelle 2017 tehdään uusissa kokoonpanoissa. Valmistelun yhteydessä on sovittava uuden järjestön yhteistyösuhteista esimerkiksi kirkkohallituksen ja Kirkkopalvelujen sekä Seurakuntaopisto/Agricolan kanssa. 8.2 Kirnu Kirnu-yhteistyötä jatketaan vielä vuonna 2016 nykyiseltä pohjalta Poikien ja tyttöjen keskuksen, Nuorten Keskuksen, Suomen Lähetysseuran, Kirkon kasvatus ja perheasioiden sekä kirkkohallituksen ruotsinkielisen työn kanssa. Johtajat tapaavat kuukausittain kirkon kasvatustyön suunnittelua ja toteutuksen sopimista varten. Monet työryhmät suunnittelevat ja toteuttavat eri osaalueiden toimintaa. Yhteistyötä tehdään neuvottelupäivien ja kasvatuksen verkostokokouksen valmistelussa sekä koulutuksen suunnittelussa ja koordinoinnissa. Lapsivaikutusten arviointia ja lapsiasiahenkilöiden toimintaa edistetään yhdessä. Kehittämisasiakirjojen pohjalta tuetaan seurakuntien toiminnan suunnittelua muuttuvassa toimintaympäristössä. Reformaation teemavuoden kasvatuksen osuuteen valmistaudutaan yhdessä. 8.3 Kirkkohallitus Yhteistyö kirkkohallituksen kanssa pohjautuu vuonna 2003 solmittuun yhteistyösopimukseen. Toiminnan yksityiskohdista ja työnjaosta sovitaan vuodelle 2016 solmitussa sopimuksessa. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kanssa tehdään yhteistyötä Kirkko ja järjestöt -neuvottelukunnassa sekä laajojen linjausten ja kannanottojen, koulutus- ja materiaalisuunnittelun sekä neuvottelupäivien järjestämisen osalta. Eri yhteyksissä hyödynnetään Kirkkohallituksen Liikkuva seurakunta -ajattelua. 8.4 Jäsenseurakunnat, seurakuntayhtymät SLK:n toiminnan perussisältö on seurakuntien työn tukeminen. Toiminnan kehitystyö, julkaisut, koulutukset ja neuvottelupäivät tähtäävät tähän. Jäseniltä myös pyydetään ja toivotaan palautetta järjestön toiminnasta. Suurten seurakuntien ja seurakuntayhtymien edustajia tavataan omassa neuvottelussa helmikuussa. Seurakunnilta pyydetään edustajia eri työryhmien työskentelyihin ja tapahtumien järjestelyihin. Järjestöjen yhdistymisen osalta seurakuntiin ollaan yhteydessä erillisen suunnitelman mukaisesti. 8.5 Kirkkopalvelut, Seurakuntaopisto/Agricola SLK on yksi Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön taustatahoista. SLK valitsee yhden edustajan kummankin hallitukseen, ja pääsihteeri hoitaa tätä tehtävää vuodelle 2017 ulottuvalla toimikaudella. SLK:lla on edustaja Seurakuntaopiston oppilaitoksen johtokunnassa. Lisäksi pääsihteeri toimii Seurakuntaopiston yhteydessä olevan Agricolan toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunta antaa mahdollisuuden laajaan yhteistyöhön kirkollisen kasvatuksen saralla Kirkon kasvatus ja perheasioiden, Kirkon koulutuskeskuksen, Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston kanssa. Agricolan kanssa jatketaan laajaa yhteistyötä erityisesti koulutustoiminnan osalta. 8.6 Muut kirkolliset yhteydet Hiippakunnat ovat perinteisesti tärkeä yhteistyötaho kasvatuskenttää koskevissa suunnitelmissa sekä koulutuksen ja neuvottelupäivien järjestämisessä. Hiippakuntasihteerit/asiantuntijat kutsutaan neuvottelupäivien työryhmään silloin, kun päivät järjestetään ko. hiippakunnan alueella. Hiippakunnat ehdottavat alueensa edustajaa jäseneksi SLK:n neuvottelukuntaan. Viime vuosina johtokunnan jäsenistä vähintään yksi on myös ollut hiippakuntasihteeri. 9

SLK osallistuu vuorollaan kasvatuksen verkostokokouksen valmisteluun, jossa mukana ovat Kirkon kasvatus ja perheasiat, hiippakunnat, seurakunnat ja Kirnu-järjestöt. 8.7 Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy SLK on suurin Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n osakkeenomistaja. Yhtiön toimintaa johtaa hallitus, johon SLK nimittää kolme kuudesta jäsenestä sekä puheenjohtajan. Kustannustoiminta perustuu strategiaan, jonka määrittelyssä hallituksella ja SLK:n nimeämillä jäsenillä on keskeinen rooli, joten kustannustoiminta kokonaisuudessaan on SLK:n linjausten mukainen. Erityisesti lastenkirjat ja seurakuntien kasvatustyön materiaali tukevat suoranaisesti SLK:n työtä. Muita kustantamisen alueita ovat muu seurakunnallinen materiaali, yleinen kirjallisuus ja oppimateriaalit, joiden osuus kasvaa opetussuunnitelmauudistuksen vuoksi tulevina vuosina. SLK toimii osakeyhtiön kanssa samoissa toimitiloissa, ja yhteistyötä tehdään julkaisujen, henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, tietojärjestelmien ja asiakaspalvelun osalta. Järjestöjen yhdistyessä näiden toimintojen toteutus sovitaan uuden konsernin kokonaisuudessa. 8.8 Yhteiskunnalliset yhteistyötahot Valtakunnallisten palvelujärjestöjen ryhmään sijoitettu SLK saa vuosittaisen toiminta-avustuksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Järjestön toiminta liittyy lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan sekä lapsen oikeuksien sopimukseen. Pääsihteeri on Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen, ja SLK:n edustaja on myös liiton ehkäisevän työn neuvottelukunnassa. Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyhankkeessa ovat mukana yhteiskunnallisista järjestöistä Lastensuojelun Keskusliitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Invalidiliitto ja Yhteiset Lapsemme. Opetushallituksen ja alakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä mm. Virsivisan ja Lastenkirkko.fi-palvelun osalta. SLK osallistuu yhteistyökumppanina Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin - jatkohankkeeseen. Pakolaistyön osalta yhteyksiä solmitaan Suomen Pakolaisapu ry:hyn. 8.9 Kansainväliset yhteydet SLK osallistuu pohjoismaiseen pyhäkouluyhteistyöhön ja lähettää edustajansa vuosittaiseen kokoukseen. Euroopan kristillisen kasvatuksen ECCE-konferenssi pidetään Lontoossa, ja SLK lähettää sinne edustajiansa. Näissä yhteyksissä kehitetään erityisesti lasten kasvuun ja spiritualiteettiin liittyviä asioita. Viron kirkkoon ja kirkollisiin järjestöihin pidetään yhteyttä neuvottelujen ja koulutustoiminnan merkeissä. Reformaation teemavuoden valmisteluun saadaan kansainvälisiä virikkeitä erityisesti Saksasta. 9 HENKILÖSTÖ Järjestön 10 työntekijästä vuoden 2015 osa-aikaeläkkeellä ollut työntekijä jää eläkkeelle vuoden 2016 alussa. Kiristyneen taloustilanteen vuoksi tehtävä jätetään toistaiseksi täyttämättä; työnjaosta ja välttämättömien tehtävien hoitamisesta vuonna 2016 sovitaan olemassa olevan henkilöstön kesken. Uuden järjestön muotoutuminen antaa mahdollisuuden katsoa kokonaisuutta uudella tavalla ja mahdolliset henkilöstölisäykset voidaan kohdistaa oikeisiin kohtiin. Vuoden 2016 aikana kehitetään yhdistyvien järjestöjen henkilöstön yhteistyötä ja valmistaudutaan uuteen tilanteeseen. Työpaikkakokous pidetään kerran kuukaudessa. Tiimit, kouluttajakokous, viestintäryhmä ja lehtien toimitukset kokoontuvat säännöllisesti. Sisäistä tiedonkulkua hoidetaan Intranetin ja Yammerin avulla. Henkilökunnan virkistys- ja tyky-toimintaa järjestetään yhdessä Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:n kanssa. Työntekijöiden työterveydenhoidosta on sopimus Diacor Oy:n kanssa. Henkilökunnan hyvinvointia tuetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä. 10 HALLINTO Vuosikokous pidetään toukokuussa. Tavanomaisten asioiden lisäksi käsitellään ensimmäisen kerran järjestöjen yhdistymistä. Yhdistymistä käsitellään toisen kerran ylimääräisessä vuosikokouksessa vuoden loppuun mennessä. Järjestöjen yhdistyminen toteu- 10

tetaan teknisesti siten, että SLK vaihtaa nimensä ja sääntönsä ja valitsee uudet yhdistymissopimuksen mukaiset hallintoelimet. Vanhalla johtokunnalla on keväällä ainakin kolme kokousta, joista yksi yhdessä neuvottelukunnan kanssa. Syksyn osalta päätökset tehdään ja hallintoelimet kutsutaan koolle uuden järjestön yhdistymissopimuksen mukaisesti. 11 TALOUS SLK:n tulot muodostuvat kolehdeista, jäsenmaksuista ja omasta varainhankinnasta. Avustuksista merkittävin on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä yleisavustus, jota anotaan vuodelle 2016 260 000 euroa. Kirkkohallituksen myöntämän virallisen kolehdin tuotoksi arvioidaan 90 000 euroa. Harkinnanvarainen suosituskolehti musiikkikasvatukselle tuottanee 20 000 euroa. Kirkkohallitukselta saataneen Järki-avustusta 68 000 euroa. Summa pitää sisällään 10 000 euron kompensaation neuvottelupäivärakenteen muutoksesta. Varsinaisen toiminnan merkittävimmän osan muodostavat koulutustoiminta, jonka tuotot ovat seurakuntien taloustilanteen vuoksi laskeneet. Myös valtakunnallisten neuvottelupäivien järjestämisessä tapahtunut sopimusmuutos näkyy laskuna vuodelle 2016 budjetoitavassa koulutusmyynnissä. Vuodelle 2016 kurssimaksutuotoiksi budjetoidaan 205 000 euroa. Jäsenmaksuja kertynee 68 000, vuokratuottoja 99 600 euroa ja sijoitustoiminnan muita tuottoja 30 750 euroa. Julkaisukorvauksia lehdistä ja kirjoista on budjetoitu 46 000 euroa. Järjestön menoeristä suurin on henkilöstömenot, joihin on varattu yhteensä 558 700 euroa. Järjestön talous on vakaalla pohjalla, mutta tulojen pienenemisen vuoksi on vähennettävä myös menoja mm. henkilöstörakenteen osalta. Vuoden 2015 lopussa eläkkeelle siirtymisen takia vapautuvaan kouluttajan osa-aikaiseen tehtävään ei tällä hetkellä palkata uutta henkilöä. Vuoden 2016 aikana on tehtävä taloutta koskevat valmistelut kirkollisten kasvatuksenalan järjestöjen yhdistymistä varten. Talousarviossa on varattu fuusion valmisteluun yhteensä 33 000 euroa. Tästä 13 000 euroa on budjetoitu tiedotustoiminnan ja viestinnän kuluihin ja keskustoiminnan muissa kuluissa varattu taloushallinnon ja järjestelmien sekä muihin fuusion valmisteluun liittyviin kuluihin. 11