Kala- ja vesimonisteita nro 103. Anneli Heitto & Sauli Vatanen

Transkriptio

1 Kala- ja vesimonisteita nro 13 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 212

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Kirjoittaja(t): Anneli Heitto ja Sauli Vatanen Käännökset: Kim Jaatinen Julkaisun nimi: Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 212 Toimeksiantaja: Helsingin Satama ja Helsingin Energia Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 13 Sivumäärä: 18 s. + 2 liitettä.

3 Sisältö 1 JOHDANTO VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA VESISTÖTARKKAILU VESINÄYTTEENOTTO Veden laadun seuranta OT-yhdisteiden pitoisuudet YHTEENVETO SAMMANDRAG SUMMARY Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 212. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna 212.

4 1 JOHDANTO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisenaikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Vuosaaren sataman rakentamisen aikaista vesistö- ja kalataloustarkkailua koskeva yhteenvetoraportti on ilmestynyt talvella 212 (Vatanen ym. 212). Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin (Piispanen & Vatanen 29). Tähän mennessä ovat ilmestyneet vuosia koskevat raportit (Vatanen & Haikonen 21, 211, Heitto & Vatanen 212). Merkittävimmät Vuosaaren sataman käytön aiheuttamat potentiaaliset vesistövaikutukset ovat alusten potkurivirtausten aiheuttama pohja-aineksen resuspensio ja alusten liikkumisen aiheuttamat vesimassojen liikkeet, joilla voi olla vaikutuksia lähinnä rantavyöhykkeiden ekosysteemiin (Piispanen & Vatanen 29). Väylällä liikkuvien alusten aiheuttamista veden korkeus ja virtausmuutoksista on tehty erillinen selvitys (Paukkeri 21). Satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana vesistöön joutuu jonkin verran lähinnä kiintoainetta. Työkoneiden ja alusten ilmapäästöistä osa päätyy laskeumana vesistöön joko suoraan tai satama-alueen sade- ja hulevesien sekä lumen mukana. Helsingin Energian voimalaitosten potentiaaliset vesistövaikutukset liittyvät Kalkkisaarenselältä sataman aallonmurtajan kaakkoispuolelta otettavan ja voimalaitoksissa lämmenneen jäähdytysveden palauttamiseen mereen (Piispanen & Vatanen 29). Vuonna 212 vesistötarkkailuun sisältyi ainoastaan vesinäytteenotto. Kalataloustarkkailu liitettiin osaksi Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailua (Vatanen & Haikonen 212), jonka ensimmäinen raportti ilmestyy keväällä 214. Myös vesistötarkkailun liittämisestä Helsingin ja Espoon edustan merialueen yhteistarkkailuun käydään neuvotteluja. 2 VUOSAAREN SATAMAN TOIMINTA JA KÄYTTÖ VUONNA 212 Vuosaaren sataman toiminnasta vastaa Helsingin Satama. Satamaan johtavan meriväylän, joka alkaa Pikku Niinisaaren ja Tobben-saaren välisestä salmesta, ylläpidosta vastaa Liikenneviraston Helsingin väyläyksikkö. Sataman vesiliikennealueen haraussyvyys on pääosin 12,5 m (MW) ja itäisellä vesiliikennealueella 1,5 m (MW). Kalkkisaarenselällä väylän nopeusrajoitus on 17 km/h (Paukkeri 21). Vuosaaren Sataman tilastojen mukaan vuonna 212 satamassa kävi alusta (keskimäärin 6,24 aluskäyntiä vuorokaudessa). Tämä on hieman vähemmän kuin vuosina (taulukko 1). Taulukko 1. Vuosaaren Sataman aluskäynnit vuosina vuosi aluskäyntejä/v aluskäyntejä/vrk , , , ,24 ka ,4 Sataman kiinteistöjätevedet ja laivoista vastaanotettavat jätevedet johdetaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n jätevesiviemäriin ja edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Aluksista ei saa päästää mereen jätevettä, saastuttavaa ainetta tai muuta jätettä sataman vesiliikennealueella. 2

5 Satama-alueen sade- ja hulevedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta mereen. Sataman nostoalueilla on 34 suljettavaa sadevesiviemäriventtiiliä. Sataman eteläosassa on satamakeskuksen aluetta palveleva lumen mereenkippauspaikka. Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten jäähdytysveden sitomaa lämpöenergiaa hyödynnetään talvisin satama-alueen sulanapidossa. Satama-altaaseen johdettavan jäähdytysveden sulanapitoteho ei ole yksin riittävä, vaan satama-altaaseen on rakennettu alusten liikkumista ja kiinnittymistä haittaavan jäätymisen ehkäisemiseksi ilmapulputusjärjestelmä. Yleistä satamatoimintaa on kuvattu yksityiskohtaisesti tarkkailuohjelmassa (Piispanen & Vatanen 29). 3 VUOSAAREN VOIMALAITOSTEN TOIMINTA JA KUORMITUS VUONNA 212 Vuosaaren A-voimalaitos aloitti toimintansa vuonna 1991 ja B-voimalaitos vuonna. Voimalaitokset toimivat maakaasulla. Vuosaaren voimalaitoksilta johdettiin vuonna 212 mereen jäähdytysvesiä, erilaisten vedenkäsittelyprosessien ja laboratorion neutraloituja ja selkeytettyjä jätevesiä sekä varapolttoaineena olevan kevyen polttoöljyn kalliovaraston vuotovesiä yhteensä 69,5 miljoonaa kuutiota. Suurin osa jätevesistä oli jäähdytysvettä. Neutralointiyksikön vesiä johdettiin mereen 4 47 m 3 ja vuotovesiä m 3. Lämpöpäästö mereen oli 423 TJ ja hiilivetypäästö 17 kg. Laitosalueelta johdetaan mereen lisäksi sadevesiä sekä keräilyaltaan kautta kivihiilivaraston suoto- ja pintavalumavesiä. Jäähdytysvesien määrä sekä lämpö- ja hiilivetypäästöt ovat neljän viime vuoden aikana olleet tasaiset ja edellisiä vuosia matalammat (kuva 1). 2 Virtaama 15 milj m 3 /v vuosi 3

6 35 3 Lämpöpäästö 25 Tj/v vuosi 5 4 Hiilivedyt kg/v vuosi Kuva 1. Vuosaaren voimalaitosten vesistökuormitus Jäähdytysvedet, erilaiset prosessijätevedet ja B-voimalaitosalueen sadevedet johdetaan Kalkkisaarenselälle Ruusuniemen kärjessä Vuosaaren itäpuolisella merialueella. Saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Voimalaitosten jäähdytysvesi otetaan Kalkkisaarenselältä ja puretaan joko satama-altaaseen tai sataman länsipuoliseen Ruusuniemenkanavaan (kuva 2). Kuormitus vuonna 212 on esitetty liitteessä 1. 4

7 Kuva 2. Vuosaaren satama, satamaan johtava meriväylä sekä Helsingin Energian vedenotto ja vedenpurkupaikat. 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesinäytteenotto Veden laadun seuranta Vesistötarkkailua tehdään voimassa olevan tarkkailuohjelman (Piispanen & Vatanen 29) mukaisesti viideltä vesinäytteenottopisteeltä: 16, 174, 18, 182 ja 113 (kuva 3). Aiemmin tarkkailun piirissä olleet Niinilahden havaintopaikat L35 ja 175 sijaitsevat Vuosaaren sataman täyttöalueella eivätkä ole olleet enää mukana tarkkailussa vuoden 25 jälkeen. Näytepisteiden havaintokertojen vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 2. Tulokset on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukselle kunkin näytteenottokerran jälkeen. Tarkkailualue on saaristoa, jonka sisemmässä osassa Sipoonjoen vaikutus veden laatuun on huomattava. Uloimmat havaintopaikat ovat mereisiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. 5

8 Kuva 3. Veden laadun tarkkailun vesinäytteenottopisteet. Talvi 212 alkoi hyvin myöhään. Tammikuun lopussa jään paksuus oli Granönselällä (113) 23 cm ja Vuosaarenlahdella (182) 11 cm. Muille havaintopaikoille ei päästy alusliikenteen aiheuttaman epävakaan jäätilanteen takia. Granönselällä (113) vesi oli kirkasta. Sameusarvot vaihtelivat välillä 1,5 ja 1,9 FNU ja kiintoainepitoisuus välillä 2, ja 2,5 mg/l. Alusvesi oli jonkin verran päällysvettä suolaisempaa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat talven 211 tapaan jonkin verran edellisvuosia korkeampia (44 45 ). Kokonaistypen pitoisuudet (49 56 ) sijoittuivat viimevuosien vaihteluvälille. Happitilanne oli hyvä. Myös Vuosaarenlahdella (182) sameus- ja kiintoainepitoisuudet olivat ylimmillä näytesyvyyksillä alhaisia (1,4 1,6 FNU ja 2 mg/l). Pohjan lähellä sen sijaan sekä sameus että kiintoaine olivat lievästi kohonneet (2,4 FNU ja 5,3 mg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet (44 46 ) olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä talvenakin. Myöskään kokonaistypen pitoisuudet (49 5 ) eivät poikenneet tavanomaisesta, vaikka olivatkin vähän edellistalvea korkeammat. Myös Vuosaarenlahdella happitilanne oli hyvä. Toukokuussa vesipatsas oli koko havaintoalueella lämpötilan suhteen kerrostunut. Happitilanne oli hyvä. Suolapitoisuus vaihteli välillä 4,8 ja 5,3, ja alusvesi oli vain vähän päällysvettä suolaisempaa. Alusvesikerroksessa sameus, kiintoainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus olivat kaikilla asemilla päällysveteen verrattuna kohonneet. Muita asemia hieman korkeampi sameusarvo (9 FNU) ja kiintoainepitoisuus (12 mg/l) 6

9 mitattiin Vuosaarenlahden (182) pohjanläheisessä vesikerroksessa. Päällysvesikerroksessa sameuden ja kiintoainepitoisuuden vaihtelu eri havaintopaikkojen välillä oli vähäistä (vaihteluväli 2,3 3,3 FNU ja 4,4 5,3 mg/l). Pitoisuudet olivat pienimmät Mölandetissa (18) ja Granönselällä (113), joissa myös näkösyvyys oli suurin (25 ja 24 dm). Kokonaistypen pitoisuus vaihteli havaintoasemilla välillä 32 ja 4 sekä kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä välillä 18 ja 21 sekä alusvedessä välillä 3 ja 38. Keväinen kokonaisfosforitaso alueella vaihtelee vuosittain välillä 2 ja 4 µgp/l, joten pitoisuudet eivät poikenneet tavanomaisesta. Kevätkukinta oli ohi ja klorofylli-a:n pitoisuudet olivat alhaisia vaihdellen välillä 3,6 ja 5,1. Elokuun näytekerralla vesimassa oli kaikilla havaintoasemilla lämpötilan suhteen kerrostunut. Vesi oli vuodenaikaan nähden melko viileää, lämpötilat vaihtelivat päällysvedessä välillä 13,1 ja 16,8 o C sekä alusvedessä välillä 1,7 ja 12,6 o C. Vesi oli melko suolaista pinnalta pohjaan saakka, eikä selvää suolaisuuskerrostuneisuutta ollut. Alusvedessä happitilanne oli lievästi heikentynyt kaikilla havaintoasemilla, eniten satamaalueen edustalla (16) ja Kalkkisaarenselällä (174). Sameus- ja kiintoainepitoisuudet olivat kaikilla asemilla (myös vertailuasemilla) alusvedessä hieman kohonneet, ja Kalkkisaarenselällä lisäksi välivedessä. Korkein alusveden sameusarvo, 8,6 FNU, mitattiin Mölandetin asemalta (18) ja korkein kiintoainepitoisuus, 11 mg/l, sataman edustalta. Myös kokonaisfosforin pitoisuudet olivat alusvedessä jonkin verran päällysvettä korkeampia lukuun ottamatta Vuosaarenlahden asemaa (182). Päällysvedessä sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet olivat Mölandetin asemalla muita asemia alhaisempia ja näkösyvyys vastaavasti suurempi. Muilla asemilla sameuden ja kiintoainepitoisuuden vaihtelu oli kuitenkin vähäistä. Myöskään kokonaisfosforin pitoisuuksissa ei ollut suuria eroja havaintopaikkojen välillä. Korkeimmat pitoisuudet (31 ) mitattiin Granönselällä ja Vuosaarenlahdella, pienin (25 ) vastaavasti Mölandetissa. Vesipatsaan kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 29 ja 35, pitoisuuden ollessa korkein Granönselän päällysvedessä. Klorofylliarvot vaihtelivat välillä 4,4 ja 6,9. Aiempiin vuosiin verrattuna koko havaintoalueen fosfori- ja typpipitoisuudet olivat nyt viimevuosia matalammat. Klorofylliarvot olivat melko alhaisia ja aiempien vuosien vaihteluvälillä. Marraskuussa vesipatsas oli kaikilla havaintopaikoilla joko tasalämpöinen tai heikosti kerrostunut. Kylmintä vesi oli Granönselällä (113). Vesi oli suolaista, 5,17 5,61, paitsi Granönselällä 4,75. Myös Kalkkisaarenselän ylimmissä vesikerroksissa makeavesivaikutus näkyi muuta havaintoaluetta matalampina suolapitoisuuksina. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuus olivat selvästi muuta havaintoaluetta korkeammat makean veden vaikutusalueilla, Kalkkisaarenselän näytesyvyyksillä 1 ja 5 m sekä Granönselällä. Koko havaintoalueella sekä sameus että kiintoainepitoisuus olivat edellistä vuotta korkeammat. Näkösyvyys oli vastaavasti selvästi edellisvuotta pienempi vaihdellen välillä 1 ja 2 dm, kun se vuoden 211 marraskuussa vaihteli välillä 18 ja 3 dm. Kokonaistypen pitoisuudet olivat Kalkkisaarenselän ylemmissä näytesyvyyksissä ja Granönselällä hieman muuta havaintoaluetta korkeampia. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat sisemmillä asemilla vähän korkeampia kuin ulommilla, mutta erot olivat pieniä. Kokonaisravinnetaso ei poikennut tavanomaisesta. 7

10 Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kalkkisaarenselän (174) talvinen kokonaisfosforitaso oli vuosina aiempaa korkeampi (kuva 4). Talvella 27 pitoisuudet olivat kuitenkin laskeneet aiemmalle tasolle. Kalkkisaarenselältä ei ole satamatoiminnan ja huonojen jääolojen vuoksi pitkään aikaan saatu talvinäytettä. Vuosaarenlahdella (182) on nähtävissä sama kokonaisfosforipitoisuuksien kohoaminen vuosina ja pitoisuuksien lasku sen jälkeen. Vuosaarenlahdelta talvinäytteet on viimetalvinakin saatu, ja näyttäisi siltä, että kokonaisfosforipitoisuus on jälleen kohoamassa (kuva 4). Myös Mölandetin (18) havaintoasemalta on edellisen kerran saatu talvinäyte vuonna 27. Kalkkisaarenselän tapaan fosforipitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan vuosina (kuva 4). Vertailualueena toimivalla Granön (113) asemalla tilanne on ollut samankaltainen kuin Vuosaarenlahdella (kuva 4). Vastaava kokonaisfosforipitoisuuksien kohoaminen vuosina on nähtävissä myös joillakin muilla vesistötarkkailuasemilla Helsingin edustan merialueen länsiosissa. Talvisissa kokonaistypen pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää muutossuuntaa (kuva 4). Tarkkailualueen sameusarvot ja kiintoaineen pitoisuudet ovat talvella pääsääntöisesti olleet pienet (kuva 5). Vuosaarenlahdella on vuoden 25 jälkeen kuitenkin mitattu joitakin aiempaa korkeampia pitoisuuksia. Talvella 21 päällysveden sameusarvoa nosti lumenpudotus näytteenottopaikan lähellä. Kesätilanteessa päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vuosina olleet aiempaa korkeammat sekä Kalkkisaarenselällä ja Vuosaarenlahdella että vertailualueella Granönselällä (kuva 6). Näillä asemilla tarkkailujakson korkein päällysveden fosforipitoisuus mitattiin elokuussa 26. Myös Mölandetissa pitoisuudet ovat olleet vastaavasti koholla joinakin vuosina. Kesällä 212 päällysveden fosforipitoisuudet olivat kuitenkin koko havaintoalueella tavallista alhaisempia. Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat Kalkkisaarenselällä ja Mölandetissa tyypillisesti olleet usein päällysveden pitoisuuksia korkeammat. Kesäinen kokonaistyppitaso ei Kalkkisaarenselällä ole viimeisen 12 vuoden aikana merkittävästi muuttunut (kuva 6). Vuosaarenlahdelta mitattiin kesinä tavallista korkeampia pitoisuuksia, mutta viime vuosina taso on jälleen ollut matalampi, ja elokuun 212 pitoisuus oli 16 vuoden tarkkailujakson pienin. Myös vertailualueella Granönselällä ja Mölandetissakin typpipitoisuudet olivat kohonneet kesinä 24 ja 26. Kalkkisaarenselän ja Vuosaarenlahden kesäaikaiset päällysveden sameusarvot ovat vuosina olleet aiempaa useammin keskimääräistä korkeammalla tasolla (kuva 7). Tämä on nähtävissä myös vertailualueella Granönselällä ja kesinä 25 ja 28 Mölandetissa. Alusveden osalta Vuosaarenlahdella on nähtävissä sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien kasvaminen päällysveteen verrattuna vuoden 25 jälkeen. Ennen vuotta 25 erot alus- ja päällysveden välillä ovat olleet vähäisiä. Klorofylli-a:n pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selvää suuntausta (kuva 8). Ajoittain on osalla asemista mitattu poikkeuksellisen korkeita klorofylliarvoja. Tuolloin näytteenotto on ajoittunut kevätkukinnan maksimin aikaan. 8

11 päällysvesi alusvesi päällysvesi alusvesi Kuva 4. Kokonaisfosforin (Kok.P,, vasemmalla) ja kokonaistypen (Kok.N,, oikealla) pitoisuus tammi-helmikuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet ), Granö 113 (vuodet -212), Vuosaarenlahti 182 (vuodet -212) ja Mölandet 18 (vuodet - 27). 9

12 FNU päällysvesi alusvesi mg/l päällysvesi alusvesi FNU FNU mg/l FNU mg/l FNU mg/l Kuva 5. Veden sameus (FNU, vasemmalla) ja kiintoaineen pitoisuus (mg/l, oikealla) tammihelmikuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet ), Granö 113 (vuodet - 212), Vuosaarenlahti 182 (vuodet -212) ja Mölandet 18 (vuodet -27). 1

13 päällysvesi alusvesi päällysvesi alusvesi Kuva 6. Kokonaisfosforin (Kok.P,, vasemmalla) ja kokonaistypen (Kok.N,, oikealla) pitoisuus elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet -212), Granö 113 (vuodet -212), Vuosaarenlahti 182 (vuodet -212) ja Mölandet 18 (vuodet -212). 11

14 FNU päällysvesi alusvesi mg/l päällysvesi alusvesi FNU mg/l FNU 182 mg/l FNU 18 mg/l Kuva 7. Veden sameus (FNU, vasemmalla) ja kiintoaineen pitoisuus (mg/l, oikealla) elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet -212), Granö 113 (vuodet -212), Vuosaarenlahti 182 (vuodet -212) ja Mölandet 18 (vuodet -212). 12

15 1 8 Kalkkisaarenselkä Granö Vuosaarenlahti Mölandet Kuva 8. Kasviplanktonin klorofylli-a toukokuussa ja elokuussa asemilla Kalkkisaarenselkä 174 (vuodet -212), Granö 113 (vuodet -212), Vuosaarenlahti 182 (vuodet -212) ja Mölandet 18 (vuodet -212). 13

16 4.1.2 OT-yhdisteiden pitoisuudet OT-yhdisteiden seurantaa tehtiin voimassa olevan tarkkailuohjelman (Piispanen & Vatanen 29) mukaisesti touko- ja elokuussa pisteiltä T1 ja T2 (1 m ja P-1 m, kuva 9). Orgaaniset tinayhdisteet on määritetty suodattamattomista vesinäytteistä, jotka on toimitettu laboratorioon (Metropolilab) kylmälaukussa jäitettyinä. Kuva 9. Vesinäytteenottopaikat T1 ja T2 OT-yhdisteiden seurannassa. Toukokuun näytteenotossa orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) olivat kaikkien näytteiden ja yhdisteiden osalta alle määritysrajan (määritysraja: TBT ja TPhT, 1 ng/l). Elokuun näytteenotossa orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet satama-altaan näyteasemilla T1 ja T2 (1 m ja P-1 m) olivat kaikkien näytteiden ja yhdisteiden osalta alle määritysrajan (määritysraja: TBT ja TPhT, 1 ng/l) lukuun ottamatta näytettä T1 (1 m), jossa dibutyylitinapitoisuus (DBT) oli 13 ng/l. Koska pisteellä T1 esiintyi TBT:n hajoamistuotetta DBT:tä, analysoitiin OT-yhdisteiden pitoisuudet kaikilta seurantaan kuuluvilta vesinäytepisteiltä (P-1). Kaikissa näytteissä OT-yhdisteiden pitoisuudet alittivat määritysrajan (määritysraja: TBT ja TPhT, 1 ng/l). 14

17 5 YHTEENVETO Helsingin Sataman Vuosaaren sataman toiminta käynnistyi Samalla vesistö- ja kalataloustarkkailussa siirryttiin rakentamisenaikaisesta seurannasta käytönaikaiseen seurantaan. Käytönaikaiseen seurantaan siirtymisen yhteydessä Vuosaaren sataman ja Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten tarkkailut yhdistettiin. Vuosaaren sataman tilastojen mukaan vuonna 212 toteutui keskimäärin 6,24 aluskäyntiä vuorokaudessa. Vuosaaren voimalaitosten lämpöpäästö mereen vuonna 212 oli puolestaan 423 TJ. Sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalatalousvaikutuksia seurattiin vuonna 212 vesinäytteenotolla. Vuosaaren voimaloiden jäähdytysvesivirtaama oli edellisten vuosien tapaan keskimääräistä pienempi, samoin lämpöpäästö ja hiilivetypäästö. Sisemmillä havaintopaikoilla, vertailualue mukaan lukien, kokonaisfosforitaso ja sameus olivat vuonna 212 pääsääntöisesti vähän korkeammat kuin uloimmalla asemalla Mölandetissa. Talvella ja keväällä Vuosaarenlahden alusvedessä todettiin lievästi kohonneita sameus- ja kiintoainearvoja, marraskuussa puolestaan Granönselän ja Kalkkisaarenselän päällysvedessä. Marraskuun pitoisuusnousut olivat yhteydessä makeaan veteen, eli syysvalunnan seurausta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna koko havaintoalueen talvinen kokonaisfosforitaso oli vuosina tavallista korkeampi. Loppukesäisin päällysveden fosforipitoisuudet ovat olleet aiempaa korkeampia Kalkkisaarenselällä, Vuosaarenselällä ja vertailualueena toimivalla Granönselällä vuodesta 25 vuoteen 211 asti. Myös Mölandetissa pitoisuudet ovat olleet vastaavasti koholla joinakin vuosina. Kesällä 212 koko havaintoalueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat kuitenkin keskimääräistä alhaisempia. Päällysveden sameusarvot ovat vastaavalla ajanjaksolla olleet ajoittain jonkin verran kohonneet. Alusveden osalta Vuosaarenlahdella on nähtävissä kesäaikaisten sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien kasvaminen päällysveteen verrattuna vuoden 25 jälkeen. Ennen vuotta 25 erot alus- ja päällysveden välillä ovat olleet vähäisiä. TBT:n ja TPhT:n pitoisuudet vesinäytteissä olivat sekä touko- että elokuussa alle määritysrajan (1 ng/l). Havaintoalueen tilan vaihteluihin vaikuttivat vuonna 212 edellisvuosien tapaan pääosin laajemman merialueen vedenlaadun vaihtelu ja sääolot sekä vähäisessä määrin satamatoiminta. Voimalaitosten kuormituksella ei tutkittujen parametrien perusteella ollut vaikutusta veden laatuun. Lämpöpäästön mahdollista rehevyyttä lisäävää ja tuotantokautta pidentävää vaikutusta ei voitu erottaa muusta vedenlaadun vaihtelusta alueella. 6 SAMMANDRAG Nordsjö hamns verksamhet påbörjades Samtidigt övergick vattendrags- och fiskerikontrollen från observation av hamnens bygge till observation av dess verksamhet. I samband med övergången kombinerades kontrollerna för Nordsjö hamn och Helsingfors Energis anläggning i Nordsjö. Enligt Nordsjö hamns statistik uppgick medelantalet dagliga fartygsvisiter år 212 till 6,24. Nordsjö kraftverkets värmeutsläpp i havet uppgick år 212 till 423 TJ. Hamnens och kraftverkets vattendrags- och fiskerieffekter observerades med vattenprovtagning. Nordsjö kraftverks kylvattenflöde och värme- samt kolväteutsläpp var likt föregående år mindre än medeltalet. Under år 212 var totalfosfornivåerna och turbiditeten på de inre observationsplatserna, inklusive kontrollområdet, i regel aningen högre än på de yttre observationsplatserna. På vintern och på våren observerades lindrigt höjda turbiditetsvärden samt sedimentmäng- 15

18 der i underskiktet av Nordsjöviken. I november observerades liknande värden i Granöfjärdens och Kalkholmsfjärdens epilimnion. Dessa förändringar i epilimniet är kopplade med sött vatten dvs. orsakade av höstlig avrinning. På längre sikt var totalfosforhalterna på hela observationsområdet förhöjda under vintrarna Under perioden var totalfosforhalterna i epilimniet under sensommaren förhöjda på Kalkholmsfjärden, Nordsjöfjärden samt på kontrollområdet Granöfjärden. Även halterna vid Mölandet har varit förhöjda under vissa år. Under sommaren 212 var totalfosforhalterna på hela observationsområdet lägre än medeltalet. Turbiditetsvärdena i epilimniet har tidvis varit förhöjda under motsvarande tidsperiod. Efter år 25 har turbiditetsvärdena och mängden sediment Nordsjövikens underskikt under sommaren ökat i förhållande till epilimniet. Före år 25 förekom endast små skillnaderna mellan underskiktet och epilimniet. TBT- och TPhT-halterna i vattenproverna tagna i maj och augusti var under nivån som möjliggör analys (1 ng/l). Växlingarna i observationsområdets tillstånd år 212 orsakades huvudsakligen av vädrets växlingar samt av växlingar i vattenkvaliteten på ett större havsområde, och i mindre grad av hamnverksamhet. På basen av de uppmätta parametrarna hade kraftverkets belastning hade ingen märkbar effekt på vattenkvaliteten. Den potentiellt eutrofierande och växtperiodsförlängande effekten av värmebelastningen kunde inte skiljas från områdets övriga vattenkvalitetsväxlingar. 7 SUMMARY Operation of the Vuosaari harbour commenced on the 24 th of November 28. From that point on the fisheries and the water system were monitored for effects of the operation of the harbour, instead of the previous monitoring program concerning the construction of the harbour. In the transition to monitoring the operation of the harbour, both the monitoring of the Helsingin Energia Vuosaari power plant and that of the Vuosaari harbour were combined. According to the statistics of Vuosaari harbour, the average daily number of vessel visits in 212 was 6,24, whereas the annual heat emission from the Vuosaari power plant equalled 423 TJ. The fisheries and water system monitoring of the Vuosaari harbour and power plant were conducted by means of water sampling. As in the previous year, the power plant s flow of cooling water, thermal discharge and hydrocarbon emissions were below average levels. In 212 total phosphorus and turbidity levels at the inner observation localities, including the control area, were as a rule slightly higher than at the outer observation localities. During the winter and spring slightly elevated turbidity and sediment levels were measured in the hypolimnion at Vuosaarenlahti. In November similar values were measured in the epilimnion at Granönselkä and Kalkkisaarenselkä. The values measured in November were connected to fresh water and due to autumn runoff. On a long time scale the epilimnion phosphorus concentrations during winter have been elevated in the entire observation area during the period The epilimnion phosphorus concentrations in late summer have been elevated in the Kalkkisaarenselkä. Vuosaarenselkä and the Granönselkä control area during the period Also the concentrations in the Mölandet area have been elevated during some years. In the summer of 212 the phosphorus concentrations of the entire observation area were nonetheless lower than average. During the same period epilimnion turbidity levels have been elevated at times. Compared to the epilimnion, the hypolimnion turbidity and sediment levels at Vu- 16

19 osaarenlahti have been elevated after the year 25. Before 25 the differences between the epilimnion and the hypolimnion were minor. TBT and TPhT concentrations in water samples taken in May and August were below the detection threshold (1 ng/l). Variations in the state of the observation area in 212 were, similarly to previous years, largely caused by weather conditions and variations in water quality over a larger sea area, and in a lesser extent by harbour activities. Based on the measured parameters the power plant did not have a detectable effect on the water quality. The potential consequences of heat emission from the power plant are mainly the prolonging of the growth season as well as the eutroficating effect of heat on the water body, yet neither effect could be separated from other water quality variations in the area. 17

20 Lähteet: Heitto, A. & Vatanen, S Vuosaaren Sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 211. Kala- ja vesimonisteita nro s. + 2 liitettä. Paukkeri, S. 21. Nopeusrajoitukset alusliikenteen ympäristövaikutusten, turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta Vuosaaren meriväylällä. Aalto-yliopisto, diplomityö s. Piispanen, A. & Vatanen, S. 29. Vuosaaren Sataman ja Vuosaaren voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma. AriPro Oy ja Kala- ja Vesitutkimus Oy raportti, toukokuu s. + liitteet. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.). 21. Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 29. Kala- ja vesimonisteita s. + 6 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. (toim.) Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 21. Kala- ja vesimonisteita s. + 6 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina Kala- ja vesimonisteita nro s. + 7 liitettä. Vatanen, S., Haikonen, A. & Piispanen, A. (toim.) Vuosaaren sataman rakentamisen aikainen vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportti. Kala- ja vesimonisteita nro s liitettä. Liiteluettelo: Liite 1. Vuosaaren voimalaitoksen päästöt vuonna 212. Liite 2. Vesinäytteiden analyysitulokset vuonna

21 Liite 1. 19

22 HELSINGIN ENERGIA (1) VUOSAAREN TEOLLISUUSJÄTEVEDET JA ENERGIANTUOTANTO 212 VuB Merivesipumpaamo VuB:n polttoainevarasto VuA:n neutralointiyksikkö Meriveden Poistolämpötila Lämpötilan nousulämpötilan nousulämpöpäästövuotoveden Vuotovesien HiilivetypäästöJätevesi neutra-jäteveden phjäteveden phjäteveden ph Kuukausi määrä (max.viikkokeskiarvo) (max.vrk-keskiarvo) (kk-keskiarvo) mereen määrä hiilivetykonsentr. mereen loinnista mereen (h-minimi) (h-keskiarvo) (h-maksimi) m3 C C C TJ m3 g/m3 kg m3 ph ph ph Tammikuu ,71 2,8 2, ,2 1, ,8 7,2 6,4 Helmikuu ,64 2,5 1, ,2 1,4 33 7,8 6,9 6,3 Maaliskuu ,31 3,3 2, ,1 1, ,4 7,1 8, Huhtikuu ,31 3,6 2, ,9 1, ,3 6,9 7,6 Toukokuu ,39 4,1 2, ,3 3, 29 6,3 7, 7,7 Kesäkuu ,49 2,2 1, ,2 1, ,3 6,8 7,7 Heinäkuu ,34 8,6 2, ,8 1, ,4 7,1 7,9 Elokuu ,33 3,5 1, ,1 1, ,2 7, 7,9 Syyskuu ,49 3,7 2, ,7,9 34 6,3 7, 7,9 Lokakuu ,24 4,1 2, ,1 1,5 38 6,3 6,9 7,9 Marraskuu ,3 2,8 2, ,8 1, ,7 7,3 6,3 Joulukuu ,64 3, 2, ,8 1,2 29 6,3 7, 7,8 summa maksimi 18,49 8,6 2,3 8, keskiarvo 2,16 7,17 minimi 6,2 Ei näytettä Joulukuussa käyt. Marraskuun arvoa Vuosaaren_Merivesiraportti_212.xls Raportti (tulostettu :48)

23 Liite 2.

24 VUOSAAREN SATAMAN JA VOIMALAITOSTEN VESISTÖTARKKAILU 212 HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiintoaine alkal. kok. N kok. P klorofylli-a syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 mg/l Vuosaarenlahti , ,2 7,8 14, 4,7 1,4 2, 1, ,2 7,8 13,9 4,77 1,6 <2, 1, , 7,8 13,8 4,79 2,4 5,3 1, Granö , ,2 7,8 13,7 4,83 1,5 2, 1, ,2 7,7 12,9 5,16 1,9 2,5 1, Muille näytepisteille ei päässyt alusliikenteen aiheuttaman epävakaan jäätilanteen takia. Satama-alueen edusta , ,9 8,4 11,9 4,8 3,3 5,1 1, ,3 8,4 11,7 5,1 5,6 7,7 1, ,3 11,4 5,1 6,8 9,5 1, ,7 Kalkkisaarenselkä , ,8 8,4 11,7 5, 3,2 5,3 1,4 33, ,1 8,4 11,5 5,1 4,8 7,3 1, ,6 8,3 11,7 5,2 6,3 1, 1, ,1 Mölandet , ,2 8,5 11,8 5,3 2,3 4,4 1, ,7 8,5 12,5 5,8 2,9 5,3 1, ,1 8,1 1,7 5,29 6,2 9,9 1, , Vuosaarenlahti , ,5 8,4 11,6 5,1 3,2 5,3 1, ,8 8,4 12,1 5,1 4,9 6,9 1, ,7 8,3 11,7 5,2 9, 12, 1, ,1 Granö , ,1 8,3 1,9 4,8 2,7 4,9 1, ,1 7,8 8,4 5,1 6,4 9,4 1, ,6

25 HAVAINTOPAIKKA pvm kok näkösyv. näytesyv. lämpötila ph happi suolais. sameus kiintoaine alkal. kok. N kok. P a-klorofylli syv m dm m o C mg/l %o FNU mg/l mmol/l mg/m 3 mg/m 3 mg/l Satama-alueen edusta , ,4 7,6 8,3 5,45 5,2 5,3 1, ,5 7,5 7,6 5,48 4,7 5,3 1, ,7 7,4 6,1 5,48 7,4 11, 1, ,4 Kalkkisaarenselkä , ,6 7,5 8,4 5,47 4,6 5,1 1, ,9 7,6 7,2 5,55 7,4 8,7 1, ,1 7,5 6,2 5,54 7,1 8,8 1, ,3 Mölandet , ,2 7,8 9,1 5,54 2,5 3, 1, ,4 7,8 8,6 5,53 2,6 2,5 1, ,9 7,6 6,6 5,57 8,6 5,7 1, ,5 Vuosaarenlahti , ,1 7,6 8,2 5,49 4,9 5,3 1, ,5 7,6 7,9 5,51 5,1 5,1 1, ,7 7,6 7,8 5,54 5,9 7,1 1, , Granö , ,8 7,8 8,6 5,44 4,7 5, 1, ,6 7,6 6,9 5,53 7,3 8, 1, ,9 Satama-alueen edusta , ,3 7,7 9,9 5,3 4,5 4,5 1, ,3 7,7 9,4 5,36 4,5 4,9 1, ,5 7,7 1,8 5,45 4,8 5,4 1, Kalkkisaarenselkä , ,9 7,8 11,2 5,17 9,1 11, 1, , 7,8 1,9 5,22 1, 14, 1, ,6 7,7 1,6 5,52 6,2 7,7 1, Mölandet , ,3 7,8 1,8 5,38 3,8 4,8 1, ,5 7,8 1,8 5,45 3,4 4, 1, ,7 7,8 1,8 5,61 3,6 4,2 1,5 4 4 Vuosaarenlahti , ,2 7,8 1,6 5,4 3,8 4,9 1, ,3 7,8 11,1 5,41 3,7 4,3 1, ,6 7,8 1,7 5,53 3,5 4,1 1, Granö , ,1 7,7 1,8 4,75 9,4 9, 1, ,1 7,8 11,7 4,75 9,3 8,2 1,