Kuva: Seminaarimäen Mieslaulajat, Vaasan Kuorofestivaali 2013 Kulttuurikeskuksen vuoden 2013 VUOSIKERTOMUS Kulttuurikeskus yleisenä kulttuuritoimijana kaupungissa
Mitä vuosi piti sisällään? 1. Yleistä 3 2. Tapahtumat 3 2.1. Vaasan XXI Kuorofestivaali 3 2.2. Vaasa Picnic -kaupunkitapahtuma 4 2.3. Villa dei Misteri -lastenfestivaali 5 2.4. Taiteiden yö 5 2.5. Muut tapahtumat 7 3. Kulttuurikarusellin pyörteissä: kulttuuria ikäihmisille 7 4. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta 8 5. Kulttuurikasarmia kehittämässä ja aktivoimassa 8 6. Kiinteistöt 9 7. KultTour-lehti 10 8. Yksikön sisäinen kehittämistyö 10 2
1. Yleistä Kulttuurikeskuksen tehtävänä on vastata yleisen kulttuuritoiminnan kehittämisestä, toteuttamisesta ja koordinoinnista kaupungissa. Se toteuttaa osaltaan laissa säädettyjä kunnan kulttuuritoiminnan tehtäviä luomalla edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle sekä edistämällä monipuolista kulttuuritarjontaa. Tavoitteena on luoda yhdessä kaupunkilaisten ja kulttuuritoimijoiden kanssa vauvasta vaariin kestävä elinikäinen kulttuurisuhde jokaiselle vaasalaiselle ja korostaa kulttuuripalveluiden merkitystä osana ihmisen arkea ja hyvinvointia. Vuosi 2013 oli muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna muutosten ja henkilövaihdosten kannalta ehyempi. Organisaatiomuutos oli astunut voimaan vuoden 2012 alusta ja uusi kulttuurijohtaja aloittanut vuoden 2012 lokakuussa työnsä. Näin ollen yksikössä voitiin keskittyä enemmän toiminnan suunnitteluun, tekemiseen ja yksikön sisäiseen kehitystyöhön. Toimitilojen osalta vuosi oli haastava, sillä yksikkö toimi kahdessa eri toimipisteessä marraskuun loppuun asti, jolloin koko henkilökunta siirtyi yhteisiin tiloihin kaupungintalolle. Muutos oli yksikön toiminnan ja työyhteisön kannalta perusteltu ja hyvä. Yksikkö tekee myöhemmin kuvattujen toimintojen lisäksi paljon myös näkymätöntä työtä esimerkiksi neuvonnan ja koordinoijan roolissa. Erityisesti kulttuurijohtaja ja kulttuurisihteerit ovat mukana monessa työryhmässä ja eri verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kokouksissa tuomassa kulttuurin ja kaupungin näkökulmaa esiin. Tällaisia verkosto- ja yhteistyökumppaneita ovat mm. Taiteen edistämiskeskuksen Pohjanmaan toimipiste, vapaan kentän kulttuuritoimijat, Pohjanmaan Expo, Vaasan Oopperasäätiö, Tanssin aluekeskus, Kuntaliitto, Pohjanmaan liitto ja KulturÖsterbotten. Myös kaupungin omat hallintokunnat (esim. tekninen toimi, keskushallinto, Ikäkeskus, kulttuurilaitokset) ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Uutta aikaisempiin vuosiin verrattuna oli kuntaliitoksen myötä toimintaan mukaan tullut Vähänkyrön alue, joka on pyritty huomioimaan mm. tapahtumien ja lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan yhteydessä. 2. Tapahtumat Kulttuurikeskuksen toimintaan on kuulunut merkittävänä osana erilaisten tapahtumien koordinointi ja tuottaminen, sekä tapahtumajärjestäjien kanssa tehtävä yhteistyö. Osa tapahtumista tuotetaan Kulttuurikeskuksessa itse, monessa olemme mukana osatuottajina, yhteistyökumppanina, neuvonantajina tai tekniikasta vastaavana tahona. 2.1. Vaasan XXI Kuorofestivaali Vaasan Kuorofestivaali järjestettiin tänä vuonna 21. kerran ajalla 8.-12.5.2013. Festivaalin keskipisteenä toimi tuttuun tapaan Vaasan kaupungintalo ja tuottajana Erkki Mendelin. Festivaalin uutena taiteellisena johtajana toimi muusikko Eero Paalanen. Festivaalille osallistui tänä vuonna 68 esiintyvää kuoroa, joista kahdeksan oli pääartisteja. Ulkomaisia kuoroja saapui festivaalille Espanjasta, Liettuasta, Ranskasta, Ruotsista ja Venäjältä. Tänä vuonna järjestettiin yhteensä 78 konserttia, joista 19 oli maksullisia. Kaiken kaikkea festivaalilla esiintyi noin 1700 laulajaa. Konsertteja järjestettiin muun muassa paikallisissa kirkoissa, kaupungintalolla, vanhustenkodeissa, kouluissa, 3
ravintoloissa ja vankilassa. Maksuttomat Non Stop -konsertit Rewell Centerissä vetivät eniten kuulijoita. Kaikkiaan festivaali tavoitti viiden päivän aikana arviolta noin 20 000 kuulijaa, joista noin 3600 osallistui maksullisiin konsertteihin. Kuorofestivaalin merkitys mm. kaupungin musiikki- ja tapahtumaelämälle yksittäisenä suurtapahtumana on merkittävä. Festivaali on osaltaan kehittämässä positiivista kuvaa Vaasasta myös Suomen ulkopuolella ulkomaalaisten kuorojen kautta. Samaan aikaan festivaali toimii kokoontumispaikkana kaikille musiikin ystäville ja alustana laulu- ja kuoromusiikille. Pääkonserteissa konserttipaikkoina toimivat Vaasan kaupungintalo, Vasa Övningsskola, Ritz, ja Vaasan kirkko. Muita konserttipaikkoja tänä vuonna olivat kaupunginkirjaston Draama-sali, Vaasan vankila, Loftet, Fondis, Amarillo, Kaffehuset August, Il Banco, Café Commerce, Gerbyn koulu, Länsimetsän koulu ja noin kymmenen vanhusten palvelutaloa. Uutena esiintymispaikkana tänä vuonna toimi Kävelykioski. Vaasan ulkopuolella järjestettiin konsertti Laihian kirkossa. Kaikista 25 eri paikasta, joissa konsertteja pidettiin, oli Rewell Center niistä selkeästi suosituin, kuten monena aikaisempanakin vuotena. Tilassa järjestettiin päivittäin Non Stop -konsertteja, joissa esiintyi neljän päivän aikana yhteensä 46 kuoroa. Myös matineat ja esitykset ravintoloissa olivat hyvin suosittuja ja pidettyjä. Vuoden 2013 pääesiintyjinä festivaalilla kuultiin ja nähtiin Ringmasters, How Many Sisters & Kirmo Lintinen & Vaasan Kaupunginorkesteri, Äijä, Mikrokosmos, Seminaarimäen Mieslaulajat, Tapiolan Kuoro & Cor Infantil de l Orfeó Catalá ja Soiva Sammakko. Festivaalin maksullisten konserttien lipputulot jäivät alle budjetoidusta tavoitteesta n. 8500 euroa. Festivaalin nettomenot kuitenkin alittuivat, mikä tasapainotti budjetoitua lipputulotavoitetta. Netistä ostettujen lippujen prosentuaalinen määrä tänä vuonna oli 20 %. Maksullisten konserttien todellinen täyttöaste oli 46 %. Suurimmat menoerät olivat tavalliseen tapaan esiintyjäkustannukset (mm. palkkiot, majoitus- ja matkustuskustannukset) sekä markkinointi- ja tiedotuskulut. Festivaalia tukivat vuonna 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, Vuorio-säätiö, Svenska Österbottens Kulturfond, Pohjanmaan Liitto ja KulturÖsterbotten. Kuorofestivaali on ollut kansallisen Finland Festivalsin sekä kansainvälisen kuorojärjestön IFCM:n jäsen (International Federation for Choral Music) 1.1.2002 alkaen. 2.2. Vaasa Picnic -kaupunkitapahtuma Vaasan Picnic -kaupunkitapahtuma on matalankynnyksen, eri esittävän taiteen lajeja esiintuova uudenlainen kaupunkitapahtuma, joka pyrkii tuomaan esittävän taiteen lähelle ihmisten arkea. Tapahtuman yksi tarkoitus on työllistää osaltaan nuoria, Vaasan kaupungin palkkaamia kesäartisteja sekä jo ammattiin valmistuneita kulttuurialan vapaalla kentällä toimivia taiteilijoita. Vuoden 2013 Vaasa Picnic toteutettiin Kasarmialueella Purppuralinnun (ent. Upseerikerho) pihapiirissä 6.6.- 8.8. välisellä ajalla (10 tapahtumapäivää) joka torstai lounasaikaan klo 11 13. Tapahtuma keräsi kaiken kaikkea lähemmäs 1000 katsojaa, mikä on vuoteen 2012 verrattuna kaksinkertainen määrä. Kaupungin ja Kulttuurikeskuksen palkkaamat nuoret kesäartistit ovat ottaneet jo kahtena kesänä tämän tyyppisen tapahtuman asettaman haasteen innostuneina vastaan, ja tapahtuman koordinoijina toimivat Pia Leinonen ja Joni Tiala kaupungin työllistämistoimikunnan myöntämän palkkatuen turvin. Leinonen ja Tiala toimivat Teatteri Soivassa Sammakossa ja ovat innostavia persoonia, jotka omalla esimerkillään kannusta- 4
vat nuoria kulttuurin pariin myös ammatillisessa mielessä. Leinonen ja Tiala vastasivat tapahtuman käytännön järjestelyistä, ohjelman kokoamisesta, tekniikasta, tapahtuman markkinoinnista ja tiedotuksesta sekä he esiintyivät myös itse koko kesän ajan tapahtumassa. Kesäartistit, joita vuonna 2013 oli kuusi, kiersivät tapahtuman lisäksi esiintymässä kävelykadulla, torilla ja palvelutaloissa. Tänä vuonna tapahtuman onnistuneina asioina esiin nousi hyvä lehdistöyhteistyö, yhteistyö Purppuralinnun kanssa lounaan ja tila-asioiden puolesta, toimiva sijainti Kasarmialueella ja viihtyisässä puutarhaympäristössä, laadukas ohjelma sekä aktiivinen some-näkyvyys. Seuraavaa tapahtumaa varten tarkoituksena on kehittää edelleen tapahtuman näkyvyyttä ja tunnettuutta mm. budjetoimalla tapahtumalle määräraha. 2.3. Villa dei Misteri -lastenfestivaali Kristiina Hurmerinta järjesti Vaasassa vuosina 1976 1996 Vaasan kesä -tapahtuman, joka oli lastenkulttuurin suurkatselmus. Tapahtumassa esiintyivät kuuluisat kansainväliset lastenkulttuurintekijät ja vaasalaiset lapset saivat nauttia korkeatasoisesta lastenkulttuurista näiden vuosien ajan. Nyt on uudelleen herätetty henkiin tätä Vaasan kesän ajatusta ja mukaan on saatu vaasalaisia lastenkulttuuritoimijoita sekä myös muita tahoja. Ensimmäinen, uusi lastenfestivaali järjestettiin 6.8.2012. Villa Dei Misteri on monikulttuurinen ja poikkitaiteellinen lastentapahtuma, jossa katsojat näkevät eri tavoin toteutettuja esityksiä ja voivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Kehyskertomuksena toimii Nina Vanan Jatulin rubiini -tarina, joka jaetaan pienempiin osiin. Jokainen tarinan osa toteutetaan omana tuotantonaan, josta vastaa oma esiintyjäryhmä. Päämääränä on saada katsojat sekä esiintyjät kokemaan ja toimimaan vuorovaikutteisesti yhdessä. Tapahtuma toimii hyvänä alustana myös eri ryhmien itsenäiselle oman osaamisen kehittämiselle, verkostoitumiselle sekä yhteistyömuotojen syntymiselle. Tätä kautta voidaan tarjota erilaisille ryhmille uudenlaisia kulttuurielämyksiä kaupungissa. Lisäksi tapahtuma tuo uudella tavalla esiin Kulttuurikasarmin toimijoita sekä aluetta yleensä. Vuoden 2013 tapahtuma, Kummallinen päivä, järjestettiin 24. 25.7. Tapahtuman taiteellisena johtajana ja pääjärjestäjänä toimi Nina Vana Teatteri Outolinnusta. Kulttuurikeskuksesta kulttuurisihteeri Leena Nyqvist toimi tapahtumassa teknisenä yhteistyökumppanina. Näytöksiä/kierroksia pidettiin yhteensä kuusi (suomeksi ja ruotsiksi) ja katsojia oli 120. Tapahtumaan osallistui yli 20 eri esiintyjää/esittäjää. 2.4. Taiteiden yö Toinen Kulttuurikeskuksen tuottama suuri vuosittainen tapahtuma on Vaasan Taiteiden yö. Tapahtuma kerää suuren osan kaupunkilaisista joka vuosi yhteen ja tuo illaksi myös naapurikunnista väkeä tutustumaan vaasalaiseen osaamiseen. Ravintolat ovat ääriään myöten täynnä koko illan, keskustan kaupat ovat auki poikkeuksellisesti klo 23 asti ja kaikki kaupungin eri harrastajat ja ammattilaiset voivat näyttää taitojaan niin tutuille kuin tuntemattomille. Tapahtuma on omalta osaltaan tekemässä näin Vaasan hyvää ja monipuolista harrastustarjontaa laajasti tutuksi muualta tulleille, naapurikuntalaisille, mutta myös omalle väelle. Se on myös hyvä hetki kulttuurilaitoksille tuoda omaa osaamistaan, tarjontaansa ja tilojaan esille ja tutuiksi. Monet kulttuurilaitokset kokevatkin kävijämäärällisesti vuoden huippunsa tänä iltana. Tapahtuma saa aikaan järjestäjien, yhteistyökumppanien ja esiintyjien kesken verkostoitumista, ja yhteistyö on usein jatkunut myös Taiteiden Yön jälkeenkin. Se on tuonut alansa osaajille uusia esiintymis- ja ansain- 5
tamahdollisuuksia ja työllistänyt näin myös tapahtumatekniikkaa ja muuta kulttuurituotantoon liittyvää toimintaa Vaasassa. Taiteiden Yö on arki-iltana tapahtuva, pääasiassa vaasalaisten kulttuuriharrastajien, taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja yleisön yhteinen tapahtuma, kansanjuhla, joka on erinomainen osoitus elävästä pohjalaisesta talkoohengestä. Illan tarjontana on kaikkea maan ja taivaan väliltä: liikuntaa, tanssia, kirjallisuutta, musiikkia meiltä ja maailmalta, performansseja, elokuvaa, näyttelyitä, teatteria, työpajoja, katutaidetta, tulitaidetta ja monenlaisia poikkitaiteellisia yhdistelmiä. Esiintyjille ilta on erinomainen väylä saada markkinoitua omaa osaamistaan ja uutta ohjelmistoaan suurelle yleisölle ja näin saada parhaassa tapauksessa uusia harrastajia alalle. Tapahtumaa on järjestämässä sekä kaupungin omia laitoksia että yksityisiä ihmisiä, yrityksiä, yhdistyksiä, yhteisöjä ja kulttuurilaitoksia kaikkiaan noin 100 eri tahoa. Ohjelmanumeroita oli vuonna 2013 yli 300, joten esiintyjiä oli useita satoja illan aikana. Vuoden 2013 ilopilkkuna mainittakoon osallistuja Malmöstä, Ruotsista, joka ihastui tapaamme juhlistaa kulttuuria niin, että hankki rahoituksen matkalleen ja esiintymisilleen ja esiintyi useassa eri kohteessa illan aikana. Tilastoituja käyntejä eri kohteissa oli yhteensä n. 126 000. Vuoden 2013 vetonaulaksi osoittautui Kulttuurikasarmi erittäin monipuolisella ohjelmallaan; pelkästään siellä käyntimäärä oli n. 13 900. Vuosittain tapahtumapaikoista ja järjestäjiltä pyydetään arvioidut käyntimäärät, jonka perusteella koko illan käyntimäärää voidaan arvioida. Kävijämäärässä tämä tarkoittaa vuosittain n. 30 000-35 000 kävijää. Keskimäärin henkilö ehtii illan aikana vierailla 4-6 eri tapahtumapisteessä. Tapahtumaa markkinoidaan laajasti eri kanavia käyttäen ja sosiaalisen median kautta saimme mm. Facebookiin 1265 tykkääjää. Tänä vuonna markkinoimme paikallisista lehdistä tapahtumaa ainoastaan Vaasan Ikkunan kautta. Yhteistyö Ikkunan kanssa oli erittäin toimiva; saimme hyvin kohtuullisella hinnalla koko 8- sivuisen liitteen, 600 kpl ylimääräisiä lehtiä torilla jaettavaksi sekä jokaiseen lehteen ennen tapahtumaa juttuja esiintyjistä. Julisteita jaettiin ympäri kaupunkia, lähetettiin naapurikuntiin sekä myös Uumajaan. Taiteiden yöllä oli myös mainos Suomen Turisti-infon nettipalvelussa ja Matkailijan käsikirjassa, jota jaetaan valtakunnallisesti suurimmissa kauppaketjuissa (mm. Prisma, Sokos, Citymarket, R-kioskit). Taiteiden yötä on tarkoitus kehittää edelleen ja työn alla on mm. tapahtumalle toteutettava karttasovellus, josta kävijät pystyvät mobiililaitteen avulla paremmin löytämään tapahtumat ja paikat, torin tarjontaa tullaan rakentamaan vielä enemmän kulttuurin ehdoilla ja ns. rihkamamyynnistä luovutaan, tapahtumalle suunnitellaan vuosittaiset teemat, joiden pohjalta kokonaisuus jäsentyy selkeämmin ja esiintyjien on helpompi rakentaa ohjelmaansa. Näiden lisäksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi kartoitamme mahdollisuutta reaaliaikaiseen kommunikointiin esim. Rewell Centerin seinälle heijastettavan valotaulun avulla. Kulttuurikeskuksessa tapahtuman tuottamisesta on vastannut kulttuurisihteeri Leena Nyqvist. Hänen tehtävänään on vastata ohjelmiston kokoamisesta ja koordinoinnista, tiedotuksesta, markkinoinnista, tila- ja laitevuokrauksista, liikennejärjestelyistä, lupa- ja ilmoitusasioista, budjetoinnista, turvallisuusjärjestelyistä ja muusta tapahtuman johtamiseen, toteuttamiseen ja hallinnointiin liittyvistä asioista. 6
2.5. Muut tapahtumat Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi Kulttuurikeskuksella on ollut järjestäjän rooli myös vuosittaisessa itsenäisyyspäivän juhlassa, Toivo Kuula 130 -juhlavuoden järjestelyissä ja juhlavuoden Syystunnelmiakonsertissa, joka järjestettiin kaupungintalon juhlasalissa 29.10.2013. Konsertin juonsi Jussi Hietikko ja konsertissa esiintyivät Studentkören Pedavoces, Jenny Sandelin, Erkki Mendelin, Vaasan kamarimuusikot sekä Liikuntaseura Vaasa-tyttöjen Stibine-ryhmä. Konsertin ohjelma sisälsi Kuulan yksinlauluja, piano-viulu - teoksia sekä kuoroteoksia. Kuulan juhlavuosi toteutettiin yhteistyössä eri kulttuurilaitosten ja -toimijoiden kesken ja koordinoinnista vastasi kulttuurijohtaja. Muista vuoden 2013 tapahtumista voidaan mainita seuraavat, joissa Kulttuurikeskus on ollut rahoittamassa tai muuten tukemassa toimintaa. - Balearica - konemusiikin festivaali 2.2.2013 - nuorten Alabama-rockmusikaali kaupunginteatterilla 14. 18.5.2013 - Umeå Kulturnatta 18.5.2013 - Kansallisbaletin kesäkiertue 2013, tori 5.6.2013 - Wendy Setter s Dance Group, vierailu Vaasassa 10. 16.8.2013 - Suomi-konferenssin kuoro, vierailu Vaasassa 15. 19.8.2013 - Seniorijuhla 8.11.2013 - Valoa! Ljus! -valotapahtuma Wolffinpuistossa 23.11. 1.12.2013 Kulttuurikeskus on työnjohtaja Heikki Peräsalon työpanoksen ja asiantuntemuksen muodossa mukana lukuisissa muissa kulttuuri- ja vapa-ajan tapahtumissa lava-, ääni- ja valotekniikkansa sekä roudauksen puolesta. Näistä esimerkkeinä mm. Wasa Football Cup, Palosaaren toritapahtuma, Kalastuksen päivä ja puolustusvoimien MilJazz-konsertti sisäsatamassa. 3. Kulttuurikarusellin pyörteissä: kulttuuria ikäihmisille Kulttuurikaruselli K-65 on pyörittänyt vaasalaisia koti- ja laitoshoidon asiakkaita jo runsaan neljän vuoden ajan. Kulttuurikaruselli tarjoaa ensisijaisesti elämyksiä ikäihmisille, joiden omat mahdollisuudet kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen ovat rajalliset. Oikeus kulttuurista nauttimiseen kuuluu kaikille, elämäntilanteesta ja asumismuodosta riippumatta. Kulttuurikarusellin teemat vaihtuvat kuukausittain. Tavoitteena on poistaa kulttuuriin liittyviä ennakkoluuloja, innostaa uusien kulttuurilajien kokeiluun, saada aikaan myönteisiä ja voimaannuttavia kulttuurielämyksiä sekä helpottaa kulttuurin käyttöä. Menetelminä ovat mm. osallistuminen tapahtumiin ja taiteen ammattilaisten vetämiin työpajoihin. Näin myös ikäihmisten itse tekemä kulttuuri pääsee esille. Mukaan voi tulla koska tahansa ja ohjelma toteutetaan osallistujien ehdoilla. Mitään erityisiä tietoja, taitoja tai kykyjä ei edellytetä. Toiminnasta vastaavat Kulttuurikeskus ja Ikäkeskus. Vuoden 2013 ohjelmaa järjestettiin Vuorikodilla, Ruukinkartonossa, Fyrrykartanossa, Hemgårdenissa, Kirkkopuistikon palvelutalossa, sairaalassa sekä Ritzissä. Vuoden teemat käsittelivät luontoa, musiikkia ja rytmiä, sirkusta, tanssia, teatteria ja yhteisöllisyyttä. Kuorofestivaali toukokuussa oli suurin yksittäinen Kulttuurikarusellin kanssa 7
yhteistyössä toteutettu tapahtuma, joka levittäytyi viiden päivänä aikana 13 konsertin/matinean kautta eri palvelutaloihin. Kulttuurikaruselli tavoitti n. 2500 ikäihmistä vuoden 2013 aikana. 4. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan kuuluu esitysten ja kulttuuritoiminnan järjestäminen lähinnä päiväkoti- ja alakouluikäisille lapsille. Vuoden mittaan esityksiä on järjestetty mm. Kasarmin alueella, Nuorisotalo Kyrölässä ja Savilahden koululla Vähässäkyrössä, Miratalossa sekä Punahilkan päiväkodissa. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan on liittynyt myös nuorten Alabama-rockmusikaalin järjestelyissä tukeminen, Villa dei Misteri -lastenfestivaali sekä yhteistyö Helsingin Dokumenttifilmifestivaalin, Dokkino/DocPointin kanssa. Vuodesta 2004 Suomea kiertänyt Lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO saapui ensimmäistä kertaa Vaasaan ja tapahtuma järjestettiin elokuvateatteri Gloriassa 13.11.2013. Näytökset olivat koululaisille maksuttomia. DOKKINO Lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma on ympärivuotinen valtakunnallinen tapahtuma - vuoden 2012 aikana DOKKINO-elokuvia kävi katsomassa ennätykselliset 8500 lasta ja nuorta. DOKKINOn ohjelmisto rakentuu joka vuosi erilaisen teeman ympärille. Vuoden 2013 elokuvien teemana oli Tuunaa todellisuus!. Kaikki ohjelmiston elokuvat kannustavat miettimään, miten elinympäristömme vaikuttaa meihin, mikä voisi olla lähiympäristössä paremmin ja miten maailmasta voisi itse tehdä paremman paikan. Dokumenttielokuvien esittämisen tarkoituksena on laajentaa nuorten maailmankuvaa sekä tukea koulujen omaa mediakasvatusta. Kaikkiin elokuviin liittyy kattavat opetusmateriaalipaketit, jotka voi ladata ilmaiseksi nettisivuilta. Näytökset järjestettiin sekä ala- että yläkouluikäisille. Näytösten lisäksi järjestettiin Ylen Mediabussin ja DOKKINOn yhteistyönä dokumenttielokuvatyöpaja, johon osallistui Merenkurkun koulun oppilaita. Kaiken kaikkea mukana tapahtumassa oli n. 200 koululaista. 5. Kulttuurikasarmia kehittämässä ja aktivoimassa 1.12.2012 alkoi Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke, Kulttuurikasarmi. Hankkeen tavoitteena on nostaa Kasarmialueen kulttuurillista profiilia, laajentaa alueen liiketoimintaa ja verkostoitumista sekä houkutella ihmisiä löytämään ja ottamaan alue omakseen. Projektilla ollaan kehittämässä Kasarmin vetovoimaisuutta ja luomassa Vaasalle nähtävyyttä, joka tarjoaa vaasalaisille ja matkailijoille elävää toimintaa ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Projektikoordinaattoreina hankkeessa toimivat Milla Virta ajalla 1.12.2012 31.8.2013 ja Ilkka Nyqvist 1.9.2013 alkaen (31.1.2014 asti). Koordinaattorin tehtävät liittyvät Kasarmialueen kulttuurilliseen kehittämiseen, sisällöllisten toimintamallien luomiseen ja Kasarmilla toimivien eri tahojen välisen yhteistyön tiivistämiseen. Alue on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä vanha puukasarmialue, jossa osa toimijoista työskentelee kulttuurinalalla, osa muilla aloilla. Kulttuurikeskus on projektilla luomassa alueesta yhtenäistä kokonaisuutta, Kulttuurikasarmia, joka tulevaisuudessa toimii luovien alojen keskuksena, eläväisenä ja kiinnostavana kulttuurikeskittymänä Vaasassa. Vuoden mittaan järjestettiin kaksi seminaaria, Kulttuurikasarmin kevätpäivä ja Vetoa kaupunkikulttuuriin. Kulttuurikasarmin kevätpäivän tarkoitus oli toimia uusia ajatuksia herättävänä ns. käynnistysseminaarina, 8
jossa esiintyivät toimitusjohtaja Stuba Nikula Helsingin Kaapelitehtaalta ja toiminnanjohtaja Hannele Yrjö- Koskinen Fredrika Wetterhoff -säätiöstä Hämeenlinnasta. He edustivat muita Suomen kulttuurikeskuksia Kaapelitehdasta ja pienempää Wetterhoffin korttelia. Iltapäivä toteutettiin markkinoinnin workshoptyöskentelynä valmentaja Eliina Puijolan (Hienosäätö Coaching) johdolla. Päivään osallistui 61 henkilöä ja se sai runsaasti kiitosta. Vetoa kaupunkikulttuuriin -seminaarin tarkoituksena oli kuulla ja keskustella kulttuurin alueellisista keskittymistä kaupungeissa. Seminaarissa käsiteltäviä aiheita olivat mm. milloin Kulttuurikasarmin kaltainen yhteisöllinen työtila on parhaimmillaan, miten monimuotoisen toiminnan ja tapahtumien kautta kaupunkilaiset voidaan ottaa parhaiten huomioon sekä Kulttuurikasarmin roolista ja tulevaisuudesta osana elävää kaupunkikulttuuria Vaasassa. Puhujina toimivat Sami Oinonen (Yhteisölliset työtilat ja alueen palvelusuunnittelut) sekä Suvi Aarnio (Kaupunkifestivaalit, kaupunkiosatapahtumat ja yhteisötaidetoiminta). Ilkka Nyqvist puhui seminaarissa Kulttuurikasarmin potentiaalista. Seminaarin osallistujamäärä oli 22. Hankkeen myötä Kulttuurikasarmilla toteutettiin logokilpailu, jonka tarkoituksena oli saada alueelle omaleimainen mutta informatiivinen logo aikaiseksi. Hankkeelle perustettiin myös facebook-sivu (www.facebook.com/vaasankulttuurikasarmi), jonka kautta on välitetty tietoa toimijoille ja yleisölle alueella tapahtuvista projekteista ja tapahtumista. Loppuvuoden kaksi suurempaa tapahtumaa olivat Kulttuurikasarmin Taiteiden yö 8.8.2013 sekä Joulubasaari 14.12.2013. Taiteiden yö keräsi alueelle ennätysmäisen käyntimäärä, n. 13 900 käyntiä, tapahtumaan osallistuivat kaikki alueen toimijat ja eri rakennuksia ja pihaympäristöjä käytettiin laajasti hyödyksi. Suuren suosion saavuttivat mm. Kasarmin opastetut kävelykierrokset, jotka Vaasa-Mustasaari oppaat ry järjestivät. Kulttuurikasarmin Joulubasaari järjestettiin 14.12. Tapahtumassa oli kävijöitä n. 150 ja tapahtuma täytti kävijämäärällisesti odotukset. Basaarissa järjestettiin eri toimijoiden toimesta esityksiä, taidemyyjäiset ja - arvontaa sekä työpajatyöskentelyä. Hankkeen loppuraportti ja toimintamalli valmistuvat kevään 2014 aikana ja hanke päättyy virallisesti 30.6.2014. 6. Kiinteistöt Kulttuurikeskus hallinnoi neljää kiinteistöä: kaupungintaloa, Kasarmialueella sijaitsevaa kulttuurirakennusta Kasarmi 13, Luotsitaloa Vaskiluodossa sekä Mirataloa (Nuorisotalo). Kaupungintalon tilojen suurin käyttäjä on kaupunginorkesteri, joka harjoittelee ja konsertoi talossa. Sisäisten ja ulkopuolisten käyttäjien vuokra- ja myyntituotoissa ei päästy aivan tavoitteisiin, sillä vuokraustoiminta on haastava yhteen sovittaa talon pääkäyttäjän eli orkesterin aikatauluihin. Muita talon säännöllisiä käyttäjiä olivat Vaasan ooppera, Wasa Sinfonietta, Vaasan kamarimuusikot ry sekä kaupungin keskushallinto. Kasarmi 13 on vuokrattu kulttuuritoimijoille ja on vuokrauskiintiöltään täynnä vuoden 2013 lopussa. Rakennuksessa on työskennellyt myös Kulttuurikasarmi-hankkeen projektikoordinaattori. Luotsitalo sijaitsee Vaskiluodossa ja sitä ovat vuokranneet Vaasan Taidegraafikot ry. 9
Miratalo siirtyi vuoden 2013 alussa vapaa-aikatoimelta Kulttuurikeskuksen hallinnoitavaksi. Talon käytöstä on tehty vuonna 2006 sopimus Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry:n kanssa, jolloin kaupunki luovuttaa tilat seuralla monikulttuurista toimintaa varten, toimintaa hoitaa ja siitä vastaa seura, sekä seura toimii taloa edelleen vuokraavana tahona. Muita kiinteitä vuokralaisia talossa ovat Fria kristliga folkhögskolan ja Keskustan koululaisten päiväkoti (kasvatus- ja opetusvirasto). 7. KultTour-lehti KultTour on kaupungin julkaisema kulttuurilehti, joka kokoaa kulttuuritarjontaa yksiin kansiin. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se jaetaan 31 paikkakunnalle Vaasan ja Seinäjoen seuduilla sekä Suupohjassa kaiken kaikkea lehden levikki on 130 000. KultTour antaa lukijalle välähdyksiä mm. teattereiden, kaupunginorkesterin ja museoiden ohjelmistosta ja kutsuu kierrokselle yhteen Suomen kulttuuripitoisimpaan kaupunkiin. Lehti on laaja katsaus koko Vaasan kulttuurikenttään. Lehti kuuluu toimintasäännösmuutoksen myötä (13.11.2011) Kulttuurikeskuksen vastuulle ja toimitussihteerin työstä on vastannut kulttuurijohtaja. Vuoden 2013 lehdet julkaistiin 18.1. ja 13.9. 8. Yksikön sisäinen kehittämistyö Vuoden aikana Kulttuurikeskuksessa järjestettiin neljä suunnittelupäivää tai -iltapäivää, joissa käytiin läpi seuraavia asioita: arvokeskustelua yleisen kulttuurin ja yksikön omista arvoista; sisältökeskustelua yksikön toiminnasta, kohderyhmistä, visioista, perustehtävästä ja toimenpiteistä; ns. pilvilinnaharjoitteita siitä, minkälainen yksikkö olemme 10 vuoden päästä, mistä meidät tunnetaan, mitä tarvitsemme visioiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi ja mikä on suhteemme muihin kaupungin kulttuurilaitoksiin; työpaikan pelisääntöjä sekä alustavasti henkilöstön tehtävänkuvia. Suunnittelupäivien lisäksi vietettiin syksyllä koko organisaation kehittämispäivää käyden läpi edellisestä työyhteisökyselystä keskusteluun nousseita asioita. Kehitystyö on alku pidemmän tähtäimen suunnittelutyölle ja keskustelulle yleisen kulttuurityön asemasta, merkityksestä ja mahdollisuuksista. Keskustelua aiheen ympärillä tullaan jatkamaan vuoden 2014 aikana. Kulttuurikeskuksen kohdalla on tärkeä käydä eri tasoilla ja tahojen kanssa keskustelua siitä, mitä yleisen kulttuuritoimen odotetaan tekevän kaupungissa ja mitä sen Vaasassa halutaan tarkoittavan. Problematiikka on valtakunnallinen ja jokainen kaupunki ja kunta on oman kulttuuritoimensa suhteen samojen kysymysten edessä. Toiset ovat ratkaisseet asian painottamalla tapahtumatuotantoa, toiset siirtyneet enemmän ostopalveluiden käyttämiseen ja toiset keskittyneet puhtaasti kulttuuritoiminnan koordinointiin lasten, nuorten ja ikäihmisten kohdalla. Kulttuurikeskuksen toiminta voitaisiin jatkossa muotoilla esimerkiksi seuraavien toiminta-ajatusten muotoon: Kulttuuri osana arkea kulttuurisen ajattelun edistäminen Kulttuuri tekee hyvää kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen Kulttuuritoimijoiden tukeminen ja mahdollistajana toimiminen 10