TOIMINTASUUNNITELMA 2015. Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry

Sisällys 1. YLEISTÄ... 1-1 2. PAINOPISTEALUEET... 2-1 2.1 Toiminnan kehittäminen... 2-1 2.2 Positiivisen ensitiedon jakaminen... 2-2 3. VERTAISTOIMINTA... 3-3 3.1 Vertaisperhekurssit... 3-3 3.1.1 Kurssi 1... 3-3 3.1.2 Kurssi 2... 3-4 3.1.3 Kurssi 3... 3-4 3.1.4 Kurssi 4... 3-4 3.1.5 Kurssi 5... 3-4 3.1.6 Kurssi 6... 3-4 3.1.7 Kurssi 7... 3-5 3.1.8 Kurssi 8... 3-5 3.1.9 Kurssi 9... 3-5 3.1.10 Kurssi 10... 3-5 3.2 Lasten ja nuorten leirit... 3-5 3.2.1 Kesäleiri... 3-5 3.2.2 Kanto-leiri... 3-6 3.3 Alueellinen vertaistoiminta... 3-6 3.4 Muu vertaistoiminta... 3-6 4. EDUNVALVONTA... 4-7 5. VIESTINTÄ... 5-8 5.1 Nappi-lehti... 5-8 5.2 Verkkoviestintä... 5-9 5.3 Muu viestintä... 5-9 6. KUULOAVAIN.FI... 6-9 6.1 Tietoa lapsille, nuorille ja perheille... 6-10 6.2 Vertaistukea... 6-10 6.3 Tietoa ammattilaisille... 6-10 6.4 Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen suositukset... 6-11 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 7-11 7.1 Fepeda... 7-11 7.2 Muu kansainvälinen toiminta... 7-11 8. YHTEISTYÖ... 8-12 9. JÄSENISTÖ JA JÄSENPALVELUT... 9-12 10. TOIMINNAN RESURSSIT... 10-13 10.1 Hallinto... 10-13 10.2 Talous... 10-13

1. YLEISTÄ 1 Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n perustehtävänä on kuulovammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä etujen valvominen, lasten ja nuorten kielen ja kommunikaation, opetus- ja kuntouttamistoiminnan edistäminen ja viittomakielen aseman parantaminen sekä jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä toimiminen. Vuoden teemana on vertaistoiminta. Tämä näkyy liiton koko vertaistoiminnan kehittämistyönä, johon liittyy liiton järjestämien toimintojen konseptoiminen, laatukriteerien määritteleminen ja vertaistuen eri muotojen lisääminen. Erityishuomio kiinnitetään alueellisen vertaistoiminnan vahvistamiseen ja jäsenyhdistysten toimintaedellytysten tukemiseen sekä liiton ja jäsenyhdistysten välisen sekä jäsenyhdistysten keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen. Tätä tarkoitusta varten vieraillaan mahdollisuuksien mukaan kaikissa jäsenyhdistyksissä, tuetaan jäsenyhdistysten toimintaa kunkin yhdistyksen omista tarpeista käsin ja tuotetaan internet-sivuille yhdistystoimintaa tukevaa materiaalia. Vertaistoimintaa vahvistetaan myös elvyttämällä Kesäpäivät-perinne, joiden avulla kootaan jäsenperheet yhteen viettämään ohjelmallista vertaisviikonloppua Keski-Suomeen. Vertaisperhekurssien ä lisätään eli niitä järjestetään 10 eri puolilla Suomea. Lasten ja nuorten leirejä pidetään kaksi. Vuoden teeman lisäksi liitolla on kaksi painopistealuetta: toiminnan kehittäminen ja positiivisen ensitiedon jakaminen. Toimintaa leimaa prosessien ja rakenteiden kehittäminen ja strategiatyö, jonka tarkoituksena on jäsentää ja selkeyttää toimintaa. Selkeyttämisellä pyritään siihen, että liiton toiminta tavoittaisi paremmin tietoa, toimintaa tai palveluja tarvitsevat kuulovammaisten lasten perheet. Tämä näkyy muun muassa strategiatyön loppuun saattamisena sekä rakenteiden, prosessien ja toimintapajojen kehittämisenä. Kehittäminen näkyy myös arviointiin panostamisena, joka toteutetaan internet-sivujen avulla toteutettavalla palauutteenkeruulla, jäsenten tarpeita luotaavina jäsenkyselyiden toteuttamisena, kurssien ja leirien palautteenkeruun uudistamisena sekä itsearviointina. Positiivisen ensitiedon jakamisen osalta tiivistetään sairaaloiden ja neuvoloiden kanssa tehtävää yhteistyötä tuottamalla infopaketti perheille tarjolla olevasta tuesta ja palveluista sekä huolehtimalla siitä, että niissä on tarjolla riittävästi perheiden tarvitsemaa tietoa. Lisäksi tehdään Ensitieto-vihkonen, joka on tarkoitettu uusille kuulovammaisten lasten perheille. Tiivistä yhteistyötä jatketaan myös muiden kuuloalan järjestöjen kanssa. Vuoden 2014 lopussa päättynyt Kuulovain.fi -projektin toiminta jatkuu ak-rahoitteisena toimintana tiiviissä yhteistyössä LapCI ry:n kanssa. 2. PAINOPISTEALUEET 2.1 Toiminnan kehittäminen Toiminnan pitkäjänteisyyden ja tavoitteellisuuden varmistaminen Toiminnan jäsentäminen ja selkeyttäminen Liiton roolin paikallistaminen suhteessa muihin kuuloalan toimijoihin Oman toiminnan arvioinnin kehittäminen - v. 2013 aloitettu liiton toimintoja ja palveluja ohjaava strategiatyö saatetaan loppuun ja syysliittokokouksen hyväksyttäväksi - järjestöassistentin opinnäytetyö liitetään osaksi strategiatyötä - järjestetään hallituksen kokouksien yhteyteen erillisiä strategiaosuuksia, jossa strategiaa työstetään eteenpäin - jatketaan tarvittavien prosessien, rakenteiden ja toimintatapojen kehittämistyötä vuoden aikana - tehdään jäsenistön toiveita ja tarpeita kartoittavasta jäsenkyselystä vuosittainen - kehitetään sekä henkilökunnan että luottamushenkilöiden työskentelytapoja tarpeita vastaaviksi - kohdennetaan käytettävissä olevat resurssit tarkoituksenmukaisesti - uudistetaan liiton toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen rakenne siten, että se palvelee paremmin - strategiatyön tuloksena syntyneillä mittareilla seurataan toiminnan kehittymistä - strategian etenemisen seuraaminen ja mahdollinen päivittäminen vuosittaisessa strategiapäivässä - jäsenkyselyiden vastausten vertaaminen vuositasolla - palautelomakkeen kautta tulleiden yhteydenottojen - strategiatyön näkyminen liiton toiminnan

itsearviointia, jolloin toiminnan tuloksellisuutta voidaan seurata paremmin - pyritään madaltamaan jäsenistön yhteydenottokynnystä internet-sivuille uudistettavan palautelomakkeen avulla - huolehditaan henkilöstön ja hallituksen perehdyttämisestä strategisiin tavoitteisiin ja kunkin omaan rooliin niiden toteuttamisessa 2 kehittymisenä ja vahvistumisena tulevaisuudessa 2.2 Positiivisen ensitiedon jakaminen Tiedon ja kokemusten välittäminen kuulovammadiagnoosin saaneiden lasten perheille Yhteistyön tiivistäminen sairaaloiden kuntoutusohjaajien ja neuvoloiden kanssa - tehostetaan yhteistyötä sairaaloiden ja neuvoloiden kanssa tuottamalla infopaketti siitä, millaista tukea ja palveluja kuulovammadiagnoosin saaneille vanhemmille on tarjolla - otetaan yhteyttä kaikkiin keskussairaaloiden ja yliopistosairaaloiden kuntoutusohjaajiin, kerrotaan liiton tarjoamista palveluista ja sovitaan yhteistyön muodoista - huolehditaan siitä, että sairaaloissa ja neuvoloissa on jatkuvasti saatavilla liiton materiaalia lähettämällä 1-2 x vuodessa joukkosähköposti, jossa kysytään materiaalin tarve - tehdään ja lähetetään tervetulopaketti ja mahdollinen kurssisuositus jokaiselle uudelle perheelle - huolehditaan myös työntekijöiden perehdyttämisestä ensitiedon lapsensa kuulovammasta saaneiden perheiden kohtaamiseen - kootaan jäsenrekisteriin vertaisvanhempien yhteystiedot ja ohjeistetaan jäsenyhdistykset tarvittavien tietojen keräämiseen - hyödynnetään liiton jäsenperheiden vertaistukivanhempien arjen asiantuntemusta antamalla sopivien vanhempien yhteystiedot uusille perheille - sovitaan liiton ja jäsenyhdistysten roolista ja yhteydenottokäytännöistä uusien jäsenperheiden liittyessä mukaan toimintaan - yhteydenottojen terveydenhuollon ammattilaisiin - pyydettyjen tilausten/ lisätilausten

3 3. VERTAISTOIMINTA 3.1 Vertaisperhekurssit Järjestää perheiden tarpeita vastaavaa sopeutumisvalmennusta - järjestetään laadukkaita ja kustannustehokkaita kursseja, mikä toteutuu kohderyhmää palvelevan sisällön tekemisenä ja lastenohjauksen tarkoituksenmukaisena järjestämisenä - lisätään kurssien ä, jotta pystyttäisiin paremmin vastaamaan eri kohderyhmien tarpeisiin (kuulovammojen erilainen kirjo) ja alueellisen tasapuolisuuden toteuttamiseen - vertaisperhekursseista tiedotetaan ennakkoon, niiden aikana ja jälkeen liiton eri viestintäkanavissa - tehostetaan viestintäyhteistyötä sairaaloiden, yhteistyöjärjestöjen ja paikallisyhdistysten kanssa - huolehditaan siitä, että lastenohjaajien tarve ja osaaminen suhteutetaan kunkin kurssille osallistuvan lapsen tarpeisiin - laaditaan kurssien järjestelyohje ja määritellään kurssien laatukriteerit - asetetaan kurssikohtaiset tavoitteet - vastataan mahdollisuuksien mukaan jäsenyhdistysten toiveisiin kurssien sisällöistä ja kohderyhmistä - tehostetaan palautteenkeruuta uusimalla lomakkeet ja ohjeistamalla kurssien ja leirien vetäjät niiden keräämiseen - hyödynnetään saatuja kurssipalautteita uusia kursseja järjestettäessä - suunniteltujen koulutusten toteutuminen - kurssien osallistuja - ohjaajilta saatu palaute - jatkossa kurssien alueellisen saatavuuden parantuminen, kurssien parempi kohdentuminen ja pidettyjen kurssien n lisääminen 3.1.1 Kurssi 1 Tiedon ja vertaistuen sekä viittomakielenopetuksen tarjoaminen kouluikäisten viittomakieltä opiskelevien tai sitä toisena kielenä käyttävien murrosikää lähestyvien nuorten perheille - järjestetään vertaisviikonloppu 14. 15.3. Turun seudulla yhdessä Kuurojen Palvelusäätiön Junioriohjelman kanssa

3.1.2 Kurssi 2 4 Tarjotaan tietoa ja mahdollisuus vertaistukeen murrosikää lähestyvien kuulovammaisten kouluikäisten lasten perheille - järjestetään vertaisperhekurssi huhtikuussa Oulun-Pohjois- Pohjanmaan alueella teemalla Kohti murrosikää 3.1.3 Kurssi 3 Tiedon ja vertaistuen tarjoaminen perheille, joiden lapsella on toispuoleinen mikrotia - järjestetään vertaisperhekurssi huhtikuussa Keski-Suomessa teemalla Toispuoleinen kuuleminen arjessa 3.1.4 Kurssi 4 Tarjotaan tietoa ja mahdollisuus vertaistukeen kuulovammaisten lasten perheille - järjestetään vertaisperhekurssi toukokuussa Kuopion-Joensuun alueella - teema suunnitellaan yhdessä paikallisyhdistyksen kanssa vastaamaan ko. alueen tarpeita 3.1.5 Kurssi 5 Tarjotaan tietoa ja mahdollisuus vertaistukeen pienten - järjestetään vertaisperhekurssi toukokuussa Etelä-Suomen alueella kuulovammaisten lasten perheille - teema suunnitellaan yhdessä paikallisyhdistyksen kanssa vastaamaan ko. alueen tarpeita 3.1.6 Kurssi 6 Tarjotaan tietoa ja vertaistukea kielen tai kielten oppimisesta perheille, joissa on käytössä - järjestetään vertaisperhekurssi syyskuussa Etelä-Suomessa teemalla Mukavasti monikielinen useampi kieli, puhuttu tai viitottu - kurssi on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille ja kaikille kuulovammaisten lasten perheille

3.1.7 Kurssi 7 5 Tarjotaan tietoa ja vertaistukea kouluikää lähestyville Pohjois- Suomen kuulovammaisten lasten perheille - järjestetään vertaisperhekurssi Rovaniemellä lokakuussa, jonka teemana on Kohti koulua! 3.1.8 Kurssi 8 Tarjotaan tietoa ja vertaistukea ruotsinkielisille kuulovammaisten lasten perheille - järjestetään vertaisperhekurssi/anträ syksyllä yhdessä DHBS:n (Döva och Hörselskadade Barns Stödförening rf) kanssa 3.1.9 Kurssi 9 Tarjotaan tietoa ja vertaistukea Haminan alueella asuvien kuulovammaisten lasten perheille - järjestetään vertaisperhekurssi marraskuussa lievästi tai keskivaikeasti kuulovammaisten lasten perheille 3.1.10 Kurssi 10 Tarjotaan tietoa ja vertaistukea kuulomonivammaisten lasten perheille, joiden lapsella on kuulovamman lisäksi muita haasteita - järjestetään vertaisperhekurssi Tampereen seudulla marraskuussa kuulovammaplus-lasten perheille kurssin päätteeksi 3.2 Lasten ja nuorten leirit Kuulovammaisten lasten ja nuorten identiteetin ja itsetunnon - järjestetään kaksi kesäleiriä, joista toinen suunnitellaan ja toteutetaan - suunniteltujen leirien toteutuminen vahvistaminen yhteistyössä sisarjärjestöjen kanssa - leirien osallistuja - ohjaajilta saatu palaute 3.2.1 Kesäleiri Tutustuttaa kuulovammaisia 7-14-vuotiaita nuoria hauskan - järjestetään kuusipäiväinen kesäleiri kesäkuussa Keski-Suomen - Etelä- Pohjanmaan alueella - leirin toteutuminen - leirin osallistuja

yhteistoiminnan kautta toisiinsa ja kartuttaa sosiaalisia taitoja - leiri on tarkoitettu kaikille kuulovammaisialle lapsille sisaruksineen kommunikaatiotavasta riippumatta 6 - ohjaajilta saatu palaute 3.2.2 Kanto-leiri Tutustuttaa kuulovammaisia 14 17 -vuotiaita nuoria hauskan yhteistoiminnan kautta toisiinsa - osallistutaan viiden kuuloalan järjestön (Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, KLVL, LapCI ry ja Kuurojen Palvelusäätiön Juniori-ohjelma) yhteisen KANTO 2015 -leirin suunnitteluun ja järjestämiseen - leiri on tarkoitettu kaikille kuulovammaisille nuorille - leirin toteutuminen - leirin osallistuja - ohjaajilta saatu palaute 3.3 Alueellinen vertaistoiminta Alueellisen ja paikallisen vertaistoiminnan vahvistaminen Jäsenyhdistysten toimintaedellytysten parantaminen Jäsenyhdistysten tukeminen yhdistysten tarpeiden mukaan Liiton ja jäsenyhdistysten sekä jäsenyhdistysten välisen yhteistyön tiivistäminen - otetaan käyttöön jäsenyhdistysten toimintaselostelomake, jonka avulla kerätään kerran vuodessa tietoa ja tilastoja jäsenyhdistysten edellisvuoden toiminnasta ja jaetaan yhdistysten hyviä käytäntöjä muille - tehdään yhdistysvierailuja, joiden tarkoituksena on tukea yhdistyksiä niiden omista tarpeista käsin, tehdä yhdessä yhdistysten kanssa kunkin tarpeisiin vastaava kehittämissuunnitelma ja sopia kehittämistyössä tarvittavasta tuesta - kootaan ja välitetään perheiden ja jäsenyhdistysten hyväksi havaitsemia käytäntöjä ja kokemuksia toisille perheille ja jäsenyhdistyksille - tarjotaan jäsenyhdistyksille mahdollisuus tiedottaa toiminnastaan liiton internet-sivuille lisättävien paikallisyhdistysten toimintaa esittelevien alasivujen kautta - lisätään internet-sivuille jäsenyhdistyksiä palvelevaa ja yhdistystoimintaa tukevaa materiaalia - pyritään edesauttamaan kuuloalan järjestöjen ja muiden vammaisjärjestöjen välistä alueellista yhteistyötä - yhdistysvierailujen, osallistuja ja vierailuista saatu palaute - yhdistysten jäsen ja järjestettyjen tapahtumien tai tilaisuuksien - internet-sivujen käytön seuraaminen - toimintakertomusten perusteella kootaan hyviä vinkkejä kaikkien yhdistysten käyttöön ja raportoidaan toimintaa rahoittajalle 3.4 Muu vertaistoiminta Lisätään liiton järjestämän ja toteuttaman vertaistuen muotoja - järjestetään jäsenperheille tarkoitettu matalan kynnyksen kolmepäiväinen Kesäpäivät-tapahtuma Keski- Suomessa - eri tilaisuuksien ja tapahtumien osallistujat - saatu palaute

- rakennetaan päivien monipuolinen ohjelma olympia-teeman ympärille, jossa on panostettu jäsenistön moninaisiin tarpeisiin mm. esteettömyyteen, erilaisten kommunikaatiotapojen huomiointiin ja vertaisuuden tehokkaaseen toteutumiseen - kutsutaan sisarjärjestöjen edustajia Ruotsista ja Virosta mukaan 7 - järjestetään liittokokousten yhteyteen koko perheelle tarkoitettu toimintapäivä erilaisine aktiviteetteineen ja huolehditaan kunkin lapsen tarpeita vastaavan lastenhoidon järjestämisestä - tuotetaan alueyhdistyksille tarkoitettu matalan kynnyksen toiminnan malli, jonka avulla jäsenyhdistykset voivat tarjota lisää vertaistoimintaa perheille - ollaan mukana järjestämässä yhdessä Valkean talon muiden toimijoiden kanssa koko perheelle suunnatut pikkujoulut 4. EDUNVALVONTA Profiloidutaan entistä paremmin kuulovammaisten lasten perheiden asioita ajavaksi toimijaksi Tehdään edunvalvontatyö näkyväksi Parannetaan jäsenistön mahdollisuuksia vaikuttaa liiton tekemään edunvalvontaan - laaditaan edunvalvonnalle tavoitteet (henkilökohtainen/ valtakunnallinen), välineet ja seurantamittarit, jotka liitetään liiton strategiaan - kontaktoidaan suoraan sopivia kansanedustajia tarkoituksena muistuttaa heitä, että on olemassa myös muita kuin tavallisia lapsia ja että heillä on erityisiä tarpeita, jotka pitää ottaa huomioon esim. lakien valmistelussa - www-sivuille lisättyä edunvalvonnan omaa sivua päivitetään lisäämällä sinne aina tuoreimmat siihen liittyvät asiat - kannustetaan jäseniä ottamaan yhteyttä havaitsemiensa epäkohtien osalta joko internet-sivuille lisätyn palautelinkin tai henkilökohtaisen yhteydenoton avulla - osallistutaan kuulovammaisen lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen suositusten tekemiseen - seurataan vuoden aikana liiton perustehtävän kannalta oleellisten lakien valmistelua - annetaan lausuntoja tarvittaessa tai pyydettäessä - otetaan kantaa liitolle tärkeisiin asioihin sosiaalisen median välityksellä ja kommentoidaan myös oma-aloitteisesti - tehtyjen lausuntojen ja kannanottojen - tarkistetaan vuosittaisella jäsenkyselyllä jäsenistön tyytyväisyys edunvalvontaan - seurataan jäsenistöltä tulevien edunvalvonnallisia asioita koskevien yhteydenottojen ä ja aiheita - kannanottojen ja lausuntojen ä ja aiheita seurataan hallituksen kokouksissa

- konsultoidaan muita järjestöjä ja niiden edunvalvontaa tekeviä työntekijöitä ja sovelletaan opit omaa toimintaa palveleviksi 8 5. VIESTINTÄ Toimia kuulovammaisten perheiden arjen, tiedon ja kokemusten välittäjänä Pitää jäsenperheet tietoisina liiton toiminnasta ja siitä, mitä kuuloalalla tapahtuu Pitää liiton toimijat ja aktiivit ajan tasalla siitä, mitä liitto tekee Tavoittaa uusia perheitä Tehdä liitto tunnetuksi ammattihenkilöstölle Tuoda liiton kanta esiin päättäjille, ja sitä kautta vaikuttaa päätöksentekoon - hyödynnetään viestinnän eri kanavia (Nappi-lehti, www-sivut, Facebooksivut, Kuuloavain,fi, uutiskirje) - kontaktoidaan tarvittaessa suoraan eri viranomaisia, päättäjiä ja mediaa - noudatetaan v. 2014 tehtyä viestintästrategiaa - huolehditaan viestinnän oikeaaikaisuudesta ja oikeasta kohdentamisesta - lisätään jäsenistölle meneviin viesteihin kehotus ottaa yhteyttä toimistoon sekä linkki palautelomakkeeseen, mikäli siihen on tarvetta - huolehditaan aktiivisesta kommentoimisesta liiton Facebooksivulla ja aktivoidutaan Twitterin käyttöön - uusitaan liiton palveluista ja toiminnasta kertova yleisesite ja tuotetaan jaettavaa messumateriaalia - palkataan liitolle tiedottaja, jonka tehtävänä on vastata liiton ulkoisesta viestinnästä ja sen kehittämisestä sekä osallistua edunvalvontaan - viestintään keskittyvän työntekijän avulla tieto saadaan perille uusille kohderyhmille, jotka nyt jäävät tiedotuksen ulkopuolelle; tällaisia ovat esim. lievästi kuulovammaisten lasten perheet, joita ei tavoiteta sairaaloiden kautta sekä eri alojen ammattilaiset - tiedotetaan myös muiden lapsiperheille tukipalveluja tarjoavien tahojen toiminnasta - markkinoidaan v. 2014 julkaistua Lapsiemme yhdistämät -historiikkia - eri viestintäkanavien monipuolinen käyttö - viestinnästä ja materiaaleista saatu palaute - tiedon ajantasaisuus, oikeellisuus, monipuolisuus ja saavutettavuus - kontaktien - myytyjen historiikkien 5.1 Nappi-lehti Toimia tiedotuskanavana ensisijaisesti jäsenperheille ja toissijaisesti ammattilaisille - tuotetaan 4 x vuodessa ilmestyvä Nappi-lehti, joka kertoo monipuolisesti kuulosta, apuvälineistä, erilaisista kommunikaatiokeinoista, perheiden arjesta ja koko kuulovamma-alasta erillisen vuosittain tehtävän sisältösuunnitelman mukaan - huolehditaan lehden laadukkuudesta ulkoasun ja sisällön suhteen - lehden painos ja tilausten - lehdistä saatu palaute - ilmoituksista saatava tuotto

- kiinnitetään huomiota siihen, että asiantuntija-artikkeleita ja muuta sisältöä on sopivassa suhteessa - kehitetään lapsille tarkoitettuja sivuja monipuolistamalla niiden sisältöä ja etsimällä niille uusi tekijä - huolehditaan ruotsinkielisen sisällön tuottamisesta - tehostetaan ilmoitusmyyntiä - lisätään vuoropuhelua muiden järjestöjen lehtien välillä - välitetään Napissa julkaistuja artikkeleja myös muuhun mediaan 9 5.2 Verkkoviestintä Viestintäsisältöjen kohdentaminen ja uusien eri kohderyhmiä palvelevien kanavien hyödyntäminen - tuotetaan eri kohderyhmiä (jäsenperheet, ammattilaiset, uudet perheet) palvelevaa viestintää, jossa kuulovammaisten perheiden arjesta kerrotaan monipuolisesti ja positiivisesti - hyödynnetään sähköisen viestinnän eri mahdollisuuksia ja sosiaalista mediaa (esim. Facebook, YouTube, Twitter, SlideShare) mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan - päivitetään liiton internet- ja FB-sivuja useita kertoja viikossa - lisätään näkyvyyttä eri medioissa - FB-sivujen päivitysten, tykkääjien, jakojen ja kommenttien - www-sivujen kävijä 5.3 Muu viestintä Liiton ja jäsenyhdistysten välisen tiedonkulun monipuolistaminen - lähetetään vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvä toimiston infokirje jäsenseuroille - tehostetaan jäsenten sähköpostiosoitteiden keräämistä toimiston infokirjeen lähettämistä varten - tarjotaan juttuaiheita eri lehtiin esim. perhelehdet, ammattilehdet, nuorten lehdet - uutiskirjeiden vastaanottajien - julkaistujen lehtiartikkelien 6. KUULOAVAIN.FI Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n ja LapCI ry:n yhteisen Kuuloavain -toiminta jatkuu kolmevuotisen projektin jälkeen RAY-rahoitteisena ak-toimintana. Kuuloavain-toiminnan päänä on parantaa tiedon ja vertaistuen avulla kuulovammaisten lasten ja nuorten edellytyksiä mahdollisimman itsenäiseen osallisuuteen, tasaveroiseen ja esteettömään kasvuun ja kehitykseen elämän eri osa-alueilla. Kuuloavaimella on kolme päätavoitetta, jotka pohjautuvat todettuun tiedontarpeeseen sekä kuuloalan toimijoiden tarpeeseen yhdistää voimat ja siten tarjota laajemmin ja laadukkaammin tietoa, vertaistukea ja tukipalveluita kuulovammaisille lapsille ja heidän perheilleen.

6.1 Tietoa lapsille, nuorille ja perheille 10 Tuotetaan tietoa kuulovammaisille lapsille ja heidän perheilleen - kootaan yhteistyöryhmä, jossa työskennellään eri teemoihin keskittyen edustajien asiantuntemusta ja verkostoja hyödyntäen - Kuuloavain.fi tuottaa lapsille suunnatut alasivut Määrällinen - kokoontumisten luku, osallistujakattavuus - tuotetun aineiston - sivujen kävijä, sosiaalisen median luvut Laadullinen - arviointikysely vanhemmille ja yhteistyökumppaneille. - lapsille arviointityöpaja, jossa kerätään kokemuksia ja ajatuksia lasten sivuista 6.2 Vertaistukea Ollaan mukana vertaistuen tuottamisessa - Kuuloavain on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Kuuloalan yhteistä ohjaajakoulutusta - tuetaan kuuloalan yhteisen leiri- ja kurssitoiminnan suuntaviivojen kehitystä - tehdään kuuloalan verkkovertaistuen esiselvitys Määrällinen - verkostotapaamisten luku, osallistujakattavuus - tuotetun aineiston - koulutuksen osallistuja Laadullinen - arviointikysely vanhemmille ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille - arviointi vuoden alussa ja lopussa 6.3 Tietoa ammattilaisille Tuotetaan tietoa ja tukea ammattilaisille - kehitetään Kuuloavain.fi käyttöliittymää tarjoamaan sisältöjä eri kohderyhmille - rakennetaan yhteistyösuhteita julkiselle sektorille - sisältöjä tuotetaan kouluikäisten lasten parissa toimiville tahoille: koulujen henkilöstö, harrastustoimijat ja vapaa-ajan palvelujen tuottajat. Määrällinen - yhteistyökumppanien luku, tapaamisten luku - tuotettujen artikkelien ja sisältöjen luku - kävijät - uutiskirjeen tilaajien Laadullinen - käyttäjäkysely ammattilaisille

11 6.4 Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen suositukset Kuuloavain on mukana - Kuuloavain on mukana Laadullinen tuottamassa kuulovammaisten lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen suosituksia käynnistämässä kuulovammaisten lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen suositusten tekemistä - prosessin etenemisen seuranta sisäisesti - Kuuloavain tekee alustavan toteutussuunnitelman yhteistyökumppanien kanssa ja etsii rahoitusmahdollisuuksia suositusten tuottamiseen ja levittämiseen 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 7.1 Fepeda Osallistutaan kuulovammaisten lasten ja heidän perheidensä edunvalvontaan Euroopan tasolla - jatketaan yhteistyötä FEPEDAn (Féderation Européenne des Parents d enfants Déficients Auditifs) kanssa - jaetaan tietoa eri jäsenmaiden hyvistä käytännöistä - liiton edustaja osallistuu sekä FEPEDAn hallituksen että työvaliokunnan työskentelyyn - mahdollistetaan liiton toisen edustajan tutustuminen FEPEDAn toimintaan saadun avustuksen turvin - pidettyjen kokousten - liiton edustajien osallistuminen kokouksiin 7.2 Muu kansainvälinen toiminta Kansainvälisten kontaktien tarjoaminen kuulovammaisille nuorille Yhteistyön tiivistäminen lähialueiden sisarjärjestöjen kanssa - tiedotetaan kuulovammaisille nuorille mahdollisuuksista osallistua kansainväliseen toimintaan - selvitetään eri kanavat, joiden avulla kuulovammaiset nuoret voivat saada kansainvälisiä kontakteja - tarjotaan virolaisten ja ruotsalaisten sisarjärjestöjen omakustanteinen osallistuminen kesäpäiville - kysellään sisarjärjestöjen toiminnasta ja niiden ensitieto-käytännöistä ja sovelletaan toimivat konseptit osaksi omaa toimintaa - Kuurojen maailmankongressi Istanbulissa v. 2015 - syntyneiden kontaktien - ulkomaisten osallistujien kesäpäivillä

8. YHTEISTYÖ 12 Osallistutaan yhteistyöverkostojen työhön Verkostoidutaan uusien tarpeellisten tahojen kanssa Tehostetaan yhteistyötä karsimalla epäoleelliset tahot - tehdään tiivistä yhteistyötä kuuloalan muiden järjestöjen kanssa yhteisten palaverien, koulutusten ja leirien merkeissä - osallistutaan YTRY-verkoston (vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä yhteistyöryhmä), Ensitieto-verkoston, TTYR-Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän, Kuuloliiton kuntoutusasioiden neuvottelukunnan ja Satakieliohjelman ohjausryhmän toimintaan - lisäksi yhteistyötä tehdään Lapsiasiainvaltuutetun toimiston, Valteri-verkoston, Lastensuojelun Keskusliiton, SOSTEn, Kuluttajaparlamentin ja Humakin viittomakieliasiain neuvottelukunnan kanssa - tuotetaan oma osuus kuuloalan järjestöjen yhteiseen ohjaajakoulutusmateriaaliin - etsitään yhteistyökumppaneita, joiden avulla löydetään uusia perheitä, jotka nyt jäävät toiminnan ulkopuolelle - toimitaan koordinoijana kuulovammaisten lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen suositusten tekemisessä, toimitaan koollekutsujatahona ja huolehditaan siitä, että mukaan saadaan riittävä muiden kuuloalan järjestöjen ja muiden tarvittavien tahojen asiantuntemusta - syntyneiden kontaktien - tapaamisten - kokouksiin osallistuminen 9. JÄSENISTÖ JA JÄSENPALVELUT Liittoon kuuluu 15 jäsenyhdistystä, joissa on 31.12.2013 tilanteen mukaan 845 perhettä. Henkilöjäseniä arvioidaan olevan 3500 4000. Jäsenperheistä pidetään jäsenrekisteriä. Jäsenistöä palvellaan järjestämällä vertaistoimintaa vertaisperhekurssien, lasten ja nuorten leirien sekä erilaisten muiden tapahtumien avulla, tiedottamalla eri kanavien kautta sekä valvomalla kuulovammaisten perheiden etuja. Lisäksi jäsenyhdistyksille on tarjolla hallinnollisia palveluita, kuten apua postituksessa ja jäsenrekisterin hallinnassa. Liitto tarjoaa jäsenyhdistyksille materiaalia yhdistystoiminnan pyörittämiseen sekä mahdollistaa yhdistysten välisen yhteistyön internetsivu-uudistuksen myötä. Liitto palvelee myös muita kuin jäseniä antamalla neuvontaa ja apua sekä puhelimitse että sähköpostin välityksellä. Yhteydenottoja voi lisäksi tehdä internetissä liiton sivuilta löytyvän palautelomakkeen kautta.

10. TOIMINNAN RESURSSIT 13 10.1 Hallinto Toimisto ja henkilöstö Liiton toimisto sijaitsee Valkeassa talossa Helsingissä. Liiton palveluksessa ovat toiminnanjohtaja, vertaistyökoordinaattori, järjestöassistentti ja Kuuloavain.fi-toiminnan verkkotoimittaja. Lisäksi liitolle palkataan tiedottaja. Henkilöstön koulutusta tuetaan yksilöllisten tarpeiden, kunkin oman koulutussuunnitelman ja rahojen puitteissa. Yhteistä osaamista jaetaan viikoittaisissa toimistopalavereissa. Henkilöstölle pidetään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Niiden tarkoituksena on käydä läpi kunkin työtä, tavoitteita, osaamista, osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvointia. Kehityskeskustelussa kunkin työtä ja tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ja tehdyt päätökset kirjataan ja niitä seurataan. Lisäksi hallitus ja henkilökunta kokoontuvat yhteiseen suunnittelupäivään vähintään kerran vuodessa. Kirjanpitopalvelut ostetaan Kuurojen Palvelusäätiöltä ja tietoliikennejärjestelmän ylläpitopalvelut Kiinteistö Oy Valkealta talolta. Liittokokous, hallitus ja työ- ja talousvaliokunta Sääntöiset liittokokouksia on kaksi vuodessa. Kevätliittokokous pidetään huhti-toukokuussa Helsingissä ja syysliittokokous loka-marraskuussa Kuopiossa. Liittokokouksissa käsitellään sääntöjen ämät asiat. Kummankin kokouksen yhteyteen järjestetään perheille tarkoitettu toimintapäivä. Sekä hallitus että työvaliokunta kokoontuvat tarpeen mukaan, noin kuusi kertaa vuoden aikana. Hallitus nimeää vuoden ensimmäisessä kokouksessa työ- ja talousvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat. Työryhmät Liiton hallitus nimeää vuoden alussa toiminnan kannalta oleelliset asiantuntijatyöryhmät, joiden tehtävänä on kehittää liiton toimintaa strategian ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Perustettaville työryhmille tehdään toimintaohjeet ja sekä määritellään niiden kokoonpano, tehtävät ja vastuu. Liitossa toimii johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Sen tehtävänä on toimia toiminnanjohtajan apuna ja toimia tarvittaessa toiminnanjohtajan tukena nopeissa, operatiiviseen toimintaan liittyvissä päätöksissä. Liittoon perustetaan toiminnan kannalta myös muita oleellisia työryhmiä, joiden asettamisesta hallitus tekee päätöksen vuoden ensimmäisessä kokouksessa. 10.2 Talous Liiton talous perustuu Raha-automaattiyhdistyksen ay-yleisavustukseen ja ak-kohdennettuun yleisavustukseen. Oma varainhankinta koostuu lähinnä muilta tahoilta haettavista kohdeavustuksista, jäsenmaksuista, Nappi-lehden ilmoitus- ja tilaustuotoista sekä kirjamyynnistä. Taloutta hoidetaan hyväksytyn budjetin ja tarkoituksenmukaisen varojenkäyttösuunnitelman puitteissa. Taloutta seurataan kuukausittaisten tuloslaskelmien, taseiden ja muiden talousraporttien avulla. Hyväksytty liiton hallituksen kokouksessa 14.9.2014.