Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2013

Samankaltaiset tiedostot
Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma PÄIVITYS

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus Seudun kuntien asuntoryhmä Sisältö:

Harri Lindqvist Helsinki

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

MIELEN ASKE Työkokous Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Ikäihmisten palvelut

Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain

Investointiavustukset erityisryhmille

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

KAUPUNGIN ASUNTOPOLITIIKKA JA SOTE/ MAAKUNTAUUDISTUS UUSIA NÄKÖKULMIA!

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa alkaen

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 2017

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Asuntotuotantokysely 1/2016

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO Erkka Valkila

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Asuntotuotantokysely 2/2016

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ARA tuotanto vuonna 2007

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Talous- ja suunnittelukeskus

Mikä asuntostrategia?

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

Asuntotuotantokysely 2/2015

OHJELMAKAUDEN ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy

Erityisryhmien asumisen tilanne Kymenlaaksossa ARAn näkökulmasta

/2006 Tauno Tuomivaara

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Hakunilan asuntotuotanto

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kotikaupunkina Helsinki 2016

PAAVO II Starttiseminaari

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Perusturvalautakunta liite nro 5

ARA-toiminta tutuksi. KOVA ry:n koulutusristeily, Itämeri Valvontapäällikkö Sami Turunen Esitys 1

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsinki

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte

Transkriptio:

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 Asuntopolitiikkatyöryhmä Kuva: Studio Ilpo Okkonen Oy Asuntopolitiikkatyöryhmä 2.12.212

OULUN KAUPUNGIN ASUNTOPOLIITTISET LINJAUKSET 213 Asuntopolitiikkatyöryhmä 2.12.212

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 3 Sisällys 1. Johdanto...5 2. Asunto- ja vuokra-asuntomarkkinoiden tulevaisuus...6 2.1. Analyysi asuntomarkkinoiden toimintaympäristömuutoksista ja arvio kehitysnäkymistä... 6 2.2. Valtion asuntopolitiikka ja asuntorahaston (ARA) rooli... 8 3. Oulun asunnot 213...9 3.1. Uuden Oulun asuntokanta 213... 9 3.2. Kaupungin asunto-omistukset... 9 3.3. Omistusasumisen ja vuokralla asumisen suhde... 11 4. Erityisryhmien asuminen...13 4.1. Erityisryhmien asumismuodot... 13 4.1.1. Asuminen itsenäisesti... 13 4.1.2. Palveluasuminen... 14 4.1.2.1. Tavallinen palveluasuminen... 14 4.1.2.2. Tehostettu palveluasuminen... 14 4.1.2.3. Laitoshuolto... 14 4.2. Erityisryhmien asuntotarpeen nykytilanne ja ennuste tulevaisuuden kehityksestä... 15 4.2.1. Ikäihmisten asuminen... 15 4.2.2. Mielenterveyskuntoutujien asuminen... 15 4.2.3. Päihdeperusteinen tuettu asuminen... 16 4.2.4. Kehitysvammaisten asuminen... 17 4.2.5. Vaikeavammaisten asuminen... 17 4.3. Keskeiset tulevaisuuden näkymät erityisryhmien asumisen järjestämisessä... 18 4.4. Oulun Sivakka-konsernin ja Oulun palvelusäätiön osuus ja työnjako erityisryhmien vuokra-asuntomarkkinoilla... 19 4.5. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpiteet... 2 4.6. Erityisryhmien asumisen ja palveluiden kustannusvaikutukset... 2 5. Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset ja toimenpide-ehdotukset vuosille 213-221...22 5.1. Asuntotuotanto... 22 5.2. Asuntojen hallintamuodot... 22 5.3. Kaupungin omistajarooli vuokra-asumisessa... 22 5.4. Yleislinjaukset erityisryhmien asumisesta... 22 5.5. Ikäihmisten asuminen... 23 5.6. Mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asuminen... 23 5.7. Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asuminen... 23 5.8. Erityisryhmien asuntojen tuottaminen ja palvelut... 24 5.9. Tonttivaraukset erityisryhmien asuntoja varten... 24 Liite 1. Omistusasumisen ja vuokra-asumisen suhde kaupunginosittain... 25 Liite 2. Omistus- ja vuokra-asuminen uudessa Oulussa 31.12.211... 27

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 5 1. Johdanto Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti 16.4.212 päätöksellään 57 asuntopolitiikkatyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitys Oulun kaupunginhallitukselle Oulun kaupungin asuntopoliittisiksi linjauksiksi 213. Työryhmän tehtävään sisältyy seuraavat kokonaisuudet: Uuden Oulun asuntokanta 212. Kaupungin asunto-omistukset, kaikki omistusmuodot uuden Oulun alueella. Analyysi vuokra-asuntomarkkinoiden toimintaympäristömuutoksista ja arvio kehitysnäkymistä. Omistusasumisen ja vuokralla asumisen suhde. Ennuste erityisryhmien asuntotarpeen kehityksestä. Erityisryhmien asuntojen palvelukonseptit. Oulun Sivakka-konsernin ja Oulun Palvelusäätiön osuus ja työnjako erityisryhmien vuokra-asuntomarkkinoilla. Pelisäännöt sosiaalipalvelujen ja vuokrataloyhtiöiden välillä. Tonttivarantosuunnitelma palveluasuntojen ja erityisryhmien asuntotarpeita varten. Valtion asuntopolitiikka ja asuntorahaston (ARA) rooli. Kaupungin omistajarooli vuokra-asuntomarkkinoilla. Oulun asuntopoliittiset toimenpide-ehdotukset vuosille 213-22. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Jouni Kurttila (puheenjohtaja), suunnittelupäällikkö, konsernipalvelut Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, hyvinvointipalvelut Raimo Hätälä, toimitusjohtaja, Sivakka-yhtymä Oy, 1.11.212 alkaen Marja Kariniemi, kehittämispäällikkö, konsernipalvelut Jukka Kokkinen, asuntotoimen päällikkö, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Tiina Korhonen, toiminnanjohtaja, Oulun Palvelusäätiö Risto Korpi, toimitusjohtaja, Sivakka-yhtymä Oy, 31.1.212 saakka Anne Leskinen, seutusuunnittelija, Oulun seutu Matti Matinheikki, johtaja, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Sirkka-Liisa Olli, sosiaalijohtaja, hyvinvointipalvelut Kaija Puhakka, kaupungingeodeetti, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Minna Jouhten (sihteeri), suunnittelija, konsernipalvelut Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa. Työn keskeiset tulokset on esitetty kohdan 5 toimenpideesityksissä. Tämä raportti korvaa Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 26, jotka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.8.26 76.

6 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 2. Asunto- ja vuokra-asuntomarkkinoiden tulevaisuus 2.1. Analyysi asuntomarkkinoiden toimintaympäristömuutoksista ja arvio kehitysnäkymistä Oulun asuntorakentamisen markkinat ovat kilpaillut ja tasapainossa. Markkinoilla toimii 2-3 rakennusliikettä. Urakkakilpailuihin riittää tarjouksia, vaikka kaupunki tarjoaa ammattirakentajille vuosittain runsaasti tontteja rakentamiseen. Luovutettujen tonttien ja valmistuneiden asuntojen määrät ovat olleet vuodesta toiseen korkealla tasolla. Oulussa on tarvetta pienille asunnoille, erityisesti kaupungin keskustassa ja sen lähikehällä. Oulun seudun voimakkaaseen omakotitalotonttikysyntään vastaaminen on Oulun kaupungille haaste tulevaisuudessa sekä kestävän kehityksen että infrastruktuurin rahoituksen vuoksi. Omistusasunnot Omistusasuminen on Oulussa monipuolista ja kohtuuhintaiseen asumiseen on vaihtoehtoja. Uusien myynnissä olleiden vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen velaton hinta oli puolessavälissä vuotta 212 koko vanhan Oulun alueella 272 euroa/m2. Vanhojen asuntojen vastaava hinta oli 1699 euroa/m2. Asuntojen rakentamisen aloittamisessa on vallalla selvästi laskeva trendi, mutta aloitettujen asuntojen määrä on kuitenkin ollut Oulussa korkein vertailukaupungeista (Kuopio, Jyväskylä, Turku ja Lahti). Asuntoja valmistui Oulussa alkuvuonna 212 eniten vertailukaupungeista, mutta 3 %:a vähemmän kuin vuosi aiemmin. Myytyjen uusien asuntojen määrä on vuoden 212 aikana vähentynyt hieman ja samoin käytettyjen asuntojen kauppamäärät ovat pienentyneet. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä on kolminkertaistunut vuoden kuluessa. Tehtyjen asuntokauppojen määrä ja valmiiden myymättömien asuntojen määrä ovat vielä tasolla, joka mahdollistaa uudet asuntoaloitukset, mutta tunnuslukujen muutos voi ennakoida asuntotuotannon tilapäistä hiljentymistä. Vuokra-asunnot Pitkään jatkunut voimakas asuntotuotanto Oulussa heijastuu myös vuokra-asuntomarkkinoille. Kasvukeskuksen voimakas asuntorakentaminen ja edullisimmat asuntojen hinnat suhteessa muihin kaupunkeihin yhdessä ennätyksellisen alhaisen korkotason kanssa ovat johtaneet erittäin edulliseen Oulun asuntojen vuokratasoon. Vaikka asumisen kustannustekijät ovat viime vuosina nousseet yleistä kustannustason nousua nopeammin, ovat asuntojen reaalivuokrat Oulussa samaan aikaan laskeneet. Vuokra-asuntojen tarjonta on Oulussa runsasta, vapaita asuntoja on jatkuvasti tarjolla satoja. Vuokratalojen käyttöasteet ovat toistaiseksi säilyneet kestävällä tasolla, mutta asuntojen vaihtuvuus on suuri. Vaihtuvuuteen vaikuttavat sekä laaja tarjonta että omistusasumisen edullisuus. Tyhjien valtion tuella rakennettujen vuokra-asuntojen määrä (vuoden 212 lopulla 39 kpl) on vaihdellut suuresti viiden viime vuoden epävarmassa taloustilanteessa. Tyhjiä asuntoja oli vuoden 212 lopulla kolmannes vuoden 211 lopun määrästä ja määrä oli vain puolet viiden viime vuoden keskiarvosta. Vuokra-asuntojen kysyntä on voimistunut vuoden 212 aikana. Ottaen huomioon toimijoilta saatu epävirallinen markkinapalaute, Oulussa ei ole lähivuosina estettä yleishyödylliselle asuntojen uudistuotannolle. Valtion tuella toteutettava erityisryhmien asuntorakentaminen jatkuu normaalisti.

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 7 Oulun vuokra-asuntomarkkinat jakautuvat perinteisesti kolmeen osaan. Suurin toimija markkinoilla on Sivakka-yhtymä Oy. Toisen ryhmän muodostavat valtakunnalliset toimijat: VVO, SATO, Avara Oy ja TA-yhtymä Oy. Kolmannen ryhmän muodostavat yksityiset vuokra-asuntosijoittajat. Oulussa vuokra-asuntomarkkinoille on viime vuosina tullut voimakkaasti mukaan uusina toimijoina erityyppiset kiinteistösijoittajat, kuten eläkeyhtiöt ja esimerkiksi Icecapital. Tämän lisäksi markkinoilla on erityisryhmille asuntoja tarjoavia toimijoita kuten esimerkiksi opiskelijayhteisöt, joista merkittävin on Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS). Oululle tyypillistä ja muista kasvukeskuksista poikkeavaa on yksityisen vuokra-asuntosijoittamisen edelleen voimakkaana säilynyt osuus. Edellä mainittu muista poikkeava markkinatilanne heijastuu myös vuokra-asuntorakentamiseen Oulussa. Valtakunnalliset vuokra-asuntoyhteisöt eivät ole viime vuosina investoineet Ouluun, vaan odottavat markkinatilanteen tasoittuvan ennen uusien kohteiden käynnistämistä. Sivakka-konserni on noudattanut viime vuosina pidättyvyyttä uudisrakentamisen osalta. Uusien vuokra-asuntojen tuottaminen on kuitenkin tärkeää jo pelkästään vuokra-asuntokannan uudistamiseksi. Uusia vuokra-asuntoja on myös mahdollista tuottaa erityisryhmien kohteiden yhteyteen hyödyntäen näin valtion erityisryhmien tuen piiriin kuuluvan rakentamisen yli jäävä rakennusoikeus. Runsas vuokra-asuntotarjonta voi olla vain tämänhetkinen markkinoiden tilanne. Ns. välimallin (lyhytaikaisen korkotuen) asuntojen mahdollinen muuttuminen lähivuosina omistusasunnoiksi voi vähentää vuokra-asuntotarjontaa. Vuokra-asuntokysyntää nostavia potentiaalisia tekijöitä ovat alueelle mahdollisesti tulevat suuret investoinnit sekä yleisestä taloustilanteesta johtuvat työtekijöiden irtisanomiset. Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien asumistarpeet eivät tyydyty markkinaehtoisesti. Valtion asuntorahaston avustuksilla ja kunnan edullisilla tonteilla on merkittävä vaikutus erityisryhmien asumisen tuotannolle. Erityisryhmien asuntokysyntää nostaa Oulussa 21-luvulla kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen ja väestön ikääntyminen. Oulun kaupungilla on merkittävä rooli tonttien tuottajana. Valtion tukemaan palveluasumisen tuotantoon liittyy ehtoja ja rajoituksia, jotka ovat ongelmallisia kunnan maankäytölle. Muun muassa yksikkökokoon ja yksikköjen keskinäiseen sijaintiin liittyvät ehdot ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Asemakaavoja ei ole ollut mahdollista saattaa samassa tahdissa vastaamaan muuttuneita tarpeita. Kaupunki pyrkii vastaamaan mainittuihin haasteisiin ohjelmoimalla asuntopoliittisten linjausten pohjalta, palveluiden saatavuus huomioiden, uutta tonttitarjontaa luovat asemakaavahankkeet ja niiden kaavoitusperiaatteet. Kaupunki luo yhteistyössä toimijakentän kanssa palveluasumisen järjestämiseen uudenlaisen toimintamallin, jossa tavoitteena on nykyistä parempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kaikkien erityisryhmien asumiseen luodaan edellytyksiä asumistarpeita vastaavasti. Pitkäaikaisasunnottomuuden uhkassa olevien asumisen tarpeet käydään läpi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO II) yhteydessä vuosina 212-215. Määrittelyt ja keinot erityisryhmien asumisen integroimiselle muuhun asuntokantaan sekä asumisyksiköiden tätä täydentävälle roolille luodaan yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden ja hyvin vointipalveluiden yhteistyönä.

8 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 2.2. Valtion asuntopolitiikka ja asuntorahaston (ARA) rooli Valtion asuntopolitiikka Valtion asuntopolitiikka on pääosin kuntien toimintaa tukevaa ja monipuolisesti eri asumisen muotoihin kohdistuvaa. Oulu on avannut keskustelut valtion kanssa Hiukkavaarasta vapautuvien valtion maiden saamisesta kaupungin omistukseen. Valtio esittää luovuttamisen ehdoksi, että kaupunki kaavoittaa alueelle kohtuuhintaista valtion tukemaa asuntotuotantoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rooli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan ja vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua. ARA edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. Ympäristöministeriö on asettanut syksyllä 212 työryhmän tekemään käytännön ehdotuksia siitä, kuinka ARA:n toimintaa ja organisaatiota olisi kehitettävä ja resursseja suunnattava. Työryhmän työ valmistuu keväällä 213. Erilaiset avustukset ovat jatkossakin merkittävässä asemassa kunnan kannalta, erityisesti erityisasumisen avustukset sekä infra-, korjaus- ja energia-avustukset. Kunnallistekniikan avustus on jatkossakin tärkein ja tarpeellisin peruskunnan itselleen saama tukimuoto, jolla turvataan riittävää ja monipuolista tonttituotantoa Oulussa.

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 9 3. Oulun asunnot 213 3.1. Uuden Oulun asuntokanta 213 Oulun kaupungin alueella on 1.1.213 lukien asuntoja noin 11 kpl. Omistusasumisen osuuden on arvioitu Oulussa olevan noin 6 %:a ja vuokra-asumisen noin 4 %:a; jälkimmäisestä noin puolta (noin 2 %:a) on edustanut asuminen uuden Oulun kuntien ja yksityisten omistamissa ARA- tuetun asumisen kohteissa. Loppuosa (noin 2 %:a) on vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa ja yksityisten vuokraamia omistusasuntoja. Kaupunkikonserni omistaa noin 8 8 vuokra-asuntoa. Vanhan Oulun asuntotuotannosta yli puolet on ollut kerrostalotuotantoa, joka on ollut 97 %:a kaikista uuden Oulun alueella tuotetuista kerrostaloasunnoista. Muiden yhdistyvien kuntien asunnoista kerrostaloissa on ollut vain joka kymmenes; puolet asuntotuotannosta on ollut omakotiasuntoja. Omakotiasuntojen tuotannon osuus on ollut vanhassa Oulussa vain 17 %:a asunnoista, joka on kuitenkin ollut kaksi kolmasosaa koko uuden Oulun omakotituotannosta. Vanhan Oulun asuntotuotannon osuus uuden Oulun kokonaisuudesta on nykyisessä MATO -ohjelmassa 212-216 arvioitu olevan 85 %:n luokkaa. Koko uuden Oulun asuntotuotannon rooli osa-alueittain profiloituu uuden Maankäytön toteuttamisohjelman 214-218 laatimisen aikana. Uuden Oulun asuntotuotanto on voimassa olevan MATOn mukaan 1 8 asuntoa vuodessa. 3.2. Kaupungin asunto-omistukset Sivakka-yhtymä Oy Uuden Oulun yhdistymishallituksen päätöksen mukaisesti kaupungin asunto-omistukset järjestellään Sivakka-konserniin kuvion 1 mukaisesti. Oulun kaupunki Sivakkayhtymä Oy KOY Simppulanhaka Oulun Sivakka Oy Oulun Tervatalot Oy Oulun Remonttimylly Oy KOY Oulun Pikisaari Oulun Asuntohankinta Oy As Oy Martintalo KOY Haukipirtti As Oy Haukiputaan Moisasenmäki Sivakka-yhtymä Oy : omistaa ARA-rajoituksista vapaat kiinteistöt ja on konsernin emoyhtiö KOY Simppulanhaka Oy: omistaa Haukiputaan alueella sijaitsevat kiinteistöt Oulun Sivakka Oy: omistaa Arava- ja korkotukirajoitteiset kiinteistöt Oulun Tervatalot Oy: omistaa eritysryhmien asumiseen tarkoitetut kiinteistöt Oulun Remonttimylly Oy: kunnossapitoon ja peruskorjaukseen erikoistunut rakennusliike KOY Oulun Pikisaari: omistaa Pikisaaressa sijaitsevia kiinteistöjä, joissa on asuinhuoneistoja ja työtiloja Oulun Asuntohankinta Oy: omistaa erillisiä vuokrattavia osakehuoneistoja Kuvio 1. Sivakka-konsernin rakenne.

1 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 Oulun kaupungin alueella Sivakka-yhtymä Oy vuokraa ja hallinnoi 1 43 aravarajoituksista vapaata huoneistoa ja Oulun Sivakka Oy vuokraa ja hallinnoi 5 184 aravarajoituksien alaista huoneistoa. Oulun Tervatalot Oy tuottaa vuokra-asuntopalveluja vanhuksille ja erityisryhmille omistaen 246 asuntoa. Kiinteistö Oy Oulun Pikisaari vuokraa Pikisaaren kaupunginosan 39 huoneistoa ja työtilaa. Oulun Asuntohankinta Oy omistaa 239 vuokrattavaa huoneistoa. Oulun Sivakka Oy huolehtii Sivakka-konsernin, Oulun Asuntohankinta Oy:n ja Kiinteistö Oy Oulun Pikisaaren kiinteistöjen ylläpidosta ja hoidosta. Oulunsalon alueella asuntovuokrausta harjoittavat Kiinteistö Oy Jääskönpelto 241 huoneistolla ja Oy Oulunsalon Asuntohankinta Oy 132 huoneistolla. Yhtiöillä on yhteinen organisaatio, joka hoitaa Oulunsalon alueen kiinteistöjen ylläpidon ja hoidon. Kaikki Oulunsalossa sijaitsevat asunnot ovat aravarajoitusten alaisia. Haukiputaan alueella asuntovuokraajana toimii Kiinteistö Oy Simppulanhaka, joka omistaa 69 huoneistoa. Kiinteistö Oy Simppulanhaka hoitaa omistamiensa kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon itse. Kiinteistö Oy Simppulanhaan asunnoista 557 on aravarajoitusten alaisia. Ylikiimingin alueella Oulun kaupungin omistuksessa olevissa vuokrataloyhtiöissä (Kiinteistö Oy Puolukkarivi ja Asunto Oy Ylikiimingin Murtopuisto) on yhteensä 2 huoneistoa. Järjestelyjen yhteydessä Oulunsalon alueella sijaitsevat kiinteistöt fuusioidaan osaksi Oulun Sivakka Oy:tä ja Ylikiimingin alueella sijaitsevat yhtiöt fuusioidaan osaksi Sivakka-yhtymä Oy:tä. Suoraan uuden Oulun omistukseen jäävät Ylikiimingin alueelta kaksi kiinteistöä, joissa on yhteensä 15 asuntoa sekä Yli-Iistä neljä asunto-osakeyhtiötä, joissa on yhteensä 32 asuntoa. Oulun Palvelusäätiö Oulun Palvelusäätiön omistuksessa on kuusi palvelutaloa (Keskustan, Tuiran, Höyhtyän ja Koskelan palvelutalot), joissa on 253 asuntoa. Lisäksi säätiö omistaa viidentoista palveluasunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet (Maikkulan Toivo). Säätiö hoitaa Sivakka-yhtymä Oy:n omistamien Nestori ja Klaara-kodin sekä Fanni ja Jalmari-kodin palveluasuntojen vuokraustoiminnan. Asuntoja näissä kolmessa talossa on yhteensä 57 kappaletta. Maaliskuusta 213 lähtien Sivakka-yhtymä Oy:ltä siirtyy säätiölle yhteensä 134 palveluasunnon vuokraustoiminta. Asukasohjauksen ja -valinnan tekee Oulun Palvelusäätiö. Oulun Palvelusäätiön vuokraamat palveluasunnot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Oulun Palvelusäätiön vuokraamat palveluasunnot. Vuokrattavat palvelutaloasunnot Rakennuksia Asuntoja Keskustan palvelutalot Tuiran palvelutalot Höyhtyän palvelutalo Koskelan palvelutalo Maikkulan Toivo (osakkeet) Nestori ja Klaara-koti Fanni ja Jalmari-koti Hoikantien palvelutalot (1.3.213 alk.) Parkettitien palvelutalot (1.3.213 alk.) 2 2 1 1 1 1 2 2 7 13 58 52 4 15 21 36 73 61 Yhteensä 459 Oulun Palvelusäätiön vuokraamat palveluasunnot ovat edullisia ja niitä jonotetaan.

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 11 Muistihäiriöisille ja fyysisesti huonokuntoisille ikäihmisille tarkoitettuja tehostetun palveluasumisen yksiköitä säätiöllä on omistuksessaan kolme (Villa Viklo, Saran Siipi ja Castell -koti). Näissä on vuokrattavana yhteensä 42 tehostetun palveluasumisen asuntoa sekä säätiön omistamassa palvelutalossa (Wellamo -koti) 1 tehostetun palveluasumisen asuntoa. Palvelusäätiö hoitaa myös Sivakka-yhtymän omistaman Hollihaan palvelukodin 29 tehostetun palveluasumisen asunnon vuokrauksen. Tehostetun palveluasumisen asuntoihin asiakkaat ohjataan Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden kautta. Oulun Palvelusäätiön vuokraamat tehostetun palveluasumisen asunnot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Oulun Palvelusäätiön vuokraamat tehostetun palveluasumisen asunnot. Tehostettu palveluasuminen Asuntoja Villa Viklo 18 Saran Siipi 1 Castell -koti 14 Hollihaan palvelukoti 29 Wellamo -koti 1 Yhteensä 81 Palvelutalojen ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden lisäksi Oulun Palvelusäätiön omistuksessa on viisi palvelukeskusta sekä yhdessä palvelutalossa palvelukeskustilat on vuokrattu Oulun kaupungille. 3.3. Omistusasumisen ja vuokralla asumisen suhde Omistusasumisen ja vuokralla asumisen suhde Omistusasumisen ja vuokralla asumisen suhdetta kuvaava aineisto perustuu Tilastokeskuksen aineistoon poikkileikkauksena 31.12.211. Raportin liitteenä 1 olevassa taulukossa ja raportin liitteenä 2 olevassa liitekartassa on esitetty vakinaisen omistus- ja vuokra-asumisen määrät alaryhmineen ja suuralueittain uuden Oulun alueella 31.12.211. Kartalla ympyrän suuruus ilmentää suuralueen asumisen volyymia suhteessa muihin alueisiin. Omistusasumisen osuus on Oulussa noin 6-65 %:a kaikesta asumisesta. Valtion tuella rakennetuissa asunnoissa asuu noin puolet kaikista vuokralla ja asumisoikeudella asuvista. Omistusasuminen jakautuu lähes tasan osakemuotoisen ja suoraan omistetussa asunnossa asumisen kesken. Kuviossa 2 on esitetty Oulun kaupungin keskustan suuralueen kaupunginosien omistus- ja vuokra-asumisen suhde. Oulun ydinkeskustan kaupunginosien asunnot ovat valtaosaltaan vuokrakäytössä; vain neljässä asunnossa kymmenestä asuu asunnon osakkeiden omistaja itse. Asukaskyselyn mukaan vuokra-asumista on toivottu erityisesti keskustaan.

12 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 Pokkinen (I) Vaara (II) Vanhatulli (III) Hollihaka (IV) Leveri (V) Myllytulli (VI) vuokra-asuminen, % omistusasuminen, % Intiö (11) Raksila (12) % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Kuvio 2. Keskustan suuralueen kaupunginosien omistus- ja vuokra-asumisen suhde.

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 13 4. Erityisryhmien asuminen Tässä asiakirjassa erityisryhmillä tarkoitetaan niitä asukasryhmiä, joiden asumisen järjestäminen kuuluu sosiaalihuoltolain (1982/71) mukaisesti kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Asuntopoliittisissa linjauksissa tarkastellaan seuraavien erityisryhmien asumista: ikäihmiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset, kehitysvammaiset ja vaikeavammaiset. Edellä mainittujen asukasryhmien palvelujen ja asumisen järjestämisestä on sosiaalihuoltolain lisäksi säännöksiä eri ryhmiä koskevassa erityislainsäädännössä. Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisen järjestämisessä. Sosiaalihuoltoasetuksen (1983/67) mukaan asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla. Erityisryhmien asuminen voidaan jakaa avun ja tuen määrän perusteella seuraaviin asumismuotoihin: omassa omistus- tai vuokra-asunnossa asuminen tarvittavan tuen turvin, tukiasuminen, tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ja laitoshuolto. Ikäihmisille ei ole tarjolla tukiasumista, muutoin edellä mainitut asumismuodot ovat kaikilla erityisryhmillä samat. Asumismuotojen sisällöissä on kuitenkin pieniä eroja erityisryhmien välillä. Erityisryhmien asumismuotojen sisällöt on määritelty kappaleessa 4.1. Erityisryhmien asumisen osalta on huomioitava se, että suuri osa erityisryhmien edustajista asuu yksin. Lisäksi esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien osalta noin 39 %:a ja kehitysvammaisten osalta 14 %:a tehostetusta palveluasumisesta ja palveluasumisesta toteutuu vuoden 213 alussa uuden Oulun kuntarajojen ulkopuolella. Uudelle hankintakaudelle tehdyssä kilpailutuksessa edellytettiin, että asumisen tilojen tulee sijaita uuden Oulun kuntarajojen sisäpuolella. Tarkoitus on täten kotiuttaa maakunnista asteittain henkilöt, jotka ovat nyt joutuneet asumaan yli sadankin kilometrin päässä omasta kotikunnastaan. Kaikki eivät todennäköisesti tule omasta halustaan muuttamaan asunpaikkaansa, mutta voidaan olettaa, että noin 5 % :a Oulun kuntarajojen ulkopuolella asuvista muuttaa Oulun kaupungin alueelle. 4.1. Erityisryhmien asumismuodot 4.1.1. Asuminen itsenäisesti Erityisryhmien asumisessa ja palveluiden järjestämisessä pääperiaatteena on normaalius ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Täten ensisijainen asumisen muoto erityisryhmille on vuokra- tai omistusasunto. Arjessa selviämisen tuki perustuu yksilölliseen tarpeeseen. Tuen tarpeeseen voidaan vastata omaisten ja läheisten avulla, palveluita itse hankkien tai yksilölliseen palvelutarvearvioon ja palvelukriteereihin perustuen kunnan järjestämänä. Kunta voi järjestää palvelut itse tai hankkien ne ostopalveluna tai palvelusetelillä. Arjen selviämistä voidaan tukea esimerkiksi ateria- ja turvapalvelulla, omaishoidon tuella, kotihoidolla sekä ohjauspalveluilla. Itsenäisen asumisen mahdollistava taloudellinen tuki tilanteissa, joissa henkilön omat varat eivät riitä asumisen kustannuksiin, mahdollistuu ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen maksaman asumistuen kautta ja viimesijaisesti asumista voidaan tukea myös toimeentulotuen keinoin. Itsenäisen asumisen erityismuotona ovat muun muassa senioritalot. Toisena itsenäisen asumisen muotona voidaan pitää tukiasumista, jota järjestetään erityisesti mielenterveyskuntoutujille, päihdehuollon asiakkaille ja kehitysvammaisille henkilöille. Erityistapauksissa voidaan käyttää myös välivuokrausmenettelyä tukemaan henkilön

14 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 mahdollisuuksia asua normaalissa asumisen muodossa. Asumismuoto on tarkoitettu omatoimista suoriutumista ja itsenäistä elämää tukevaksi. Kehitysvammaisten osalta tukiasumista kutsutaankin itsenäistymisasumiseksi. 4.1.2. Palveluasuminen Palveluasuminen sisältää asumisen ja siihen liittyvät asiakkaan tarvitsemat palvelut. Osa yksiköistä on palvelutaloja, joissa asukkaalla on oma huoneisto ja osa esimerkiksi ryhmäkoteja, joissa asukkaalla on kylpyhuoneella varustettu oma huone. Palveluasuminen jaetaan tavalliseen palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen. 4.1.2.1. Tavallinen palveluasuminen Tavallinen palveluasuminen on käytännössä itsenäistä asumista, mutta asumisympäristössä on usein tarjolla muun muassa ateria- ja turvapalveluita. Ikäihmisten ja vaikeavammaisten kohdalla tavallinen palveluasuminen käsitetään usein palvelutaloasumisena, joka on tarkoitettu tietylle asiakasryhmälle. Yksilölliseen tarpeeseen perustuva tuki järjestetään kuten itsenäisessä asumisessa siinä vaiheessa, kun arjen selviämiseen tarvitaan erityistä tukea. Muuttaessaan palvelutaloon henkilö ei välttämättä ole ollenkaan arjessa selviytymistä tukevien sosiaalipalvelujen käyttäjä. Palvelutalot tekevät asukasvalintaa omien kriteereidensä perusteella. Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumista ja osin myös vaikeavammaisten palveluasumista toteutetaan myös yhteisöllisenä asumisena ryhmäkotityyppisissä asunnoissa. Henkilökuntaa on paikalla pääasiassa päivisin. Ilta- ja yöaikaan henkilökunta on tarvittaessa tavoitettavissa (puhelin, turvaranneke tms.) tai tarvittava palvelu hoidetaan kotihoidon turvin. 4.1.2.2. Tehostettu palveluasuminen Tehostettua palveluasumista järjestetään kaikille erityisryhmille. Tehostettu palveluasuminen eroaa tavallisesta palveluasumisesta siinä, että tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Tehostettu palveluasuminen on laitoshuoltoa kevyempi vaihtoehto. Asuminen eroaa laitoshuollosta muun muassa siinä, että Kansaneläkelaitos on hyväksynyt asumisyksiköt avohoidon yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen vuokran ja käyttämänsä palvelut. Toiminta on aina luvanvaraista toimintaa. Kehitysvammaisten osalta tehostettu palveluasuminen jaetaan täysin autettuun ja osittain autettuun asumispalveluun. Tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisen henkilön mahdollisimman itsenäinen elämä. 4.1.2.3. Laitoshuolto Sosiaalihuoltolain mukaisella laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen. Laitoshuoltoa toteutettaessa on henkilölle järjestettävä hänen ikänsä ja kuntonsa mukainen tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään. Laitoshuolto ei ole huoneenvuokralain mukaista asumista eikä asiakas maksa vuokraa, vaan asiakasmaksu sisältää sekä asumisen että palvelun.

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 15 4.2. Erityisryhmien asuntotarpeen nykytilanne ja ennuste tulevaisuuden kehityksestä 4.2.1. Ikäihmisten asuminen Oulun kaupungin väestöennusteen mukaan 65 vuotta, 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden määrä kehittyy Oulun kaupungissa vuoteen 221 taulukon 3 mukaisesti. Taulukko 3. 65 vuotta, 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden määrän kehitys Oulussa v. 211-221. Ikäryhmä 211 216 221 Kasvu/1v 65 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 85 vuotta täyttäneet 22672 114 248 2856 1171 326 34388 14134 3973 11716 412 1493 Taulukossa 4 on esitetty ikäihmisten asuminen vuonna 211 ja ennuste asuntotarpeen tulevaisuuden kehityksestä eri asumismuodoissa. Taulukko 4. Ikäihmisten asuminen v. 211 ja ennuste asuntotarpeen tulevaisuuden kehityksestä. Ikäihmiset 211 216 221 Kasvu/1v Koti (75 vuotta täyttäneet) Tavallinen palveluasuminen (65 vuotta täyttäneet) Tehostettu palveluasuminen ** Laitoshuolto ** 953 148* 551 563 1773 1686 75 43 133 23 855 43 395 622 34-133 *) v. 212 luku. **) Tehostetun palveluasumisen ja laitoshuollon paikoista 11%:a on alle 75-vuotiaille ja loput yli 75-vuotiaille. 75 vuotta täyttäneille tehostetun palveluasumisen lisätarpeesta osa voidaan järjestää kotiin tuotavilla ympärivuorokautisilla palveluilla. Oulun kaupungin strategisena tavoitteena on, että kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä ja suhteellinen osuus kasvavat. Elokuussa 212 tehdyn kartoituksen mukaan uudessa Oulussa oli noin 14 tavallista palvelutaloasuntoa tai vastaavaa muuten ikäihmisille tarkoitettua asuntoa. Laskennallista arviota tulevaisuuden kehityksestä on tehty suhteuttamalla tavallisten palveluasuntojen määrä 65 vuotta täyttäneiden määrään. Nykyisellä asuntojen käytöllä asuntojen lisätarve verrattuna vuoteen 212 on vuonna 216 noin 3 asuntoa ja 221 noin 6 asuntoa. Pääasialliset syyt palveluasumiseen hakeutumiselle ovat terveydelliset syyt, asumisolosuhteet, yksinäisyys ja turvattomuus sekä muut sosiaaliset syyt. 4.2.2. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Taulukossa 5 on esitetty mielenterveyskuntoutujien asuminen tuetun asumisen eri muodoissa hyvinvointipalveluiden vuoden 212 tilinpäätöstietojen perusteella sekä tulevaisuuden ennuste. Laskelmien oletuksena on, että erilaisen tuetun asumisen piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien prosentuaalinen osuus pysyy koko tarkasteluajanjakson samana (,3 % väestöstä). Vuosien 216 ja 221 ennusteet on laskettu suhteuttamalla em. prosentuaalinen osuus väestöennusteisiin.

16 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 Taulukko 5. Mielenterveyskuntoutujien asuminen v. 212 ja ennuste asuntotarpeen tulevaisuuden kehityksestä eri asumismuodoissa. Mielenterveyskuntoutujat (,3 % väestöstä) 212 216 221 Kasvu/1v Lukumäärä erilaisen tuetun asumisen piirissä Tukiasuminen Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen 428 155 15 168 437 167 11 16 455 18 115 16 27 25 1-8 Oulun kaupungin strategisena tavoitteena on avohoito- ja avohuoltopainotteinen palveluiden toteuttaminen. Asumisen järjestämisen näkökulmasta tämä tarkoittaa monimuotoisesti tuettua asumista. Tällä hetkellä noin 39 %:a tuetusta asumisesta järjestetään tehostettuna palveluasumisena. Mielenterveyskuntoutujien asumisen järjestämisen painopistettä siirretään seuraavina vuosina yhä enemmän keveämmin tuettuun tavallisen asumisen suuntaan. Tuettua ja ns. tavallista palveluasumista lisätään. Tehostetun, usein ryhmäkotimuotoisena toteutuvan asumisen määrä ei nykyisestään tule tästä johtuen merkittävästi lisääntymään. Asumisen tuki ja muu asiakkaan kuntoutumista tukeva palvelu järjestetään monituottajamallia hyödyntäen yksilökohtaiseen palvelusuunnitelmaan perustuen. Oulun kaupungissa on vuoden 213 aikana lähdössä toteutukseen merkittävä rakennemuutos psykiatrisen hoidon osalta. Lähtökohtana on, että Oulu panostaa jatkossa itse avohoitoon ja avohuoltoon ja varsinainen psykiatrinen sairaalahoito siirtyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toteutettavaksi. Tuetulla asumisella ja siihen liittyvällä monialaisesti tuetulla kuntoutumisella voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa myös psykiatrisen sairaalahoidon tarpeeseen. 4.2.3. Päihdeperusteinen tuettu asuminen Taulukossa 6 on esitetty päihdeperusteinen tuettu asuminen eri asumismuodoissa hyvinvointipalveluiden vuoden 212 tilinpäätöstietojen perusteella sekä tulevaisuuden ennuste. Laskelmien oletuksena on, että päihdeperusteisen tuetun asumisen piirissä olevien henkilöiden prosentuaalinen osuus pysyy koko tarkasteluajanjakson samana (,16 % väestöstä). Vuosien 216 ja 221 ennusteet on laskettu suhteuttamalla em. prosentuaalinen osuus väestöennusteisiin. Taulukko 6. Päihdeperusteinen tuettu asuminen v. 212 ja ennuste asuntotarpeen tulevaisuuden kehityksestä eri asumismuodoissa. Päihdeperusteinen tuettu asuminen (,16 % väestöstä) 212 216 221 Kasvu/1v Lukumäärä erilaisen tuetun asumisen piirissä Tukiasuminen Tavallinen palveluasuminen*) Tehostettu palveluasuminen 235 15 65 2 25 185 45 2 275 235 2 2 4 85-45 *) Sisältää 46 ensisuojatyyppistä asumispaikkaa. Oulussa päihdeperusteisesti tuetun asumisen tarpeessa olevat asiakkaat asuvat jo nyt merkittävissä määrin tavanomaisissa vuokra-asunnoissa tuen turvin. Tuettua normaaliuden periaatteella järjestettävää asumista lisätään edelleen seuraavina vuosina. Osana valtakunnallista Pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaa (PAAVO) kehitetään uusia toimintamalleja päihdehaitoista kärsivien asunnottomuuden ehkäisemiseen sekä laajennetaan nykyisiä hyviä käytäntöjä;

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 17 muun muassa nuorille huumeiden käyttäjille monitoimijaisesti kehitetty ja toteutettu kuntoutuksellinen asuminen. Päihdeongelmaisten viimesijaisesta asuttamisesta vastaa kaupungin oma toiminta, tarjoten hätämajoitustyyppistä lyhytaikaiseksi tarkoitettua asumista palveluineen täysin asunnottomille henkilöille. 4.2.4. Kehitysvammaisten asuminen Taulukossa 7 on esitetty kehitysvammaisten asuminen tuetun asumisen eri muodoissa hyvinvointipalveluiden vuoden 212 tilinpäätöksen mukaisena sekä tulevaisuuden ennuste. Laskelmien oletuksena on, että kehitysvammaisten prosentuaalinen osuus pysyy koko tarkasteluajanjakson samana (,65 % väestöstä). Vuosien 216 ja 221 ennusteet on laskettu suhteuttamalla em. prosentuaalinen osuus väestöennusteisiin. Taulukko 7. Kehitysvammaisten asuminen v. 212 ja ennuste asuntotarpeen tulevaisuuden kehityksestä eri asumismuodoissa. Kehitysvammaiset (,65 % väestöstä) 212 216 221 Kasvu/1v Lukumäärä Koti (sis. lapset sekä itsenäisesti, tuetusti asuvat) Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshuolto 12 77 1 28 5 126 82 145 295 132 83 18 31 12 6 8 3-5 Kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa eli Kehas-ohjelmaa on toteutettu vuodesta 21 lähtien. Kehas-ohjelmaa rahoitetaan pääosin ARA:n investointiavustusten kautta sekä osin myös RAY:n kautta ja sen tavoitteena on mahdollistaa laitosasumisen purkaminen kokonaan vuoteen 22 mennessä sekä mahdollistaa itsenäistyvien kehitysvammaisten asumisen järjestäminen. Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat erikseen linjanneet, että kehitysvammaisten asuntokohteista ei tule muodostaa eri erityisryhmille tarkoitettuja asunto- ja palvelukeskittymiä, vaan asuminen tulee järjestää normaaliuden periaatteella tavallisilla asuinalueilla. Kehitysvammaisten asumista järjestetään nykyisten ryhmäkotimuotoisten asumisyksiköiden lisäksi tulevaisuudessa muun muassa asuntoryhminä, jolloin tavalliset vuokra- tai omistusasunnot ovat joko samassa talossa tai toistensa läheisyydessä ja tuki toteutetaan normaaliin asumiseen. Asuntojen tulee olla esteettömiä ja vastata normaaleja asumisen standardeja. Oulun tavoitteena on vuoteen 216 mennessä lopettaa kehitysvammaisten laitoshuolto kokonaan. Laitoshuollon purkuun vastataan laadukkaalla pienryhmäasumisella. 4.2.5. Vaikeavammaisten asuminen Taulukossa 8 on esitetty vaikeavammaisten asuminen tuetun asumisen eri muodoissa hyvinvointipalveluiden vuoden 212 tilinpäätöstietojen perusteella sekä tulevaisuuden ennuste. Laskelmien oletuksena on, että vaikeavammaisten prosentuaalinen osuus pysyy koko tarkasteluajanjakson samana (,1 % väestöstä). Vuosien 216 ja 221 ennusteet on laskettu suhteuttamalla em. prosentuaalinen osuus väestöennusteisiin.

18 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 Taulukko 8. Vaikeavammaisten asuminen v. 212 ja ennuste asuntotarpeen tulevaisuuden kehityksestä eri asumismuodoissa. Vaikeavammaiset (,1 % väestöstä) 212 216 221 Kasvu/1v Lukumäärä Kotiin annettava palvelu Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshuolto 192 77 5 55 1 27 92 53 57 5 217 17 53 57 25 3 3 2-1 Vaikeasti vammaisten henkilöiden asuminen järjestetään jo tällä hetkellä valtaosin vammaispalvelulain mukaisena tukitoimena annettavan henkilökohtaisen tuen turvin tavanomaisen asumisen piirissä. Tulevaisuudessa tämä toteuttamistapa tulee yhä enemmän lisääntymään. Asuntojen ja asuinalueiden suunnittelussa tulee huomioida esteettömyysratkaisut, jotta asuminen myös muissa kuin vaikeavammaisille erikseen suunnitelluissa isoissa asumisen kohteissa mahdollistetaan. 4.3. Keskeiset tulevaisuuden näkymät erityisryhmien asumisen järjestämisessä Asuminen ja asuinpaikan valinta on perusoikeus kaikille kansalaisille. Erityisryhmien osalta myös muuttuva lainsäädäntö tukee ajattelua itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden lisääntymisen osalta. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että asiakasta ei osoiteta tiettyyn asuntoon, vaan hän itse tai omaistensa tai edunvalvojan tukemana tekee valinnan tarjolla olevista asumisen vaihtoehdoista. Asuminen perustuu huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasopimukseen, jonka asiakas tai hänen edustajansa tekee. Kunnan ollessa järjestämisvastuussa asiakkaan palveluista, tulee ne järjestää asiakkaan henkilökohtaiseen tarpeeseen ja palvelusuunnitelmaan perustuen asumismuodosta riippumatta. Palvelujen ja asumisen tulee olla selkeästi eriytettynä toisistaan. Vaikka puhutaan erityisryhmien asumisesta, sillä ei tarkoiteta näiden ryhmien asumisen ratkaisujen eriyttämistä erilleen muusta asumisesta, vaan asumisen tulee toteutua mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteen mukaisesti. Asia tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa sekä uusien asuinalueiden että täydennysrakentamisen yhteydessä muun muassa esteettömyyden näkökulmasta. Erityisasumisen ja laitoshuollon rakentamisen investointeihin suunnitellut resurssit tulee tulevaisuudessa suunnata kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen hyödyntäen teknologiaa ennakkoluulottomasti. Valtakunnallisten suositusten ja linjausten mukaisesti kaikkien erityisryhmien osalta pitkäaikaisen laitoshuollon ja -hoidon suhteellista osuutta ympärivuorokautisen hoidon ja tuen järjestämisessä vähennetään. Ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavalla palvelulla. Ryhmäkotimuotoista tehostettua palveluasumista kohdennetaan niille asiakkaille, joiden palvelua ei voida muutoin asiakaslähtöisesti ja turvallisesti toteuttaa. Oulun seudulla on laadittu kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus, joka koskee maankäyttöä, asumista ja liikennettä. MAL-aiesopimuskaudella erityisryhmien asuntotarpeita varten luodaan tonttivarantosuunnitelma 31.12.215 mennessä yhdessä seudullisten tavoitteiden

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 19 linjausten kanssa. Erityisryhmien asuntojen tonttivarantosuunnitelma tulee perustumaan palveluasuntojen nykykohteiden luetteloon, erityisryhmien asumisen ja palveluiden uuteen järjestämistapaan, parhaillaan ohjelmoitaviin uusiin kaavoituskohteisiin ja vielä myöhemmin yleiskaavan mukaiseen täydennyskaavoitukseen ja -rakentamiseen uusien paikkojen tuottajana. 4.4. Oulun Sivakka-konsernin ja Oulun palvelusäätiön osuus ja työnjako erityisryhmien vuokra-asuntomarkkinoilla Asuntomarkkinoilla tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset tuovat omat haasteensa vuokraustoiminnan ja muun toiminnan kehittämiseen sekä tehostamiseen. On tärkeää hyödyntää uudenlaista ajattelua sekä uusia toimintatapoja. Keskittymällä ja tehostamalla toimintaa pystytään vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin ja tarpeisiin paremmin. Tämä tarkoittaa Oulun Palvelusäätiön osalta keskittymistä eritysryhmien vuokra-asuntomarkkinoilla vuokraustoimintaan ja muulta osin palveluiden tuottamiseen ikäihmisille ja mahdollisesti myös muille erityisryhmille. Erikoistuminen mahdollistaa paremmin näiden ydintoimintojen kehittämisen. Keskittyminen tuo toimintaan tehokkuutta ja selkeyttä. Erityisryhmien vuokra-asuntomarkkinoilla on paljon potentiaalisia asiakkaita ja määrän odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Tämä on tuonut markkinoille uusia toimijoita ja lisännyt tarjontaa. Asiakkailla on nyt erilaisia vaihtoehtoja sekä valinnan mahdollisuuksia. Tässä uudessa tilanteessa on järkevää hyödyntää Sivakka-konsernin ja Oulun Palvelusäätiön yhteistyömahdollisuuksia. Yhteistyöllä pystytään hyödyntämään kummankin osaamista erityisryhmien vuokra-asuntomarkkinoilla. Oulun Palvelusäätiön osalta tämä tarkoittaa asiantuntemusta ja tietämystä palveluasuntojen vuokraustoiminnassa ja muun toiminnan osalta asiantuntemusta palveluiden tuottamisesta tehostetussa palveluasumisessa sekä palvelukeskuspalveluiden tuottamisessa. Aikaisempi toimintatapa, jossa Oulun Palvelusäätiö toimi myös rakennuttajana ei ole enää järkevää, koska säätiön osaaminen kohdistuu muuhun kuin rakennustoimintaan eikä säätiöllä ole palkattuna kiinteistöalan henkilöstöä. Kaikkea asiantuntemusta ei tarvitse olla yhdessä paikassa, vaan kannattaa hyödyntää verkostoitumismahdollisuudet ja eri toimijoiden yhteistyötä. Uudenlaista yhteistyötä, jossa mukana ovat olleet Sivakka-konserni ja Oulun Palvelusäätiö on käytetty Nestori ja Klaara -kodissa sekä Fanni ja Jalmari -kodissa. Näissä palveluasumisen kohteissa Oulun Palvelusäätiö hoitaa vuokraustoiminnan sekä vuokravalvonnan. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä tätä mallia on käytetty Hollihaan palvelukodissa, jossa vuokraustoiminnan ja -valvonnan lisäksi säätiö hoitaa palveluiden tuottamisen. Tämä konsepti on ollut työnjaon kannalta toimiva, sillä Palvelusäätiö on pystynyt keskittymään asuntotoimintaan ja palveluiden tuottamiseen. Uutta yhteistyötä tukee Sivakka-konsernin omistuksessa olevien Hoikantien (73 asuntoa) ja Parkettitien (61 asuntoa) palveluasuntojen vuokrauksen siirtyminen Oulun Palvelusäätiölle vuoden 213 aikana. Oulun Palvelusäätiön omistuksessa olevat vanhat kiinteistöt, jotka ovat valmistuneet vuosien 1984-1999 välisenä aikana, pidetään hyvässä kunnossa. Näin varmistetaan niiden arvon säilyminen ja se, että ne ovat tulevaisuudessakin haluttuja sekä kysyttyjä palveluasuntoja. Kunnossapidossa hyödynnetään Sivakka-konsernin sekä Oulun Palvelusäätiön välistä yhteistyötä. Tekninen isännöinti on ulkoistettu Sivakka-konserniin kuuluvalle Remonttimylly Oy:lle. Tällä toiminnalla tuetaan myös kaupungin omistajapoliittisia linjauksia (23.8.21), joiden mukaan Oulun Palvelusäätiön omistamat kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa ja niiden energiatehokkuutta parannetaan.

2 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 4.5. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpiteet Asunnottomuuden ennaltaehkäisemisessä keskeisintä on yleisen asuntopolitiikan toimivuus. Näin mahdollistetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus ja täten myös asumisessaan erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat asua pääsääntöisesti normaalissa asuntokannassa riittävän tuen turvin. Tällöin vältytään erityisryhmien asumisen keskittymien syntymiseltä ja usein myös kustannuksiltaan merkittäviltä erityisratkaisuilta. Lähtökohtana on asumisen normaaliuden periaate, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että vuokrasopimukset ovat normaaleja huoneenvuokralain mukaisia suoria vuokrasopimuksia ja välivuokrausmenettelyä käytetään ainoastaan poikkeustilanteissa lyhytaikaisesti. Asuntotoimella, hyvinvointipalveluilla ja Oulun Sivakka Oy:llä on kaupunkikonsernissa erityinen rooli asunnottomuuden ennaltaehkäisemisen toimenpiteissä ja seurannassa sekä yhteistyöverkostojen ylläpitäjänä. Oulun kaupungin tämän hetkinen tilanne pitkäaikaisasunnottomuuden osalta on muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna poikkeuksellisen hyvä. Oulussa asunnottomien määrä, joiden asumisen järjestämisessä sosiaalitoimella on ollut merkittävä rooli, on vuoden 212 aikana ollut uuden Oulun kunnissa yhteensä noin 12. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kyse useista tuhansista asunnottomista ja tilapäismajoituksessa asuvista henkilöistä. Oulu on mukana suuriin kaupunkeihin kohdistuvassa Pitkäaikaisasunnottomuuden kehittämisohjelmassa painottaen omaa kehittämisosiotaan väestörakenteeltaan nuorena kaupunkina sekä opiskelijakaupunkina eniten nuorten asunnottomuutta ennaltaehkäiseviin toimiin. Tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen kokonaan Oulusta vuoteen 215 mennessä. 4.6. Erityisryhmien asumisen ja palveluiden kustannusvaikutukset Tukiasumisessa, tavallisessa palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa erikseen vuokran, ruoan, lääkkeet ja kunnan järjestämistä palveluista asiakasmaksun, joka pääsääntöisesti on tulosidonnainen. Kunta voi järjestää palvelut myös palvelusetelillä tai asiakas voi itse hankkia ne osittain tai kokonaan omakustanteisesti. Laitoshuollossa asiakasmaksu sisältää sekä asumisen että hoidon ja huolenpidon palvelut mukaan lukien muun muassa ruoan, lääkkeet ja kuntoutuksen. Huomattavaa on, että asiakasmaksut kattavat vain osan palvelun tuottamisen kustannuksista (laitoshuolto noin 25 %:a ja tehostettu palveluasuminen noin 13 %:a). Taulukossa 9 on esitetty esimerkinomaisesti pitkäaikaislaitoshuollon ja tehostetun palveluasumisen tuotantokustannukset ikäihmisten osalta ns. kanta-oulussa vuoden 21 toteuman mukaisesti. Kun laitoshuoltoa muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi, ei voida odottaa yhtä suurta nettomenojen laskua, koska palveluasuminen ja laitoshuolto eivät palvelusisällöllisesti vastaa toisiaan muun muassa lääkäripalvelujen osalta. Palveluasumisessa asukas on oikeutettu tarvitsemiinsa normaaleihin avohoidon ja -huollon palveluihin, jotka kaupunki järjestää ja joista asiakas maksaa itse osan asiakasmaksuina. Kun ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta muutetaan siten, että laitoshuollon osuutta vähennetään ja tehostettu palveluasuminen järjestetään monituottajamallia hyödyntäen pääsääntöisesti palvelusetelillä, voidaan laskennallinen kaupungille tulevien nettokustannusten säästö kohdentaa kasvavaan tarpeeseen sekä erityisesti kotona asumista tukeviin palveluihin. Palveluseteli mahdollistaa asiakkaille suuremman valinnan mahdollisuuden asumisen suhteen. Palvelusetelin arvon määrittelyn kautta kaupunki huolehtii aidosti asukkaan valinnan mahdollisuuden toteutumisesta tulotasosta riippumatta.

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 21 Taulukko 9. Pitkäaikaislaitoshuollon ja tehostetun palveluasumisen tuotantokustannukset ikäihmisten osalta eri järjestämismuodoissa v. 21 (kanta-oulu). Laitoshuolto/ tehostettu palveluasuminen v. 21 Kunnallinen pitkäaikaislaitoshuolto Kunnallinen tehostettu palveluasuminen Ostopalvelu/tehostettu palveluasuminen Palveluseteli tehostettu palveluasuminen Tuotantokustannukset /asukas/vuosi 53 321 41 774 36 5 3 38 Ikäihmiset maksavat tällä hetkellä keskimäärin laitoshuollosta 35 %:a ja tehostetusta palveluasumisesta 13-14 %:a, jolloin kaupungin hyvinvointipalveluiden jäljelle jäävät nettokustannukset ovat vastaavasti pienemmät. Palveluseteliin pohjautuvan asumisen tuotanto- ja nettokustannukset ovat kaupungin näkökulmasta samat. Vanhan Oulun erityisryhmien palveluasumisesta aiheutuvat nettokustannukset sosiaali- ja terveystoimelle olivat vuonna 211 noin 39 milj., joka jakaantui seuraavasti: ikäihmiset 13 milj., kehitysvammaiset 1 milj., vaikeavammaiset 8 milj., mielenterveyskuntoutujat 6 milj. ja päihdeperusteinen asuminen 2 milj..

22 Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 5. Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset ja toimenpide-ehdotukset vuosille 213-221 5.1. Asuntotuotanto Kaupunki luo kaavoituksella ja riittävällä tonttituotannolla edellytykset kysyntää vastaavalle asumiselle. Asuntotuotannon volyymi määritellään Maankäytön toteuttamisohjelmassa kahden vuoden välein. Yleistavoite on 1 6-2 uutta asuntoa vuodessa, josta noin puolet on kerrostaloja ja puolet pientaloja. Pientalorakentamisen painopiste suunnittelukaudella 214-221 on Ritaharjussa ja Hiukkavaarassa. 5.2. Asuntojen hallintamuodot Oulun nykyisestä 11 asunnosta noin 65 (6 %) on omistusasuntoja ja 45 (4 %) vuokra-asuntoja. Yhteiskunnallinen tilanne heijastuu asuntomarkkinoilla omistus- ja vuokraasuntojen määrän vaihteluna. Etenkin ensimmäisten omistusasuntojen hankintaan vaikuttavat asuntolainojen korko ja laina-ajat. Muutokset työllisyystilanteessa vaikuttavat vuokra-asuntojen kysyntään. Kaupungin tehtävä on luoda edellytykset kohtuuhintaiselle asumiselle omistusmuodosta riippumatta. 5.3. Kaupungin omistajarooli vuokra-asumisessa Kaupungin vuokra-asunto-omistukset keskitetään Sivakka-konserniin, jolla yhtiöjärjestelyjen jälkeen on noin 8 vuokra-asuntoa. Oulun Palvelusäätiöllä on noin 46 palveluasuntoa ja 8 tehostetun palveluasumisen asuntoa. Kaupunki ei pyri Sivakka-konsernin kautta markkinaosuuksien kasvattamiseen yleishyödyllisillä vuokra-asuntomarkkinoilla. Lähitulevaisuudessa pääpaino Sivakan uustuotannossa on korvausinvestoinneissa. Kaupunki edellyttää Sivakka-konsernilta toimia erityisryhmien asumisen turvaamisessa. Sivakan roolina erityisryhmien asumisen osalta on asuntojen tuottaminen, omistus ja ylläpito. Oulun Palvelusäätiö vastaa vuokraustoiminnasta ja tuottaa palveluita. 5.4. Yleislinjaukset erityisryhmien asumisesta Asuminen ja asuinpaikan valinta on perusoikeus kaikille kansalaisille. Erityisryhmien osalta muuttuva lainsäädäntö tukee ajattelua muun muassa itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden lisääntymisen osalta. Palvelut ja asuminen eriytetään selkeästi toisistaan. Erityisryhmien asuminen toteutetaan mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteen mukaisesti. Asia otetaan huomioon jo kaavoitusvaiheessa sekä uusien asuinalueiden että täydennysrakentamisen yhteydessä. Valtakunnallisten suositusten ja linjausten mukaisesti kaikkien erityisryhmien osalta pitkäaikaisen laitoshuollon ja -hoidon suhteellista osuutta ympärivuorokautisen hoidon ja tuen järjestämisessä vähennetään. Ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan

Oulun kaupungin asuntopoliittiset linjaukset 213 23 ensisijaisesti kotiin annettavalla palvelulla. Erityisasumisen ja -laitoshuollon rakentamisen investointeihin suunnitellut resurssit suunnataan tulevaisuudessa kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen hyödyntäen teknologiaa ennakkoluulottomasti. Ryhmäkotimuotoista tehostettua palveluasumista kohdennetaan niille asiakkaille, joiden palvelua ei voida muutoin toteuttaa asiakaslähtöisesti ja turvallisesti. Tavoitteena on, että myös erityisryhmät normaaliuden periaatteen mukaisesti asuvat mahdollisimman itsenäisesti kodissaan tarvitsemiensa palvelujen turvin. Ikäihmisten osalta strategiseksi tavoitteeksi on määritelty, että 92 %:a 75 vuotta täyttäneistä kykenisi jatkossa asumaan itsenäisesti kotonaan. 5.5. Ikäihmisten asuminen Ikäihmisten osalta väestöennusteeseen pohjautuvan arvion mukaan tavallisten palveluasuntojen tarve kasvaa. Tavallisessa palveluasumisessa asuu nykyisin 1 4 asukasta ja määrä kasvaa 2 asukkaaseen vuoteen 221 mennessä eli kasvu on 6. Tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa nykyisestä 55 asuntopaikasta 85 asuntopaikkaan eli kasvu on 3. Ikäihmisten määrän kasvusta huolimatta uusia pitkäaikaislaitoshuollon paikkoja ei tarvita, vaan laitoshuollon sijaan pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen huollon tarpeeseen vastataan tehostetulla palveluasumisella. Laitoshuollon paikkoja voidaan vähentää nykytasosta noin 13 paikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttamalla osa nykyisistä paikoista tehostetuksi palveluasumiseksi sekä kotona asumista tukeviksi lyhytaikaishuollon paikoiksi. 5.6. Mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asuminen Mielenterveyskuntoutujia on erilaisen tuetun asumisen piirissä tällä hetkellä noin 43 ja määrän on arvioitu kasvavan noin 3:llä vuoteen 221. Lisätarve painottuu tukiasumiseen ja tavalliseen palveluasumiseen, tehostetun palveluasumisen tarve puolestaan pienenee. Asuntojen tarve uuden Oulun alueelle tulee olemaan jonkin verran laskennallista tarvetta suurempi, koska oletettavasti tällä hetkellä oman kotikuntansa ulkopuolella asuvista mielenterveyskuntoutujista osa tulee vaihtamaan asuinpaikkaansa valinnanvapauden perusteella siinä vaiheessa, kun tarjonta uuden Oulun alueella lisääntyy. Päihdeperusteisessa tuetussa asumisessa on tällä hetkellä noin 24 asukasta ja määrän on arvioitu kasvavan noin 4:llä vuoteen 221. Painopiste siirtyy tavallisesta palveluasumisesta tukiasuntoihin. Päihdehaitoista kärsivien ja asunnottomien ongelmiin kehitetään valtakunnallisesti ja paikallisesti uusia toimintamalleja. 5.7. Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asuminen Kehitysvammaisia on Oulussa noin 1 2 eli,65 %:a väestöstä, mikä tarkoittaa noin 12 henkilön määrän lisäystä vuoteen 221 mennessä. Kehitysvammaisista noin 6 %:a asuu kotona alaikäiset lapset mukaan lukien. Tavoitteena on mahdollistaa täysi-ikäisille kehitysvammaisille itsenäistyminen lapsuuden kodista. Laitoshoidon paikkoja on käytössä noin 5, jotka tullaan korvaamaan jo vuoteen 216 mennessä tavallisella ja tehostetulla palveluasumisella.