Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Suomen talouskasvun ennustetaan pysyvän vuonna hyvänä ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvavan. Asuntorahoituksen saatavuus ei siten ole ongelma ja markkinoilta löytyy rahoitusvaihtoehtoja. Matala korkotaso ylläpitää vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Aikaisempaa suuremmat asuntolainat lisäävät kotitalouksien riskejä. Talouden tila, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitys, sekä riittävä asuntotonttien kaavoitus ovat ratkaisevassa asemassa asuntorakentamisen kokonaismäärän kehityksessä. Kasvukeskusten asuntotuotannon säilyminen korkealla tasolla on tärkeää asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitämisessä. Toisaalta monessa osassa maata väestö vähenee ja asuntojen jääminen tyhjiksi edellyttää toimia yhdyskuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Väestön ikääntyessä on varauduttava erilaisiin asumisen ja yhdyskuntien tarjoamien palvelujen kysynnän muutoksiin. Rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat jatkossakin keskeisiä rakennusalalla. Tuotannon ja kulutuksen kasvu lisää luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä osaltaan edelleen jätteiden määrää ja päästöjä ympäristöön. Haitallisia päästöjä vesiin ja ilmaan on Suomessa voitu vähentää lupajärjestelmän sekä teollisuuden ja yhdyskuntien omaehtoisten toimien ansiosta. Yhdyskuntien suunnittelua ja rakentamista kehittämällä tavoitellaan hyvinvoinnin kohentumista ja samalla ympäristökuormituksen ja -haittojen vähentymistä. Tieliikenteen kasvu tuntuu taajamien ilman laadussa ja melun lisääntymisenä. Kasvava meriliikenne lisää öljyonnettomuuksien riskiä erityisesti Itämerellä. Maatalous kuormittaa osaltaan ympäristöä rehevöittämällä vesiä ja vaikuttamalla eliölajien ympäristöön. Maaseudun elinvoimaisuus on avainasemassa rakennusperinteen sekä kulttuuriympäristöjen maisema- ja luontoarvojen säilyttämisessä. Yhteiskunnan ekotehokkuuden tavoite asettaa vaativia haasteita ympäristöpolitiikan ja ohjauskeinojen kehittämiseksi. Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja vaikuttamista. Ympäristöasioiden globaali ja valtiorajoista riippumaton luonne on erityinen haaste myös kansainväliselle yhteistyölle. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hidastaminen pelkästään kansallisen toimintaohjelman toimin ei nykykäsityksen mukaan onnistu. EU:n tavoite pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä vaatii tehostettuja toimia ja voimavaroja. Julkisen hallinnon tuottavuuden parantamisen vaatimukset korostuvat. Toiminnan tehostaminen ja palvelujen laadun säilyttäminen vaativat niin hallinnon rakenteiden kuin toimintatapojenkin uudelleenajattelua. Vuoden talousarviossa päätetyn valmistelutyön pohjalta valtion budjettitalouden ja valtion asuntorahaston väliset korko- ja avustuskustannusten vastuusuhteet järjestellään vuosina 2010 seuraavasti: Rahastosta tehdään vuosittain valtion lainanoton korkokustannuksiin ja rahaston omapääomaeriin perustuva tuloutus budjettitalouteen. Tuloutusta vähentää rahaston yhdystilille laskettava korko. Korollista omapääomaa laskettaessa vähennetään tilinpäätöksen omapääomasta ne summat, yhteensä noin 1,35 mrd. euroa, jotka budjettitaloudesta on vuosina 1990 1993 siirretty rahastoon. Korkotason muutoksen vaikutusta budjettisiirtoon tasataan. Rahaston taloutta kevennetään siirtämällä asuntojen korjaus- ja rakennusperintöavustukset maksettaviksi budjettivaroista. Budjettitalouden menokehykseen on tehty vastaavansuuruinen 71,5 milj. euron rakennekorjaus. Rahaston kassavarojen määrä sopeutetaan vuoteen mennessä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle, jonka mahdollisesti ylittävällä osalla lyhennetään vuosittain rahaston velkaa. Valtioneuvosto asettaa seuraavat tavoitteet ympäristöministeriön toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Kasvavien alueiden tonttitarjonta ja asuntotuotanto vastaavat nykyistä paremmin kysyntää. Heikoimmassa asemassa olevien asuntotilanne paranee. Maankäytön ja asuntopolitiikan yhteistyö vahvistaa Helsingin seudun kilpailukykyä. Itämeren ravinnekuormitus erityisesti Suomen rannikolla vähenee ja ympäristöriskien hallinta paranee. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen hidastuu vuoteen 2010 mennessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Suomen EU-puheenjohtajuus edistää EU:n ympäristötavoitteiden toteutumista ja vahvistaa mielikuvaa Suomesta ympäristöosaajana. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymiselle: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Kaatopaikoille viedyn biojätteen määrä vähenee ja jätteiden hyödyntäminen lisääntyy. Vaarallisimpien aineiden ja pienhiukkasten päästöt ja vaikutukset ympäristöön tunnetaan nykyistä paremmin. Niiden esiintyminen ympäristössä sekä niille altistuminen vähenevät asteittain. Itämereen ja sisävesiin kohdistuva ravinnekuormitus vähenee ja tärkeiden pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Suomella on tiedollinen ja yhteiskunnallinen valmius vaikuttaa ilmastosopimuksen uuden sitoumuskauden tavoitteisiin. Korkeimmille eli yli 60 db:n jatkuville melutasoille altistuminen vähenee. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Natura 2000 -verkoston suojelutoimien avulla luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason saavuttaminen etenee. Etelä-Suomen metsien suojelutilanne paranee ja uusien suojelukeinojen käyttö vakiintuu soveltuvin osin kokeiluvaiheen kokemusten pohjalta. Luonnonsuojelualueiden virkistyskäytön ja luontomatkailun palveluverkosto paranee yhteistyössä kuntien kanssa ja käytettävissä olevien määrärahojen käyttöä tehostamalla. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Kaupunkimaisten pientaloalueiden rakentamisedellytykset paranevat. Alueiden käytön suunnittelun vuorovaikutteinen ja vaikutuksia ennalta arvioiva toimintatapa vahvistuu. Kaavoitukseen perustuvan rantarakentamisen osuus suhteessa poikkeamismenettelyihin kasvaa. Hyvä ja kestävä rakentaminen Rakentamisen ohjaus, tutkimus, seuranta ja tiedotus vahvistavat rakentamisen laatua ja rakennusten taloudellista ja joustavaa käyttöä. Rakentamisen rakenteellinen turvallisuus paranee. Asuntomarkkinoiden toiminta Erityisryhmien asumisolojen parantamiseksi tarkoitettujen asuntojen tarjonta kasvaa. Asuntojen vähentyneestä kysynnästä aiheutuvien sosiaalisten vuokra-asuntojen riskien sekä Valtion asuntorahaston lainasaatavien ja takausvastuiden riskienhallinta kehittyy. Valtion asuntopoliittiset toimenpiteet ajoittuvat ja vaikuttavat asuntomarkkinoita tasapainottavasti. Palvelujen ja toiminnan kehittäminen Ympäristöhallinnon luvat ovat laadukkaita ja perusteiltaan koko maassa yhdenmukaisia. Lupien käsittelyajat ovat kohtuulliset. Lupahallinto yhtenäistyy ja tehostuu. Ympäristöhallinnon palvelujen laatu ja tuottavuus paranevat tietotekniikkaa ja sen hyväksikäyttöä sekä sähköisiä palveluja ja asianhallintaa kehittämällä. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyksikkö Ympäristöhallintoon perustetaan palveluyksikkö, johon siirretään pääosa hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Ympäristöhallinnon palveluyksikön tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta ja laatua ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita. Ympäristöministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2007 2008 2009 2010 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 14,1 24,2 21,0 2,2 37,4 98,9 Vuoden sitoumukset 1,3 18,9 14,0 9,8 0,0 44,0 Valtuudet yhteensä 15,4 43,1 35,0 12,0 37,4 142,9 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004 v. 2004 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Ympäristöministeriö 23 138 23 032 23 612 580 3 10. Ympäristön suojelu 37 865 28 658 19 181-9 477-33 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 52 618 69 505 68 413-1 092-2 30. Asumisen edistäminen 435 000 434 500 503 500 69 000 16 40. Alueelliset ympäristökeskukset 64 843 64 504 65 426 922 1 50. Ympäristölupavirastot 4 524 4 551 4 622 71 2 60. Suomen ympäristökeskus 23 980 24 013 24 606 593 2 70. Valtion asuntorahasto 4 559 4 583 4 650 67 1 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 33 788 37 902 37 835-67 - 0 Yhteensä 680 315 691 248 751 845 60 597 9 Henkilöstön kokonaismäärä 2 560 2 578 2 575 01. Ympäristöministeriö S e l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön tavoitteena on ekotehokas yhteiskunta ja hyvinvointia edistävä elinympäristö. Ministeriö toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ministeriön toiminta on yhteistyöhakuista sekä perustuu osaamiseen ja avoimuuteen. Ministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuonna ovat: Hoidetaan laadukkaasti ympäristöhallinnon EU-puheenjohtajuustehtävät sekä ympäristösopimusten EU-koordinaatio. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Ympäristön suojelu Määritellään ympäristölle haitallisimmat aineet Suomessa ja viimeistellään vaarallisia kemikaaleja koskeva kansallinen ohjelma. Arvioidaan kansallisen ilmansuojeluohjelman 2010 toteutumisen tilanne ja jatkotoimenpiteet. Arvioidaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin vähentämismahdollisuudet Suomessa ja eri sopimusmallien käyttökelpoisuus. Annetaan valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015. Toimitaan erityisesti maatalouden ja haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentämiseksi sekä yhdyskuntajätevesien typenpoiston tehostamiseksi. Hyväksytään vesien ekologisen luokituksen kriteerit ja vesien hoidon seurantaohjelma. Jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyödyntämisen lisäämiseksi valmistellaan ehdotus uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi ja määritellään jätelain kokonaisuudistuksen linjaukset. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö Laaditaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskeva kansallinen toimintaohjelma vuosille 2016 ja aloitetaan ohjelman toimeenpano. Biodiversiteetin seurantajärjestelmä käynnistetään yhteistyöverkostona. Monimuotoisuuden tutkimusohjelmalla ja puutteellisesti tunnettujen eliölajien tutkimusohjelmalla tuotetaan uutta tietoa luonnon monimuotoisuuden tilasta. Itämeren suojeluohjelman mukaista vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa jatketaan. Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toteuttamista jatketaan vuonna tarkistetun rahoitusohjelman mukaan. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuskehitykseen arvioidaan. Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Maapolitiikan välineiden monipuolista käyttöä edistetään asuntotuotannon edellytysten turvaamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä selvitetään 1.1. mennessä asuntojen hintatason kohtuullistamiseksi. Selvitys arvioi erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kuntien kaavoitusvelvollisuussäännöksen täsmentämisen tarvetta. Samoin selvitetään pikaisesti mahdollisuudet muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia kaksinkertaisten valitusmahdollisuuksien rajoittamiseksi tuomioistuimeen asemakaava-asioissa ja rakentamisen lupa-asioissa asuntotonttien riittävän kaavoituksen edistämiseksi. Osallistutaan Helsingin seudun maankäytön ja asumisen strategian valmisteluun sekä pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten suunnitelmallista maankäyttöä tukeviin muihin kehittämishankkeisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuus arvioidaan. Käynnistetään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön toimivuuden arviointi. Hyvän ja kestävän rakentamisen edistäminen Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä. Tuetaan informaatio-ohjauksella energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Jatketaan rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi annettujen onnettomuustutkinnan suositusten toteuttamista muun muassa tutkimus- ja kehittämishankkein. Tyyppihyväksyntä siirretään pääosin pois ministeriöstä ja annetaan sen edellyttämät noin 40 rakennustuotteiden tyyppihyväksyntäasetusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Asumisen edistäminen Arvioidaan asumisen tukijärjestelmien toimivuutta, kohdentumista ja kustannustehokkuutta. Valtion asuntorahaston lainasaatavien ja takausvastuiden riskienhallintaa kehitetään. Osittain päällekkäisten tai vähän käytettyjen tukijärjestelmien tarpeellisuus arvioidaan. Kansainväliset asiat Hoidetaan EU-koordinaatio erityisesti ilmastosopimuksen ja yhdeksän muun hallitusten välisen kokouksen osalta. Vahvistetaan poliittisen tason ympäristöyhteistyötä EU:n ja Venäjän sekä Suomen ja Venäjän välillä. Edistetään Suomen kannalta tärkeiden ratifioimattomien sopimusten voimaansaattamista ja täytäntöönpanoa. Henkiset voimavarat Ympäristöhallinnon henkilöstösuunnittelua tehostetaan. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan asetettuja tavoitteita ja tukemaan työuralla kehittymistä. Henkilöstöjohtamisen valmiuksia ja työyhteisön hyvinvointia parannetaan. Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja kootaan hallinnonalan palveluyksikköön Mikkeliin. Työajan jakautuminen tulosalueille (htv) Tulosalue 2004 toteutuma ennakoitu arvio Ympäristönsuojelu 104 107 109 Alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 82 83 84 Asuminen ja rakentaminen 59 59 59 Johto, viestintä ja sisäinen hallinto 74 77 78 Yhteensä 319 326 330 21. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 612 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 190 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 155 000 euroa kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.01.01. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2004 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 22 932 23 182 23 762 Bruttotulot 525 150 150 Nettomenot 22 407 23 032 23 612 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 792 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 523 talousarvio 23 612 000 lisätalousarvio 331 000 talousarvio 23 032 000 2004 tilinpäätös 23 138 000 10. Ympäristön suojelu S e l v i t y s o s a : Ympäristön tilaa parannetaan ympäristönsuojelu- ja -hoitotöillä. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita ja kunnostetaan pilaantuneita maa-alueita. Tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa. Valmistellaan öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista yhdessä tutkimuslaitosten ja alueen kuntien kanssa. Parannetaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta ja huolehditaan öljyntorjunta-alusten toimintavalmiuksista vahinkotilanteissa. Toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa, Itämeren suojelukomission toimintaohjelmaa sekä alueellisia ympäristönsuojelun toimintaohjelmia. Toteutetaan hankkeita, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja osaamisen lisääminen Venäjällä. 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 467 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös alan kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioiden maksamiseen. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. Määrärahaa saa käyttää myös niiden menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. S e l v i t y s o s a : Menoja vastaavien korvauksien öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta arvioidaan olevan 1 000 000 euroa vuonna. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. talousarvio 2 467 000 talousarvio 2 467 000 2004 tilinpäätös 2 282 716 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 :n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Osa öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamista varten. Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. talousarvio 2 000 000 talousarvio 1 736 000 2004 tilinpäätös 2 000 000 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 750 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisten avustusten maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisiin yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Yhdyskuntien vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensimmäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina 9 16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä investoinneilla toteutetaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita vesiensuojelulle määriteltyjä tavoitteita. Avustuksilla edistetään erityisesti ravinteiden poistoa yhdyskuntajätevesistä sekä haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) toimeenpanoa. Avustusta on voitu vuosittain myöntää noin 100 kohteeseen. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 40 000 euroa vuonna 2007, 25 000 euroa vuonna 2008, 15 000 euroa vuonna 2009 ja sen jälkeen yhteensä 5 000 euroa. talousarvio 1 750 000 talousarvio 2 750 000 2004 tilinpäätös 1 777 178 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 364 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 :n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. S e l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08. talousarvio 1 364 000 talousarvio 1 364 000 2004 tilinpäätös 1 364 000 (66.) Romuajoneuvojen jätehuoltoavustus (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Vuosilta 2004 ja siirtyneillä määrärahoilla katetaan vuonna romuajoneuvoista mahdollisesti aiheutuvat jätehuoltokustannukset ajoneuvojen romutusavustuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (582/2004) säädetyin perustein. talousarvio 6 000 000 2004 tilinpäätös 10 000 000 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä, toteutettavien ympäristönsuojelun teknisen avun yhteistyöhankkeiden ja alueidenkäytön sekä asumisen ja rakentamisen kehittämishankkeiden tukemiseen. Määrärahaa saa myös käyttää YK:n ilmastosopimuksen Kioton mekanismien yhteistoimeenpanoon (JI) liittyviin hallinnon kehittämishankkeisiin Venäjällä. Lisäksi määrärahasta voi maksaa avustuksia yrityksille ja yhteisöille suunnittelu- ja toimeenpanokustannuksiin Luoteis-Venäjällä toteutettavissa pienehköissä ympäristönsuojelun investointihankkeissa. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen ympäristöhallintoon lähialueyhteistyön hankkeiden valmisteluun, toteuttamiseen ja valvontaan liittyviin tehtäviin. S e l v i t y s o s a : Luoteis-Venäjällä toteutettaviin investointihankkeisiin sekä suurehkoihin teknisen avun hankekokonaisuuksiin käytetään momentin 24.50.66 määrärahaa. Teknisen avun pienimuotoisilla kehittämishankkeilla myötävaikutetaan ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseen ja ympäristöhallinnon vahvistumiseen Venäjällä sekä edistetään Itämeren tilan parantamiseen tähtäävien investointien ja kansainvälisten yhteisesti toimeenpantavien ympäristöohjelmien toteutumista. talousarvio 1 600 000 talousarvio 2 441 000 2004 tilinpäätös 2 441 000 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisten valtion Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

vesihuoltotöiden ja jätelaissa (1072/1993) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava. Uusia hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden jälkeen aiheutuva määrärahan tarve on enintään 5 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahalla rahoitetaan yhteisrahoitteisia ja valtion töinä toteutettavia siirtoviemäreitä ja yhdysvesijohtoja, pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, vesistökunnostuksia ja muita ympäristötöitä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 2 500 800 3 300 Vuoden sitoumukset 4 000 1 500 5 500 Yhteensä 6 500 2 300 8 800 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Työn kokonaiskustannusarvio Valtion osuus edellisestä Myönnetty Myönnetään Työkohde 1 000 1 000 1 000 1. Uudet kohteet Askolan Porvoon siirtoviemäri ja yhdysvesijohto, Askola, Porvoo 2 250 900-200 000 Puurijärven kunnostus, Huittinen, Kokemäki 2 400 1 000-200 000 Ylämyllyn Joensuun siirtoviemäri, Liperi, Joensuu 1 000 500-200 000 Lievestuoreen Laajalahden alueen kunnostus, Laukaa 1 500 1 000-200 000 Vihannin Raahen siirtoviemäri, Vihanti, Raahe 3 000 1 200-200 000 Pohjan Karjaan siirtoviemäri, Pohja, Karjaa 1 270 600-200 000 Yliskulman siirtoviemäri, Lieto 750 300-100 000 Vesilahden Lempäälän siirtoviemäri, Vesilahti, Lempäälä 1 300 600-200 000 Teerijärven Kaustisen Vetelin siirtoviemärit, Kruunupyy, Kaustinen, Veteli 1 260 600-200 000 Uudet hankkeet yhteensä 14 730 6 700-1 700 000 2. Keskeneräiset hankkeet 20 720 9 700 2 800 3 600 000 3. Pilaantuneiden alueiden kunnostus 2 500 000 4. Vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt 2 200 000 Yhteensä 10 000 000 talousarvio 10 000 000 talousarvio 11 900 000 2004 tilinpäätös 10 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu Metsähallitus jatkaa luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamista. Metsähallitus jatkaa hallinnassaan olevien Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden inventointeja sekä hoidon ja käytön suunnittelua kohteiden suojelutavoitteiden toteuttamiseksi. Metsähallitus aloittaa kansainvälisen arvioinnin suositusten mukaisen luonnonsuojelualueiden tilaraportoinnin. Metsähallitus edistää sen vastuulle osoitettujen uhanalaisten eläin- ja kasvilajien valtakunnallista suojelua. Metsähallitus parantaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä käytettävissä olevilla voimavaroilla. S e l v i t y s o s a : Metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien hoitoa ja kunnostusta sekä luontotyyppien inventointia jatketaan laadittujen tarveselvitysten pohjalta ja METSO-toimintaohjelman mukaisesti. Ennallistamisen ja hoidon vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan. Metsähallituksen metsurityövoimaa käytetään edelleen METSO-päätöksen toteuttamiseen tähtäävissä metsien ennallistamishankkeissa. Metsähallitus järjestää uhanalaisten eläin- ja kasvilajien seurannan sekä osallistuu EU:n luontodirektiivin liitteissä lueteltujen kasvilajien seurantaan. Kansainvälisen arvioinnin suositukset Suomen luonnonsuojelualueiden hoidon tehokkuudesta otetaan huomioon Metsähallituksen toimintaa kehitettäessä. Metsähallitus osallistuu luonnonsuojelun kansainvälisiin tehtäviin ja etenkin suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla. Määrälliset tavoitteet Metsähallitukselle 2004 toteutuma arvio tavoite Metsien ja soiden ennallistaminen (ha) 4 400 3 300 3 300 Perinnebiotooppien hoito ja kunnostus (ha) 1 100 1 150 1 200 Luontotyyppien inventointi Metso-alueella (ha) 126 000 120 000 90 000 Luontotyyppien inventointi Metso-alueen pohjoispuolella (ha) 109 000 80 000 80 000 Vedenalaisten luontotyyppien inventointi (ha) 2 000 30 000 30 000 Luonnonsuojelualueiden maanhankinta (ha) 1) 7 578 3 500 3 000 Luonnonsuojelu-/erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat (kpl) 9 15 15 Luonnonhoidon ja ennallistamisen toimenpidesuunnitelmat (kpl) 70 80 90 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden asiakaskäynnit (kpl) 760 000 760 000 760 000 Kansallispuistojen käynnit (kpl) 1 153 000 1 200 000 1 300 000 Luontoon.fi -verkkopalvelun käynnit (kpl) 488 000 600 000 750 000 Metsäntutkimuslaitos hoitaa hallinnassaan olevia luonnonsuojelualueita momentin 35.20.22 määrärahalla. Valtio jatkaa yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden toteuttamista vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman ja siihen vuonna tehtävän tarkistuksen mukaisesti. Kulttuuriympäristön säilyttämistä tuetaan kehittämishankkeilla ja rakennusperinnön hoitoavustuksilla. Ympäristöministeriön toimialan julkiset hallintotehtävät on budjetoitu momentille 35.20.52. 22. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 100 000 euroa. 1) Vuosien ja luvuissa ei ole mukana METSO-toimintaohjelman toteutukseen liittyviä hankintoja. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää li- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

säksi luonnonsuojelualueilla uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten ja rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 8 500 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismaiden luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoitomenoihin, suurten petolintujen pesäpuiden merkitsemiseen, uhanalaisten eliölajien ja maisema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen. S e l v i t y s o s a : Suomessa oli vuoden 2004 lopussa runsas 4 000 yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden merkintä vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Lisäksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaan yksityisten suojelualueiden inventointi, hoito ja ennallistaminen vaativat lisäresursseja. Määrärahalla valmistellaan ja toteutetaan uhanalaisten lajien luonnonsuojelulain mukaisia suojeluohjelmia sekä inventoidaan luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitelmia ja tehdään maatalouden ympäristötukijärjestelmää edistäviä hoitotoimenpiteitä. talousarvio 2 100 000 lisätalousarvio 7 000 talousarvio 2 095 000 2004 tilinpäätös 20 000 000 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 925 000 euroa. Määrärahan käyttökohteita ja niiden määrien kehitys vuosina 2004 Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä yhdyskuntakehityksen, luonnonsuojelun, maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävien alueiden yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisten virkistysalueiden hankintaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 105 avustusta saavaa kuntaa. talousarvio 925 000 talousarvio 925 000 2004 tilinpäätös 925 000 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 24 038 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös menoihin, jotka aiheutuvat Metsähallituksen osallistumisesta luonnonsuojelun kansainvälisiin tehtäviin ja suojelualueiden hoitoon liittyvään yhteistyöhön Suomen lähialueilla. Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoitomenoihin ja opastustoiminnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää lisäksi luonnonsuojelualueilla uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 8 500 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 450 000 euroa, mikä on tarkoitettu luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edellytysten parantamiseen ja työllisyyttä edistävään investointiohjelmaan. Ko. määräraha kohdennetaan lähinnä Pallas Yllästunturin kansallispuiston alueen palveluvarustuksen ja opastuksen parantamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon julkisista hallintotehtävistä luonnonsuojelualueilla ja erämaa-alueilla kertyvät tulot. 2004 Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (kpl) 489 489 510 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Valtion omistamien luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (ha) 1 504 000 1 557 000 1 590 000 Luonnonsuojelualuevarauksien hoito ja kunnossapito (ha) 788 000 760 000 765 000 Kansallispuistojen hoito ja ylläpito (kpl) 34 34 34 Erämaa-alueiden hoito ja kunnossapito (ha) 1 490 000 1 490 000 1 490 000 Saimaannorpan pesien seuranta (kpl) 400 450 500 Maakotkan reviirien seuranta (kpl) 400 410 420 Valkoselkätikan reviirien seuranta (kpl) 130 150 150 Uhanalaisten ja luontodirektiivin II liitteen lajien esiintymien ja havaintopaikkojen suojelu (kpl) 8 300 8 300 8 300 Polttopuuhuolto (kohteiden lkm) 1 120 1 120 1 120 Jätehuolto (kohteiden lkm) 480 510 510 Käymälöiden huolto (kohteiden lkm) 830 870 870 Retkeilyreitit (km) 1 950 2 040 2 040 Hiihtoreitit ja latu-urat (km) 770 760 760 Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden ylläpito (kpl) 26 27 27 talousarvio 24 038 000 lisätalousarvio 312 000 talousarvio 22 435 000 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 14 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29, 47 ja 49 :n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa käyttää Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 :n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 :n sekä yksityistielain 7 a :n mukaan valtiolle määrättyjen korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää maa-aineslain 8 ja 26 :n mukaisesti suojelusta aiheutuvien korvausten maksamiseen. Tämän lisäksi määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin sekä metsien suojeluun liittyviin luonnonarvokaupan, tarjouskilpailun ja yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeiden toteuttamiseen. Mahdollisten korvaustoimitusten kulut katetaan myös määrärahasta. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille korvausten maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 16 000 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 7 000 000 euroa, vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 12 000 000 euroa ja vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä enintään 16 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korvausmenettelyllä perustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneuvoston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville yksityismaille. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2007 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 5 000 4 000-9 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Vuoden sitoumukset 7 000 5 000 4 000 16 000 Yhteensä 12 000 9 000 4 000 25 000 talousarvio 14 000 000 talousarvio 16 600 000 2004 tilinpäätös 16 350 000 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 350 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain (60/1985) 11 ja 13 :n nojalla suoritettavien korvausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 :n 3 momentin mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksamiseen merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoitoon ja kunnostukseen. Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus myönnetään niissä tapauksissa, kun hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi. Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon että asuntokäyttöön tarkoitettujen rakennusperintökohteiden avustukset on siirretty myönnettäväksi valtion talousarviosta. Ennen vuotta myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. talousarvio 2 350 000 talousarvio 850 000 2004 tilinpäätös 850 000 76. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 25 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuksiin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan maksuerille. Koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 :n 1 momentin mukainen. Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä vuonna sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden jälkeisille vuosille yhteensä enintään 15 800 000 euroa. Valtuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 5 000 000 euroa, vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 10 000 000 euroa sekä vuoden 2009 loppuun mennessä yhteensä enintään 15 800 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavojen suojelualuevarauksia. Alueellisten ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisia maanhankintoja. Vuoden 2004 loppuun mennessä valtiolle oli hankittu alueita yhteensä noin 330 000 ha. Määrärahasta osoitetaan 12 070 000 euroa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien käyttöön. Vastaava lisäys on budjetoitu Metsähallituksen voiton tuloutukseen momentille 13.05.01. Varoilla Metsähallitus toteuttaa luonnonsuojeluohjelmia ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa hankkimalla arvokkaita metsäalueita. Hankintoihin liittyvien kulujen osuus on enintään 1 800 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2007 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 5 000 5 500-10 500 Vuoden sitoumukset 5 000 5 000 5 800 15 800 Yhteensä 10 000 10 500 5 800 26 300 talousarvio 25 000 000 talousarvio 26 600 000 2004 tilinpäätös 13 950 000 30. Asumisen edistäminen S e l v i t y s o s a : Matala korkotaso on ylläpitänyt vilkasta asuntolainojen ja omistusasuntojen kysyntää koko maassa. Suomen talouskasvun ennustetaan pysyvän vuonna hyvänä ja korkotason ennustetaan nousevan jonkin verran, mutta pysyvän edelleen matalalla tasolla. Asuntomarkkina-arvioissa asuntohintojen kehityksen arvioidaan lähiaikoina pysyvän maltillisena. Omistusasuntomarkkinoiden vilkkaus ja muuttoliikkeen hidastuminen ovat parantaneet vuokra-asuntojen saatavuutta koko maassa, myös kasvukeskusseuduilla. Pienillä asunnoilla on edelleen runsaasti kysyntää, mutta isoja vuokra-asuntoja on ollut vapaina myös kasvukeskuksissa. Vuokra-asuntojen aiempaa parempi saatavuus on osaltaan vähentänyt myös asunnottomuutta. Talouskasvun nopeutuminen, maan sisäisen muuttoliikkeen tai maahanmuuton lisääntyminen ja korkotason nousu voivat muuttaa tilanteen hyvinkin nopeasti. Keskipitkällä aikavälillä riittävän vuokra-asuntojen tarjonnan turvaaminen kasvukeskusseuduilla onkin tärkeää. Asuntojen uudisrakentaminen on ollut hyvällä tasolla, ja viime vuosina nimenomaan omakotitalojen rakentaminen on lisääntynyt. Talouden tila, etenkin työllisyyden, muuttoliikkeen ja korkotason kehitykset ovat ratkaisevassa asemassa asuntorakentamisen kokonaismäärän kehityksessä. Uustuotannon korkeaksi noussut hintataso on jo jonkin verran hidastanut asuntojen myyntiä ja hankkeiden toteuttamista. Vaikeimpana rajoittavana ja hintoja nostavana tekijänä on ollut kysyntään ja tarpeeseen nähden liian vähäinen tonttitarjonta, minkä vuoksi tonttihinnat ovat nousseet selvästi nopeammin kuin asuntojen hinnat. Vuonna 2004 nousu oli koko maassa keskimäärin 17 %. Kasvukeskusten asuntotuotannon säilyminen korkealla tasolla on tärkeää asuntomarkkinoiden vakauden ylläpitämisessä. Valtio edistää kasvukeskusten asuntotuotantoa kunnallistekniikan rakentamisavustuksilla. Lisäksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla käynnistetään viisivuotinen asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä. Avustus kohdennetaan lähiöiden asuinympäristön laadun kehittämiseen erityisesti täydennysrakentamiseen liittyen. Omistusasuntomarkkinoiden vahva veto ja vuokra-asuntojen kysynnän vähentyminen ovat alentaneet valtion tukeman tuotannon määriä, etenkin muiden kuin erityisryhmien hankkeiden osalta. Erityisryhmille tarkoitettujen hankkeiden osuus on ARA-tuotannossa kasvanut ja vuoden alusta käyttöön otettu erityisryhmien avustusjärjestelmä lisää edelleen erityisryhmien hankkeita. Valtion tukemasta tuotannosta pääosa rakennetaan pääkaupunkiseudulle ja sen lähialueille sekä muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Vuonna 2004 ARA-tuotannosta noin 48 % kohdistui pääkaupunkiseudulle ja sen lähialueilla ja noin 31 % muille kasvukeskusseuduille. ARA-tuotantoa odotetaan vuonna aloitettavan noin 6 500 asuntoa. Mikäli rakentamishalukkuus osoittautuisi tätä suuremmaksi, valtuuksia lisätään tarvittaessa lisätalousarviossa siten, että hallitusohjelman mukaisesti mahdollistetaan enimmillään 10 000 asunnon aloitus. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Väestöltään vähenevillä alueilla asuntojen kysynnän heikkeneminen aiheuttaa taloudellisia ongelmia. Kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen taloudellisia vaikeuksia ehkäistään valtion tukitoimin yhdessä omistajien omien panostuksien kanssa. Uusina tukimuotoina otetaan käyttöön lainojen osittainen anteeksianto käyttörajoituksista vapauttamisen yhteydessä sekä purkuavustus. Valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään vapauttamalla taloja rajoituksista sekä käyttämällä valtion taloudellisia tukitoimia. Lisäksi käynnistetään viisivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on sosiaalisten vuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuinalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Vuokra-asuntokysynnän väheneminen väestömuutosten seurauksena ja asukkaiden siirtyessä lisääntyvästi omiin asuntoihin on lisännyt sosiaalisen asuntotuotannon laina- ja takauskannan riskejä. Uudet riskipositiot syntyvät asuntorahaston tehtäväalaan kuuluvien uusien laina- ja korkotukipäätösten kautta, jotka vaikuttavat myös vanhojen laina- ja takausriskien kehittymiseen. Asuntorahoituksen riskienhallintaa varten asetettiin syyskuussa 2004 ympäristöministeriön, valtiokonttorin ja valtion asuntorahaston välinen pysyvä riskityöryhmä. Lisäksi aloitettiin ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä hanke, jonka tavoitteena on tehostaa sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvien luottoriskien ajantasaista seurantaa. Luottoriskien hallinnassa on tähän mennessä onnistuttu eri osapuolten yhteistoiminnalla varsin hyvin. Luottotappioita oli vuoden 2004 loppuun mennessä syntynyt aravavuokratalolainoista kaikkiaan noin 1,4 milj. euroa ja vuokratalokorkotukilainoista ja omistusasuntolainojen valtiontakauksista vielä oleellisesti vähemmän. Tukien lisäysten seurauksena ovat omakustannusperusteisesti hinnoiteltavien sosiaalisten vuokra-asuntojen vuokrat nyt edullisimmalla tasolla, mitä suhteessa vapaarahoitteisiin vuokriin on kaudella 1975 tilastoitu. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli keskimääräinen kuukausivuokra pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 11,41 euroa neliömetriltä ja aravavuokra-asunnoissa 8,47 euroa neliömetriltä. Muualla maassa vastaavat luvut olivat vapaarahoitteisissa 7,92 ja arava-asunnoissa 7,12 euroa neliömetriltä. Lähimpänä toisiaan arava- ja vapaarahoitteiset vuokrat olivat väkiluvultaan nopeimmin supistuvilla paikkakunnilla, joilla ongelmia hoidetaankin edellä todetuilla erityistoimilla. Vuoden 2004 aikana tyhjien arava-asuntojen määrä väheni noin 500:lla. Korjausrakentamisessa kiinnitetään edelleen huomiota korjaustoimien vaiheittaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen sekä korostetaan, uustuotannon tapaan, elinkaarivaikutusten huomioon ottamista kiinteistöjen korjaamisessa. Suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistämällä pyritään eroon raskaista kertakorjauksista. Asuntojen korjausavustuksia myönnetään edelleen erityisesti korjaushankkeille, jotka tekevät mahdolliseksi ikääntyvän väestön asumisen kotonaan. Avustuksilla tuetaan myös suunnitelmallisia korjauskäytäntöjä sekä terveyshaittojen poistamista asuinrakennuksista. Terveyshaittojen vuoksi vaikeuksiin joutuneita perheitä voidaan avustuksilla tukea aikaisempaa laajemmin, kun tukea ryhdytään kaikkein vaikeimmissa tilanteissa myöntämään myös rakentamis- ja hankintakustannuksiin. Asumistuen perusteet säilytetään vuonna vuoden tasolla. Tuensaajien määrän ennakoidaan työllisyyden kohentuessa hieman supistuvan ja keskimääräisen tuen hieman nousevan asumiskustannusten nousun myötä. Hallitus on vähävaraisten aseman parantamista koskevan ratkaisun yhteydessä päättänyt muuttaa pitkäaikaistyöttömien asumistuen tarkistamista. Vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaneen pitkäaikaistyöttömän työllistyessä tuki tarkistetaan kolme kuukautta myöhäisemmästä ajankohdasta kuin mitä se muutoin tehtäisiin. Uudistus koskee noin 5 000 tuensaajaa, joille maksetaan asumistukea kolme kuukautta työllistymisestä lukien. Asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavia tietoja 2002 2003 2004 arvio arvio Asunnottomien määrä yhden hengen taloudet 9 560 8 190 7 650 7 400 7 200 perheet 770 420 320 300 280 Sosiaalisen asunnon hakijoista sai asunnon, % koko maa 36,6 43,5 41,7 42 43 kasvukeskukset 26,8 34,3 pääkaupunkiseutu 20,1 35,7 35,7 36 37 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Vanhojen asuntojen hintojen muutos, % pääkaupunkiseutu 10,5 6,0 7,0 muu maa 5,8 6,2 8,0 Vuokranmuutos (vapaarahoitteiset vuokrasuhteet), % pääkaupunkiseutu 1,7 4,2 1,0 2,3 muu maa 1,0 4,3 1,9 4,1 Pientalotonttien hintojen muutos, % pääkaupunkiseutu n. 8 n. 18 n. 20 koko maa 17 Yleisen asumistuen saajien määrä (ruokakuntia) 159 617 158 935 159 298 152 000 150 000 Vuokra-asunnoissa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus bruttotuloista, % ilman asumistukea 55,3 56,1 57,8 59,0 asumistuen jälkeen 27,0 27,5 28,4 29,5 Asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta, % 51,2 51,0 50,8 50,3 Vuokra-asunnoissa asuvat asumistuensaajat keskivuokra (euroa/m 2 /kk) 7,39 7,59 7,82 8,10 keskipinta-ala, m 2 56,0 55,7 55,3 55,0 yksinasuvien osuus, % 50,0 50,7 52,1 53,1 Asumistukea saavat ruokakunnat, joissa ainakin toinen puolisoista on työtön 101 300 101 500 103 100 100 600 Vapaarahoitteinen asuntotuotanto (asuntoja) Helsingin seutu 6 300 9 100 7 400 2) 6 900 6 500 muut kasvukeskukset 4 600 5 900 7 900 7 300 7 000 muu maa 8 700 10 600 11 800 11 200 10 000 ARA-tuotanto (asuntoja) Helsingin seutu 3 900 2 700 2 300 2 600 3 000 muut kasvukeskukset 2 900 2 200 1 500 1 700 2 000 muu maa 1 800 1 000 1 000 800 1 000 Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa, % 39 43 42 45 50 Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa (uustuotanto, hankinta ja peruskorjaus) 1 361 1 184 2 062 2 500 3 500 Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin, kpl 168 168 203 300 300 Arava-asuntojen keskivuokra (euroa/m 2 /kk) 6,92 7,16 pääkaupunkiseutu 8,31 8,47 muu maa 7,01 7,12 Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra (euroa/m 2 /kk) 8,21 8,50 pääkaupunkiseutu 11,05 11,41 muu maa 7,68 7,92 Arava-rajoituksista vapauttamiset (asuntoja) 1 663 1 751 4 815 5 000 6 000 Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,19 0,23 0,30 0,30 2) Ennakkotieto Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2004 ja arvio vuosista 2004 asuntoja arvio arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

asuntoja asuntoja Aloitetut uudet asunnot yhteensä (n. 32 000) (n. 31 000) (n. 30 000) Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut 4 768 5 100 3) 6 500 vuokra-asunnot 3 756 asumisoikeusasunnot 500 as. oy. talot ja -asunnot 143 omakotitalot 250 osaomistusasunnot 119 Muut asunnot (vapaarahoitteinen tuotanto) 27 200 25 900 23 500 Korjauslainoitus 10 743 11 000 11 000 Asuntojen hankinta 36 016 40 400 41 000 asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 818 1 000 1 500 (arava- ja korkotukilainoitus) 209 500 500 kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus 34 989 38 900 39 000 Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2004 (milj. euroa) 2004 TP TA TAE Asumistuet 943 967,5 1 000,5 Yleinen asumistuki 432 434,5 433,5 Eläkkeensaajien asumistuki 283 300 317 Opiskelijoiden asumislisä 228 233 250 Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki 380 420 450 Arava-, korkotuki- ja takauslainojen valtuus 598 620 4) 823 Takausvaltuus omistusasuntolainoille 239 290 330 Maksetut korkotuet ja takauskorvaukset asuntolainojen korkotuki 47,3 39,4 40,8 asuntosäästöpalkkiojärjestelmän korkotuki ja asuntosäästöpalkkio - 0,1 0,8 takauskorvaukset 0,1 0,1 Avustukset asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 70 70 70 avustukset erityisryhmille 11,8 34 40 tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 1,1 2,6 2,6 purkuavustukset - - 2 avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 3,5 12,5 10 aluekohtainen avustus pääkaupunkiseudun kunnille - - 1 aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille - - 0,4 lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta 0 3,5 3,5 lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi - - 3 54. Asumistuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 433 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen. 3) Arvio tammi-kesäkuun toteutuman perusteella 4) Arvioitu käyttö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen asumistukilain muuttamiseksi siten, että pitkäaikaistyöttömän työllistyessä asumistuki säilyy 15 :n 1 momentin 1 kohdan estämättä ennallaan kolme kuukautta työllistymisestä lukien. Tukiperusteet säilytetään muilta osin vuoden tasolla. Tuensaajien määrän ennakoidaan vähentyvän työllisyystilanteen parantuessa ja keskimääräisen tuen hieman kasvavan asumiskustannusten nousun myötä. Momentin 33.28.60 perustelujen selvitysosaan viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1 500 000 euroa pitkäaikaistyöttömien eläketurvan ehtojen lievennyksen johdosta. talousarvio 433 500 000 talousarvio 434 500 000 2004 tilinpäätös 435 000 000 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 70 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin. Ennen vuotta korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) nojalla myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista. Avustukset on siirretty maksettavaksi valtion asuntorahaston varojen asemesta valtion talousarviosta. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden perheiden asunto-olojen järjestämiseksi tarkoitetut avustukset. Uusi avustusten käyttötarkoitus korvaa nykyiset terveyshaittoihin myönnettävät korjausavustukset. Määrärahasta 17 000 000 euroa varataan asuntojen energiaavustuksiin. talousarvio 70 000 000 60. Siirto valtion asuntorahastoon Momentille ei myönnetä määrärahaa. Aravalainat, korkotukilainat ja valtiontakaukset Vuonna saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja sekä hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia lainoja samoin kuin asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia lainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 790 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 205 000 000 euroa. Vuonna ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, aravaperusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja. Pääkaupunkiseudun ja muiden suurimpien kasvukeskusten sekä niiden lähialueiden vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2009 myönnettävistä aravalainoista ja hyväksyttävistä korkotukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien ja hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin vuotta kohden olla yhteensä enintään 145 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 45 000 000 euroa. Vuonna saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 33 000 000 euroa. Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 400 000 000 euroa vuoden lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu. Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna aravalain 46 :n ja aravaasetuksen (1587/1993) 28 :n nojalla myöntää yhteensä enintään 400 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta. Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta Valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa. Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla voidaan vuonna valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi voidaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a :ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 :ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot. Avustukset Vuonna saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 40 000 000 euroa. Vuonna saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia vuokratalojen ja asumisoikeustalojen talouden tervehdyttämisavustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 300 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla (688/2001) myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Vuonna saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien lisäksi myös muiden kasvukeskusten kunnille uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen yhteensä enintään 8 000 000 euroa siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2009 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 5 000 000 euroa. Vuonna saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Espoo ja Vantaa) määräaikaisia asuntoaluekohtaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen erityisesti täydennysrakentamiseen liittyen yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin sekä asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2010 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 4 000 000 euroa. Vuonna saa Valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 400 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokraasuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Valtion asuntorahasto nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2007 2010 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 1 600 000 euroa. Varainhankintavaltuudet Maksuvalmiudessa esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa asuntorahastolla saa kerralla olla yhteensä enintään 700 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti omistusasuntoja varten tarkoitettua asuntoosakeyhtiötalojen perusparannuksen korkotukilainoitusta jatketaan kohdistamalla korkotukilainat taloteknisiin ja ta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18

lon ylläpidon kannalta keskeisiin korjaustoimenpiteisiin kuten putkisto- ja ulkovaipparemontteihin. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseksi alueilla, joilla asuntojen arvioidaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä. Kohtuuhintaisen omistusasuntotarjonnan lisäämiseksi jatketaan asuntoosakeyhtiötalojen korkotukilainoja myös asuntojen uustuotantoon suurimmilla kasvukeskusalueilla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi aravarajoituslain muuttamisesta siten, että aravalainapääomia voitaisiin jättää valtion vastuulle silloin, kun tällä tavoin voidaan estää suurempien luottotappioiden syntyminen asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla sijaitsevissa ongelmakohteissa käyttö- ja luovutusrajoituksista vapaan myyntihinnan ollessa riittämätön kattamaan jäljellä olevaa valtion lainasaatavaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti otetaan käyttöön asuntojen purkuavustus niissä tapauksissa, joissa on perusteltua osallistua purkukustannuksiin valtion tuella. Kasvukeskusalueille kohdentuva kunnallistekniikkaavustusjärjestelmä on voimassa vuodesta vuoden 2009 loppuun asti ja siihen osoitetaan näinä vuosina yhteensä 50 milj. euroa. Helsingin seudun kunnille luodaan asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti viisivuotinen asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää lähiöiden asuinympäristöä ja edistää niiden täydennysrakentamista. Avustusta voitaisiin myöntää esimerkiksi viherrakentamiseen sekä valaistuksen ja autopaikoituksen järjestämiseen. Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi käynnistetään viisivuotinen projekti. Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Korjaus- ja energia-avustukset siirretään maksettaviksi valtion talousarviosta momenteilta 35.30.55 ja asuinrakennuksia varten myönnettävät rakennusperintöavustukset momentilta 35.20.64. Ennen vuotta myönnetyt tai varauspäätöksen saaneet avustukset maksetaan kuitenkin valtion asuntorahaston varoista. Vuonna valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 704 milj. euroa. Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna seuraavaksi: Arvio asuntorahaston rahoitus-rakenteesta vuonna milj. Arvioitu saldo 1.1. 175 Tulot Tulot asuntolainoista 700 Tulot takausmaksuista 10 Bruttovarainhankinta 540 Menot Luotonanto 220 Korkotuki- ja avustusmenot 145 Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot korot 103 kuoletukset 704 Siirto talousarvioon 128 Arvioitu saldo 31.12. 125 talousarvio talousarvio 2004 tilinpäätös 40. Alueelliset ympäristökeskukset S e l v i t y s o s a : Ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävinä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa koskevat asiat. Ympäristökeskusten hoitamat maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat vesivarojen käytön ja hoidon tehtävien erillismenot rahoitetaan luvusta 30.50. Näiden tehtävien hoitoa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueelle arvioidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa käytettävän vuositasolla 210 henkilötyövuotta. Alueellisten ympäristökeskusten toiminta tukee alueellista kehitystä, hyvää elinympäristöä sekä ympäristön ja luonnon suojelua alueellaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19

Ympäristökeskusten toiminnan painopisteet vuonna ovat ympäristölupien laadukas ja joutuisa käsittely ja valvonta, luonnonsuojelualueohjelmien toteuttaminen sekä vesienhoidon järjestäminen vesienhoitoalueilla. Ympäristöministeriö asettaa alueellisten ympäristökeskusten toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti. Tavoitteena on, että uutta toimintaa koskevat hakemukset käsitellään alle kahdeksassa kuukaudessa ja että vireillä olevien hakemusten määrä vähenee. Tehostetaan ympäristönsuojelulain mukaisten lupien valvontaa ja valvonnan tulosten raportointia. Ympäristölupien käsittely sekä valvontatoiminta 2004 toteutuma tavoite tavoite Vireille tulevat asiat, arvio (kpl) 896 550 500 Tehdyt lupapäätökset (kpl) 641 600 600 Käsittelyaika keskimäärin (kk) 10,4 9,4 9,0 Tarkastukset (kpl) 2 850 2 500 2 700 Lupakäsittelyn taloudellisuus ja tuottavuus 2004 toteutuma tavoite tavoite Taloudellisuus (kustannukset/ratkaisu) 7 614 7 900 8 000 Tuottavuus (ratkaisua/htv) 10,4 9,7 9,7 Vesiensuojelussa painopisteenä on vähentää typpipäästöjä, maatalouden kuormitusta ja haja-asutuksen jätevesipäästöjä rehevöitymisen ehkäisemiseksi. Pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Ilmansuojelun toimeenpanon valvontaa tehostetaan ilman laadun raja-arvojen noudattamiseksi Kestävä yhdyskuntakehitys ja elinympäristön laatu Maankäytön ohjauksessa korostetaan kysyntää vastaavan tonttituotannon riittävyyttä, maapolitiikan välineiden tehokasta käyttöä erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ja kuntien yhteistyötä. Ohjauksessa kiinnitetään erityisesti huomiota kaavoitusta palvelevien selvitysten ja vuorovaikutuksen riittävyyteen ja oikeaan kohdentamiseen sekä yhdyskuntarakenteen kestävyyteen. Ohjataan rantojen suunnittelua kunnissa niin, että kaavoitetun alueen osuus rantarakentamisesta lisääntyy ja poikkeamismenettelyn tarve vähenee. Vuonna 2004 ympäristökeskuksissa tehtiin 3 040 poikkeamispäätöstä, vuonna päätöksiä arvioidaan tehtävän 2 800 ja vuonna noin 2 600 päätöstä. Poikkeamishakemuksista käsitellään kaikissa ympäristökeskuksissa vähintään 80 % alle kuudessa kuukaudessa. Rakennusperinnön vaalimista edistetään kulttuuriympäristöohjelmien laadinnan ja inventointien sekä kaavojen ajantasaisuuden seurannan avulla. Luonnon monimuotoisuuden suojelu Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen inventointeja ja rajauspäätösten tekoa jatketaan. Luontotyypit ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat 2004 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20