Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002 2015 (1-3) 10 Mrd. e 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tuonti Vienti Helsinki 17.6.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 SAKSA NYT SEKÄ SUURIN VIENTI- ETTÄ TUONTIMAAMME Vienti Saksaan kasvoi viime vuonna lähes neljänneksen Suomen tavaraviennin arvo Saksaan nousi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan 24 prosenttia vuonna 2014, ja oli melkein 6,7 miljardia euroa. Vuotuinen viennin arvo oli edellisen kerran yli kuusi miljardia euroa vuonna 2008. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä vienti Saksaan kasvoi edelleen 11 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tuonti Saksasta oli viime vuonna arvoltaan lähes 7,8 miljardia euroa, kasvua kuusi prosenttia edellisvuodesta. Myös tuonnin osalta viime vuosi oli arvoltaan suurin sitten vuoden 2008. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa tuonti on kohonnut prosentin vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Suomen kauppa Saksan kanssa on ollut yli vuosikymmenen selkeästi alijäämäistä, viime vuonna alijäämä kuitenkin supistui yli 800 miljoonalla eurolla. Vajetta kertyi 1,1 miljardia euroa, kun vuonna 2013 kauppa oli yli 1,9 miljardia euroa alijäämäistä. Suurimmillaan alijäämät ovat olleet vuosina 2008 ja 2012, jolloin vaje oli jopa yli kaksi miljardia euroa. Saksa oli vuosia Suomen toiseksi suurin alijäämämaa Venäjän jälkeen, mutta vuonna 2014 alijäämä Kiinan kaupassa kohosi Saksan kaupan vajetta suuremmaksi. Eri tavararyhmien vienti Saksaan kehittyi vaihtelevasti viime vuonna. Kuljetusvälineiden ja metallien vienti harppasi vauhdikkaasti ylöspäin selittäen kokonaisviennin suuren kasvun, mutta arvoltaan tärkeän paperin ja pahvin vienti oli alamaissa. Muiden metsäteollisuuden tuotteiden vienti oli kuitenkin nousu-uralla. Myös koneiden ja laitteiden viennin kehitys jakaantui: sähkökoneiden ja laitteiden vienti kasvoi, kun taas teollisuuskoneiden vienti laahasi. Öljytuotteiden viennin arvo romahti, mutta muun kemiansektorin vienti suureni. Erityisesti autojen osien ja moottoreiden tuonnin huomattava nousu selittää kokonaistuonnin kasvua. Myös elintarvikkeita ja kemiansektorin tuotteita tuotiin Saksasta edellisvuotta enemmän. Saksa on aina ollut Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, mutta 2010-luvun alkuvuosina maan osuus oli loivassa laskussa. Vuonna 2012 osuus Suomen viennistä oli alimmillaan Saksojen yhdistymisen jälkeen. Vuoteen 2014 mennessä Saksan osuus oli kuitenkin noussut jo 12 prosenttiin, ja kuluvan vuoden tammimaaliskuussa osuus kipusi edelleen liki prosenttiyksiköllä. Saksa kohosi viime vuonna Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi vientimaaksi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljännekselle Saksa on edelleen kasvattanut osuuttaan Ruotsiin ja Venäjään verrattuna. Saksa on ollut vuosia toiseksi suurin tuontimaamme Venäjän jälkeen, mutta kuluvan vuoden tammimaaliskuussa maa nousi Venäjän ohi yli 14 prosentin osuudella. Saksa on siis nyt sekä suurin vienti- että tuontimaamme. Se oli edellisen kerran ykkössijalla sekä tuonnissa että viennissä vuonna 2007. Kuvio 2. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2005-2015 (1-3) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Saksan välinen kauppatase 2005-2014 0-500 -1 000-1 500-2 000-2 500 Milj. e
2 Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2005 2015 (1-3) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 2005 7 027 18 14,9 5 573 7 10,6-1 454 2006 7 668 9 13,9 6 946 25 11,3-722 2007 8 416 10 14,1 7 162 3 10,9-1 254 2008 8 787 4 14,1 6 560-8 10,0-2 228 2009 6 400-27 14,7 4 653-29 10,3-1 747 2010 6 878 7 13,3 5 274 13 10,1-1 604 2011 7 528 9 12,4 5 625 7 9,9-1 903 2012 7 335-3 12,3 5 253-7 9,2-2 082 2013 7 355 0 12,6 5 419 3 9,7-1 936 2014 7 792 6 13,5 6 693 24 12,0-1 099 2015 (1-3) 1 952 1 14,4 1 667 11 12,9-285 Kuvio 4. Vienti Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin kuukausittain 2013-2015 (maaliskuu) 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2013 2014 2015 Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain 2013-2015 (maaliskuu) 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2013 2014 2015 Saksa Venäjä Ruotsi HENKILÖAUTOJEN VIENTI SAKSAAN NOUSI JYRKÄSTI Saksa tärkein suomalaisen paperin ostajamaa Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen osuus kokonaisviennistä Saksaan oli viime vuonna yli kolmannes. Tavararyhmän viennin arvo kokonaisuudessaan oli täten lähes 2,3 miljardia euroa. Vienti poikkeuksellisesti melkein kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna henkilöautojen viennin 446 prosentin loikan vuoksi. Henkilöautoja toimitettiin viime vuonna Saksaan yli 827 miljoonan euron edestä (noin 47 tuhatta kappaletta), niiden osuus oli yli 12 prosenttia Suomen kokonaisviennistä Saksaan. Saksa on ylivoimaisesti tärkein Suomesta vietyjen henkilöautojen ostajamaa, sillä noin 87 prosenttia koko henkilöautoviennistä suuntautui sinne. Maahan vietiin myös
3 kuorma- ja pakettiautoja yli 28 miljoonan euron (+93 %), linja-autoja yli 12 miljoonan euron (+915 %) ja autojen osia yli 18 miljoonan euron (+18 %) edestä. Kuljetusvälineiden vientiin vaikutti positiivisesti myös toukokuussa toimitettu yli 400 miljoonan euron arvoinen risteilyalus. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa moottoriajoneuvojen vienti on edelleen yli kaksinkertaistunut vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna ja muodostaa jo yli viidenneksen Suomen kokonaisviennistä Saksaan. Moottoreiden ja teollisuuskoneiden vienti Saksaan väheni viime vuonna kaksi prosenttia ja vajosi 592 miljoonan euron arvoiseksi. Näiden ryhmien osuus kokonaisviennistä oli vajaat yhdeksän prosenttia. Tärkeimmistä tavaroista sähkögeneraattoreita ja moottoreita vietiin 153 miljoonan euron (+34 %) ja nosto- ja lastaamiskoneita 108 miljoonan euron (-15 %) arvosta. Muita merkittäviä tavararyhmiä olivat traktorit, joiden viennin arvo nousi neljä prosenttia yli 37 miljoonaan euroon, muut maansiirto- ja kaivuukoneet (+3 %, arvo 34 milj. e) sekä metsänhoitokoneet, joiden viennin arvo pomppasi 29 miljoonan euron (+85 %). Erilaisten kuumennus- ja jäähdytyskoneiden, kuten esimerkiksi ilmastointilaitteiden ja lämpöpumppujen, vienti sen sijaan laski kuusi prosenttia vajaaseen 40 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden koneiden vienti on pudonnut 16 prosenttia erityisesti sähkögeneraattorien ja moottorien viennin 59 prosentin hyytymisestä johtuen. Nosto- ja lastaamiskoneiden vienti oli kuitenkin viiden prosentin kasvussa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti Saksaan muodosti hieman yli viisi prosenttia kokonaisviennistä, ja oli siis arvoltaan 351 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen tuli seitsemän prosenttia. Lähes kolmasosa viennistä oli erilaisia sähkömuuttajia ja induktoreita, joiden vienti kuitenkin aleni kolme prosenttia. Sähköjohtimien vienti putosi prosentin 53 miljoonaan euroon. Verkko- ja puhelinlaitteiden vienti sen sijaan nousi kahdeksan prosenttia ja oli arvoltaan melkein 28 miljoonaa euroa. Vientiä kasvatti myös röntgenlaitteiden viidenneksen nousu. Niiden arvo kohosi miltei 21 miljoonaan euroon. Tammi-maaliskuussa 2015 sähkötekniikan vienti pieneni kuusi prosenttia. Laskun taustalla oli induktoriviennin vaipuminen neljäsosalla. Viestintäteknologian ja röntgenlaitteiden viennit sen sijaan nousivat. Metsäteollisuuden tuotteet muodostivat hiukan alle 27 prosenttia Suomen viennistä Saksaan viime vuonna. Osuus on säilynyt lähes samana kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa. Koko metsäsektorin Saksaan viennin arvo oli viime vuonna melkein 1,8 miljardia euroa, eli kaksi prosenttia vuotta 2013 vähemmän. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti on laskenut edelleen neljä prosenttia. Sahatavaraa vietiin Saksaan viime vuonna 114 miljoonan euron (+9 %), vaneria 123 miljoonan euron (+7 %) ja paperimassa 344 miljoonan euron (+8 %) arvosta. Koko metsäsektorin viennin arvon lasku johtui yksinomaan paperin ja pahvin viennin seitsemän prosentin supistumisesta (arvo 1,2 mrd. e). Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa paperin ja pahvin vienti on ollut heikossa kasvussa, kun taas muiden metsäteollisuuden tuotteiden vienti on hiipunut. Lievästä viennin laskusta huolimatta Saksa on yhä selvästi suurin suomalaisen paperin ostaja. Sen osuus Suomen koko paperiviennistä oli viime vuonna 17 prosenttia. Toisena olevalla Isolla-Britannialla oli lähes 11 prosentin osuus ryhmän viennistä ja kolmantena tulevalla USA:lla kahdeksan prosentin osuus. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan suureni viime vuonna 39 prosenttia, eli sen arvo kohosi liki 1,3 miljardiin euroon. Metallisektorin osuudeksi koko viennistä muodostui täten 19 prosenttia. Vuoden 2015 tammimaaliskuussa vienti vahvistui edelleen kymmeneksen, ja osuus koko viennistä kohosi lähes 21 prosenttiin. Metalleista arvoltaan merkittävimmän, raudan ja teräksen, vienti Saksaan nousi viime vuonna peräti 63 prosenttia, ja oli arvoltaan 610 miljoonaa euroa. Viennin kasvu johtui pääosin teräslevyjen viennin nopeasta noususta. Myös erilaisten rauta- ja terästuotannon välituotteiden vienti kasvoi rivakasti. Lisäksi rauta- ja teräsputkien toimitusten arvo kohosi yli 42 miljoonaan euroon (+5 %). Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa teräslevyjen vienti jatkoi kasvuaan (+19 %), ja välituotteiden vienti moninkertaistui viime vuoteen verrattuna. Muista metalliteollisuuden tuotteista värimetallien vienti kohosi viime vuonna neljänneksen 603 miljoonaan euroon. Kuparin osuus näistä oli yli kaksi kolmannesta. Sen vienti vahvistui 49 prosenttia. Kasvu muodostui vientimäärien 61 prosentin noususta, sillä vientihinnat halpenivat miltei kahdeksan prosenttia. Nikkelin viennin arvo hiipui melkein neljänneksen, mutta alumiinin vienti kasvoi maltillisesti (+3 %). Jalostamattoman sinkin viennin arvo väheni prosentin 128 miljoonaan euroon. Vuoden 2015 alkupuolella värimetallien vienti on laskenut yhdeksän prosenttia vientimäärien laskun takia. Muita metallista valmistettuja tuotteita vietiin viime vuonna seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän (arvo 58 milj. e). Näistä suurin osa oli erilaisia rauta- ja teräsrakenteita, nauloja, pultteja ym. kiinnitystarvikkeita sekä työkaluja. Näiden metallituotteiden vienti aleni vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä seitsemän prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan nousi viime vuonna 602 miljoonaan euroon, eli kuusi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Noin puolet kemiansektorin viennin arvosta muodostui peruskemikaaleista. Niitä toimitettiin yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Muovien osuus oli alle kolmannes; niiden viennin arvo
4 lisääntyi 11 prosenttia. Muista kemianteollisuuden tuotteista sekä väriaineiden (-8 %, 27 milj. e), lääkkeiden (-26 %, 24 milj. e), että lannoitteiden (-10 %, 16 milj. e) vienti Saksaan heikkeni viime vuonna. Puuöljyjen ja hartsivalmisteiden vienti sen sijaan kohosi yli 20 miljoonaan euroon, kasvua kuusi prosenttia. Vuoden 2015 tammimaaliskuussa kemianteollisuuden vienti Saksaan on notkahtanut seitsemän prosenttia muovien viennin hiivuttua yli viidenneksen. Alkuvuonna peruskemikaaleja on sen sijaan viety kymmenes viime vuotta enemmän. Öljytuotteiden vienti Saksaan laski 63 prosenttia viime vuonna. Viennin arvo putosi hiukan alle 103 miljoonaan euroon, ja öljytuotteiden osuus kokonaisviennistä supistui puoleentoista prosenttiin. Alkuvuonna vienti on jälleen kasvanut kaksi kolmannesta vientimäärien kohennettua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muita arvoltaan huomattavia Saksaan vietyjä tavararyhmiä viime vuonna olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joiden vienti kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 145 miljoonaa euroa. Näistä 54 prosenttia oli lääkintäkojeita (+6 %) ja 41 prosenttia erilaisia tieteellisiä mittausinstrumentteja (+2 %). Tammi-maaliskuussa 2015 kojeiden ja mittareiden vienti väheni neljä prosenttia. Renkaiden viennin arvo nousi vuonna 2014 kolme prosenttia 58 miljoonaan euroon. Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan 68 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lisäksi viime vuonna Saksaan vietiin rakennuslasia yli 30 miljoonan euron edestä. Myös tämän tavararyhmän vienti laski, pudotusta kertyi 11 prosenttia. Kojeet ja mittarit (+5 %) 2,2 % Laivat ja veneet (+>999 %) 6,2 % Kuvio 6. Vienti Saksaan tavararyhmittäin v. 2014 Muut tavarat (-4 %) 8,9 % Sahatavara (+9 %) 1,7 % Paperimassa (+8 %) 5,1 % Vaneri (+7 %) 1,8 % Paperi ja pahvi (-7 %) 18,0 % Moottoriajoneuvot (+367 %) 13,4 % Sähkökoneet ja -laitteet (+7 %) 5,2 % Teollisuuskoneet ja moottorit (-2 %) 8,9 % Värimetallit (+25 %) 9,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+6 %) 9,0 % Rauta ja teräs (+63 %) 9,1 % Öljytuotteet (-63 %) 1,5 %
5 Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2014 2015 (1-3) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 248 Sahatavara 114 1,7 9 26 1,5-10 25 Paperimassa 344 5,1 8 69 4,1-25 334 Öljytuotteet 103 1,5-63 40 2,4 66 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 602 9,0 6 129 7,8-7 634 Vaneri 123 1,8 7 31 1,9-12 64 Paperi ja pahvi 1 202 18,0-7 316 19,0 3 67 Rauta ja teräs 610 9,1 63 191 11,5 34 68 Värimetallit 603 9,0 25 142 8,5-9 71 74 Teollisuuskoneet ja moottorit 592 8,9-2 123 7,4-16 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 351 5,2 7 77 4,6-6 78 Moottoriajoneuvot 896 13,4 367 340 20,4 113 793 Laivat ja veneet 413 6,2 >999 2 0,1-24 87 Kojeet ja mittarit 145 2,2 5 38 2,3-4 Muut tavarat 595 8,9-4 142 8,5 1 Yhteensä 6 693 100,0 24 1 667 100,0 11 AUTOJEN OSIEN JA MOOTTOREIDEN TUONTI SAKSASTA VILKASTA Myös elintarvikkeiden tuonti kasvu-uralla Suomen tuonti Saksasta jakaantuu erittäin monipuolisesti useaan arvoltaan huomattavaan tavararyhmään. Saksa on kauppakumppaneistamme suurin monen tärkeän tavaran kohdalla. Toisin kuin Venäjän ja Ruotsin kanssa käytävässä kaupassa, joissa raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus on huomattava, ei Saksasta tuoda mitään yksittäistä arvoltaan selvästi muita suurempaa nimikettä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tavararyhmät muodostivat 43 prosenttia koko tuonnista Saksasta vuonna 2014. Vuoden 2015 alkukuukausina ryhmän osuus oli noussut jo yli 44 prosenttiin. Koko ryhmän tuonnin arvo oli yli 3,5 miljardia euroa vuonna 2014, kasvua edellisvuoteen tuli seitsemän prosenttia. Tammimaaliskuussa 2015 tuonti kasvoi edelleen kaksi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Erilaisten moottoreiden ja teollisuuskoneiden tuonnin osuus oli viime vuonna 17 prosenttia kokonaistuonnista. Niitä tuotiin yli 1,3 miljardilla eurolla. Laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli prosentti. Erilaisten yleiskäyttöisten teollisuuskoneiden, kuten esimerkiksi suodattimien, pumppujen, tuulettimien, teollisuusuunien, laakereiden, venttiilien, voimansiirtolaitteiden ym. tuonti Saksasta oli arvoltaan 657 miljoonaa euroa viime vuonna, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suomi toi tällaisia koneita viime vuonna yhteensä noin 2,4 miljardin euron edestä, eli saksalaisten koneiden osuus oli yli neljäsosa koneiden kokonaistuonnista. Maa on selkeästi suurin teollisuuskoneiden toimittaja; toisena tulevan Ruotsin osuus Suomen kokonaistuonnista oli viime vuonna vain reilut 13 prosenttia. Erilaisten moottoreiden ja voimakoneiden tuonti kohosi viime vuonna 15 prosenttia 343 miljoonaan euroon. Näistä tavaroista suurin osa oli mäntämoottoreita. Teollisuuden erikoiskoneiden tuonti laski kuusi prosenttia 306 miljoonaan euroon, joissa merkittävimmät yksittäiset tavarat olivat maansiirto- ja kaivuukoneet, sekä erilaiset metsänhoito- ja maanviljelyskoneet. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa teollisuuskoneiden ja moottoreiden tuonti on laskenut 11 prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti kipusi viime vuonna kolme prosenttia. Tuonnin arvo oli 669 miljoonaa euroa, eli hiukan alle yhdeksän prosenttia kokonaistuonnista. Osuus säilyi samalla tasolla myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viennin arvo kuitenkin aleni tuolloin prosentin. Viimevuotisen kasvun selittää erilaisten kytkinten, sulakkeiden, sähkönjakelulaitteiden yms. sähkötekniikan tuonti. Tällaisia laitteita tuotiin lähes 187 miljoonan euron arvosta, eli 17 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sähkömuuntajien, muuttajien ja suuntaajien tuonti Saksasta romahti 39 prosenttia 46 miljoonaan euroon. Puhelimia ja muuta viestintäteknologiaa tuotiin viime vuonna Saksasta vajaan 55 miljoonan euron edestä, eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös tietokoneiden tuonti oli laskussa: tuonnin arvo vaipui 11 prosenttia 61 miljoonaan euroon. Erilaisten lääketieteellisten diagnoosi- ja röntgenlaitteiden tuonti kasvoi peräti 44 prosenttia yli 48 miljoonaan euroon. Muita sähköteknisiä tavaroita, muun muassa akkuja, kondensaattoreita, paristoja ja lamppuja, tuotiin 128 miljoonan euron arvosta (+13 %). Sähkölangan ja -kaapelin tuonti kohosi 42 miljoonaan euroon (+9 %), mutta kotitalouskoneiden (- 2 %, arvo 60 milj. e) tuonti laski. Kotitalouskoneiden tuonnissa Saksa on viime vuosina menettänyt osuuttaan Kiinalle: vielä vuonna 2010 viidennes koneista tuotiin Saksasta ja Kiinan osuus oli vain 15 prosenttia, mutta vuonna 2014 kiinalaisten koneiden osuus oli kasvanut jo 21 prosenttiin ja Saksa oli vaipunut alle 15 prosenttiin.
6 Moottoriajoneuvojen tuonti Saksasta kasvoi viime vuonna 18 prosenttia, eli tuonnin arvo saavutti yli 1,3 miljardin euron rajan. Niiden osuus koko Saksasta tuonnin arvosta oli jo 17 prosenttia. Henkilöautojen osuus oli tästä tuonnista noin puolet. Autoja tuotiin Suomeen yli 33 000 kappaletta, eli arvossa mitattuna kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Saksasta tuodut henkilöautot kattoivat kuitenkin edelleen yli kolmanneksen Suomeen tuoduista henkilöautoista. Moottoriajoneuvojen osien, muun muassa korien, vaihelaatikoiden ja vetoakseleiden, tuonti sen sijaan kaksinkertaistui viime vuonna ja oli arvoltaan lähes 409 miljoonaa euroa. Kuorma- ja pakettiautoja tuotiin Saksasta lähestulkoon 157 miljoonan euron (+3 %) edestä. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa moottoriajoneuvojen yhteenlaskettu tuonti on kasvanut edelleen 12 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Autojen osien tuonti on lisääntynyt alkuvuonna peräti 70 prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko tuonnista Saksasta oli viime vuonna hieman alle 17 prosenttia. Tuonti kipusi kaksi prosenttia ja oli arvoltaan moottoriajoneuvojen tavoin hieman yli 1,3 miljardia euroa. Sekä raakamuovien ja muovivalmisteiden että peruskemikaalien osuus tuonnista oli hieman yli neljännes. Muovien tuonti hiipui kolme prosenttia, mutta kemikaalien tuonti kohosi 16 prosenttia. Lääkkeiden tuonnin arvo oli 294 miljoonaa euroa eli noin 22 prosenttia kemianteollisuuden tuonnista. Niiden tuonti kasvoi hiukan (+2 %) viime vuonna. Muita tärkeitä Saksata tuotuja kemianteollisuuden tuotteita olivat maalit ja väriaineet, joiden arvo kohosi seitsemän prosenttia yli 79 miljoonaan euroon, ja erilaiset puhdistus- ja kiillotusaineet sekä kosmeettiset tuotteet, joita tuotiin yhteensä yli 66 miljoonan euron edestä (-4 %). Alkuvuonna 2015 koko kemianteollisuuden tuotteiden yhteenlaskettu tuonti laski prosentin. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo vahvistui viime vuonna neljä prosenttia 630 miljoonaan euroon. Metallisektorin osuus koko tuonnista Saksasta oli noin kahdeksan prosenttia. Raudan ja teräksen osuus tästä oli hiukan alle kolmannes. Niiden tuonti laski prosentin edellisvuoteen verrattuna. Saksasta erityisesti tuotiin erilaisia rauta- ja terästankoja ja putkia. Värimetallien tuonti Saksasta kasvoi neljänneksen, ja arvo oli 181 miljoonaa euroa. Kuparia, muun muassa kuparilankaa, tuontiin yli 98 miljoonan euron (+48 %) ja alumiinia yli 60 miljoonan euron (+0 %) edestä. Muiden metallista valmistettujen tuotteiden, esimerkiksi työkalujen, kiinnitysvälineiden, teräsrakenteiden, leikkuuterien ja lukkojen, tuonti oli arvoltaan 251 miljoonaa euroa, alenemaa neljä prosenttia edellisvuodesta. Tammi-maaliskuussa 2015 metallisektorin tuonti on kasvanut kaksi prosenttia metallituotteiden tuonnin piristyttyä kymmeneksen, värimetallien ollessa kuitenkin alamaissa. Elintarvikkeiden tuonti Saksasta on viime vuosina ollut reippaassa nousussa. Kun vielä vuonna 2010 elintarvikkeita tuotiin sieltä hieman alle 423 miljoonan euron arvosta, oli viime vuonna tuonti arvoltaan jo yli 620 miljoonaa euroa. Arvo oli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän ja osuus koko Saksasta tuonnista nousi kahdeksaan prosenttiin. Saksalaisten elintarvikkeiden osuus Suomeen tuoduista elintarvikkeista oli viime vuonna jo yli 17 prosenttia, kun vielä vuosikymmenen vaihteen tienoilla osuus pyöri noin 15 prosentin paikkeilla. Toiseksi suurimman elintarviketoimittajan eli Ruotsin osuus vajosi viime vuonna alle 13 prosentin. Maitotuotteita tuotiin Saksasta yli 122 miljoonan euron (+2 %), hedelmiä ja kasviksia lähes 113 miljoonan euron (+17 %) ja viljatuotteita melkein 74 miljoonan euron (-2 %) arvosta. Lisäksi Saksa toimitti Suomeen hieman yli 78 miljoonan euron edestä rehuja, eli viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Alkuvuonna 2015 elintarvikkeiden tuonti Saksasta on laskenut kaksi prosenttia maitotuotteiden tuonnin kymmeneksen hiipumisesta johtuen. Hedelmien ja kasvisten tuonti sen sijaan kohosi tuolloin 19 prosenttia. Muusta viimevuotisesta tuonnista mainittakoon tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet (arvo 179 milj. e), ei muutosta edellisvuoteen sekä erilaisten lääkintäkojeiden ja tieteellisten mittausinstrumenttien tuonti (181 miljoonaa euroa), laskua kymmenes. Saksasta tuotiin myös sekalaisia kumituotteita, muun muassa autonrenkaita, putkia, letkuja, hihnoja ja tiivisteitä, 91 miljoonan euron edestä (+10 %), paperia ja pahvia yli 93 miljoonan euron arvosta (+4 %) sekä eriäviä rakennustarvikkeita, kuten tiiltä ja lasia, liki 100 miljoonalla eurolla (-1 %). Rauta- ja teräsromun tuonnin arvo putosi 14 prosenttia vajaaseen 105 miljoonaan euroon, mutta muun metalliromun tuonti yli kaksinkertaistui yli 38 miljoonaan euroon.
7 Kuvio 6. Tuonti Saksasta tavararyhmittäin v. 2014 Muut tavarat (+12 %) 17,9 % Elintarvikkeet (+7 %) 8,0 % Malmit ja metalliromu (+4 %) 1,9 % Kojeet ja mittarit (-10 %) 2,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+2 %) 16,9 % Moottoriajoneuvot (+18 %) 17,0 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-0 %) 2,3 % Rauta ja teräs (-1 %) 2,6 % Sähkökoneet ja - laitteet (+3 %) 8,6 % Teollisuuskoneet ja moottorit (-1 %) 17,1 % Värimetallit (+25 %) 2,3 % Metallituotteet (-4 %) 3,2 % Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2014 2015(1-3) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 620 8,0 7 142 7,3-2 28 Malmit ja metalliromu 148 1,9 4 27 1,4-43 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 1 315 16,9 2 330 16,9-1 65, 84-85 Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 179 2,3 0 43 2,2-12 67 Rauta ja teräs 199 2,5-1 53 2,7 0 68 Värimetallit 181 2,3 25 45 2,3-6 69 Metallituotteet 251 3,2-4 68 3,5 10 71 74 Teollisuuskoneet ja moottorit 1 332 17,1-1 315 16,1-11 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 669 8,6 3 167 8,6-1 78 Moottoriajoneuvot 1 325 17,0 18 356 18,2 12 87 Kojeet ja mittarit 181 2,3-10 48 2,5 6 Muut tavarat 1 393 17,9 12 358 18,3 17 Yhteensä 7 792 100,0 6 1 952 100,0 1
VIENTI SAKSAAN V. 2013-2015 (1-3) 2013 2014 2014 (1-3) 2015 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 69 276 1,3 60 654 0,9-12 16 522 1,1 12 757 0,8-23 00 elävät eläimet - - - - - - - - - - 01 liha ja lihatuotteet 2 644 0,0 1 330 0,0-50 510 0,0 172 0,0-66 02 maitotaloustuotteet ja munat 6 537 0,1 4 905 0,1-25 1 585 0,1 1 243 0,1-22 03 kala- ja kalavalmisteet 26 0,0 15 0,0-41 7 0,0 0 0,0-96 04 vilja ja viljatuotteet 43 727 0,8 37 696 0,6-14 9 819 0,7 7 763 0,5-21 05 hedelmät ja kasvikset 3 801 0,1 5 130 0,1 35 1 816 0,1 599 0,0-67 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 4 635 0,1 3 731 0,1-20 827 0,1 773 0,0-7 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott 5 157 0,1 5 206 0,1 1 1 359 0,1 1 529 0,1 13 08 rehuaineet 307 0,0 276 0,0-10 63 0,0 81 0,0 28 09 erinäiset elintarvikkeet 2 443 0,0 2 366 0,0-3 536 0,0 596 0,0 11 1 juomat ja tupakka 3 987 0,1 3 934 0,1-1 785 0,1 872 0,1 11 11 juomat 3 987 0,1 3 934 0,1-1 785 0,1 866 0,1 10 12 tupakka ja tupakkavalmisteet - - 0 0,0 - - - 6 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 492 327 9,1 524 384 7,8 7 133 685 8,9 107 728 6,5-19 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 17 814 0,3 9 575 0,1-46 2 275 0,2 3 471 0,2 53 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät j - - 0 0,0 - - - 1 0,0-23 luonnonkumi, synteettinen ja regen 1 262 0,0 881 0,0-30 499 0,0 3 0,0-99 24 puutavara ja korkki 107 210 2,0 116 852 1,7 9 29 055 1,9 26 698 1,6-8 25 paperimassa 317 385 5,9 343 978 5,1 8 91 196 6,1 68 576 4,1-25 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 30 0,0 0 0,0-100 - - - - - 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 2 837 0,1 5 592 0,1 97 1 359 0,1 1 771 0,1 30 28 malmit ja metalliromu 45 066 0,8 46 603 0,7 3 9 168 0,6 7 113 0,4-22 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 723 0,0 904 0,0 25 133 0,0 95 0,0-29 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 282 370 5,2 103 588 1,5-63 24 736 1,7 40 945 2,5 66 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 1 302 0,0 888 0,0-32 283 0,0 447 0,0 58 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte 281 028 5,2 102 700 1,5-63 24 453 1,6 40 498 2,4 66 34 kaasut 40 0,0 - - -100 - - - - - 35 sähkövirta - - - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 1 389 0,0 1 130 0,0-19 282 0,0 286 0,0 2 41 eläinöljyt ja -rasvat 13 0,0 30 0,0 133 16 0,0 - - -100 42 kasviöljyt ja -rasvat 151 0,0 125 0,0-17 28 0,0 30 0,0 10 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 1 225 0,0 975 0,0-20 238 0,0 255 0,0 7 5 kemialliset aineet ja tuotteet 569 218 10,5 602 436 9,0 6 139 462 9,3 129 402 7,8-7 51 orgaaniset kemialliset aineet 184 528 3,4 220 702 3,3 20 38 252 2,6 42 390 2,5 11 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaine 95 832 1,8 84 535 1,3-12 19 508 1,3 21 353 1,3 9 53 väri- ja parkitusaineet 29 014 0,5 26 778 0,4-8 7 323 0,5 5 750 0,3-21 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t 32 614 0,6 24 259 0,4-26 8 721 0,6 4 634 0,3-47 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 805 0,0 626 0,0-22 128 0,0 251 0,0 95 56 lannoitteet, valmistetut 17 955 0,3 16 239 0,2-10 4 390 0,3 3 519 0,2-20 57 muovit, valmistamattomat 101 592 1,9 119 939 1,8 18 31 317 2,1 22 610 1,4-28 58 muovit, valmistetut 65 016 1,2 64 841 1,0 0 17 869 1,2 16 493 1,0-8 59 erinäiset kemialliset tuotteet 41 863 0,8 44 517 0,7 6 11 954 0,8 12 402 0,7 4 6 valmistetut tavarat valmistusaineen 2 468 573 45,6 2 733 005 40,8 11 686 503 45,9 723 382 43,4 5 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut tu 1 386 0,0 1 407 0,0 2 250 0,0 251 0,0 0 62 kumituotteet 61 159 1,1 62 369 0,9 2 10 461 0,7 9 439 0,6-10 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal 122 474 2,3 130 336 1,9 6 37 489 2,5 33 352 2,0-11 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 1 288 393 23,8 1 201 600 18,0-7 307 264 20,5 316 145 19,0 3 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 35 682 0,7 24 912 0,4-30 6 013 0,4 7 454 0,4 24 66 kivennäisainetuotteet 46 749 0,9 41 152 0,6-12 10 831 0,7 9 667 0,6-11 67 rauta ja teräs 375 451 6,9 610 210 9,1 63 142 846 9,6 191 422 11,5 34 68 muut metallit 482 598 8,9 602 774 9,0 25 157 006 10,5 142 284 8,5-9 69 tuotteet epäjalosta metallista 54 680 1,0 58 245 0,9 7 14 342 1,0 13 368 0,8-7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 1 136 702 21,0 2 259 297 33,8 99 391 792 26,2 543 825 32,6 39 71 voimakoneet ja moottorit 153 613 2,8 179 295 2,7 17 51 894 3,5 27 500 1,6-47 72 eri toimialojen erikoiskoneet 167 311 3,1 163 855 2,4-2 37 662 2,5 39 308 2,4 4 73 metalliteollisuuskoneet 18 397 0,3 19 146 0,3 4 3 781 0,3 6 025 0,4 59 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 263 147 4,9 230 055 3,4-13 52 842 3,5 50 552 3,0-4 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 15 309 0,3 22 963 0,3 50 6 150 0,4 3 441 0,2-44 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 34 752 0,6 39 780 0,6 14 9 783 0,7 12 140 0,7 24 77 muut sähkökoneet ja laitteet 277 311 5,1 288 379 4,3 4 66 505 4,4 61 779 3,7-7 78 moottoriajoneuvot 192 070 3,5 896 237 13,4 367 159 694 10,7 340 213 20,4 113 79 muut kuljetusvälineet 14 792 0,3 419 587 6,3 >999 3 481 0,2 2 866 0,2-18 8 erinäiset valmiit tavarat 257 820 4,8 267 038 4,0 4 70 265 4,7 71 500 4,3 2 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala 28 053 0,5 28 883 0,4 3 7 884 0,5 7 907 0,5 0 82 huonekalut 7 065 0,1 6 771 0,1-4 1 670 0,1 2 089 0,1 25 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms 968 0,0 993 0,0 3 196 0,0 345 0,0 76 84 vaatteet 40 922 0,8 40 584 0,6-1 11 306 0,8 11 947 0,7 6 85 jalkineet 4 542 0,1 2 548 0,0-44 612 0,0 882 0,1 44 87 kojeet,mittarit yms. 137 019 2,5 144 538 2,2 5 39 233 2,6 37 653 2,3-4 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel 2 667 0,0 2 483 0,0-7 521 0,0 1 109 0,1 113 89 muut valmiit tavarat 36 584 0,7 40 239 0,6 10 8 843 0,6 9 567 0,6 8 9 muut tavarat 137 278 2,5 137 246 2,1 0 31 705 2,1 36 412 2,2 15 YHTEENSÄ 5 418 941 100,0 6 692 713 100,0 24 1 495 737 100,0 1 667 108 100,0 11
TUONTI SAKSASTA V. 2013-2015 (1-3) 2013 2014 2014 (1-3) 2015 (1-3) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 580 777 7,9 620 274 8,0 7 145 467 7,5 142 478 7,3-2 00 elävät eläimet 728 0,0 453 0,0-38 99 0,0 63 0,0-37 01 liha ja lihatuotteet 82 592 1,1 87 876 1,1 6 20 624 1,1 20 712 1,1 0 02 maitotaloustuotteet ja munat 120 441 1,6 122 445 1,6 2 29 721 1,5 26 690 1,4-10 03 kala- ja kalavalmisteet 15 254 0,2 14 968 0,2-2 4 535 0,2 3 531 0,2-22 04 vilja ja viljatuotteet 75 233 1,0 73 989 0,9-2 16 944 0,9 13 938 0,7-18 05 hedelmät ja kasvikset 96 658 1,3 112 792 1,4 17 27 612 1,4 32 876 1,7 19 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 22 001 0,3 21 893 0,3 0 4 556 0,2 5 367 0,3 18 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuott 41 932 0,6 55 043 0,7 31 16 551 0,9 15 354 0,8-7 08 rehuaineet 74 403 1,0 78 264 1,0 5 12 747 0,7 11 308 0,6-11 09 erinäiset elintarvikkeet 51 536 0,7 52 551 0,7 2 12 078 0,6 12 639 0,6 5 1 juomat ja tupakka 71 274 1,0 69 460 0,9-3 12 442 0,6 13 026 0,7 5 11 juomat 48 204 0,7 51 411 0,7 7 10 004 0,5 10 544 0,5 5 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 23 070 0,3 18 049 0,2-22 2 438 0,1 2 481 0,1 2 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 213 027 2,9 221 347 2,8 4 65 357 3,4 47 524 2,4-27 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 5 106 0,1 4 543 0,1-11 3 389 0,2 367 0,0-89 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät j 2 015 0,0 1 174 0,0-42 29 0,0 1 921 0,1 >999 23 luonnonkumi, synteettinen ja regen 9 479 0,1 7 227 0,1-24 2 023 0,1 1 635 0,1-19 24 puutavara ja korkki 7 334 0,1 7 890 0,1 8 1 914 0,1 1 853 0,1-3 25 paperimassa 2 957 0,0 6 708 0,1 127 808 0,0 2 368 0,1 193 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 8 015 0,1 6 912 0,1-14 1 724 0,1 1 959 0,1 14 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 10 989 0,1 14 841 0,2 35 3 165 0,2 5 375 0,3 70 28 malmit ja metalliromu 142 440 1,9 148 147 1,9 4 47 757 2,5 27 271 1,4-43 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 24 692 0,3 23 905 0,3-3 4 550 0,2 4 775 0,2 5 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 50 295 0,7 49 425 0,6-2 12 020 0,6 9 642 0,5-20 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 2 013 0,0 1 683 0,0-16 9 0,0 1 0,0-83 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotte 47 889 0,7 47 410 0,6-1 11 927 0,6 9 569 0,5-20 34 kaasut 393 0,0 333 0,0-15 84 0,0 71 0,0-16 35 sähkövirta - - - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 4 012 0,1 4 515 0,1 13 1 008 0,1 1 163 0,1 15 41 eläinöljyt ja -rasvat 9 0,0 2 0,0-75 0 0,0 24 0,0 >999 42 kasviöljyt ja -rasvat 1 402 0,0 1 496 0,0 7 338 0,0 407 0,0 21 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 2 601 0,0 3 017 0,0 16 670 0,0 733 0,0 9 5 kemialliset aineet ja tuotteet 1 289 848 17,5 1 314 585 16,9 2 331 293 17,2 329 636 16,9-1 51 orgaaniset kemialliset aineet 167 244 2,3 217 468 2,8 30 47 973 2,5 53 352 2,7 11 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaine 145 487 2,0 146 062 1,9 0 42 465 2,2 38 362 2,0-10 53 väri- ja parkitusaineet 74 098 1,0 79 157 1,0 7 18 251 0,9 19 557 1,0 7 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset t 287 572 3,9 294 401 3,8 2 67 507 3,5 73 556 3,8 9 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 69 233 0,9 66 386 0,9-4 17 193 0,9 15 272 0,8-11 56 lannoitteet, valmistetut 41 740 0,6 22 723 0,3-46 9 252 0,5 4 807 0,2-48 57 muovit, valmistamattomat 241 663 3,3 225 819 2,9-7 61 212 3,2 55 040 2,8-10 58 muovit, valmistetut 107 119 1,5 112 714 1,4 5 27 670 1,4 27 683 1,4 0 59 erinäiset kemialliset tuotteet 155 692 2,1 149 854 1,9-4 39 771 2,1 42 008 2,2 6 6 valmistetut tavarat valmistusaineen 1 017 496 13,8 1 039 743 13,3 2 264 501 13,7 268 182 13,7 1 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut tu 3 360 0,0 3 480 0,0 4 937 0,0 724 0,0-23 62 kumituotteet 82 864 1,1 91 016 1,2 10 22 117 1,1 21 610 1,1-2 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekal 47 359 0,6 40 816 0,5-14 10 478 0,5 12 123 0,6 16 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 89 756 1,2 93 173 1,2 4 23 726 1,2 26 103 1,3 10 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 88 107 1,2 81 602 1,0-7 21 126 1,1 19 757 1,0-6 66 kivennäisainetuotteet 100 379 1,4 99 788 1,3-1 23 758 1,2 22 220 1,1-6 67 rauta ja teräs 201 399 2,7 198 655 2,5-1 53 044 2,8 53 205 2,7 0 68 muut metallit 144 442 2,0 180 713 2,3 25 47 412 2,5 44 507 2,3-6 69 tuotteet epäjalosta metallista 259 829 3,5 250 501 3,2-4 61 903 3,2 67 933 3,5 10 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 3 137 721 42,7 3 352 294 43,0 7 849 844 44,1 863 030 44,2 2 71 voimakoneet ja moottorit 298 357 4,1 342 570 4,4 15 97 249 5,0 77 333 4,0-20 72 eri toimialojen erikoiskoneet 324 396 4,4 306 301 3,9-6 90 576 4,7 67 685 3,5-25 73 metalliteollisuuskoneet 54 084 0,7 26 191 0,3-52 5 152 0,3 6 058 0,3 18 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet 667 650 9,1 657 392 8,4-2 161 420 8,4 163 685 8,4 1 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 85 300 1,2 79 597 1,0-7 21 636 1,1 18 669 1,0-14 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 61 571 0,8 59 692 0,8-3 11 623 0,6 12 589 0,6 8 77 muut sähkökoneet ja laitteet 500 739 6,8 529 220 6,8 6 134 907 7,0 135 877 7,0 1 78 moottoriajoneuvot 1 122 795 15,3 1 325 117 17,0 18 318 082 16,5 355 979 18,2 12 79 muut kuljetusvälineet 22 829 0,3 26 214 0,3 15 9 199 0,5 25 154 1,3 173 8 erinäiset valmiit tavarat 576 707 7,8 578 702 7,4 0 142 270 7,4 146 112 7,5 3 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja vala 33 139 0,5 27 914 0,4-16 6 936 0,4 5 490 0,3-21 82 huonekalut 32 815 0,4 62 379 0,8 90 13 044 0,7 22 147 1,1 70 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms 4 008 0,1 3 911 0,1-2 1 192 0,1 1 107 0,1-7 84 vaatteet 76 285 1,0 82 782 1,1 9 23 025 1,2 19 948 1,0-13 85 jalkineet 15 725 0,2 14 893 0,2-5 5 361 0,3 3 758 0,2-30 87 kojeet,mittarit yms. 200 012 2,7 180 966 2,3-10 45 608 2,4 48 140 2,5 6 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kel 24 004 0,3 21 219 0,3-12 5 472 0,3 5 829 0,3 7 89 muut valmiit tavarat 190 720 2,6 184 638 2,4-3 41 632 2,2 39 692 2,0-5 9 muut tavarat 413 870 5,6 541 572 7,0 31 103 726 5,4 131 305 6,7 27 YHTEENSÄ 7 355 028 100,0 7 791 918 100,0 6 1 927 929 100,0 1 952 098 100,0 1
Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa 2015:M011 17.6.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi