Hulevesien luonnonmukainen hallinta



Samankaltaiset tiedostot
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI Perttu Hyöty, FCG

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

HULEVESIEN HALLINTA KUOPIOSSA

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut

Viheralan hulevesipäivä Lahti

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

Taajamarakentaminen ja pienvedet

PIENVESITAPAAMINEN

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Tyyntä myrskyn edellä

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Luontoperustaiset järjestelmät

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Life+11 ENV/FI/911 Keidas - Urban Oases. Keidas-projekti kansanomaisesti, sivu 1/8. Haasteena taajamissa: hulevesien määrä, sijainti ja laatu.

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu

Espoon hulevesiohjelma. - Pienvesi tapaaminen - Helsingin kaupungin ympäristökeskus Eeva Nuotio

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

TAMPEREEN KAUPUNKI Amurin alueen hulevesiselvitys maankäytön suunnittelun tueksi Raportti

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

IMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan hulevesitarkastelu

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

LIITE ESPOON KAUPUNKI. Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS Työnro

Tammelan hulevesiselvitys

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

Päijänrannan asemakaava

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39

arvionti refeittäin FCG projektipäällikkö Tampere Vuores Kerava mallinnus Pohjola Centra Bossmann 2,5 3,5

Onko tietoa hulevesistä? Hulevesitiedon nykytila ja kehittämistarpeet

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Hulevesien hallinnan luonnonmukaiset ratkaisut ja hulevesisuunnittelu Mikkelin kaupunkialueella

Tilaaja Vantaan seurakuntayhtymä. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä Viite KIVISTÖN KIRKON ALUE HULEVESISELVITYS

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Nurmijärven Veden toimia jätevesiohitusten vähentämiseksi

HULEVESISELVITYS TYÖNUMERO: EURAJOEN KUNTA KETUNPESÄN ASEMAKAAVAN HULEVESISELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Hulevesien hallintasuunnitelma

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

Lentoaseman hulevesien hallinta

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Transkriptio:

Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää hulevesivirtaamien muodostumista, vaimentaa virtaamia ja äärevöitynyttä tulvimista sekä vähentää eroosiota ja vierasainekuormia. Pyrkimyksenä on vähentää hulevesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta kokonaisvaltaisesti valuma alueilla ja purkuvesistöissä. Luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla hulevedet pyritään hallitsemaan kohteen luonnonmaantieteellisiin oloihin perustuvalla vesija maisemarakentamisella. Tällä lähestymistavalla pyritään ylläpitämään ympäristön laatu kokonaisvaltaisesti hyvänä sekä rakennetulla kohdealueella että sen vaikutuspiirissä olevalla valumaalueella ja edelleen purkuvesistössä. Kohteen suunnittelussa huomioidaan veden liike ja maankäytön vaikutukset veden kiertoon koko valuma alueella. Läpäisemättömien pintojen määrä ja vaikutukset ympäristön tilaan minimoidaan tarkkaan harkitulla taajamarakenteiden sijoittelulla ja mitoituksella. Hulevesien johtamisessa hyödynnetään alueen luontaisia valuntareittejä ensisijaisesti kasvipeitteisinä avouomina. Kaupungistuneiden valumaalueiden rakenteissa käytetään tarvittaessa virtaamia vaimentavia kivipengerryksiä ja suojauksia. Hulevesien käsittelyssä ylläpidetään luontaisia imeytys, viivytys ja puhdistusrakenteita kuten monimuotoisen kasvillisuuden peittämiä suojavyöhykkeitä, lammikoita (esi ja jälkiselkeytysaltaat) ja kosteikkoja. Tarpeen mukaan perustetaan rakentamisen myötä menetettyjen tilalle luontaisia kompensoivia toiminnallisia maisemarakenteita. Veden puhdistuminen luonnonmukaisissa maisemarakenteissa perustuu fysikaalisten ja kemiallisten prosesien ohella erityisesti kosteikkojen monimuotoisten kasvien ja niiden seuralaismikrobien avulla tapahtuvaan biologiseen puhdistukseen. Luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa käytetään kevyttä, materiaaleja ja energiaa säästävää tekniikkaa sekä hyödynnetään mm. kasvillisuuden eroosiota ehkäisevää, virtaamia hallitsevia ja vettä puhdistavia ominaisuuksia. Hulevesien hallinnan lisäksi kasvillisuuspeitteisten pintavaluntareittien sekä virtaamia tasaavien ja puhdistavien kosteikkojen hyödyntäminen osana rakennettua taajamamaisemaa mm. ylläpitää ja palauttaa biologista monimuotoisuutta, eheyttää (putkittamisen vastakohtana) ekologisia verkostoja sekä parantaa maiseman virkistyskäyttöarvoja. Luonnonmukaisen hulevesien hallinnan suunnittelu on poikkitieteellistä, hallinnolliset rajat ylittävää, perinteisiä putkiratkaisuja haastavampaa. Suunnitteluprosessille tulisi varata riittävästi (laatu)aikaa. Kokonaisvaltaisesti toteutettu ja luonnonmukaiseen suunnitteluun pohjautuva hulevesien hallinta on perinteistä halvempaa. 1

Kilsoinuoman kehitys 2007 2008, Nummela 2

Katsaus hulevesien hallinnan suunnittelun kehitykseen Seuraavissa kuvissa (Paradigm shift 1 6) on esitelty hulevesien hallinnan kehitystä. (Lähde: Dana Gumb, Director, Staten Island Bluebelt Program, New York City Department of Environmental Protection, NYC, NY, USA esitelmä TKKlla 3.12.2007. Kokonaisuudessaan esitelmään voi tutustua seuraavassa osoitteessa: http://www.water.tkk.fi/wr/gumb_03122007.pdf) Nykyinen tavoite kansainvälisesti on taso kuusi, johon hulevesien hallinnan toteutuksessa Suomenkin taajamissa tulisi pyrkiä. Tasolla kuusi hallitaan hulvesiä luonnonmukaisesti alkaen muodostumisen hallinnasta asianmukaisella läpäisemättömien pintojen mitoituksella ja sijoittelulla sekä monimuotoisella kasvipeitteisellä rakennetulla valuma alueella. Hallinta koostuu useasta ja monimuotoisesta hallintarakenteesta joiden yhteisvaikutuksella rakennetun alueen hydrologiset olosuhteet pyritään säilyttämään mahdollisiman lähellä luontaisesti toimivaa. Ympäristön tilaa ylläpidetään/parannetaan/korjataan koko valuma alueella. Suunnittelulle varataan riittävästi aikaa ja se tehdään valuma aluelähtöisesti sekä yhteistyössä (osallistujat riippuen kohteen erityispiirteet/uudisrakentaminen/ korjausrakentaminen): kaavoitus/arkkitehti/ympäristö(tarkastaja)/liikenne/insinööri/ viherrakennus/yms. Asukkaiden osallistaminen jo suunnitteluvaiheessa lisää asukkaiden ympäristöä vaalivaa käyttäytymistä jatkossa. Kokonaisvaltainen hulevesien hallinta on suunnittelussa vaativampaa kuin yksinkertaisempi putki allas/varastotila suunnittelu. Kokonaisvaltaisen hallinnan rakentamiskustannus on perinteistä pienempi (luonnonmukaisten lisärakenteiden kustannus on pienempi kuin kovissa rakenteissa saavutettu säästö). Veden määrän ja laadun hallinnan lisäarvoina saavutetaan maisema, virkistys ja luontoarvoja ja mm. sisäilman lämpötilan (vihreät katot, puut) ja laadun (kasvillisuus) parantuminen. 3

SHIFT # 4 SHIFT # 5 4

SHIFT # 6 Korkeasaaren 0,8 ha merikotkien valuma alue. Rakentaminen valmistuu kevät 2009. 5

Seuraavissa kahdessa kuvassa havainnollistetaan käytännöstä poistuvaa perinteistä (Conventional Development) hulevesien hallintaa, mikä Yhdysvalloissa käsitetään koostuvaksi hulevesiputkista ja altaista. Nykyinen hallintasuunnittelu perustuu hajautettuun suurelta osin luonnonmukaiseen hallintaan (Multiple systems / LowImpactDevelopment), jolla pyritään kokonaisvaltaisesti kestävään taajamarakentamiseen (Kuvat: Dana Gumb). 6

Läpäisemättömän pinnan minimointi ja hyvät suunnitteluratkaisut ovat keskeinen tie ratkaista myös tiedostetuin ongelma eli taajamatulvat. 7