Päätös Nro 33/2012/2 Dnro LSSAVI/117/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2012

Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 33/2012/2 Dnro LSSAVI/117/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2012 ASIA Pietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausmassojen läjitys mereen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Vaasan hallinto-oikeuden palauttama asia, Luoto HAKIJAT Liikennevirasto ja Pietarsaaren Satama -liikelaitos I ALKUPERÄINEN HAKEMUS ALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN VIREILLETULO Merenkulkulaitos ja Pietarsaaren Satama -liikelaitos ovat Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 24.7.2009 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Pietarsaaren satamaaltaan ja sinne johtavan väylän syventämiseksi 11,0 metrin kulkusyvyyteen. Lupaa on haettu väylän ja sataman ruoppaustöihin sekä ruoppausmassojen läjittämiseen merellä sijaitsevalle vesiläjitysalueelle ja Pietarsaaren satamassa, Kokkolan satamassa ja Kokkolan edustalla sijaitseviin läjitysaltaisiin. Lisäksi hakijat ovat pyytäneet lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. ALKUPERÄISEN LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen yleiskuvaus Hakemussuunnitelma koskee Pietarsaaren Alholman sataman ja sinne johtavan 9,0 metrin väylän syventämistä 11,0 metrin kulkusyvyiseksi ja väyläalueen muutamista. Väylän syventäminen edellyttää 960 000 m 3 ktr ja sataman syventäminen 650 000 m 3 ktr ruoppaamista ja paikoin louhimista. Ruoppausmassat, yhteensä 1 600 000 m 3 ktr, läjitetään Alholman kärjessä ja Kokkolan sataman edustalla sijaitseviin läjitysaltaisiin sekä Kallanin luoteispuolella sijaitsevalle vesiläjitysalueelle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi/lansi

Hanke liittyy sataman kehittämiseen. Hankkeen taustalla ovat mm. kulkusyvyyden kasvattamisella saavutettavat kustannussäästöt. Osassa jo nykyisiä kuljetusvirtoja väylän kulkusyvyys on ollut riittämätön ja alusten lastia on jouduttu keventämään muissa satamissa. Alueen yleiskuvaus, kaavoitus ja maanomistus Yleistä hankealueen ympäristöstä Pietarsaari sijaitsee Pohjanlahden keskiosissa, Merenkurkun ja Pohjanmeren rajamailla. Pietarsaaren satama sijaitsee Alholman niemen kärjessä noin viiden kilometrin päässä Pietarsaaren kaupungin keskustasta pohjoiseen Leppäluodon teollisuusalueella. Nykyisen satamaan johtavan väylän kulkusyvyys on 9,0 metriä. Väylä alkaa noin 2,7 kilometriä Pietarsaaren majakasta länteen ja sen pituus on noin 12 kilometriä. Väylän minimileveys on 100 metriä. Vesialueen yleiskuvaus Pietarsaaren edustalla oleva Luodon saaristo on rikkonaista ja kivikkoista saaristoa. Rannat ovat alueella suurelta osin kallioisia. Ulompana merenpohja muuttuu hiekkaiseksi. Pietarsaaren edustalla ja Luodon saaristossa veden syvyys on enimmäkseen alle viisi metriä. Ulkomeren reuna-alueilla veden syvyys vaihtelee 20 metrin molemmin puolin. Merivesi virtaa saaristoalueelta avomerelle päin ja sen jälkeen kohti pohjoista. Tuulioloilla ja meriveden korkeudella on virtauksiin kuitenkin suuri vaikutus. Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset vaihtelut. Virkistyskäyttöluokituksessa asutuksen jätevesien purkualueet ja linjan Ådö Hälsingö Fallskäret itäpuolinen sisäsaaristo sijoittuvat luokkaan tyydyttävä. Kapea kaistale Ådon länsipuolella ja uloin merialue sijoittuvat luokkaan hyvä. Merentutkimuslaitoksen mittausten mukaan vedenkorkeudet ovat vaihdelleet Pietarsaaren mareografilla vuosina 1922 2008 seuraavasti (poikkeama teoreettisesta keskivedestä): HW (ylivedenkorkeus) + 1,39 m MHW (keskiylivedenkorkeus) + 0,89 m MW (keskivedenkorkeus) 0,00 m MNW (keskialivedenkorkeus) - 0,70 m NW (alivedenkorkeus) - 1,13 m Meriveden korkeuden vertailutasona on käytetty vuoden 2008 teoreettista keskivedenkorkeutta MW 2008. Pohjan laatu Väyläalueen pintasedimentti on Geo-luokituksen mukaan lähinnä hiekkaista silttiä tai silttistä hiekkaa, jossa on mukana vaihtelevia määriä liejua. Uloimmissa näytepisteissä esiintyy hienoa tai karkeaa hiekkaa. 2

Satama-altaan eteläpäässä esiintyy liejuista hiekkaa tai soraa, keskemmällä allasta aines on huonommin lajittunutta, raekooltaan siltti- tai hiekkamoreenia ja väylän puoleisessa pohjoispäässä satama-allasta esiintyy lähinnä hiekkaista ja liejuista silttiä tai savea. Pohjoisosan näytepisteessä on kuitenkin kova kivi- tai kalliopohja. Pintasedimenttinäytteiden perusteella väylän uloimpien osien ja satamaaltaan eteläosan arvioidaan olevan eroosiopohjaa, jolle ei tapahdu pysyvää hiekkaa hienomman aineksen kerrostumista. Muiden alueiden arvioidaan olevan transportaatiopohjaa, jolle sedimenttiä kerrostuu ajoittain, mutta siellä tapahtuu myös sedimentin kulkeutumista ja sekoittumista uudelleen vesimassaan virtauksien ja potkurivirtojen johdosta. Pohjasedimentin haitta-aineet Pietarsaaren 11 metrin väylän alueelta ja satamasta Laukon altaasta on syksyllä 2008 tehty sedimenttitutkimuksia. Väylältä otettiin näytteet yhteensä 20 pisteestä. Näytteenottosyvyydet olivat sedimentin pintaosasta 0 0,20 metrin syvyydestä. Väylän ruoppauskohteesta nro 6 tai sen läheisyydestä otetuissa näytteissä väylä 3, väylä 11 ja väylä 18 todettiin TBT-pitoisuudet, joka ylittävät mereen läjittämisen läjityskriteeritason 2. Läjityskriteeritaso 2 ylittyi myös samalta ruoppausalueelta otetussa näytteessä väylä 8 nikkelipitoisuuden osalta. Ruoppausmassat eivät näiltä osin pääsääntöisesti ole mereen läjityskelpoisia. Näytepisteet väylä 3 ja väylä 8 sijaitsevat väyläalueen ulkopuolella, alueella missä ei suoriteta ruoppauksia. Muissa pintasedimentin näytteissä, lukuun ottamatta näytettä väylä 1, todettiin yhden tai useamman haitta-aineen osalta tasojen 1 ja 2 väliin sijoittuvia pitoisuuksia, jolloin massojen läjityskelpoisuus mereen on harkinnanvarainen. Pintasedimenttinäytteessä väylä 1 (ruoppauskohde 2) ei todettu tason 1 ylityksiä yhdenkään haitta-aineen osalta, joten ko. massat voidaan luokitella haitattomiksi ja mereen läjityskelpoisiksi. Satama-altaan pintasedimenttinäytteissä todettiin tason 2 ylittävä nikkelipitoisuus yhdessä pisteessä (N6) ja PCB-pitoisuuden (PCB 101) tason 2 ylittävä pitoisuus yhdessä näytepisteessä (N3). Muissa näytepisteissä todettiin yhden tai useamman haitta-aineen osalta tasojen 1 ja 2 väliin sijoittuvia pitoisuuksia. Kalasto ja kalastus Pietarsaaren merialueella kalaston yleisimmät lajit ovat ahven, kiiski, lahna, särki, kuore ja siika, joka on tärkein saalislaji. Valtaosa siiasta pyydetään saariston ulko-osista ja ulkomerialueelta. Alueella kalastaneiden lukumäärä vuonna 2005 oli 733 henkeä, joista Pohjanmaan TE-keskuksen tilastojen mukaan 56 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia. Kotitarvekalastajat kalastavat paljon saariston ja lähirannikon alueilla ja ammattikalastajat kalastavat enemmän ulommilla alueilla. Sataman vesialueella ja väyläalueilla kalastus on kielletty. Verkkopyynti on suosituin kalastustapa. Lähin kalasatama on Ådö central fiskehamn, joka sijaitsee Ådössa Pietarsaaren 11 metrin väylän läheisyydessä. 3

Hankesuunnitelma Suojelualueet Pietarsaaren satamaan johtava väylä kulkee Luodon saariston (FI0800132) Natura 2000 -alueen läpi. Alueen pinta-ala on 14 457 ha. Alueen suojelu perustuu luonto- ja lintudirektiiviin SCI- ja SPA-alueena. Suojelutavoitteet eivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylien kunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti. Kaavoitus Maakuntavaltuuston 29.9.2008 hyväksymässä Pohjanmaan maakuntakaavassa satama-alue on osoitettu satama-alueeksi. Pietarsaaren kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymässä Pietarsaaren yleiskaavassa 2020 satama-alue on osoitettu tavara- ja henkilöliikenteen satamaksi. Sataman läjitysalue on osoitettu tuotannon ja varastoinnin alueeksi. Laivaväylä on merkitty yleiskaavaan. Alholman asemakaavaehdotuksessa (26.3.2008) nykyisen kortteli 15:sta pohjoisosa on merkitty satama-alueeksi. Sen pohjoispuolella sijaitsevalla alueella ei ole ajantasaista asemakaavaa. Maa- ja vesialueen omistus Satama-alueen vesialue (kiinteistötunnus 598-403-6-1) on Pietarsaaren kaupungin omistuksessa. Väylä sataman ulkopuolella sijoittuu Luodon kunnan yhteiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 440-402-876-4) ja yleiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 440-894-1-1) sekä pieneltä osaltaan Pietarsaaren kaupungin yleiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 598-894-1-1). Vesiläjitysalue sijoittuu Luodon kunnan yleiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 440-894-1-1). Pietarsaaren sataman läjitysaltaan (kiinteistötunnus 598-403-6-1) omistaa Pietarsaaren kaupunki. Ruoppaus Hakemussuunnitelma koskee Pietarsaaren Alholman sataman ja sinne johtavan 9,0 metrin väylän syventämistä 11,0 metrin kulkusyvyiseksi ja väyläalueen muutamista. Väylän linjaus säilyy nykyisellään, mutta sen vähimmäisleveys kasvaa vastaamaan suurempaa aluskokoa. Tarvittavien ruoppausten rajoittamiseksi väylä on suunniteltu yksikaistaiseksi väylän sisäosalla Ådöfjärdenillä, muilta osin väylä on suunniteltu kaksikaistaiseksi. Väylän leveys ulko-osalla on 300 metriä ja yksikaistaisella sisäosalla 120 metriä. Nykyisin sisäosalla leveys on 100 metriä. Syvennettävän väylän pituus avomereltä satamaan on noin 12 kilometriä, josta yhtenäistä ruopattavaa aluetta noin kolme kilometriä sataman edustalla sekä kuusi pienempää kohdetta ulompana väylällä. Syventäminen edellyttää noin 960 000 m 3 ktr ruoppaamista ja paikoin louhimista. Ruopattava maa-aines on pääosin karkeaa hiekkaa. Louhittavaa kalliota on noin 900 m 3 ktr. Ruopattavan kerroksen keskipaksuus on 1,6 metriä ja louhinnan keskipaksuus 0,6 metriä. Satama-allasta syvennetään nykyisen Laukon laiturin länsipuolelta. Syvennettävän satama-altaan mitat ovat n. 500 300 metriä. Syventäminen edellyttää yhteensä noin 650 000 m 3 ktr ruoppaamista ja paikoin louhimista. 4

Ruopattava maa-aines on pääosin karkeaa hiekkaa. Louhittavaa kalliota on noin 11 000 m 3 ktr. Ruopattavan kerroksen keskipaksuus on 1,6 metriä ja louhinnan keskipaksuus 0,4 metriä. Ruoppausmassojen läjitys Täyttöihin kelpaavat massat pyritään taloudellisten reunaehtojen ja altaiden tilavuuden sallimissa rajoissa ottamaan täyttömaiksi Pietarsaaren ja Kokkolan satamien sekä Kokkolan edustan Pommisaaren läjitysaltaisiin. Näihin altaisiin mahtumattomat ja mekaanisesti ruopattavat massat läjitetään pudottamalla vesiläjitysalueelle. Pietarsaaren sataman läjitysaltaan käytettävissä oleva läjitystilavuus on n. 200 000 m 3, Kokkolan sataman läjitysaltaan n. 860 000 m 3 ja Kokkolan edustalla sijaitsevan Pommisaaren läjitysaltaan n. 1 000 000 m 3. Vesiläjitysalue sijaitsee noin 4 km Kallanista pohjois-luoteeseen ja sen pinta-ala on noin 1 km 2 ja vesisyvyys alueella on 30 metrin luokkaa. Läjitys tehdään tason MW 2005 25 m:n alapuolelle, jolloin alueen tilavuus on noin 5 miljoonaa m 3. Vesiläjitysalueen kulmapisteiden koordinaatit ovat: X = 7 077 920 X = 7 077 660 X = 7 076 350 X = 7 076 600 Y = 2 425 740 Y = 2 426 440 Y = 2 425 960 Y = 2 425 250 Arvio hankkeen vaikutuksista Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan ennalta arvioitavaa vahinkoa kenellekään eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan merialueen ja sen ranta-alueiden tilaan. Vaikutus veden laatuun Ruoppaus ja mereen läjitys aiheuttavat toimenpidealueillaan ja niiden läheisyydessä kiintoaineen lisääntymistä ja sameuden kasvua ja siten myös lisääntynyttä sedimentaatiota. Samentuman leviäminen ja laajuus riippuvat massojen laadusta, kaivu- ja työmenetelmistä, työn kestosta sekä työvaiheen aikaisista sääolosuhteista. Samentumisen, liettymisen ja aineksen kulkeutumisen yhteydessä veteen joutuu ravinteita, kiintoainetta ja orgaanista ainesta, joka kuluttaa happea. Myös haitallisia aineita voi mobilisoitua, mistä saattaa seurata vaikutuksia ekosysteemissä. Yleensä aineet ovat tiukasti kiintoaineeseen sitoutuneena. Ruoppausmassat ovat pääsääntöisesti hiekkaa, joka ei kulkeudu virtausten mukana kauas ruoppausalueelta ja laskeutuu melko nopeasti pohjaan läjitysalueella. Hienompi aines jää veteen laskeutuen hitaasti kohti pohjaa. Samentumista on odotettavissa ruoppauskohteilla, vesiläjitysalueella sekä pengerrettyjen altaiden purkuaukkojen läheisyydessä. Samentumista voidaan vähentää läjitysalueiden osalta esimerkiksi asentamalla altaiden purkuaukkojen yhteyteen suodatinverhot. Vaikutus suojelualueisiin Merkittävät lintukohteet ja -alueet sijoittuvat suurelta osin yli 800 metrin päähän lähimmästä väylän ruoppauspaikasta. Ruoppaukset tapahtuvat alueella, jossa laivat liikennöivät jo nyt. Ruoppausten ja massojen kuljetuksen aiheuttama meteli ei juuri poikkea laivaliikenteen aiheuttamasta mete- 5

listä. Hankkeen merkittävin haitta voi muodostua merikotkan pesintään Kallanin saarella, mikäli lieventämistoimia ei huomioida. Kallanin läheisyydessä tapahtuvat ruoppaukset ja läjitykset tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen kotkan pesimäajan ulkopuolella (maalis-elokuu). Vähäisiä, lähinnä samentuman aiheuttamia, haittoja voi kohdistua harmaahylkeeseen ja vedenalaiset hiekkasärkät -luontotyyppiin. Hankkeen vaikutukset Luodon saariston Natura 2000 -alueen eheyteen ja yhtenäisyyteen ovat hyvin vähäiset. Alueen eheyttä koskevien kriteerien perusteella suunnitelmalla ei katsota olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteisiin. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Ruoppaustyöstä saattaa aiheutua kalastukselle sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Ruoppaus irrottaa kiintoainesta, joka kulkeutuu virtauksen mukana. Ruoppauksesta johtuva sameus saattaa karkottaa kaloja sekä liata pyydyksiä. Lisäksi ruoppausten aikaisia vaikutuksia saattaa olla mädin kiinnittymisen estyminen alustaan tai mädin tukahtuminen sedimentoitavan aineksen alle ja sitä kautta kalojen kuolleisuuden lisääntyminen. Työnaikaiset vaikutukset kalastoon riippuvat jonkin verran työtavoista ja töiden ajoituksesta sekä kestosta. Ruoppauksen haittavaikutuksia voidaan vähentää välttämällä työskentelyä kalojen kutuaikoina sekä kutualueiden lähistöllä. Välillinen vaikutus ammattikalastukselle syntyy, jos epäillään kalojen käyttökelpoisuuden heikkenevän ruoppauksesta johtuvien haittaaineiden kaloihin kerääntymisen johdosta. Vaikutukset ovat väliaikaisia ja liittyvät veden tilapäiseen samentumiseen ja työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan. Pohjaeläimet Tyypillisesti pohjaeläimistö tuhoutuu työkohdealueilla. Lisääntynyt sedimentaatio saattaa haitata pohjaeläinten kuten simpukoiden lisääntymistä. Eläimistön toipuminen ennalleen kestää yleensä 1 3 vuotta. Vesiliikenne ja virkistyskäyttö Hankkeen vaikutuksia liikennemääriin on vaikea arvioida. Väylän syventäminen vähentää aluskäyntien määrää eräkoon kasvaessa, kun toisaalta sataman kehittäminen houkuttaa lisää liikennettä. Laivaliikenteelle aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään saamaan työnsuunnittelulla mahdollisimman vähäisiksi. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan pysyvää vaikutusta vesialueen virkistyskäytölle. Ruoppaus- ja läjitystöiden aiheuttaman melun ei arvioida oleellisesti poikkeavan väylän laivaliikenteen ja lähialueella sijaitsevan sataman satamatoimintojen aiheuttamasta melusta. 6

7 Esitys haittojen estämiseksi ja korvauksiksi Kalastukselle saattaa aiheutua lähinnä ohimeneviä haittoja ruoppausalueen läheisyydessä. Ruoppaustyön aikaisten haittojen kompensoimiseksi esitetään määrättäväksi kalatalousistutuksiin käytettävä kalatalousmaksu. Ruoppaustyöstä mahdollisesti ammattikalastukselle tai muulle vesialueen käytölle aiheutuva ennalta arvaamaton työnaikainen haitta korvataan tapauskohtaisesti. Korvaukset ammattikalastukselle esitetään määrättäväksi hankkeen toteuttamisen jälkeen, kun haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty esimerkiksi vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteydessä. Hakija saattaa korvausasian vireille aluehallintovirastossa hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeesta saatavat hyödyt Hankkeella on huomatta merkitys kauppamerenkulun alusten liikennöintiin väylällä sekä alueen satamille ja teollisuudelle. Hanke parantaa väylän meriturvallisuutta ja navigoitavuutta. Hanke mahdollistaa jatkossa kauppamerenkulun alusten kulkemisen suuremmilla tavaraerillä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Nykyliikenne-ennusteiden perusteella hankkeesta laaditusta kannattavuustarkastelussa hankkeen hyödyt ovat noin 72 miljoonaa euroa ja hyöty-kustannussuhde on 4,5. Tarkkailu Veden laadun seurannassa hyödynnetään Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailun näytepisteitä, joiden lisäksi otetaan mukaan tarvittava määrä ylimääräisiä näytepisteitä. Osa pisteistä voidaan sijoittaa myös työn etenemisen mukaan. Samentuman laajuutta ja voimakkuutta seurataan silmämääräisesti ja päivittäin rajataan samentuneen vesialueen laajuus kartalla. Havaintokarttaan kirjataan myös ruoppaustyöpisteen sijainti ja käytettävä läjitysalue. Työmaapäiväkirjaan kirjataan lisäksi tuulen suunta ja arvioitu nopeus, meriveden pinnan korkeus sekä koneiden tyyppi, määrä ja työskentelyaika päivittäin. Myös näytteenotot, ilmoitukset pyydysten likaantumistapauksista sekä muista havainnoista ja haitoista kirjataan ylös. Vedenlaadun ennakkonäytteet otetaan havaintopaikoilta ennen töiden alkua. Näytteenottoa jatketaan viikoittain töiden aikana ja jälkeen siihen saakka, kunnes tilanne on palautunut ennakkonäytteiden ottamalle tasolle. Näytteitä otetaan mm. ruoppaajan läheltä, käytössä olevalta vesiläjitysalueelta sekä läjitysaltaan purkuaukon edustalta. Lisänäytteitä otetaan samentuneelta vesialueelta samentuman leviämissuuntaan 200 500 metrin välein, kunnes sameutta ei todeta. Näytteenottosyvyydet ovat 1 metri ja 1 metri pohjan yläpuolelta sekä vesikerroksen puolivälistä. Näytteistä tehdään seuraavat mittaukset ja määritykset: lämpötila, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, a-klorofylli ja happipitoisuus. Myös näkösyvyys mitataan ja tarkistetaan sameutumistilanne.

Lisäksi Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen (FI800132) rantaniittyjen liettymistilannetta ja vedenalaiset hiekkasärkät -luontotyyppiä seurataan. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan välillisesti samentumisja vedenlaatutarkkailusta saatavien tietojen perusteella. Kalastajia pyydetään ottamaan yhteyttä, mikäli heidän pyyntipaikallaan ilmenee jotain poikkeuksellista. Mahdolliset kalastushaitat, niiden laatu ja kesto on tarkoitus selvittää heti tuoreeltaan. Töiden päättymisen jälkeen otetaan sedimenttinäytteet läjitysaltaiden purkuaukkojen edustalta ja 100 metrin etäisyydeltä sekä tehdään aikaisempien sedimenttinäytteiden mukaiset analyysit. Tarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Liikennevirastoon, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjanmaan ELYkeskukselle, Pietarsaaren kaupungin ympäristövirastoon ja Luodon kunnan ympäristötoimelle. Tarkkailuohjelma hyväksytetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja siihen voidaan tehdä muutoksia viranomaisen hyväksymällä tavalla. Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta Merenkulkulaitos ja Pietarsaaren Satama -liikelaitos hakevat hankkeelle vesilain 2 luvun, 26 :n mukaista töiden aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 8 ALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus oli vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa aluehallintovirastoon viimeistään 1.2.2010. Hakemuksesta tehtiin yhteensä 13 muistutusta. Hakemuksen täydennykset 8.10.2010, 28.10.2010 ja 4.2.2011 Pietarsaaren satama- ja väyläalueen massamäärät ovat suunnittelun yhteydessä tarkentuneet. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikki ruoppauskohteet ja tarkennetut massamäärät sekä maalajit: Ruoppauskohde Määrä (m 3 ktr) Maalaji RK1 3 300 Hiekkaa ja soraista hiekkaa RK2 95 000 Soraista hiekkaa RK3 < 1 Lohkareita RK4 52 000 Hiekkaa RK5 900 Hiekkaa RK6 820 000 Hiekkaa, silttiä ja liejuista silttiä

9 RK7 550 000 33 000 860 Kalliota Silttiä, hiekkaa ja soraa Kalliota Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Vaasan hallinto-oikeuden päätökset Pietarsaaren ja Luodon ammattikalastajien kanssa käydyssä kuulemistilaisuudessa kävi ilmi, että suunniteltu meriläjitysalue sijaitsee tärkeän siian lisääntymisalueen läheisyydessä. Lisäselvityksien perusteella päädyttiin meriläjitysalueen siirtämiseen noin kolme kilometriä luoteeseen alun perin ehdotetusta alueesta, jossa selvityksen perusteella sijaitsee vastaavanlainen syvänne. Vesiläjitysalue sijoittuu siirronkin jälkeen Luodon kunnan yleiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 440-894-1-1). Meritaito Oy tutki 25.10.2010 viistokaiulla uuden läjitysalueen. Mittausalueella ei havaittu hylkyjä eikä muita historiallisesti arvokkaita kohteita. Samalla selvitettiin alueen syvyyssuhteet yksikanavaisella linjaluotauksella. Kerätyn tiedon perusteella pohjassa on alueittain hiekkaa, moreenia ja suuria siirtolohkareita. Vesisyvyys oli tutkitulla alueella noin 26 33 metriä. Vesiläjitysalueen (44 ha) kulmapisteiden koordinaatit (KKJ) ovat: X = 7 078 220 X = 7 077 950 X = 7 077 290 X = 7 077 540 X = 7 077 000 Y = 2 422 250 Y = 2 422 960 Y = 2 422 720 Y = 2 422 480 Y = 2 422 060 Massojen läjittäminen Kokkolan Hopeakiven sataman taustakentän täyttöön on vain vaihtoehto, mikäli kuljetus on taloudellisesti järkevää. Kokkolan satama-alueella sijaitsevan ns. pommisaaren täyttö on tarkoitus toteuttaa Kokkolan väylän syventämistyön yhteydessä. Toivomuksena Pietarsaaren lupapäätökseen on siten meriläjitysalueen käyttö kaikille massoille, joita ei Pietarsaaren sataman täyttöihin läjitetä. Mereen läjitettävät massat ovat puhtaita, pääasiassa hiekka, soraa ja silttimoreenia, joissa kaikissa on jonkin verran mukana kiviä ja lohkareita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 23.2.2011 antamallaan päätöksellä nro 33/3001/4 myöntänyt Liikennevirastolle ja Pietarsaaren Satama - liikelaitokselle luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimiin: 1) Pietarsaaren 9,0 metrin julkisen kulkuväylän ja Pietarsaaren Alholman niemen kärjessä sijaitsevan sataman vesialueen ruoppaukseen ja 2) ruoppausmassojen läjitykseen Kallanista luoteeseen sijaitsevalle merialueelle. Lisäksi aluehallintovirasto myönsi luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus on 27.6.2011 antamallaan välipäätöksellä nro 11/0420/2 rajoittanut aluehallintoviraston myöntämää töidenaloittamislupaa siten, että meriläjitysaluetta, joka sijaitsee Kallanista luoteeseen, ei saanut ottaa käyttöön. Määräys oli voimassa siihen saakka, kunnes pääasiaa kos-

kevat valitukset olivat lainvoimaisesti ratkaistu tai kunnes asiasta toisin määrättiin. Vaasan hallinto-oikeus on 4.11.2011 antamallaan päätöksellä nro 11/0757/2 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin ruoppausmassojen läjitykseen Kallanista luoteeseen sijaitsevalle merialueelle on myönnetty lupa ja palauttanut asian tältä osin aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa todennut, että hankesuunnitelmassa on hakemuksen kuulutuksen jälkeen tehty sellaisia muutoksia, jotka olisivat edellyttäneet lisäselvityksiä ja viranomaisten sekä asianosaisten kuulemista. Uutta meriläjitysaluetta koskevat selvitykset eivät olleet riittäviä, joiden perusteella olisi voitu arvioida soveltuuko uusi meriläjitysalue täydennetyn hakemuksen mukaisten ruoppausmassojen läjittämiseen tai läjityksen vaikutuksien arvioimiseksi. Lisäksi hallinto-oikeus muutti lupamääräystä 11) siten, että kalatalousmaksu alennettiin 10 000 euron suuruiseksi. Koska hallinto-oikeus kumosi ja palautti luvan meriläjityksen osalta, läjityksestä aiheutuva vahinko ei ollut annetun kalatalousmaksun perusteena. Hallinto-oikeus velvoitti aluehallintoviraston siltä osin kuin asia on käsitelty uudelleen harkitsemaan, onko määrätty kalatalousmaksu riittävä, kun otetaan huomioon mahdollisesti luvitettu meriläjitysalue ja sille alueelle läjitettävien ruoppausmassojen vaikutukset. 10 II HAKEMUKSEN KÄSITTELY PALAUTUKSEN JÄLKEEN (RUOPPAUSMASSOJEN LÄJITYS- MEREEN) HAKEMUS Hankkeen yleiskuvaus Meriläjitysalue Hakemus koskee hankkeen Pietarsaaren Alholman sataman ja sinne johtavan 9,0 metrin väylän syventämistä 11,0 metrin kulkusyvyiseksi meriläjityskelvollisten ruoppausmassojen läjittämistä vesiläjitysalueelle noin 9 km Kallanista luoteeseen ja töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Meriläjitysalue sijaitsee Luodon kunnan yleisellä vesialueella (kiinteistötunnus 440-894-1-1) Kallanista luoteeseen noin 9 km lähimmästä Oraman saaresta Hälsingön edustalla. Läjitysalueen koko on 44 ha ja vesisyvyys 26 33 m. Meriläjitys tehdään tason MW 2005-26 m alapuolelle. Massat läjitetään alueelle tasaisesti. Läjitysalue on pyritty sijoittamaan niin, että alueen ylin taso jäisi lopputilanteessa mahdollisimman paljon läjitysalueen ympäristössä vallitsevan merenpohjan tasolle tai sen alapuolelle, jolloin läjitettyjen massojen kulkeutuminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Läji-

Ruoppaukset tysalueen teoreettinen läjityskapasiteetti on paljon suurempi kuin ruoppausmassamäärä. Vesiläjitysalueen kulmapisteiden koordinaatit (KKJ) ovat: X=7 078 220 X=7 077 950 Y=2 422 250 Y=2 422 960 X=7 077 290 X=7 077 540 X=7 077 000 Y=2 422 720 Y=2 422 480 Y=2 422 060 Meritaito Oy on tehnyt 17.11.2011 tutkimuksia läjitysalueella. Tutkimukseen kuului merenpohjan akustiset luotaukset ja sedimenttinäytteenotto viidestä pisteestä. Sedimenttinäytteet otettiin Ponar pintasedimentti - näytteenottimella siten, että ne sijoittuivat tasaisesti tutkittavalle merialueelle. Näytteissä P1 P5 ei todettu aistinvaraisesti mitään luonnontilaisesta sedimentistä poikkeavaa. Yksi tutkituista pisteistä (P4) oli niin kivinen, että siitä ei saatu sedimenttiä tarpeeksi laboratorioon. Läjitysalueen lounaiskulmassa oli kerrostuneena hienorakeisia sedimenttejä, laboratorion maalajimäärityksen mukaan näyte P1 oli liejuista silttiä. Muut näytteet P2, P3 ja P5 olivat hiekkaa. Vesisyvyys oli tutkitulla alueella noin 26 33 metriä. Satama-altaan ruoppaustyöt käynnistyivät 22.8.2011. Satama-altaassa olevat kalliot on lähes louhittu ja louhos nostettu hyötykäyttöä varten maihin sataman läjitysalueelta. Satama-altaasta on ruopattu yhteensä noin 80 000 m 3 ktr (23 000 irto-m 3 savea, 6 000 irto-m 3 hiekkaa ja 67 000 irto-m 3 moreenia). Nämä massat on läjitetty sataman läjitysaltaaseen. Satama-altaassa (noin 13 000 m 3 ) ja väylällä (noin 7 200 m 3 ) sijainneet meriläjityskelvottomat massat on kokonaisuudessaan ruopattu ja läjitetty sataman läjitysaltaaseen. Satama-alue Sataman vesialueella nykyisessä 9,0 metrin kulkusyvyisessä satamaaltaassa (RK7) ruopattavia massoja oli yhteensä noin 550 000 m 3 ktr, jotka koostuivat hiekasta, siltistä ja sorasta. Ruopattavan kerroksen keskipaksuus on noin 1,6 metriä ja louhinnan keskipaksuus noin 0,4 metriä. Ruopattavan alueen pinta-ala oli 290 000 m 2. Ruopattavia massoja on jäljellä noin 457 000 m 3, joista ainakin 120 000 m 3 läjitetään sataman läjitysaltaaseen. Vesiläjitysalueelle kuljetettava ja mereen läjitettävä massamäärä on 337 000 m 3 ktr ja se koostuu pääasiassa hiekasta. Väyläalue Ruoppaustyöt väyläalueella koostuvat kuudesta erillisestä ruoppauskohteesta, joista laajin yhtenäinen ruoppausalue RK6 sijoittuu Ådönniemen itäpuoleiselle väyläalueelle. Ruopattavia massoja väylällä on yhteensä noin 963 000 m 3 ktr. Louhittavaa kalliota on väylällä vain sisäosalla noin 860 m 3 ktr. Ruopattavan kerroksen keskipaksuus on noin 1,6 metriä ja louhin- 11

nan keskipaksuus noin 0,6 metriä Väylältä ruopattava materiaali on lähes yksinomaan hiekkaa, pääosin keski- tai karkearakeista. Väylän kohteesta RK6 on poistettu pilaantuneet sedimentit (noin 7 200 m 3 ), joten ruopattavia massoja on siten jäljellä noin 812 800 m 3 ktr. Töiden suorittaminen Läjitystöiden arvioidaan kestävän kaksi täyttä avovesikautta. Ruoppaustyö suoritetaan kuokkakauharuoppauksena. Ruoppausmassat siirretään kauhalla ruoppaajan vieressä olevaan proomuun, joka kuljettaa ruoppausmassat läjitysalueelle. Ruoppausmassan siirto läjitysalueelle tapahtuu hinattavalla proomukalustolla. Proomutyyppinä on palkoproomu, joka avautuu koko lastitilan mitalta noin 3,5 m:n avautumalla. Suppilonmuotoisessa ruumassa oleva lasti tippuu itsestään yhtenäisenä maamassana ja yksittäistä pitkäaikaista valuntaa ei tapahdu. Proomujen hinaus tapahtuu hinaajalla. Kuljetusta ei suoriteta, kun tuulennopeus ylittää 10 m/s. Proomujen koot ovat noin 940 m 3, joten lastitilaa voi suurimmillaan olla jopa 900 m 3. Proomusta ruoppausmassojen läjitys suoritetaan pudottamalla ne meriläjitysalueelle. Meriläjitys suoritetaan avaamalla proomu kahtia radio-ohjauksella hinaajalta. Lastin tyhjennysvaihe on kestoajaltaan lyhyt tapahtuma. Arvio läjityksen vesialue- ja kalatalousvaikutuksista Pöyry Finland Oy on laatinut virtausmallin meriläjitysalueen ympäristöolosuhteista. Vesiläjitysalueen virtausoloja laskettiin 3D-vesistömallin (EFDC Explorer) avulla. Läjitysalueen pohjakerroksessa virtausnopeudet ovat pieniä, 0 5 cm/s ja suunnat vaihtelevat nopeasti. Pintakerroksen nopeudet ovat selvästi suurempia, 20 50 cm/s 10 m/s tuulilla. Laskentojen ja kokemusperäisten havaintojen perusteella voidaan arvioida, että läjityksestä aiheutuu hienoaineksen määrästä riippuen samennusta, joka pintavedessä on vähäisempää kuin pohjakerroksessa. Väylältä ruopattava materiaali on lähes yksinomaan hiekkaa, pääosin keski- tai karkearakeista, joka laskeutuu selvästi hiesua nopeammin. Samentuneen alueen laajuus on muutamien neliökilometrien luokkaa. Pinnalla pitoisuudet ovat tuskin havaittavia muutamia tunteja proomun tyhjentämisen jälkeen. Pohjalla ja välivedessä ilmenee selvää samennusta, missä pitoisuudet läjitysalueella ovat hetkellisesti luokkaa 60 70 NTU ja 1 2 km:n päässä alle 10 NTU. Laskennan tulokset vastaavat tarkkailuista ja muista arvioinneista saatuja kokemuksia. Kestoltaan lyhytaikainen lievä samennus ei heikennä merkittävästi alueen ekologista tilaa. Pohjalla aallokon ja tuulen aiheuttamat virtaukset voivat saada aikaan pohja-aineksen kulkeutumista, liikkeelle lähtöä ja suspendoitumista uudelleen vesifaasiin. Hienon hiekan eroosion raja-arvona pidetään yleensä tasoa 0,1 N/m 2. Mallinnuksen mukaan maksimivirtaustilanteessakin virtausten ja aallokon aiheuttama pohjastressi on läjitysalueella alle 0,015 N/m 2 eli hie- 12

nohiekka tai sitä karkeampi aines ei lähde laskeuduttuaan uudelleen liikkeelle. Pohjaeläimistö tuhoutuu tilapäisesti läjityksen aikana meriläjitysalueella ja voi hieman heiketä läjitysalueen välittömässä läheisyydessä, mutta tilanne normalisoituu entiselleen muutamassa vuodessa. Läjitysalueella vesisyvyys on noin 30 m ja pohja on pääasiassa hiekkaa. Pohja on karu ja sen pohjaeläimistö on lajistoltaan ja määrältään niukka. Alueella ei ole merkitystä kalojen syönnösalueena, joten läjitys ei vaikuta kalojen ravintotilanteeseen. Meriläjitysaluetta lähinnä olevat kalastusalueet ja silakan kutualueet ovat 1 2 km:n etäisyydellä, jossa läjitysalueen aiheuttamat samentuvat eivät enää vaikuta kalastukseen tai silakan kudun onnistumiseen. Lähimmät merkittävät siian kutualueet ovat 4 6 km:n etäisyydellä läjitysalueesta, joten siian kutualueisiin meriläjityksellä ei ole vaikutusta. Lohen ja vaellussiian pääasialliset vaellusreitit eivät kulje meriläjitysalueen läheltä, joten niiden vaellukseen meriläjityksellä ei ole vaikutusta. Ammattikalastajakorvaukset Pöyry Finland Oy laati arvion väylä- ja satamaruoppauksen aiheuttamista kalataloudellisista haitoista sekä kertakaikkisen kalastajakohtaisen korvausesityksen. Laadittu esitys perustuu ammattikalastajien henkilökohtaiseen haastatteluun, joka toteutettiin syksyllä 2011. Korvausesitystä käytetään neuvotteluissa luvan haltijoiden ja kalastajien kanssa korvauksien lopullisesta määrästä. Lupamääräysten mukaan luvan saajien on mm. pyrittävä sopimaan ammattikalastajille töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvan saajien tulee saattaa asia hakemuksella aluehallintoviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta. Kaikille Pietarsaaren lähialueen ammattikalastajarekisterissä oleville kalastajille lähetettiin toukokuussa 2011 kirje, jossa tiedusteltiin kalastaako ko. henkilö Pietarsaaren väylän lähialueella eli noin 5 km etäisyydellä väylästä. Tiedustelu lähetettiin yhteensä 64 kalastajalle. Kyselyn palautti 43 kalastajaa, joista 28 ilmoitti kalastavansa ko. alueella. Nämä kalastajat haastateltiin henkilökohtaisesti loka marraskuussa 2011. Selvitysalueella myös jatkossa kalastavia oli lopulta 25. Tiedustelussa selvitettiin vuosilta 2009 ja 2010 kalastajien pyyntipaikat, pyyntiajat, pyydysmäärät sekä kalalajikohtainen saalis. Tämän lisäksi ammattikalastajilta tiedusteltiin lohen ja siian vaellusreittejä meriläjitysalueen läheisyydessä sekä meriläjitysalueen merkitystä kutualueena. Lisäksi selvitettiin kalastajien saaman saaliin keskihinta kalalajeittain sekä saatujen hyljekorvausten määrä vuosina 2009 ja 2010. Saalistiedot saatiin saalispäiväkirjoista. Kalastajilta kysyttiin myös heidän näkemystään mahdollisuudesta korvata ennakkoon ruoppauksista mahdollisesti aiheutuvat vahingot. 13

Pietarsaaren Satama -liikelaitos ja Liikennevirasto aloittavat lopulliset korvausneuvottelut välittömästi luvan saatua lainvoiman. Vesialue- ja kalataloustarkkailu Töiden aloittamislupa Vesialue- ja kalataloustarkkailuohjelma koskee Pietarsaaren väylällä ja satama-alueella tehtäviä ruoppaus- ja läjitystöitä. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus hyväksyi tarkkailusuunnitelman 28.6.2011 (Dnro EPOELY/ 35/07.04/2010). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotto otettiin huomioon tässä ohjelmassa. Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousyksikkö hyväksyi 15.9.2011 tarkkailusuunnitelman (Dnro POHELY/1822/5723/2011) meriläjitystoiminnan kalataloustarkkailua lukuun ottamatta. Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esille tulleet asiat koskien myös meriläjitysalueen tarkkailua on otettu huomioon tässä suunnitelmassa. Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaan meriläjitystoiminnan tarkkailuun otetaan kantaa vasta silloin, kun meriläjitykselle on saatu lainvoimainen lupa. Jos meriläjitysalue otetaan käyttöön, sitä koskeva tarkkailusuunnitelmaesitys on toimitettava hyväksyttäväksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa siitä, kun lainvoimainen lupa läjitystoiminnalle on saatu. Ramboll Finland Oy:n laatimasta väliraportista koskien Pietarsaaren Sataman ruoppausten vaikutusten tarkkailua vesikasvillisuuteen ja Naturaalueen rantaniittyihin käy ilmi, että käynnissä olevilla ruoppaustöillä satama-altaassa ei ole vaikutusta alueen läheisyydessä olevaan vesikasvillisuuteen tai rantaniittyihin. Liikelaitos Pietarsaaren Satama -liikelaitos ja Liikennevirasto hakevat vesilain 2 luvun 26 :n kohtien 1) ja 2) mukaista lupaa töiden aloittamiselle, ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Hankkeen toteutumisen viivästymisen taloudelliset vaikutukset Hankkeen toteutumisen viivästymisestä aiheutuu merkittäviä taloudellisia välillisiä ja välittömiä vaikutuksia sekä itse Pietarsaaren Satama - liikelaitokselle, Suomen valtiolle sekä ympäröivälle suurteollisuudelle, jota Pietarsaaren satama palvelee, että koko Pietarsaaren seudun elinkeinoelämälle. Töiden viivästymisen vuoksi näitä vaikutuksia on jo havaittavissa. Hankkeesta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ovat seuraavat: 1) Pietarsaaren Satama -liikelaitos Taloudelliset haittavaikutukset kohdistuvat tuonnin kuljetus- ja logistiikkakustannuksista saavutettavien merkittävien säästöjen isompien kuljetusvolyymien aiheuttamiin menetyksiin sekä tavaravirtojen merkittävään kasvun pienenemiseen. Hyötyvän liikenteen arvioidut menetykset sataman tuloissa ovat yhteensä 1 460 000 euroa vuodessa: 14

- Puun tuonti arviolta 600 000 t/a (960 000 /a) - Biopolttoaineiden tuonti 160 000 t /a (260 000 /a) - Kivihiilen tuonti 150 000 t/a (240 000 /a) Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat suorat kustannukset hankkeen viivästyessä esimerkiksi vuodella ovat noin 10 15 % tämän hetkisistä kokonaiskustannuksista, mikä tarkoittaa noin 1 000 000 euroa vuodessa. Kustannusten vuosittaisen nousun arvioidaan johtuvan siitä, että hankinta itsessään osoittautui hyvin edulliseksi, koska kilpailevia hankkeita ei ollut markkinoilla ja hintojen arvioidaan nousevan yleisesti vallitsevalle tasolle tulevaisuudessa. 2) Suomen valtio Liikennevirasto on käynyt kansainvälisen urakkatarjouskilpailun valtion väyläosuuden ruoppauksesta. Markkinatilanne ruoppaustöiden suhteen on ollut tilaajan näkökulmasta hyvä. Tarjouksissa (6 kpl) saatiin taloudellisesti edulliset hinnat. Hankintapäätös urakoitsijan valinnasta tehtiin 3.6.2011, mutta sopimusta ei voitu allekirjoittaa ennen valitusasian ratkaisua Vaasan hallinto-oikeudessa. Mikäli hankintaprosessi joudutaan uusimaan kokonaan, vaarana on markkinatilanteen ja hintatason selkeä muuttuminen huonompaan suuntaan. Taloudelliset menetykset voivat olla melko huomattavia. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjat joudutaan päivittämään mahdollista uutta prosessia varten, joka sekin on melkoinen tehtävä. 3) Paikallinen suurteollisuus Teollisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytykset heikkenevät epävarman kehitystilanteen vuoksi. Väylähankkeen toteutuminen on erityisen tärkeää raakapuun, biopolttoaineiden ja hiilen tuonnissa sekä sahatavaran viennissä saavutettaville säästöille, joita päästäisiin suuremmilla kuljetusvolyymeillä, liikemarkkinoiden saavutettavuuden parantamisella, sähköntuotannon turvaamisella edullisilla polttoaineilla sekä kilpailukyvyn ylläpitämisellä että metsäteollisuuden kehitysedellytysten varmistamisella alueella. Paikallisen suurteollisuuden arvioidut menetykset ovat yhteensä 1 300 000 euroa vuodessa. 4) Alueellinen elinkeinoelämä Pietarsaaren seutukunta, joka muodostuu viidestä kunnasta (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre) on erittäin teollinen ja noin 34 % työvoimasta työskentelee teollisuuden parissa. Seudun tärkeimmät teolliset klusterit ovat metsäteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus, veneteollisuus, muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Nämä toiminnot ovat kiinteässä riippuvuussuhteessa teollisuuden hyvän kilpailukyvyn ylläpitämisen, liikemarkkinoiden saavutettavuuden ja kuljetus- ja logistiikkaedellytysten kehittämisen kanssa. Näiden toimintojen välillisiä taloudellisia menetyksiä on hyvin vaikea arvioida, mutta aiheutuvien menetysten voidaan katsoa moninkertaistuvan elinkeinoelämän toimintaketjua alaspäin mentäessä. 5) Hankkeen urakoitsija Lilkennevirasto ja Pietarsaaren satama -liikelaitos ovat kilpailutuksen jälkeen tehneet hankeosuuksiaan vastaavat hankintapäätökset kesäkuun alussa. Hankintapäätökset ovat ehdollisia ja sopimukset tulevat voimaan 15

Hakemuksesta tiedottaminen vasta urakkasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Allekirjoitukset oli tarkoitus tehdä kesä heinäkuun vaihteessa. Urakoitsijaksi on kilpailutuksen perusteella valikoitunut sama urakoitsija sekä sataman että valtion osuuksien ruoppauksiin. Urakoitsija on valmistautunut hankkeen toteutukseen resurssiensa mukaisesti ja saatuaan tiedon edullisimmista tarjoushinnoistaan jättäytynyt ilmoituksensa mukaan muista alan kilpailutuksista. Mikäli töitä ei voida aloittaa suunnitellusti heinäkuun lopussa, joutuu urakoitsija hyvin todennäköisesti lomauttamaan yrityksensä henkilöitä noin 30 ammattityöntekijää. Käytännössä koko yhtiön liiketoimintaa pysähtyy. Urakoitsijalla on lähes mahdotonta löytää korvaava työtä enää tälle vuodelle. Urakoitsija oli suunnitellut Pietarsaaren sataman ja valtion väyläosuuden työmaat olevan urakoitsijalle päätyömaat seuraavalle kahdelle vuodelle ja yhtiön tarjous oli laadittu sen mukaisesti mahdollisimman edulliseen hintaan varmistamaan nämä työt yhtiölle. Valitulle urakoitsijalle työn aloittamisen viivästyminen ja epävarmuus koko hankkeesta saattaa tuottaa suuria taloudellisia menetyksiä. Hankkeen toteuttaminen Pietarsaaren Satama -liikelaitoksen ruoppausurakkaa koskeva hankintapäätös on tehty 6.6.2011 ja urakkaneuvottelut pidetty 9.6.2011. Hankkeen urakkasopimus on allekirjoitettu 3.8.2011 ja työt aloitettu 22.8.2011. Pietarsaaren Satama -liikelaitoksen osalta hankkeeseen liittyy myös olemassa olevan Laukon laiturin keskiosan syventäminen, jonka rakennuttaminen oli tarkoitus hoitaa syventämishankkeen kanssa samanaikaisesti. Laiturin syventämisen osalta urakkasopimus on allekirjoitettu 28.9.2011. Valtion ruoppausurakkaa koskeva hankintapäätös on tehty 3.6.2011 ja urakkaneuvottelut pidetty 13.6.2011. Hankkeen urakkasopimus oli tarkoitus allekirjoittaa 30.6.2011. Urakoitsija oli alkuperäisen suunnitelman mukaisesti suunnitellut aloittavansa työt heinä elokuun vaihteessa. Suunnitellut urakka-ajat olivat 1.7.2011 14.10.2013. Vesilain mukaisessa luvassa on ehto, jonka mukaan töitä ei saa tehdä vuosittain 14.10. 15.11. välisenä aikana. Jos urakan ehdot säilyvät entisellään, voidaan hankinta hoitaa jo toteutetulla hankinta-prosessilla. Ainoastaan urakka-aikaa tulee jatkaa vastaavasti loppupäästä ja huomioon on otettava myös sopimuksessa oleva indeksi. Nykyisten tarjouksien voimassa oloaikaa on mahdollista pidentää kevääseen 2012 saakka. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa, Luodon kunnassa ja Pietarsaaren kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 12.3.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- 16

keskuksen kalatalousryhmältä, Pietarsaaren kaupungilta, Luodon kunnalta sekä Pietarsaaren kaupungin ja Luodon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta. 17 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että läjitettäväksi suunnitellut massat ovat suhteellisen hienojakoisia (yli 0,8 milj.m 3 hiekkaa tai hienompaa) ja niissä on merkittäviä määriä orgaanista ainetta (hehkutushäviö sataman alueen sedimenteissä 0,9 6,8 % ja väylän sedimenteissä 0,3 21 %). Massat sisältävät myös aineita, joiden pitoisuudet ylittävät mereen läjitettävien massojen sallitut pitoisuudet eli ympäristöministeriön läjitysohjeen tason 2 raja-arvot. Vaikka näitä raja-arvot ylittäviä massoja hakemuksen mukaan on tarkoitus kuoria pois ja läjittää sataman saostusaltaaseen on läjitettäväksi tarkoitetuissa sedimenteissä runsaasti mm. TBT:tä ja PCB:tä sekä öljyä ja raskasmetalleja kuten kadmiumia, nikkeliä ja sinkkiä. Kun massat läjitetään mereen nämä aineet, jotka yleensä ovat sitoutuneena hienojakoiseen sedimenttiin ja orgaaniseen aineeseen, eivät saostu vaan huuhtoutuvat hienojakoisen aineen kanssa. Hakemuksessa esitetään yleispätevinä joidenkin sedimenttiläjitysten tuloksia, mutta selvitys, miten nyt kyseessä olevat sedimentit käyttäytyvät läjitystapahtumassa puuttuu kuten myös sedimenttien myrkyllisyystestit (vrt. ruoppaus- ja läjitysohje). Hakemussuunnitelmassa ei myöskään selvästi selitetä miten väyläpisteiden 3 ja 8 läjitysohjeen pitoisuudet ylittävät sedimentit käsitellään. Jos ruoppausalueelta on havaittu tason 2 ylittäviä pitoisuuksia tulee kaikki massat läjittää maalle luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, ellei tehdä tarkentavia tutkimuksia. Niiden yhteydessä myös syvyyssuuntainen pilaantuneisuus tulee tutkia. Mereen läjitettävien massojen kelpoisuus tähän tarkoitukseen on selvitettävä tapauskohtaisesti. Tason 2 ylittäviä massoja ei voi läjittää mereen, mutta tason 1 alittavia voidaan. Tasojen 1 ja 2 välillä olevia massoja voidaan läjittää mereen vain, mikäli erillisillä selvityksillä ne todetaan siihen kelvollisiksi. Haitta-ainetutkimuksissa tulee määrittää kaikki ruoppausmassojen laatukriteerien edellyttämät ainepitoisuudet sekä tehdä niille ekotoksikologiset testit. Lisäksi tulee määrittää trifenyylitina. Veden laadun jälkitarkkailuun tulee sisällyttää em. ainepitoisuudet. Pietarsaaren edustan sedimenteissä on runsaasti läjitysohjeen tason 1 ylittäviä pitoisuuksia ja esimerkiksi TBT:n ja mineraaliöljyn pitoisuudet ovat kaikissa näytteissä yli tason 1. Varovaisuusperiaatteen mukaan tällaisten sedimenttien läjitystä mereen ei ainakaan ilman myrkyllisyystestejä tule sallia. ELY-keskuksen käsityksen mukaan luvan myöntämiselle töiden aloittamiseen ei ole edellytyksiä ennen päätöksen lain voimaiseksi tuloa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on katsonut, että ruoppausmassojen kuljetus sekä meriläjitys ai-

heuttavat todennäköisesti kaloille ja kalastukselle jonkin verran haittaa siitä huolimatta, että meriläjitysaluetta on siirretty noin 3 km luoteeseen kalataloushaittojen minimoimiseksi. Vaikka massat, joissa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät tason 2 on läjitetty sataman läjitysalueelle, on ruoppausmassoissa, jotka on tarkoitus läjittää meriläjitysalueelle edelleen haitallisia aineita, joiden pitoisuudet ylittävät joissakin tapauksissa kynnysarvot ja monissa tapauksissa luontaisten pitoisuuksien arvot. Läjittämisen aikana vapautuu veteen ja ekologiseen kiertoon pohjaan sedimentoituneita haitallisia aineita, jotka voivat olla haitallisia kaloille. Meriläjitysalueelle aiotaan läjittää yhteensä 1 300 000 m 3 ktr, josta noin 869 000 m 3 ktr on hiekkaa, silttiä ja liejuista silttiä, joka on suhteellisen kevyttä ja helposti suspendoituvaa materiaalia. Kun yhden proomun kuorma on noin 900 m 3, tekee se yhteensä noin 1 444 kuormallista ruoppausmassoja, jotka kuljetetaan ja pudotetaan meriläjitysalueelle. Veteen läjitettäessä aineksesta suspendoituu veteen yleensä noin 1 5 %, eli yhdestä kuormallisesta noin 9 45 m 3. Koska kuormallisia on yhteensä 1 444 kpl, suspendoituu veteen näin ollen noin 13 000 65 000 m 3, mikä on suuri määrä. Vaikka samennus ei olisi kestoltaan kovin pitkä, toistuu se erittäin monta kertaa ja veteen suspendoituu yhteensä suuri määrä aineksia, joten samennuksen yhteisvaikutus on näin ollen suurempi ja pitkäkestoisempi. Koska samentuneen alueen laajuus on muutamien neliökilometrien luokkaa, on mahdollista, että läjityksestä aiheutuva toistuva samennus vaikuttaa haitallisesti lähimpiin kalastusalueisiin sekä lähimpään silakan kutualueeseen, jotka ovat 1 2 km:n etäisyydellä meriläjitysalueesta. Lohen ja vaellussiian pääasialliset vaellusreitit eivät kulje meriläjitysalueen läheltä ja vaelluskalat vaeltavat pääsääntöisesti pintavesikerroksessa (2 3 m), mutta yleisen käsityksen mukaan voimakkaalla pohjoistuulella vaelluskalat, etenkin lohikalat, hakeutuvat alkukesästä kauemmas rannikosta ja syvempiin vesikerroksiin, jolloin on mahdollista, että läjityksestä aiheutuva toistuva samennus vaikuttaa haitallisesti lohen vaellukseen. Kalatalousryhmä on katsonut, että ruoppausmassat tulisi ensisijaisesti läjittää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Pietarsaaren sataman läjitysaltaan lisäksi Kokkolan sataman läjitysaltaaseen ja Kokkolan edustan Pommisaaren täyttöihin. Meriläjitysaluetta ei tulisi käyttää ollenkaan. Töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää, koska meriläjityksestä aiheutuvia muutoksia ei voida täysin palauttaa. Jos lupa meriläjitykselle kuitenkin myönnetään, on läjityksestä aiheutuvien haittojen korvaamiseksi luvan saajia velvoitettava, ammattikalastajille maksettavien korvauksien lisäksi, suorittamaan kalatalousmaksua Pohjanmaan ELY-keskukselle vuosittain työnaikaisina vuosina 10 000 euroa ja vuosittain kahden vuoden ajan töiden päättymisestä 10 000 euroa siten, että ruoppauksesta ja meriläjityksestä aiheutuvien haittojen korvaamiseksi maksetaan kalakannoille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun yhteensä vuosittain työnaikaisina vuosina 20 000 euroa ja vuosittain kahden vuoden ajan töiden päättymisestä 18

Muistutukset ja vaatimukset 20 000 euroa. Koska vaelluskalojen pääasiallinen vaellus Merenkurkussa on kesäkuussa, ei meriläjittämistä tulisi sallia ollenkaan kesäkuussa. Luvansaajien on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 3) Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että läjitysalue sijaitsee noin 4 km kunnan rajalta. Hakemukseen liitettyjen mallilaskelmien ja arvioiden mukaan läjityksen aiheuttaman samentuman vaikutus Pietarsaaren vesialueeseen pitäisi olla vähäinen. Koska läjitysalue sijaitsee suhteellisen matalalla, alue voi myrskyjen aikana altistua eroosiolle. Töiden päättymisen jälkeen alueella tulee tehdä stabiliteettimittauksia ja arvioida, kuinka materiaali leviää läjitysalueelta. Tarkkailua tulisi jatkaa, kunnes voidaan todeta, ettei läjitysalue enää muutu. Tarkkailutulokset tulee toimittaa Pietarsaaren ympäristöviranomaiselle tiedoksi. 4) Luodon ympäristölautakunta on todennut, että hienorakeiset massat tulee läjittää maalle tai merialueelle, jonka pohja on tyypiltään akkumulaatiopohjaa. Jos hienorakeisia massoja läjitetään transportaatio- tai eroosiopohjalle, riskinä on ruoppausmassojen jatkuva liettyminen. Massoja ei myöskään tule sijoittaa sellaiselle korkeudelle, jossa akkumulaatiopohja muuttuu eroosiopohjaksi. Nymanin raportin (2010) mukaan Pietarsaaren vesialueella akkumulaatiopohjaa esiintyy vasta 40 50 m:n syvyydellä. Kyseessä oleva meriläjitysalue näyttää Meritaito ry:n raportin mukaan olevan eroosio- ja transportaatiopohjaa, eikä siten sovellu hienojakoisten massojen, kuten liejun ja siltti, läjitykseen. Mereen läjitettävien massojen raekoon tulisi olla suunnilleen sama kuin läjitysalueen pohjasedimentin. Läjitysalueeksi tulisi valita varmasti akkumulaatiopohjainen alue tai hienorakeiset massat tulisi peittää karkearakeisilla materiaaleilla. Ympäristölautakunta on ehdottanut, että ruoppausmassat läjitetään kauemmas merelle akkumulaatiopohjalle ja pehmeät massat peitetään karkeammilla materiaaleilla. 5) Metsähallitus on todennut, että väylästä ja satamasta otetuista sedimenttinäytteistä todettiin haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaiset tasot 1 ja 2. Ylittävät aineet olivat mm. TBT ja raskasmetalleja. Ohjeiden mukaan tason 1 ylittävän massan (mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa) läjityskelpoisuus mereen on arvioitava tapauskohtaisesti ja tason 2 ylittävää massaa (pilaantunut ruoppausmassa) on haitallisuuden takia pääsääntöisesti pidetty mereen läjityskelvottomana. Suunnitelmien mukaan näitä rajoja ylittäviä massoja on tarkoitus kuoria pois ja läjittää sataman saostusaltaaseen. Tästä huolimatta, mereen läjitettäviin sedimentteihin jää todennäköisesti runsaasti haitta-aineita, joita läji- 19

tyksen yhteydessä huuhtoutuu hienojakoisen aineen kanssa. Tällaisten massojen läjitys merialueelle vaatii lisäselvityksiä. Pilaantuneiden ruoppausmassojen haitallisuutta on arvioitava myrkyllisyystestien avulla. Näytepisteiden määrä seuraa nyt lähinnä ohjeen ensimmäisen näytteenottovaiheen suosituksia. Ohjeen mukaan sedimenttinäytteiden määrää on lisättävä tarvittavissa määrin, jos massat osoittautuvat pilaantuneiksi, jotta pilaantuneet massat saadaan rajatuksi, ja ongelman laajuus riittävällä tarkkuudella selvitettyä. Tämä voi edellyttää näytemäärän moninkertaistamista. Näytepisteiden määrää lisäämällä saadaan parempia mahdollisuuksia suunnitella ja suorittaa ruoppaus ja läjitys niin, että pilaantuneiden sedimenttien läjitystä merialueelle voidaan välttää. Läjityksen vaikutus vesialueelle ja kalatalouteen on arvioitu raportissa Arvio Pietarsaaren väyläruoppauksen vesiläjityksen vesistö- ja kalatalousvaikutuksista (2011). Raportissa on käytetty ammattikalastajien tuntemusta kaloille tärkeiden alueiden arvioinnissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on Interreg-hankkeessa Intersik/Norrsik 2009 2011 kartoittanut siian ja muikunpoikasten esiintymistä mm. Pietarsaaren edustalla. Läjitysaluetta lähimpänä oleva tutkimuspaikka on Örarna, missä oli sekä siikoja että muikkuja. On varmistettava että arvioinnissa on käytetty kaikkea saatavilla oleva tietoa. Alueella esiintyvää muikkua ei ole lainkaan käsitelty raportissa. Virtausmallissa ainoastaan pintavirtaukset on otettu huomioon ja Itämerelle tyypilliset voimakkaat virtaukset jätetty huomioimatta. Tyypillisesti virtaussuunta Suomen rannikkoalueella on etelästä pohjoiseen, joten on mahdollista, että leviäminen tapahtuu pääasiassa pohjoiseen päin ja kohdistuu myös saaristoalueelle. Metsähallitus on katsonut, että töiden aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tulisi myöntää. 6) Jakobstadsnejdens Natur r.f. on vaatinut seuraavaa - Ruoppausmassojen läjitysalue tulee siirtää kauemmaksi merelle paikkaan, jossa on sedimentaatiopohja. Paikka (40 50 m:n syvyydellä) on löydettävissä suhteellisen läheltä nyt esitettyä aluetta. - Epäpuhtaita massoja ei tule läjittää mereen. Ruoppausalueella esiintyvistä maalihipuista tulisi tehdä lisäselvitys. - Läjitysten vaikutusta vedenlaatuun tulee selvittää mallilla, joka huomioi sekä vedenvaihtelujen aiheuttamat virtaamat että Pohjanlahden päävirtauksen, joka kulkee etelästä pohjoiseen. Riskinä on, että sedimentit leviävät matalaan labyrinttimäiseen saaristoon. - Uuden läjitysalueen kalataloudelliset vaikutukset on selvitettävä. - Töiden aloittamislupaa ei tule myöntää. Kyseessä olevat ruopattavat massat (hiekka, siltti ja liejuinen siltti) leviävät helposti vesimassan mukana ja sedimentoituvat hitaasti. Pöyryn raportin mukaan väylän ruoppauskohteessa RK6 ruoppausmassat, yhteensä 812 800 m 3 ktr, sisältävät hiekkaa, silttiä ja liejuista silttiä. Silttipitoisen maan raekoko on 0,002 0,006 mm. Tämä tarkoittaa, että yli 80 % väylältä 20