YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 103/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 253

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 103/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 253 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Ruoppausmassojen läjittäminen Taulukarin läjitysalueelle sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin Satama Helsingin Satama on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa ruoppaus ja kaivumassojen läjittämiseen Taulukarin meriläjitysalueelle sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa. SUUNNITELMA Taustaa Helsingin kaupungin ranta ja merialueita rakennetaan jatkuvasti. Tämän rakentamisen yhteydessä ruopataan tai kaivetaan rakennuspaikoilta usein rakentamiseen kelpaamattomia maamassoja. Näiden massojen sijoittamiseen tarvitaan teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia vaihtoehtoja, joilla voidaan lisäksi minimoida ympäristölle rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Usein esimerkiksi ruoppaamalla rakennuspaikoilta poistettavaa savimassaa on niin paljon, että sen kuljettaminen maitse ja läjittäminen maalle on teknisesti hankalaa, taloudellisesti kohtuuttoman kallista ja maankäytöllisesti jopa mahdotonta. Maakuljetukset edellyttävät useita lastaus ja purkutyövaiheita, etenkin mikäli massoja pyritään kuivaamaan ennen maakuljetusta. Lukuisat lastaukset ja purut sekä itse maakuljetukset aiheuttavat huomattavasti merikuljetuksia enemmän ympäristövaikutuksia mm. työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen päästöjen ja melun seurauksena. Helsingin kaupungilla on käytössään kaksi meriläjitysaluetta eli Suomenlinnan länsipuolella sijaitseva Taulukarin läjitysalue ja Villingin eteläpuolella sijaitseva Mustakuvun läjitysalue. Taulukarin läjitysaluetta ja sen lounaispuolen matalikkoa arvioidaan käytetyn ruoppausmassojen läjitysalueena noin 80 vuoden ajan. Tulevina vuosina Helsingin kauppamerenkulun satamatoimintojen keskittyminen Vuosaaren uuteen satamaan ja aiempien satama alueiden maankäytön muutokset edellyttävät huomattavia ruoppaus ja rantarakentamistoimenpiteitä. Esimerkiksi Länsisataman uudelleen rakentamiseen liittyviksi ruoppaustarpeiksi seuraavalle noin 15 vuodelle on alustavasti arvioitu yli 2 milj. m 3.

2 2 Nykyinen läjitysalueen lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun. Siinä varattua läjityskapasiteettia jää käyttämättä, joten alueen käytölle haetaan jatkolupaa. Läjitysalueen nykytila Alueen sijainti ja koko Merivedenkorkeudet ja vesisyvyydet Läjitysalue sijaitsee noin 500 metriä Taulukarista pohjoiseen ja noin kilometrin Helsingin Kaivopuiston edustalla olevasta Särkänsaaresta etelään. Välittömästi läjitysalueen pohjoispuolella on Husukiven matalikko. Läjitysalue on likimain suorakaiteen muotoinen ja sen pitkä sivu on luode kaakko suunnassa. Suorakaiteen pitkän sivun pituus on noin 750 m ja lyhyen noin 350 m. Alueen pinta ala on noin 27 hehtaaria ja sen kulmapisteet on merkitty vesialueelle keltaisin merkein. Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien havaintojen perusteella seuraavasti: HW = MW teor. + 1,51 MHW = MW teor. + 0,89 MW = MW teor. + 0,01 MLW = MW teor. 0,63 LW = MW teor. 0,92 Vesisyvyys Taulukarin läjitysalueella vaihtelee alueen luoteisreunan alle viidestä metristä itäreunan noin 16 metriin. Alue on kaikuluodattu ja luotaustulokset on esitetty Helsingin sataman piirroksessa. Vedenlaatu Pohjan laatu Nykyiset lupaehdot Vedenlaatua Taulukarin ympäristössä on seurattu sekä itse läjitystoimintaan liittyen että mm. Helsingin jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailuun liittyen. Vedenlaatu Taulukarilla ei poikkea mitenkään erityisesti Helsingin edustan vedenlaadusta. Läjitysalueelta ei ole toistaiseksi otettu sedimenttinäytteitä, joista olisi määritetty haitta ainepitoisuuksia. Alueelta on kuitenkin kerätty simpukoita, joiden haitta ainepitoisuuksia on määritetty. Merkittävimpänä ja ainoana edelleen simpukoista seurattavana haitta aineena alueella pidetään orgaanisia tinayhdisteitä, joiden pitoisuuksien kehityksessä on havaittu sama trendi kuin muuallakin Helsingin edustalla: pitoisuudet ovat viimevuosien aikana pienentyneet merkittävästi. Esimerkiksi simpukoiden vuoden 2006 TBT pitoisuudet olivat enää noin % vuoden 2004 pitoisuuksista. Nykyinen läjitysaluetta koskeva lupa (Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 18/2004/1) on annettu Luvassa läjitys on myönnetty Helsingin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja ran

3 Läjitykset vuosina Läjitysalueen tarkkailu 3 ta alueiden läjityskelpoisille massoille. Voimassa olevien lupaehtojen keskeisimmät asiat ovat seuraavat: lupa on määräaikainen ja voimassa vuoden 2008 loppuun sallittu läjitysmäärä 1,6 milj. m 3 uusia ruoppausmassoja, tason 4,0 alapuolelle kalatalousmaksu 800 /vuosi läjitettävyyskriteerit ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen kriteerien mukaan Voimassa olevalla lupakaudella Taulukarin alueelle on läjitetty ruoppausmassoja seuraavasti: m m m m 3 * yhteensä m 3 * vuonna 2007 suunnitellut ruoppaukset Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovitun käytännön mukaisesti suunnitelluista ruoppauksista on kunkin vuoden alussa ilmoitettu ympäristökeskukselle. Vuoden lopussa on koottu yhteen tiedot toteutuneista ruoppauksista ja niistä on raportoitu ympäristökeskukselle. Tarvittaessa yksittäisille ruoppauksille on vielä haettu etukäteen vesilain mukainen lupa Länsi Suomen ympäristölupavirastolta. Käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu ja Uudenmaan ympäristökeskus on sen hyväksynyt. Tarkkailuun kuuluu mm. veden sameuskartoituksia, liejusimpukoiden haitta ainepitoisuuksien seurantaa, pohjaeläinseurantaa, kasvillisuuslinjojen inventointeja ja silakan kudun sekä ammattikalastuksen seurantaa. Lisäksi läjitysalueelta on ollut tarkoitus ottaa sedimenttinäytteitä vuonna Hakemukseen on liitetty vuoden 2004 mukaisen tarkkailuohjelman raportit vuosilta Vesistön käyttö Vesiliikenne Virkistyskäyttö Läjitysalueella ei ole vene tai laivaväyliä. Lähimmät väylät ovat läjitysalueen pohjois ja länsipuolella. Pohjoispuolella noin 200 m:n etäisyydellä läjitysalueesta on itäkaakko länsiluodesuuntainen 8,9 m:n kulkusyvyinen laivaväylä ja läjitysalueen länsipuolella samoin noin 200 m:n etäisyydellä on etelä pohjoissuuntainen 2,4 m:n kulkusyvyinen veneväylä. Läjitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä.

4 Kalastus ja kalatalous 4 Helsingin edustan vesialueet ovat pääosin Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnoimia. Vuonna 2005 Helsingin kaupunki myönsi alueilleen kalastuslupaa. Valtaosa Suomen vapaa ajankalastajista kalastaa läänikohtaisella viehekalastusluvalla, joiden määrän perusteella on vaikea arvioida läjitysalueella ja sen läheisyydessä harjoitettavaa kalastusta. Vuonna 2003 Helsingin kaupungin tekemän kaupungin kalastusluvan lunastaneille suunnatun kalastustiedustelun perusteella alueella keski Helsinki Katajaluoto, johon myös Taulukari sijoittuu, arvioitiin vuonna 2003 kalastaneen noin 300 ruokakuntaa. Kalastus painottui touko syyskuulle. Se oli lähinnä verkko ja uistinkalastusta. Taulukarin ympäristössä kalastaa 3 ammattikalastajaa. Kalastaville ruokakunnille tehdyn kyselyn perusteella Helsingin edustan runsaimmat saalislajit olivat kuha, ahven, lahna, särki, hauki ja siika. Taulukarin ympäristössä kalastavien ammattikalastajien pääasialliset saalislajit ovat kuha ja ahven. Rakenteet vesialueella Läjitysalueen poikki kulkee merikortin perusteella kaapeli. Aiemman vuoden 2002 lupahakemuksen ja Helsingin kaupungin johtotietopalvelun tietojen perusteella kyseinen kaapeli ei kuitenkaan ole käytössä. Lähin käytössä oleva kaapeli tai putki on läjitysalueen itäpuolella lähimmillään noin 60 m etäisyydellä läjitysalueen itäisimmästä nurkkapisteestä kulkeva Soneran merikaapeli. Kaapeleiden tarkasta sijainnista merialueella ei ole täyttä varmuutta. Muita rakenteita tai laitteita, joihin läjityksellä voi olla vaikutusta, ei läjitysalueella tai sen läheisyydessä ole. Luonnonsuojelualueet Suunnittelualuetta lähin Natura 2000 alue sijaitsee Vanhakaupunginlahdella noin 8 km päässä läjitysalueelta pohjoiseen. Osa Helsingin edustan luotoja on luokiteltu kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi eli ns. FINIBA alueiksi. Luokitelluista luodoista lähimpänä läjitysaluetta on Kaurakari, joka sijaitsee noin 400 m etelään läjitysalueen eteläreunasta. Helsingin kaupungin lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat läjitysalueesta noin 1 km pohjoiseen Harakan eteläosassa ja Vanha Räntty nimisellä kallioluodolla. Suunnitellut läjitykset Läjitysalue ja täytön yläpinta Läjitysalueen rajaus on sama kuin voimassa olevan luvan mukaisen läjitysalueen. Ruoppausmassojen läjitys alueelle tehdään niin, että läjityksen yläpinta jää joka paikassa korkeustason MW ,00 alapuolelle. Täyttötaso on sama kuin voimassa olevassa luvassa.

5 Läjitettävien massojen määrä 5 Läjitettävien massojen laatu Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenlaatuun Ruoppausmassoja voidaan läjittää alueelle yhteensä noin 2,25 milj. m 3. Määrä perustuu vuonna 2007 tehtyjen luotausten yhteydessä mallinnetun merenpohjan maastomallin sekä tasolle MW ,00 ulottuvaan läjitysalueen rajoja seuraavaan täyttömallin väliseen tilavuuteen, jossa täyttöluiskien kaltevuudet ovat 1:10. Läjitysalueelle läjitetään pääsääntöisesti ympäristöministeriön vuonna 2004 julkaiseman Sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisten laatukriteerien pitoisuustasot 1 alittavaa ruoppausmassaa. Tapauskohtaisesti alueelle läjitetään myös pitoisuustason 1 ylittäviä ruoppausmassoja, mutta näistä tapauksista sovitaan aina valvovan viranomaisen (Uudenmaan ympäristökeskus) kanssa etukäteen erikseen. Läjitysalueen vaikutuksia vedenlaatuun on pyritty arvioimaan mm. vuotuisilla veden sameusmittauksilla. Sameusmittauksia tehtiin sekä hetkellisinä mittauksina läjitysalueelta ja sen lähiympäristöstä sekä jatkuvina mittauksina yksittäisestä pisteestä läjitysalueelta. Hetkellisiä mittauksia on pyritty tekemään yksittäisiin läjitystapahtumiin liittyen. Pitkäkestoiset jatkuvat sameusmittaukset on ajoitettu ajanjaksoille, jolloin tuulen nostattama aallokko on korkeimmillaan ja sen seurauksena mahdollinen läjitysmassojen resuspension aiheuttama samentuma on suurimmillaan. Hetkellisten mittausten tuloksena voidaan arvioida, että läjitystapahtuman vaikutukset ovat suhteellisen lyhytkestoisia. Puolitoista tuntia läjityksen jälkeen havaittiin läjityspaikan läheisyydessä jäänteitä läjityspilvestä, jossa veden sameus oli noin 2 3 kertainen taustapitoisuuksiin nähden. Pitkäkestoisempien mittausten tulokset eivät ole aivan yksiselitteisiä. Vuonna 2004 havaittiin jatkuvatoimisella pistemittauksella kolme alle vuorokauden mittaista jaksoa, jolloin sameus nousi noin kymmenkertaiseksi taustapitoisuuteen verrattuna (20 30 NTU yksikköä). Tulokset tuntuivat ainakin osin korreloivan Helsingin edustan aallonkorkeuksien kanssa. Myöhemmin on selvinnyt, että mittausten aikana alueelle tehtiin ruoppausmassojen läjityksiä, jotka todennäköisesti ainakin osin selittävät poikkeuksellisen suuret sameusarvot. Vuosina 2005 ja 2006 mittaustulokset olivat selvästi vuoden 2004 sameuksia pienempiä. Vuonna 2005 aallonkorkeuden maksimin ollessa samaa tasoa vuoden 2004 kanssa, sameusmaksimi oli kertaluokkaa vuoden 2004 tasoa pienempi (tasolla noin 13 NTU yksikköä).

6 6 Mittausten perusteella läjitystapahtuman vaikutukset ympäristöön ovat suhteellisen lyhytkestoisia ja paikallisia. Aallokon aiheuttama läjitetyn ruoppausmassan resuspension aiheuttama veden samentuminen on mahdollinen kovalla aallokolla, mutta sen vaikutukset ympäristöön eivät ole merkittäviä. Vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja pohjaeläimistöön Vaikutukset vesien käyttöön Vaikutukset luonnonsuojelukohteisiin Vaikutukset virtausolosuhteisiin Läjitysalueesta ja sen käytöstä on edellisessä lupakäsittelyssä vuonna 2004 arvioitu aiheutuvan haittaa silakan kudulle ja haitan kompensoimiseksi on asetettu kalatalousmaksu. Kalatalousmaksun suuruudesta päätellen haittaa kalakannoille ei kuitenkaan ole arvioitu kovin merkittäväksi. Osana läjitysalueen kalatalousseurantaan kuuluu vuotuinen ammattikalastajien kuuleminen kalastusoloista. Taulukarin alueella kalastavat ammattikalastajat eivät ole esittäneet vuotuisissa kyselyissä tai muissa yhteyksissä korvausvaatimuksia Taulukarin läjitysalueen käyttöön liittyen. Tähän perustuen voidaan arvioida, ettei läjitystoiminnasta ole ollut kalastukselle haittaa. Läjitysten seurauksena merenpohjaa muuttuu peitetyksi alueeksi, jonka pohjaeläimistö tuhoutuu. Haitta on kuitenkin paikallinen. Läjitysten päätyttyä ja olosuhteiden vakiinnuttua lähistön pohjaeläimistö palautuu melko nopeasti ennalleen. Pohjaeläimistölle hankkeesta aiheutuvien haittojen arvioidaan olevan vähäisiä. Mikäli Soneran merikaapeli sijaitsee paikalla, johon se on merikortissa merkitty, se näyttäisi jäävän osin täyteen tilavuuteensa täytetyn täyttöalueen luiskan helman alle. Tästä voi mahdollisesta aiheutua haittaa kaapelille. Hankkeella ei ole muita vesien käyttöä haittaavia vaikutuksia. Läjitysalueella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelukohteisiin, koska kohteet sijaitsevat selvästi läjitystoiminnan arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella. Koska läjitysalue sijaitsee huomattavasti läjitysaluetta suuremman matalikon reuna alueella, ei läjitysalueelle tehtävillä läjityksillä ole merkittäviä vaikutuksia läjitysalueen lähiympäristön virtausolosuhteisiin. Riskinarvio Helsingin satama on laadituttanut riskinarvion Taulukarille mahdollisesti läjitettävien, jonkin verran haitta aineita sisältävien ruoppausmassojen vaikutuksista. Lähtökohtana riskinarviossa oli, että ruop

7 7 pausmassojen haitta ainepitoisuudet sijoittuvat ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisten pitoisuustasojen 1 ja 2 väliin. Riskinarvion perusteella läjitettävien ruoppausmassojen haittaaineiden vaikutukset ympäristöön ovat alueen historia, haittaaineiden taustapitoisuudet ja eliöstö huomioon ottaen merkityksettömän pieniä. Riskinarviossa todetaan edelleen, että läjitysten seurauksena pitkällä aikavälillä haitta aineiden aiheuttama kuormitus meriveteen vähenee alkutilanteesta, koska sedimentti ei liiku aallokon vaikutuksesta ja pinnassa organotinojen pitoisuudet pienenevät. Kaavoitus Alueella on voimassa Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä Helsingin yleiskaava Yleiskaavassa läjitysalueelle ei ole esitetty aluevarauksia eikä läjitysaluetta tai sen käyttöä koskevia rajoituksia. Vesi ja ranta alueiden omistus Lähialueen ammattikalastajat Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Läjitysalueen ja sen lähialueen vesialue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Lähialueita omistaa kaupungin lisäksi vain Suomen valtio. Ammattikalastajille tehdyn vuosittaisen kyselyn perusteella läjitysalueen ympäristössä (noin 2 km:n säteellä) läjitysalueesta kalastaa kolme ammattikalastajaa. Hankkeesta on merkittävää hyötyä Helsingin kaupungille, joka hankkeen toteutuessa pystyy sijoittamaan mm. Länsisataman ruoppausmassoja kustannustehokkaasti kohtuullisen matkan päähän ruoppauspaikasta. Hankkeesta hyötyy myös kiistatta ympäristö, johon kohdistuvat vaikutukset ruoppausmassojen merikuljetuksista ja meriläjityksestä ovat huomattavasti maakuljetuksia ja maaläjityksiä pienemmät. Hankkeesta on arveltu aiheutuvan haittaa silakan kudulle ja pohjaeläimille. Haitta on kuitenkin paikallinen ja poistuu alueen täytyttyä. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat siitä saataviin hyötyihin nähden vähäisiä. Tarkkailuohjelma Läjitysalueen tarkkailua tullaan tekemään Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kanssa erikseen sovittavan ja osin uudistettavan tarkkailuohjelman mukaisesti. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten teke

8 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 8 miseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että Taulukarin läjitysalueelle voidaan myöntää jatkolupa Helsingin kaupungin satamien ja niihin liittyvien väylien ruoppausmassojen läjittämiseksi. Lisäksi alueelle tulee edelleen olla mahdollisuus viedä yksittäisistä pienistä ruoppaushankkeista syntyviä vähäisiä ruoppausmassoja, joiden ei katsota vaativan vesilain mukaista lupaa. Näille ruoppausmassoille tarvitaan hallittu ja valvonnassa oleva meriläjityspaikka, koska tällaisten pienten läjitysten erillinen lupakäsittely ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan muiden kuin satamatoiminnasta tai pienistä ruoppausilmoituksella tehtävistä ruoppauksista syntyvien ruoppausmassojen läjittäminen alueelle tulee olla mahdollista vain, jos läjittäminen on käsitelty ruoppaushanketta koskevan lupakäsittelyn yhteydessä. Taulukarin läjitysaluetta on pidetty tarpeellisena erityisesti Länsi Helsingissä tehtävistä väylien ja rantojen ruoppaustöistä ja pienistä rakentamishankkeista syntyvien ruoppausmassojen läjityspaikkana mm. lyhyen kuljetusmatkan takia. Helsingin Satama on aiemmin edellisen lupakäsittelyn yhteydessä tuonut esille, että korvaavaa paikkaa on vaikea löytää. Hakemuksen mukaan jatkolupaa kuitenkin haetaan ensisijaisesti ranta ja merialueiden rakentamishankkeista syntyvien ruoppaus ja kaivumassojen läjittämiselle ja erityisesti mainitaan Länsisataman uudelleen rakentamisen yhteydessä tehtävien massanvaihtoruoppausten savimassat, joita arvioidaan syntyvän noin 2 milj. m 3. Tämä massamäärä täyttäisi lähes kokonaan haetun läjitystilavuuden ja jouduttaisiin melko pian miettimään läjitysalueen laajentamista tai uutta läjityspaikkaa muista pienemmistä hankkeista peräisin oleville massoille. Suurten massamäärien läjityspaikan valinnalla on siten laajempi kuin kyseistä hanketta koskeva vaikutus meriläjitystoimintaan ja paras mahdollinen läjityspaikka tulee lupakäsittelyä edellyttävissä rakentamishankkeissa selvittää erikseen ennen kuin massoille annetaan läjityslupa. Hakemuksessa puhutaan ruoppaus ja kaivumassojen läjittämisestä Taulukarin alueelle, ja lisäksi hakemuksessa mainitaan rakentamiseen kelpaamattomat maamassat. Ympäristökeskus on huomauttanut, että läjitysalueelle saa läjittää vain ruopattuja sedimenttejä, maalta kaivettuja massoja alueelle ei saa viedä. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että luvan pitäisi lähtökohtaisesti koskea vain pehmeiden massojen läjittämistä. Mikäli läjitysalueelle halutaan viedä kiviainesta, kuten louhetta tai mursketta, tulee näiden massojen

9 9 hyötykäyttömahdollisuudet selvittää ja niiden sijoittamisesta on esitettävä kustannusvertailu. Luvassa tulee myös edellisen luvan tavoin antaa määräykset läjitettävien massojen laadusta sekä määräykset yksittäisistä ruoppauksista peräisin olevien massojen haitta ainepitoisuuksien selvittämisestä. Massojen läjityskelpoisuutta koskevissa määräyksissä tulee ottaa huomioon ruoppaus ja läjitysohjeen lisäksi ympäristöministeriön TBT työryhmän suositus trifenyylitinan huomioon ottamisesta läjityskelpoisuuden arvioinnissa. Lisäksi tulee ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisesti selvittää myös sellaisten alueen kuormitushistorian perusteella sedimentteihin mahdollisesti varastoituneiden haitallisten aineiden pitoisuudet, joille ei ole esitetty läjityskelpoisuuden kriteerejä. Massojen läjityskelpoisuus ja läjityksen luvantarve on tällöin arvioitava aineiden vaikutuksista käytettävissä olevan tiedon perusteella. Koska ruoppaus ja läjitysohjetta saatetaan vielä päivittää ennen läjityskriteerejä koskevan asetuksen antamista, tulisi läjityskelpoisuuden arviointi sitoa paitsi luvan voimassaoloaikana mahdollisesti annettavaan asetukseen myös ohjeen päivityksiin. Ympäristökeskus on katsonut, että pääsääntöisesti läjitysalueelle tulee ilman erillistä lupaa olla mahdollista viedä vain tason 1 alittavia ruoppausmassoja. Koska lieviä vaikutuksiltaan vähäisiä tason 1 ylityksiä esiintyy usein, on perusteltua, että tällaisia massoja voidaan läjittää valvontaviranomaisen arvioinnin perusteella. Läjityskelpoisuuden arvioinnin periaatteet tulisi kuitenkin esittää tarkemmin lupapäätöksessä, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että arviointi perustuu pelkästään erillisiin yksittäisten pienten massaerien riskinarviointeihin. Tätä varten tulisi lupaviranomaisella olla käytettävissä pitoisuuksiltaan lievästi tason 1 ylittäviä massoja koskeva riskinarviointi. Lupahakemukseen onkin liitetty periaatteeltaan oikean suuntainen riskinarvio, joka kuitenkin perustuu vain Jätkäsaaren edustalta ruopattavaksi suunniteltujen massojen laatuun, eikä ole sellaisenaan sovellettavissa yleisemmin. Riskinarviossa käsitellään pääasiassa tributyylitinaa eikä lainkaan mm. yleisesti esiintyviä metallien tason 1 lieviä ylityksiä. Riskinarviointia tulisi täydentää siten, että lupapäätöksessä voidaan sen perusteella rajata nykyistä tarkemmin minkälaisia tason 1 ylityksiä voidaan hyväksyä valvontaviranomaisen lausunnolla. Yksittäistapauksista tulisi kuitenkin aina esittää valvontaviranomaiselle tähän riskinarviointiin ja läjitettävien massojen sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja määrään perustuva arvio massojen läjityskelpoisuudesta. Luvassa tulee edelleen olla määräys myös vuosittaisten läjityssuunnitelmien sekä toteutuneiden läjitysten raportoinnista, johon tulee sisältyä tiedot läjitettyjen massojen sisältämistä haitallisista aineista. Lisäksi luvassa tulee edelleen olla määräys alueen viimeistelystä läjitystoiminnan loputtua.

10 10 Taulukarin läjitysalueen vesistövaikutuksia seurataan päivitetyn tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailuun sisältyy sameuskartoituksia, liejusimpukoiden haitta ainepitoisuuksien seurantaa, pohjaeläinseurantaa ja kasvillisuuslinjoja. Lisäksi on selvitetty sedimentin haitallisten aineiden pitoisuuksia ottamalla tarkkailuohjelman ulkopuolella kaksi pintakerroksen kokoomanäytettä vuonna Orgaanisista tinayhdisteistä tavattiin tributyylitinaa 3,8 9,7 µg/kg kuiva ainetta (normalisoimaton pitoisuus), mutta trifenyylitinaa ei ollut määritettäviä pitoisuuksia. Lisäksi havaittiin jossain määrin kohonneita PCB pitoisuuksia. Kokoomanäytteiden raskasmetallipitoisuudet eivät olleet kohonneita. Tulosten perusteella tarkkailuohjelmaa on täydennetty syksyn 2007 aikana tehtävällä sedimenttitutkimuksella, jonka tulosten perusteella arvioidaan tarpeellinen näytteenottotiheys ja määritysvalikoima jatkossa. Muilta osin tarkkailuohjelma on joitain mahdollisia tarkennuksia lukuun ottamatta ajan tasalla ja tarkoitus hyväksyä ympäristökeskuksen päätöksellä, kun sedimenttinäytteenoton tarve on täsmentynyt. Ympäristökeskus on esittänyt, että tarkkailusta annetaan samansisältöinen määräys kuin voimassa olevassa luvassa. 2) Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus on lausunut, että Taulukarin läjitysalueella on nykyisen luvan tarkkailuvelvoitteen mukainen kalataloudellinen tarkkailuohjelma (hyväksytty ) sekä kalatalousmaksu 800. Kalataloudellinen tarkkailuohjelma on laadittu osin siten, että sillä pyritään tarkkailemaan ruoppauksista aiheutuvia kalojen haitta ainepitoisuuksia koko Helsingin aluevesillä. Yksittäisille ruoppauksille tarkkailujen määrääminen tulee lähes poikkeuksetta myöhässä, eikä ole aina tarkoituksenmukainenkaan pienemmissä ruoppaushankkeissa. Lupakynnys ei myöskään ylity kaikissa ruoppauksissa. Näistä syistä tarkkailu keskitetysti tietyllä vesialueella on tarkoituksenmukaista. Muilta osin tarkkailuohjelma toimii osana Helsingin edustan kalataloudellista tarkkailua, jota tehdään Viikinmäen jätevedenpuhdistamon velvoitteena sekä läheisen Mustakuvun läjitysalueen tarkkailuna. Helsingin merialue on tärkeä kalastuspaikka suurelle joukolle ihmisiä. Vesillä on sekä vapaa ajankalastajia että ammattikalastajia. Ruoppaushankkeita on paljon ja sedimentit paikoitellen hyvin ongelmallisia. Esimerkiksi suunnitellun Länsisataman rakentamisen yhteydessä joudutaan ruoppaamaan alueen voimakkaasti orgaanisilla tinayhdisteillä saastuneita sedimenttejä samaan tapaan kuin Vuosaaressa. Voimassa olevan tarkkailuohjelman tulosten perusteella Helsingissä ovat sekä ahvenen että kuhan TBT ja TPT pitoisuudet kohonneet. Vanhankaupunginlahdella ne ovat jopa niin kohonneet, että elintarvikevirasto katsoi syöntirajoitukset aiheellisiksi kesällä Työvoima ja elinkeinokeskus on vaatinut, että Helsingin Satama tarkkailee edelleen läjitystoiminnan vaikutuksia alueen kalakantoihin työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi haki

11 11 jan on maksettava vuosittain 880 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi Helsingin edustan merialueelle aiheutuneen kalataloudellisen haitan kompensoimiseen. Maksun korotusta työvoima ja elinkeinokeskus on perustellut 10 %:n indeksikorotuksella, joka siihen tulisi lähivuosina, mikäli vanhalla luvalla jatkettaisiin. 3) Merenkulkulaitos on katsonut, että läjitysalueen käytölle voidaan myöntää jatkolupa. HAKIJAN SELITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on lausunut, että Taulukarin läjitysaluetta tullaan käyttämään satamien ja niihin liittyvien väylien sekä yksittäisten pienten kohteiden ruoppausmassojen läjittämiseen. Näistä kohteista läjitettäviä ruoppausmassoja syntyy vuoteen 2013 mennessä arviolta 1 milj. m 3. Tämän lisäksi läjityspaikkaa tarvitaan Länsisataman tulevasta laajennuksesta syntyvien massojen läjittämiseen. Näitä massoja on arviolta 2 milj. m 3. Kyseisen ruoppauksen vesilupahakemuksen yhteydessä käsitellään syntyvien ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuus. Taulukarin läjitysalueen käytettävissä olevan tilavuuden arvioidaan riittävän Helsingin kaupungista syntyvien ruoppausmassojen sijoittamiseen korkeintaan vuoden 2013 loppuun asti. Hakija on ryhtynyt toimenpiteisiin uuden läjityspaikan löytämiseksi. Tavoitteena on, että uudella läjityspaikalla on vesilupa ennen kuin Taulukarin läjitysoikeus on käytetty. Hakijalla on toinen läjityspaikka Mustakupu, jonka vesilupa on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Mustakuvun läjityspaikalle tullaan hakemaan jatkoa. Mustakupua käytetään Itä Helsingistä syntyvien ruoppausmassojen läjittämiseen. Sinne on myös otettu vastaan ruoppausmassoja Sipoosta. Taulukarin aluetta ei käytetä maalta kaivettujen massojen eikä kiviaineksen eikä louheen läjityspaikkana. Hakija on pitänyt asianmukaisena ympäristökeskuksen lausuntoa siitä, että massojen läjityskelpoisuus ja läjityksen luvantarve arvioidaan kulloinkin voimassa olevien kriteerien mukaan. Ympäristökeskus on todennut, että lupahakemukseen on liitetty riskinarvio Jätkäsaaren edustalta ruopattavien sedimenttien laatuun perustuen. Hakijan mukaan kyseinen riskinarvio on sovellettavissa, koska Taulukarin aluetta tullaan käyttämään lähes yksinomaan kyseisten massojen läjitykseen. Mikäli sinne läjitetään muita massoja, tullaan niistä tarpeen mukaan teettämään riskinarvio. Ympäristökeskuksen lausunto koskien vuosittaista raportointia samoin kuin tarkkailuohjelmaa on tarkoituksenmukainen.

12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 12 Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vuosien kaatopaikkailmoitukset, joista ilmenevät Taulukarin merialueelle läjitetyt pienten ranta alueiden ruoppausten massamäärät. Massoja on ollut keskimäärin m 3 vuodessa. Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että Helsingin Sataman Taulukarin läjitysalueen kalataloustarkkailuohjelma on työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymä ja hakija tulee jatkamaan kalataloustarkkailua työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuosittaista kalatalousmaksun 10 %:n korotusta hakija on pitänyt kohtuullisena. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Taulukarin merialueelle hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa vuoden 2013 loppuun saakka. Läjitysalueelle saadaan läjittää Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja. Läjitys heikentää ennalta arvioiden läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevien silakan kutupaikkojen laatua. Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua lupamääräyksestä 5 ilmenevä määrä. Läjittämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Lupamääräykset 1) Taulukarin merialueelle saa läjittää enintään 2,25 milj. m 3 ruoppausmassoja. Läjityksen ylätaso ei saa nousta miltään osin yli tason 4,0 m. 2) Taulukarin alueelle saadaan läjittää vain meriläjityskelpoisia merestä ruopattuja pehmeitä massoja. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjetta (Ympäristöministeriö Sedimenttien ruoppaus ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117). Organotinayhdisteiden osalta ohjetta sovelletaan siten, että tributyylitinan tason 2 arvona 200 g/kg (kuiva ainetta normalisoituna) käytetään tributyyli ja trifenyylitinan summapitoisuutta. Mikäli läjitettävien massojen haitta aineiden pitoisuus on alle läjitysohjeen tason 1 raja arvojen, massat ovat läjityskelpoisia. Mikäli läjitettävien massojen haitta aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 raja arvojen välissä, massojen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisesti. Läjitykseen on oltava ympäristölupaviraston lupa. Mikäli haitta ainepitoisuudet ylittävät vain vähäisessä määrin tason 1 ja ruoppaus ei vähäisyytensä vuoksi edellytä vesilain mukaista lu

13 13 paa, voi Uudenmaan ympäristökeskus käsitellessään vesilain 1 luvun 30 :n mukaista ilmoitusta hyväksyä massojen läjittämisen Taulukarin alueelle. Näytteenottopaikkojen lukumäärän on oltava vähintään kolme ja taso 1 saa ylittyä enintään kolmen aineen osalta. Mikäli läjitettävien massojen haitta aineiden pitoisuus ylittää tason 2 raja arvot, massat ovat mereen läjityskelvottomia. Mikäli ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjetta päivitetään, käytetään läjityskelpoisuuden arvioinnissa päivitettyä ohjetta. 3) Läjittämisestä on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Suunnitelma on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle. Vuosittain tammikuun loppuun mennessä on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisenä vuonna alueelle läjitetyistä massoista. Selvityksestä on käytävä ilmi läjitysaika, läjitysmäärät, mistä hankkeista läjitetyt massat ovat peräisin sekä massojen laatu mukaan lukien tarvittaessa haitallisten aineiden määritystulokset, riskinarviot sekä arvio haitallisten aineiden määristä. 4) Luvan saaja on vastuussa läjityksestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Läjittämisestä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 5) Luvan saajan on maksettava vuodesta 2009 lähtien vuosittain tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 880 euroa käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksua on maksettava kaksi vuotta läjitystoiminnan päättymisen jälkeen. 6) Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain läjityksen vaikutuksia merialueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaehdotukset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainittuina aikoina Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. 7) Läjitysten loputtua luvan saajan on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle suunnitelma läjitysalueen viimeistelemiseksi siten, että läjitetyt massat pysyvät mahdollisimman hyvin paikallaan ja aiheuttavat mahdollisimman vähän samennusta. Luvan saajan on

14 14 viimeisteltävä alue. Luvan saajan on selvitettävä vuoden kuluessa läjityksen taso sekä toimitettava tulokset karttatietoineen Suomenlahden merenkulkupirille, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle. Perustelut Helsingin kaupungin ranta ja merialueita rakennetaan jatkuvasti. Siinä yhteydessä joudutaan poistamaan merestä rakentamiseen soveltumattomia tai rakentamista haittaavia pehmeitä massoja. Näiden massojen sijoittaminen maalle ei ole aina teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Taulukarin läjitysaluetta on käytetty ruoppausmassojen sijoittamiseen jo pitkään. Läjitysalueen sijainti ja täyttötaso ovat samat kuin aikaisemmassa vuoden 2008 loppuun saakka voimassa olevassa Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 18/2004/1. Ottaen huomioon tarkkailutulokset Taulukarin alue soveltuu lupamääräysten mukaisten ruoppausmassojen läjittämiseen. Ruoppausmassojen läjittämisestä lupamääräysten mukaisesti saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyötynä ympäristölupavirasto on ottanut huomioon sen, että ruoppausmassat voidaan kuljettaa ruoppauskohteesta meritse suoraan läjityspaikkaan. Haittana ympäristölupavirasto on ottanut huomioon läjitysalueen veden samentumisen ja siitä aiheutuvat muut haitalliset vaikutukset. Meriympäristön suojelemiseksi on tarpeen, että sedimentin läjityskelpoisuus selvitetään ennen ruoppausta. Läjityskelpoisuus on selvitettävä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen periaatteiden mukaisesti. Hakemukseen on liitetty riskinarvio, joka perustuu pääosin Jätkäsaaren edustan sedimentteihin. Lupaviranomainen voi lupaharkinnan yhteydessä vaatia täydentävää riskinarviointia, mikäli läjitettävien sedimenttien laatu poikkeaa olennaisesti hakemukseen liitetyn riskinarvion perusteena käytettyjen sedimenttien laadusta. Jos ruoppaus ei tarvitse vesilain mukaista lupaa, voidaan läjityskelpoisuus harkita vesilain 1 luvun 30 :n mukaista ilmoitusta käsiteltäessä. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 4 luvun 6 Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto hylkää töidenaloittamislupaa koskevan pyynnön. Perustelut Töidenaloittamisluvan myöntämiselle ei ole vesilain 2 luvun 26 :n mukaisia perusteita. Lausunto muistutuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ruoppausmassojen laadusta ja läjityskelpoisuudesta on lausuttu lupamääräyksessä 2 ja massojen tarkkailusta määräyksessä 6.

15 KÄSITTELYMAKSU 8 140,50 euroa 15 Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalatalousmaksusta on otettu huomioon lupamääräyksessä 5. Sovellettu säännös Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "ruoppaus tai vesialueen täyttö, yli m 3 ktr" mukaisesti. Maksu on määrätty 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi.

16 16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Tapio Kovanen Hannu Kokko Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/sn

17 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.