Järjestämissopimus 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki 1
Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen voimassaolo... 3 3 Tavoitteet ja toimenpiteet... 3 4 Lisävakanssit... 12 5 Investoinnit... 12 6 Hankkeet... 13 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen... 18 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 19 9 Sopimuksen liitteet... 19 10 Sopimuksen seuranta... 19 11 Allekirjoitukset... 19 2
Järjestämissopimus vuodelle 2014 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren voimassa olevaan strategiaan sekä valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjetista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Pudasjärven kaupunki Varsitie 7, 93100 Pudasjärvi Vastuuhenkilö: Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa 1.1.2014 31.12.2014. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet Pudasjärven kaupungissa on laajalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa työstetty kuntasuunnitelma vuosille 2012 2020. Kuntasuunnitelmatyön rinnalla laaditaan myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin HARVA-ohjelmaa. Kuntasuunnitelman johtavana ajatuksena on, että kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen. Kuntasuunnitelmatyötä määrittävä ilmaisu on Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Kuntasuunnitelman näkökulmasta myös Oulunkaaren eri palvelualojen tavoitteet vuodelle 2014 on kuntaneuvotteluissa kaupungin kanssa määritelty siten, että ne tukevat elinvoiman ylläpitämistä ja kehittämistä. Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2014 Sosiaalityö Lastensuojelun asiakasprosessiin liittyvien yhteisten toimintamallien vakiinnuttaminen jatkuu laadukkaan lastensuojelutyön edistämiseksi. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Toimintamalleihin liittyvät prosessit: - Lastensuojelutarpeen selvitys - Avohuolto - Jälkihuolto - Sijaishuolto Laadukkaan dokumentaation toteutuminen: - Asiakassuunnitelmat - Asiakaskertomuksiin kirjaaminen - Yhteinen malli yhteenvetolomakkeeseen Kustannusvaikutukset Lastensuojelutyön vaikuttavuuden vahvistuminen ja prosessin läpinäkyvyys tavoitteena kustannusten alentaminen. 3
Kehitetään moniammatillista yhteistyötä ja toimintatapoja korostaen hyvinvointia tukevia palveluja (peruspalvelut). Kehitetään kuntouttavan työtoiminnan toimintatapoja vahvistamalla asiakkaan työllistymisedellytyksiä ja toimintakykyä. Sähköisten palvelujen kehittäminen (lastenvalvojan ajanvaraus, toimeentulotukihakemus, ohjaus ja neuvonta). Aikuissosiaalityön prosessin täsmentäminen; panostetaan erityisesti palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmien laadintaan. Lastensuojelun jälkihuoltopalvelujen kehittäminen yhteisen seudullisen ohjaajan työpanoksella. Uusien kiintiöpakolaisten saavuttua varauduttava riittävään henkilöstöresurssiin. Seudullisen kasvatus- ja perheneuvontapalvelun kehittäminen, käynnistäminen ja vakiinnuttaminen. Vammaispalvelut Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen oikea ja tarpeenmukainen kohdentaminen. Määräaikaisen henkilökohtaisen avustajan vakanssin muuttaminen vakituiseksi lähihoitajan toimeksi siten, että tehtävänkuvaa laajennetaan koskemaan myös kehitysvammaisten tukiasumista ja muita asumispalveluita. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien osaamisen vahvistaminen järjestämällä yhteistä seudullista koulutusta. Palvelusetelin käyttöönotto henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto, painopisteen siirto vahvasti hyvinvointia tukeviin palveluihin. Lapset puheeksi menetelmän tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä, tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat asiat sekä sopia tarvittaessa tukitoimista. Tavoitteena työmarkkinatukikustannusten aleneminen. Tavoitteena työntekijöiden työajan tehostuminen. Palvelujen oikea-aikainen kohdentuminen voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Tavoitteena ostopalvelujen käytön vähentäminen. Perustetaan seudullinen sosiaaliohjaajan vakanssi (yhteinen terveyspalvelujen kanssa). Tehdään tiivistä yhteistyötä terveyspalveluiden kanssa. Arvioidaan nykyisten resurssien riittävyys. Toiminta jäsentyy prosessin aikana. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden myöntämiskriteereiden tarkistaminen. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspäätösten arviointi suhteessa vammaisuuteen. (Palveluliikennereitti ei palvele kaikkia ikäihmisiä. Kyseiset henkilöt tarvitset kuljetuspalveluita, mutta eivät täytä vammaispalvelulain mukaisia kriteereitä.) Palveluseteli korvaa nykyisen palvelujärjestelmän resursseja. Työmarkkinatuen kuntaosuuden aleneminen. Sosiaaliohjaajan palkkakustannukset saadaan katettua ostopalveluiden käytön vähentymisenä. Tarkennetaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Tavoitteena kuljetuskustannusten väheneminen. Avustajan palkka nousee lähihoitajan palkaksi, ei merkittävää kustannusvaikutusta. Koulutuskustannukset tarkentuvat suunnitelman yhteydessä. 4
Asuminen Rimmin palvelukodin henkilöstömitoituksen saattaminen suositusten mukaiseksi. Kehitysvammaisten tukiasumisen lisääminen Rimminkankaalle. Asuntopoliittisen ohjelmatyön käynnistäminen yhteistyössä kaupungin kanssa. Maahanmuuttajien perheryhmäkodin yövalvojien kelpoisuuksien muuttaminen vähintään lähihoitajiksi (AVI:n edellytysten mukaisiksi). Kehitysvammaisten tilapäisen hoidon järjestelyjen vaihtoehtojen selvittäminen/ palvelusetelin käyttöönotto. Työ- ja päivätoiminta Yhteistyön kehittäminen työ- ja päivätoiminnan sekä mielenterveyspalveluiden kanssa liittyen mielenterveystyön asiakkaiden työtoimintaan. Yksikön ulkopuolisten työtoiminta- ja harjoittelupaikkojen lisääminen niille asiakkaille, jotka kykenevät ja haluavat työtoimintaan yksikön ulkopuolelle. Ryhmätoimintojen toimivuuden arviointi ja tarvittaessa uusien ryhmätoimintojen kehittäminen. Työ- ja päivätoiminta- sekä asumispalveluiden henkilöstön yhteistyön kehittäminen. Senioritoiminnan tarvekartoituksen toteuttaminen. Yhteistyön kehittäminen vanhuspalveluiden ja mielenterveystyön päivätoiminnan kanssa. Päihdepalvelut Päihdeasuntolan valvojan nimikkeen muutos päihdeohjaajaksi sekä tehtävän kohdentaminen aiempaa enemmän ohjaavaan ja kuntouttavan työhön. Päihdepalveluiden monitoimijuustoimintamallin kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen sosiaalityön ja terveyspalveluiden kanssa. Perustetaan kaksi ohjaajan vakanssia (koulutusvaatimus lähihoitaja). Nykyinen mitoitus alle Valviran valvontaohjelman suositusten. Vammaispalveluiden henkilökohtaisen avustajan toimen muuttaminen lähihoitajan toimeksi työntekijää voidaan hyödyntää tukiasumisen ohjauksessa. Lisätään tukiasukkaita luhtitalosta vapautuviin asuntoihin. Käynnistetään mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen tilojen suunnittelu. Laaditaan ARA:an hakemus uudisrakennuksesta. Päihdeasumisen järjestäminen. Päihdeasiakkaiden asumisen turvaaminen. Valvojana toimivan työntekijän nimike muutetaan ohjaajaksi ja tarkastetaan työnkuvan sisältö. Kartoitetaan mahdollisten uusien asiakkaiden siirtyminen palvelujen piiriin. Tarkastellaan ja arvioidaan olemassa olevien asiakkaiden palvelujen toimivuutta ja muutostarpeita. Tarvittaessa ohjaajien toimenkuvien läpikäyminen ja tehtäväjaosta sopiminen. Toimintojen suunnittelu ja toteutus pohjautuu asiakastarpeisiin. Työ- ja päivätoiminnan henkilökunnan hyödyntäminen asumispalveluissa aamuisin ja iltapäivisin. Päihdeasukkaiden arjen ja kotona asumisen tukeminen. Avohuollon vahvistaminen, palveluprosessin tarkentuminen ja yhteistyökäytäntöjen toteutuminen. Lisäresurssin kustannukset (1,5 htv) n. 67 500, (0,5 htv saadaan järjesteltyä muista palvelukokonaisuuksista). Tavoitellaan säästöjä sekä mahdollisuutta korjata Rimmin palvelukodin henkilöstövajausta. 5
Neuvolapalvelut Vanhempainkoulutoiminnan vakiinnuttaminen moniammatillisena yhteistyönä. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen. Tarkennetaan työn organisointi ja sijaisjärjestelyt. Vanhempainkoulun tavoitteena on auttaa perheitä lasten kasvatustehtävässä vuorovaikutteisen oppimisen avulla. Lisäksi se vahvistaa vanhempien tietoisuutta ja vastuullisuutta toimia vanhempana tukemalla lapsen myönteistä käyttäytymistä. Osa vanhemmuutta on myös vahvan parisuhteen vaaliminen Perhetyön organisointi, koordinointi ja sisällön kehittäminen. Edellyttää myönteistä Kastehankepäätöstä. Säännölliset synnytyksen jälkitarkastukset toteutuvat. Varhaisen tuen palveluiden vahvistaminen. Toimintamallit tarkentuvat hankkeen edistyessä. Vapauttaa lääkärityöpanosta. Lapset puheeksi -menetelmän hyödyntäminen kaikissa palveluissa. Sähköisten palvelujen edelleen kehittäminen ja asiakasohjauksen tehostaminen (Omahoito). Terveyden edistäminen rokotuksien ja seulontojen avulla jatkuu valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä, tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat asiat sekä tarvittaessa sopia tukitoimista. Yhteistyön ja moniammatillisten toimintamallien vahvistaminen. Sujuva-hanke päättyy ja toiminta jatkuu osana normaalia palveluiden kehittämistyötä. Rokotusten painopiste on neuvoloissa. Mammografia- ja papa-seulonnat kohdistuvat aikuisiin naisiin. Omahoito-palvelun kuukausittaiset käyttömaksut. Rokotukset toteutetaan omana työnä ja seulontatutkimukset ostopalveluina. 6
Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2014 Vastaanotto Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen: - Joustava, asiakaslähtöinen ja oikeaaikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla. - Sairaanhoitajien vastaanoton tehokas toiminta, kansansairauksien kontrollit. Lääkäreiden pysyvyyden parantaminen ja työkuormituksen vähentäminen, avoimien virkojen täyttäminen. Päivystysasioiden hoitaminen mahdollisimman kattavasti päiväaikana. Viikonloppupäivystyksen toimintaa jatketaan ennallaan. Toimintaa seurataan ja arvioidaan. Hyvin toimiva puhelinpalvelu. Sähköisten Omahoito-palveluiden vakiinnuttaminen. Kuntoutus Fysioterapeutin akuuttivastaanottotoiminnan edelleen kehittäminen. Keinonivelleikattujen jälkikontrollien siirtyminen erikoissairaanhoidon jälkeen fysioterapeuteille. Oman palvelutuotannon fysioterapiapalveluiden vahvistaminen mm. työterveyshuollossa, vastaanotolla, apuvälinepalveluissa ja vanhuspalveluissa. Vahvistetaan oman palvelutuotannon puheterapiapalveluita ja vähennetään siten ostopalveluiden käyttöä. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta kehitetään edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Työ- ja päivätoiminnan monipuolinen kehittäminen kaikille ikäryhmille sekä asumispalveluiden riittävä järjestäminen ja osittain myös tuottaminen. Päihdetyön kehittäminen yhdessä muiden sote-toimijoiden kanssa. Ehkäisevän mielenterveystyön henkilöstön vakiinnuttaminen. Maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kehittäminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Seuranta ja arviointi. Optimaalinen työvuorosuunnittelu ja riittävä sijaistus kaikille vastaanoton työntekijäryhmille. Tasapuolinen työnjako, monipuoliset työnkuvat, erinomainen ohjaus ja koulutus. Riittävästi päivystys ja kiire-aikoja. Selvitetään 1.1.2015 voimaan astuvan päivystysasetuksen vaikutukset nykyiseen käytäntöön. Henkilöstön sitoutuminen ja kuntalaisten tiedottaminen. Sote-henkilöstön, päättäjien ja asukkaiden opastaminen. Yhdessä vastaanoton hoitajien ja lääkäreiden kanssa. Lisäkoulutustarpeen arviointi ja tarvittaessa järjestäminen. Perustetaan fysioterapeutin toimi, josta 70% resurssista ja kustannuksista kohdentuu kuntoutukseen ja 30% työterveyshuoltoon. Lisäyksellä tavoitellaan ostopalveluiden vähenemistä. Resurssin nosto nykyisestä 1,2:sta 1,5:een. Vähentää ostopalveluiden käyttöä. Tiivis yhteistyö perhepalveluiden kanssa. Hyvä yhteistyö psykiatrian klinikan kanssa. Toimintamallien, työnjaon ja prosessien kehittäminen. Työnjaon ja resurssien arviointi, tarvittaessa koulutus. Kustannusvaikutukset Riittävät sijaismäärärahat. Omatoiminen rekrytointi yhdessä muun soten ja kaupungin kanssa. Sähköiset palvelut ovat kustannustehokkaita. Työajan käyttö, sisäisen koulutuksen järjestäminen näihin asioihin normaalin koulutusmäärärahan puitteissa. Kustannusvaikutus kuntoutuksen osalta noin 35 000 /vuosi. Ostopalvelut vähenevät n. 15 000 / vuosi. Tällöin nettovaikutus n. 20 000 /vuosi. Nettokustannusvaikutus ostopalveluiden vähenemisen jälkeen 11 000 /vuosi. Ostopalveluita korvaavaa toimintaa. Vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. 7
Osastohoito Osastopaikkoja käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. Jos 30-paikkaiselle osastolle kertyy runsaasti asumispalveluihin odottavia, joudutaan ostamaan lyhytaikaishoitoa ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Hyvän yhteistyön tiivistäminen vanhuspalveluiden kanssa kotihoidon ja etenkin tehostetun kotihoidon kehittämiseksi. Hoitosuunnitelmakäytäntöjen kehittäminen kotiutuvien jatkohoidon varmistamiseksi. Suun terveydenhuolto Palvelu toteutuu hoitotakuun rajoissa eli jonotusaika kiireettömään hoitoon alle 6 kuukautta. Ammattien välisen työnjaon kehittäminen resurssien käytön optimoimiseksi. Lasten ja nuorten tarkastukset siirretään suuhygienisteille, ja mahdollisesti myös osa aikuisten tarkastuksista. Työterveyshuolto Henkilökunnan ja toiminnan vakiinnuttaminen. Palvelun hyvä laatu ja riittävä määrä. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisten laaja-alaisten palvelujen tarjoaminen asiakasyrityksille yhdessä laadittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Oman palvelutuotannon työfysioterapiapalvelujen vahvistaminen. Yritysten, kaupungin ja Oulunkaaren työntekijöiden työhyvinvoinnin kohentaminen ja sairauspoissaolojen hallinta yhteistyössä asiakasyhteisöjen kanssa. Toiminnan harmonisointi ja kehittäminen niin, että kaikkien asiakasyhteisöjen palvelutarpeisiin vastaa ammattitaitoinen, pätevä ja motivoitunut henkilöstö. Erikoissairaanhoito Oman osaamisen kasvattaminen ja toiminnan kehittäminen niin, että erikoissairaanhoitoa käytetään vain silloin, kun sille on oikea tarve. Avohoitopalvelujen kehittäminen yhdessä Oulun ja sen lähikuntien sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Yksittäisiä erikoissairaanhoidon palveluja ja tutkimuksia ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Odottavia voi olla kerrallaan enintään 5-6. Hyvä yhteistyö vanhuspalveluiden ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Kotiuttamisprosessia kehitetään tiedonkulun katkosten poistamiseksi. Tarpeellisen lääketieteellisen työpanoksen kohdentaminen vanhuspalveluihin. Hoidon, hoivan ja asumisen laatu kohenee. Vapautunut hammashoitajan toimi muutetaan suuhygienistin toimeksi. Resurssi nyt hyvä: 2,3 lääkäriä ja 3 työterveyshoitajaa. Työterveyshuollon ennalta ehkäisevää toimintaa riittävästi myös työpaikoille. Työfysioterapeutin työpanos työterveyshuollossa on selvästi tarvetta pienempi. Työfysioterapeutin työpanos nostetaan 0,2:sta 0,5:een (vrt. kuntoutuksen resurssimuutokset). Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen. Sujuva vastaanotolle pääseminen ja ripeä ongelmiin tarttuminen. Resurssitilanteen korjaantuminen mahdollistaa kehittämisen ja kouluttautumisen. Nuorille lääkäreille järjestetään ohjausta ja neuvontaa. Edistetään sisäistä konsultointia ja vertaistuen käyttöä. Resurssien kustannustehokas kohdentaminen ja hoidon vaikuttavuuden lisääminen. Hoitovastuu säilyy omilla lääkäreillä. Omien hoitopaikkojen optimaalinen käyttö vähentää ostopalveluja ja parantaa osastohoitoa tarvitsevien palvelua. Kustannusvaikutus noin 3000 /vuosi. Samalla saadaan jonkin verran säästöä hammaslääkärien sijaistustarpeissa. Oma toiminta on ostettua vaikuttavampaa. Kustannusvaikutus työterveyshuollon osalta noin 15 000 / vuosi. Hillitsee kustannusten nousua. Hillitsee kustannusten nousua. Hillitsee kustannusten nousua. Hillitsee kustannusten nousua ja parantaa palvelua. 8
Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2014 Kotiin annettavat palvelut Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Suunnitelman mukaisen työn vakiinnuttaminen yhteistyössä terveyspalveluiden, järjestöjen ja kunnan kanssa. Kotiin annettavien palveluiden vahvistaminen. Palveluntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen sekä palvelusuunnitelman mukainen asiakastyö. Kehitetään ikääntyvien käytössä olevia palvelutaloja päivätoimintaan innostaviksi sekä mielekästä ja monipuolista sosiokulttuurista toimintaa mahdollistaviksi toiminta- ja elinympäristöiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. toiminnallinen arki, vaihtelevat toimintatuokiot, ateriapalvelut, kerhot ym.). Yläkartanon kulunvalvonnan vakiinnuttaminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Perustuu lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Huomioidaan edellä mainitun lain velvoitteet, jolloin asiakkaiden ensisijainen hoitopaikka on koti tai kotihoidolla tuettu asuminen. - Ohjaus- ja neuvontatyön vakiinnuttaminen - Vastuutyöntekijä-toiminta-mallin vahvistaminen - Palveluohjaustoimintamallin kehittäminen - Palvelutakuun toteutuminen Hyvinvointia tukevien kotikäyntien toteutuminen. Painopisteen siirtyminen kotiin annettaviin palveluihin lisää resurssin tarvetta. Perustetaan kaksi uutta lähihoitajan vakanssia. Tavoitteena ikäihmisten asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Ikäihminen toimijana ja Seniorikaste-hankkeiden hyödyntäminen. Mobiilikotihoito-palvelun käyttöönoton arviointi. Päivätoiminnan ja yksiköiden viriketoiminnan kehittäminen hanketyön, yhteistyön ja toimivien tilaratkaisujen avulla. Monikanavaisuuden hyödyntäminen. Yläkartanon tukipalveluiden kehittäminen ja lisääminen (ateria- ja kuntoutuspalvelut). Aloitettu ITTS-hankepilottina vuonna 2013. Hyväksi todettua toimintamallia jatketaan toistaiseksi. Kustannusvaikutukset Kustannusvaikutus n. 96 000 / vuosi. Hankeresurssien hyödyntäminen. Tavoitteena kustannusvaikuttavuus (esim. asumispalvelupaikkojen tarpeen väheneminen). Nykyiset resurssit lisättynä hanketyöllä ja järjestöjen vapaaehtoistyöpanoksella. Noin 6 000 /vuosi. Tehostetun kotihoidon vakiinnuttaminen osaksi toimintaa yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Lääkärin työpanoksen konsultointi ja yhteistyökäytänteet. Kustannusvaikutukset tarkentuvat pilottijakson jälkeen. 9
Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Vaihtoehtoisten palvelujen kehittäminen: - Palvelusetelin käytön arviointi - Monikanavaisuuden hyödyntäminen Perhehoidon käyttöönoton arviointi ja käynnistäminen. Palveluntarpeen ja -ohjauksen kehittäminen. RAIsoft-ohjelmiston käyttöönotto. Ohjelmisto on vanhuspalveluihin liittyvä hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Omahoito-alustan hyödyntäminen ohjausja neuvontapalveluissa. - Seudullinen ohjaus- ja neuvontapalvelu - Sähköisten lomakkeiden ja hakemusten kehittäminen Senioriasuntokannan lisääminen. Asuntopoliittinen ohjelmatyö yhdessä kaupungin kanssa. Omaishoitajien tukeminen: toimintakyvyn ja terveyden arviointi peruspalveluissa. Seniorikaste-hankkeen hyödyntäminen. Mahdollistetaan tarvittaessa omaishoitajien vapaiden järjestelyt, esim. sijaishoitajan toimesta (vaihtoehtoinen palvelu nykyiselle toiminnalle). Omaishoidon tuen asiakkaita on vuonna 2013 ollut 90-98. Kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Monikanavaisuus: - Omahoito-palveluiden hyödyntäminen - Sähköisten palveluiden vahvistaminen asiakastyössä - Puhelinpalvelut Palvelusetelin käytön kokonaiskoordinointi. Perhehoitoa tarjotaan yhtenä osana monimuotoista palvelutarjontaa. Tavoitellaan 1-2 perhehoitajan rekrytointia. RAIsoft-ohjelman käyttöönotto ja henkilöstön koulutus. Toimintakyvyn arviointi koti- ja laitoshoitoon liittyen. Arviointimenetelmien kehittäminen RAIsoft-ohjelmistoa hyödyntäen. Kotihoito antaa senioriasuntoihin tarvittavat palvelut. Toiminnan jäsentymisen kautta kustannukset tarkentuvat. Yhden sijaishoitajan palkkio on n. 1900 /vuosi. Palvelusetelimäärärahan kasvattaminen 35 000 vuodelle 2014. Vastaava kustannusvaikutus ostopalveluiden vähenemisenä. Vaihtoehtoinen palvelu. Perhehoidon kustannukset ovat noin kolmannes ostopalvelukustannuksista. Vuonna 2014 ohjelmiston hinta sisältäen käyttömaksut ja koulutukset on n. 30 200. Käyttömaksu jatkossa vuosittain: - kotihoito n. 5000 - laitoshoito n. 3000 Sijaiskustannukset koulutuksen osalta Pudasjärvellä n. 6 600. Nykyisin käytössä olevan Rava-ohjelmiston kustannukset jäävät pois. Hanketyön resurssien hyödyntäminen. Teknologiaan liittyvien välineiden hankinta budjetin puitteissa. 10
Asumispalvelut Hoito- ja palveluketjun hyvä toimivuus. Palveluohjauksen kehittäminen ja kotiin annettavien palveluiden vahvistaminen. Kehitetään ikääntyvien käytössä olevia palvelutaloja päivätoimintaan innostaviksi sekä mielekästä ja monipuolista sosiokulttuurista toimintaa mahdollistavaksi toiminta- ja elinympäristöksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. toiminnallinen arki, vaihtelevat toimintatuokiot, kerhot ym.). Ikälain velvoitteiden toteutuminen: - Palvelutakuu - Palveluohjaus - Oikea-aikainen hoidon porrastus / toimintakykyarviot (RAIsoft) Hoivahoito Kotiin annettavien palveluiden ja asumispalveluiden ensisijaisuus ennen hoivahoitoa. Asiakasprosessin hallinta hoivahoidossa - Palveluohjauksen toimivuus ja hallinta / toimintakykyarviot (RAIsoft) - Hoidon porrastus - Palvelukriteerit Tehostettujen asumispalveluiden tarkoituksenmukainen tuottaminen. Ikäihminen toimijana ja Seniorikaste -hankkeiden hyödyntäminen (edellyttää Seniorikaste-hankkeen myönteistä rahoituspäätöstä). STM:n sekä Kuntaliiton ikäihmisten (yli 75-vuotiailla) palvelujen laatusuosituksen mukaiset palvelurakenteet: - 91-92 % asuu kotona tukipalveluiden turvin - 5-6 % tehostetussa asumispalveluissa - 3 % hoivapalveluiden piirissä Lyhytaikaisosastolla paikkaa odottavien tavoitemäärä n. 6 asiakasta. Päivä- ja viriketoiminnan kehittäminen hankkeiden ja eri toimijoiden yhteistyön kautta. Hyödynnetään monikanavaisuutta esim. kuvapuhelinten, videoyhteyksien ja Omahoito-palveluiden avulla. Asiakasprosessien seuranta. Tehostetun palveluasumisen arviointi. Laitospaikkojen tarpeen arviointi. Ikäihminen toimijana ja Seniorikaste -hankkeiden hyödyntäminen (edellyttää Seniorikaste-hankkeen myönteistä rahoituspäätöstä). Nykyiset resurssit lisättynä hanke- ja vapaaehtoistyön resursseilla. 11
4 Lisävakanssit Perhepalvelut Ohjaajat (koulutusvaatimus lähihoitaja), Rimmin palvelukoti, 2 htv Terveyspalvelut Fysioterapeutti, kuntoutus (70 %) ja työterveyshuolto (30 %), 1 htv Vanhuspalvelut Lähihoitajat, kotihoito, 2 htv 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. Ei investointitarpeita vuodelle 2014. 12
6 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna 2014. Lisätietoja hankkeista www.oulunkaari.com. Hyve-hanke Hankkeen kesto: 1.3.2012 31.10.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti, budjetti vuodelle 2014 ja hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti 116 800, budjetti vuodelle 2014 53 100, rahoittaja Sosiaali- ja terveysministeriö Kotihoidon prosessien mallintaminen sekä palveluketjujen sujuvuuden, asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden tarkastelu. Vanhuspalveluiden johtamisosaamisen ja johtamisen työkalujen kehittäminen. Yhteistyön ja kehittämisosaamisen lisääminen (palvelualat, yksityinen ja kolmas sektori). Hyvien käytäntöjen soveltaminen muille palvelualoille. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Kotihoidon toimintaprosessien kehittäminen tehtyjen selvityksen ja suunnitelmien perusteella. Koulutus- ja muiden kehittämistoimien organisoiminen osaamiskartoituksesta ja muista selvityksistä nousseiden tarpeiden pohjalta. Toimenpidesuunnitelman laatiminen moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseksi, tehtyjen kartoitusten pohjalta. Iloa Eloon -hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: 1.1.2014 31.12.2017 Kumppanuushanke, hankkeen rahoittaja Raha-automaattiyhdistys Iloa Eloon -hankkeen päämääränä on tukea ja vahvistaa senioreiden osallisuutta ja aktiivista arkea paikallinen näkökulma ja senioreiden monimuotoisuus huomioiden. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä alueellisten verkostojen kanssa ja alueilta nousevien tarpeiden pohjalta palvelukokonaisuuksia, esim. alueelliset seniorikahvilat, puhelinringit, senioripysäkki, kulttuuritoiminta, teknologia/tietotekniikka, kulttuuriluotsitoiminta (laajentuen liikuntasektorille). Ikäihminen toimijana -hanke Hankkeen kesto: 1.9.2013-31.10.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti 88 073, josta budjetti vuodelle 2014 62 909, rahoittaja STM Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen. Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa. Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: - Palveluohjausta ja neuvontaa kehitetään alueellisesti, muodostaen yhteinen alueellinen palveluneuvontakeskus - Omahoito-palvelujen sisältöjen kehittäminen ja tietotekniikan hyödyntäminen - Hoito- ja palvelusuunnitelmien avulla selvitetään aika- ja ei-aikakriittiset asiakkaat - Päivätoiminnan kehittäminen - Vanhuspalvelusuunnitelma yhteistyössä kunnan kanssa 13
ITTS-hanke (Implementing Transnational Telemedicine Solutions) Hankkeen kesto: 1.9.2011 31.3.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. Oulunkaaren osuus 285 695, rahoittaja Northern Periphery Programm Soveltaa ja ottaa käyttöön etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän työssä harvaan asutuilla ja syrjäisemmillä alueilla. Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeen taustalla ovat toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat vaatimukset mm. vähentää kuljetuskustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä sekä tarve muuttaa pitkäkestoisen hoidon toimintamalleja demografiakehityksen seurauksena. Hankkeessa suoritettavilla strategisilla investoinneilla pyritään nostamaan esille etälääketiedettä pohjoisessa periferiassa tukemalla kaupunki-maaseutu yhteistyötä, joka voi tuottaa innovatiivisia terveydenhuollon ratkaisuja harvaanasutuille alueille. Projektissa tapahtuvalla kansainvälisellä verkostoitumisella pyritään edistämään osaamisen vaihtoa projektin osapuolten välillä.hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito. Oulunkaaren alueella konkreettisina kohteina ovat: - Kotihoidon asiakkaille tarjottavien etäkuntoutuspalveluiden tuottaminen - Videopuhelinten käytön laajentaminen asiakkaan kotona asumisen tukemisessa - Kotona tapahtuvan terveydenhoidon välineiden testaaminen sekä kansainvälisten kokemusten arviointi ja siirtäminen - Kotihoidon palveluasumisen tukeminen paikannusteknologian avulla KanTa: eresepti, earkisto Liittyminen kansalliseen terveysarkistoon (KanTa). Sähköisen lääkemääräyksen käyttöön otto. Potilastietojen tallentaminen earkistoon. Hankkeen kesto: 2011-31.12.2014 Suomeen rakennetaan Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) ja siihen liittyvät palvelut. KanTa edistää hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa terveydenhuollon palveluja. Kansalainen voi katsella Kan- Ta-tietojaan omien tietojen katselusta. Sähköinen resepti ja sähköinen potilastiedon arkisto ovat KanTahankkeen suuria alahankkeita. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Potilastiedon arkiston auditointivaatimusten täyttäminen ennen arkistoon liittymistä. Pegasos- ja Effica -potilastietojärjestelmien päivittäminen earkiston vaatimalle tasolle ja sovelluskoulutusten järjestäminen käyttäjille. Uusien toimintamallien kouluttaminen henkilöstölle ja niiden vieminen käytäntöön. Potilastiedon arkiston käyttöönoton toteutus 1. vaiheen tietosisällöllä valtakunnallisesti määritellyn aikataulun mukaisesti. Käyttöönoton seuranta. MuKeva-hanke; Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ikääntyneen muistisairaan kehitysvammaisen tutkimuksessa ja hoidossa Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto 1.1.2013-31.12.2014 Hankkeen budjetti ja rahoittaja: Budjetti n. 6000 ja ESR-rahoitus Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on viedä eteenpäin kehitysvamma-alan henkilöstön ammattitaitoa kehittämällä arviointi- ja toimintamenetelmiä kehitysvammaisten muistisairauksien tunnistamiseen ja hoitoon sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien henkilöiden osaamista edellä mainituissa asioissa. 14
Hankkeen toimenpiteet vuonna 2014: - Vuoden 2013 aikana aloitetut tutkimukset asiakkaille jatkuvat - Järjestetään koulutusta työntekijöille vuoden 2013 alkukartoituksessa nousseiden tarpeiden pohjalta - Palvelujärjestelmän toiminnan arviointi ja kehittäminen jatkuu ikääntyneen muistisairaan diagnostiikassa ja hoidossa Oulun seutukaari (Lasten Kaste-hanke / perhekeskustoimintamallin laajentaminen ja lastensuojelun kehittäminen) Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: 1.2.2014-31.10.2016 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti 172 700 (ei sis. lastensuojelun osiota), josta Oulunkaaren osuus 43 175 ja budjetti vuodelle 2014 yht. 60 705, rahoittaja sosiaali- ja terveysministeriö Kehittää lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia ja ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia (mm. perhetyön ja lastensuojelutyön kehittämisen kautta). Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Perhetyön ja perheneuvolatyön seudullisten, asiakaslähtöisten toimintamallien luominen (palveluohjaus, palvelujen koordinointi, asiakkaan osallisuus, verkostoituminen) ja pilotointi. Seniorikaste-hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: 1.1.2014-31.10.2016 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti 2 009 691, josta Oulunkaaren osuus 130 349 ja budjetti vuodelle 2014 yht. 47 416 rahoittaja sosiaali- ja terveysministeriö/kaste-rahoitus Hankkeen tavoitteena on tukea ikääntyvien kotona asumista, monipuolistaa heidän arjen sisältöjään sekä kehittää kuntouttavaa toimintaa ja työntekijöiden osaamista. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: - Kotona asumisen tukeminen - Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen - Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen vanhuspalveluissa SUJUVA-hanke Odotetaan päätöstä hankkeen jatkoajasta Hankkeen kesto: Varsinainen hankeaika 1.1.2011-31.12.2013, mahdollinen jatkoaika 1.1. - 31.3.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: 650 404, josta omarahoitusosuus 195 122. Budjetti vuodelle 2014 yht. 79 123, josta omarahoitusosuus 23 736. EAKR- ja valtionrahoitus (PPL) sekä kuntarahoitus (Oulunkaaren kunnat). Sujuvan vastaanottopalvelun varmistaminen Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Tarvetta on edelleen jatkaa tehostettua asiakaspalveluohjausta. Yksilöidyllä ja asiakaslähtöisellä palveluohjauksella aktivoidaan kuntalaisia, jotta sähköiset palvelut saataisiin nopeasti ja väestötasolla laaja-alaisesti käyttöön. Ilman aktiivista käyttöönoton ohjausta palvelutuotannon saaminen sähköisen alustan piiriin kestää 15
pitkään. Jatkoaika mahdollistaisi myös käyttökokemusten laajemman kertymisen Iin päivähoidon ja neuvolan välisestä yhteistyöstä sähköisten lomakkeiden käyttöön, työterveyshuollon ajanvarauspilottiin sekä mielenterveystyön sähköisen asiointikanavan käyttöön liittyen. SOHVI-hanke Oulunkaari toimii ns. mahdollistavana yhteistyökumppanina Hankkeen kesto: 1.3.2012 28.2.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti ja hankkeen rahoittaja: 600 000, ESR-rahoitus. Oulunkaarella ei rahoitusosuutta. Hyvinvoinnista kertovan kokemustiedon ja hyvinvointia tuottavien alojen yhteistyön hyödyntäminen uusien palvelukokonaisuuksien ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. TerPS2-hanke Hankkeen kesto: 1.3.2012-30.10.2014 (Oulunkaaren osahanke 1.8.2012 31.9.2014) Hankkeen budjetti ja rahoittaja: 3 066 670, josta Oulunkaaren osuus 110 400 Oulunkaaren osahankkeen tarkoituksena on kehittää pysyvät rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja johtamiseen Oulunkaaren peruskuntien ja kuntayhtymän alueelle. Tavoitteena on sähköisen hyvinvointikertomuksen pysyvä käyttö kaikissa kunnissa, pysyvä HyTe-työryhmien toiminta, hyvinvointityön juurruttaminen osaksi kuntien ja Oulunkaaren toimintaa sekä kuntalaisten osallisuuden lisääminen hyvinvoinnin edistämisessä. Virta II -hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: 1.1.2014 31.12.2016 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti 105 700, budjetti vuodelle 2014 yht. 34 850, rahoittaja sosiaali- ja terveysministeriö Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen monitoimijuuden kautta nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimijoiden tietoisuuden lisääminen toistensa toiminnasta ja Virta-hankkeen tuloksista. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen vertaisryhmätoimintojen avulla. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: - Koulutuksen ja työpajojen avulla kehitetään suunnitelmallista sosiaalityötä. - Virta-hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen juurruttaminen käytäntöön jatkuu - Nuorten vertaisryhmätoimintojen pilotti käynnistetään ja toteutetaan Pudasjärvellä ja toimintamalli jalkautetaan muihin Oulunkaaren kuntiin. Voimaa vanhuspalveluihin hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: 1.9.2013 31.12.2014 Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Lump sum rahoitus 50 000, josta omarahoitusosuus 7 500, ESR-rahoitus Ensisijaisena kohderyhmänä hankkeessa on Oulunkaaren vanhuspalveluiden henkilöstö. Hanke on lump sum -rahoitusmallin pohjalta toteutettava selvitystyö, johon kiinteänä osana liittyy hankkeen 16
loppupuolella toteutettava pilotti. Hankkeen tulokset voidaan kuvata seuraavasti: - Laaditun selvityksen ja pilotin pohjalta löydetään monitoimijainen malli vanhuspalveluiden henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. - Vahvistetaan osaavan ammattihenkilöstön saatavuutta. - Selvityksen ja pilotin pohjalta toteutettujen toimenpiteiden tuloksena henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät, työurat pidentyvät, työn mielekkyys lisääntyy sekä osallisuus vahvistuu. - On tunnistettu vanhuspalveluihin ja erityisesti kotiin annettaviin palveluihin liittyvät voimavaratekijät sekä löydetty keinoja niiden tukemiseksi. - On löydetty keinoja vahvistaa henkilöstön vastuuta oman hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Nostetaan esiin yksilöllisiä keinoja voimavarojen vahvistamiseksi. - On selvitetty tarkoituksenmukainen monitoimijuuden malli ja eri toimijoiden rooli ja vastuut henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. - Syntyy malli henkilöstön yksilöllisten hyvinvointipolkujen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. - On kartoitettu uudentyyppisten, sähköisten työkalujen hyödyntämistä hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. - On laadittu malli, jonka pohjalta voidaan osoittaa hyvinvoinnin lisääntymisen taloudellisia vaikutuksia vanhuspalveluissa. 17
7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 13 TA 14 % Pudasjärven perhepalvelut Tuotot 1 337 000 1 950 000 1 953 000 3 000 0,2 Kulut -8 264 000-9 192 000-9 360 000 168 000 1,8 Kate -6 927 000-7 242 000-7 407 000 165 000 2,3 Henkilöstömenot -2 537 000-3 179 000-2 629 000-550 000-17,3 Palvelut -3 131 000-3 255 000-3 688 000 433 000 13,3 Pudasjärven terveyspalvelut Tuotot 1 411 000 1 570 000 1 770 000 200 000 12,7 Kulut -7 812 000-7 814 000-8 016 000 202 000 2,6 Kate -6 401 000-6 244 000-6 247 000 3 000 0,05 Henkilöstömenot -4 505 000-4 799 000-4 826 000 27 000 0,6 Palvelut -1 989 000-1 675 000-1 844 000 169 000 10,1 Palveluista ensihoitoa -231 000 Kate ilman ensihoitoa -6 170 000-6 244 000-6 247 000 3 000 0,05 Pudasjärven vanhuspalvelut Tuotot 2 431 000 2 460 000 2 624 000 164 000 6,7 Kulut -10 616 000-10 671 000-10 984 000 313 000 2,9 Kate -8 185 000-8 211 000-8 360 000 149 000 1,8 Henkilöstömenot -5 775 000-6 785 000-6 884 000 99 000 1,5 Palvelut -2 603 000-1 430 000-1 542 000 112 000 7,8 Oma toiminta yhteensä Tuotot 5 179 000 5 980 000 6 346 000 366 000 6,1 Kulut -26 692 000-27 677 000-28 360 000 683 000 2,5 Kate -21 513 000-21 697 000-22 014 000 317 000 1,5 Henkilöstömenot -12 818 000-14 763 000-14 338 000-425 000-2,9 Palvelut -7 723 000-6 359 000-7 074 000 715 000 11,2 Palveluista ensihoitoa -231 000 Kate ilman ensihoitoa -21 282 000-21 697 000-22 014 000 317 000 1,5 Esh Tuotot 271 000 232 000 362 000 130 000 56,0 Kulut -10 993 000-10 899 000-11 655 000 756 000 6,9 Kate -10 722 000-10 668 000-11 293 000 625 000 5,9 Ensihoito -231 000-219 000-558 000 339 000 154,8 Kate sis. ensihoidon -10 952 000-10 668 000-11 293 000 625 000 5,9 Yhteensä Tuotot 5 450 000 6 212 000 6 708 000 496 000 8,0 Kulut -37 684 000-38 576 000-40 015 000 1 439 000 3,7 Kate -32 235 000-32 364 000-33 307 000 943 000 2,9 Poistot ja arvonalent. -48 000-24 000-24 000 0 0,0 Soten hankkeet -55 000-82 000-53 000-29 000-35,4 Yhteensä -32 338 000-32 470 000-33 384 000 914 000 2,8 18
8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2016. 10 Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Kaarina Daavittila Kaupunginjohtaja Pudasjärven kaupunki 19