apaturma 3/2014 vakuutus Alan vaikuttaja ISSA:n pääsihteeri Hans-Horst Konkolewsky: Nyt panostettava ennalta ehkäisyyn Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty: Tapaturmauudistus eduskuntaan TAPATURMAvakuutus 3/2014 1 TAU lyhentää käsittelyaikoja
apaturma vakuutus 3/2014 www.digipaper.fi/tvl 12 18 22 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Alkupalat 7 Uudet tuulet: TVL:n uusi aktuaarijohtaja Simo Sarvamaa 8 Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty: Tapaturmavakuutusuudistuksen lakipaketti eduskuntaan 10 Nuoren lääkärin nopea urakehitys 11 Suomi keskikastissa kansainvälisessä tapaturmatilastovertailussa 12 Työtapaturmavakuutusuudistus mikä muuttuu? 14 TAU-toimeenpanon valmistautuminen LähiTapiolassa 15 TAU-toimeenpanon valmistautuminen Pohjantähdessä 16 Olisi voitu tehdä toisinkin: Typetys ei poistanut prosessiin jäänyttä kaasua 18 Näin Ashland Finland: Turvallisuutta on johdettava 21 Roadmap-hankkeen kokemukset: Turvallisuus paranee, kun johto haluaa 22 ILO:n ja ISSA:n työsuojelun maailmankongressi Frankfurtissa 25 Maailmassa sattuu 2,3 miljoonaa työperäistä kuolemaa vuodessa 26 Alan vaikuttaja: Kansainvälisen sosiaaliturvajärjestö ISSA:n pääsihteeri Hans-Horst Konkolewsky 29 Turmia-kolumni: STM:n johtajan Heli Backmanin tapaturmavakuutusuudistuksesta 30 TAU lyhentää käsittelyaikoja 32 Ulkomaalaisten töissä riskit kasvavat 35 Turvallisin ammatti: liikenneopettaja 36 TOT-tutkinta: Turvallisuussuunnittelun merkitys korostuu sukellustyössä 39 Välipalat 40 Oikeustapauksia 44 Tilastoja 46 Resumé 47 Karin kiikarissa Ulkomaalaisten töissä riskit kasvavat Kuva Kari Rissa Ulkomaalaisille työntekijöille sattuu tavanomaista enemmän tapaturmia, sillä moni heistä toimii raskaissa, jopa vaarallisissa työtehtävissä. Nykyistä parempi perehdytys auttaisi vähentämään riskejä. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä kasvaa monella toimialalla, mutta heille tapahtuvista tapaturmista ei ole Suomessa kattavia tietoja. Monella alalla tuntuma kuitenkin on, että ulkomaalaisille sattuu työtapaturmia enemmän kuin syntyperäisille suomalaisille. S. 32 2 TAPATURMAvakuutus 3/2014
KANSIKUVA KARI RISSA 3/2014 86. vuosikerta Päätoimittaja: Sanna Sinkkilä sanna.sinkkila@tvl.fi puh. 0404 504262 Toimituksellinen sisältö: Karissa Oy/ Kari Rissa kari.rissa@kolumbus.fi puh. 0400 445384 Ulkoasu ja taitto: Teppo Jokinen teppo.jokinen@welho.com Toimitusneuvosto: Sami Moksunen pj. Eliisa Anttila Ainomaija Pippuri Minna Poikela Vesa Rantahalvari Jonny Smeds Julkaisija ja kustantaja: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Toimitusjohtaja Jussi Kauma Bulevardi 28, puh. 0404 504208, www.tvl.fi Ilmestyminen vuona 2014: Nro 3. 10.10 2014 Nro 4. 12.12.2014 ISSN 0785-7292 (Painettu) ISSN 2324-0911 (Verkkojulkaisu) Painopaikka: PEFC/02-31-151 2014 Painotuote SANNA SINKKILÄ Lisää läpinäkyvyyttä ja selkeyttä kokonaisuudistuksella Uutta tapaturmavakuutus- ja ammattitautilakia on valmisteltu pitkään, useita vuosia. Valmistelutyötä on tehty lukuisissa kokouksissa ja neuvotteluissa, joissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä työmarkkinaosapuolet ovat sopineet kolmikannassa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen sisällöstä. Nykyinen, voimassaoleva tapaturmavakuutuslaki on vuodelta 1948. Lakia on paikkailtu vuosien kuluessa, mutta aika ja työympäristön muutokset ovat ajaneet sen ohi. Uuden lain tarve on ollut ilmeinen jo jonkin aikaa. Esitys uudeksi tapaturmavakuutus- ja ammattitautilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. Lain valmistelua vetävän sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että eduskunta ehtisi käsitellä lakiuudistuksen vielä kuluvan hallituskauden aikana ja uusi laki astuisi voimaan vuoden 2016 alusta. Lakiesitykseen on koottu yhteen kolme eri lakia, tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki sekä kuntoutuslaki. Uusi laki on laaja, lakiluonnos koostuu yhdeksästä luvusta ja yli 280 pykälästä. Uutta lakia valmisteltaessa on huomioitu nykyiset korvaus- ja oikeuskäytännöt. Uudessa laissa säädetään myös nykyistä tarkemmalla tasolla esimerkiksi korvausperusteista ja vahingon sattumisolosuhteista. Järjestelmä tulee entistä läpinäkyvämmäksi, kun korvausperusteet on kirjattu yhteen ainoaan lakiin. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanon ja rahoituksen järjestelyitä ei muuteta nykyisestä. Vakuutuslaitokset vastaavat jatkossakin lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanosta ja työnantajat rahoittavat turvan. Työntekijät eivät itse osallistu jatkossakaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen rahoitukseen, toisin kuin esimerkiksi eläkevakuutuksen tai työttömyysvakuutuksen rahoitukseen. Vakuutuslaitokset valmistelevat jo paraikaa toimintaprosessejaan ja tietojärjestelmiään uuden lain voimaantuloa varten. Työmäärä, joka vakuutuslaitoksissa on tehtävä ennen lain voimaan tuloa, on valtava. Valmistautumisaikaa on enää vain hieman yli vuosi. On toimeenpanijoiden kunnia-asia, että kaikki on valmista, kun uusi laki astuu voimaan. sanna.sinkkila@tvl.fi Kuva Teppo Jokinen TAPATURMAvakuutus 3/2014 3
ALKUPALAT Vakuutusoikeuden toimintaa kehitetään Vakuutusoikeuden toimintaa on tarkoitus tehostaa siirtämällä oikeudellisesti yksinkertaisia asioita yhden tuomarin ratkaistaviksi. Asia voitaisiin ratkaista myös erillistä istuntoa järjestämättä, jos kaikki ratkaisuun osallistuvat jäsenet ovat asiakirjoihin perehdyttyään olleet asiasta yksimielisiä. Uudistuksella halutaan keskittää vakuutusoikeuden voimavarat vaativiin juttuihin, joissa myös käsittelyajat ovat kaikkien pisimmät. Hallitus antoi elokuun lopussa eduskunnalle lakiesityksen vakuutusoikeuden toiminnan kehittämisestä ja avoimuuden lisäämisestä. Esityksen mukaan vakuutusoikeuden on pyydettävä ulkopuolisilta asiantuntijalääkäreiltä lausuntoja nykyistä useammin. Muutoksenhakijat saavat ulkopuolisten asiantuntijalääkärien antamat lausunnot käyttöönsä ja kommentoitavikseen. Vakuutusoikeuden pitää jatkossa antaa muutoksenhakijalle tieto asian vireille tulosta, arvioidusta käsittelyajasta, kirjallisen ja suullisen selvityksen huomioon ottamisesta sekä ohjeet lisäselvityksen toimittamiseksi ennen asian ratkaisupäivää. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lausunnot pysyvät edelleen tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä. Vakuutusoikeuteen ehdotetaan perustettavaksi vakinainen ylilääkärin virka. Työpaikkatapaturmien taajuus jatkoi laskua vuonna 2013 Työtapaturmien lukumäärä ja työpaikkatapaturmien taajuus laskivat vuonna 2013. Ennakkoarvion mukaan kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä laski edellisestä vuodesta. Palkansaajille korvattiin 124 947 työtapaturmaa, joista 21 926 sattui kodin ja työpaikan välisellä matkalla (työmatkatapaturma). Vuonna 2013 palkansaajille sattui 30,2 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että 21 palkansaajaa kohti sattui yksi työpaikkatapaturma. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2013 työpaikkatapaturmissa kuoli 20 työntekijää (28 työntekijää vuonna 2012). Työn ja kodin välisillä matkoilla kuoli 12 työntekijää (20 työntekijää vuonna 2012). Yrittäjille, jotka olivat ottaneet vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen, korvattiin 6 454 työpaikkatapaturmaa ja 645 työmatkatapaturmaa. Lisää tilastoja ja toimialakohtaisia tilastotietoja löytyy Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kotisivujen Tilastot-sivuilta. TVL julkaisee seuraavaksi maalis-huhtikuussa 2015 ennakkoarvion vuoden 2014 työtapaturmien lukumäärästä. 4 TAPATURMAvakuutus 3/2014
Koonneet Kari Rissa ja Sanna Sinkkilä Työolobarometri 2013: Työkykyyn ja työturvallisuuteen panostetaan yhä enemmän Kuva Kari Rissa Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös parantuneet. Neljä viidestä palkansaajasta oli vuonna 2013 sitä mieltä, että osaamisesta ja työympäristön turvallisuudesta huolehditaan työpaikalla ainakin jossain määrin. Etenkin pienillä työpaikoilla on edistytty. Ero suurempiin organisaatioihin, joissa kehittäminen on tavallisempaa, on kaventunut. Tulevaisuuden työpaikat löytyvät enenevässä määrin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tulokset osoittavat, että osaamiseen ja työturvallisuuteen panostetaan, työministeri Lauri Ihalainen toteaa. Vuonna 2013 niiden osuus, jotka vastasivat, että työpaikalla kiinnitetään paljon huomiota työympäristön turvallisuuteen, oli 38 prosenttia. Määrä on nyt huipussaan. Ainoastaan kolme prosenttia arvioi, että turvallisuusseikkoja ei ole lainkaan huomioitu. Muutos on huomattava, sillä runsas viisitoista vuotta sitten melkein viidennes sanoi, ettei turvallisuuteen kiinnitetty lainkaan huomiota. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometrin loppuraportista (www.tem.fi/julkaisut), jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi syyskuun alussa. Työtapaturmavakuutuksesta korvauksia 596 miljoonaa euroa vuonna 2013 eläkkeet, perhe-eläkkeet ja eläkkeiden indeksikorotukset) maksettiin yhteensä 309 miljoonaa euroa eli noin 6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2013 maksettiin päivärahakorvauksia 144 miljoonaa euroa eli noin miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012. Sairaanhoitokuluja maksettiin viime vuonna yhteensä 110 miljoonaa euroa eli noin 4 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. LähiTapiola aloitti korvaustoimintaa parantavan puhelinpalvelun LähiTapiola laajentaa toimintaansa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. LähiTapiola luo uuden valtakunnallisen toimintamallin, joka lyhentää terveyspalveluiden hoitoketjuja ja muuttaa vakuutusyhtiön roolia. Käytännössä kyse on siitä, että korvaustoimintaan liitetään valtakunnallinen puhelinpalvelu, jossa tervey denhuollon asiantuntijat ohjaavat asiakkaat nopeasti Kuva Teppo Jokinen Tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat viime vuonna korvauksia yhteensä 596 miljoonaa euroa eli noin 2,0 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Korvauksia maksettiin lähes 204 000 vahingosta eli maksussa oli reilut 1 000 tapausta enemmän kuin vuotta aiemmin. Puolet lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella maksettavista korvauksista oli eläkkeitä. Vuonna 2013 eläkkeitä (pysyvät ja väliaikaiset tapaturmaoikeaan hoitoon, kertoo johtaja Veli-Matti Qvintus LähiTapiolasta. TerveysHelpissä puheluihin vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset, eli sairaanhoitajat ja laajan kokemuksen omaavat Kuva Teppo Jokinen Uusi puhelinpalvelu on osa LähiTapiolan terveys- ja hyvinvointistrategian toteuttamista. Johtaja Veli-Matti Qvintus. lähihoitajat. Mikäli konsultaatioihin tarvitaan apua, heidän tukenaan on päivystävä lääkäri. TerveysHelppi -palvelu on maksuton ja se sisältyy alkuvaiheessa uutena palveluna vapaaehtoisiin henkilövakuutuksiin. Ensi vuonna puhelinpalvelun on tarkoitus kattaa koko henkilövakuuttaminen, myös lakisääteinen työtapaturmavakuutus, Qvintus lupaa. Uusi palvelu on osa LähiTapiolan terveys- ja hyvinvointistrategian toteuttamista. Osana strategiaa LähiTapiola on hankkinut omistukseensa osuudet Pihlajalinna-Dextrasta sekä Diacorista. LähiTapiola ei rakenna omaa sairaalaa, vaan hoidon nopeuttaminen perus-tuu LähiTapiolan asiantuntemukseen sekä yhteistyöhön eturivin hoitolaitosten kanssa. Tämä on toimintaa, jossa kaikki voittavat asiakkaamme saa parempaa palvelua sekä hyötyy itse esimerkiksi ansionmenetysten minimoinnin kautta, työnantaja muuan muassa sijaisjärjestelyjen vähentymisenä, LähiTapiola korvauskustannusten alentumisena ja yhteiskunta verotulojen myötä, Qvintus muistuttaa. TAPATURMAvakuutus 3/2014 5
ALKUPALAT Oma Yritys-Suomi -palvelu opastaa työnantajan velvollisuuksista Marja Kaari aloitti TVL:ssa Kuva Sanna Sinkkilä Filosofian maisteri Marja Kaari aloitti 1.10.2014 työturvallisuusasiantuntijana Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa. Ennen TVL:oon siirtymistään Kaari toimi riskipäällikkönä Oma Yritys-Suomi on toukokuussa 2013 avattu verkkopalvelu, joka helpottaa yrittäjän ja yrittäjäksi aikovan arkea. Palvelu mahdollistaa monien yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvien asioiden hoitamisen yhdessä paikassa, yhdellä kirjautumisella ympäri vuorokauden. Oma Yritys-Suomi -palvelu on osa Yritys-Suomi -kokonaisuutta, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakimies Annu Vento on edustanut TVL:ää SADe-ohjelman Yrityksen palvelukokonaisuuden klusteriryhmän tapaamisissa. Oma Yritys-Suomi -palvelu kokoaa yrittäjälle tiedon muun muassa siitä, mitkä ovat yrityksen velvoitteet ja kehen on oltava yhteydessä missäkin asiassa. - TVL huolehtii siitä, että Oma Yritys-Suomi -palvelusta löytyy ajankohtainen ja riittävä ohjeistus työntekijöiden tapaturmavakuuttamiseen. Ohjeistukseen voi tulla pieniä muutoksia vuosittain, esimerkiksi laissa mainitut euromäärät tarkistetaan indekseillä, Vento sanoo. Oma Yritys-Suomi -palvelu sisältää tietoa, työkaluja, lupa- ja palveluhakemistoja ja sähköisiä asiointipalveluja niin aloittavien yritysten kuin jo toiminnassa olevien yritysten tarpeisiin. Palvelun sisällöt rakentuvat käyttäjän pro- Fenniassa. Kaari on työskennellyt urallaan myös viranomaistehtävissä Uudenmaan työsuojelupiirissä, työhygieenikkona Työterveyslaitoksella sekä suunnittelijana Kuopion yliopistossa. Syvennyin aikoinaan maisterin opinnoissani nimenomaan työhygieniaan ja oikeastaan koko työurani olen tehnyt töitä työturvallisuuden ja työsuojelun parissa, toteaa Kaari. Kaari tulee työturvallisuusasiantuntijana tekemään muun muassa TOT-tutkintoja sekä työturvallisuuteen liittyviä tilastoanalyyseja. fiilitietojen mukaisesti, eli jokaiselle käyttäjälle muodostuu oma työtila. - Oma Yritys-Suomi -palvelussa kaikki tarvittava tieto ja kanavat lisätiedon hankkimiseen löytyvät yhdestä paikasta, Vento kertoo. Palvelusta löytyviä työkaluja ovat muun muassa yrittäjätesti, liiketoimintasuunnitelma, yrityksen kehittämiskartoitustyökalu sekä uusimpina kansainvälistymistesti ja velvoitteiden vuosikello. Palvelun sähköisyys on Vennon mielestä erinomainen asia. Tulevaisuudessa palvelussa on mahdollista esimerkiksi hakea julkista rahoitusta, antaa liiketoiminnassa tarvittavia ilmoituksia ja hakea vaadittavia lupia, hoitaa yritystoimintaan ja työnantajuuteen liittyvät velvoitteet sähköisesti, pyytää yritysneuvojilta sähköisesti kommentteja yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan ja siihen liittyviin laskelmiin sekä verkostoitua muiden yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Tiina Nikulainen Hylkäävien etuuspäätösten perustelut tarkentumassa Sosiaalivakuutusetuuksista annettavien hylkäävien päätösten perusteluista on jatkossa nykyistä paremmin käytävä ilmi, miksi haettu etuus on evätty. Silloin kun kielteinen päätös perustuu erityisesti lääketieteellisiin seikkoihin, perusteluihin olisi kirjattava, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty. Asiantuntijalääkärin on laadittava valmistelun aikana oma perusteltu arvionsa, joka kirjataan tapauksen asiakirjoihin. Asiantuntijalääkärin selkeä arvio auttaa lopullisen päätöstekstin laatijaa lääketieteellisten perustelujen kirjoittamisessa. Perustelujen parantaminen koskee niin Kelan kuin työeläkelaitosten päätöksiä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä koskevia hylkääviä päätöksiä. Tapaturmavakuutuslakiin on tarkoitus tehdä vastaavat muutokset tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Päätösten perustelujen parantaminen on osa vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämistä, jota pohtinut työryhmä teki ehdotuksensa viime tammikuussa. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle elokuun lopussa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. 6 TAPATURMAvakuutus 3/2014
Uudet tuulet Teksti ja kuva Sanna Sinkkilä TVL:n uusi aktuaarijohtaja Simo Sarvamaa: Uudistukset hyvällä mallilla Mitä teit ennen Bulevardille siirtymistäsi? Tein oman yritykseni piikkiin konsultointeja noin vuoden verran. Kun TVL:stä ja Vakuutuskeskuksesta otettiin yhteyttä, oli konsultointitöissäni sopiva hetki irrottautumiselle. Muutama kuukausi aikaisemmin tai myöhemmin en olisi pystynyt ottamaan tehtävää vastaan. Ennen oman firman perustamista toimin Trygissä tuotejohtajana vuodesta 2006. Siirryin Trygiin Ifistä, jossa toimin yhden aktuaaritoiminnon osan pohjoismaisena johtajana. Työurani aloitin opintojen jälkeen vakuutusyhtiö Sammossa, Turussa. FK, SHV Simo Sarvamaa aloitti työt 1.6.2014 TVL:n ja Vakuutuskeskuksen yhteisenä aktuaarijohtajana. Tapaturmavakuutuksen uudistuksen toimeenpanon seuraaminen ja siinä tarvittaessa tukeminen ovat TVL:n aktuaari- ja tilastotoiminnon tärkeimmät lähitulevaisuuden haasteet, toteaa TVL:n uusi aktuaarijohtaja Simo Sarvamaa. Mikä sai tarttumaan tarjottuun tehtävän? Tehtävä kiinnosti, koska kyseessä on erittäin monipuolinen toimi, missä pääsee tekemään töitä neljän eri vakuutuslajin parissa. Lajit ovat erilaisia, mutta lakisääteisissä lajeissa on yhtäläisyyksiäkin, kuten esimerkiksi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen jakojärjestelmät. Eikö yhdistetty toimesi ole melko laaja? Tiesin kyllä mihin tulin. Toimen laaja-alaisuus on yksi syy miksi kiinnostuin tehtävästä, kun siitä minulle kerrottiin. Olen ollut TVL:n ja Vakuutuskeskuksen eri työryhmissä ja muun muassa aktuaarivaliokunnassa monta vuotta jäsenenä. Tunsin asiat, joita täällä hoidetaan hyvin jo näiltä vuosilta. Myös moni nykyinen työkaveri oli tuttu jo aiemmilta vuosilta. Mitkä ovat TVL:n aktuaari- ja tilastotoiminnon tärkeimmät tehtävät lähivuosina? Meidän toimintomme, kuten koko TVL:nkin tärkein tehtävä ensi vuonna on tapaturmavakuutuslain uudistuksen toimeenpanon seuraaminen ja tukeminen. Aktuaari- ja tilastotoiminnon osalta suurimmat työt ovat jo takana. Ammattiluokituksen uudistaminen ja uuden lain mukaiset tilasto-ohjeet on käytännössä tehty. Nyt siirrytään näiden asioiden konkreettiseen toimeenpanoon. TVL toimii tarvittaessa yhtiöiden tukena uudistusten käytäntöön viemisessä. Entä Vakuutuskeskuksen lähivuosien haasteet? Liikennevakuutuslain uudistus on käynnissä ja ministeriön työlistalla on myös potilasvakuutuslain uudistaminen tulevaisuudessa. Ympäristövakuutuksen uudistamistakin mietitään eli lakiuudistuksia riittää jatkossakin. Miten työt ovat lähteneet sujumaan? Kahdesta ensimmäisestä viikosta en muista juuri mitään. Ensimmäisten viikkojen tietovyöryn jälkeen tilanne on selkiytynyt. Olen tutustunut oman vastuualueeni ihmisiin ja meneillään oleviin projekteihin. Onko tullut yllätyksiä? Ei mitään negatiivista ainakaan. On ollut mukava huomata, että meillä on nuoria, innokkaita ja osaavia ihmisiä töissä. Kaikki jo meneillään olevat asiat on valmisteltu hyvin ja huolella. Tästä on hyvä jatkaa. Miten aikasi riittää molempien toimijoiden asioihin ja kaikkiin neljään vakuutuslajiin? Ei minulla ole ollut ongelmia ajankäytön suhteen. Jaan työaikaani tilanteen mukaan. Näin laaja toimi edellyttää sitä, että jaan vastuuta alaisilleni tarpeen mukaan. Olen tottunut jakamaan aikaani useamman lajin kesken. TAPATURMAvakuutus 3/2014 7
KANSI Teksti ja kuvat Kari Rissa Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty: Tapaturmauudistus eduskuntaan Tapaturmavakuutuksen kokonaisuudistus on syksyllä eduskunnan käsittelyssä, lupaa sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty valittiin kesällä hoitamaan Stubbin hallituksessa kesken olevia sosiaali- ja terveysministerin vastuualueella olevia asioita. Olen sitoutunut ajamaan hallitusohjelmassa yhdessä jo sovitut uudistukset määrätietoisesti maaliin ensi kevääseen mennessä. Tärkeimpiä asioita ovat eläkeratkaisut, sote-uudistuksen rahoitusmallit ja osallistavan sosiaaliturvan hankkeet. Myös tapaturmavakuutuksen kokonaisuudistus on työn alla. Se on tarkoitus saada eduskuntaan jo syksyn aikana, Räty kertoo. Hyvinvointipolitiikassa Räty haluaa siir- 8 TAPATURMAvakuutus 3/2014
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty osallistui elokuussa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Kansainvälisen sosiaaliturvajärjestö ISSA:n työsuojelun maailmankongressiin Frankfurtissa. Räty oli mukana kongressin avajaisten ministeripaneelissa ja piti avajaisesitelmän Suomen järjestämässä erityisseminaarissa. tyä pois järjestelmäkeskeisyydestä ja lisätä ihmisten oman valinnan vapautta. Turvaa ja palveluita tarvitaan entistä enemmän joustavasti tilanteiden ja ihmisten tarpeiden mukaan. Räty itse pitää Ruotsin terveydenhuollossa käytettävästä raha seuraa potilasta -mallista, jonka avulla jokainen voi itse valita vapaasti hoitopaikkansa joko julkisissa tai yksityisissä. Englannissa on hyvää erityisryhmien henkilökohtainen budjetointi sosiaalihuollon puolella, jossa ihminen saa itse valita hänelle sopivat palvelut. Mielestäni julkinen sektori ei palvelujen tuottajana ole itseisarvo. Sanon näin, vaikka itse olen työtä tehnyt pääasiassa julkisella sektorilla ja arvostan sitä työtä kovasti, Räty toteaa. Sosiaalivakuutus on Rädyn mielestä tärkeä ja oleellinen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sosiaalivakuutus on hyvä tapa kantaa vastuuta ja rahoittaa etuuksia. Työeläkkeissä ja tapaturmavakuutuksessa korostuu kolmikannan rooli. Suomessa on ollut hyvä sopimisen kulttuuri siitä, miten työhön liittyviä sosiaalivakuutuksia on hoidettu ja kehitetty. Pidän tärkeänä, että näin toimitaan jatkossakin ja työnantajat ja työntekijät osallistuvat kulujen maksamiseen. Tapaturmauudistus eduskuntaan syksyllä Pitkään valmisteltu työtapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistus on myös sosiaali- ja terveysministerin työpöydällä. Tarkoitus on, että asia menee hallitukseen ja sieltä lakiesityksenä eduskuntaan nyt vielä syksyllä. Lakipaketti on jo valmiina ja sitä viedään eteenpäin. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa, Räty ennakoi. Tapaturmavakuutusuudistusta Räty pitää merkittävänä. Vanhentunut tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö saadaan nyt ajan tasalle. Voi sanoa, että vihdoinkin, sillä valmistelua on tehty todella pitkään ja hartaasti. Uudistukset eivät tuo Rädyn mielestä kuitenkaan tapaturmavakuutuslainsäädäntöön kovin suuria sisällöllisiä muutoksia, vaan kyse on pikemminkin vanhentuneen ja sekavan lainsäädännön virtaviivaistamisesta. Kovin isoja lehtiotsikoita uudistuksesta ei taideta saada, Räty toteaa. Uutinen kuitenkin on, että työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet yksimielisyyteen tapaturmavakuutusuudistukseen liittyneestä homeongelmasta. Kosteusvauriomikrobien aiheuttaman oirekokonaisuuden korvauksiin työpaikan vaihtotilanteissa ei löydetty kolmikantaneuvotteluissa ratkaisua. Viemme nyt eduskuntaan tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen. Etsimme sopivaa hetkeä viedä lakipaketti hallituksen istuntoon, Räty linjaa. Työuria pidentämään Räty haluaa pitää suomalaiset työntekijät nykyistä selvästi pidempään mukana työelämässä. Työuria on hänen mielestään jatkettava niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja eli lainsäädännöllä on nostettava vanhuuseläkeikää, mutta samaan aikaa on myös parannettava työoloja ja työntekijöiden työssä jaksamista. Haaste on suuri, sillä jo lähivuosina näemme suuren työelämän rakenteellisen murroksen, kun suorittavaa työtä koko ajan poistuu ja työ muuttuu abstraktimmaksi tietotyöksi, johon liittyy myös terveyden kannalta uusia uhkia. Rädyn mielestä työelämässä nyt tarvitaan hyvää johtamista, työn ja perheen nykyistä parempaa yhteensovittamista, opiskelujen jouduttamista erityisesti akateemisilla aloilla ja monenlaista työntekijöiden työkykyä ylläpitävää ja parantavaa toimintaa työpaikoilla. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on myös panostettava nykyistä enemmän. Kansan terveydestä, sekä fyysisestä että henkisestä, on pidettävä hyvää huolta. Suomalaisten terveys on saatava paranemaan, jotta he pystyisivät olemaan mukana työelämässä entistä pidempään. Loppupeleissä kyse on kuitenkin siitä, miten erityisesti ikääntyvät ihmiset pystyvät selviytymään työssä. Räty arvelee, että maan hallitus ja sosiaali- ja terveysministeri pystyy viemään lainsäädäntöteitse eteenpäin ensi sijassa työurien pidentämisen kovia keinoja. Pehmeillä keinoilla vaikuttaminen onkin sitten vaikeampaa. En usko, että siihen pystyy maan hallitus, vaan kysymys on siitä, mitä työpaikoilla tapahtuu ja miten ikäjohtaminen onnistuu. Tärkeää on, koetaanko ikääntyvät työpaikoilla uhkaksi vai voimavaraksi. Asenteiden täytyy ikääntyviä kohtaan muuttua. Mutta tässä maan hallitus ei Rädyn mielestä voi kovin paljon lakeja säätämällä vaikuttaa. TAPATURMAvakuutus 3/2014 9
Lähtökohtana olisi oltava, että työ ei aiheuta kenellekään tapaturmia ja sairauksia. Koko yhteiskunnalla ja jokaisella yksilöllä on itse asiassa suurin vastuu työurien pidentämisessä ja eläkeiän nostamisessa, Räty korostaa. Räty toivoo, että suhtautuminen ikääntyviin muuttuu työelämässä nykyistä myönteisemmäksi, kun huoltosuhde muuttuu radikaaliksi. Tämä on, ihan oikeasti, minun sukupolveni ongelma. Meillä on ollut liikaa sukupolvien välistä vastakkainasettelua suurten ikäluokkien kanssa. Tästä pitäisi päästä eroon. Lääketieteen lisensiaatti Laura Räty kertoo olevansa tehokas yhdessä sovittujen päätösten ja uudistusten toimeenpanija. Työsuojelua tehostamaan Ministeri Rädyn vastuulla on myös maamme työsuojeluasiat. Vastuu työsuojelusta työpaikoilla on viime kädessä toki aina työnantajilla. Hallitus pyrkii luomaan lainsäädännöllä hyvät edellytykset turvalliselle työn teolle. Suomi on tällä hetkellä Rädyn mukaan maailman huippua työturvallisuudessa, jos mittarina käytetään kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia. Niiden määrä on parissakymmenessä vuodessa suorastaan romahtanut. Työtapaturmien kokonaismäärä ja taajuus sen sijaan ovat viime vuosina pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. Olen huolissani. Työtapaturmien kokonaismäärä voisi mennä alaspäin. Tavoitteena pitäisi olla ehdottomasti nolla tapaturmaa kaikilla työpaikoilla. Lähtökohtana olisi oltava, että työ ei aiheuta kenellekään tapaturmia ja sairauksia, Räty korostaa. Räty arvelee, että työpaikoilla tarvitaan työsuojeluasioissakin nyt enemmän leadership-johtamista kuin management-johtamista, jotta työturvallisuuteen saadaan uutta tehoa ja työilmapiiri nykyisestä paremmaksi. Ennen muuta tarvitaan hyvää ihmisten johtamista. Siihen liittyy aivan oleellisesti myös työturvallisuus- ja työhyvinvointiasioiden johtaminen. Yritysjohtajat ovat tässä paljon vartijana. Onneksi jo monet ovat oivaltaneet, että hyvä työturvallisuus edistää vahvasti tuottavuutta ja on myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa. On valtava yritys- ja kansataloudellinen asia, jos työntekijät eivät ole pois töistä, viihtyvät ja antavat hyvän työpanoksen. Ja hyvä johtaminen ei maksa mitään. Räty haluaisi liittää työpaikoilla työsuojelu- ja työterveysasiat nykyistä tiiviimmin yhteen. Pääpainon pitäisi olla tapaturmien, ammattitautien ja työperäisten sairauksien ennalta ehkäisyssä. Työelämän suuret rakennemuutokset eivät poista työsuojelun tarvetta vaan päinvastoin. Uusiin riskeihin pitää varautua. Nuoren lääkärin nousujohteinen ura un pyydettiin. En todellakaan ole tä- ministerin tehtävään pyrkinyt, -Khän kesällä työnsä aloittanut sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty naurahtaa. Mieluinen ministerinposti jatkuu ainakin ensi kevääseen asti. Ei ole käyty jatkokeskusteluja. Uraa ei voi näissä hommissa suunnitella. Kansalaisten luottamus punnitaan ihan joka päivä. Räty on koulutukseltaan lääkäri. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2006. Tehohoitoon ja anestesiologiaan erikoistumassa oleva Räty työskenteli sairaalalääkärinä Hyvinkäällä vuosina 2007 2011. Samaan aikaan hänellä oli myös yleislääkärin yksityisvastaanotto lääkärikeskus Sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus viedä eteenpäin ehdotuksia, joita selvitysmies Jukka Ahtela teki kesällä maamme työsuojelutoiminnan kehittämiseksi. Ahtelan raportin mukaan Suomessa on jämähdetty vanhoihin tehottomiin toimintamalleihin niin valtakunnallisella tasolla kuin monilla työpaikoilla. Ministeriössä työstetään jo Ahtelan ehdotuksia. Osa niistä lähtee jo syksyn aikana eteenpäin. Osa menee jatkoselvittelyyn, Räty lupaa. Mehiläisessä. Rätyn lääkärinpalkkioiden verojärjestelyistä nousi elokuun lopussa kova kohu. Räty valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi 34-vuotiaana elokuussa 2011. Räty on takanaan aktiiviura myös puoluepolitiikassa. Kuulun kokoomuksen hyvinvointivaltiosiipeen, hän kuvaa. Räty toimi vuosina 2010 2014 kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hän on myös ollut muun muassa Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Vuosina 2013 2014 Räty toimi Kevan hallituksen puheenjohtajana. 10 TAPATURMAvakuutus 3/2014
TILASTOSIVU Teksti Janne Sysi-Aho Suomi sijoittuu keskikastiin tapaturmatilastojen kansainvälisessä vertailussa uomen tapaturmasuhdeluvut ovat Skeskitasoa teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Työtapaturmatilastojen tarkka kansainvälinen vertailu on mahdotonta, koska määritelmät, rajaukset ja tiedonkeruujärjestelmät eroavat toisistaan. Termi työtapaturma tarkoittaa eri maissa eri asiaa. Suomen vertaaminen onnistuu parhaiten niihin maihin, joissa tapaturman raportoimiseen on taloudellinen kannustin kuten esimerkiksi vakuutuskorvaus. Eri maissa tapaturmatilastot on myös rajattu eri tavoin. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet eivät tilastoidu työtapaturmiksi kaikissa maissa. Tapaturmalukumäärien suora vertailu ei ole mielekästä, koska maat ovat työvoiman ja työn määrän suhteen erikokoisia. Käytännössä myös elinkeinorakenteet, tuotannontekijöiden saatavuus, luonnonvarat, elintaso, sijainti tai sääolot eroavat maittain. EU-28-alueen kuolemaan johtaneiden työtapaturmien keskimääräinen suhdeluku on 1,94 työtapaturmakuolemaa 100 000 henkilöä kohden. Suomen suhdeluku on alle tämän keskiarvon. Alueen maista Suomen lisäksi Saksassa, Portugalissa, Espanjassa, Ranskassa, Sveitsissä, Itävallassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Belgiassa tapaturman raportoimiseen on taloudellinen kannustin. Näiden maiden osalta on verrattu myös vähintään 4 kalenteripäivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien tapaturmasuhdetta vuosina 2009 2011. Suomen suhdeluvut ovat keskitasoa teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Espanjan ja Portugalin tapaturmasuhteet ovat systemaattisesti korkeampia, eron syy ei ole tiedossa. Yhdistyneissä kuningaskunnissa (UK) työpaikkakuolemantapausten sekä vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde on selvästi Suomea alempi. Lisää aiheesta www.tvl.fi/fi/uutiset Kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2011 Lähde: Eurostat (Liettua, Puola ja Sveitsi vuoden 2010 aineisto) Teollisuuden vähintään 4 pv:n työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2009 2011 Lähde: Eurostat (Sveitsi vuoden 2008-2010 aineisto) Rakentamisen vähintään 4 pv:n päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien tapaturmasuhde 2009 2011 Lähde: Eurostat (Sveitsi vuoden 2008-2010 aineisto) Kattavampi teksti löytyy TVL:n nettisivuilta. Karttapohjat Juha Paju,TVL TAPATURMAvakuutus 3/2014 11
Tapaturmavakuutuslain uudistaminen Teksti Sanna Sinkkilä Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädäntö uudistuu Mikä muuttuu? Uuden työtapaturma- ja ammattitautilain valmistelu on edennyt hallituksen esitysvaiheeseen. Luonnos uudeksi laiksi on käynyt laintarkastuksessa ja esitys annetaan eduskunnalle syksyn aikana. Mikä muuttuu työnantajan, työntekijän ja yrittäjän kannalta? Uudistuksessa tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja kuntoutuslaki yhdistetään yhdeksi laiksi. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat 1.1.2016 tai tämän jälkeen. Tätä aikaisemmin sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin sovelletaan edelleen nykyisin voimassaolevia lakeja. Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä. Työsuhteen tulkinta on jatkossa sama kuin työsopimuslaissa. Uudelleen määritellään myös se, mitä tarkoitetaan yrittäjällä. Näin työntekijän ja yrittäjän välinen rajanveto selkiytyy. Uudessa laissa on liki 300 pykälää. Yksityiskohtainen sääntely lisää selkeyttä ja avoi- 12 TAPATURMAvakuutus 3/2014
Kuva Teppo Jokinen Uutta lakia valmisteltaessa on huomioitu nykyiset korvaus- ja oikeuskäytännöt. Uudessa laissa säädetään myös nykyistä tarkemmalla tasolla esimerkiksi korvausperusteista ja vahingon sattumisolosuhteista. muutta. Muun muassa tapaturman ja korvattavan tapaturmavamman välillä vaadittava lääketieteellinen syy-yhteys on kirjattu lakiin. Työtapaturman määrittely uudistuu Uudessa laissa on säädetty nykyistä lakia yksityiskohtaisemmin siitä, mikä on lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Yksityiskohtaisuus näkyy esimerkiksi siten, että uusi laki sisältää erilliset pykälät työssä, työntekopaikan alueella ja työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneista tapaturmista. Lisäksi erikseen säädetään muun muassa koulutuksessa, virkistystilaisuudessa ja terveydenhuoltokäynnillä sattuneista tapaturmista. Etuuksiin ei olennaisia muutoksia Etuudet säilyvät pääsääntöisesti ennallaan. Lakiin on kuitenkin kirjattu nykyinen oikeus- ja korvauskäytäntö. Muutoinkin laki on kirjoitettu nykyistä yksityiskohtaisemmin, kuten perustuslaki edellyttää. Etuuksiin on tehty muun muassa seuraavia teknisiä tarkistuksia: Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa, ei enää päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Kuntoutusrahan suuruus määräytyy kuitenkin samoin perustein kuin päivärahan tai tapaturmaeläkkeen. Haittalisän nimi muuttuu hoitotueksi. Sen määrä ja perusteet eivät muutu. Lääkinnällinen kuntoutus korvataan sairaanhoitona, ei enää kuntoutuslain mukaisena kuntoutuksena. Tämä ei vaikuta kuitenkaan kuntoutusetuuksiin. Esimerkkinä nykyisen vakiintuneen korvauskäytännön huomioon ottamisesta voidaan mainita se, että järkytyksen aiheuttaman stressireaktion korvausedellytykset on kirjattu lakiin. Haittarahasäännökset on uudistettu vuonna 2010, joten nyt muutosta ehdotetaan lähinnä haittarahan maksamistapaan: haittaraha maksetaan jatkuvana korvauksena haittaluokasta 6 alkaen. Nykyisin maksetaan kertakorvaus haittaluokissa 1 10. Työnantaja mikä muuttuu? Jos maksat työntekijöillesi palkkaa yhteensä yli 1 200 euroa vuodessa, olet vakuuttamisvelvollinen työnantaja ja sinun pitää ottaa työntekijöillesi lakisääteinen tapaturmavakuutus. Uudessa laissa vakuuttamisvelvollisuus perustuu teetettyjen työpäivien sijaan työntekijöille maksettujen palkkojen euromäärään. Kun työntekijällesi on sattunut työtapaturma tai hänellä epäillään ammattitautia, sinun pitää tehdä ilmoitus vakuutusyhtiöösi 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun sait tiedon tapahtuneesta. Lakiin on kirjattu tilanteet, joissa olet työnantajana oikeutettu tietojen saantiin sekä se, milloin voit hakea muutosta korvauspäätökseen. Tapaturmavakuutuskeskus eli nykyinen TVL valvoo vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä. Jos et ole ottanut vakuutusta, sinulle määrätään laiminlyöntimaksu ja vakuutusmaksua vastaava maksu laiminlyönnin ajalta. Työntekijä mikä muuttuu minun kannaltani? Kun sinulle on sattunut työtapaturma tai sinulla epäillään ammattitautia, saat aiempaa enemmän tietoa korvausasiasi käsittelyn etenemisestä vakuutusyhtiössä. Saat muun muassa ilmoituksen siitä, kun korvausasiasi on tullut vireille. Sen jälkeen, kun vakuutusyhtiössä on kaikki korvauskäsittelyssä tarvittavat asiakirjat, saat korvauspäätöksen viimeistään 30 vuorokauden kuluessa. Nykyisin enimmäiskäsittelyaika on kolme kuukautta. Uuteen lakiin on kirjattu vuosityöansion laskentaperusteet. Vuosityöansion määrittäminen muuttuu entistä läpinäkyvämmäksi, ja voit helpommin tarkistaa itse ansionmenetyskorvaustesi perusteena olevan vuosityöansiosi määrän. Yrittäjä ja perhe mikä muuttuu meidän kannaltamme? Yrittäjän määrittely muuttuu vastaavaksi kuin mitä se on työeläkelainsäädännössä. Jos sinulla on yrittäjän eläkevakuutus, et kuulu pakollisesti vakuutettaviin, mutta voit edelleen vakuuttaa itsesi vapaaehtoisella yrittäjän tapaturmavakuutuksella. Eläkevakuutuksesi YEL-työtuloa käytetään myös vapaaehtoisessa yrittäjän tapaturmavakuutuksessa vuosityöansiona, jonka perusteella sinulle maksetaan esimerkiksi ansionmenetyskorvaukset ja jonka perusteella vakuutusmaksu määräytyvät. Jos olet yrittäjän perheenjäsen ja teet töitä hänelle työsuhteessa, kuulut pääsääntöisesti pakolliseen vakuutukseen. Työntekijänä sinua ei voida enää erikseen vakuuttaa vapaaehtoisella työajan vakuutuksella. TAPATURMAvakuutus 3/2014 13
Tapaturmavakuutuslain uudistaminen toimeenpanijan näkökulmasta TAU-toimeenpanoon valmistautuminen LähiTapiolassa Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilain uudistus (TAU) edellyttää lukuisia muutoksia muun muassa vakuutusyhtiöiden tietojärjestelmiin ja korvausprosesseihin. Vaikka uuden lain aiottuun voimaan tuloon on vielä aikaa, on muutosvalmistelut vakuutusyhtiöissä jo pitkällä. Kehityspäällikkö Matti Alanko LähiTapiolasta kertoo LähiTapiolan käynnistäneen TAU:n toimeenpanon valmistelutyön todenteolla vuodenvaihteesta. Alanko toimii LähiTapiolassa asiantuntijana kehityshankkeissa ja lisäksi hän vetää asiantuntijatiimiä. Alanko on myös TVL:n ICT-valiokunnan jäsen. Aloitimme lakiluonnoksen pykälien läpikahlaamisen heti, kun ministeriö oli laittanut esitysluonnoksen uudesta laista lausunnoille. Kävimme luonnosta pykälä pykälältä läpi ja mietimme miten muutokset käytännössä vaikuttavat omiin vakuutus- ja korvausprosesseihimme, kertoo Alanko. LähiTapiolan valmistelutyöryhmässä oli 6 8 järjestelmä-, vakuutus- ja korvausasiantuntijaa pohtimassa lakiuudistuksen edellyttämiä järjestelmämuutoksia. Valmistelutyöryhmämme piti viime kevättalvella useita pitkiä ja tiiviitä istuntoja lakiuudistuksen parissa, Alanko kuvaa LähiTapiolan valmistelutyötä. Alangon mukaan järjestelmien varsinaiset muutosmäärittelyprojektit käynnistettiin, kun valmistelutyöryhmä oli saanut pykälien muutosvaikutusten arvioinnit valmiiksi. Alanko kertoo, että määrittelyprojektit valmistuvat loppusyksyn aikana siltä osin kun kolmikanta on päässyt sopimukseen lainsisällön yksityiskohdista. Vielä syksyn alussa avoinna olevien asioiden osalta määrittelyt päästään aloittamaan vasta myöhemmin. Kuva Sanna Sinkkilä LähiTapiolan kehityspäälikön Matti Alangon mukaan vakuutusyhtiöille ei jää yhtään liikaa valmistautumisaikaa lakiuudistuksen tuomiin muutoksiin. Esimerkiksi vakuutusrekisterin osalta määrittelyjen tekeminen jää myöhemmäksi, mikä on kannaltamme haasteellista. Aikaa ei jää ainakaan liikaa viimeisimmäksi päätettävien asioiden määrittely- ja muutostöille, toteaa Alanko. Vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen ansionmenetyskorvausten perusteena oleva vuosityöansio kytketään uudessa laissa yrittäjien eläkevakuutuksen YEL-työtuloon. Uuden lain voimaantultua vuosityöansion ja YEL-työtulon tulee olla samansuuruiset. Kyllä tässä on iso haaste saada kaikki valmiiksi ja asianmukaisesti testatuksi vuoden 2016 alkuun mennessä. Esimerkiksi juuri vakuutusrekisterin eri järjestelmien liittymäpintojen määrittelyt ja toteuttamien tulee viemään aikaa ja vaatii huolellisia testauksia, Alanko pohtii käytännön aikatauluhaastetta. Järjestelmiin tehtävien muutostöiden määrä riippuu myös siitä, kuinka paljon automatiikkaa vakuutus- ja korvausprosesseihin halutaan sisältyvän. Varmasti jokainen toimeenpanija joutuu tasapainoilemaan tästä asiasta päättäessään. Mitä enemmän järjestelmä tekee käsittelyprosessiin liittyviä töitä automaattisesti, sitä vaativammat ja kalliimmat määrittely- ja muutostyöt, selventää Alanko järjestelmämuutosten tilannetta. Ammattiluokituksen uudistustyöt samaan aikaan käynnissä Lainuudistus ei ole ainut asia, joka edellyttää vakuutusyhtiöiltä isoja tietojärjestelmien muutostöitä. Ammattiluokitus uudistetaan vuosina 2015-2016, mistä aiheutuu yhtiöille myös muun muassa järjestelmämuutostöitä. Ammattiluokituksen uudistaminen on tarkoittanut ainakin meillä, että ammattiluokituksen edellyttämät järjestelmämuutokset on tehty ja tullaan tekemään lakiuudistuksen edellyttämien muutosten rinnalla, toteaa Alanko. Alanko veikkaa, että uudistuksista yhtiölle aiheutuvat lisäkustannukset liikkuvat ennemmin sadoissa tuhansissa kuin kymmenissä tuhansissa euroissa. Alanko uskoo, että yhtiön nykyiset järjestelmät taipuvat nykyisen lain sekä uuden, tulevan lain mukaisten vahinkojen käsittelyyn suuremmitta ongelmitta. Nykyinen laki on aikansa elänyt, se oli jo uudistamisen tarpeessa. Uudistuksesta aiheutuu väistämättä yhtiöille lisätöitä ja kustannuksia, mutta ainakin itse näen tämän asiana, joka nyt tapahtuu ja se on vain toimeenpanijoiden hoidettava kunnialla maaliin, Alanko vastaa lainuudistuksen tarpeesta kysyttäessä. 14 TAPATURMAvakuutus 3/2014
TAU-toimeenpanoon valmistautuminen Pohjantähdessä Pohjantähden TAU-projekti käynnistyi kevättalvella 2014. Erityisasiantuntija Tarja Nikkola kertoo vakuutus- ja korvausasiantuntijoista koostuneen projektiryhmän pitäneen noin 15 kokousta. Syyskuussa ryhmään liittyivät myös ICT-asiantuntijat ja tietojärjestelmämuutosten määrittelyt käynnistyivät. Kuva Sanna Sinkkilä Myös Pohjantähden erityisasiantuntija Tarja Nikkola pitää uudistuksen aikatauluja haasteellisena. ävimme lakiluonnoksen pykälät -Kläpi. TVL:n juristien laatimasta kommentaarista oli iso apu muutostarpeiden kartoittamisessa. Selvitimme sen pohjalta mitä muutokset tarkoittavat käytännössä omiin vakuutus- ja korvausprosesseihimme, kertoo Nikkola. Nikkolan mukaan suurimmat järjestelmämuutokset liittyvät vahinkojen tilastointiin. Käytössä oleviin järjestelmiin on lisättävä merkkipaikat esimerkiksi vahingon olosuhdetietojen tilastokoodeille. Uudet tilastoitavat asiat voidaan kirjata järjestelmään vasta ratkaisuvaiheessa, eikä tätä työtä voida tehdä esikäsittelyssä, kuten pääosin nyt tehdään muun muassa olosuhdetietojen osalta. Korvauskäsittelijöille tästä koituva lisätyö sekä uuden lain myötä lyhenevä enimmäiskäsittelyaika luovat haasteita korvausprosessin sujuvuudelle. Hyvää tässä on se, että asiakas saa tulevaisuudessa vahinko-olosuhteista tarkemmat tilastotiedot, joita hän voi sitten hyödyntää työturvallisuuden kehittämisessä. Tämä näkyy aikanaan ehkä vahinkojen määrän laskuna. Pohjantähti ei ole vielä päättänyt automatisoidaanko joitakin korvauskäsittelyn työvaiheita lainuudistuksen edellyttämien järjestelmämuutoksien yhteydessä. Meillä kaikki tulevat käsittelemään sekä vanhan että uuden lain mukaan korvattavia vahinkoja. Olisi hyvä jos järjestelmä tarjoaisi vahinkopäivän perusteella automaattisesti käsittelijälle vahinkoon sovellettavan lain mukaisia päätösja kirjepohjia ja -fraaseja. Haastava aikataulu Uudistuksen toimeenpanoaikataulua Nikkola pitää haasteellisena. Aloitamme varsinaiset muutostyöt, kun neuvottelijat ovat sopineet viimeisetkin vielä syksyn alussa auki olleet asiat. Työtä tulee riittämään lain voimaan tuloon asti, aikaa ei ole yhtään liikaa. Otamme uuden ammattiluokituksenkin käyttöön vuoden 2016 alusta ja teemme näitä muutostöitä samaan aikaan lakiuudistuksen muutoksien kanssa, Nikkola kertoo. Vahinko-olosuhteiden tarkempi selvittäminen tulee Nikkolan mukaan näkymään myös asiakkaille päin. Tarvitsemme tarkat tiedot vahinkotapahtumasta, jotta voimme ratkaista minkä olosuhdepykälän mukaan vahinkoa käsitellään. Jos vahinkoilmoituksen tiedot ovat puutteellisia, joudumme lähettämään lisäkyselyn, mikä joissakin tapauksissa pidentää käsittelyaikaa. Jatkossa myös myönteiseen korvauspäätökseen pitää kirjata minkä olosuhdepykälän mukaan vahinko on katsottu korvattavaksi. Lain muutos näkyy myyntiorganisaatiommekin töissä. Yhteyspäälliköiden pitää katsoa asiakkaidensa vakuutuksen läpi ja ottaa yhteys niihin, joiden vakuutusturvaan lainmuutokset vaikuttavat, Nikkola mainitsee. TAPATURMAvakuutus 3/2014 15
Olisi voitu tehdä toisinkin Teksti Matti Laipio Piirros Seppo Leinonen Bioöljylaitoksen koekäytössä räjähdys Typetys ei poistanut prosessiin jäänyttä kaasua Kolme työntekijää loukkaantui prosessiin jääneen pyrolyysi kaasun aiheuttamassa räjähdyksessä Joensuussa. Tukesin tekemän onnettomuustutkimuksen mukaan räjähdyksen syynä oli epäonnistunut typetys, jonka tarkoituksena oli poistaa pyrolyysiöljyn valmistusprosessiin jäänyt syttyvä kaasu. Fortumin Joensuussa toimivan voimalaitoksen yhteyteen rakennetussa pyrolyysilaitoksessa viime maaliskuussa tapahtunut räjähdys sattui työntekijöiden avattua prosessin laitteistoon kuuluvan välisäiliön huoltoluukun. Tällöin prosessiin pääsi happea, minkä yhdistyminen pyrolyysikaasuun aiheutti räjähdyksen. Koekäyttövaiheessa olevassa pyrolyysilaitoksessa tuotetaan hakkeesta ja muusta puubiomassasta pyrolyysiöljyä korvaamaan lämmön tuotannossa fossiilisia polttoaineita. Öljyn käyttö on mahdollista myös kemianteollisuuden raaka-aineena. Pyrolyysiöljyä tuottavia laitoksia on maailmassa muutamia, mutta teollisen mittakaavan laitoksista Joensuun laitos on ensimmäinen maailmassa. Tampereen Messukylässä on vastaava pienempi koelaitos. Kaasu typellä vaarattomaksi Pyrolyysiöjy valmistetaan ns. nopealla pyrolyysilla, jossa biomassa kuumennetaan hapettomassa tilassa nopeasti korkeaan, 500 600 asteen lämpötilaan, jolloin massan orgaaniset aineet kaasuuntuvat. Kaasu jäähdytetään nopeasti noin huoneenlämpöiseksi, jolloin se nesteytyy pyrolyysiöljyksi. Se on tummanruskeaa ja tervamaista vettä raskaampaa nestettä. Se on luokiteltu palavaksi, vaan ei paloa ylläpitäväksi sekä syövyttäväksi ja haitalliseksi aineeksi. Pyrolyysikaasu on siten prosessin välituote. Kaasun tärkeimmät komponentit ovat häkä eli hiilimonoksidi, metaani ja muut hiilivedyt sekä vety. Kuuma kaasu on laitteistoa ympäröivää ilmaa kevyempää, kun taas jäähdytettynä ilmaa raskaampaa. Kaasun tarkka leimahduspiste tai itsesyttymislämpötila ei raportin mukaan ole tiedossa. Pyrolyysiprosessissa kaasu inertoidaan tarvittaessa huuhtelemalla laitteisto typellä. Inertoinnissa kaasu muunnetaan syttyvästä tai reaktiivisesta tilasta turvalliseen, syttymättömään ja epäreaktiiviseen tilaan. Joensuun laitoksen ensimmäiset koekäytöt tehtiin viime vuoden joulukuussa. Laitosta ajettiin tuolloin viisi päivää. Koekäyttöjen jälkeen tehtiin joitakin teknisiä parannuksia. Käynnistyksessä vaikeuksia Onnettomuustutkintaraportti kuvaa kattavasti torstaina 26.3.2014 sattuneeseen onnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun. Sitä edeltävällä viikolla laitosta oli yritetty käynnistää useita kertoja, mutta koeajoja ei pystytty teknisistä syistä johtuen tekemään. Onnettomuusviikon maanantaina käynnistysyritykset jatkuivat edelleen. Tiistaina ja keskiviikkona (25. 26.3.) teknisiä ongelmia pyrittiin korjaamaan pesemällä prosessia lipeällä ja metanolilla. Prosessin ylösajo aloitettiin keskiviikkoiltana klo 23.00 pyrolyysireaktorin lämmityksellä. Tuotantoon siirryttiin torstain puolella klo 04.30, jolloin aloitettiin purun syöttö prosessiin. Nestepintojen vaihtelusta alasajo Kello 9.40 prosessi alkoi takkuilla. Välisäiliön ja lauhduttimen nestepinnat alkoivat vaihdella voimakkaasti. Öljyä tuli välisäiliöön välillä ryöpsähtäen, välillä ei lainkaan. Nestepintojen vaihtelua pyrittiin seuraavaksi tasoittamaan lauhduttimen lämpötilan nostamisella ja sen jälkeen metanolin lisäämisellä öljyyn. Vaihtelu jatkui kuitenkin eikä nestepintojen vaihtelun tasoittaminen onnistunut prosessin operaattorin siirtyessä ohjaamaan öljypumppuja manuaalisesti, koska pumppujen ohjausautomatiikka ei reagoinut vaihteluihin riittävän nopeasti. Purun syötön lopettamisen jälkeen myös pumppujen manuaalinen ohjaus lopetettiin. 16 TAPATURMAvakuutus 3/2014
Koska automatiikka ei pystynyt tasoittamaan nestepintojen vaihtelua, pumppujen automattiikka pysäytti pumput. Niiden pysähdyttyä turva-automaatio ajoi koko prosessin alas. Kello oli tuolloin 11.12. Alasajo ei johtanut prosessin automaattiseen typetykseen, jolloin pyrolyysikaasua oli jäänyt laitteistoon. Kuitenkin nestekierron ongelmien selvittäminen vaati kaasun inertointia. Siksi typetys käynnistettiin manuaalisesti ja sitä jatkettiin runsaat kaksi tuntia klo 13.32 asti. Huoltoryhmä räjähdyksessä Pysäytyksen jälkeen etsitiin syitä nestepintojen vaihteluun ja tehtiin joitakin toimenpiteitä virtauksen helpottamiseksi. Nelihenkinen huoltoryhmä siirtyi seuraavaksi nesteen talteenottohuoneessa sijaitsevalle kaasupesurin välisäiliölle. Huoltoryhmä kysyi valvomosta prosessin kaasun yhtenä pääkomponenttina olevaa häkäpitoisuutta säiliössä. Se todettiin hyvin matalaksi. Siksi päätettiin avata miesluukku. Ensin sitä raotettiin ja mitattiin häkäpitoisuus henkilökohtaisella mittarilla. Koska pitoisuus näytti olevan olematon, luukku avattiin kokonaan. Säiliössä havaittiin olevan kiintoainetta, jonka poistamiseksi yksi huoltoryhmän jäsen lähti hakemaan lapiota. Muut kolme jäivät avonaisen luukun lähettyville. Muutaman minuutin kuluttua tapahtui räjähdys. Paineaalto kaatoi nurin kaksi lähimpänä ollutta. Kaikki kuitenkin pääsivät pois paikalta omin. Nyttemmin kaikki ovat palanneet myös työhön. Tukesin asettaman onnettomuuden tutkintaryhmän raportin mukaan räjähdykseen etsittin tosin typetyksen epäonnistumisen lisäksi muitakin syitä räjähdykseen, mutta niiden todennäköisyys havaittiin vähäiseksi. Uusien tekniikoiden riskeihin erityishuomiota Raportissa todetaan, että koska koekäyttövaiheessa olleen ensimmäisen teollisessa mittakaavassa toimivan laitoksen käytöstä ei ollut käytännön kokemusta, kattavalla vaarojen ja riskien arvioinnilla on tällöin erityisen suuri merkitys turvallisuuden kannalta. Uusien tekniikoiden riskienhallinta vaatii myös erityistä huomiota kokemusperäisen tiedon puuttumisen takia. Tyypillistä on, että koekäyttövaiheessa joudutaan prosessiin tekemään korjauksia ja muutoksia. Raportti painottaakin, että näissä töissä turvallisuuden varmistamiseen liittyviin käytäntöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Fortumin mukaan kesän aikana laitoksella onkin keskitytty tekemään pyrolyysiprosessin turvallisuutta ja käytettävyyttä parantavia muutoksia, jotta tuotanto voidaan turvallisesti käynnistää uudelleen marraskuussa. Lisätietoa: www.tukes.fi TAPATURMAvakuutus 3/2014 17
Teksti ja kuvat Kari Rissa Näin Ashland Finland: Turvallisuutta on johdettava Jos turvallisuutta ei johdeta kunnolla, ei tapahdu mitään, korostaa Ashland Finlandin tehtaanjohtaja Mika Silventoinen. Mutta kun johdetaan, on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia. Sen osoitti Ashland Finlandissa toteutettu kolmivuotinen Roadmap-hanke. 18 TAPATURMAvakuutus 3/2014