1 (10) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011 Tammi-maaliskuun 2011 aikana virka-ajan ulkopuolella toimivissa sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 321 eri päivystystapahtumaa Keski-Suomessa (ks. kuva 1). Vuosi sitten päivystystilanteita oli 246, joten tapahtumamäärä on kasvanut 30 % viime vuoden alkuun verrattuna. Tammikuussa tilastoitiin jopa 129 päivystystapahtumaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin yhdessä kuussa. Edellinen ennätys oli viime vuoden maaliskuulta, jolloin tilastoitiin 117 tapahtumaa. Päivystystilanteiden määrä on kuitenkin laskenut tammikuun huippulukemista sekä helmi- että maaliskuussa. Kuva 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystystapahtumat kuukausittain 2007 2011 (kpl) Maakunnan sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista lähes 90 % (278 tapahtumaa) tuli kriisikeskus Mobileen. Mobile-kuntien takapäivystäjillä tapahtumia on ollut ajanjakson aikana 179, joista 32 on tullut päivystäjän tietoon muun tahon kuin etupäivystyksenä toimivan kriisikeskus Mobilen kautta. Viitaseudulla tapahtumia tammi maaliskuussa on ollut viisi ja Saarikassa kuusi. Tilannemäärän kasvu keskittyy kokonaan Mobile-kuntien alueelle. Pohjoisen Keski-Suomen päivystyksissä tapahtumia on ollut viime vuoden alkua vähemmän. Tyypillisimmin yhteyttä sosiaalipäivystykseen ottavat edelleen viranomaiset: hätäkeskus ja poliisi sekä lastensuojelulaitokset. Terveydenhuollosta ja pelastuslaitokselta tulevien yhteydenottojen määrä on jatkunut hyvin vähäisenä. 65 % sosiaalipäivystystapahtumista sijoittui viikonloppuihin ja 55 % kello 16.00 24.00 väliseen aikaan.
2 (10) Tammi maaliskuussa sosiaalipäivystystä eniten käyttäneet kunnat löytyivät Mobile-kuntien joukosta. Niitä olivat Jyväskylä 57 % (1 3/2010: 66 %), Äänekoski 10 % (3 %), Laukaa 6,5 % (4 %), Hankasalmi 4 % (0 %), Jämsä 4 % (4 %) ja Muurame 3 % (3 %). Keskisuomalaisia asiakkaista oli 93 % (1 3/2010: 95 %). Alle 18-vuotiaiden osuus oli 67 % (1 3/2010: 63 %). Sosiaalitoimen asiakkuus on ollut lähes neljällä viidestä asiakkaista. Yhteydenottojen taustalla olleet syyt liittyivät edelleen useimmissa tilanteissa nuorten karkaamisiin, päihteiden käyttöön sekä väkivaltaan tai sen uhkaan. Karkaamistapaukset olivat taustalla 37 % päivystystapahtumia. Päihteiden käyttö puolestaan oli ensi- tai toissijaisena syynä reilussa viidesosassa sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneista tapahtumista. Väkivalta tai sen uhka taustoitti 16 % tilanteista. Karkaamisiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet viime vuoden alkuun verrattuna kun taas päihteiden käyttöön ja väkivaltaan liittyneiden yhteydenottojen osuus on vähentynyt. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi eli päivystäjältä välitöntä reagointia vaativiksi tapahtumiksi tilastoitiin vuoden alussa 64 % kaikista päivystykseen tulleista yhteydenotoista, kun viime vuoden alussa kiireellisiksi arvioitiin vain 41 % päivystystilanteista. Taulukkoon 1 on koottu maakunnan sosiaalipäivystäjien tammi maaliskuussa tekemät toimenpiteet vuosina 2008 11. Tammi maaliskuussa 2011 maakunnan sosiaalipäivystyksistä on tehty 112 lastensuojeluilmoitusta. Kiireellisiä sijoituksia on tehty 27 ja avohuollon sijoituksia seitsemän. Tilapäismajoitusta on järjestetty 10 tilanteessa. Päivystyksissä tehtiin 27 koti- ja 20 laitoskäyntiä sekä 5 muuhun kuin edellä mainittuihin paikkoihin kohdistunutta käyntiä. Kuulusteluihin päivystäjät ovat osallistuneet alkuvuoden aikana 8 kertaa. Viime vuoden alkuun verrattuna avohuollon sijoitusten, tilapäismajoitusten ja kuulusteluun osallistumisten määrä on pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Koti- ja laitoskäyntejä on puolestaan tehty viime vuotta vähemmän. Kiireellisten sijoitusten ja lastensuojeluilmoitusten määrät ovat huomattavasti kasvaneet vuoden 2010 alkuun verrattuna. Taulukko 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystysten toimenpidetilastoja tammi maaliskuussa 2008 11 (kpl) 1 3/2008 1 3/2009 1 3/2010 1 3/2011 Kiireelliset sijoitukset 14 9 9 27 Avohuollon sijoitukset 8 9 7 7 Kotikäynnit* 36 31 34 27 Laitoskäynnit* 37 28 32 20 Tilapäismajoitukset* 12 13 8 10 Kuulusteluun osallistuminen 4 5 5 8 Lastensuojeluilmoitukset 122 67 65 112 *Luvuista poistettu tilastointien päällekkäisyydet Mobile-kuntien etu- ja takapäivystäjiltä vuosina 2008 11 sekä Jämsän seudun etu- ja takapäivystäjiltä vuonna 2008
3 (10) Sosiaalipäivystyksen tilastointiin tehtiin vuoden 2011 alussa muutamia muutoksia. Suurin muutos tapahtui kriisikeskus Mobilessa, jossa siirryttiin kriisityön ja sosiaalipäivystyksen yhteiseen tapahtumalomakkeeseen. Aikaisemmin kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumat tilastoitiin erilliselle lomakkeelle ja kriisityön tilanteet omalleen. Muutoksessa ei häviä sosiaalipäivystykseen liittyvää tietoa, vaan etupäivystyksen uusi tilastointilomake on monin paikoin yksityiskohtaisempi kuin aiempi sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake. Saarikan, Viitaseudun ja Mobile-kuntien takapäivystäjien tapahtumat tilastoidaan kriisikeskus Mobilesta erilliseen, yhteiseen lomakkeeseen. Myös tämän lomakkeen täytettävyyttä ja sisältöä on parannettu ja uudistettu sosiaalipäivystäjiltä saadun palautteen ja koordinaattorin tekemien havaintojen perusteella. Vertailtavuuden vuoksi, lomakkeen vastaavuus aiempien vuosien tilastointeihin on kuitenkin pyritty säilyttämään mahdollisimman korkeana. Mobile-kuntien etupäivystys: kriisikeskus Mobile Kriisikeskus Mobile vastaa viidentoista ns. Mobile-kunnan sosiaalipäivystyksen etupäivystyksestä. Mobile-kuntia ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Tammi-maaliskuun välisenä aikana kriisikeskus Mobileen tuli 278 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 2), joka on 44 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain 80 112 välillä. Tammikuun 112 tilannetta on uusi ennätys kuukausittaisten yhteydenottojen määrässä etupäivystyksessä. Edellinen ennätys, maaliskuussa 2010 tullut 97 yhteydenottoa, rikkoutui siten 15 tilanteella. Keskimäärin viikossa on tullut noin 21 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna samaan aikaan tilanteita oli keskimäärin 15 viikossa. Viikoittaisten päivystystapahtumien määrä vaihteli 13 34 välillä kun taas alkuvuonna 2010 vaihtelu oli 8 26 välillä. Kuva 2. Sosiaalipäivystystapahtumat Kriisikeskus Mobilessa tammi-maaliskuussa 2007 11 (kpl) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 55 % tuli klo 16.00 24.00 välillä. Viikonloppuun sijoittui 64 % tilanteista. Viime vuoden alkuun verrattuna osuudet ovat pysyneet samoina. Reilu kolmannes yhteydenotoista tuli suoraan asiakkailta (1 3/2010 33 %). Viranomaisista lastensuojeluyksiköt ottivat viime vuoden tapaan useimmin yhteyttä etupäivystykseen. Lastensuojeluyksiköistä tuli 26 % kaikista yhteydenotoista. Poliisi oli yhteydenottajana 13 % ja hätäkeskus 9 % tilanteista. Alkuvuoteen 2010 verrattuna, lastensuojeluyksiköt ovat olleet yhteydenottajana hieman useammin, hätäkeskuksen ja poliisin osuudet ovat jon-
4 (10) kin verran laskeneet. Terveydenhuollosta ja pelastuslaitoksesta tehdyt virka-ajan ulkopuoliset sosiaalipäivystysyhteydenotot ovat edelleen vähäisiä. Alkuvuonna terveydenhuollosta tehtiin viisi ja pelastuslaitoksesta neljä yhteydenottoa. Sosiaalipäivystystä käytti Mobile-kunnista eniten Jyväskylä, josta tuli 60 % päivystysasiakkaista (1 3/2010 noin 70 %). Muita, sosiaalipäivystystä eniten käyttäneitä kuntia olivat Äänekoski 10 % (4 %), Laukaa 7 % (5 %), Jämsä 4 % (4,5 %), Muurame 3,5 % (3 %) ja Hankasalmi 3,5 % (0 %). Mobilekuntien asiakkaita etupäivystystilanteissa oli kaikkiaan 94 %, jossa ei ole muutosta viime vuoden alkuun verrattuna. Taulukkoon 2 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystilanteissa tammi maaliskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen 2011. Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä. Asiakastilanteiden määrä on kasvanut kymmenessä kunnassa ja vähentynyt kahdessa. Kolmessa kunnassa muutosta ei ole tapahtunut. Taulukko 2. Asiakkaan kotikunta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa 2010 2011 ja muutos lukumäärässä 2010 11 Muutos 1 3/ 1 3 / 1 3/2010 11 2010 2011 (lkm) Hankasalmi 0 10 + 10 Joutsa 1 2 + 1 Jyväskylä 145 172 + 27 Jämsä 9 12 + 3 Keuruu 6 8 + 2 Konnevesi 0 0 0 Kuhmoinen 0 1 + 1 Laukaa 10 20 + 10 Luhanka 0 0 0 Multia 0 0 0 Muurame 6 10 + 4 Petäjävesi 0 1 + 1 Toivakka 2 0-2 Uurainen 3 2-1 Äänekoski 8 28 + 20 Muu kunta 12 18 + 6 Yhteensä 202 283 + 81 Suurin osa, 67 %, sosiaalipäivystystilanteissa mukana olleista asiakkaista oli alle 18-vuotiaita. Vuosi sitten samaan aikaan alaikäisten osuus oli hieman yli 60 %. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi arvioitiin jopa 65 % tapahtumista, kun viime vuoden alussa kiireellisiksi arvioitujen tilanteiden osuus oli vain noin 43 %. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheutti ensi- ja toissijaisten syytilastointien perusteella useimmiten karkaaminen, joka oli taustalla 37 % tapahtumista. Päihteiden käyttö oli syynä puolestaan 21 % tilanteita ja väkivalta tai sen uhka 17 % tapahtumia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna karkaamissyiden osuus on noussut kun taas sekä päihde- että väkivaltasyiden osuudet ovat laskeneet.
5 (10) Noin 55 % Mobileen tulleista sosiaalipäivystysyhteydenotoista vaati takapäivystäjän arviota. Osuus on huomattavasti matalampi kuin vuosi sitten, jolloin se oli noin 70 %. Etupäivystykseen tulleista tilanteista 44 kappaletta, eli 16 %, ei vaatinut yhteydenottoja tai toimenpiteitä, kun vuosi sitten vastaava osuus oli noin 10 %. Mobilen etupäivystäjät tekivät tammi maaliskuun aikana 12 kotikäyntiä ja 10 laitoskäyntiä, joista osa tehtiin yhdessä takapäivystäjän kanssa. Sosiaalipäivystyksen kautta esiin tulleista tilanteista tehtiin alkuvuonna 13 lastensuojeluilmoitusta ja lähetettiin kuntiin yhtä monta tiedonsiirtolomaketta. Mobilen etupäivystäjillä kului enintään tunti työaikaa yli 90 % päivystystapahtumissa. Alle puoli tuntia työaikaa vaatineiden tilanteiden osuus oli 75 % tapahtumista. Päivystystilanteiden koettu kuormittavuus oli keskimäärin 3,9 asteikolla 1 10, jossa 1 ei ole lainkaan kuormittava ja 10 on erittäin kuormittava. Alkuvuonna 2010 keskimääräinen tapauskohtainen kuormittavuus oli hieman matalampi ollen tasan 3. Mobile-kuntien takapäivystys Mobile-kuntien etupäivystyksen tapaan myös takapäivystäjien alkuvuosi on ollut kiireistä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Tammi maaliskuun aikana Mobile-kuntien takapäivystäjät ovat tilastoineet 179 sosiaalipäivystysyhteydenottoa. Vuoden 2010 alkuun verrattuna tapahtumien määrä lisääntyi 39 %. Etupäivystyksestä välitettyjä tilanteita oli 147 ja loput 32 tilannetta on tullut takapäivystäjille muiden tahojen kautta. Kuvasta 3 käy ilmi, että päivystystapahtumien määrä on vaihdellut tammi maaliskuussa 41 70 tilanteen välillä ollen keskimäärin 60 tapahtumaa kuussa. Keskimäärin viikossa on tullut 14 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna samaan aikaan tilanteita oli keskimäärin 10 viikossa. Viikoittaisten tapahtumien määrä takapäivystyksessä vaihteli 6 27 välillä (alkuvuonna 2010 1 19 välillä). Kuva 3. Sosiaalipäivystystapahtumat Mobile-kuntien takapäivystäjillä tammi maaliskuussa 2007 11 (kpl)
6 (10) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 57 % tuli klo 16.00 24.00 välillä ja 65 % viikonloppuisin. Vuosi sitten kaksi kolmesta yhteydenotosta tuli edellä mainittuina ajankohtina. Takapäivystäjät arvioivat 52 % tilanteista erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi, kun viime vuonna samaan aikaan osuus oli 45 %. Takapäivystäjien asiakkaista 50 % oli jyväskyläläisiä (1 3/2010 70 %). Äänekoskelaisia oli 13 % (5 %) ja laukaalaisia oli 7 % (6 %). Hankasalmelta on tullut alkuvuonna peräti 6 % asiakkaista, kun vuosi sitten heitä ei ollut lainkaan. Jämsäläisten asiakkaiden osuus oli 6 % (3 %), muuramelaisten osuus 4 % (3 %) ja keuruulaisten 4 % (2 %). Mobile-kuntien asiakkaita oli kaikkiaan 92 %, kuten vuosi sitten. Takapäivystäjien asiakkaista 71 % oli alle 18-vuotiaita. Sosiaalitoimen asiakkuus oli neljällä viidestä asiakkaasta. Taulukkoon 3 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen 2011. Taulukko 3. Asiakkaan kotikunta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi maaliskuussa 2010 2011 ja muutos lukumäärässä 2010 11 Muutos 1 3/ 1 3 / 1 3/2010 11 2010 2011 (lkm) Hankasalmi 0 11 + 11 Joutsa 1 2 + 1 Jyväskylä 90 92 + 2 Jämsä 4 11 + 7 Keuruu 3 8 + 5 Konnevesi 0 0 0 Kuhmoinen 0 0 0 Laukaa 8 12 + 4 Luhanka 0 0 0 Multia 0 0 0 Muurame 4 8 + 4 Petäjävesi 0 0 0 Toivakka 2 0-2 Uurainen 3 2-1 Äänekoski 6 23 + 17 Muu kunta 10 14 + 4 Yhteensä 131 183 + 52 Karkaaminen, päihteiden käyttö ja väkivalta aiheuttivat myös takapäivystyksessä eniten sosiaalipäivystyksen tarvetta. Karkaaminen oli taustalla 44 % ja päihteiden käyttö puolestaan 30 % takapäivystäjille tulleista tilanteista, kun huomioidaan sekä ensi- että toissijaiset yhteydenottoon johtaneet syyt. Väkivalta ja sen uhka tilastoitiin taustasyyksi noin viidesosassa tapahtumia. Karkaamissyiden osuus on kasvanut viime vuoden alkuun verrattuna kun taas päihdesyiden osuus on laskenut. Väkivaltasyiden osuus on pysynyt samana vuoden 2010 alkuun verrattuna. Takapäivystäjät ottivat päivystystilanteissa useimmiten yhteyttä suoraan asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen. Yhteyttä otettiin hyvin usein myös poliisiin, lastensuojeluyksiköihin ja Mobileen. Tilannemäärän kasvu näkyi myös tehdyissä toimenpiteissä, joita on tilastoitu enemmän kuin vuosi sitten
7 (10) samaan aikaan. Erityisesti kiireellisten sijoitusten määrä kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Takapäivystäjät tekivät alkuvuoden aikana 17 kotikäyntiä ja 18 laitoskäyntiä. Kuulusteluihin osallistuttiin 8 kertaa ja tilapäismajoitusta järjestettiin yhdeksässä tilanteessa 11 henkilölle. Avohuollon sijoituksia tehtiin 7 ja kiireellisiä sijoituksia 26, joista 15 jyväskyläläisille lapsille. Takapäivystäjät ovat tehneet alkuvuoden aikana 97 lastensuojeluilmoitusta. Tiedonsiirtolomakkeita lähetettiin kuntiin 29 kappaletta. Vain 11 % tilanteista ei vaatinut takapäivystäjältä lainkaan päivystysaikaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja, kun vuosi sitten näiden tilanteiden osuus oli 23 %. Vuoden 2011 alusta ryhdyttiin tilastoimaan päivystäjien työssään kokemia uhkatilanteita. Takapäivystäjä on raportoinut viidessä tapauksessa uhkaavaksi kokemansa tilanteen. Nämä ovat liittyneet aggressiivisesti käyttäytyvään lapseen (2 krt), uhkaavasti käyttäytyneeseen äitiin (2 krt) sekä kotikäynnillä tulleeseen epäselvään tilanteeseen.. Yhteistyön sujumisen ongelmia päivystysaikaan raportoitiin viidessä tilanteessa. Näistä kaksi liittyi lastensuojeluun (nuorisokodilla ei ollut tietoa sijoituspäätöksen muutoksesta, yhteistyökumppanin epätietoisuus takapäivystäjälle kuuluvista tehtävistä), kaksi poliisin toimintaan (soitto-/virka-apupyyntöön vastattiin hitaasti) ja yksi asiakkaan haluttomuuteen tehdä päivystäjän kanssa yhteistyötä. Virka-aikaisena yhteistyön pulmana tuotiin esiin sosiaalityöntekijän tavoittamattomuus. Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita raportoitiin 12 tilanteessa. Näistä yhdeksän koski lastensuojelua: neljä liittyi lastensuojelulaitoksen tekemiin sosiaalipäivystysyhteydenottoihin, kaksi lastensuojelun kuntaohjeistuksen puutteisiin, perheväkivaltatyön puutteeseen sekä aiemmin tehdyn lastensuojelutyön puutteelliseen kirjaamiseen. Lisäksi mainittiin hätätilanteissa tarvittavien tavaroiden, kuten ruuan ja vaatteiden, puute sekä puutteet huolto- ja tapaamisasioiden (virka-aikaisessa) käsittelyssä. Takapäivystäjien tekemä aktiivityöaika päivystysviikolla on vaihdellut alkuvuonna 10 36,5 tunnin välillä. Viime vuoden alussa tuntimäärä vaihteli 4,5 27,5 tunnin välillä. Työmäärän kasvusta saa viitteitä työajan vaihtelusta, mutta selvemmin se ilmenee tarkasteltaessa keskimääräistä päivystysaikana tehtyä aktiivityön viikkotuntiaikaa, joka on ollut tammi maaliskuussa 22 h 3 minuuttia. Viime vuoden alussa se oli keskimäärin 14 h 14 minuuttia, joten aktiivityötä on tehty viikoittain lähes 8 tuntia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lähes 60 % tapahtumista vei enintään yhden tunnin päivystystyöaikaa. Enintään 2 tuntia vaatineita tapahtumia oli kaikkiaan melkein 80 % tilanteista. 92 % virka-aikaista tiedonsiirtoa vaatineesta tilanteesta vei enintään puoli tuntia. Työmäärän kasvu ja vaativimpien tilanteiden ohjaaminen etupäivystyksestä takapäivystäjille heijastunee myös päivystäjien arvioihin tilanteiden koetussa kuormittavuudessa. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus takapäivystäjillä oli 4,3, kun vuosi sitten samaan aikaan se oli 3,2. Sama ilmiö vaikuttanee myös koettuun viikon kokonaiskuormittavuuteen, joka vaihteli päivystäjien arvioissa 1 9 välillä ollen keskimäärin 6,0, kun vuosi takaperin se oli 5,6. Saarikan sosiaalipäivystys Saarikan sosiaalipäivystys toimii viiden kunnan, Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven alueella. Saarikan päivystäjillä on ollut alkuvuoden aikana 6 sosiaalipäivystystapahtumaa (ks. kuva 4). Tammi maaliskuun päivystystilanteiden määrä on pysynyt tilastointivuosien aikana varsin samana vaihdellen vuosittain 6 8 tapahtumaan. Kuluvana vuonna tapahtumia on ollut 0 3 viikoittain.
8 (10) Kuva 4. Sosiaalipäivystystapahtumat Saarikassa tammi-maaliskuussa 2007 11 (kpl) Kaikki sosiaalipäivystysyhteydenotot ovat tapahtuneet klo 12 24.00 välillä. Tilanteista neljä sijoittui klo 12 16 väliseen aikaan. Tapahtumista kaksi kolmasosaa on tullut viikonloppuna. Vuosi sitten tilanteet olivat jakautuneet tasaisemmin koko viikolle.. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi on arvioitu 4 tapahtumaa. Yhteydenottajina ovat olleet hätäkeskus (3 kertaa), sosiaalityö (1 kerta), koulu (1 kerta) ja asiakas (1 kerta). Yhtä tilannetta lukuun ottamatta, päivystysasiakkaat ovat olleet kotoisin Saarikan kunnista. Kahdessa päivystystilanteessa asiakkaat olivat karstulalaisia. Kivijärveltä, Kyyjärveltä ja Saarijärveltä on tullut kaikista yksi asiakastilanne. Kannonkoskelaisia ei ole alkuvuonna ollut sosiaalipäivystyksen asiakkaina lainkaan. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden osuus oli 56 %. Sosiaalitoimen asiakkuus on tilastoitu viidessä tilanteessa. Ensi- tai toissijaisina sosiaalipäivystysyhteydenottoon johtaneina syinä ovat olleet väkivalta tai sen uhka (3 tilannetta), huoltajan mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat (molemmissa 2 tilannetta) sekä karkaaminen, huolto- ja tapaamisasiat, kriisiytynyt perhetilanne ja elämän kriisi (1 kertaa). Väkivalta- ja päihdesyyt esiintyivät alkuvuonna useammin kuin vuosi sitten samaan aikaan. Päivystäjät ovat ottaneet yhteyttä pääasiassa asiakkaisiin, omaisiin ja muihin asianosaisiin. Lisäksi yhteyttä on otettu hätäkeskukseen, lastensuojeluyksikköön, poliisiin, terveydenhuoltoon sekä ensi- ja turvakotiin. Päivystysaikaan on tehty 1 kiireellinen sijoitus, tilapäismajoitettu yhdessä tilanteessa kaksi henkilöä sekä tehty 2 koti- ja 2 laitoskäyntiä. Kaikki tilanteet ovat vaatineet päivystäjältä jonkinlaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja. Päivystysaikainen työaika on vaihdellut suuresti tapahtumittain. Kolme tilannetta on hoitunut alle tunnissa kun taas loput kolme tilannetta ovat olleet huomattavasti pidempikestoisia tapahtumia. Virkaaikaista työaikaa tiedotukseen on sitä vaatineissa tilanteissa mennyt enintään ½ tuntia. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 2 kappaletta ja tiedonsiirtoja puhelimitse tehty kahdessa tilanteessa. Lopuissa tilanteissa ei ollut tarvetta tiedotukseen. Yhteistyön sujumisen ongelmia päivystysaikaan raportoitiin kahdessa tilanteessa. Näistä toinen liittyi hätäkeskusyhteistyöhön ja toinen poliisiin. Molemmissa tilanteissa sosiaalipäivystykseen ei ollut otettu
9 (10) yhteyttä ajoissa. Tilanteet olivat tulleet sosiaalityön tietoon myöhemmin virkatyön kautta. Virkaaikaisina yhteistyön pulmina tuotiin esiin virka-avun saaminen poliisilta sekä yhteistyökumppanin tiedonpuute alueen virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen toiminnasta. Palvelurakenteen ongelmana tuotiin esiin alueella tehty linjaus, jossa sosiaalipäivystäjä ei saa kyyditä asiakkaita omalla autollaan. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus oli alkuvuonna Saarikassa 3,3 asteikolla 1 10. Viime vuoden alkuun verrattuna päivystäjät näyttävät kokeneen tilanteet keskimäärin vähemmän kuormittavana, sillä tammi maaliskuussa 2010 kuormittavuuden keskiarvo oli 5,7. Viitaseudun sosiaalipäivystys Viitaseudulla eli Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella on ollut alkuvuoden aikana viisi sosiaalipäivystystapahtumaa, lähes 70 % vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (ks. kuva 5). Tammikuussa tilanteita oli vain yksi, kun vuosi takaperin niitä oli kahdeksan. Helmi- ja maaliskuussa tapahtumia oli puolestaan 2 kuussa, puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Päivystystapahtumien määrä on vaihdellut 0 1 per viikko, kun vuosi sitten vaihtelua oli 0 6. Kuva 5. Sosiaalipäivystystapahtumat Viitaseudulla tammi-maaliskuussa 2007 11 (kpl) Kaksi tilannetta on tapahtunut klo 16.00 24.00 välillä ja kaikki viikonloppuisin. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi tilanteista arvioitiin neljä. Yhteydenottajana on ollut neljässä tilanteessa hätäkeskus ja yhdessä asiakas. Yhtä lukuun ottamatta, sosiaalipäivystysasiakkaat ovat olleet Viitaseudun kuntien asukkaita. Viitasaarelaisia on ollut kahdessa tilanteessa, samoin kuin pihtiputaalaisia. Kinnulalaisia oli yhdessä tilanteessa. Alle 18-vuotiaita oli vain 25 % asiakkaista, kun vuosi sitten heitä oli reilu kolmannes asiakkaista. Sosiaalitoimen aikaisempi asiakkuus tunnistettiin neljässä tilanteessa. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheuttaneina ensi- tai toissijaisina syinä Viitaseudulla ovat alkuvuonna olleet lapsen mielenterveysongelmat ja itsetuhoisuus, huolto- ja tapaamisasiat, lastensuojelullinen neuvonnan tarve sekä aikuisten elämän kriisi ja henkirikoksen aiheuttama traumaattinen kriisi. Viime vuo-
10 (10) den alussa painottuivat päihteiden käyttö, kriisiytyneet perhetilanteet, mielenterveysongelmat ja väkivalta tai sen uhka. Päivystäjät ovat ottaneet tyypillisimmin yhteyttä asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen (6 kertaa). Lisäksi päivystysaikana on otettu yhteyttä hätäkeskukseen, terveydenhuoltoon, pelastuslaitokseen, lastensuojeluyksikköön, sosiaalityöhön sekä kriisityöhön. Viitaseudun sosiaalipäivystyksessä on tehty alkuvuoden aikana ainoastaan yksi kotikäynti. Yhteistyön ongelmia tai palvelurakenteen puutteita ei tilastoissa tuotu esiin, ei myöskään päivystäjään kohdistunutta uhkaa. Neljä päivystystilannetta on vaatinut korkeintaan yhden tunnin päivystäjän työaikaa. Viides tilanne oli pitkäkestoisempi vieden 3 4 tuntia. Vain yksi tilanne vaati jatkotiedotusta kotikuntaan ja tämä hoitui alle 15 minuutissa puhelimitse. Lastensuojeluilmoituksia ei ole alkuvuonna tehty sosiaalipäivystyksestä lainkaan, joka johtunee sekä tapahtumien että alaikäisten asiakkaiden vähyydestä. Keskimääräinen tapahtumakohtainen kuormittavuus on ollut 3,0 asteikolla 1 10. Myös Viitaseudulla päivystäjät näyttävät kokeneen tilanteet keskimäärin vähemmän kuormittavana verrattuna viime vuoden alkuun, jolloin kuormittavuuden keskiarvo oli 4,7.