KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011

Transkriptio

1 1 (13) KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILAS- TOT TAMMI SYYSKUU 2011 Sosiaalipäivystystilanteiden määrä Keski-Suomessa jatkaa kasvuaan. Jo tässä vaiheessa vuotta päivystystilanteita on ollut 10 % enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Vuosien kokonaistilannemäärä näkyy suluissa kuvassa 1. Tammi syyskuun aikana maakunnan sosiaalipäivystyksissä tilastoitiin 1106 eri päivystystapahtumaa. Kasvua vuoden takaisesta tilanteesta on 46 prosenttia. Kuluvana vuonna päivystystilanteita on ollut kuukausittain enemmän kuin viime vuonna lukuun ottamatta maaliskuuta. Etenkin kesäkuukaudet ovat olleet kiireisiä sosiaalipäivystyksessä. Keskimäärin tänä vuonna on ollut 123 tilannetta kuukaudessa, kun vuosi sitten samaan aikaan niitä oli 84. Kuukausittainen tapahtumamäärä on vaihdellut välillä (1 9/2010: ). Viikoittain tilanteita on ollut keskimäärin 28 (1 9/2010: 19) vaihdellen tilanteeseen (1 9/2010: 8 35). Päivätasolla tarkasteltuna tilanteita on ollut keskimäärin 4 (1 9/2010: 2,8). Kuva 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystystapahtumat kuukausittain (kpl) Maakunnan päivystystilanteista 94 % on tapahtunut Mobile-kuntien alueella. Kriisikeskus Mobilessa tilastoitiin tammi syyskuun aikana 861 sosiaalipäivystystapahtumaa. Mobile-kuntien takapäivystäjillä tilanteita on ollut ajanjakson aikana 614 1, joista jopa 179 on tullut päivystäjän tietoon muun tahon kuin etupäivystyksenä toimivan kriisikeskus Mobilen kautta. Viitaseudulla tapahtumia on ollut 33, kuten myös Saarikan sosiaalipäivystyksessä. Kasvu keskittyi Mobile-kuntiin: takapäivystyksessä tilannemäärä 1 Takapäivystäjien tilastoista puuttuu tiedot yhdeltä päivystysviikolta. Tilastoja täydennetään tältä osin myöhemmin.

2 2 (13) kasvoi 40 % ja kriisikeskus Mobilessa 36 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Mobile-kuntien etu- ja takapäivystyksessä tapahtumia on jo nyt tilastoitu enemmän kuin viime vuonna kokonaisuudessaan. Pohjoisessa Keski-Suomessa taas tapahtumamäärät vähenivät: Viitaseudulla yhdellätoista prosentilla ja Saarikassa kuudella. Asiakkailta suoraan tulevien sosiaalipäivystysyhteydenottojen osuus oli noin kolmannes. Mobile-kuntien etupäivystyksessä suorien asiakasyhteydenottojen määrä korostuu päivystysjärjestelmästä johtuen muihin päivystysalueisiin verrattuna. Muita, useimmin sosiaalipäivystykseen yhteyttä ottavia tahoja ovat lastensuojeluyksiköt ja muut sijaishuoltopaikat (22 % yhteydenotoista), poliisi (15 %) ja hätäkeskus (14 %). Kaksi kolmasosaa sosiaalipäivystystapahtumista sijoittui viikonloppuihin ja lähes 60 % kello väliseen aikaan. Näihin ajankohtiin liittyvät osuudet näyttävät pysyvän maakunnassa varsin samoina tarkastelujaksosta toiseen. Vuosi sitten viikonloppuun ja klo väliseen aikaan tapahtuneiden tilanteiden osuudet olivat 60 prosenttia. Sosiaalipäivystysasiakkaita tuli tammi syyskuun aikana eniten Jyväskylästä, jonka osuus asiakkaista oli 56 % (1 9/2010: 62 %). Sosiaalipäivystystä käyttivät usein myös Äänekoski 8 % (1 9/2010: 6 %), Jämsä 7 % (5 %), Laukaa 7 % (3 %) ja Muurame 4 % (5 %). Keskisuomalaisia asiakkaista oli 90 % (1 9/2010: 96 %). Alle 18-vuotiaiden osuus oli 68 % (1 9/2010: 66 %). Aikaisempi sosiaalitoimen asiakkuus oli tunnistettu 74 %:lla asiakkaista (1 9/2010: 67 %). Yhteydenottojen taustalla olleet syyt liittyivät useimmiten lasten ja nuorten karkaamisiin, päihteiden käyttöön sekä väkivaltaan tai sen uhkaan nämä näyttävät pysyvän tyypillisimpinä sosiaalipäivystyksen yhteydenottosyinä Keski-Suomessa. Karkaamisesta oli kyse kolmasosassa päivystystilanteita. Päihteiden käyttö puolestaan taustoitti 26 % tapahtumista. Väkivalta tai sen uhka oli syynä 17 prosentissa yhteydenottoja. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna karkaamistilanteiden osuus kasvoi kun taas päihteiden käyttöön ja väkivaltaan liittyvien yhteydenottojen osuus väheni. Lukumääräisesti mitattuna sekä karkaamisia että päihteiden käyttöön ja väkivaltaan liittyneitä tilanteita oli enemmän kuin vuosi sitten. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi eli päivystäjältä välitöntä reagointia vaativiksi tapahtumiksi tilastoitiin 67 %, kun vuosi sitten samaan aikaan kiireellisiksi arvioitiin vain noin 49 % tilanteista. Kiireellisiksi arvioitujen tilanteiden osuus on ollut kuluneena vuonna toistuvasti suurempi viime vuoteen verrattuna. Taulukkoon 1 on koottu sosiaalipäivystäjien tammi syyskuussa tekemät toimenpiteet ja lastensuojeluilmoitukset vuosina Päivystyksessä on sijoitettu kiireellisesti tänä vuonna 79 lasta. Määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna 75 % ja sijoituksia on syyskuun loppuun mennessä tehty jo koko viime vuotta enemmän. Avohuollon sijoitusten määrä on myös kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta yli 40 %: niitä on tehty 17. Tilapäismajoitusta on järjestetty 42 tilanteessa, useammin kuin vuosi sitten. Päivystyksissä on tehty yhteensä 89 koti- ja 89 laitoskäyntiä, lähes samoin kuin viime vuonna. Lisäksi tehtiin 14 muuta käyntiä (esim. onnettomuuspaikalle). Kuulusteluihin päivystäjät ovat osallistuneet 28 kertaa. Kasvua kuulustelujen määrässä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on 75 %. Sosiaalipäivystyksistä on tehty 371 lastensuojeluilmoitusta, joka on lähes 70 % enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.

3 3 (13) Taulukko 1. Keski-Suomen sosiaalipäivystysten toimenpidetilastoja tammi syyskuussa (kpl) 1 9/ / / /2011 Kiireelliset sijoitukset Avohuollon sijoitukset Kotikäynnit* Laitoskäynnit* Tilapäismajoitukset* Kuulusteluun osallistuminen Lastensuojeluilmoitukset *Luvuista poistettu tilastointien päällekkäisyydet Mobile-kuntien etu- ja takapäivystäjiltä vuosina sekä Jämsän seudun etu- ja takapäivystäjiltä vuonna 2008 Mobile-kuntien etupäivystys: Kriisikeskus Mobile Kriisikeskus Mobile vastaa viidentoista ns. Mobile-kunnan sosiaalipäivystyksen etupäivystyksestä. Mobile-kuntia ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Tammi-syyskuun välisenä aikana kriisikeskus Mobileen tuli 861 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 2). Tilanteita on ollut 36 % enemmän kuin vuosi sitten, ja myös enemmän kuin vuonna 2010 yhteensä. Päivystystapahtumien kuukausittainen määrä on vaihdellut tilanteen välillä (1 9/2010: 38 97). Kuukaudessa tilanteita on kertynyt keskimäärin 96 kappaletta, kun vuosi sitten niitä oli keskimäärin 70 kuussa. Viikoittaisten päivystystapahtumien määrä on vaihdellut välillä (8 26). Keskimäärin viikossa on tullut keskimäärin 22 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna viikoittaisia tilanteita oli keskimäärin 16. Kuva 2. Sosiaalipäivystystapahtumat Kriisikeskus Mobilessa tammi syyskuussa (kpl)

4 4 (13) Sosiaalipäivystysyhteydenotoista 59 prosenttia (1 9/2011: 58 %) tapahtui klo välillä. Viikonloppuun sijoittui 66 prosenttia (noin 60 %) päivystystapahtumista. 36 prosenttia yhteydenotoista tuli suoraan asiakkailta (33 %). Lastensuojeluyksiköiden osuus etupäivystyksen yhteydenotoista oli 24 %, poliisin 14 % ja hätäkeskuksen 10 %. Viime vuoden tammi syyskuuhun verrattuna lastensuojeluyksiköiden yhteydenottojen osuus on vähentynyt, poliisin osuus kasvanut ja hätäkeskuksen pysynyt ennallaan. Lukumääräisesti tarkasteltuna edellä mainitut tahot ovat ottaneet viime vuotta useammin yhteyttä etupäivystykseen. Jyväskylä jatkaa edelleen sosiaalipäivystyksen suurimpana käyttäjäkuntana. Mobile-kuntien etupäivystyksen asiakkaista 60 % oli jyväskyläläisiä. Jyväskyläläisten osuus on kuitenkin vähentynyt viime vuoteen verrattuna, jolloin se oli 68 %. Muita, sosiaalipäivystystä eniten käyttäneitä kuntia olivat Äänekoski 9 % (1 9/2010: 8 %), Jämsä 7 % (5 %), Laukaa 7 % (3 %), Muurame 4 % (5 %) ja Keuruu 2 % (2 %). Mobile-kuntien asiakkaiden osuus etupäivystystilanteissa oli kaikkiaan 93 %, osuus laski hieman vuoden takaisesta tilanteesta. Taulukkoon 2 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystilanteissa tammi syyskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä. Asiakastilanteita on ollut viime vuotta enemmän 11 kunnassa ja vähemmän kolmessa kunnassa. Yhdessä kunnassa muutosta ei ole tapahtunut. Myös päivystysalueen ulkopuolisten asiakkaiden määrä on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Taulukko 2. Asiakkaan kotikunta Kriisikeskus Mobilen sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/ (lkm) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Muu kunta Yhteensä

5 5 (13) Lähes 70 % sosiaalipäivystystilanteissa mukana olleista asiakkaista oli alle 18-vuotiaita, kuten vuosi sitten. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi arvioitiin jopa 80 % etupäivystykseen tulleista tilanteista, kun vuosi takaperin näin arvioitujen tilanteiden osuus oli vain noin puolet tapahtumista. Sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheutti ensi- ja toissijaisten syytilastointien perusteella useimmiten karkaaminen, joka oli taustalla kolmasosassa tapahtumia. Päihteiden käyttö oli puolestaan syynä noin joka neljännessä tilanteessa. Väkivalta tai sen uhka oli yhteydenottoon johtaneena syynä 15 prosentissa sosiaalipäivystystapahtumia. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen päihde- ja väkivaltasyiden osuus on vähentynyt, kun taas karkaamistapausten osuus on pysynyt samana. Huolto- ja tapaamisasioihin liittyneitä yhteydenottoja on tilastoitu myös varsin paljon (13 %) vuoden takaiseen verrattuna (8 %). Yli 60 prosentissa Mobileen tulleista sosiaalipäivystyksen yhteydenotoista päävastuu tilanteen hoitamisesta siirtyi Mobile-kuntien takapäivystäjälle. Vuosi sitten syyskuussa osuus oli lähes sama. Noin 17 % sosiaalipäivystystilanteista ei vaatinut etupäivystäjältä lainkaan yhteydenottoja tai jatkotoimenpiteitä, kun vuosi sitten osuus oli 10 %. Mobilen etupäivystäjät ovat tehneet tammi syyskuun aikana 39 kotikäyntiä, 40 laitoskäyntiä ja 2 muuta käyntiä, joista osan yhdessä takapäivystäjän kanssa. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 55 sosiaalipäivystystilanteesta ja tiedonsiirtoa sosiaalitoimeen on tehty 41 tapahtumasta. Sosiaalipäivystyksen asiakastilanteisiin ei ole tilastointien perusteella liittynyt uhkaa. Yhteistyön sujumisen ongelmia raportoitiin heinä syyskuussa yhdessä tilanteessa, jossa takapäivystäjää ei ollut heti tavoitettu. Syynä oli, ettei takapäivystäjä ollut kuullut puhelimen pirinää. Alueen palvelurakenteen puutteita tilastoitiin yhdessä tapauksessa. Tilanne liittyi ennaltaehkäisevän perhetyön puutteeseen, joka osaltaan johti sosiaalipäivystystarpeen syntyyn. Sosiaalipäivystystilanteet veivät Mobilen etupäivystäjiltä työaikaa tyypillisimmin alle puoli tuntia. Korkeintaan puoli tuntia kestäneiden tilanteiden osuus oli 70 % ja enintään tunnin työaikaa vieneiden tapahtumien osuus puolestaan 90 prosenttia. Päivystystilanteiden koettu henkinen kuormittavuus oli keskimäärin 4,7 asteikolla 1 10, jossa 1 ei ole lainkaan kuormittava ja 10 on erittäin kuormittava. Samaan aikaan viime vuonna tilanteet koettiin vähemmän kuormittavina keskimääräisen tapauskohtaisen kuormittavuuden ollessa tuolloin 2,6. Mobile-kuntien takapäivystys Tammi syyskuun aikana Mobile-kuntien takapäivystäjät ovat tilastoineet 614 sosiaalipäivystysyhteydenottoa (ks. kuva 3). Tilanteiden kokonaismäärä on vielä tätäkin suurempi, sillä yhden viikon tilastoinnit puuttuvat. Koontia täydennetään näiltä osin myöhemmin. Tammi syyskuun 2010 tilanteeseen verrattuna tapahtumamäärä on kasvanut 40 prosenttia. Etupäivystyksestä takapäivystykseen välitettiin tammi syyskuussa 435 tapahtumaa. Loput 179 tilannetta on tullut takapäivystäjille muiden tahojen kautta, jolloin yhteydenottajana on tyypillisimmin ollut joko poliisi tai lastensuojeluyksikkö/ muu sijaishuoltopaikka. Etupäivystyksen kautta tulleiden tilanteiden osuus oli siten hieman yli 70 %, kun vuosi sitten osuus oli jopa 90 %. Kuvasta 3 ilmenee, että päivystystapahtumien määrä on vaihdellut kuukausittain paljon: maaliskuun 41:stä tilanteesta heinäkuun 92:een tilanteeseen. Vuosi takaperin määrä vaihteli myös suuresti: tilanteeseen kuussa. Kesä ja alkusyksy ovat olleet etupäivystyksen tavoin takapäivystyksessäkin kiireistä aikaa tapahtumamäärällä mitattuna. Elokuun notkahdus selittyy osin puuttuvilla tiedoilla. Keskimäärin päivystystilanteita on ollut 68 kuukaudessa viime vuonna samaan aikaan niitä oli keskimäärin 49 kuussa. Viikossa on tullut keskimäärin 16 sosiaalipäivystysyhteydenottoa, kun viime vuonna vastaavaan ai-

6 6 (13) kaan tilanteita oli 11. Viikoittaisten tapahtumien määrä takapäivystyksessä vaihteli 6 30 välillä (1 9/2010: 1 19 tilannetta). Kuva 3. Sosiaalipäivystystapahtumat Mobile-kuntien takapäivystäjillä tammi syyskuussa (kpl) Lähes kaksi kolmesta sosiaalipäivystysyhteydenotosta tuli klo välillä ja yhtä suuri osuus viikonloppuisin. Molemmat osuudet vastaavat hyvin viimevuotisia tilastoja. Takapäivystäjät arvioivat noin puolet tilanteista erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi, samoin kuin vuosi sitten. Yli 90 % tilanteista vaati jossain määrin päivystysaikaisia toimenpiteitä, kun vuosi sitten vastaava osuus oli noin 80 %. Kaksi kolmesta takapäivystäjien asiakkaasta oli alle 18-vuotiaita. Alaikäisten osuus on suurin piirtein sama viime vuoden tammi syyskuun väliseen aikaan verrattuna. Sosiaalitoimen asiakkuus tunnistettiin kolmella neljästä asiakkaasta. Osuus on sama kuin vuosi sitten. Suurin osa, 55 %, takapäivystäjien asiakkaista oli jyväskyläläisiä (1 9/2010 osuus oli 59 %). Äänekoskelaisia oli 9 % (9 %), jämsäläisiä 8 % (5 %), laukaalaisia 8 % (6 %) ja muuramelaisia 4 % (7 %). Mobilekuntien asiakkaita oli kaikkiaan 92 % (94 %). Taulukkoon 3 on koottu tiedot asiakkaan kotikunnasta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa 2010 ja 2011 sekä muutos lukumäärässä (kpl) vuodesta 2010 vuoteen Kahdeksassa kunnassa asiakastilanteita on ollut enemmän kuin vuosi sitten. Myös päivystysalueen ulkopuolisia asiakkaiden määrä on kasvanut. Kolmessa kunnassa tilanteet ovat puolestaan vähentyneet. Konneveden, Luhangan ja Multian kunnista ei ole tullut sosiaalipäivystykseen vuoden aikana yhtään asiakastilannetta. 2 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

7 7 (13) Taulukko 3. Asiakkaan kotikunta Mobile-kuntien takapäivystäjien sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/ (lkm) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Muu kunta Yhteensä Päihteiden käyttö, karkaaminen ja väkivalta korostuvat myös takapäivystyksen tilanteissa. Päihteiden käyttö oli taustalla 36 prosentissa ja karkaaminenkin melkein yhtä usein takapäivystykseen tulleista tilanteista, kun huomioidaan sekä ensi- että toissijaiset yhteydenottoon johtaneet syyt. Väkivalta ja sen uhka puolestaan tilastoitiin taustasyyksi noin 22 prosentissa tapahtumia. Tässä kategoriassa lapsen väkivaltaisesta käytöksestä johtuvat yhteydenotot ovat lisääntyneet huomattavasti tämän vuoden aikana. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna päihdesyiden ja karkaamisten osuus on jonkin verran vähentynyt (1 9/2010 osuus oli n. 40 %) ja väkivallan osuus jonkin verran lisääntynyt (1 9/2010: 20 %). Takapäivystäjät ottivat päivystystilanteissa useimmiten yhteyttä asiakkaaseen tai muuhun asianosaiseen. Yhteyttä otetaan myös moniin eri viranomaistahoihin, tyypillisesti poliisiin ja lastensuojeluyksikköön. Taulukkoon 4 on koottu takapäivystäjien tekemiä toimenpiteitä tammi syyskuussa 2010 ja Kuluvan vuoden aikana päivystäjät ovat tehneet 75 kiireellistä ja 17 avohuollon sijoitusta. Kotikäyntejä päivystäjät tekivät 52 ja laitoskäyntejä 63. Muihin paikkoihin suuntautuneita käyntejä päivystäjille on kertynyt yhdeksän. Tilapäismajoituksia on järjestetty 37:ssa tilanteessa 48:lle henkilölle. Takapäivystäjät ovat tehneet 323 lastensuojeluilmoitusta ja lähettäneet 110 kuntiin. Toimenpiteiden määrä vuoden takaiseen verrattuna on kasvanut, lähetettyjä tiedonsiirtolomakkeita lukuun ottamatta. 10 % tilanteista ei vaatinut takapäivystäjältä lainkaan päivystysaikaisia toimenpiteitä tai yhteydenottoja. Syyskuun 2010 lopussa näiden tilanteiden osuus oli 18 %.

8 8 (13) Taulukko 4. Mobile-kuntien takapäivystäjien tekemät toimenpiteet tammi syyskuussa (lkm) 1 9/ /2011 Kiireelliset sijoitukset Avohuollon sijoitukset Kotikäynnit Laitoskäynnit Muu käynti - 9 Tilapäismajoitukset Kuulusteluun osallistuminen Lastensuojeluilmoitukset Tiedonsiirtolomakkeet Kuluvan vuoden aikana uhkatilanteita virka-ajan ulkopuolisessa sosiaalipäivystyksessä on raportoitu yhteensä yhdeksässä tilanteessa. Heinä syyskuun aikana näistä tapahtui kaksi. Toinen tilanteista liittyi isän uhkaavaan käytökseen, toista ei ollut tarkemmin kuvattu. Yhteistyön sujumisen ongelmia on kuluvana vuonna raportoitu päivystysaikaan sekä virka-aikaan liittyen yhdeksässä tilanteessa. Heinä syyskuun välillä päivystysaikaisia yhteistyön ongelmia ei raportoitu. Virka-aikaisia yhteistyön pulmia heinä syyskuussa tuotiin esiin kahdessa tilanteessa, jotka molemmat liittyivät sosiaalityöntekijöiden tavoittamattomuuteen. Palvelurakenteen ongelmia tai puutteita on vuoden aikana raportoitu 27 tilanteessa, joista kaksi heinä syyskuussa. Näistä toinen koski lastensuojelua: päivystäjällä ei ollut mahdollisuutta tarkastaa asiakkaan lastensuojeluhistoriaa päivystystilanteessa. Toinen liittyi mielenterveyspalveluiden kesäsulkuihin. Takapäivystäjien tekemä aktiivityöaika päivystysviikolla on vaihdellut syyskuun loppuun mennessä10 40 h 40 min välillä. Viime vuonna samaan aikaan tuntimäärän vaihtelu oli 4,5 38 tuntia. Keskimääräinen aktiivityön viikkotuntiaika on ollut tammi syyskuussa 23 h 50 minuuttia, kun se viime vuonna samaan aikaan oli 16 h 55 min. Keskimääräinen aktiivityöaika on siten kasvanut yli 40 % viime vuodesta samassa suhteessa kuin tilannemääräkin. Lähes 60 % tapahtumista vei enintään yhden tunnin päivystystyöaikaa. Pitkäkestoisten, yli kolme tuntia vaatineiden tilanteiden osuus oli noin 10 %. Osuudet ovat samoja vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Virka-aikaista työaikaa tiedonsiirtoon sitä vaatineista tilanteista kului tyypillisimmin alle 15 minuuttia tapahtumaa kohden ja neljää tapahtumaa lukuun ottamatta tiedotus hoitui alle tunnissa. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus takapäivystäjillä oli 4. Päivystysviikon kokonaiskuormittavuus vaihteli päivystäjien arvioissa 2 10 välillä ollen keskimäärin 6,25. Kumpikin keskiarvo on noussut vuoden takaiseen verrattuna.

9 9 (13) Saarikan sosiaalipäivystys Saarikan sosiaalipäivystykseen kuuluu Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi. Saarikan päivystäjillä on ollut tammi syyskuun aikana 33 sosiaalipäivystystapahtumaa (ks. kuva 4). Päivystystilanteita on kertynyt kaksi (6 %) vähemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Sosiaalipäivystystapahtumien määrä on vaihdellut nollasta kuuteen viikoittain ja tilanteita on ollut keskimäärin reilu 3 kuukaudessa, kuten viimekin vuonna samaan aikaan. Kuva 4. Sosiaalipäivystystapahtumat Saarikassa tammi syyskuussa (kpl) Lähes 60 prosenttia sosiaalipäivystysyhteydenotoista on tapahtunut klo välillä. Viikonloppuun sijoittui lähes kolme neljästä tilanteesta. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna Saarikassa on ollut lähes yhtä paljon tapahtumia ilta-aikaan, mutta enemmän viikonloppuina. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi on arvioitu 55 % tapahtumista, joka on jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten. Yhteydenotot tulevat viranomaisilta; suurimmaksi osaksi hätäkeskuksen kautta, josta välitettiin 80 prosenttia tapahtumista. Suora asiakasyhteydenotto tuli kolmessa tilanteessa. Päivystysasiakkaista reilu 80 % on ollut kotoisin Saarikan kunnista (ks. taulukko 5 3 ). Kaikissa päivystysalueen kunnissa on esiintynyt kuluvan vuoden aikana sosiaalipäivystyksen tarvetta. Saarijärveläisten osuus asiakkaista on ollut vain 33 %, kun vuosi sitten se oli lähes puolet. Kivijärven asiakasosuus oli 17 %, Karstulan 14 %, Kyyjärven 11 % ja Kannonkosken 6 %. Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven tilannemäärät laskivat viime vuoteen verrattuna kun taas Kannonkosken ja Kivijärven sekä päivystysalueen ulkopuolisten kuntien tilannemäärät kasvoivat. Alle 18-vuotiaiden osuus oli 54 % kuten vuosi sitten. Sosiaalitoimen asiakkuus on tilastoitu lähes kolmessa tilanteessa neljästä, kun viime vuonna samaan aikaan osuus oli 65 prosenttia. 3 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

10 10 (13) Taulukko 5. Asiakkaan kotikunta Saarikan sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/ (lkm) Saarijärvi Karstula Kannonkoski Kyyjärvi Kivijärvi Muu kunta Yhteensä Tyypillisimmin sosiaalipäivystyksen tarvetta alueella ovat aiheuttaneet päihteiden käyttö, väkivalta tai sen uhka, nuorten karkaaminen sekä mielenterveysongelmat. Useimmin taustalla on ollut päihteiden käyttö, joka on tilastoitu syyksi noin 30 prosentissa tapahtumia. Väkivalta on johtanut yhteydenottoon lähes yhtä usein (27 %). Karkaaminen ja mielenterveyteen liittyvät asiat ovat kumpikin taustoittaneet reilua 20 prosenttia tilanteista. Väkivalta ja karkaamiset ovat olleet päivystystyössä viime vuotta näkyvämmin esillä. Päihteiden käytön ja mielenterveydellisten syiden osuudet ovat vuoden takaiseen verrattuna lähes samalla tasolla. Saarikan sosiaalipäivystäjät ovat ottaneet yhteyttä pääasiassa asiakkaisiin ja omaisiin sekä viranomaisista hätäkeskukseen ja poliisiin. Päivystäjät ovat tehneet 3 kiireellistä sijoitusta, 11 koti- ja 4 laitoskäyntiä sekä 2 muihin paikkoihin kohdistunutta käyntiä. Lisäksi päivystäjät ovat järjestäneet kolmessa tilanteessa tilapäismajoitusta neljälle henkilölle. Päivystäjät eivät ole kuluvana vuonna tehneet avohuollon sijoituksia tai osallistuneet kuulusteluihin. Lastensuojeluilmoituksia on tehty 11 ja tiedonsiirtolomakkeita on lähetetty asiakastilanteista kuusi kappaletta. Kaksi tapahtumaa ei ole vaatinut päivystäjältä toimenpiteitä tai yhteydenottoja. Taulukko 6. Saarikan sosiaalipäivystäjien tekemät toimenpiteet tammi syyskuussa (lkm) 1 9/ /2011 Kiireelliset sijoitukset 3 3 Avohuollon sijoitukset 1 - Kotikäynnit 9 11 Laitoskäynnit 6 4 Muu käynti - 2 Tilapäismajoitukset 4 3 Kuulusteluun osallistuminen - - Lastensuojeluilmoitukset Tiedonsiirtolomakkeet 11 6

11 11 (13) Heinä syyskuussa ei ole raportoitu uusia uhkatilanteita. Heinä syyskuussa raportoidut päivystysaikaiset yhteistyöongelmat (2) liittyivät poliisin ja hätäkeskuksen toimintaan: tieto perheen tilanteesta ja tehtävän hoidon päättymisestä ei kulkenut sosiaalipäivystäjälle saakka. Virka-aikaiset yhteistyön ongelmat liittyivät käsityksiin sosiaalipäivystäjän roolista sekä sosiaalityöntekijän ja poliisin tavoittamisen vaikeuteen. Palvelurakenteen puutteita on raportoitu heinä syyskuun välisenä aikana yhdessä tilanteessa, joka liittyi psykiatrin arvion tarpeeseen viikonloppuna. Päivystystilanteet ovat olleet pidempikestoisia viime vuoteen verrattuna, sillä niistä alle 40 % hoitui alle tunnissa, kun vuosi sitten osuus oli yli puolet. Lisäksi, yli kolme tuntia työaikaa vieneiden tilanteiden osuus oli jopa yli 20 %. Tiedonsiirto on puolestaan hoitunut viime vuotta nopeammin, sillä yli 70 % virka-aikaista tiedonsiirtoa vaatineista tilanteista tiedottaminen hoitui alle 30 minuutissa. Vuosi sitten vastaava osuus oli noin 60 %. Päivystystapahtumien keskimääräinen kuormittavuus on Saarikassa ollut tammi syyskuussa 4,1 asteikolla 1 10, joka ei eroa vuoden takaisesta arviosta lainkaan. Viitaseudun sosiaalipäivystys Viitaseudun sosiaalipäivystyksen muodostavat Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari. Viitaseudulla on tilastoitu kuluvan vuoden aikana 33 sosiaalipäivystystapahtumaa. Viime vuoden tammi syyskuun tilanteeseen verrattuna tapahtumia on ollut 11 % vähemmän (ks. kuva 5). Päivystystilanteiden määrä on vaihdellut kuukausittain yhdestä kahdeksaan (1 9/2011: 1 9) ja viikoittain 0 5 välillä (1 9/2011: 0 6). Tapahtumia on ollut keskimäärin vajaa neljä kuukaudessa. Kuva 5. Sosiaalipäivystystapahtumat Viitaseudulla tammi syyskuussa (kpl) Viitaseudulla 52 % tilanteista on tapahtunut klo välillä ja kolme neljästä viikonloppuisin. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tapahtumat ovat keskittyneet enemmän viikonloppuun ja vähemmän klo välille. Erittäin kiireellisiksi tai kiireellisiksi tilanteista on arvioitu 60 prosenttia tapahtumista kuten vuosi sitten. Useimmin yhteydenottajana on ollut seudulle tyypilliseen tapaan hätäkeskus, jonka osuus päivystykseen tulleista tilanteista on noin 85 %. Muutamia yhteydenottoja on tullut myös lastensuojeluyksiköstä ja terveydenhuollosta sekä suoraan asiakkailta.

12 12 (13) Sosiaalipäivystysasiakkaat ovat olleet lähes 90-prosenttisesti Viitaseudun kuntien asukkaita (ks. taulukko 7 4 ). Suurin osa asiakkaista, 53 prosenttia, on ollut viitasaarelaisia. Pihtiputaalaisten osuus oli 26 prosenttia ja kinnulalaisten 9 prosenttia. Pihtiputaan asukkailla on ollut enemmän sosiaalipäivystystarvetta kuin vuosi sitten. Kinnulassa ja etenkin Viitasaarella sosiaalipäivystystilanteiden määrä on vähentynyt vuoden takaisesta. Päivystysalueen ulkopuolisten asiakkaiden määrä on pysynyt samana. Taulukko 7. Asiakkaan kotikunta Viitaseudun sosiaalipäivystystapahtumissa tammi syyskuussa ja muutos lukumäärässä Muutos 1 9/ 1 9/ 1 9/ (lkm) Kinnula Pihtipudas Viitasaari Muu kunta Yhteensä Alle 18-vuotiaiden osuus asiakkaista oli 69 %, kun viime vuonna samaan aikaan alaikäisten osuus oli vain noin 40 prosenttia. Myös sosiaalitoimen asiakkaiden osuus päivystysasiakkaista kasvoi vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna: osuus oli 61 prosenttia, kun syyskuun lopussa 2010 se oli hieman yli 50 %. Tyypillisimpinä sosiaalipäivystyksen tarvetta aiheuttaneina ensi- tai toissijaisina syinä Viitaseudulla ovat olleet karkaaminen (taustalla 24 %:ssa tilanteista), päihteiden käyttö (21 %), kuolema (12 %) ja väkivalta (12 %). Karkaamisten osuus on kasvanut huomattavasti viime vuoden syyskuun lopun tilanteesta. Päihteiden käyttö, kuolema ja väkivalta ovat puolestaan olleet viime vuotta vähemmän esillä sosiaalipäivystyksessä. Myöskään mielenterveysasiat eivätkä kriisiytyneet perhetilanteet ole näyttäytyneet päivystyksessä yhtä suuressa määrin kuin vuosi sitten. Yli 90 prosenttia tilanteista vaati päivystäjältä jossain määrin toimenpiteitä, useimmiten asian selvittelyä puhelimitse. Päivystäjät ovatkin ottaneet tyypillisimmin yhteyttä asiakkaaseen, omaiseen tai muuhun asianosaiseen. Viranomaisyhteydenotot ovat kohdistuneet enimmäkseen poliisille, hätäkeskukseen ja kuntien sosiaalityöntekijöille. Taulukkoon 8 on koottu Viitaseudun sosiaalipäivystäjien tekemiä toimenpiteitä tammi syyskuussa 2010 ja Tämän vuoden aikana päivystyksessä on tehty yksi kiireellinen sijoitus, 6 koti-, 2 laitoskäyntiä ja yksi muuhun kuin edellä mainittuun paikkaan kohdistunut käynti, järjestetty tilapäismajoitusta kahdessa tilanteessa kahdelle asiakkaalle sekä osallistuttu kahteen kuulusteluun. Sosiaalipäivystystilanteiden johdosta on lähetetty 7 lastensuojeluilmoitusta ja tehty 5 tiedonsiirtolomaketta asiakkaan kotikuntaan. 4 Samassa tilanteessa on voinut olla asiakkaita useammasta kunnasta. Siksi asiakastilanteiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin tapahtumien kokonaismäärä.

13 13 (13) Taulukko 8. Viitaseudun sosiaalipäivystäjien tekemät toimenpiteet tammi syyskuussa (lkm) 1 9/ /2011 Kiireelliset sijoitukset 2 1 Avohuollon sijoitukset 1 - Kotikäynnit 10 6 Laitoskäynnit 4 2 Muu käynti - 1 Tilapäismajoitukset 6 2 Kuulusteluun osallistuminen - 2 Lastensuojeluilmoitukset 5 7 Tiedonsiirtolomakkeet 11 5 Heinä syyskuun aikana ei uusia uhkatilanteita ole ollut Viitaseudun sosiaalipäivystyksessä. Yhteistyön ongelmia on heinä syyskuun aikana raportoitu kaksi. Tilanteissa oli kyse vanhuspalveluiden ja sosiaalipäivystyksen työnjakokysymyksistä. Palvelurakenteen puutteita on tuotu esiin heinä syyskuun aikana yhdessä tilanteessa, jossa oli kyse tilapäismajoituksen järjestämisen vaikeudesta nuorelle aikuiselle. Tyypillisimmin päivystystilanteet ovat vaatineet päivystäjältä 0,5 1 tuntia työaikaa. Kaikkiaan 70 % tilanteista on ratkaistu alle tunnissa. Viime vuoden syyskuun loppuun verrattuna päivystystilanteet ovatkin olleet lyhytkestoisempia. Yhtä tilannetta lukuun ottamatta tiedonsiirtoa vaatineet tilanteet ovat vieneet enintään 30 minuuttia virka-aikaista työaikaa. Sosiaalipäivystystyö Viitaseudulla on koettu vähemmän kuormittavaksi kuin vuosi sitten. Keskimääräinen tapahtumakohtainen kuormittavuus on syyskuun loppuun mennessä ainoastaan 2,8, kun vuosi sitten samaan aikaan se oli 4,4 asteikolla 1 10, jossa 1 on ei lainkaan kuormittava ja 10 erittäin kuormittava.