SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE

Vastaanottaja Ylöjärven Vesi Asiakirjatyyppi Urakkarajaliite Päivämäärä 10.4.2016 Viite 1510022118 SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE Päivämäärä 10.4.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jukka Jokihaara Markku Filatov Risto Mäki Urakkarajaliite Viite 1510022118 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

TOIVAKAN KUNTA JÄTEVEDENPUHDISTAMON LAAJENNUS JA SANEERAUS URAKKARAJALIITE SISÄLTÖ 1. HALLINTOJÄRJESTELYT 1 1.1 Työmaan hallinto 1 1.2 Informointivelvollisuudet 1 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta 1 1.4 Asioiden kirjaaminen 2 1.5 Työaikataulu 2 1.6 Suunnitelma-aikataulu 2 1.7 Varauspiirustukset 3 1.8 Piirustusten jakelumenettely 3 1.9 Kokeet ja mallit 4 2. TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 4 2.1 Rakennusalue 4 2.2 Työaikaiset rakenteet 4 2.3 Työaikaiset asennukset 5 2.4 Rakennusvälineet 5 2.5 Telineet ja suojarakenteet 5 2.6 Mittaukset 5 2.7 Nostot ja siirrot 6 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto 6 2.9 Työmaahuolto 6 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta 6 2.11 Rakennusaikainen käyttö 7 3. TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT 7 4. TYÖMAAN LAATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 7 4.1 Työmaan laatusuunnitelma 7 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma 8 5. VASTAANOTTO 8 5.1 Yleistä 8 5.2 Vastaanoton dokumentointi 9 5.3 Vastaanoton kuvaus 9 5.4 Rakentamisen ja asennustyön tarkastukset 9 5.5 Käynnistystä edeltävät toimenpiteet 11 5.6 Prosessin käynnistys ja tuotannollinen koekäyttö 15 5.7 Vastaanoton valmistelu 16 5.8 Vastaanottotarkastus 17 5.9 Vastaanoton aikataulu 17 5.10 Vastaanoton urakkarajat 18 6. KÄYTTÖÖNOTTO 18 6.1 Luovutusasiakirjat 18 6.2 Käytönopastus 20 6.3 Takuuajan toimenpiteet 20 7. URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET 20 7.1 Yleistä 20 7.2 Varaukset 20 7.3 Jälkipaikkaus 21 7.4 Laitteiden merkinnät 21 7.5 Pääurakoitsijan yleiset velvoitteet 21 7.6 Pääurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista 24 7.7 IA-urakoitsijan työt ja velvoitteet sekä velvoitteet pääurakasta 24

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (1 /24) 1. HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE 1998 4) urakoitsija, myöhemmin pääurakoitsija, on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii myös VNa 205/2009 mukaisena päätoteuttajana, jolla on vastuu rakennustyön turvallisuudesta. Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty työmaalla toimivat tilaajan ja eri urakoitsijoiden henkilöt sekä näiden valtuudet. Rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelman kohdassa 12. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua muiden osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin kuin työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat asentavat hankintaansa kuuluvat asennukset ja laitteet sovitun asennusjärjestelyn mukaisesti. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä (rakennus)aputöitä sekä toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistämiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan. Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (2 /24) Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. 1.4 Asioiden kirjaaminen Työmaapäiväkirjaan merkitään päivittäin mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt sekä muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että ne toimivat rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana ellei tarkastusasiakirjaa pidetä erikseen. 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa ja laatia urakkaohjelman kohdan 4.2 mukainen työaikataulu. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikka, aika -kaavion avulla siten, että siitä voidaan seurata töiden etenemistä kriittisille töille on riittävät häiriöpelivarat työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus aikataulussa on varaa urakoitsijan oman työn tarkastukselle. Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien kuten rakennus-, tuotanto-, koneisto- ja asennussuunnitelmien laatiminen rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt ja urakoiden ajankohdat tulee esittää yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisten osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoitsijoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen koneisto-, LVI-, sähkö- ja automaatiourakan osalta teknisten järjestelmien osatarkastukset ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta säätöön, viritykseen, koekäyttöön ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset malliasennusten ja tilojen valmistuminen. Koekäyttöön, vastaanottoon ja käyttökoulutukseen liittyvistä toimenpiteistä laaditaan erillinen, kohdan 5 mukainen, täydentävä aikataulu, jossa on esitetty eri osapuolten valmiusvaatimukset aikataulun toteutumiselle. Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsijat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisesti ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokousten yhteydessä. 1.6 Suunnitelma-aikataulu Pääurakoitsija laatii alustavan suunnitelma-aikataulun. Muut urakoitsijat täydentävät pääurakoitsijan aikatauluehdotusta. Suunnitelma-aikataulun sisältö ja aikataulun laadintaperusteet käydään alustavana lävitse rakennuttajan kanssa ennen työaikataulun hyväksymistä.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (3 /24) Suunnitelma-aikatauluun merkitään ainakin seuraavat ajankohdat: varauspiirustusten kiertoajat asennus- ja muiden suunnitelmien laadintaa varten tarvittavien lähtötietojen toimitusajat asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille eri osa-alueiden pääsuunnittelijan hyväksymisaika urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen toimituksiin liittyvät suunnitelmakatselmukset (katselmukset sovitaan urakkasopimusneuvotteluissa) Suunnitelmakatselmukset suoritetaan rakennuttajan/pääurakoitsijan johdolla. Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajan tarve. Suunnitelma-aikataulun tultua hyväksytyksi eri osapuolet toimittavat piirustusluettelot, jo laadituista sekä laadittavista piirustuksista, aikatauluun sidottuna, työmaalle. 1.7 Varauspiirustukset Piirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan johdolla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat tai muut toimittajat tarkastavat ja merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustukset tarvitaan tuotannossa. Varauspiirustusten laadinnassa noudatetaan rakennesuunnittelijan laatimaa ohjetta. 1.8 Piirustusten jakelumenettely Sähköisessä muodossa käsiteltävissä ja/tai siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa yleisesti käytettyjä ohjelmisto- ja piirustusformaatteja, kuten esim. dwg, AutoCAD pdf, Adobe Acrobat doc, MS Word xls, MS Excel Pääurakoitsijan tulee valvoa, että eri osapuolet toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti ja että piirustusten oikeellisuus säilyy sähköisessä tiedonsiirrossa. Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat Rakennuttajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu sovitaan urakkasopimusneuvotteluissa. Kaikki piirustukset toimitetaan työmaalle valvojan kautta. Valvoja luovuttaa piirustukset rakennuttajan kanssa sopimussuhteessa olevalle urakoitsijalle kuittausta vastaan. Urakoitsijan asennus- ja työsuunnitelmat Urakoitsijalta tulevien asennussuunnitelmien hyväksyttäminen ja jakelu sovitaan urakkasopimusneuvotteluissa. Urakoitsijalta tulevat suunnitelmat on esitetty kunkin alan työselostuksessa. Urakoitsijalla edellytetään olevan käytössään suunnitelmissa esitetty ammattikirjallisuus, esim. RT-kortisto, betoniyhdistyksen ja RIL:n julkaisut sekä voimassaolevat standardit. Urakkasopimuksen liitteenä olevien urakkatarjouspyyntöasiakirjojen piirustusten esittämät ratkaisut tulee soveltaa muihin vastaaviin kohtiin. Suunnittelija ei esitä kaikista yksityiskohdista erillisiä suunnitelmia.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (4 /24) Työ toteutetaan hyvän rakennustavan mukaan ja työn laatutaso on normaali erillisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Piirustusten jakelukustannuksista vastaa piirustusten luovuttaja. 1.9 Kokeet ja mallit Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. Suoritettavaksi määrätyistä koestuksista, mittaustuloksista, valmistustarkkailusta tms. jotka asiakirjoissa on erikseen esitetty, tulee toimittaa tulokset työselostuksien määrittelemässä muodossa. Urakoitsijan mallisuoritukset Yksittäistä urakkaa koskevat mallisuoritukset on esitetty kunkin alan työselostuksessa. Eri urakoitsijan yhteisiä suorituksia koskevat tiedot ks. kohta 7. Tutkimukset Suoritettavat tutkimukset on määrätty kunkin alan työselostuksessa. 2. TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön rakennusalueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto ja työalueille. Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat ja niistä laaditaan pöytäkirja. Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi ja hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisilla. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennusten käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. 2.2 Työaikaiset rakenteet Pääurakoitsija pystyttää työmaahuoltorakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varasto- yms. tilat omia ja muiden urakoitsijoiden sekä rakennuttajan tarpeita varten. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija. Pääurakoitsija varaa ja vastaa kustannuksista työmaarakennuksista sivu-urakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät, lukittavat, lämpimät ja kylmät varastotilat rakennusalan työehtosopimuksen tasomitoituksen sekä SFS-standardin tilamitoituksen täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu- ja WCtilat. Tilojen mitoitus tulee olla suhteutettu työaikataulun perustana oleviin henkilömääriin Lisäksi pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoille toimistotilat. Pääurakoitsija varaa rakennuttajalle ja valvojille:

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (5 /24) lukittavaa toimisto-, ruokailu- ja WC-tilaa ( 12 m 2 ) kalusteineen (sis. minikeittiö tms.). Tila varustetaan hyväkuntoisilla ja kaikin puolin ehjillä tehdasvalmisteisilla toimistokalusteilla Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoita ja alihankkijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. 2.3 Työaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmitys- sekä puhelinlaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: kaivantojen kuivanapidosta ja tarvittaessa pohjaveden hallinnasta valuma- ja vuotovesien hallinnasta työmaalle tarvittavan veden toimittamisesta (tilaaja osoittaa pääurakoitsijalle paikan nykyisellä laitoksella, mistä urakoitsija saa veden) työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä työmaa-alueen ja -rakennusten yleisvalaistuksesta rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten. Pistorasioita, 3-vaihe/16A, tulee olla kohtuullisella (noin 20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista. Mikäli olemassa olevia asennuksia käytetään hyväksi työmaasähköjakeluun, niin jakeluverkon suunnittelusta ja muutostöistä työmaasähkökäyttöön ja palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon vastaa pääurakoitsija kustannuksellaan kotimaan tietoliikenneyhteyksiä varten yhden puhelimen asentamisesta yhteisesti muiden urakoitsijoiden käyttöön työtä koskevissa asioissa sekä yhden puhelimen asentamisesta rakennuttajan valvonnan käyttöön sähköpostiyhteydet työmaalle Pääurakoitsija vastaa em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen. 2.4 Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. 2.5 Telineet ja suojarakenteet Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii tarvitsemansa nostimet, kuten saksilava- ja nivelpuominostimet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytössä. 2.6 Mittaukset Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (6 /24) 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden työturvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista, ellei sitä ole erikseen osoitettu pääurakoitsijan velvoitteeksi. 2.9 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta ilmoittamistaan keräyspaikoista eteenpäin. Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteidensä lajittelusta, Vnp n:o 295/97, keräyspisteeseen työmaasuunnitelman mukaan. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työn aikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Pääurakoitsija huolehtii työmaan siivouksesta ja valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja menetelmät ovat asianmukaisia kuten esim. että LVI-suunnitelmassa esitettyjen puhtausluokkaosastoitujen tilojen siivous suoritetaan ohjeiden mukaisesti. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteeseen, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueella. Pääurakoitsija suorittaa loppusiivouksen. Loppusiivous suoritetaan siivousalan normaalin tason mukaan. Siivoukseen sisältyvät mm.: ikkunoiden pesu sisältä ja ulkoa ovien puhdistaminen sisältä ja ulkoa seinien ja kattojen puhdistaminen sisältä ja ulkoa lattioiden puhdistus ja käsittely pinnoitteen toimittajan ohjeen mukaan putkistojen ja laitteiden puhdistaminen sähkö- ja instrumenttilaitteiden puhdistus kaiteiden, portaiden ja tasojen puhdistaminen Sähkö ja vesi urakkaohjelman mukaisesti. Jätevedet voidaan johtaa rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Johtamisessa tulee varautua tilapäiseen pumppaukseen. Pääurakoitsija tekee ja purkaa kaikki väliaikaiset liittymät. 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Työmaa-alueen aluevarastoinnista ja työkohteen lukituksesta vastaa pääurakoitsija. Liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (7 /24) 2.11 Rakennusaikainen käyttö Pääurakoitsijan tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä ao. työselostuksia sekä rakennuttajan ja ao. urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennuksiin asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että laitteiden sähköasennukset ja myös säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin rakennuttajan hyväksymät. pääurakoitsija nimeää laitteiden hoitoa varten rakennuttajan hyväksymän ammattitaitoisen henkilön. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: lämmitys voidaan ottaa käyttöön asennustöiden edistymisen mukaan ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu sekä kanavat ja konehuoneet puhdistettu ilmastointisuodattimien uusimisen ja kojeiden puhdistamisen rakennusaikaisen käytön jälkeen tekee IV-urakoitsija omakustannushintaan pääurakoitsijalle lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja, valaisimista on poistettava pölysuojamuovit valmistajan ohjeiden mukaisesti ennen työnaikaista käyttöä mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, oman ja/tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., tulee hänen kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa. 3. TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT Työturvallisuus ja ympäristöasiat on esitetty erillisessä rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laaditussa Työturvallisuusasiakirjassa. Asiakirjassa on em. velvoitteiden lisäksi kuvattu työmaan ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat. Pääurakoitsijan tulee esittää turvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio työmaan laatusuunnitelmassa. Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) tarkoittama rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja on erillisenä työturvallisuusasiakirjana. Asiakirjassa on em. velvoitteiden lisäksi kuvattu työmaan ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat. Pääurakoitsijan velvollisuutena on ennen kulkuluvan myöntämistä suorittaa jokaiselle työntekijälle perehdytys ja työmaan turvallisuuskoulutus, josta on otettava ja säilytettävä ao. henkilön kuittaus. Työmaan laatusuunnitelmassa on esitettävä perehdytyksen pääasiallinen sisältö. 4. TYÖMAAN LAATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolien toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritetään: tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (8 /24) riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi tuotannonsuunnittelu- ja ohjaustehtävät käytettävät menettely- ja työskentelytavat kosteuden hallinta tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt tiedonkulku ja kirjaukset yhteistyö hankkeen muiden osapuolten kanssa laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen Suunnitelma laaditaan urakkasopimuksen solmimisen yhteydessä. 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm.: materiaali- ja energiatalouden hallinta työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö pölyn, melun ja tärinän torjunta vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen 5. VASTAANOTTO 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä antaa tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat toteutuksen eri vaiheissa yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta. Pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa vastaanottosuunnitelman rakennuttajalle hyväksyttäväksi. Vastaanottosuunnitelmassa määritellään tarkastuskohteet ja vastaanoton aikataulu. Suunnitelmassa todetaan sopimuksen velvoitteet, ohjeet ja määräykset sekä asennuksen aikana tehdyt ja asennustarkastuksessa tehtävät tarkastustoimenpiteet. Suunnitelmassa nimetään tarkastukseen osallistuvat henkilöt, määritellään noudatettavat tekniset asiakirjat ja piirustukset sekä mittaus- ja tarkastusvälineet. Pääurakoitsija toimii tarkastus- ja vastaanottomenettelyn koordinoijana ja esittää tarjouksessaan tehtävään vastuullisen ja riittävän kokemuksen sekä pätevyyden omaavan henkilön. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu siihen liittyviin tehtäviin haluamassaan laajuudessa. Urakoitsijat vastaavat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja kirjaamisesta. Tarkastuksien pöytäkirjat/muistiot lähetetään tiedoksi rakennuttajalle. Urakoitsijat ovat velvollisia osallistumaan myös muita urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Urakoitsijat toimittavat kirjallisen esityksen tarkastuksistaan vähintään viikkoa (1) ennen suoritusta. Pääurakoitsija pitää tarkastuksista kirjaa, joka liitetään työmaakokouksen pöytäkirjaan.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (9 /24) Vastaanottomenettely- ja tarkastustilaisuuksissa tulee eri urakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä sekä urakoitsijoiden tulee asettaa ammattitaitoiset asentajat huolehtimaan asennus- ja säätötoimenpiteistä. Pääurakoitsijan on toimitettava urakoiden vastaanottosuunnitelma tilaajan tarkastettavaksi viimeistään kuukautta ennen vastaanottomenettelyn alkamista. 5.2 Vastaanoton dokumentointi Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle sekä arkistoida ne työmaalla. 5.3 Vastaanoton kuvaus Pääurakoitsija pitää vastaanottomenettelyn tapahtumista listaa, josta ilmenee: aihe, kohde, ajankohta, tulos ja suorittaja, ko. tarkastuslista liitetään työmaakokouksen pöytäkirjaan. Vastaanottomenettelyssä noudatetaan "Vesihuoltolaitosten rakentamisen valvonta- ja tarkastusohjeet, RIL 148 1983" -julkaisua. Vastaanottoa edeltäen suoritetaan seuraavat vastaanottomenettelyn mukaiset toimenpiteet: 5.4 Rakentamisen ja asennustyön tarkastukset 5.5 Käynnistystä edeltävät toimenpiteet 5.6 Prosessin käynnistys ja tuotannollinen koekäyttö 5.7 Vastaanoton valmistelu 5.4 Rakentamisen ja asennustyön tarkastukset Urakoitsija valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä, tarkistetuttava rakennuttajalla ennen tilausta ja toimitusta kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat. Ennakkohyväksyttäminen esitetään suunnitelma-aikataulussa ja aika otetaan huomioon toteutusaikataulussa. Ennakkohyväksymisellä, tarkistuttamisella varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Toimitusten vastaanottotarkastus Toimitusten tarkastus, kirjaus, siirrot, varastoinnit ja suojaukset ovat pääurakoitsijan vastuulla myös rakennuttajan hankintoihin liittyen. Toimituksista pidetään vastaanottopöytäkirjaa, johon liitetään ko. tuotteen rahtikirjat, varastointi- ja asennusohjeet. Vastaanotosta aiheutuvista kustannuksista urakoitsijat sopivat keskenään. Tehdastarkastukset, testit Laite- ja materiaalitarkastukset suoritetaan jo valmistuspaikalla. Laitteistot ja järjestelmät tuodaan asennuspaikalle vasta, kun havaitut viat ja puutteet on korjattu ja laitteistot ja järjestelmät toimiviksi todettu. Kohdetta varten yksilöllisesti valmistettaville sähkö-, ohjaus- ja automaatiokeskuksille on suoritettava tehdastestaus ennen työmaalle toimitusta. Keskusten tehdastestauksessa tarkastetaan tehtyjen kytkentöjen oikeellisuus ja laitteiston yksittäisten komponenttien toiminta. Automaatiokeskusten tehdastestauksessa tarkastetaan vähintään jokaisen tulo- ja lähtöpisteen toiminta. Analogiapisteiden tarkkuus ja lineaarisuus tarkastetaan ja viritetään lähetinsimulaattorilla. Lisäksi tarkastetaan ja simuloidaan ohjelmallisten lukitusten sekä säätimien oikea toiminta.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (10 /24) Sopimusasiakirjojen mukaisen testin valmistuminen (koekappaleet, hitsaussaumojen luokitus, pinnoitteen paksuuden mittaus, tiiviyskoe, kuormituskokeet, koenosto) todetaan silmämääräisesti, tarpeellisin mittauksin tai kokein. Maalaustestit suoritetaan jo valmistuspaikalla ja kaikki esikäsittelyt tarkastetaan ennen pinnoitusta. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa ja tässä liitteessä. Rakenteiden tarkastukset ja asennusta edeltävät tarkastukset Tarkastuksessa todetaan aliurakka- ja urakkakohtaisesti, että edellytykset asennustyön aloittamiseen ovat olemassa. Tarkoituksena on mahdollistaa asennustyön suorittaminen mahdollisimman esteettömästi. Asennuspaikan siisteyteen (rakennusjätteet) on syytä kiinnittää huomiota. Työturvallisuusnäkökohdat on tarkastettava ennen asennuksen alkamista. Työvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta työpiirustusten ja mallitöiden avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. Rakenteiden tarkastukset suoritetaan RIL 148, kohdan B 1.4 mukaan. Tarkastuskohteita ovat mm.: asennuspiirustukset, laitesijoituspiirustukset, rakennustehtäväpiirustukset kaasu- ja vesitiiviiden rakenteiden tiiveydet rakenteiden värähtely allaspohjien, lattioiden, kourujen yms. vaakasuorat osuudet tai oikeat kallistukset lattia-, seinä-, kouru-, yms. betonipintojen laatu toleranssit rakenteissa, joissa on erityisiä vaatimuksia, kuten laitekourut, suodatinpohjat, aukot, altaat, laiteperustukset maanalaisten putkistojen perustaminen ja täyttö läpiviennit kosteuden- ja vedeneritykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset nosto- ja siirtoreitit, väliaikaiset suojaukset Asennustarkastukset Asennustarkastus suoritetaan asennuksen valmistuttua. Tarkastuksessa tarkastetaan, että laitteen tai laitoksen osakokonaisuuden asennus on suoritettu asianmukaisesti (työturvallisuus, huollettavuus) ja sopimuksen ja teknisen erittelyn mukaan. Asennustarkastus tehdään laite- ja tarvittaessa laitteistokohtaisesti silmämääräisenä tarkastuksena. Pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa laitekohtaisen asennustarkastussuunnitelman, jossa määritellään tarkastuskohteet ja -aikataulu. Suunnitelmassa todetaan sopimuksen velvoitteet, ohjeet ja määräykset sekä asennuksen aikana tehdyt ja asennustarkastuksessa tehtävät tarkastustoimenpiteet. Suunnitelmassa nimetään tarkastukseen osallistuvat henkilöt, määritellään noudatettavat tekniset asiakirjat ja piirustukset sekä mittaus- ja tarkastusvälineet. Asennustarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, nousuroiloissa jne. kosteuden- ja vedeneritykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämälävistykset (vesitiivis läpivienti, palokatko) Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille eri suunnitelma-asiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on tehty hyväksytysti. Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja erityisiin kohteisiin kuten: tuenta ja kiinnitys veden alle tai muuten näkymättömiin jäävät osat räjähdysvaaralliset tilat

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (11 /24) kemikaalien käsittelytilat asennusten riittävä mekaaninen suojaus huollettavuus laitteiden ja keskusten suojausluokkien (IP-luokitus) täyttyminen ulkotiloissa olevien kohteiden kosteussuojaus ja lämmöneristys Työturvallisuustarkastukset Työturvallisuustarkastuksissa noudatetaan RIL 148, kohta B 1.5 sekä paikallisen työsuojelupiirin ohjeita ja määräyksiä. Työturvallisuustarkastus voidaan suorittaa osakohteittain tai urakoitsijan niin halutessa koko laitos yhdellä kertaa, kuitenkin ennen veden ja kemikaalien johtamista laitokselle. Viranomaistarkastukset Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkastukset pidetään ajallaan. Urakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa rakennuttajalle. Jos tarkastuksista aiheutuu suunnitelmamuutoksia, käytetään normaalia muutostai lisätöiden tarjousmenettelyä. Urakoitsijat vastaavat omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Sähköurakoitsija tekee itse sähköjärjestelmän käyttöönottotarkastuksen. Tarkastuspöytäkirja toimitetaan liitteeksi vastaanottotarkastuspöytäkirjaan. Sähköurakoitsija tilaa varmennustarkastuksen kolmannelta osapuolelta (viimeistään 3 kk vastaanotosta), jolla on ao. tarkastusoikeudet. Tarkastuspöytäkirja toimitetaan liitteeksi vastaanottotarkastuspöytäkirjaan. 5.5 Käynnistystä edeltävät toimenpiteet Käynnistystä edeltäviin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat vaiheet: sähköasennusten mittaukset lukitus-, hälytys- ja ohjauspiirien koestus automaatioliityntöjen kenttäkoe käytön opastus kuivakoekäyttö märkäkoekäyttö ja talotekniikan toimintakoe mittausten ja automaation kokeilu laitteistojen käynnistys säädöt ja mittaukset Taloteknisille järjestelmille suoritetaan omat koekäytöt ja käyttöönotto vastaavasti. Koekäyttöjen ja toimintakokeiden valmius Laitteiden koestuksia, toimintakoetta ja käynnistystä varten ovat rakennustyöt ja asennukset saatettava niin pitkälle, että jäljellä olevat työt eivät estä tai häiritse laitteiden turvallista käyttöä. Urakoitsijoiden on yhdessä ja erikseen huolehdittava siitä, että laitoksella ja laitteilla on toimintakoevalmius ennen toimintakokeita ja esitettävä se myös rakennuttajalle. Pääurakoitsija vastaa myös rakennuttajan hankintaan kuuluvien laitteiden koekäytöistä ja toimintakokeista. Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta: prosessirakenteet ja prosessitilat ovat valmiit ja siivottu rakennusjätteistä rakenteiden tarkastukset pidetty tekniset tilat ovat rakennustöiden osalta valmiit ja siivottu

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (12 /24) muut tilat ovat riittävän valmiit so. seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. rakennusosat on asennettu. Koneistojen ja prosessiosien toimintatarkastusvalmius yleisesti (tarkemmin RIL 148 1983): laitteet ja putkistot on asennettu ja kytketty altaat, siilot, putkistot jne. puhdistettu ja tiiveys todettu laitteiden sähkönsyötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten laitteiden suoja- ja varolaitteet on viritetty ja koestettu sähkömoottoreiden lämpösuojat on viritetty ja koestettu laitteiden huolto- ja hätä-seis -kytkimet kytketty automaatioliitynnät kytketty laitteet ja kaapelit on merkitty prosessitilojen valaistus toimii Automaation ja instrumentoinnin toimintatarkastusvalmius: automaatio- ja instrumentointilaitteet on asennettu ja kytketty laitteiden sähkönsyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa automaatioliitynnät kytketty ja testattu ohjausohjelmat on ohjelmoitu valvomonäytöt on ohjelmoitu laitteet ja kaapelit on merkitty Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius: laitteistot ja kaapeloinnit asennettu ja kytketty verkkojen mittaukset ja koestukset suoritettu laitteet kytketty ja viritetty toimintakuntoon laitteiden sähkönsyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa laitteet ja kaapelit on merkitty teknisten tilojen valaistus toimii omatarkastukset suoritettu (itselleen luovutus) LVI-järjestelmien toimintatarkastusvalmius: laitteet, putkistot ja kanavistot on asennettu putkistot on huuhdeltu ja esisäädetty ilmanvaihtokoneet ja kanavistot on puhdistettu sisäpuolelta ilmavirtojen säätölaitteet ja ilmanvaihdon huonelaitteet on asennettu nestevirtojen säätölaitteet ja putkistoihin liittyvät huonelaitteet on asennettu putkistojen ja ilmanvaihdon eristystyöt on pääosin tehty lämmitysverkostojen menoveden lämpötila on säädetty suuruusluokkaisesti oikealle tasolle laitteiden sähkönsyötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten sähkömoottoreiden lämpösuojat on viritetty ja koestettu säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, viritetty ja ohjelmoitu laitteet ja kaapelit on merkitty teknisten tilojen valaistus toimii säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, viritetty ja ohjelmoitu. Lukitus-, hälytys- ja ohjauspiirien kokeilu Lukitus-, hälytys- ja ohjauspiirien kokeilu suoritetaan ennen koneistojen käynnistystä RIL 148 B 2.1 mukaisesti. Urakoitsijat suorittavat toimittamiensa sähkö- ja ohjauskeskusten lukitus-, hälytys- ja ohjauspiirien koestuksen. Kokeet suoritetaan pääpiirin sulakkeet irrotettuna. Sähköasennusten mittaukset SFS6000/2012 mukaisesti. Sähköasennusten vastaanottomittaukset tulee suorittaa ST 51.20 mukaisesti. Mittauksista ja tarkastuksista tulee olla ST51.20 mukainen tarkastuspöytäkirja liitteineen. Mittaukset suoritetaan tasolla 3 eli normaalitasolla. Kohteessa suoritetaan kolmannen osapuolen tekemä varmennustarkastus sähkölaitteistolle.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (13 /24) Moottorilähtöjen lämpöreleet ja ylivirtasuojat säädetään sekä laaditaan ylivirtasuojataulukko. Moottoreiden ottama virta mitataan normaalissa toimintatilanteessa. Moottoreiden virtamittaukset tehdään pihtiampeerimittarilla moottorilähdössä. Nimellisvirran ylityksestä on ilmoitettava välittömästi rakennuttajalle ja ao. urakoitsijalle sekä syy ylitykseen on selvitettävä. Keskusten suojaukset ja maadoitukset tarkastetaan tekemällä TN-S-järjestelmän (5-johdin-järjestelmän) SFS 6000 kohta 6 mukaiset eristysvastusmittaukset keskuskohtaisesti sekä mittaamalla todettava nolla- ja suojajohtimen erillään oleminen. Suoja- ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus todetaan SFS 6000 kohdan 6 mukaisesti. Automaatioliityntöjen kenttäkokeet Sähkö- ja automaatiourakoitsijat suorittavat yhdessä automaatioliityntöjen kenttäkokeet. Automaation kenttäkokeessa tarkastetaan automaatiokeskuksen laiteliitynnän (I/O-liitynnät) ja kenttäkaapelointien toiminta läpi koko automaatiojärjestelmän kenttälaitteesta ja sähkökeskuksesta valvomon näytöille asti. Kokeet suoritetaan pääpiirin sulakkeet irrotettuna. Sähkö- ja automaatiourakoitsijat sopivat keskenään jännitteiden kytkennästä laitteille. Kukin osapuoli tarkistaa oman piirinsä ja vastaa oman järjestelmänsä vian tai virhekytkennän mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta. Laitteiden kuivakoekäyttö Kuivakäyttö suoritetaan niiden laitteiden osalta, joita voidaan käyttää kuivana RIL 148 B 2.2 mukaisesti. Ennen kuivakäyttöä tulee asennus olla hyväksyttävästi suoritettu ja lupa käyttöihin annettu. Kuivakoekäytössä todetaan laitteiden toimintavalmius ennen märkäkoekäyttöä. Kuivakäytön aikana tarkastetaan, että pyörimissuunnat ovat oikeat, laitteet ja varolaitteet toimivat mekaanisesti oikein ja suoritetaan karkeat säädöt. Samalla huomioidaan voiteluun, huuhteluun ja jäähdytykseen liittyvät seikat. Laitteiden on saatava sähkönsä ja käyttöenergiansa lopullisia johdotuksia pitkin. Tarkastukset on suoritettava laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivakoekäytössä on erityisesti huomioitava, että pakkokytkennät, varolaitteet ja automaatio saattavat olla puutteelliset. Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Toimintakokeita ei aloiteta tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (14 /24) Märkäkoekäyttö ja toimintakokeet Rakenteiden, koneiden ja laitteiden veden alle jäävien osien hyväksytyn ja kirjatun tarkastuksen ja kuivakoekäytön jälkeen aloitetaan laitoksen märkäkoekäyttö ja laitteistojen käynnistys. Laitoksen märkäkoekäyttö vastaa muille laitteille määriteltyä toimintakoetta. Märkäkoekäyttö suoritetaan RIL 148 B 2.3 mukaisesti. Märkäkoekäytön aikana todetaan, että laitteet toimivat vaatimusten mukaisesti eri kuormitus- ja käyttöolosuhteissa puhtaalla vedellä. Määritettyjen toiminta-arvojen saavuttamiseksi suoritetaan laitekohtaisten tarkastusohjeiden mukaiset säädöt, viritykset, toimintakokeet, kuormitus-, lämpötila-, tärinä-, melu- ym. mittaukset sekä todetaan laitteiden tiiviys. Märkäkoekäytössä otetaan myös huomioon mahdollisesti normaalista käytöstä poikkeavat seikat esim. sähkökatkot, kemikaalien syötöt yms. Sekä käynnistystä edeltäviin toimenpiteisiin että käynnistykseen urakoitsijoiden tulee asettaa ammattitaitoiset asentajat huolehtimaan asennus- ja säätötoimenpiteistä. Talotekniikan toimintakokeet Taloteknisille järjestelmille suoritetaan omat toimintakokeensa. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeen avulla, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Urakoitsijat tekevät omat toimintatarkastukset ja toimintakoevalmiustarkastuksen ennen toimintakoetta. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat. Toimintakokeita ei aloiteta tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat: laitteistojen ja kaapeloinnin asennukset järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin laitteiden merkinnät käyttöohjeet ja dokumentoinnit LVI -järjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat: hälytyksien, ohjauksien, käyttötilaosoituksien ja pakkokytkentöjen toiminnat sähkömoottoreiden oikeat pyörimissuunnat varolaitteiden toiminnot häiriötoiminnot toimilaitteiden oikeat ajosuunnat paikallisten mittarien toiminnot automaatiotoiminnot laitteiden merkinnät käyttöohjeet ja dokumentoinnit Talotekniikan säädöt ja mittaukset Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen urakoitsijat tekevät asentamiinsa järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät säädöt ja mittaukset, kuten esim. vesivirtojen ja ilmamäärien säätö. Osa mittauksista ja säädöistä voidaan erikseen sopia suunniteltaviksi takuuaikana (esimerkiksi lämmitysverkoston säätö). Mittaustulokset dokumentoidaan käyttäen apuna tila-, järjestelmä- ja laitekohtaisia tarkastuslistoja. Rakennusautomatiikan viritys suoritetaan järjestelmien säätöjen ja mittausten jälkeen. Siihen liittyvät velvoitteet esitetään yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa.

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (15 /24) Mittausten ja automaation kokeilut Prosessimittausten ja prosessiautomaation kokeilut suoritetaan RIL 148 B 2.4 mukaisesti. Mittausten kokeilujen yhteydessä urakoitsija suorittaa instrumentoinnin säädöt ja raja-arvojen viritykset. Mittalaitteiden tarkkuudet tarkastetaan ja mittasignaalit kalibroidaan tarvittaessa. Automaation testauksessa tarkastetaan kaikki automaation toiminnat ja sovellusohjelmat. Testaus suoritetaan ja dokumentoidaan laitteittain. Testauksessa testataan mm. ohjelmalliset hälytykset, lukitukset ja ohjaukset. Säätöpiirien toiminta ja viritykset testataan ja dokumentoidaan askelvastekokeiden avulla. Dokumentoinnissa voidaan käyttää hyväksi automaatioon kuuluvaa trendiohjelmistoa tai erillistä monikanavapiirturia. Prosessin mittaus- ja käyttöpäiväkirjaraportointiin automaatiosta siirtyvät tai luettavat arvot tarkastetaan ja tarkastus dokumentoidaan. Rakennuttaja tai rakennuttajan edustaja suorittaa yhdessä urakoitsijan kanssa automaatiojärjestelmän ohjelmiston ja valvomon tarkastuksen. Tarkastuksen tulos ja siinä havaitut puutteet dokumentoidaan tarkastuspöytäkirjalla. 5.6 Prosessin käynnistys ja tuotannollinen koekäyttö Prosessin täyttö tuotannossa käytettävällä aineella suoritetaan käynnistystä edeltävien, hyväksyttyjen toimenpiteiden jälkeen RIL 148 B 3.1 ja B 3.2 mukaan ja kun on todettu riittävä automaation toimivuus. Prosessin käynnistyksestä ja tuotannollisesta koekäytöstä laaditaan ennen koekäyttövaiheen alkua erillinen suunnitelma. Tilaaja vastaa suunnitelmasta, urakoitsija toteuttaa koekäytön suunnitelman mukaan. Koekäyttövaihe suoritetaan pääpiirteissään seuraavasti: kun laitteet on asennettu täyteen toimintakuntoon, pumpataan vettä vuorotellen molempien ilmastustornien kautta. Ensimmäisessä vaiheessa pumppausmäärä on noin 60 m 3 /h ja 200 300 m 3 /d. Vedenotto sovitetaan yhteen nykyisen laitoksen toiminnan kanssa. Raakaveteen syötetään natriumhypokloriittia raakaveden näyteyhteen kautta putkiston, ilmastustornien ja alavesisäiliön desinfioimiseksi. Alavesisäiliö täytetään kaksi kertaa täyteen klooratulla vedellä. Kloorivesi tyhjennetään molempien täyttöjen jälkeen verkostopumpuilla verkostolinjaan. Tilaaja järjestää purkupisteen verkostolinjasta hule- tai jätevesiviemäriin siten, että vettä ei pääse jakeluverkostoon. Toisen täytön yhteydessä varmistetaan bakteerinäytteillä (raakavesi, ilmastustorneista tuleva vesi, alavesisäiliöstä pumpattava vesi), että vedessä ei ole haitallisia mikro-organismeja. UV-laite otetaan käyttöön ja vesi pumpataan jatkossa sen kautta. Kummankin ilmastustornin toiminta testataan mitoitusvirtaamalla 63 m 3 /h. Testauksen aikana kummankin ilmastustornin käsitellystä vedestä otetaan näytteet, joiden avulla määritellään laboratoriossa lähtöarvot lipeän ja natriumhypokloriitin annostelulle. Alavesisäiliöön johdettavaan veteen annostellaan natriumhypokloriittia. Alavesisäiliöstä vesi puretaan hule- tai jätevesiviemäriin. Laitoksen toiminta testataan yhden ilmastustornin kautta ottamalla käyttöön laboratoriomäärityksiin perustuva lipeän ja natriumhypokloriitin annostelu. Alavesisäiliöstä vesi puretaan hule- tai jätevesiviemäriin. Veden laatua seurataan laitoksen omilla mittalaitteilla ja tarpeen mukaan laboratorioanalyyseillä. Lipeän ja natriumhypokloriitin annostelua tarkennetaan tarpeen mukaan. Toinen ilmastustorni testataan ensimmäisen ilmastustornin kemikaaliannostuksilla. Tulokset varmistetaan laitoksen omilla mittalaitteilla ja tarpeen mukaan laboratorioanalyyseillä. Kun lipeän ja natriumhypokloriitin annostelu on säädetty toivotulle tasolle ja verkostoon lähtevän veden laatu varmistettu analyysein verkostolinjasta hule- tai jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä, voidaan aloittaa veden syöttö verkostoon. Ensimmäisessä vaiheessa vettä syötetään verkostoon yhden ilmastustornin kautta käsiteltynä. Veden laatua seurataan laitoksen omilla mittauslaitteilla. Nykyisen laitoksen

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (16 /24) verkostopumppaus pysäytetään tai säädetään noin puoleen normaaliarvosta, kun uuden laitoksen verkostopumppaus on käynnissä. Kun rinnakkais-/vuorottelukäyttö on saatu toimintaan, voidaan vedentuotanto käyttöaikoja säätämällä siirtää vähitellen kokonaan uudelle laitokselle. Koekäyttövaiheen analyysikustannukset maksaa tilaaja, muilta osin ohjelman mukainen käyttöönottotoiminta sisältyy urakkaan. Prosessin käynnistys Prosessin käynnistyksessä laitteet säädetään ja viritetään niin, että prosessi ja laitos toimivat suunnitellulla tavalla esiintyvissä kuormitusolosuhteissa. Prosessiautomaatio säädetään ja viritetään lopullisiin asetusarvoihinsa. Laitos käynnistetään vaiheittain koekäyttövaiheen suunnitelman mukaan. Laitteita ja prosessiosia voidaan tarvittaessa ottaa käsikäyttöön heti, kun se sähkökytkentöjen ja toimintatarkastusten puolesta on mahdollista. Kun automaation luotettava toiminta on varmistettu, siirretään ohjaukset sen alaisuuteen. Tuotannollinen koekäyttö Koekäyttö suoritetaan koekäyttövaiheen suunnitelman mukaan. Koekäytössä tarkastetaan osaprosessien ja koko prosessin suorituskyky. Osaprosessia tai prosessia käytetään mitoituskuormituksella tai erikseen sovituilla kuormituksilla siten, että toimivuus myös mahdollisissa poikkeusolosuhteissa voidaan todeta. Koekäytöstä urakoitsija pitää erillistä koekäyttöpäiväkirjaa, johon merkitään mm. koekäytön aloitus, prosessimuutokset, kemikaalien syöttömäärät, käyttöhäiriöt, havaitut puutteet ja koekäytön päättyminen. Päiväkirjan allekirjoittavat molemmat osapuolet. Urakoitsija on velvollinen kirjaamaan tilaajan, rakennuttajan, käyttäjän tai kolmannen osapuolen huomiot koekäytöstä. Prosessin käynnistyksen ja koekäytön minimiaika on neljä (4) viikkoa. Koekäytössä ilmenneet toimintavirheet ja muut vakavat puutteet keskeyttävät koekäytön. Koekäyttö voi jatkua, kun puutteet on todettu korjatuiksi. Prosessin koekäyttö katsotaan hyväksyttävästi suoritetuksi silloin, kun prosessi on toiminut puutteiden korjauksen jälkeen häiriöttä ja yhtäjaksoisesti yhden (1) viikon. Häiriöttömissä ajanjaksoissa keskeytyksiksi ei lueta pienistä laitehäiriöistä aiheutuvia käyttökatkoja, jotka eivät kestä yli kuutta (6) tuntia. Takuukokeet Takuukokeiden eli takuuajojen aikana tarkastetaan, että laite, prosessin osa tai prosessi, jonka suorituskyvystä urakoitsija on antanut takuun, täyttää takuuarvot. Prosessin on toimittava mitoitusolosuhteita vastaavasti. Takuukokeet suoritetaan prosessin jo ollessa käynnissä erikseen sovittuna aikana. Urakoitsija laatii ja hyväksyttää tilaajalle takuukoeohjelman. Urakoitsija on velvollinen suorittamaan laitteiden takuuajot hyväksytysti kolmen (3) kuukauden kuluessa niiden käyttöönotosta. Takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta, urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle. 5.7 Vastaanoton valmistelu Vastaanottoa valmistelevan tarkastuksen edellytyksenä on: urakoitsija on itse varmistanut, että rakennustyö on valmis ja täyttää sopimuksen mukaiset vaatimukset RIL 148 B4.1: tarkastettavien laitteiden toimintakokeiden pöytäkirjat, viritys- ja säätöpöytäkirjat sekä käyttö- ja huolto-ohjeet, takuutodistukset on luovutettu rakennuttajalle ja tämä on hyväksynyt ne

SAURION VEDENOTTAMO URAKKARAJALIITE (17 /24) viranomaisten tarkastukset on tehty hyväksytysti urakoitsija on antanut luovutusasiakirjat rakennuttajalle tarkastettavaksi suunnittelijan laadunvalvonta ja ennakkotarkastukset on tehty Vastaanottoa valmistelevan tarkastuksen ja vastaanottotarkastuksen välisenä aikana pyritään sopimaan ja kirjaamaan YSE 1998 71 72 :n mukaiset asiat ja tekemään taloudellinen selvitys. Vastaanottoa valmistelevat tarkastukset Vastaanottoa valmisteleva tarkastus suoritetaan urakoitsijakohtaisesti työmaakokouksessa sovittavana ajankohtana. Vastaanottoa valmistelevaan tarkastukseen osallistuvat ao. urakoitsijat, suunnittelijat, valvojat, käyttäjän ja rakennuttajan edustajat. Tarkastuksessa laaditaan muistio ja RT 80275 mukainen virhe- ja puuteluettelo, joka käsitellään vastaanottotarkastuksen kokouksessa ja lisätään pöytäkirjan liitteeksi. 5.8 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on: YSE 1998 71 :n edellytykset vastaanottotarkastuksen pitämiseksi vastaanottomenettelyn tarkastukset on suoritettu tarkastuksissa havaitut puutteet on korjattu tai niistä on muuten sovittu prosessin käynnistys, koekäyttö ja häiriötön koekäyttö on suoritettu hyväksytysti Vastaanottotarkastuskokouksen pöytäkirja laaditaan lomakkeelle RT 80272, virheluettelot RT - lomakkeelle 80275. Toimintakokeen hylkäysperusteet Toimintakokeita ei suoriteta, mikäli jokin em. kohtien tehtävistä on suorittamatta. Toimintakokeen suoritus keskeytetään, mikäli toiminnallisia puutteita havaitaan enemmän kuin viisi (5) kappaletta. Ensimmäinen uusintatarkastus pidetään aikaisintaan yhden (1) viikon kuluttua. Urakkasuoritusta ei vastaanoteta, mikäli toimintakoetta ei ole hyväksyttävästi suoritettu. Niille sähkökäyttöisille laitteille, jotka eivät liity LVI- ja eri sähköjärjestelmille, tehdään toimintakokeet ennen vastaanottoa. Kokeet järjestää se urakoitsija tai erillishankkija, jonka urakkaan toimitus on sisältynyt. 5.9 Vastaanoton aikataulu Vastaanottomenettely on vaiheittainen. Työaikataulussa esitetään vaiheet, niiden aikavaraukset ja riippuvuus muista tehtävistä sekä vaiheiden sisällä olevat yksilöidyt tarkastukset. Aikataulussa (RT 16 10699) esitetään vähintään seuraavat vaiheet: laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä, tarkastuttaminen työ- ja sähköasennuspiirustusten ennakkohyväksyntä laite- ja materiaalitarkastukset tehdaskokeet ja testit toimitusajankohdat rakenteiden tarkastukset asennustarkastukset työturvallisuustarkastukset sähköasennusten mittaukset lukitus-, hälytys- ja ohjauspiirien kokeilu automaation kenttäkokeet toimintakoevalmius kuivakoekäytöt märkäkoekäytöt mittausten ja automaation kokeilu