Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2009 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 Toimittaneet: Sauli Vatanen Ari Haikonen Helsinki 2009 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844

KUVAT Kansi, Vuosaaren satama ja joutsenet, Sauli Vatanen Kansi, Satamakenttä 17. 11. 2008, Skylinefoto Oy Kansi, Vesinäytteenotto, Sauli Vatanen Kansi, Nuottaus, Ari Haikonen Kansi, Konttinosturin kuljetus, Pixoy Oy, Konecranes ISBN painoversio: 978-952-223-465-0 ISBN www-versio: 978-952-223-466-7 Layout: Miuraad Oy Painopaikka: Priimus Paino Oy Painosmäärä: 200 kpl Helsinki 2009

Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 Nordsjö hamnprojektets vattendrags- och fiskerikontroll år 2008 Toukokuu 2009 Toimittaneet Sauli Vatanen ja Ari Haikonen TOIMITTAJAT Sauli Vatanen ja Ari Haikonen KIRJOITTAJAT Ari Haikonen, Anneli Heitto, Olli Huttunen, Karoliina Ilmarinen, Antti Lindfors, Joose Mykkänen, Panu Oulasvirta, Sini Tolonen ja Sauli Vatanen KÄÄNNÖKSET ruotsiksi: Stefan Hindsberg englanniksi: Ari Haikonen ja Mirja Hartimo

Sisällysluettelo / Innehåll 1 Tiivistelmä........................... 6 2 Resumé............................ 6 3 Abstract............................ 7 4 Esipuhe ja hankekuvaus Företal och projektbeskrivning............ 8 6.4.3.3 Vesikasvillisuuden yleiskartoitus... 29 6.4.4 Tulosten tarkastelu... 30 6.4.4.1 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat... 30 6.4.4.1.1 Sisäsaaristo (sataman rakennustöiden vaikutusalue). 30 6.4.4.1.2 Keskisaaristo (meriajokkaan seurantalinja)... 31 6.4.4.1.3 Ulkosaaristo (Mustakuvun läjitysten vaikutusalue)... 31 6.4.4.2 Sedimentin määrä sukelluslinjoilla... 31 6.4.4.3 Vesikasvillisuuden yleiskartoitus... 32 5 Vesistötyöt Vattendragsarbetena...................12 5.1 Ruoppaus- ja täyttötyöt vuosina 2003 2008 Muddrings- och utfyllnadsarbetena åren 2003 2008..12 Vuosaaren väylätyöt Nordsjö farledsarbeten... 13 Läjitykset meriläjitysalueelle ja Mustakuvun läjitysalueelle Deponeringarna på havsdeponeringsområdet och Svartkubbens deponeringsområde... 9 Hiekanotto Sandtäkten... 9 6 Vesistötarkkailu.......................15 6.1 Vedenlaadun seuranta...15 6.1.1 Sääolot vuonna 2008... 15 6.1.1.1 Talvi (tammi maaliskuu)... 15 6.1.1.2 Kevät (huhti toukokuu)... 15 6.1.1.3 Kesä (kesä elokuu)... 15 6.1.1.4 Syksy syystalvi (syys joulukuu)... 15 6.1.1.5 Vedenkorkeus ja tulvat... 15 6.1.2 Vesinäytteet ja niiden tulokset... 15 6.1.2.1 Vakioseurannan havaintopaikkojen veden laatu... 15 6.1.2.2 Mustakuvun läjityksen vedenlaatuseuranta 2008... 16 6.1.2.3 Orgaanisten tinayhdisteiden esiintyminen vedessä... 17 6.1.2.3.1 Orgaaniset tinayhdisteet vakioseurannan havaintopaikoilla... 17 6.1.3 Sameusmittaukset... 17 6.1.3.1 Tulokset ja johtopäätökset... 17 6.1.3.1.1 Mustakuvun läjitysalue... 17 6.2 Sedimentin laatu...19 6.2.1 Satamatyömaan ympäristö... 19 6.2.2 Läjitysalue ja sen ympäristö... 19 6.2.3 Mustakuvun läjitysalue ja ympäristö... 19 6.3 Pohjaeläinnäytteenotto...20 6.3.1 Havaintopaikat ja tutkimusmenetelmät... 20 6.3.2 Pohjaeläintutkimuksen tulokset... 21 6.3.2.1 Sataman lähialue (näytepaikat 1741, 174 ja 1742)... 21 6.3.2.2 Vuosaaren väylän alue (näytepaikat V1 ja V2)... 21 6.3.2.3 Mustakuvun läjitysalue (näytepaikat ML1 ML5)... 21 6.3.2.4 Eestiluodon hiekanottoalue (näytepaikat M1 M7)... 22 6.4 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat ja yleiskartoitus...24 6.4.1 Tutkimusalue... 24 6.4.2 Menetelmät... 24 6.4.2.1 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat... 24 6.4.2.2 Vesikasvillisuuden yleiskartoitus... 25 6.4.3 Tulokset... 25 6.4.3.1 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat... 25 6.4.3.1.1 Sisäsaaristo (sataman rakennustöiden vaikutusalue). 25 6.4.3.1.2 Keskisaaristo (Meriajokkaan seurantalinja)... 26 6.4.3.1.3 Ulkosaaristo (Mustakuvun läjitysten vaikutusalue)... 26 6.4.3.2 Irtonaisen sedimentin määrä sukelluslinjoilla... 27 7 Kalataloustarkkailu....................33 7.1 Silakan kutuseuranta...33 7.1.1 Tutkimusalueet... 33 7.1.2 Menetelmä... 33 7.1.3 Tulokset... 34 7.1.4 Tulosten tarkastelu... 34 7.2 Kalojen istutukset ja poikaspyynnit...36 7.2.1 Kalanpoikasten istutukset sataman läheisyyteen vuosina 2004 2008... 36 7.2.2 Poikasnuottaukset... 37 7.2.2.1 Menetelmä... 37 7.2.2.2 Tulokset vuoden 2008 poikasnuottauksista... 37 7.3 Kalojen haitta-ainepitoisuudet...39 7.3.1 Näytteenotto ja analysointi... 39 7.3.1.1 Vuosaaren sataman velvoitetarkkailu... 39 7.3.1.2 Ahvenien ja kuhien OT-yhdisteiden pitoisuudet Helsingin edustalla (Mustakuvun ja Taulukarin läjitysalueiden tarkkailu)... 40 7.3.2 Ahvenen, kuhan ja hauen vaellukset Helsingin edustan merialueella... 40 7.3.3 Orgaaniset tinayhdisteet... 40 7.3.3.1 Orgaanisten tinayhdisteiden summapitoisuus (DBT, TBT, DOT ja TPT)... 40 7.3.3.1.1 Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 41 7.3.3.1.2 Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 41 7.3.3.2 Tributyylitina (TBT)... 42 7.3.3.2.1 Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 42 7.3.3.2.2 Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 42 7.3.3.3 Trifenyylitina (TPT)... 43 7.3.3.3.1 Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 43 7.3.3.3.2 Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto... 43 7.3.3.4 Muutokset seurannan aikana... 43 7.3.4 Kalojen käyttö ravinnoksi... 44 8 Kalastustiedustelut....................45 8.1 Ammattikalastus...45 8.1.1 Vuosaaren lähialueet... 45 8.1.2 Väylätyö, läjitys- ja hiekanottoalueet... 46 8.1.3 Kalastajien huomautukset... 46 8.2 Virkistyskalastustiedustelu...47 8.2.1 Kalastus... 47 8.2.2 Saaliit... 48 8.2.3 Vastaajien huomiot... 48 4 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

SISÄLLYSLUETTELO / INNEHÅLL 9 Yhteenveto..........................51 9.1 Vuosaaren satama ja väylä...51 Vesistötyöt... 51 Tarkkailut... 51 Vedenlaatu... 51 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä... 51 Sameuskartoitukset... 51 Sedimentin laatu... 51 Pohjaeläimet... 51 Vesikasvillisuus... 51 Silakan kutu... 52 Kalojen poikaspyynti... 52 Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet kaloissa... 52 Ammattikalastus... 52 Virkistyskalastus... 52 Arvio satamatöiden vaikutuksesta ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon... 53 9.2 Vuosaaren meriläjitysalue...53 Läjitysmäärät... 53 Tarkkailut... 53 Ammattikalastus... 53 Vuosaaren meriläjitysten vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon... 53 9.3 Merihiekan otto...53 Hiekanotto... 53 Tarkkailut... 53 9.4 Mustakuvun läjitysalue...53 Läjitys... 53 Tarkkailut... 54 Sameustarkkailu... 54 Pohjaeläinseuranta... 54 Sedimentin haitta-ainepitoisuus... 54 Vesikasvillisuuden sukelluslinjat... 54 Silakan kututarkkailu... 54 Kalojen haitta-ainepitoisuus... 54 Mustakuvun läjitysten vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon... 54 10 Sammandrag.......................56 10.1 Nordsjö hamn och farled...56 Vattendragsarbetena... 56 Observationerna... 56 Vattenkvalitén... 56 Halterna av organiska tennföreningar i vattenproverna... 56 Grumlighetskarteringarna... 56 Sedimentets kvalitét... 56 Bottendjuren... 56 Vattenväxtligheten... 56 Strömmingens lek... 57 Fångsten av fiskyngel... 57 Halterna organiska tennföreningar i fisken... 57 Yrkesfisket... 57 Rekreationsfisket... 57 En uppskattning över hamnarbetenas inverkan på det omgivande vattendraget och fiskbeståndet... 58 10.2 Nordsjö havsdeponeringsområde...58 Deponeringsmängderna... 58 Observationerna... 58 Yrkesfisket... 58 Nordsjö havsdeponeringarnas inverkan på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet... 58 10.3 Havssandtäkten...58 Sandtäkten... 58 Observationerna... 58 10.4 Svartkubbens deponeringsområde...59 Deponeringen... 59 Observationerna... 59 Grumlighetsobservationen... 59 Bottendjursobservationen... 59 Sedimentens halter av skadliga ämnen... 59 Vattenväxtlighetens dykningslinjer... 59 Strömmingens lekobservation... 59 Halterna av skadliga ämnen i fisken... 59 Verkningarna av Svartkubbens deponeringar på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet... 59 11 Summary..........................61 11.1 Vuosaari Harbour and fairway................... 61 Harbour works................................. 61 Monitoring.................................... 61 Water quality................................... 61 Concentrations of organotin compounds in water samples............................... 61 Turbidity surveying.............................. 61 Sediment quality................................ 61 Benthic fauna.................................. 61 Seabed vegetation.............................. 61 Monitoring of Baltic herring spawn................. 62 Monitoring of fish fry............................ 62 Concentrations of organotin compounds in fish....... 62 Professional fishing............................. 62 Recreational fishing............................. 62 Estimate of the effects of the harbour work on the surrounding water nature and fish............ 63 11.2 Vuosaari sea soil dumping area.................. 63 Sperading volumes.............................. 63 Monitoring.................................... 63 Professional fishing............................. 63 Estimate of the sea soil dumping effects on surrounding water nature and fish............... 63 11.3 Sea sand extraction............................ 63 Sand extraction................................ 63 Monitoring.................................... 63 11.4 Mustakupu soil dumping area................... 63 Spreading..................................... 63 Monitoring.................................... 64 Turbidity mapping............................... 64 Benthic fauna monitoring........................ 64 Hazardous substances in sediment................. 64 Aquatic vegetation diving transect lines............. 64 Monitoring of Baltic herring spawn................. 64 Concentration of hazardous substances in fish........ 64 Professional fishing............................. 64 Estimate of the Mustakupu soil dumping area effects on surrounding water nature and fish............... 64 Lähteet Källor................................66 12 Liitteet Bilagor............................69 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 5

1 Tiivistelmä 2 Resumé Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 2003 alussa. Suurimmat vesistötyöt saatiin päätökseen jo vuoden 2006 loppuun mennessä, eikä esimerkiksi laajamittaisia ruoppauksia tai merihiekan ottoa tehty enää vuosina 2007 ja 2008. Suunnitelman mukaisesti satamatoiminta alkoi Vuosaaressa 24. 11. 2008. Vuonna 2008 vesistötyöt käsittivät eteläisimmän satamanosan ja Ruusuniemenkanavan rakentamista sekä C-laiturin edustan syventämisen ja GP-pistolaiturien paaluttamisen. Työt muodostuivat louhinnasta, ruoppauksesta, täytöistä ja paalutuksesta. Meriläjitysalueelle läjitettiin ruoppausmassoja yhteensä 40 900 m3 ktr. Rakennustöiden vesistö- ja kalatalousvaikutuksia seurattiin kattavasti Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän tarkkailu ohjelman mukaisesti. Seurantaan sisältyivät vuonna 2008 vesi- ja sedimentti näytteet, pohjaeläinseuranta, vesikasvillisuuden sukellus linjat, kalojen haitta-ainepitoisuuksien tarkkailu, silakan kudun tarkkailu, kalanpoikasnuottaus sekä virkistys- ja ammattikalastuksen seuranta. Satama-alueella ei tehty vuoden 2008 aikana sameuskartoituksia. Veden laadun tarkkailun perusteella vesistötyöt aiheuttivat ajoittain lievää sameuden nousua lähinnä alusvedessä. Sisäsaariston sukelluslinjoilla vuonna 2007 alkanut rakkolevän elpyminen jatkui. Satamaa lähimmillä seurantalinjoilla vuosina 2005 2007 havaittiin selkeitä negatiivisia muutoksia. Nyt suurien satamatöiden päätyttyä oli havaittavissa positiivinen muutos ja rakkolevän peittävyys oli elpynyt rakentamista edeltäneelle tasolle. Sen sijaan silakan kutu oli edelleen heikkoa. Silakan kudun heikkeneminen vuosina 2004 2008 antaa viitteitä siitä, että satamatöillä on ollut haitallista vaikutusta kutuun sisäsaaristossa. Keski- ja ulkosaaristossa kutu oli edelleen heikkoa ja tilanne pysyi ennallaan. Orgaanisten tinayhdisteiden (OT) pitoisuudet satama-alueen ympäristön sedimentissä ja kaloissa pysyivät suunnilleen samalla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattaessa. Vesinäytteistä analysoidut OTyhdisteiden pitoisuudet olivat alle määritystason. Ammattikalastajille tehdyn tiedustelun perusteella satamatyöt häiritsivät pyyntiä vuonna 2008 vähemmän kuin laajamittaisten ruoppausten aikana vuosina 2004 2006. Kuitenkin alusliikenteen käynnistyttyä loppuvuodesta, havaittiin alueella kasvanutta sameutta mahdollisesti potkurivirroista aiheutuen. Virkistyskalastustiedustelun perusteella kalastaminen ja saalis vähenivät Kalkkisaarenselän alueella. Vastaajat kokivat ongelmiksi lähinnä veden sameuden ja rakennustöistä aiheutuvan melun. Meriläjitysalueelle suunnitellut vuoden 2008 seurannat (pohjaeläinselvitys ja sedimenttien haitta-aineseuranta) siirtyivät tehtäväksi vuoden 2009 aikana. Tulokset tullaan raportoimaan Vuo saaren sataman vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportissa. Byggandet av Nordsjö hamn inleddes i början av år 2003. De största vattendragsarbetena slutfördes redan år 2006 och man utförde t.ex. inga omfattande muddringar eller någon betydande sandtäkt åren 2007 och 2008. Planenligt inleddes hamnverksamheten i Nordsjö den 24. 11. 2008. År 2008 omfattades vattendragsarbetena av byggandet av den sydligaste hamndelen och byggandet av Rosenuddskanalen samt av muddring utanför C-piren och av pålning av GP-hamnpirerna. Arbetena bestod av sprängnings-, muddrings-, utfyllnads- och pålningsarbeten. På havsdeponeringsområdet dumpades totalt 40 900 m3 muddringsmassor. Byggnadsarbetenas vattendrags- och fiskeriekonomiska verkningar observerades heltäckande enligt observationsprogram som Nylands miljöcentral och Nylands TE-central godkänt. I observationen ingick år 2008 tagandet av vatten- och sedimentprov, observation av bottendjursfaunan, vattenväxtlighetens dykningslinjer, observation av skadliga ämneshalter i fisk, observation av strömmingsleken, fiskyngel notdragning samt av observation av rekreationsoch yrkesfisket. År 2008 utfördes inga grumlighetskarteringar i hamnområdet. Enligt vattenkvalitetsobservationen förorsakade vattendragsarbetena tidvis lindriga förhöjningar i grumligheten, främst i bottenvattenskiktet. På dykningslinjerna i den inre skärgården fortsatte den år 2007 påbörjade återhämtningen av blåstången. På observationslinjerna närmast hamnen märktes åren 2005 2007 tydliga negativa förändringar. Nu då de stora hamnarbetena avslutats kunde man märka en positiv förändring av blåstångens täckningsgrad, som hade återhämtat sig till den nivå som gällde innan hamnbygget. Däremot var strömmingens lek fortfarande svag. En försämring av strömmingens lek åren 2004 2008 antyder att hamnarbetena har haft skadliga verkningar på leken i innerskärgården. I den mellersta- och yttre skärgården var leken fortfarande svag och situationen förblev oförändrad. I hamnområdets omgivning hölls halterna av organiska tennföreningar (OT), i sedimenten och fiskarna på ungefär samma nivå, jämfört med tidigare år. Enligt en enkät riktad till yrkesfiskarna år 2008 stördes fisket av hamnarbetena mindre än under åren 2004 2006 då man utförde omfattande muddringar. Dock har det i och med inledandet av fartygstrafiken i slutet av året, märkts en ökad grumlighet i området, möjligen förorsakad av propellervirvlarna. Enligt rekreationsfiskeförfrågan minskade fisket och fångsterna inom Kalkholmsfjärdens område. De som svarade upplevde främst vattnets grumlighet och byggnadsarbetenas oljud som problematiska. De observationer (bottendjurs- och sedimentobservartioner av skadliga ämnen) som planerats för år 2008 framsköts till att utföras under år 2009. Resultaten kommer att rapporteras i sammandragsrapporten för Nordsjö hamns vattendrags- och fiskeriobservationer. 6 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

3 Abstract The construction of the Vuosaari Harbour started at the beginning of 2003. The major harbour works were accomplished by the end of 2006. No large scale dredging nor sea sand extraction took place neither in 2007 nor in 2008. As originally planned the harbour was taken into use on November 24, 2008. In 2008 the harbour works included building the most Southern part of the harbour and the Channel of Ruusuniemi, deepening the front of the quay C and driving piles into the ground for the GP quays. The activities included quarrying, dredging, filling, and pile driving. The masses dumped into the soil dumping area total 40 900 barge m3. The impacts of construction work on the water system and fishery were monitored extensively in accordance to the monitoring programme approved by the local environment authorities (Uusimaa Regional Environment Centre and TE- Centre). In 2008 the monitoring included water and sediment sampling, monitoring of benthic fauna, seabed vegetation surveys using diving transects, monitoring of contaminants in fish, monitoring of Baltic herring spawn, monitoring of fish fry with seine net, and monitoring of recreational and professional fishing. During 2008 no turbidity monitoring was carried out in the harbour area. However, the water quality monitoring showed that the construction caused at times slightly elevated levels of turbidity mainly in the hypolimnion. The positive trend in average coverage of bladder wrack continued in the inner archipelago dive transects. During 2005 2007 a negative trend had been observed in diving transects closer to the harbour. Now, after the end of the major harbour construction period, a positive change was observed and the coverage of bladder wrack resumed the level it had before the construction had started. However the Baltic herring spawn was still meager and no changes were observed in it. The reduction in Baltic herring spawn in 2004 2008 indicates that the harbour work is having an adverse effect on spawning in the inner archipelago. The spawning in the middle and outer archipelago has for long been weak and the situation remained unchanged in 2008. Concentrations of organotin (OT) compounds in the sediment of the surroundings of the harbour area and in fish remained at approximately the same level as before. According to professional fishermen s opinions expressed by way of a questionnaire, the harbour work hampered catching in 2008 less than during the years of intense dredging in 2004 2006. After the ship traffic started in the end of the year more turbidity was observed in the area, possibly due to the turbulences caused by the screw propellers. According to the results of a questionnaire to the recreational fishermen or fisherwomen fishing and the catch was diminished in the Kalkkisaarenselkä area. Those who answered the questionnaire found mainly water turbidity and the noise caused by the construction work as problematic. The monitoring of the dumping area planned for 2008 (monitoring the benthic fauna and the contaminants in the sediments) will take place during 2009. The results will be reported in the end report of the Vuosaari harbour water system and fish monitoring. Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 7

4 Esipuhe ja hankekuvaus 4 Företal och projektbeskrivning Vuosaaren satama valmistui ja otettiin käyttöön 28. 11. 2008. Samalla alueelle siirtyi Sörnäisten sataman ja Länsisataman tavara satamatoiminnot. Satama-alueella on kuitenkin vielä pienimuotoisia vesistötöitä jäljellä. Vuosaaren satamahanke on käsittänyt satamakeskuksen ja sataman liikenneyhteyksien (meriväylä, satamatie ja satamarata) rakentamisen. Vuosaaren satamahankkeen rakentamisen aikaisen vesistö- ja kalataloustarkkailun ensisijainen peruste on vuonna 1998 annettu Vuosaaren sataman ja satamaan johtavan meriväylän vesilupa, joka tuli lainvoimaiseksi lokakuussa 2002. Rakentamisen aikai nen vesistö- ja kalataloustarkkailu päättyy vuotta 2008 koskevaan tarkkailuun. Vuodesta 2009 eteenpäin vesistö- ja kalataloustarkkailua tehdään käytönaikaisen seurantaohjelman mukaisesti. Käytön aikainen seuranta toimii myös sataman rakentamisen vaikutusten jälkitarkkailuohjelmana. Sataman käytön aikaisen tarkkailun perusteina ovat vuoden 1998 vesilupa, lupaan sisältynyt läjitysalueen luvan muuttamista koskeva päätös vuodelta 2005 sekä satama-alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttölupa vuodelta 2005 (taulukko 1). Vesistö- ja kalataloustarkkailun lisäksi satamahankkeen luontovaikutusten seuranta on sisältänyt linnuston-, kasvillisuuden- ja pohjavesien seurannan, joista on julkaistu erilliset raportit. Vuosaaren satamakeskuksen maapinta-ala on yhteensä noin 232 ha, josta suljetun satama-alueen eli varsinaisen satamatoimintojen alueen osuus on noin 115 ha. Merestä täytetyn alueen pinta-ala on yhteensä noin 90 ha. Sataman rakenteiden alta ruopattiin savi ja laiturilinjoilta myös siltti. Vesiliikennöintialue on ruopattu tarvittavaan haraussyvyyteen, joka on pääosalla aluetta 12,5 m (MW) ja sataman itäpuolisella vesiliikennöintialueella 10,5 m (MW). Laitureiden perustamistason tai vesiliikennöintialueen haraustason yläpuolelta ruopatut kitkamaat (louhe, moreeni ja sora) on käytetty sataman täyttöihin. Täyttöihin soveltumattomat koheesiomaat (savi ja siltti) on läjitetty satamahankkeen meriläjitysalueelle Eestiluodon eteläpuolelle. Osa satama-alueesta on täytetty merihiekalla, joka on otettu Ruoppauskohde Muddringsområde Vuosaari Mustakuvun läjitysalue Dumpningsområde Länsi-Tonttu (9.0) Eestiluodon hiekanotto Sandtäktsområde Nordsjö hamn blev färdig och togs i bruk den 28. 11. 2008. Till samma område förflyttades Sörnäshamns och Västra hamnens godshamnsverksamhet. Inom hamnområdet återstår dock ännu småskaliga vattendragsarbeten. Nordsjö hamnprojektet har omfattats av byggandet av en hamncentral och av trafikförbindelser (havsfarled, hamnväg och hamnbana). Grunderna för Nordsjö hamnprojektets vattendrags- och fiskeriobservation var det år 1998 givna tillståndet för byggandet Rk4b Rk2 Rk1 Rk0 Itä-Tonttu Läjitysalue Dumpningsområde Granö Rk4a Rk3 Musta Hevonen Kuiva Hevonen Eestiluoto Hiekanottoalue Sandtäktsområden (9.0) (9.0) 0 1 2 3 4 5 km Kuva 1. Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvät vesistötyökohteet. Bild 1. Vattenarbetsplatserna i anslutning till byggandet av Nordsjö hamn. av hamnen och farleden, som leder in till hamnen, som fick laga kraft i oktober 2002. De vattendrags- och fiskeriekonomiska observationer som gjordes under byggnadsskedet upphör genom rapporten som gäller för år 2008. Från år 2009 framåt utförs vattendrags- och fiskeriekonomiskaobservationen för hamnens användning enligt ett uppföljningsprogram. Observationen för användandet av hamnen fungerar också som ett observationsprogram för verkningarna efter byggandet av hamnen. Som grund för observationen för hamnen i bruk, ligger vattenlovet från år 1998, det i lovet omfattande tillståndet för deponeringsområdet och beslutet om ändring av detta år 2005 samt hamnområdets tillstånd för nyttobruk av hamnområdets nedsmutsade sediment från år 2005 (tabell 1). Förutom vattendrags- och fiskeriobservationen har hamnprojektets naturpåverkningar bestått av observation av fågelfaunan-, växtlighetenoch grundvattnet, över vilka man har publicerat särskilda rapporter. Markarealen för Nordsjö hamncentral är totalt ca. 232 ha, av vilken det slutna hamnområdet m.a.o. det egentliga hamnverksamhetsområdets andel är ca. 115 ha. Arealen för området som fyllts ut i havet är totalt ca. 90 ha. Under hamnkonstruktionerna har man muddrat lera och under kajlinjerna även silt. Vattentrafikområdet har i huvudsak muddrats till behövligt röjningsdjup, huvudsakligen är området 12,5 m (MW) och vattentrafik ledområdet öster om hamnen är 10,5 m (MW) djupa. De marksubstanser (stenblock, morän och grus) som har muddrats ovan kajernas grundnivå eller vattentrafikområdets röjningsnivå har använts 8 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

ESIPUHE JA HANKEKUVAUS / FÖRETAL OCH PROJEKTBESKRIVNING Itä-Tontun ja Soratontun hiekanottoalueilta (kuva 1). Vuosaaren satamassa on laiturirakennetta kaiken kaikkiaan noin 5,4 km. Satamaan johtava 36 km:n pituinen ja vähimmäisleveydeltään 200 m leveä väylä syvennettiin louhimalla ja ruoppaamalla haraussyvyyteen 12,5 m (MW) vuosina 2004 ja 2005. Sataman täyttöihin soveltumattomat massat läjitettiin satamahankkeen meriläjitysalueelle. Sataman rakentamisesta ja käytöstä vastaa Helsingin Satama sekä väylän rakentamisesta ja käytöstä Merenkulkulaitos. Sataman ja meriväylän lupatilanne sekä tarkkailuohjelma Vuosaaren sataman lupaprosesseja ja niiden vaiheita on kuvattu tarkemmin mm. vuoden 2006 vesistö- ja kalataloustarkkailuraportissa (Vatanen & Haikonen 2007). Taulukossa 1 (s.10) on lueteltu tiivistettynä satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailuun vuosina 2003 2008 liittyneet lupa- ja päätösprosessit. Satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman eri vaiheita on kuvattu yksityiskohtaisesti vuoden 2006 raportissa (Vatanen & Haikonen 2007). Hankkeen kestäessä ohjelmaa on päivitetty useaan otteeseen tarkkailuun paremmin soveltuvaksi. Viimeisin versio on päivätty 15. 9. 2006 (Vatanen 2006). Tarkkailuohjelman pohjalta tehtiin vuoden 2007 osalta tarkennettu vesistötarkkailuohjelmaehdotus, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi 12. 6. 2007 (Dnro UUS-2005-Y-390). Kalataloustarkkailun osalta tarkkailu jatkui ohjelman mukaisesti. Edelleen koskien vuotta 2008 vesistö- ja kalataloustarkkailusta tehtiin pitkälti tarkkailuohjelmaan perustuva tarkentava ehdotus vastaaville viranomaisille. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi vesistötarkkailuehdotuksen 10. 7. 2008 päivätyllä kirjeellä (Dnro UUS- 2005-Y-390-126). Kalataloustarkkailun osalta muutokset olivat niin vähäisiä, ettei uutta päätöstä tarvittu. Käytön aikaista seurantaa varten on viranomaisille toimitettu tarkkailuohjelmaehdotus (Piispanen & Vatanen 2009), joka on tällä hetkellä hyväksyttävänä. Vesistö- ja kalatalousseurannan tulokset vuosilta 2003 2007 on raportoitu Vuosaaren satamahankkeen julkaisuja -sarjassa (Niinimäki ym. 2004, Vatanen & Niinimäki 2005, Vatanen ym. 2006, Vatanen & Haikonen 2007, 2008). Raportit ovat nähtävillä myös Vuosaaren Sataman internetsivuilla, www.portofhelsinki.fi. Vesistö- ja kalataloustarkkailun toteuttaminen vuonna 2008 Vuoden 2008 vesistö- ja kalataloustarkkailun koordinoinnista ja tämän raportin kokoamisesta on vastannut Kala- ja vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen. vid utfyllnad av hamnen. De för utfyllnad olämpliga kohesionsmarksubstanserna (lera och silt) har deponerats på hamnprojektets havsdeponeringsområde söder om Estlotan. En del av hamnområdet är utfyllt med havssand, som har tagits från Östertokan och Grustokans sandtäktsområden (bild 1). Nordsjö hamnens kajkonstruktioner är totalt ca. 5,4 km långa. Den 36 km långa och minst 200 m breda farleden har fördjupats, under åren 2004 2005, genom sprängning och muddring med ett röjningsdjup på 12,5 m (MW). Massor som inte lämpar sig för utfyllnad av hamnen har dumpats på hamnprojektets havsdeponeringsområde. För byggandet och nyttjandet av hamnen ansvarar Helsingfors hamn samt för farledens byggande och bruk Sjöfartsverket. Hamnens och havsfarledens tillståndssituation samt observationsprogrammet Nordsjö hamns tillståndsprosesser och deras skeden har beskrivits noggrannare bl.a. i vattendrags- och fiskeriobservationsrapporten för år 2006 (Vatanen & Haikonen 2007). I tabell 1 (sidan 10) har man i komprimerad form räknat upp tillstånds- och beslutsprosesserna i samband med hamnprojektets vattendrags- och fiskeriobservationer åren 2003 2008. Hamnprojektets vattendrags- och fiskeriobservationsprogrammets olika skeden har beskrivits mera detaljerat i rapporten för år 2006 (Vatanen & Haikonen 2007). Under projektets gång har programmet uppdaterats flere gånger för att bättre passa in i observationen. Den senaste versionen har daterats 15. 9. 2006 (Vatanen 2006). Med observationsprogrammet som grund gjordes för år 2007 del ett noggrannare vattendragsobservationsprogramförslag, som Nylands miljöcentral godkände 12. 6. 2007 (Dnr UUS-2005-Y-390). För fiskeriobservationens del fortsatte observationen enligt programmet. Vidare rörande år 2008 gjordes vattendrags- och fiskeriobservationen enligt ett noggrannare förslag till behöriga myndigheter. Nylands miljöcentral godkände vattendragsobservationsförslaget i ett brev daterat 10. 7. 2008 (Dnr UUS-2005-Y-390-126). För fiskeriobservationens del var förändringarna såpass små, att något nytt beslut inte behövdes. För observationer för hamnens användande, har man levererat till myndigheterna ett förslag till observationsprogram (Piispanen & Vatanen 2009), som för tillfället är under godkännande. Resultaten av vattendrags- och fiskeriobservationerna åren 2003 2007 har rapporterats i Nordsjö hamnprojekts publikationsserie (Niinimäki m.fl. 2004, Vatanen & Niinimäki 2005, Vatanen m.fl. 2006, Vatanen & Haikonen 2007, 2008). Rapporterna finns även på Nordsjö hamns internetsidor, www.portofhelsinki.fi Förverkligandet av vattendragsoch fi skeriobservationen år 2008 För koordinering och sammanställning av denna 2008 års Vattendrags- och fiskeriobservationsrapport har ansvarat Kala- ja vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen. Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 9

ESIPUHE JA HANKEKUVAUS / FÖRETAL OCH PROJEKTBESKRIVNING Taulukko 1. Vuosaaren sataman rakentamishankkeen kannalta merkittävät lupaprosessit. Tabell 1. Viktiga tillståndprosesser för Nordsjö hamn byggprojektet. Lupatyyppi Tillståndstyp Vesiluvat Vattenloven Ympäristölupa Miljölov Muut Övriga Tarkenne Närmare Rakentaminen Byggandet TBT TBT TBT TBT TBT:tä sivuava TBT-anslutet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet TBT TBT Tarkkailu Observation Aihe / kohde Orsak / åtgärd Sataman I-vaihe ml. meriväylä (LSVO) Hamnens I-skede hd. Farled (LSVO) Suojapenkereiden rakentamisen edell. ruoppaukset Muddring före byggande av skyddsvall Puhdistusruoppaus Rengörningsmuddring F-laiturin edustan ruoppaus Muddring utanför F-kajen Suojarakenteiden ulkopuolisen alueen ruoppaus Muddring av områden utanför skyddskonstruktionerna Meriläjitys, muutos Havsdeponering, ändring Sataman II-vaihe Hamnens II-skede Merihiekan otto ja käyttökohde, muutos Sandtäkt och användningsändamål, ändring Pistolaiturin CP1 rakentaminen Byggandet av piren CP1 Satama-altaan haraussyvyyden muutos Ändring av hamnbassängens röjningdjup Meriväylän rakentamisen muutos Ändring av farledens byggande Pistolaiturien GP1 ja GP2 tihtaalirakenteiden rakentaminen Pirerna GP 1 och GP 2, byggandet av dykalber A-laiturin edustan haraussyvyyden muutos Ändring av A-hamnbassängens röjningsdjup Eteläisin satamanosa (A-laiturin jatke ym.) Den sydligaste hamndelen (A-kajens fortsättning mm.) C-laiturin lähiedustan massojen lajittäminen mereen Deponering till havs av C-kajens närliggande massor Ruusuniemen kanavan rakentamista koskeva muutos Förändring som berör byggandet av Rosenuddskanalen Pilaantuneen sedimentin hyötykäyttö satamarakenteessa Nyttobruk av nedsmutsade sediment i hamnkonstruktionerna Stabilointisuunnitelman hyväksyminen Stabiliseringsprogrammets godkännande Vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman hyväksyminen (viim. prosessi) Godkännandet av vattendrags- och fiskeriobservationen (sista prosessen) Lupaviranomainen, päätöspvm Tillståndsmyndighet, beslutsdatum Valitusaste, päätöspvm Besvärsinstans, beslutsdatum TE-k UUS LSY VHaO KHO 24. 6. 2004 18. 6. 2004 9. 7. 1998 7. 6. 2004 20. 12. 2004 23. 6. 2005 2. 9. 2005 14. 12. 2005 5. 6. 2006 5. 6. 2006 29. 6. 2006 11. 9. 2006 25. 6. 2007 27. 11. 2007 5. 2. 2008 28. 5. 2008 11. 6. 2008 19. 12. 2008 10. 3. 2005 21. 4. 2006 24. 2. 2000 7. 9. 2004 28. 12. 2005 22. 3. 2006 26. 5. 2006 25. 5. 2007 4. 5. 2007 4. 5. 2007 28. 12. 2005 4. 5. 2007 6. 7. / 22. 9. 2005 Lyhenteet / Förkortningar: KHO = korkein hallinto-oikeus / Högsta förvaltningsdomstolen LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus / Västra Finlands vattendomstol LSY = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto / Västra Finlands miljötillståndsverk TE-k = Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus / UUS = Uudenmaan ympäristökeskus / Nylands miljöcentral Nylands arbets- och näringscentral VHaO = Vaasan hallinto-oikeus / Vasa förvaltningsdomstol 24. 10. 2002 19. 10. 2005 2. 11. 2006 1. 12. 2006 24. 8. 2007 20. 2. 2008 2. 11. 2006 20. 2. 2008 Tarkkailun eri osatehtävistä ovat vastanneet seuraavat yhteisöt ja vastuuhenkilöt: Följande samfund och ansvarspersoner har ansvarat för observationens olika deluppgifter: Osaprojekti / Delprojekt Vesistötyöt / Vattendragsarbeten Sameusmittaukset / Grumlighetsmätningar Levälinjat / Alglinjernas tillstånd Vesikasvustokartoitus / Kartering av vattenväxtligheten Silakan kutuseuranta / Strömmingens lekobservation Vedenlaatu (fys.-kem.) / Vattenkvaliten (fys. -kem.) Sedimentin laatu, haitta-aineet / Sedimentens kvalitet Pohjaeläintutkimus / Bottendjursundersökningen Kalojen OT-pitoisuus / Halter av OT i fisken Kalanpoikaspyynnit / Fiskyngelfångst Istutustilastot / Utplanteringsstatistik Ammattikalastus / Yrkesfisket Virkistyskalastus / Rekreationsfisket Laboratoriotutkimukset, analyysit / Laboratorieundersökningar, analyser Orgaaniset tinayhdisteet, analyysit / Analys av organiska tennföreningar Vuosiraportin kokoaminen / Sammanställning av årsrapporten Toteuttaja / Förverkligades av Helsingin Satama / Helsingfors Hamn Luode Consulting Oy / Antti Lindfors, Olli Huttunen ja Joose Mykkänen Alleco Oy/ Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Alleco Oy/ Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Alleco Oy/ Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Anneli Heitto Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Lauri Paasivirta ja Ari Haikonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Ari Haikonen ja Sini Tolonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Ari Haikonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Ari Haikonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sini Tolonen ja Ari Haikonen Metropolilab Galab Laboratories, Saksa / Tyskland Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen ja Ari Haikonen Tilaajan, Helsingin Sataman, edustajat tarkkailussa ovat olleet: / Representanter, för beställeren Helsingfors hamn, har varit: Projektipäällikkö / Projektledare Juha Parviainen MMM, limnologi / MMM Limnolog Ari Piispanen (AriPro Oy) 10 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

ESIPUHE JA HANKEKUVAUS / FÖRETAL OCH PROJEKTBESKRIVNING Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvien tarkkailujen kanssa tehtäviä muita tarkkailuja Länsi-Suomen vesioikeus myönsi Helsingin kaupungille jatkoluvan ruoppausmassojen läjittämiseen itäisen Helsingin edustan merialueella sijaitsevalle Mustakuvun läjitysalueelle 26. 1. 1998 (LSVEO 5/1998/1). Vesioikeuden päätöksen mukaan Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain vaikutuksia ja läjitysmassojen pysyvyyttä merialueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Helsingin Sataman tilaamana vuoden 2008 vesistö- ja kalataloustarkkailua on toteutettu Kala- ja vesitutkimus Oy:n 31. 12. 1998 laatiman ohjelman mukaan (Nurmi & Niinimäki 1998). Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö hyväksyi ohjelman kirjeellään 24. 8. 1999 Dnro 582/5720-98. Kalojen OT-pitoisuuksien seurantaa Uudenmaan TE-keskus tarkensi 10. 6. 2006 tekemällään päätöksellä (Dnro 1623/5723/05). Tarkkailun toteuttajina ovat olleet Luode Consulting Oy (sameuden leviäminen), Alleco Oy (levälinjat ja silakan kutu) sekä Kala- ja vesitutkimus Oy (sedimenttinäytteet, kalojen OT-pitoisuudet, ammattikalastus). Kun Mustakuvun läjitysalueen tarkkailut menevät osin päällekkäin Vuosaaren satamahankkeen tarkkailujen kanssa, on tähän raporttiin koottu myös Mustakuvun läjitysalueen tarkkailutulokset vuoden 2008 osalta. Helsingin energian Vuosaaren voimalaitoksen toimintaan liittyen alueella tehdään vedenlaadun tarkkailua rinnan Vuosaaren satamahankkeen tarkkailujen kanssa (Vatanen ym. 2005). Vesistötarkkailusta on valmistunut Helsingin energian voimalaitosten vesistötarkkailuiden osalta erillinen raportti (Heitto & Vatanen 2009). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Helsingin kaupungille 20. 4. 2009 luvan nro 17/2009/3 (Dnro LSY-2007-Y- 408) Vuosaarenlahden pienvenesataman laajentamiseksi. Lupaehdoissa edellytetään hankkeen työnaikaisten merialueeseen sekä Vuosaarenlahden merenrantaniittyyn ja Särkkäniemen luonnonsuojelu-alueeseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailua Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hankkeelle on tehty rakentamisenaikainen vesistön tarkkailuohjelmaehdotus (Vatanen 2008), joka on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttävänä. Andra observationer som utförs i samband med observationerna för Nordsjö hamnprojektet Västra Finlands vattendomstol beviljade Helsingfors stad fortsatt tillstånd för deponering av muddringsmassor utanför östra Helsingfors vid Svartkubbens deponeringsområde den 26. 1. 1998 (LSVEO 5/1998/1). Enligt vattendomstolens beslut bör Tillståndshavanden årligen observera verkningarna på fiskbeståndet och fisket samt deponeringsmassornas stabilitet i havsområdet på sätt som Nylands miljöcentral och Nylands T&E-central godkänt. Den av Helsingfors hamn beställda vattendrags- och fiskeriobservationen för år 2007 har förverkligats enligt program som Kala- ja vesitutkimus Oy den 31. 12. 1998 uppgjort (Nurmi & Niinimäki 1998). Fiskerienheten på Nylands TE-central godkände pogrammet i sitt brev av den 24. 8. 1999 Dnr 582/5720-98. Observationen av fiskens OT-halter preciserade Nylands TEcentral genom sitt beslut av den 10. 6. 2006 (Dnr 1623/5723/05). Observationen har förverkligats av Luode Consulting Oy (grumlighetens spridning), Alleco Oy (alglinjer och strömmingens lek) samt Kala-ja vesitutkimus Oy (sedimentprover, fiskens OT-halter, och fisket). Då Svartkubbens observationer delvis går på varandra med Nordsjö hamnprojektets observationer, har man i denna rapport även sammanställt observationsresultatet från Svartkubbens deponeringsområde, för år 2008. I samband med verksamheten för Helsingfors energis kraftverk i Nordsjö utförs i området en observation av vattenkvaliten parallelt med Nordsjö hamnprojektets observationer (Vatanen m.fl. 2005). Över vattendragsobservationen för Helsingfors energis kraftverks del, har en en skild vattendragsobservationsrapport blivit klar (Heitto & Vatanen 2009). Västra Finlands miljötillståndsverk har beviljat Helsingfors stad den 20. 4. 2009 tillstånd nr 17/2009/3 (Dnr LSY-2007-Y-408) för utvidgandet av Nordsjö småbåtshamn. I tillståndsvillkorena förutsätts en observation av verkningarna pga arbetena rörande havsområdet samt Nordsjövikens havsstrandäng och Ratauddens naturskyddsområde på ett sätt som Nylands miljöcentral godkänt. För projektet har gjorts ett förslag till observationsprogram av vatten draget (Vatanen 2008), som har godkänts av Nylands miljöcentral. Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 11

5 Vesistötyöt 5 Vattendragsarbetena 5.1 Ruoppaus- ja täyttötyöt vuosina 2003 2008 Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 2003 alussa ja liikenneyhteyksien rakentaminen loppukesällä 2003. Intensiivisimmillään vesistötyöt olivat avovesikausina 2004 2006. Väyläruoppaukset saatiin vuoden 2005 loppuun mennessä valmiiksi lukuun ottamatta väylän ulkopään ruoppausta. Vuonna 2006 myös satama-alueen ruoppaus- ja täyttötyöt saatiin suurelta osin jo tehtyä. Vuonna 2007 rakennustyöt keskittyivät satamakentän alueelle ja varsinaiset ruoppaukset olivat vähäisiä. Vuonna 2008 merkittävimmät vesistötyöt olivat: 1. Eteläisimmän satamanosan rakentaminen A-laiturin edustan haraussyvyyden lisääminen louhimalla ja ruoppaamalla meriläjitykseen vietiin massat, joita ei voitu hyödyntää sataman rakentamisessa aallonmurtajan länsiosan leventäminen (louhetäyttö) pistolaiturin tai tihtaalin rakentaminen lähtien aallonmurtajan länsiosan levennyksestä (paalutus, ei ruoppausta) hinaajalaiturin rakentaminen aallonmurtajan eteläosan sisäpuolelle (paalutus, ei ruoppausta) lumenkaatolaiturin rakentaminen aallonmurtajan kulman ulkopuolelle (paalutus, ei ruoppausta) 2. Ruusuniemen kanavan (aik. telakka-altaan väylä) rakentaminen pääosin moreenin kaivua ja kallion louhintaa meriläjitysalueelle vietiin massat, joita ei voitu hyödyntää sataman rakentamisessa 3. C-laiturin lähiedustan syventäminen massat läjitettiin lupapäätöksen mukaisesti meriläjitysalueelle 4. GP-pistolaiturien paalutus ei ruoppausta Merenkulkulaitos ei toteuttanut meriväylän ulkopään louhintaa ja ruoppausta vuonna 2008. Vuonna 2009 Vuosaaren satamahankkeen vesistötyöt käsittävät Ruusuniemen kanavan viimeistelyn suunnitelman ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 19. 12. 2008 nro 115/2008/3 mukaiseen tilaan. Sataman ruoppauksia ja täyttöjä on tehty vuosina 2003 2008 voimassa olleiden lupien mukaisilla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymillä alueilla. Vuoden 2005 lopussa satamahankkeessa tavanomaisesti ruopattu massa määrä oli n. 5,1 milj. m3ktr, josta mereen läjitettyjen savi- ja silttimassojen osuus oli n. 4,1 milj. m3ktr. Väylätöiden osuus ruoppausmäärästä oli n. 1,2 milj. m3ktr ja meriläjitysmäärästä n. 0,2 milj. m3ktr. Tämän lisäksi TBT-pitoisia, puhdistusruopattuja massoja sijoitettiin Niinilahden alueelle noin 0,45 milj. m3ktr ja samalla massojen mukana 96,5 kg TBT:tä. Vuonna 2006 ruopattiin ja läjitettiin massoja yhteensä noin 0,99 milj. m3ktr. Satamahankkeen kokonaisruoppausmäärä oli vuoden 2006 päättyessä noin 6,1 milj. m3ktr. Vuonna 2007 ruoppaukset olivat vähäisiä ja meriläjitysalueelle läjitettiin massoja ainoastaan 7 100 m3ktr. Myös vuonna 2008 vesistötyöt olivat vähäisiä verrattuna vuosiin 2003, 2004, 2005 ja 2006. Meriläjitykseen vietiin massoja kaiken kaikkiaan 53 250 pr-m3/ noin 40 900 m3ktr. 5.1 Muddrings- och utfyllnadsarbetena åren 2003 2008 Byggandet av Nordsjö hamn inleddes i början av år 2003 och byggandet av trafikförbindelserna i slutet av sommaren 2003. Som intensivast var vattendragsarbetena under öppetvattenperioderna 2004 2006. Farledsmuddringarna slutfördes inom år 2005, förutom muddring av farledens yttersta ända. År 2006 fick man även hamnområdets muddrings- och utfyllnadsarbeten till en stor del gjorda. År 2007 koncentrerades arbetena främst till hamnfältsområdet och de egentliga muddringarna var obetydliga. År 2008 var de mest betydelsefulla vattendrags arbetena följande: 1. Byggandet av den sydligaste hamndelen en utökning av röjningsdjupet utanför A-kajen genom sprängning och muddring de massor, som inte kan utnyttjas vid byggandet av hamnen fördes till havsdeponeringsområdet en utbreddning av den västra vågbrytaren (utfyllnad med sprängsten) byggandet av en utstickspir eller dykdalp utgående från vågbrytarens västra utbreddningsdel (pålning, inte muddring) byggandet av en kaj för bogserare innanför den södra delen av vågbrytaren (pålning, inte muddring) byggandet av en snötippningskaj ytterom vågbrytarens hörn (pålning, inte muddring) 2. Byggandet av Rosenuddskanalens (tidigare varvsbassängens farled) i huvudsak grävning av morän och sprängning av berg massorna fördes till havsdeponeringsområdet om de inte kunde utnyttjas vid byggandet av hamnen 3. Fördjupandet av C-kajens närområde massorna till havsdeponeringsområdet enligt tillståndsbeslutet 4. Pålning av GP-pirerna ingen muddring År 2008 förverkligade Sjöfartsverket inte sprängnings- och muddringsarbetena vid havsledens yttersta ända. År 2009 omfattar vattendragsarbetena för Nordsjö hamnprojektet slutförandet av planerna för Rosenuddskanalen och den situation som beslutits av Västra Finlands miljötillståndsverk den 19. 12. 2008 nr 115/2008/3. Hamnens muddringar och utfyllnadsarbeten har gjorts under åren 2003 2008 enligt i kraft varande tillstånd och på områden som Nylands miljöcentral godkänt. I slutet av år 2005 var den sedvanligt muddrade massan 5,1 milj. m3 fasta m3, av vilka andelen ler- och siltmassor som dumpats till havs var ca. 4,1 milj. fasta m3. Farledsarbetenas andel av muddringsmängderna var ca. 1,2 milj. fasta m3 och havsdeponeringsmängden ca. 0,2 milj. fasta m3. Därtill placerades TBT-haltiga, rengörningsmuddringsmassor i Bastöviken området ca. 0,45 milj. fasta m3 och tillsammans med massorna 96,5 kg TBT. År 2006 muddrades och deponerades massor för hamnprojektet, totalt ca. 0,99 milj. fasta m3. År 2007 var muddringarna små och till havsdeponeringsområdet depone- 12 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

VESISTÖTYÖT / VATTENDRAGSARBETENA Kuva 2. Satamatyömaa toukokuussa 2008. Kuva: Jyrki Hanioja. Bild 2. Hamnarbetsområdet i maj 2008. Bild: Jyrki Hanioja Vuosaaren satamassa ruoppauksia ja pehmeiden ruoppausmassojen sijoittamista tehtiin vuosina 2003 2008 seuraavasti: Åren 2003 2008 utfördes vid Nordsjö hamn muddringar och placering av mjuka muddringsmassor enligt följande: Vuosi År Alkoi ja päättyi Inleddes och avslutades Ruopattiin savea, milj. proomu-m³/m³ ktr Muddrades lera, milj pråm-m³/m³ fkm Sijoitettiin Niinilahteen, milj. m³ ktr Placerades i Bastöviken, milj pråm-m³/m³ fkm Sijoitettiin meriläjitysalueelle, milj. proomu-m³/m³ ktr Placerades på havsdumpningsplatsen, milj pråm-m³/m³ fkm 2003 kesäkuu joulukuu / juni december 0,35 / 0,30 0,35 / 0,30 2004 huhtikuu joulukuu / april december 2,08 / 1,88 2,08 / 1,88 2005 huhti joulukuu / april december 2,17 / 1,74 0,45*) 2,17 / 1,74 2006 huhti marraskuu / april november 1,25 / 0,99 1,25 / 0,99 2007 tammi toukokuu / januari maj <0,01 <0,01 2008 touko joulukuu / maj december 0,05 / 0,04 0,05 *) TBT-pitoisia massoja / TBT-haltiga massor Vuosaaren väylätyöt Väylätyökohteet ilmenevät kuvasta 1. Vuosaaren väylän ruoppaustyöt tehtiin vuosina 2004 ja 2005. rades endast 7 100 fasta m3. Även år 2008 var vattendragsarbetena obetydliga i jämförelse med åren 2003, 2004, 2005 och 2006. Till havsdeponeringsområdet fördes endast totalt 53 250 pråm-m3/ ca. 40 900 fasta m3. Nordsjö farledsarbeten Farledsarbetsområdenas arbetsområden framgår ur bild 1. Muddringsarbetena för Nordsjö farled utfördes åren 2004 och 2005. Vuosaaren väylän ruoppaustyöt vuosina 2004 ja 2005: Nordsjö farledens muddringsarbeten åren 2004 och 2005: Vuosi År Alkoi ja päättyi Inleddes och avslutades Ruopattiin savea, milj. proomu m³/m³ ktr Muddrades lera, milj pråm-m³/m³ fkm Sijoitettiin satamaan milj. m³ ktr Placerades i hamnen milj m³ fkm Sijoitettiin meriläjitysalueelle milj. proomu-m³/m³ ktr Placerades på havsdumpningsplatsen, milj pråm-m³/m³ fkm 2004 19. 4. 3. 12. 0,003/0,003 0,67 0,003/0,003 2005 21. 4. 12. 10. 0,28/0,22 0,25 0,28/0,22 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 13

VESISTÖTYÖT / VATTENDRAGSARBETENA Läjitykset meriläjitysalueelle ja Mustakuvun läjitysalueelle Sataman meriläjitysalueelle Eestiluodon eteläpuolelle läjitettiin vuonna 2008 massoja noin 40 900 m3 ktr. Deponeringarna på havsdeponeringsområdet och Svartkubbens deponeringsområde På hamnens havsdeponeringsområde söder om Estlotan dumpades år 2008 ca. 40 900m3 fasta m3. Mereen läjitetyt massamäärät ja läjitysajankohdat olivat vuonna 2008 seuraavat: De år 2008 till havs deponerade massornas mängd och dumpningstidpunkterna var följande: Kohde / objekt Massamäärä / massor Ajankohta / tidpunkt Eteläisimmän satamanosan rakentaminen / Byggandet av den sydligaste hamndelen 30 850 pr-m³ / 26 200 m³ktr / fasta m³ toukokuu / maj 2008 Ruusuniemen kanavan rakentaminen / Byggandet av Rosenudds kanalen 9 300 pr-m³ / 7 900 m³ktr* / fasta m³* 8. 12. 2008 C-laiturin lähiedustan syventäminen / Fördjupandet av C-kajens närområde 12 400 pr-m³ / n. 6 200 m³ktr** / fasta m³** syyskuu / september 2008 Laitureiden BP, GP ja A haraukset / Röjningsdjupen för kajerna BP, GP och A 700 pr-m³ / 600 m³ktr / fasta m³ syyskuu / september 2008 * Urakoitsija vei elokuussa 2008 tietokatkoksen seurauksena 1 950 pr-m³ / 1 660 m³ktr massoja Ruusuniemen kanavasta Mustakuvun läjitysalueelle. Entrepenören förde i augusti 2008 pga informationsavbrott 1 950 pråm-m³ / 1 660 fasta m³ massor från Rosenuddskanalen till Svartkubbens deponeringsområde. ** Massa oli pääosin hyvin löysää, minkä seurauksena m³ktr/pr-m³ -suhde oli noin 0,5. Massorna var i huvudsak mycket lösa, vilket ledde till att förhållandet för m³/pråm-m³ var ca. 0,5. Mustakuvun läjitysalueelle läjitettiin vuon na 2008 yhteensä 1 660 m3ktr meriläji tys kelpoisia massoja. Massat olivat kokonaisuudessaan peräisin Ruusuniemen kanavasta ja päätyivät Mustakuvun läjitysalueelle tietokatkoksen takia. Massat olivat meri läjityskelpoista louheen ja moreenin sekaista savea, joka ruopattiin aikaisemmin haitta-aineista puhdistetulta alueelta. Hiekanotto Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyen on hiekanottoa tehty kahdelta hiekanottoalueelta, Itä-Tontulta ja Soratontulta (kuva 1). Hiekanotto käynnistyi vuonna 2004, jolloin 1. 9. 25. 10. nostettiin hiekkaa Itä-Tontulta kaiken kaikkiaan 1,65 milj. m3. Vuonna 2005 hiekanotto sijoittui loppuvuoteen 14. 10. 2005 3. 1. 2006. Tällöin Soratontun hiekanottoalueelta nostettiin 2,47 milj. m3. Myös Itä-Tontulla tehtiin koenostoja, mutta hiekkamäärä jäi vähäiseksi, 0,08 milj. m3. Vuonna 2006 hiekanotto sijoittui hieman aikaisemmaksi, 11. 8. 5. 10. Hiekanottoa tehtiin molemmilta hiekanottoalueilta. Soratontulta nostettiin yhteensä 0,78 milj. m3 11. 8. 1. 9. ja Itä-Tontulta 1,42 milj. m3 3. 9. 5. 10. Vuosina 2007 ja 2008 ei ole tehty merihiekanottoa. Vuosina 1998 2008 ovat Mustakuvun läjitysmäärät olleet seuraavat: Åren 1998 2008 har Svartkubbens dumpningsmängderna varit följande: Vuosi / År Läjitys m³ / Dumpning, m³ 1998 18 000 1999 17 000 2000 27 400 2001 51 000 2002 20 150 2003 234 300 2004 7 300 2005 5 690 2006 6 750 2007 5 500 2008 1 660 På Svarkubbens deponeringsområde deponerades år 2008 totalt 1 660 m3 fasta m3 havsdeponeringsdugliga massor. Totalmängden härrörde sig från muddringar av Rosenuddskanalen och hamnade på Svartkubbens deponeringsområde pga ett informationsavbrott. Massorna bestod av deponeringsduglig sprängsten och morän blandat med lera, som tidigare muddrades från områden som rengjorts från skadliga ämnen. Sandtäkten I anslutning med byggandet av Nordsjö hamn har sandtäkt skett från två sandtäktsområden, Östertokan och Grustokan (bild 1). Sandtäkten startade år 2004, varvid man lyfte sand från Östertokan mellan den 1. 9. och 25. 10. allt som allt 1,65 milj. m3. År 2005 inföll sandtäkten till slutet av året 14. 10. 2005 3. 1. 2006. Härvid lyfte man från Grustokans sandtäktsområde 2,47 milj. m3. Även från Östertokan gjordes provlyftningar, men sandmängden förblev liten, 0,08 milj. m3. År 2006 skedde sandtäkten en aning tidigare, 11. 8. 5. 10. Sandtäkt skedde på bägge sandtäktsområdena. Från Grustokan lyftes totalt 0,78 milj. m3 11. 8. 1. 9. och från Östertokan 1,42 milj. m3 3. 9. 5. 10. Åren 2007 och 2008 gjordes ingen sandtäkt. 14 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

6 Vesistötarkkailu 6.1 Vedenlaadun seuranta Anneli Heitto 6.1.1 Sääolot vuonna 2008 Vuosi 2008 oli tavallista lämpimämpi. Erityisen leutoa oli tammikuusta huhtikuuhun ja taas uudelleen syksyllä, mutta kesä jäi monin paikoin melko viileäksi. Myös sademäärät jakautuivat kuukausitasolla poikkeuksellisesti verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin. Seuraavissa kappaleissa esiteltävät säätiedot on kerätty Ilmatieteenlaitoksen sääkatsauksista. 6.1.1.1 Talvi (tammi maaliskuu) Joulukuusta 2007 alkaen talvi oli Suomen mittaushistorian leudoin, ja paikoin myös poikkeuksellisen sateinen. Joulu helmikuun keskilämpötila oli 4 6,5 astetta kauden 1971 2000 keskiarvoa korkeampi. Sateet tulivat Etelä-Suomessa paljolti vetenä ja maa oli suuren osan talvesta lumeton. Helsingin edustan merialueelle ei muodostunut pysyvää jääpeitettä. Maaliskuu oli talven kylmin kuukausi, mutta senkin keskilämpötila oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Isosaaren säähavaintoasemalla kuukauden keskilämpö tila ei yhtenäkään talvikuukautena ollut pakkasen puolella. Jo maaliskuun lopussa sää muuttui keväisen lämpi mäksi. 6.1.1.2 Kevät (huhti toukokuu) Myös huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Kuun puolenvälin jälkeen lämpötilan vuorokausivaihtelu oli suurta, öisin esiintyi pakkasia Etelä-Suomea myöten kun taas päivällä mitattiin 10 15 astetta korkeampia lämpötiloja. Toukokuun säät olivat vaihtelevat. Kuu alkoi lämpimänä, mutta sekä kuukauden puolivälin tienoilla että loppupuolella oli hyvin kylmiä öitä. Sademäärä jäi pieneksi. 6.1.1.3 Kesä (kesä elokuu) Kesä oli suurimmassa osassa Suomea sateinen ja viileä. Myös Isosaaren ja Kaisaniemen havaintoasemilla sademäärät olivat kesä- ja elokuussa tavallista suurempia. Heinäkuu sen sijaan oli vähäsateinen. Keskilämpötilat olivat etelärannikolla kaikkina kesäkuukausina lähellä pitkäaikaiskeskiarvoa. 6.1.1.4 Syksy syystalvi (syys joulukuu) Syyskuun keskilämpötila ja sademäärä olivat Isosaaressa ja Kaisaniemessä lähellä keskimääräistä, vaikka suuressa osassa maata sademäärät jäivät tavanomaista pienemmiksi. Lokakuu sen sijaan oli etelärannikollakin poikkeuksellisen lämmin ja sateinen. Sateinen ja lauha syksy jatkui vielä marraskuussakin. Marraskuun 23. päivänä koettiin kuitenkin lumimyrsky, jolloin etelärannikon läheisyydessä lunta pyrytti noin 30 cm. Myös joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi. 6.1.1.5 Vedenkorkeus ja tulvat Talven lauhat säät ja runsaat vesisateet nostivat jokien talvisia virtaamia. Vantaanjoessa Oulunkylän kohdalla mitattiin tammikuussa koko vuoden korkein vuorokauden keskivirtaama, 113 m3/s. Kevään tulvahuippu ajoittui Vantaanjoessa huhtikuun alkupuoliskolle. Kesäkuun loppupuolen sateet näkyivät piikkinä Vantaanjoen virtaamissa, mutta pitempiaikaisesti virtaama kohosi korkeaksi vasta lokakuun runsaiden sateiden jälkeen marras- ja joulukuussa. 6.1.2 Vesinäytteet ja niiden tulokset 6.1.2.1 Vakioseurannan havaintopaikkojen veden laatu Vakioseurannan havaintopaikat sijaitsevat saaristossa, jonka sisemmässä osassa Sipoonjoen vaikutus veden laatuun on huomattava (kuva 3). Uloimmat havaintopaikat ovat mereisiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Vesialue on luokiteltu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi. Alueelle johdetaan Helsingin energian Vuosaaren A- ja B- voima laitosten jäähdytysvedet. Niiden vaikutus vesialueen tilaan on seurannan mukaan vähäinen. Asumajätevesikuormitusta alueelle ei nykyään kohdistu. Vuonna 2008 alueella on edelleen ollut käynnissä vesistötöitä liittyen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Vesinäytteitä otettiin sataman rakentamiseen liittyen kuutena ajankohtana: maalis-, touko-, kesä-, heinä-, elo- ja marraskuussa. Maalis-, touko-, elo- ja marraskuun näytteenotot liittyivät myös Helsingin energian Vuosaaren A- ja B-voimalaitosten vesistötarkkailuun. Vesistötarkkailun havaintopaikat olivat seuraavat: Nimi No Sijainti (KKJ) Näytesyvyys Työmaan edusta 106 3400537-6679078 1 m, 5 m, 9 m Kalkkisaarenselkä 174 256686-667920 1 m, 5 m,13 m Mölandet 180 256786-667754 1 m, 5 m, 15 m Vuosaarenlahti 182 256621-667779 1 m, 5 m, 8 m Granö 113 256863-668146 1 m, 6 m Skatanselkä 111 256666-667668 1 m, 5 m, 12 m Näytteistä määritettiin näkösyvyys (SDT), lämpötila (TEMP), ph (ph;el), hapen pitoisuus (O 2 D;TI), suolaisuus (SAL;CN), sameus (TURB;TUA), alkaliteetti, (ALK;TID), typen kokonaispitoisuus (NTOT;D11;SP), fosforin kokonaispitoisuus (PTOT;D11;SP), SO 4 -pitoisuus (SO 4 ;F;IC) ja a-klorofylli (CP;E12) 0 4 m avo vesikaudella. Vesinäytteet analysoitiin Metropolilab-laboratoriossa. Havaintokertojen vedenlaatutulokset on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle kunkin näytteenottokerran jälkeen ja viety vedenlaaturekisteriin (PIVET). Vesianalyysien tulokset on esitetty liitteessä 1. Talvinäytteet otettiin vuonna 2008 maaliskuussa veneestä käsin, koska jäätä ei Helsingin edustalle talven aikana tullut. Vaikka talvi oli poikkeuksellisen leuto ja valunta suurta, se ei näkynyt merkittävässä määrin havaintoalueen vedenlaadussa. Vesipatsas oli maalis kuussa kaikilla havaintopaikoilla lähes tasalämpöinen. Vesi oli kylmää, kirkasta ja happipitoisuudet olivat korkeat. Ravinnetaso ei merkittävästi poikennut tavanomaisesta. Erot vedenlaadussa eri havaintopaikkojen välillä olivat pienet. Toukokuussa havaintoalueen vesipatsas oli jo kerrostunut. Koko alueen suolaisuus oli melko alhainen. Keväinen kokonaisfosforitaso alueella vaihtelee vuosittain välillä 20 40 μgp/l. Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 15

VESISTÖTARKKAILU Havaintopaikka / Observationsstation Jäähdytysveden ottopaikka / Kylvattenintag Jäähdytysveden purkupaikka / Kylvattenutsläppsplats Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Niinilahti Vuosaari Porvarinlahti Uutela 174 Kalkkisaarenselkä 106 Pikku Niinisaari Vuosaarenlahti 182 111 Skatanselkä 113 Granofjärden Granö Mölandet 180 0 1 km Kuva 3. Vesinäytteenottopaikat Vuosaaren satamatyömaan läheisyydessä vuonna 2008. Bild 3. Vattenprovtagningsstationerna i närheten av Nordsjö hamnarbetsplatserna år 2008. Kevään 2008 pitoisuudet sijoittuivat pääosin tälle vaihteluvälille lukuun ottamatta Kalkkisaarenselän ja Mölandetin alusveden hieman kohonneita pitoisuuksia. Myös Granön asemalla alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysveteen verrattuna kohonnut. Alueen kokonaistyppipitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Kasviplanktonin kevätkukinta oli ohi ja klorofylli-a:n pitoisuudet alhaisia, 3 6 μg/l. Sameusarvot olivat lievästi kohonneet sataman työmaa-alueen edustan, Kalkkisaarenselän, Vuosaarenlahden ja Granön alusvedessä. Kiintoainepitoisuus oli korkein (16 mg/l) työmaa-alueen päällysvedessä. Päällysveden sameusarvo oli kuitenkin pieni. Päällys- tai välivedessä lievästi kohonneita kiintoainepitoisuuksia mitattiin myös Kalkkisaarenselällä ja Vuosaarenlahdella. Näilläkin asemilla sameusarvo oli vastaavalla syvyydellä melko pieni. Kesäkuussa veden pintalämpötila oli havaintoalueella 11 13 C tienoilla. Alueen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 24 57 μg/l. Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Mölandetissa, jossa sekä päällysveden (42 μg/l) että alusveden (57 μg/l) pitoisuus oli kohonnut. Kokonaistyppitaso vaihteli välillä 310 ja 410 μg/l. Sameusarvot olivat pääsääntöisesti melko pienet. Samoin kuin kokonaisfosforipitoisuus, sameus oli korkeimmillaan (8,7 FTU) Mölandetin alusvedessä. Kiintoainepitoisuus oli kaikilla asemilla alusvedessä päällysvettä korkeampi. Korkein pitoisuus (12 mg/l) mitattiin Mölandetissa. Klorofylliarvot olivat jonkin verran kohonneet toukokuusta. Heinäkuun näytteenottokerralla pintavesi oli Granönselällä lämmennyt 17,4 C:een, muualla lähelle 15 C. Happipitoisuus oli Mölandetin, Kalkkisaarenselän ja sataman edustan havaintopaikoilla pohjan läheisissä vesikerroksissa alentunut. Sameusarvot olivat pienimmät Vuosaarenlahdella. Korkein sameusarvo (7,2 FTU) ja kiintoainepitoisuus (12 mg/l) mitattiin Granön selän alusvedestä. Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 21 50 μg/l. Kesäkuun tapaan korkein pitoisuus mitattiin Mölandetin alus vedestä. Kokonaistyppitaso oli jonkin verran kasvanut kesäkuusta. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat vähän kesäkuuta matalammat. Elokuun havaintokerralla vesimassa oli kaikilla asemilla lievästi kerrostunut ja happitilanne hyvä. Vesi oli melko suolaista, suolaisuus vaihteli välillä 5,23 ja 5,35 promillea. Sameusarvot olivat kaikilla havaintopaikoilla alusvedessä vähän päällysvettä korkeammat. Suuria pitoisuusnousuja ei kuitenkaan esiintynyt. Korkein sameusarvo, 14 FTU, mitattiin Kalkkisaarenselän alusvedestä, jossa myös kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi kohonnut. Kiintoainepitoisuus oli hyvin lievästi muuta havaintoaluetta korkeampi Vuosaaren sataman työmaan edustan ja Skatanselän alusvedessä. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat koko havaintoalueella vähän korkeammat kuin edellisenä vuonna elokuussa. Kokonaisravinteiden pitoisuudet sen sijaan olivat pääosin samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonnakin. Klorofylli-a:n arvot vaihtelivat välillä 4,9 μg/l (sataman edusta) ja 10,3 μg/l (Mölandet) ja olivat vähän pienemmät kuin edellisenä vuonna elokuussa. Marraskuussa vesipatsas oli kaikilla havaintopaikoilla tasalämpöinen. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuus eivät olleet merkittävästi kohonneet millään havaintopaikalla. Myös kokonaisravinteiden pitoisuuksissa vaihtelu eri havaintopaikkojen välillä oli vähäistä. Makeavesivaikutus oli nähtävissä Granönselällä vähän muita havaintopaikkoja matalampana suolaisuutena, sekä hyvin lievästi kohonneina kokonaistyppipitoisuuksina ja sameutena. Koko havaintoalueella kokonaisravinnetaso oli vähän matalampi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Yhteenvetona vedenlaatutuloksista voidaan todeta, että maaliskuun näytekerralla satamatöiden vaikutusta alueen vedenlaatuun ei ollut havaittavissa. Toukokuussa kokonaisfosforipitoisuudet ja sameusarvot olivat useilla asemilla lievästi kohonneet pääasiassa alusvedessä, mihin satamatöillä on saattanut olla vaikutusta, samoin kuin sataman edustan kohonneisiin kiintoainepitoisuuksiin. Kesällä ja syksyllä sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien nousut olivat vähäisiä. 6.1.2.2 Mustakuvun läjityksen vedenlaatuseuranta 2008 Mustakuvun läjitysalueen vaikutuksia ympäröivään merialueeseen on tarkasteltu käyttäen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen Helsingin edustan merialueen tarkkailun intensiivihavaintopaikkojen 111 ja 114 tuloksia. Tulokset ja niiden tarkempi tarkastelu on julkaistu Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2008 -raportissa (Kajaste ym. 2009). Havaintopaikka 111 sijaitsee Skatanselällä, läjitysalueesta koilliseen, ja se kuuluu myös Vuosaaren voimalaitoksen ja osin Vuosaaren sataman vesistötarkkailun havaintopaikkoihin. Havaintopaikka 114 sijaitsee Länsi-Tontulta etelälounaaseen. Talvi 2008 oli poikkeuksellisen leuto, eikä havaintoalueelle muodostunut jääpeitettä koko talvena. Skatanselän havaintopaikalla 111 vesi oli talvella kirkasta. Sameusarvot vaihtelivat vuoden aikana välillä 1,7 6,0 FNU, korkeimmat arvot mitattiin elokuun 16 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

VESISTÖTARKKAILU havaintokerroilla pohjan läheltä. Kasviplanktonin kevätkukinta nosti huhtikuun puolen välin tienoilla klorofylli-a:n arvon korkeaksi (60 μg/l). Kukinnan aikana näkösyvyys pieneni arvoon 1,3 m. Muuten näkösyvyydet vaihtelivat välillä 1,8 3,1 m. Länsi-Tontun havaintopaikalla 114 sameusarvot olivat koko vuoden pääsääntöisesti alueelle tyypillisellä tasolla, joko alle 2 FNU tai sen tuntumassa. Korkein sameusarvo (3,8 FTU) mitattiin pohjan lähellä marraskuun lopussa. Kasviplanktonin kevätkukinta ajoittui huhtikuun lopulle ja toukokuun alkuun. Kohonneen klorofyllipitoisuuden lisäksi kokonaisravinteiden pitoisuudet kohosivat tuolloin päällysvedessä. Kasviplanktonin kevätkukinnan jälkeen, alku- ja keskikesällä, epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet päällysvedessä olivat kuluneet vähiin ja klorofylli arvot laskeneet. Merialueelle tyypillisesti pienempi kasviplanktonmaksimi todettiin heinäkuun loppupuolella. Näkösyvyys vaihteli välillä 2,9 6,9 m. Se oli pienin kevätkukinnan aikaan ja suurin alkukesällä. Mustakuvun läjitysalueella toteutettiin syys lokakuussa 2008 myös automaattinen vedenlaadun seuranta. Seurannan yhteydessä tehtiin havaintoja voimakkaista muutoksista suolapitoisuudessa ja lämpötilassa (kuva 9). Nämä muutokset viittaavat alueella tapahtuneisiin kumpuamistilanteisiin (Lindfors ym. 2008). Mustakuvun läjityksen vaikutukset eivät erottuneet muusta veden laadun vaihtelusta alueella. 6.1.2.3 Orgaanisten tinayhdisteiden esiintyminen vedessä 6.1.2.3.1 Orgaaniset tinayhdisteet vakioseurannan havaintopaikoilla Vuonna 2008 vesinäytteistä määritettiin orgaanisia tinayhdisteitä touko- ja elokuussa. Suodattamattomat vesinäytteet, joista orgaaniset tinayhdisteet määritettiin otettiin 1,0 m pinnalta ja 1,0 m pohjan pinnan yläpuolelta. Vesinäytteet pakastettiin ennen määritettäväksi lähettämistä OT-yhdisteiden hajoamisen estämiseksi. Orgaaniset tinayhdisteet analysoitiin Galab-laboratoriossa Saksassa ja kiintoainepitoisuudet Metropolilab-laboratoriossa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen (Dnro UUS-2005- Y-390) mukaisesti organotinamääritykset tehtiin vain ns. hyötykäyttöluvan mukaisista pisteistä: T1 ja T2 (kuva 4). Jos TBT-pitoisuus olisi ylittänyt määritysrajan, olisi OT-analyysit tehty kaikista tarkkailuohjelman mukaisista vesinäytteenottopisteistä. Ns. hyötykäyttöluvan mukaisilla pisteillä oli kaikkien OTyhdisteiden pitoisuudet sekä touko- että elokuussa alle määritysrajan (liite 2). Verrattuna vuosien 2004 2006 tilanteeseen veden OT-yhdisteiden pitoisuudet laskivat selvästi. United States Enviromental Protection Agency (USEPA) on antanut laajaan tutkimusaineistoon perustuen kriteerit veden TBTpitoisuudelle (EPA 2003). Kriteerien pohjana ovat vesieliöstölle aiheutuvat krooniset toksiset vaikutukset. Makean veden TBTpitoisuuden raja-arvoksi on asetettu 72 ng/l ja valtameriveden (suolapitoisuus 35 ) raja-arvoksi 7,4 ng/l. Vuosaaren murtoveden suolapitoisuus on noin 5. 6.1.3 Sameusmittaukset Antti Lindfors, Olli Huttunen ja Joose Mykkänen Luode Consulting Oy teki vuonna 2008 sameuskartoituksia ainoastaan Mustakuvun läjitysalueella. Vuosaaren sataman lähiympäristössä oli automaattinen veden laadun seuranta myös Helsingin energian voimalaitoksen vedenoton yhteydessä. Sameusarvot määritettiin YSI-6600-anturilla, jonka tuottama aineisto tallennettiin yhdessä tarkan GPS-paikkatiedon kanssa. Entinen telakka-alue Telakka-allas Ruusuniemi Skata Vuosaarenlahden venesatama Varissaari Meluseinä MELUSEINÄ Vuosaarenlahti 0 500 m Kalkkisaari Aallonmurtaja Kuva 4. TBT-vesinäytteiden ottopaikat. Bild 4. TBT-vattenprovtagningsstationerna. T1 Matosaari 1000 m Kalkkisaarenselkä Käringholmen Pikku Niinisaari Pintaveden sameutta kuvaavan läpivirtausmittauksen lisäksi tehtiin vertikaaliluotauksia, joiden avulla selvitettiin kuinka tasaisesti sameus on sekoittunut vesipatsaaseen. Vertikaaliluotauksissa käytettiin samaa laitteistoa kuin läpivirtausmittauksissakin. Lisäksi sameusarvoja mitattiin jatkuvatoimisella sameusmittarilla. YSI-6600-mittalaite ilmoittaa sameusarvot NTU-yksiköissä. NTU-yksiköt vastaavat suu ruu deltaan yleisesti laboratoriossa määritettyjä FNU-yksiköitä, mutta perustuvat eri määritys standardiin. Valmistajan ilmoittama mittalaitteen tarkkuus on 2 NTU -yksikköä tai 5 % luke mas ta. Yksi NTU-yksikkö vastaa karkeasti 1 mg/l kiinto ainepitoisuutta. Silmin havaittavan sameuden rajaarvona voidaan pitää 10 NTU-yksikköä. 6.1.3.1 Tulokset ja johtopäätökset 6.1.3.1.1 Mustakuvun läjitysalue Mustakuvun läjitysalueelle asennettiin jatkuvatoiminen sameusmittari läjitysalueen lounaisosaan. Mittauspaikan vesisyvyys oli noin 19 m ja mittari oli sijoitettu 1,5 m pohjan yläpuolelle. Sameusarvot mitattiin 60 minuutin välein mittausjaksolla 2. 9. 8. 10. 2008. Sameusarvojen lisäksi laitteisto tallensi veden suolapitoisuuden ja lämpötilan. Läjitysalueella ja sen lähiympäristössä mitattiin sameuden poikkileikkauslinjat jatkuvatoimisen mittarin noston yhteydessä 8. 10. 2008. Sameusluotaukset tehtiin kahdella poikkileikkauslinjalla, jotka muodostuivat kahdesta kohtisuorassa toisiaan vastaan olevasta seitsemän pisteen linjasta (kuva 5). Mittauslinjojen pituudet olivat kolme kilometriä. T2 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 17

VESISTÖTARKKAILU latitudi [ P] 60.14 60.13 60.12 x Sameusluotauslinjat 2008 Läjitysalue Sameusmittari Luotauslinjat syvyys, m Mustakuvun läjitysalue S-N poikkileikkaus 8.10.2008 0 5 10 15 20 25 30 35 40 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 matka eteläpisteestä [km] 100 NTU 90 NTU 80 NTU 70 NTU 60 NTU 50 NTU 40 NTU 30 NTU 20 NTU 10 NTU 0 NTU 60.11 25.14 25.16 25.18 longitudi [ I] 25.20 Kuva 5. Mustakuvun läjitysalue, sameusmittarin sijainti ja sameustarkkailussa 8. 10. 2008 mitatut luotauslinjat. Bild 5. Svartkubbens deponeringsområde, grumlighetsmätarens placering och de uppmätta lodningslinjerna vid grumlighetsobservationen den 8. 10. 2008. Sameusluotausten perusteella ei havaittu tausta-arvoista poikkeavia sameuslukemia (kuvat 6 ja 7). Automaattisella sameusmittarilla kerätyn aikasarjan perusteella vesimassan keskimääräinen sameus oli 1,0 NTU-yksikköä, mikä vastaa alueen luontaista sameustasoa (kuva 8). Veden suolapitoisuus vaihteli mittausjakson aikana 5,1 ja 6,7 ppt välillä. Myös lämpötila-aikasarjassa havaittiin yli 7 asteen vaihteluita (kuva 9). Voimakkaat muutokset lämpötilassa ja suolapitoisuudessa viittaavat rannikonläheisiin kumpuamistilanteisiin joiden aikana voimakas tuuli puhaltaa pinta vedet pois alueelta ja tilalle nousee suolaisempaa ja kylmempää vettä pohjanläheisistä vesikerroksista. Tulosten perusteella läjitysalueelta ei tapahtunut tarkkailujakson aikana merkittävää sameuden leviämistä ympäröiville merialueille. syvyys, m Mustakuvun läjitysalue W-E poikkileikkaus 8.10.2008 0 5 10 15 20 25 30 35 40 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 matka länsipisteestä [km] 100 NTU 90 NTU 80 NTU 70 NTU 60 NTU 50 NTU 40 NTU 30 NTU 20 NTU 10 NTU 0 NTU Kuva 6. Sameus Mustakuvun läjitysalueella 8. 10. 2008 mitatulla länsi itäsuuntaisella linjalla. Mittauslinjat on merkitty kuvaan 5. Bild 6. Grumligheten vid Svartkubbens deponeringsområde den 8. 10. 2008 mätta vid den väst ostligt riktade linjen. Mätningslinjerna finns utmärkta på bild 5. Kuva 7. Sameus Mustakuvun läjitysalueella 8. 10. 2008 mitatulla etelä pohjoissuuntaisella linjalla. Mittauslinjat on merkitty kuvaan 5. Bild 7. Grumligheten vid Svartkubbens deponeringsområde den 8. 10. 2008 mätta vid den syd nordligt riktade linjen. Mätningslinjerna finns utmärkta på bild 5. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.9.08 4.9.08 Sameus [NTU] 7.9.08 10.9.08 Mustakuvun läjitysalue 2008 13.9.08 16.9.08 Kuva 8. Jatkuvatoimisella sameusmittarilla tallennettu aikasarja 2. 9. 8. 10. 2008 väliseltä ajalta Mustakuvun läjitysalueen luoteiskulmassa. Mittari sijaitsi noin 1,5 metrin korkeudella pohjasta. Bild 8. Tidsserie som insamlats med en automatisk grumlighetsmätare under tiden 2. 9. 8. 10. 2008 vid nordvästra hörnet av Svartkubbens deponeringsområde. Mätaren låg ca. 1,5 m ovanom bottnen. 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 1.9.08 4.9.08 7.9.08 19.9.08 22.9.08 25.9.08 Mustakuvun läjitysalue 2008 lämpötila, C suolapitoisuus, ppt 10.9.08 13.9.08 16.9.08 19.9.08 22.9.08 25.9.08 28.9.08 28.9.08 1.10.08 1.10.08 4.10.08 4.10.08 7.10.08 7.10.08 6.8 6.6 6.4 6.2 6.0 5.8 5.6 5.4 5.2 5.0 Kuva 9. Suolapitoisuus- ja lämpötilamuutokset 2. 9. 8. 10. 2008 väliseltä ajalta Mustakuvun läjitysalueen luoteiskulmassa. Mittari sijaitsi noin 1,5 metrin korkeudella pohjasta. Huom. kuvassa vasen skaala on lämpötilalle ja oikea skaala suolapitoisuudelle. Bild 9. Salinitets- och temperaturförändringarna under tiden mellan 2. 9. 8. 10. 2008 vid nordvästra hörnet av Svartkubbens deponeringsområde. Mätaren låg ca. 1,5 m ovanom bottnen. Märk. bildens vänstra skala är för temperaturen och högra skala för saliniteten. 18 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008