Sosiodemografiset tekijät ja elinolot Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL
Maahanmuuttotausta Suomeen on muutettu nuorena: keskimääräinen muuttoikä oli 24 25 vuotta. alaistaustaiset muuttivat hieman muita ryhmiä nuorempina. alais- ja kurditaustaisista etenkin miehet ovat tulleet lähinnä pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Naisilla myös perheenyhdistäminen on ollut yleistä. Venäläistaustaisilla paluumuutto on ollut yleinen oleskeluluvan peruste, ja etenkin miehillä myös työperäinen maahanmuutto on ollut yleistä. Keskimääräinen Suomessa asumisen aika oli kaikissa tutkituissa ryhmissä 11 12 vuotta. somalialaistaustaiset asuneet Suomessa pisimpään
Oleskeluluvan peruste sukupuolittain (%). 100 % 90 % Muu 80 % 70 % Paluumuuttaja 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Työperusteinen maahanmuuttaja, hänen puolisonsa tai lapsensa Perheenyhdistäminen 10 % 0 % Turvapaikanhakija tai pakolainen
Siviilisääty ja kotitalous Kaikissa ryhmissä enemmistö oli parisuhteessa, ja avioliitto oli yleisempi parisuhteen muoto kuin tutkimuskaupunkien koko samanikäisessä väestössä. alaistaustaisilla lähes kaikki parisuhteessa elävät olivat naimisissa. Venäläis- ja somalialaistaustaisista naisista useampi oli eronnut kuin koko väestössä. Yksin asuminen ja naimattomuus oli maahanmuuttajataustaisilla miehillä yhtä yleistä kuin koko samanikäisellä väestöllä, naisilla huomattavasti harvinaisempaa. alaistaustaisten kotitaloudet olivat suurimpia.
Kotitalouden koko sukupuolittain (%). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Yli 5 henkilöä 2 5 henkilöä 1 henkilö 30 % 20 % 10 % 0 %
Yleissivistävä koulutus ja pääasiallinen toiminta Venäläistaustaisten koulutustaso oli korkeampi kuin muissa maahanmuuttajataustaisissa tai tutkimuskaupunkien koko samanikäisessä väestössä. alaistaustaisten koulutustaso oli alhaisin, erityisesti naisilla, joista kolmasosalla ei ollut lainkaan koulutusta. Työssäkäyvien osuus oli kaikissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä pienempi kuin tutkimuskaupunkien koko väestössä. alaistaustaisilla naisilla oman kotitalouden hoitaminen oli pääasiallisena toimintana erityisen yleistä.
Yleissivistävä koulutus sukupuolittain (%). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Lukio Peruskoulu Ei lainkaan 30 % 20 % 10 % 0 %
Pääasiallinen toiminta sukupuolittain (%). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Eläkkeellä tai muu Työtön tai lomautettu Hoitaa kotitaloutta Opiskelija Ansiotyössä 0 %
Asuminen ja toimeentulo alaistaustaiset asuivat ahtaimmin ja vähiten omistusasunnoissa, venäläistaustaiset väljimmin ja eniten omistusasunnoissa. alais- ja kurditaustaisilla pienituloisuus ja toimeentulon kokeminen hankalaksi olivat yleisempiä kuin venäläistaustaisilla. Kaikilla tutkituilla ryhmillä omistusasuminen oli harvinaisempaa, ahtaasti asuminen oli yleisempää ja taloudellinen toimeentulo koettiin hankalammaksi kuin tilastotietojen ja aiempien tutkimusten perusteella koko väestössä.
Pääasiallinen toiminta sukupuolittain (%). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Eläkkeellä tai muu Työtön tai lomautettu Hoitaa kotitaloutta Opiskelija Ansiotyössä 0 %
Ahtaasti asuvien (< 1 huone/asukas) osuus sukupuolittain (%). 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
Toimeentulovaikeuksia ilmoittavien osuus sukupuolittain (%). 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
Ahtaasti asuvien (< 1 huone/asukas) osuus sukupuolittain (%). 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
Johtopäätöksiä Erot ryhmien välillä suurimpia maahanmuuttotaustassa, koulutustasossa sekä kotitalouden koossa ja tähän liittyen asumisen ahtaudessa Venäläistaustaisilla vahvimmat sosioekonomiset resurssit, kaikissa ryhmissä kuitenkin koko väestöä heikompi tilanne alais- ja kurditaustaisilla naisilla suuremmat kotitaloudet sekä matalampi koulutustaso ja työllisyysaste kuin miehillä, kaikissa ryhmissä naisilla eronneisuus ja leskeys yleisempiä kuin miehillä Näiden erojen voidaan olettaa olevan yhteydessä muihin hyvinvoinnin eroihin.