Vauvan ruoka 6-12kk
Mukava ruokailuhetki Perheen oma ruokakulttuuri syntyy pikkulapsiaikana. Hyvinvointia ja terveyttä tukeva ruokailu ei ole vain ruuanvalinta ja -valmistuskysymys. Ruokailuun vaikuttaa myös se, miten perhe arvostaa sitä osana arkeaan ja omaa hyvinvointiaan. Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät lapsen ruokatottumuksia suotuisasti. Varhaiset kokemukset vaikuttavat siihen, millaiset tavat, tottumukset, makumieltymykset, arvot, asenteet ja ruokaan liittyvä itsetunto lapselle kehittyvät. Kiinteää lisäruokaa viimeistään 6kk ikäiselle Vauvan suolisto kypsyy vähitellen syntymän jälkeen, ja aikaisintaan neljän kuukauden iässä suolisto on yleensä riittävän kypsä kohtaamaan uusia ruoka-aineita. Täysimetetyillä lapsilla kiinteiden ruokien antaminen 4 6 kuukauden iässä yhdessä rintamaidon kanssa tukee suoliston kypsymistä ja sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille. Terveille hyvin kasvaville lapsille aloitetaan kiinteät ruoat maisteluannoksina (lusikankärjellisestä muutamaan teelusikkaan) aikaisintaan 4 ja viimeistään 6 kuukauden iässä. Maisteluannoksina annetut kiinteät ruuat eivät syrjäytä imetyskertoja, vaan rintamaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto. Puolen vuoden iästä alkaen lapsi tarvitsee rintamaidon ohella kiinteitä ruokia kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Kiinteiden ruokien aloittamisen viivästyttäminen yli 6 kuukauden ikään saattaa lisätä allergia-alttiutta. Pitkään, yli 6 kuukautta jatkuvaan yksinomaiseen imetykseen saattaa liittyä myös eräiden ravintoaineiden, kuten sinkin, raudan ja proteiinin, puutoksia. Äidinmaito on edelleen tärkeää Kuuden kuukauden jälkeen äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on edelleen tärkeää ruokaa vauvalle ja imetystä suositellaan jatkettavan vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään. Imetyksen lopettamisajankohta on jokaisen perheen oma päätös. Asteittaisessa imetyksestä luopumisessa lapsen ruokavalion monipuolistuessa maidoneritys vähenee vähitellen. Imetyksen jatkuessa yli vuoden ikään, on tärkeää että lapsen ruokavalio kehittyy sen ohella monipuoliseksi ja lapsi ruokailee yhdessä muun perheen kanssa. Äidinmaidonkorvikkeet on kehitetty alle 6 kuukauden ikäisille, joita ei imetetä tai jotka eivät saa riittävästi äidinmaitoa. Vastaavaa tuotetta 6 12 kk:n ikäiselle lapselle kutsutaan vieroitusvalmisteeksi. Vieroitusvalmisteiden antaminen lopetetaan 1-vuotiaana, jolloin lapsi voi siirtyä käyttämään tavallista rasvatonta maitoa. Maisteluannoksia Kun koko perheellä on säännöllinen ateriarytmi ja terveelliset ruokavalinnat, lapsen on helppo alusta pitäen liittyä yhteiseen ruokailuun ja syödä mahdollisuuksien mukaan samaa ruokaa muun perheen kanssa. Vauvalle aletaan tarjota kiinteitä ruokia pieniä määriä kerrallaan. Uusia maisteluannoksia voidaan ottaa helposti erilleen perheen tavallisesta arkiruoasta ennen ruokien suolaamista ja maustamista. Puolivuotias lapsi osallistuu jo perheen ruokailutuokioihin maistelemalla perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen. Ensimmäisiksi ruoiksi sopivat miedot perusmaut, esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset, marjat, hedelmät ja puurot. Kiinteät ruoat voidaan notkistaa löysiksi soseiksi lisäämällä niihin vettä tai rintamaitoa. Uusia ruoka-aineita tarjotaan vauvalle alusta alkaen monipuolisesti. Lapsen ruokavaliota laajennetaan edelleen lisäämällä siihen puuroja ja muita viljavalmisteita sekä kalaa, kanaa ja lihaa. Minkään ruoan, kuten esimerkiksi kalan, kananmunan ja viljan, kokeilemista ei ole syytä viivästyttää edes niissä perheissä, joissa esiintyy allergioita. Perunasose peruna 1 kpl vettä, äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta Perunasoseeseen voit käyttää kuorineen keitetyn perunan, jonka olet valmistanut perheen aterialle. Kuori peruna, soseuta se haarukalla tai purista siivilän läpi. Löysennä vedellä, äidinmaidolla tai äidinmaidonkorvikkeella. Ensimmäiset annokset ovat makuannoksia ½-2tl, sen jälkeen voi määrää suurentaa. Lapsen on hyvä antaa harjoitella syömistä alusta pitäen itse. Kun lapsi osaa tarttua ruokailuvälineisiin, hänelle annetaan oma lusikka ja haarukka, vaikka varsinainen syöminen sujuu aikuisen avulla. Lapsen käteen ja sormiruoiksi voi antaa esimerkiksi ruislei
Kasvissose perunaa, porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia ja/tai kesäkurpitsaa Pese, kuori ja paloittele kasvikset. Keitä pienehkössä vesitilkassa siten, että laitat ensin porkkanat, sitten peruna ja viimeksi muut kasvikset, jotka kypsyvät nopeammin. Soseuta kasvikset keitinveteen esim. sauvasekoittimella, tehosekoittimella tai so-semyllyllä. Pienet määrät voi puristaa siivilän läpi tai soseuttaa haarukalla. Löysennä tarvittaessa vedellä, äidinmaidolla tai äidinmaidonkorvikkeella. vän kannikan tai juuresten paloja, joilla lapsi voi harjoitella ruoan viemistä suuhun. Tukehtumisvaaran välttämiseksi sormiruoiksi pitää valita sellaisia, joista ei irtoa palasia. Pinsettiotteen harjoitteluun sopivat pienet suupalat, esimerkiksi marjat, maissi ja riisi. Soseruoan rakennetta voi karkeuttaa, kun suun motoriikka kehittyy ja hampaat puhkeavat. Lähempänä yhden vuoden ikää lapsi siirtyy syömään rakenteeltaan pääosin samaa ruokaa muun perheen kanssa. Ruoan hienontaminen tai pilkkominen lautasella riittää. Teollisista lastenruoista tarjotaan mieluiten karkeajakoisia tuotteita hienojakoisten soseiden sijaan. Aikuisen ensisijainen tehtävä on huolehtia ruokarytmistä ja siitä, että lapselle on tarjolla terveellistä ruokaa. Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsi siirtyy syömään muun perheen kanssa yhteisillä säännöllisillä aterioilla. Perheen säännölliset ateriat yhdessä aikuisten kanssa luovat turvallisuutta ja rutiinia päivärytmiin. Samalla lapsi saa mallia monipuolisesta ateriasta. Lapsen on tärkeää opetella mahdollisimman pienestä pitäen syömään terveellisesti ja monipuolisesti, sillä makutottumuksia on vaikeaa muuttaa myöhemmällä iällä. Alle vuoden iässä vältetään runsassokeristen ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden ja juomien tarjoamista lapselle. Tavanomainen rasvaton maito sopii juomaksi yhden vuoden iästä ja hapanmaitovalmisteet 10 kuukauden iästä alkaen. Lapsi ei myöskään tarvitse niin kutsuttuja 1 3-vuotiaiden maitoja tai makumaitoja, vaan voi siirtyä vuoden iästä lähtien juomaan tavallista rasvatonta maitoa. Ensimmäisinä makuannoksina voidaan antaa esimerkiksi perunaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa, maissia, kukka- ja parsakaalia. Uusia ruokia lisätään yksitellen 1-2 uutta ruokaa viikossa. Kasviksia käytetään aluksi kypsytettyinä soseina ja vasta myöhemmin joukkoon voidaan lisätä esimerkiksi hienoa porkkanaraastetta. Soseutettu ruoka löysennetään äidinmaidolla, äidinmaidonkorvikkeella tai vedellä. Ensimmäisten soseiden tulee mieluiten olla melko löysiä ja hyvin hienojakoisia. Hiukan karkeampi ruoka menee noin 7 8 kuukaudesta eteenpäin ja lähempänä vuoden ikää ruoka voi sisältää pikkupaloja. Vältettäviä ruokia Useimmat kasvikset sopivat alle 1-vuotiaana, mutta joitakin ruokia ja ruoka-aineita vältetään niiden sisältämien haitallisten aineiden takia: Runsaasti nitraattia sisältäviä kasviksia tulee välttää: pinaatti, nokkonen, punajuuri, erilaiset lehtisalaatit (mukaan lukien rucola), kiinankaali, lehtikaali, kyssäkaali, kurpitsa (mukaan lukien kaikki kurpitsalajit, pois lukien kesäkurpitsa), retiisi, varsiselleri, fenkoli, tuoreet yrtit, idut, juuresmehut. Varhaisperunoita ei suositella imeväisikäisille kiinteään ruokaan totuttamisvaiheessa. Vihertävät ja itäneet perunat eivät sovellu ihmisruoaksi. Raakavilja-/-siemenpuuroja (liottamalla valmistetut) EI suositella Imeväisikäisille ja 1 6-vuotiaille lapsille Kalaa suositellaan syötäväksi 2 3 kertaa viikossa. Kalan aiheuttamat terveyshyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset haitat. Kalalajien vaihteleva käyttö varmistaa, ettei mahdollisista ympäristösaaste-pitoisuuksista tarvitse olla huolissaan. Ruokavalioon suositellaan vaihdellen järvikalaa, kasvatettua kalaa ja merikalaa (esimerkiksi siika, muikku, seiti, kirjolohi, nieriä, taimen). Kalan käyttörajoitukset:- 1 2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm pitkää silakkaa tai vaihtoehtoisestiitämerestä pyydettyä merilohta tai taimenta. 1 2 kertaa kuukaudessa järvestä tai merestäpyydettyä haukea. Raakoja, tyhjiö- ja suojakaasupakattuja tai itse valmistettuja graavisuolattuja ja kylmäsavustettuja kalatuotteita syödään vain kuumennettuna (tuotteen sisälämpötila kauttaaltaan vähintään 70 astetta). Sushia ja mätiä sekä raakaa kalaa sisältäviä pateita vältetään. Makkaroita, nakkeja ja leikkeleitä ei käytetä. Maksaa ja maksavalmisteita ei käytetä. Liha on kypsennettävä asianmukaisesti. Sianliha ja
kaikki jauheliharuoat kuten pihvit, pyörykät ja mureke tarjotaan aina läpikypsänä. Samoja välineitä ei pidä käyttää raa alle ja kypsälle tuotteelle. Raakamaito ja pastöroimaton maito on käytettävä mahdollisimman nopeasti ja vain kuumennettuna. Ulkomaiset pakastemarjat on kuumennettava ennen käyttöä 90 asteessa 5 minuutin ajan tai keitettävä 2 minuuttia. Yrttiteejuomat, vehnänorasmehu, maitohappokäytetyt mehut, kaakao, kaakaojuoma (sisältää tanniinia, joka häiritsee raudan ja sinkin imeytymistä) Bentsoehappoa (E 210) ja bentsoaatteja (E 211, E 212, E 213) sisältävät elintarvikkeet (mehujuomat) ei käytetä. Mehujuomia, joissa on bentsoehappoa tai bentsoaatteja lisäaineena, ei suositella päivittäiseen käyttöön. Hunajaa ei lainkaan Allergiat Kiinteiden ruokien aloittaminen 4 6 kuukauden iässä myös allergiaperheissä saattaa vähentää ruoka-allergian, allergisten sairauksien tai allergisen herkistymisen kehittymisriskiä. Uusia ruoka-aineita lisätään lapsen ruokavalioon maltillisesti: 1-2 uutta ruoka-ainetta viikkoa kohden. Mikäli kiinteät ruoat aloitetaan puolen vuoden iässä, eikä perheessä ole vahvaa allergiataustaa, voidaan uusia ruoka-aineita ottaa lapsen ruokavalioon nopeammallakin aikataululla. Näin menetellen myös 6 kuukauden ikään asti yksinomaisesti imetetyn lapsen ruokavaliossa on ennen 7 kuukauden ikää useita ruoka-aineita suositusten mukaisesti. Riski allergiselle herkistymiselle voi lisääntyä, jos vauva on puolivuotiaana tutustunut alle neljään erilaiseen ruoka-aineeseen. Parhaat hyödyt lapsen terveyden kannalta saavutetaan, kun imetystä jatketaan kiinteiden lisäruokien antamisen ohella ainakin vuoden ikään saakka. Marja- ja hedelmäruoka Marjat ja hedelmät sopivat aluksi kypsennettynä soseena tai kiisselinä, myöhemmin hienona raasteena. Voit kokeilla esimerkiksi mustikkaa, vadelmaa, mansikkaa, puolukkaa, ruusunmarjaa, omenaa, päärynää, banaania ja persikkaa sellaisenaan tai ruokaan, esimerkiksi puuroon sekoitettuna. Ulkomaiset pakastevadelmat on ennen käyttöä kuumennettava kahden minuutin ajan noro-viruksen takia. Raparperia ei anneta alle vuoden ikäiselle oksaalihapon takia. Säilöntäaineita sisältäviä hedelmä- ja marjaruokia tulee myös välttää. Hedelmä- ja marjasose 1 dl soseutettua marjaa tai hedelmää Marjat ja hedelmät voi soseuttaa sauvasekoittimella, tehosekoittimella, sosemyllyllä, siivilän läpi tai haarukalla painellen. Puurot Täysjyväjauhoista ja hiutaleista valmistettuja puuroja voidaan tarjota viiden kuukauden ikäiselle. Hiutalepuuro (1-2 annosta) 1/2-3/4 dl riisi-, vehnä-, kaura-, ruis-, ohra- tai 4-viljanhiutaletta runsas 2 dl vettä Kuumenna vesi ja lisää hiutaleet. Kypsennä puuroa hiutalepakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita välillä. Löysennä tarvittaessa äidinmaidolla tai äidinmaidonkorvikkeella. Aluksi voit puurohiutaletta hienontaa sauvasekoittimella lähes jauhoksi, jos kokonaisesta hiutaleista valmistettu puuro on liian karkeaa. Puuron voi valmistaa myös jauhoista, kuten graham-, ruis- ja ohrajauhoista. Muista lisätä jauhot kylmään veteen ja sekoittaa hyvin, jottei puuro paakkuunnu. Suurimo- ja ryynipuuroa voi aloitella 8 12 kuukauden iässä. Liha, kala ja kananmuna Lihaa, kalaa ja kananmunaa voidaan lisätä kasvis- ja perunasoseen joukkoon noin puolen vuoden iässä, aikaisintaan viiden kuukauden iässä. Aluksi annos voi olla noin 1 tl ateriaa kohden. Vähitellen määrää lisätään. 7-8 kuukauden ikäiselle riittää 1-1,5 rkl lihaa yhden kerran päivässä, 8-12 kuukauden iässä
kahdesti päivässä. Maksaruokia eikä makkararuokia suositella alle yksivuotiaalle. Kalaa suositellaan 2-3 kertaa viikossa edullisten, pehmeiden rasvojen takia. Kalaksi sopii esimerkiksi sei, lohi ja kasvatettu kirjolohi, siika, muikku ja punakampela. Haukea, sisävesien isoa kuhaa, madetta ja ahventa sekä Itämeren silakkaa ja lohta käytetään enintään 1-2 kertaa kuukaudessa haitallisten aineiden Lihasose (2-4 annosta) 30-60 g possun, broilerin, kalkkunan tai naudan paistijauhelihaa 3-4 perunaa 1 porkkana tai pala kesäkurpitsaa noin 2 ½ - 3 dl vettä Laita kuoritut, kuutioidut kasvikset ja kuoritut perunalohkot kypsymään kattilaan siten, että porkkana tulee ensiksi, lisää seuraavaksi peruna ja kesäkurpitsa viimeksi, koska se kypsyy nopeimmin. Kypsennä 7-8 minuuttia ja lisää jauheliha joukkoon murusina. Kypsennä vielä muutama minuutti. Erota perunalohkot. Soseuta ensin liha ja kasvikset liemen kanssa sauvasekoittimella ja peruna viimeksi, ettei se liisteröidy. Kalasose 30-60 g pakastekalaa 3-4 perunaa noin porkkana tai pala kukka tai parsakaalia 2½ dl vettä Pestyt kasvikset kuoritaan ja kuutioidaan. Laita veteen kiehumaan ja anna kiehua muutaman minuutin. Lisää kalapala ja jatka kypsentämistä kunnes kala on kypsää. Soseuta haarukalla tai sauvasekoittimella. Lisää viimeksi peruna soseen joukkoon. Osa soseesta voidaan säilyttää jääkaapissa kannellisessa rasiassa ja käyttää seuraavana päivänä. Jos haluat syöttää vasta myöhemmin, jäähdytä heti ja pakasta loput soseesta kerta-annoksina pakastusrasiaan. Jos haluat tehdä 15-20 liha-annosta samalla kertaa, varaa noin 250-400 grammaa jauhelihaa. Laita noin 2-3 dl vettä kattilaan, murustele jauheliha joukkoon ja keitä noin 7-8 minuuttia. Soseuta monitoimikoneella tai sauvasekoittimella liemen kera ja pakasta kerta-annoksina (noin 1-1,5 rkl) jääpalalokerikkoon tai pieniin pakastuspusseihin. Aluksi lihamäärä voi olla pienempi, iän karttuessa noin ruokalusikallinen (15-20 gr) ateriaa kohden.
Teolliset lastenruoat Teolliset lastenruoat ovat kotiruoan vaihtoehto. Erityisen käteviä ne ovat esimerkiksi matkoilla ja kiireen yllättäessä. Lue tarkoin säilytykseen liittyvät rajoitukset aina purkin päältä. Kertaalleen lämmitettyä ruokaa ei tarjota uudelleen. Ota lämmitystä varten purkista arvioimasi vauvan tarvitsema määrä. Säilytä avattu purkki jääkaapissa. Tavalliseen maitoon siirtyminen Maitoa, piimää, viiliä ja jogurttia voidaan antaa 10-12 kuukauden iässä ja aluksi vain makuannoksina pieniä määriä ruokiin lisäten. Yhden vuoden iästä voidaan siirtyä tavallisiin maitotuotteisiin. Lapsi ei tarvitse niin kutsuttuja 1 3-vuotiaiden maitoja tai makumaitoja, vaan voi siirtyä vuoden iästä lähtien juomaan tavallista rasvatonta maitoa Uusiin makuihin tottuminen Useimmat lapset suhtautuvat epäilevästi uusiin ruokiin. Pikkulapsilla uusien ruokien vierastaminen on tyypillistä. Voimakkaimmillaan se on alle 3-vuotiailla, joskus jo vauvaiässä. Lapsille makumieltymykset alkavat kehittyä jo sikiöaikana lapsiveden ja syntymän jälkeen rintamaidosta tulevien makuaineiden kautta. Jos äidin ruoka on makujen suhteen monipuolista, lapsen on mahdollisesti helpompi hyväksyä uusia ruokia. Jos lapsi suhtautuu epäröiden uuteen ruokaan, on tärkeää tarjota sitä ensin pieniä määriä tutun ruoan kanssa. Ennen kuin uusi ruoka hyväksytään, tarvitaan jopa 10-15 maistamiskertaa toistaen useita kertoja viikossa. Leikki-ikäisten nirsoilu tai syömispulmat Nirsoilu voi liittyä lapsen normaaliin itsenäistymiskehitykseen ja aikuisten toiveiden ristiriitoihin. Tällöin lapsi voi valikoida ruokaansa normaalia enemmän tai kieltäytyä syömästä saadakseen huomiota. Varsin suuri osa leikki-ikäisistä lapsista valikoi ruokia, mutta yleensä tämä ei aiheuta huolta kasvusta. Valikoivasti syövät lapset saavat muihin lapsiin verrattuna suuremman osan energiasta välipaloista ja vähemmän pääaterioilta, joten erityisesti nirsoilevien lasten välipalojen tulee olla monipuolisia. Janojuomana vesi, ei mehuja Aterioiden päätteeksi voidaan ottaa kulaus vettä nokkamukista tai mukista. Samoin aterioiden välillä tulisi käyttää janojuomaksi vettä. Happamat juomat aiheuttavat puhkeavissa hampaissa eroosiota, joka johtaa hampaiden vihlomiseen ja kiilteen lohkeiluun. Haitallisinta hampaille on nukuttaa vauva mehupullon kanssa. Mehupullon käyttö usein korostuu, kun vauva tottuu makeaan mehuun. Mehu syrjäyttää muuta ruokaa ja aiheuttaa ruokavalion yksipuolistumista. Pulloa ei suositella yli 1-vuotiaalle lapselle. Suolaa ei käytetä Suolaa ei lisätä vauvan ruokaan ennen yhden vuoden ikää ja senkin jälkeen vain pieniä määriä. Alle yhden vuoden iässä ei myöskään käytetä suolaa sisältäviä ruokia kuten makkaraa, muita lihavalmisteita, juustoja eikä valmisruokia. Mausteiden käyttö voidaan aloittaa jo ennen yhden vuoden ikää. Ensimmäisiä voivat olla miedonmakuiset tilli, persilja tai purjosipuli, myöhemmin sipuli, pippuri ja perheen muut tavanomaiset mausteet. Monikulttuurisuus Ruoka on kaikissa kulttuureissa tärkeä oman identiteetin ilmentäjä. Terveellisen ruokavalion voi koostaa hyvin monella eri tavalla. Maahanmuuttajaperheiden ruokatottumukset muuttuvat uuteen maahan muutettaessa. Aluksi ruokatarjonnan, ruokien käsittelyn ja valmistuksen, päivä- ja siihen liittyvän ruokailurytmin ja koko elämäntavan muutokset voivat tuntua hämmentäviltä. Tavoitteena on, että Suomessa asuvat noudattavat tänne valmisteltujen suositusten periaatteita niin syömisessä kuin vitamiini- ja kivennäisaine-valmisteiden käytössä. Lapsiperheille tarkoitettu ruokasuositus perustuu suomalaiseen ruokavalikoimaan ja perusruokiin ja sitä täydennetään erityisesti Suomen oloihin tarpeellisilla valmisteilla.
Ehdotus päivän aterioista noin 1-vuotiaalle Aamiainen puuroa rasvattoman maidon kera tai rasvaton viili/jogurtti aamiaishiutaleiden kanssa tai vaihtoehtoisesti leipää + rasiamargariinia rasvattoman maidon kera Lounas perunaa, riisiä tai pastaa lihan tai kalan kera kasviksia kypsennettynä tai tuoresalaattia ruokajuomana rasvaton maito tai piimä täysjyväleipää rasiamargariinin kera Välipala rasvaton maito, viili tai jogurtti täysjyväleipä tai karjalanpiirakka rasiamargariinin kera hedelmää/marjaa tai ruismarjapuuro rasvattoman maidon kera liha-, kala- tai kasvisproteiinia kypsiä kasviksia maissia. riisiä tai muuta viljalisäkettä Kuva1. Ateria sisältää kolmanneksen kustakin seuraavasta ryhmästä: kasviksia kypsänä (muhennos tai kastike), proteiinipitoista ruokaa lihasta, kalasta, jogurtista tai palkokasveista sekä hiilihydraattipitoinen perusruoka (esim. maissi tai hirssipuuro, riisiä tai leipää). Päivällinen kuten lounas keittoaterian kanssa mahdollisesti marja- tai hedelmäruokaa Iltapala kuten aamiainen Lähde: Käypähoitosuositus, Duodecim: Kiinteiden ruokien aloittamisikä ja allergiariski, 19.8.2014, Sami Remes Kuvat: Sini Rajahalme C4201 L: 9_potohjeC4 ravit.doc/02.05kh, pixabay.com, Jaana Ahola
15.2.2016 Arja Alanko Riikka Västi