KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LINJA-AUTOASEMA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.2.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 664 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE KUOHUNLAHTI KORTTELIT 10c ja siihen liittyvät katualueet KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Tampereentien varsi Kaavamuutoksen paikka VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 2007 KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖ- PALVELUKESKUS
LÄHDEMATERIAALI Keskustan osayleiskaavan selvitykset: Keskustan rakennettu ympäristö, Teija Ahola 2009 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Linja-autoaseman ja uimahallin kortteleiden kaavamuutoshankkeet ovat olleen erikseen ja yhdessä käsittelyssä useaan otteeseen v. 2007 jälkeen. Molempia kortteleita koskenut asemakaavaluonnos oli nähtävillä v. 2012 lopussa. Kunta hyväksyi yhteistyösopimuksen alueen kehittämisestä rakennusliike SRV:n kanssa v. 2015, jolloin kohteeksi rajattiin pelkkä linja-autoaseman kortteli. Asemakaavaehdotus tuli käsittelyyn vuoden 2015 lopulla. 2.2 Asemakaava Keskustan osayleiskaavan tavoitteet ja Tampereentien ympäristökuvan hallitsemiseksi ja jalankulun edellytysten parantamiseksi laadittu kehittämisvisio on ollut asemakaavan suunnittelun lähtökohtana. Asemakaavan mukaisesti nykyisen linja-autoaseman laiturit ja liikekiinteistö puretaan ja korvataan uusilla V-VI-kerroksisilla asuinkerrostaloilla ja liiketiloilla. Linja-autojen lähtölaiturit rakennetaan Tampereen tien puolelle. Henkilöautopaikoitus osoitetaan rakennettavaksi maan alle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttamisvastuussa rakentamisessa ovat kunta ja rakennusliike SRV, jonka on tarkoitus aloittaa purkaminen linja-autoaseman korttelissa v. 2016 ja rakentaminen v. 2017. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
Alue on osa kunnan ydinkeskustaa. Tampereentien itäpuolisen alueen liikennejärjestelyt ja rakennuskanta ovat peräisin pääosin 1970-luvun alusta. Alue on osa kivikeskustaa, jolle ovat tyypillistä betonin ja punatiilen käyttö, runsaat katu- ja pysäköintialueet ja vähäinen vihreys. Luonnonympäristö Alueella ei ole alkuperäistä luontoa. Läheinen Kirkkojärvi on arvokas lintuvesi, joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. Alue on harjun reunavyöhykettä, jossa kantava ja kantamaton maapohja vuorottelevat. Kirkkojärven Natura-alueen rajaus ja Kylä-Aakkulan kivikautinen asuinpaikka. Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu ydinkeskustan eteläreunaan. Kävelyetäisyydellä sijaitsevat tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut ja julkisen liikenteen yhteydet. Keskustan osayleiskaavan rakennetun ympäristön selvityksessä alueelta ei löytynyt erityisiä arvoja. Linja-autoaseman liikerakennus on valmistunut 1980-luvun alussa. Keskustan alueella on muutoin kulttuurihistoriallista arvoa. Lähiympäristön arvokkaimmat kohteet ovat kirkko ympäristöineen ja vanha hautausmaa. Keskustan rakennuskanta on viimeksi inventoitu yleiskaavaa varten v. 2009. Tampereentien länsipuolella on 1700-luvulla rakennettu kivikirkko ja siihen liittyvä arvokas kulttuurimaisema Kangasalantien varressa. Kirkko ympäristöineen on maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Muita lähiympäristön arvokkaita rakennuksia ovat Kangasalantien varressa sijaitsevat KOP:n entinen toimitalo 1950-luvulta, kunnanvirasto 1930-luvulta, valtion virastotalo 1960-luvulta ja Kangasala-talo 2010-luvulta. Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita rakennuksia.
Alueen kaakkoispuolella on kivikautinen asuinpaikka (Kylä-Aakkula), jonka rajaus on tutkittu uimahallin kaavaa laadittaessa. Se ei ulotu korttelialueille. Tampereentie on keskustan kokoojakatu, jonka nopeudet ovat alhaisia ja meluvaikutus vähäinen. Maanomistus Kunnan maaomaisuus on merkitty vihreällä. Osa linja-autoaseman kiinteistöstä sijaitsee yksityisellä maalla. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (2007) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi merkinnällä C.
Maakuntakaavaote Tampereen kaupunkiseudulle on v. 2014 lopussa valmistunut rakennesuunnitelma, joka ohjaa kuntien yhdyskuntarakenteen hallintaa ja yleiskaavoitusta. Suunnitelman tavoitteena on mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, mikä luo edellytykset joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuuden lisäämiselle ja asukkaan kannalta toimivan arkielämän muodostumiselle. Kangasalla pyritään tehostamaan asutusta erityisesti julkisen liikenteen laatukäytävien päätepysäkkien läheisyydessä.
Keskustan osayleiskaava 2010. Lainvoimaisen keskustan osayleiskaava mukaan linja-autoaseman alue on osoitettu keskustarakentamiseen. Alueen kautta on osoitettu kävely- ja pyöräilyreitti Pikkolasta Huutijärven suuntaan. Muutoskohde Ote kaavayhdistelmäkartasta Alueella on voimassa 1970-luvun alussa laadittu asemakaava, jossa kortteli on osoitettu linjaautoasemaa varten.
Keskustan paikoitusselvitys on käynnistetty keväällä 2012 kartoittamalla paikoituksen nykytilanne. Selvityksen mukaan alueella on vähän paikoitusongelmia, joskin ruuhkaisimpina aikoina saattavat lähinnä toria olevat paikat käydä vähiin. Tampereen kaupunkiseutu on laatinut keskustabarometrin, jonka avulla on selvitetty seudun keskusten nykytilannetta, sen vahvuuksia ja heikkouksia. Suunnittelualueen osalta on asukaskyselyssä saatu paljon kielteistä palautetta linja-autoaseman fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Kangasalan keskustan kehittämisestä pidettiin kunnan yhdessä Uusi kaupunki kollektiivin kanssa järjestämä työpaja, jossa oli aktiivisesti mukana kuntalaisia, yrittäjiä, kiinteistönomistajia ja kaupunkikehittäjiä. Työpajan eräänä kohteena oli torin alue. Siinä on pyrkimyksenä liikenteen rauhoittaminen mm. läpiajo poistamalla ja kävelyn edellytysten parantaminen. Torin rajaamista edelleen pidettiin edelleen tärkeänä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu keskustan maankäytön kehittämiselle asetetuista tavoitteista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty kunnan ja yhteistyökumppanin aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Alueen toiminnanharjoittajat
Kunnan hallintokunnat (rakennus- ja ympäristövalvonta, vapaa-aikatoimi, yhdyskuntatekniikka) Palo- ja pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto Elisa, Elenia, Kangasalan Vesi -liikelaitos Viranomaiset (Pirkanmaan ely-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo) Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Uimahallin korttelin asemakaavaluonnoksesta v. 2007 saatiin kunnan hallintokunnilta runsaasti lausuntoja, joissa korostuivat alueen liikennejärjestelyt, kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus ja eritoten alikulun rakentaminen Tampereentien ali. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä v. 2012 lopussa. Siitä saatiin seuraavat kommentit: Rakennusvalvonta 18.2.2013 Rakennusvalvonnalla ei ole huomauttamista. Yhdyskuntatekniikka 13.2.2013 Linja-autoaseman kiertoliittymän puoleinen aluevaraus on esitetty katualueelle, jolla sijaitsee sadevesiviemäri. Ympäristöterveysvalvonta 28.1.2015 Hulevesien johtamiseen alueelta tulee kiinnittää erityistä huomiota jo todettujen ongelmien vuoksi. Rakentamisessa tulee noudattaa radonturvallista rakennustapaa. Kangasalan Vesi liikelaitos 24.1.2015 Muutosalueen vesihuoltolinjat ovat tavanomaista syvemmällä, noin 4,5 m maan alla, minkä vuoksi korjaustyöt vaativat paljon tilaa. Linjojen siirtäminen on huomattavan kallista ja hidasta. Mahdolliset muutokset eivät saa aiheuttaa kustannuksia Kangasalan Vedelle. Pirkanmaan ELY-keskus 4.2.2015 Viranomaisneuvottelussa tuotiin esille meluselvityksen tarve ja sen huomioon ottaminen kaavaratkaisussa. Meluselvitystä ei ole liitetty kaava-aineistoon. Esitettyjen meluntorjuntatoimien riittävyyttä ei näin ollen voi arvioida. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia suunnitelma hulevesien käsittelystä viranomaisneuvottelussa sovitulla tavalla. Kaavoitettavan alueen suhdetta kirkkoon on hyvä kuvata ja lisäksi tulee arvioida suunnitelman vaikutuksia kulttuuriarvoja sisältävään taajamakuvaan. Pirkanmaan maakuntamuseo 4.3.2015 Suunnitelmassa esitetty ympäristöään tehokkaampi kerrostalorakentaminen tekee taajamasta kaupunkimaisemman. Suunnittelualueella ei ole erityisiä rakennetun ympäristön arvoja, mutta kaavan vaikutusalueella niitä on runsaasti, kuten Kangasalan kirkon valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö ja Liuksialan-Tiihalan maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Olevat tiedot vaikutusalueen rakennetun ympäristön arvoista tulee esittää aineistossa asianmukaisesti ja ottaa huomioon kaavan vaikutuksia arvioitaessa. Kaavan maisemallisia vaikutuksia tulee arvioida riittävin havainnekuvin. Linja-autoliitto ja Matkahuolto 29.1.2013 Laituripaikkojen määrä tulisi olla kuusi, jotta liikenne sujuisi turvallisesti. Pienetkin aikatauluviiveet ruuhkauttavat laiturikenttää. Rahtiliikennettä varten tarvitaan katettu laituri, jota pitkin rahtikärryllä voi kuljettaa tavaraa bussista matkahuoltoon. Myös noutaville asiakkaille tulee varata lastaustila. Linja-autojen ja taksien liikennöinti tulee eriyttää omille alueilleen. Kiinteistö Oy Kangasalan Liikekeskus 18.12.2015
Ratkaisut ovat oikeansuuntaisia ja keskustan kehittämisen kannalta hyviä. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon hulevesien tehokas poistaminen ja pysäköinnin kehittäminen koko keskustan alueella. Saadun palautteen vaikutus suunnitelmaan: Linja-autolaiturin jäsentely alueella on ratkaistu uudelta pohjalta yhdessä seutuliikenteen asiantuntijoiden kanssa. Takseille osoitetaan odotusalue viereiseltä yleiseltä paikoitusalueelta. Rakentaminen on tehokasta ja edellyttää paikoituksen sijoittamista maan alle. Alueen vesihuolto ja hulevesijärjestelmä joudutaan uusimaan hanketta toteutettaessa kustannuksia kaihtamatta. Uimahallin kortteli luonnoksessa esiintyneine korkeine torneineen jää kaavasta pois, minkä vuoksi maisemalliset vaikutukset kohdistuvat huomattavasti suppeammalle alueelle, lähinnä kirkon ympäristöön. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on pidetty v. 2013. Siinä sovitun mukaan kaavan tulee vastata meluselvityksen mallia ja tuloksia. Kulttuuriympäristöstä ja maisemasta tulee laatia asianmukainen selvitys (arvot ja ominaispiirteet). Erityisesti tulee huomioida kirkon ympäristö. Laajempiakin maisemavaikutuksia tulee tarkastella, koska tarkoituksena on tuoda alueelle suhteellisen korkeaa rakentamista. Kirkko tulee näkyä 3D-mallissa. ELY-keskus ei osallistu Tampereentien alikulun kustannuksiin. Hulevesien käsittely tulee liittää toteutukseen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueesta pyritään saamaan toiminnoiltaan ja miljööltään 30000 asukkaan keskusta vastaava. Rakentamisen tavoitteena on saada lisää liiketilaa ja asuntoja. Linja-autoaseman säilyttäminen torin reunalla on suunnittelun lähtökohta. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen etuisuusasemaa korostetaan liikenneratkaisuissa. Rakentamisella pyritään rajaamaan torialueen julkista ulkotilaa nykyistä rakentamista selvemmin. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Linja-autoaseman korttelin asemakaavan valmisteluvaiheessa laadittiin vaihtoehtoisia kehitysvisiota myös linja-autoaseman liikekiinteistön säilyttävästä lähtökohdasta.
Vuoden 2012 suunnitelmassa torin laitaa reunusti kaksikerroksinen liikerakennus ja Tampereentietä kaksi VI-kerroksista asuinrakennusta. Uimahallin kortteliin oli osoitettu asuinrakentamista runsaammin. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan valmisteluaineiston käsittely kaavoituslautakunnassa 13.11.2012 Luonnos nähtävillä 2012 lopulla Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 10.11.2015 Asemakaavaehdotus nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen ympäristölautakunnassa. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava mitoitetaan noin 80 uudelle asunnolle ja 500 neliölle liiketilaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kunnan uudeksi sisääntulotieksi on muodostunut Tampereentie, jonka ympäristökuva on kehittynyt pikkuhiljaa 1980-luvun alusta lähtien. Uudisrakennukset ovat osittain suuntautuneet toisaalle. Ympäristökuvan ohjaamiseksi on laadittu kaupunkikuvallinen tavoitesuunnitelma, jolla pyritään yhtenäistämään kadunvarren rakentamista ja luomaan sille keskustamaista ilmettä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Linja-autoasemalle osoitetaan alue, jolle on tarkoitus sijoittaa onnikoiden lähtölaiturit torin länsipuolelle Onnikkatien varteen. Matkahuollon tilat sijoitetaan liikerakennukseen, joka sijoittuu purettavan liikekiinteistön paikalle. Lisäksi kortteliin osoitetaan viisi- ja kuusikerroksisten asuin- ja liikerakennuksen rakennusaloja Tampereentien ja torin puolelle. Korttelin rakennusoikeudeksi merkitään asunnoille 7790 ja liiketiloille 530 m 2. Liiketilat tulee sijoittaa torin puoleiseen maantasokerrokseen. Liiketilojen huoltoyhteys järjestetään linja-autojen laiturialueen kautta. Paikoitus on sijoitettava maan alle. Kulku paikoitukseen osoitetaan Myllystenpohjantien kautta.
Muut alueet Kaavalla tuetaan keskustan kävelyalueen kehittämistä. Kaavalla jatketaan virastotalolta alkavaa pohjois-eteläsuuntaista yhteyttä, joka kulkee tulevan kulttuuritalon itäpuolelta torin kautta linja-autoasemaa sivuten kohti uimahallia, ja jatkuu tästä myöhemmin Tampereentien alikulun kautta päivittäistavarakaupalle ja edelleen Pikkolan koulu- ja liikuntakeskuksiin ja hautausmaan pohjoispuolitse itään Huutijärven keskustaan. Tampereentien ja Myllystenpohjantien ratkaisut säilyvät nykyisellään. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava eheyttää ja tiivistää keskustan maankäyttöä. Ydinkeskustan asukasluvun ja kaupallisten palveluiden lisääminen luo edellytyksiä keskustan elinympäristön kokonaisvaltaiseen parantamiseen ja tukee olevien julkisten palveluiden ja torin toimivuutta. Tampereentie on keskustan uusi sisääntuloväylä, jonka ympäristön kehittäminen on alkanut vasta kolmekymmentä vuotta tien valmistumisen jälkeen. Kaava mahdollistaa ympäristökuvan kehittämisen yhtenäiseksi ja keskustan pääväylän luonnetta kuvaavaksi. Tampereentien itäpuolelle muodostuu yhtenäinen rakennetun alueen rivistö, jonka vastapainona on tien länsipuolen puistomainen kirkkomaa. Kirkon kaupunkikuvallisesti keskeistä asemaa myös Tampereentien katukuvassa voidaan korostaa poistamalla näkymiä haittaavaa puustoa. Uudisrakentamisella ei ole vaikutuksia Kangasalantien ympäristökuvaan tai sen kulttuurihistoriallisten arvokkaisiin rakennuksiin. Kangasalantien matalammasta rakentamisen tavasta poiketen vallitsevaksi kerrosluvuksi Tampereentien varrella on valittu VI. Koska Tampereentien muodostaa kokonaan oman, uuden kaupunkikuvallisen elementin, ratkaisu ei vaikuta keskustan vanhan pääraitin ilmeeseen ja ratkaisuihin. Kerrosten määrää olennaisempi on keskustamaisen korttelirakenteen muodostuminen. Torin suunnalle rakennukset ovat V-kerroksisia, mikä vaikuttaa torin tilallisuutta parantavasti. Torin ympärillä on tällä hetkellä II-IV-kerroksista rakentamista. Rakentaminen ei vaikuta Tiihalan-Liuksialan kulttuurimaisemasta keskustaa kohti avautuviin näkymiin. Sen sijaan uudisrakennukset näkyvät valtakunnallisesti arvokkaasti Kirkkoharjun näkötornin kulttuurimaisemasta. Rakentaminen ei poikkea merkittävästi keskustaan 1970- luvulta lähtien rakennetuista kerrostaloista korkeudeltaan tai ilmeeltään. Uusi toiminta lisää keskustan liikennettä, ei kuitenkaan merkittävästi. Liikenneturvallisuutta parannetaan muodostamalla keskustaan jalankuluvyöhyke. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Korttelin hulevedet johdetaan Kirkkojärveen. Kuohunlahden rannalle on vastikään rakennettu imeytysalue, jonka avulla hulevesien laatua voidaan parantaa ennen niiden purkamista vesistöön. Keskusta antaa parhaat lähtökohdat julkisen liikenteen käyttämiseen julkisten palveluiden ja liiketilojen saavuttamiseksi. Paikka on luontoon kohdistuvien vaikutusten osalta edullinen. Sosiaaliset vaikutukset Keskustan palveluiden ja jalankulkuympäristön kehittäminen lisää koko keskustan elinkelpoisuutta. Sekä uusien että vanhojen asukkaiden arkielämä helpottuu ja liikkuminen käy turvalliseksi. Myös sosiaalinen turvallisuus voi lisääntyä. Vaikutukset elinkeinoelämään Keskustatoimintojen sijoittuminen alueelle tukee kunnan keskustan kehittämispolitiikkaa ja antaa liike-elämälle kehittämismahdollisuuksia. Keskustan kehittäminen on kokonaisvaltainen ratkaisu, jossa monien yksittäisten hankkeiden toteutuminen yhdessä saa aikaan merkittävän muutoksen. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat jo toteutunut päivittäistavarakauppa, tori, uimahalli, kirjasto, kulttuuritalo ja pääkadun muutos ja nyt suunnitteilla oleva linja-autoaseman parannus, lisäasutus ja liiketilat. Yhden hankkeen toteutumatta jääminen todennäköisesti vaikuttaa myös muiden toteutettavuuteen.
Hankkeella on merkittäviä myönteisiä talousvaikutuksia. Uudisrakentaminen edellyttää olevien liike- ja palvelutilojen purkamista. Osa yrittäjistä on luopumassa elinkeinostaan, osa on jo siirtynyt uusiin tiloihin. Väliaikaistiloissa toimineet nuorisotilat on sijoitettava uuteen paikkaan, mutta yhtä keskelle ne on vaikea saada sopimaan. Koska suuri osa rakentamisesta sijoittuu kunnan omistamalle alueelle, rakentamisesta saatava taloudellinen hyöty voidaan ohjata hyödyntämään kaikkia kuntalaisia eri tavoin. Alueelta poistuu purkamisen myötä taksiasema. Taksiautoille voidaan osoittaa sijoitus viereiseltä paikoitusalueelta ja taksiautoilijoille tilat liiketiloista. 5.5 Kaavamerkinnät Alueen rakentamisen tapaa ohjataan lähiympäristön laatua koskevilla määräyksillä. 5.6 Nimistö Linja-autoasema on vain osa korttelin toimintoja. Laiturialueelle on osoitettu la-merkintä, joka tarkoittaa matkustajaliikenneterminaalia. Kaavasta poistuu Kirkkojärventien katualue. Kirkkojärventien nimi siirretään alueelle johtavan kadun nimeksi Kalmistontien sijaan.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen on mahdollista käynnistää kaavan saatua lainvoiman.. 6.3 Toteutuksen seuranta Liikennejärjestelmän toimivuus, kaupunkikuva. KANGASALA 8.2.2016 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen