Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings

Vuosikertomus 2012

Sisällys Toiminta-ajatus...3 Huoltovarmuuden tavoitteet...3 Johdon katsaus 2012...4 Energiahuolto...7 Kriittinen infrastruktuuri...9 Perustuotanto... 11 Hallitus... 13 Huoltovarmuusneuvosto... 14 Hallinto, henkilöstö ja tiedotus... 15 Talous... 15 Tulos budjetti vertailu 2012... 16 Tuloslaskelma 2012... 17 Tase 2012... 18 Organisaatiokaaviot... 20 Ledningens översikt 2012... 22 Management s review 2012... 25 Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings En ole ikinä ollut uskollinen tyyleille tai muutenkaan pitkäjänteinen maalatessani. Tuntuu, että työskennellessäni ensimmäisen ajatuksen, ja loppuratkaisun välinen tapahtumaketju on lyhyt ja voimakas. Sitä voisi kuvailla näin: Ensin tuijotellaan karhua silmiin, ja ihan pian jo neuvotellaankin pedon kanssa planetaarisista asioista. Sitten maalaus onkin jo valmis ja seuraava sisään. Käsi tykkää tehdä laajoja liikkeitä, silmä takertuu yksityiskohtiin ja mieli vaatii enemmän. Taiteen kieli on myös kehon ja mielen kieli. Mielestäni musiikissa ja kuvataiteessa liikutaan samojen lainalaisuuksien ja tiedostamattomien rakenteiden huoneessa. Nämä kaksi ovat toisinaan minulle ihan yhtä. Se on ollut minulle tärkeä havainto. Se liittynee loppujen lopuksi kaikkeen. Minua ei kiinnosta taiteilijaelämä, vaan taiteen tekeminen Tekemistähän maalaaminen tosin on. Hieman tavallisuudesta poikkeavaa, mutta kunnon tekemistä joka tapauksessa. Olen onnellinen, että se kipinä tähän työhön aikoinaan poltti tiensä ulos, ohittaen loppusuoralla monet helpommat vaihtoehdot elämästä nauttimiselle. Kaikki maalaukseni toistaiseksi, ja edellä mainituista asioista johtuen, ovat sarjasta Supercharged Paintings. 2 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Toiminta-ajatus Huoltovarmuuskeskus analysoi huoltovarmuuden tilaa sekä sen perusteella suunnittelee ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä kumppaneinaan hallintoa ja elinkeinoelämää edustavat sektorit ja poolit. Huoltovarmuuskeskus koordinoi yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa ja tuottaa sen kanssa tilannekuvaa huoltovarmuudesta sekä ylläpitää ja kehittää huoltovarmuuspalveluja, jotka vastaavat ennakoivasti globaalin toimintaympäristön muutoksiin. Visio Huoltovarmuuskeskus kykenee ylläpitämään ja kehittämään kansallista huoltovarmuutta muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja talouden kehittymistä. Arvot Huoltovarmuuskeskus on sitoutunut, luotettava, yhteistyökykyinen, avoin ja osaava toimija, joka ymmärtää verkostoyhteiskunnan riskejä ja häiriöherkkyyttä. Huoltovarmuuden tavoitteet Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahdenja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein. Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja häiriötilanteita. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi huoltovarmuusorganisaatiolle tehtäväksi valmistella uudet huoltovarmuuden tavoitteet. Valtioneuvosto vahvistanee ne loppuvuodesta 2013. Kriittisen infrastruktuurin alat Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Kriittisen tuotannon alat Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten edistäminen Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 3

Johdon katsaus 2012 Suomen kansantalouden kasvu pysähtyi vuoden 2012 aikana. Alkuvuonna vahva kotimainen kysyntä kannatteli vielä taloutta, mutta eurokriisin luoma jatkuva epävarmuus ja heikko vientikysyntä painoivat koko teollisuuden tuotannon laskuun vuoden lopulla. Kauppatase pysyi edelleen alijäämäisenä. Työttömyyden kasvu on yksi Suomen talouden suurimpia uhkakuvia. Jos työttömyysaste nousee, kotitaloudet todennäköisesti reagoivat siihen kulutusta vähentämällä. Kotimaisen kysynnän puute heikentää talouden aktiviteettia entisestään, jolloin vaarana on itseään ruokkiva taantuma. Julkisen talouden kestävyysvajeen supistaminen vaatii vaikeita, pitkäjänteisiä ratkaisuja. Kuluvan vuoden alussa positiivisia merkkejä on ollut kuitenkin havaittavissa: rahoitusmarkkinoiden luottamus euroalueelle on hiljalleen palautumassa, vientiyritysten tilauskannat ovat kasvussa ja globaalit talousnäkymät näyttävät kohtuullisen hyviltä, vaikkakin maailmantalouden kasvu jakautuu epätasaisesti. UUSIA STRATEGIOITA JA SÄÄDÖKSIÄ Valtioneuvosto teki 5. joulukuuta 2012 periaatepäätöksen kokonaisturvallisuudesta, jonka mukaan kokonaisturvallisuuden käsite otetaan käyttöön kuvaamaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Päätöksessä täsmennetään ja selkeytetään hallinnonalojen vastuita kokonaisturvallisuuden osa-alueista ja sen tavoitteena luoda entistä systemaattisempi tapa hallita turvallisuutta. Keskeiset strategiset kokonaisturvallisuuden linjaukset määritellään valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ja sitä täsmentävissä strategioissa ja ohjelmissa: yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, sisäisen turvallisuuden ohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä huoltovarmuuden tavoitteista. Periaatepäätöksessä todetaan, että kokonaisturvallisuuteen liittyvän ennakoivan varautumisen pysyväksi yhteistoimintaelimeksi perustetaan puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea. Lisäksi komitea toimisi häiriötilanteen luonteesta riippuen tarvittaessa asiantuntijaelimenä. Valtioneuvosto antoi tätä koskevan asetuksen 24.1.2013. Komitea muodostettiin entistä turvallisuus- ja puolustusasiain komiteaa (TPAK) laaja-alaisemmaksi ja -pohjaisemmaksi. Siihen kuuluu nyt mm. Huoltovarmuusneuvoston puheenjohtaja ja Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja. Kansallista strategiaa kyberturvallisuudesta on valmisteltu keväästä 2011 lähtien puolustusministeriön johdolla, johon työhön myös huoltovarmuusorganisaatio osallistui. Valtioneuvosto hyväksyi 24.1.2013 Suomen kyberturvallisuusstrategiaa koskevan periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2016 edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden 4 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

hallinnassa. Turvallisuuskomitea koordinoi strategian toimeenpanoa. Viestintäviraston osaksi on mm. tarkoitus perustaa Kyberturvallisuuskeskus, joka kerää ajantasaista ja analysoitua tilannetietoa ja välittää sitä eri toimijoille. Sitä tekee jo nyt kansallinen tietoturvaviranomainen CERT-FI, jonka palvelujen tuottamista huoltovarmuuskriittisille toimijoille Huoltovarmuuskeskus on rahoittanut vuodesta 2007. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisten yritysten ja organisaatioiden tulee ottaa jatkuvuuden hallinnassaan huomioon kyberuhat ja pitää yllä tarvittavaa suojautumiskykyä. Huoltovarmuusorganisaatio ja HVK tukevat toimintaa selvityksin, ohjeistuksin ja koulutuksella. Uusi laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta tuli voimaan 1.6.2012. Viranomaisilla on mahdollisuus valvoa nykyistä paremmin huoltovarmuuden ja maan turvallisuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistuspohjaa ja tarvittaessa rajoittaa ulkomaalaisomistusta tällaisissa yhtiöissä. Siviilipuolella seurannan kohteena ovat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset. Puolustusvälineteollisuuden osalta seuranta koskee kaikkia ulkomaisia omistajia. Muilta osin seuranta koskee vain ulkomaisia omistajia, joilla on kotipaikka EU- ja EFTAvaltioiden ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat sopineet työnjaosta ja menettelytavoista ulkomaisia yritysostoja koskevassa seurannassa. ENERGIASEKTORI MUUTOKSESSA Joulun 2011 poikkeuksellisen voimakkaat rajuilmat aiheuttivat laajoja ja pitkiä sähkökatkoja ympäri eteläistä Suomea. Tämän seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti toimenpiteet sähkökatkojen riskien pienentämiseksi sekä yritysten ja kansalaisten palvelun parantamiseksi. Tämä johti nykyisen lainsäädännön tarkistamiseen ja uusi energiamarkkinalaki on tarkoitus saattaa voimaan kesällä 2013. Sääntely on sen mukaan lisääntymässä ja tavoitteena on mm. sähköverkkoyhtiöiden teknisen toimitusvarmuuden parantaminen, kriisiviestinnän tehostaminen sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen kehittäminen. Yhtiöiden varautumissuunnittelun valvonta tulisi Huoltovarmuuskeskuksen tehtäväksi; muilta osin lain toimeenpanon valvonta kuuluu Energiamarkkinavirastolle. Poikkeuksellisen hyvän pohjoismaisen vesitilanteen johdosta Suomen sähköntuonti kasvoi jyrkästi (26 %), siitä huolimatta, että tuonti Venäjältä samaan aikaan pieneni huomattavasti. Sähkön nettotuonnin osuus sähkön hankinnasta nousi ennätykselliseen 20,5 %:iin. Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien vaurioituminen vaikutti hetkellisesti hintoihin, mutta ei sähkön toimitusvarmuuteen. Hallitus hyväksyi kokouksessaan 13.6.2012 strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Tämän mahdollistaa Euroopan komission syksyllä 2008 käynnistämä BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection Plan), jolla pyritään yhdistämään Baltian maiden kaasuverkot Keski-Eurooppaan sekä rakentamaan nesteytetyn maakaasun jakeluun soveltuva LNG-terminaali Suomenlahden rannikolle. Toteutuessaan hanke parantaisi merkittävästi maamme energiahuoltovarmuutta. Energia-alalla oli meneillään muitakin ajankohtaisia tärkeitä hankkeita. Hallitus valmisteli energia- ja ilmastopoliittista strategiaa ja Euroopan unionin säädöksiä implementoitiin Suomen lainsäädäntöön. EU:n maakaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisesti ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmat julkaistiin ja toimitettiin komissiolle joulukuussa 2012. EU:n öljyvarastointidirektiivin soveltaminen alkoi 1.1.2013, johon liittyen velvoitevarastointilainsäädäntöä muutettiin loppuvuodesta 2012. Koska Huoltovarmuuskeskuksesta ei tehty kansallista keskusvarastointiyksikköä, muutokset olivat verraten vähäisiä. Keväällä Suomesta tehtiin Kansainvälisen energiajärjestön IEPsopimukseen perustuva maatutkimus, jossa arvioitiin energia-alan huoltovarmuus- ja muita järjestelyjä. Raportti antoi kokonaisuudessaan Suomen tilanteesta hyvän arvion. Perusteluja kaivattiin lähinnä siihen, millä perusteilla Suomi pitää öljytuotteissa yli 90 päivän varastotasoa. KRIITTISTÄ ICT-INFRASTRUKTUURIA VARMISTETTIIN Suomen yli jouluna 2011 kulkeneet talvimyrskyt aiheuttivat viestiverkoille, myös VIRVE-verkolle, ennennäkemättömän laajoja häiriöitä. Varautumista energiansaannin häiriötilanteisiin ryhdyttiin heti vuoden 2012 alussa tehostamaan käynnistämällä viranomaisradioverkon kriittisimpien tukiasemien varavoimaratkaisujen parantamishanke Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksella. Vuoden 2012 aikana nähtiin poikkeuksellisen paljon palvelunestohyökkäyksiä sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Joissakin tapauksissa valtiolliset intressit korostuivat. Suomessa hyökkäykset ovat olleet melko harvinaisia ja vaikutuksiltaan vähäisiä. Huoltovarmuuskeskus tiivisti yhteistyötä Viestintäviraston ja VTT:n kanssa, jolla tehostettiin tietoturvauhkien havainnointi- ja tiedottamistoimintaa sekä alan tutkimusta erityisesti teollisuusautomaation alalla. Huoltovarmuuskeskus teki selvityksen erilaisista tietoyhteiskunnan muutostekijöistä ja siinä erityisesti merikaapeliyhteyksien varmentamistarpeista. Kansainvälisten teleyhteyksien varmentamista Norjan kautta valmisteltiin hyödyntämällä valmistunutta Kaamasen Utsjoen kaapelireittiä. Kriittisen infrastruktuurin laajojen ja monialaisten häiriötilanteiden hallintaa ryhdyttiin parantamaan kehittämällä eri toimijoiden 24/7-valvomoiden yhteistyömahdollisuuksia ja toimintamalleja. Vanhoja ratkaisuja (kiinteä 2V-varaverkko) poistettiin tuotantokäytöstä. Huoltovarmuuskeskus osallistui viranomaisten erillisten tietoteknisten hankkeiden seuraamiseen ja edistämiseen asiantuntemuksellaan. Keskeisimpiä hankkeita olivat TUVE (turvallisuusverkko), VIRVE (viranomaisradioverkko) ja TORI (toimialariippumattomat ICT-tehtävät). HUOLTOVARMUUSTAVOITTEIDEN UUDISTUSTYÖ KÄYNNISTYI Nykyinen valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista on vuodelta 2008. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusneuvostoa aloittamaan työn tavoitepäätöksen uudistamiseksi. Huoltovarmuusneuvosto käynnisti valmistelun huoltovarmuusorganisaatiossa 9.5.2012. Uudistustyön pohjaksi huoltovarmuusorganisaatiossa laadittiin yleiset huoltovarmuuden skenaariot, joiden avulla tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuuden riskejä, kehityspiirteitä ja toimintaympäristöjä ja niiden vaikutuksia huoltovarmuuteen. Toimialakohtaisten työpajojen avulla syvennettiin laadittuja ylätason skenaarioita ja tarkasteltiin eri kehityskulkujen vaikutuksia toimialojen huoltovarmuudelle. Osallistujia työpajoissa oli yhteensä lähes 200 henkeä. Tulosten perusteella Huoltovarmuuskeskuksessa laadittiin ehdotus tavoitepäätökseksi perusteluineen, joka käsiteltiin huoltovarmuusorganisaatiossa maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 5

Huoltovarmuusorganisaatio arvioitiin JATKUVUUDENHALLINNAN EDISTÄMINEN Elinkeinoelämän jatkuvuudenhallintaa tukevien työkalujen käyttö lisääntyi huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä ja poolitoiminnassa. Jatkuvuudenhallinnan työkaluja ovat mm. HUOVI-portaalin kypsyysanalyysi-sovellus, jatkuvuudenhallinnan ohjeet sekä suositukset ja mallilausekkeet (SOPIVA) liitettäväksi tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin. SOPIVA-menettelyjen käyttöönotto on edistynyt ja niitä on sovellettu useissa isoissa yrityksissä. Huovi-portaali on ollut tuotantokäytössä syksystä 2010 lähtien ja tämän vuoden alussa siihen oli rekisteröitynyt noin 1 900 käyttäjää. Siihen on koko ajan tuotettu uusia ohjeita organisaatioiden jatkuvuussuunnittelun ja jatkuvuusharjoitusten tueksi. Jatkuvuudenhallintaa ja portaalin hyväksikäyttöä tukevaa koulutusta järjestettiin yleisinä sekä pooli- ja yrityskohtaisina tilaisuuksina. Huoltovarmuuden tilannekuva muodostettiin toisen kerran. Vuoden 2012 loppuun mennessä 19 poolia 24 poolista tuotti alaltaan tilannekuvaraportit (13 poolia vuonna 2011). Poolien tilannekuvaraportit sisältävät kaikkiaan 161 huoltovarmuuskriittisen yrityksen/toimipaikan jatkuvuudenhallinnan kypsyysanalyysit (142 yritystä/toimipaikkaa vuonna 2011). Helsingin kaupungin kanssa solmittiin sopimus siitä, että Huoltovarmuuskeskus tuottaa HUOVI-portaalin palveluna kaupungin varautumistoiminnan tueksi. Se on ensimmäinen julkishallinnon organisaatio, joka on ottanut järjestelmän käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriö suoritti Huoltovarmuuskeskuksen viranomaistoimintojen toiminnan ajanmukaisuuden ja tehokkuuden evaluoinnin. Toiminnasta ei ole tehty aikaisemmin ulkopuolista arviointia. Selvityksen on laatinut Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman. Selvityksen mukaan public-private-partnership yhteistyötä pidetään laajasti suomalaisen huoltovarmuus- ja yleisemminkin varautumistyön vahvana perustana. Pitkäaikaisen yhteistyöperinteen säilyttäminen koettiin myös tärkeänä ja arvokkaana. Laajakantoisin oli johtopäätös, että nykyinen hajautettu kokonaisturvallisuuden ja -varautumisen malli on pirstaleinen, jolloin yli hallintorajojen menevät asiakokonaisuudet voivat jäädä ilman kokonaisvastuuta kantavaa tahoa Huoltovarmuusneuvosto laati nelivuotiskautensa lopuksi työryhmäraportin huoltovarmuusorganisaation tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisestä. Se teki useita kehittämisehdotuksia. Neuvosto voisi säännöllisin väliajoin seurata pooli- ja sektorikentän aktiivisuutta ja työn tuloksellisuutta pääsihteerin esittämän yhteenvedon pohjalta. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa (UTVA) tulisi informoida säännöllisesti huoltovarmuuden tilasta ja kehityssuunnista. Tämä voisi tapahtua niin, että UTVA:n asialistalla olisi kerran vuodessa huoltovarmuusorganisaation tuottama ajankohtainen katsaus. Eduskunnan roolia korostaisi se, että huoltovarmuuden painopisteet yleisellä tasolla asetettaisiin selontekomenettelyssä ja huoltovarmuudesta esitettäisiin oma erillinen selonteko eduskunnalle. Neuvoston ja koko huoltovarmuusorganisaation näkyvyyttä tulisi lisätä mm. viestintää kehittämällä. Neuvosto arvioi myös huoltovarmuuden resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Edustuksen kattavuutta ei tarvitsisi kasvattaa. Nykymuodossaan huoltovarmuusorganisaatio on valtion kannalta varsin kustannustehokas, eikä sitä tulisi pienten säästöjen vuoksi rampauttaa. Nykyisten resurssien puitteissa olisi pyrittävä keskittämään voimavarojen käyttöä. Myös kolmas sektori voitaisiin ottaa enemmän mukaan yhteistyöhön. Neuvoston kehittämisehdotusten toteuttamiseksi ryhdyttiin toimenpiteisiin. Kehitettiin poolitoiminnan strategiset mittarit, joilla seurataan poolien toiminnan laatua sekä poolitoiminnan vaikuttavuutta huoltovarmuuskriittisten toimijoiden piirissä. Mittarien avulla pyritään vuodesta 2013 alkaen kehittämään poolitoiminnan tavoitteenasettelua, sisältöä, seurantaa ja ohjausta. Eräiden poolien yhdistäminen käynnistyi ja kolmas sektori kytkettiin huoltovarmuustoimintaan perustamalla elintarvikehuoltosektorin yhteyteen Kotien omatoimisen varautumisen toimikunta (KOVA), joka toimii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johdolla ja johon kuuluu edustava joukko järjestöjä. Alue- ja paikallistason varautumista tehostettiin mm. laatimalla päivittäistavarahuollon ohjeistus, jota testattiin harjoituksissa ja seminaareissa. Huoltovarmuusorganisaatiossa järjestettiin toimintavuoden aikana huomattava määrä kokouksia, harjoituksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia ja workshopeja, joihin osallistui yli 2 000 henkilöä. Haluamme lausua lämpimät kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille arvokkaasta työpanoksestanne. Ilkka Kananen 6 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Energiahuolto Öljymarkkinat hakivat tasapainoa Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintojen vaihtelut olivat edellisen vuoden tapaan kohtuullisen suuret. Raakaöljyn hinta oli alimmillaan kesäkuun lopussa noin 91 dollaria barrelilta ja korkeimmillaan maaliskuussa noin 129 dollaria barrelilta. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelu tasaantui syksyllä ja oli vuoden vaihteessa 110 dollaria barrelilta. Öljytuotteiden kuluttajahintoihin vaikuttavan euron kurssi suhteessa US-dollariin vahvistui loppuvuodesta, mikä alensi kuluttajahintoja selvästi. Esimerkiksi moottoribensiinin kuluttajahinta oli vuoden alhaisimmalla tasolla joulukuussa. Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimien öljyvarastojen käynnissä olevan kierrätyksen liikevaihto ja liiketulos muodostuivat molemmat ennakoitua suuremmiksi, koska Huoltovarmuuskeskuksen kaupalliset toimet painottuivat alkuvuoteen. Tällöin euroon lasketut hinnat olivat selvästi korkeampia kuin loppuvuodesta. Maakaasun käyttö väheni edelleen Maakaasun käyttö Suomessa vuonna 2012 oli 35 TWh (3,5 mrd. m 3 ). Edelliseen vuoteen verrattuna käyttö väheni 10,5 %. Myyntiä vähensivät maakaasun heikko kilpailukyky yhdistetyssä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä talouden taantuman vaikutus teolliseen tuotantoon. Maakaasu oli kaukolämmön tuotannossa edelleen tärkein polttoaine Suomessa. Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan maakaasulla tuotettiin 28 prosenttia kaukolämmöstä ja tässä yhteydessä tuotetusta sähköstä. Osuus laski kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on pieni, vain 2-3 % maakaasun kokonaiskäytöstä. Gasum Oy:n verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2012 oli yhteensä 4,7 GWh. Biokaasua syötettiin verkkoon Kouvolan Mäkikylästä sekä joulukuusta lähtien Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Suomenojan jätevedenpuhdistamolta. Gasum selvittää suuren mittaluokan nesteytetyn maakaasuterminaalin rakentamista. Terminaalin ympäristövaikutusten arviointi tehdään kahdessa paikassa, Inkoossa ja Porvoossa. Suomenlahden rannalle rakennettava terminaali palvelisi myös Baltian maita, jolloin sen rakentamiseen voi mahdollisesti saada EU-tukea. Toteutuessaan hanke parantaa maamme huoltovarmuutta. Energian toimitusvarmuudessa ei suurempia ongelmia Joulukuun 2011 myrskytuhojen korjausten jälkeen vuosi oli sähkön toimitusvarmuuden osalta tavanomainen eikä suurempia häiriöitä esiintynyt. Vuonna 2010 ja 2011 esiintyneistä laajoista sähkönjakelun häiriöistä johtuen on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu uutta sähkömarkkinalakia, jonka odotetaan tulevan eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2013 alkupuolella. Suuren kantaverkon häiriön tai laajan jakeluhäiriön varalta käynnistettiin voimatalouspoolin ja öljypoolin yhteisprojekti polttoainehuollon turvaamiseksi pitkän sähkökatkon aikana. Tuloksena syntyi pilottihanke muutamien palveluasemien varustamiseksi kiinteällä varavoimalla. Vuoden aikana käynnistyi Gaia Consulting Oy:ltä ja Ilmatieteenlaitokselta tilattu tutkimushanke äärevien sää- ja avaruussääilmiöiden vaikutuksesta kriittisiin infrastruktuureihin, jonka ensimmäisiä tuloksia esiteltiin huoltovarmuusseminaarissa. Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistetään Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat samalla myös kotimaista huoltovarmuutta. Uusiutuvan energian tavoitteiden edistämiseksi tuli vuoden 2011 alusta voimaan laki biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta nestemäisissä polttoaineissa. Sen mukaisesti vuonna 2012 liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä oli 6 % biokomponentteja. Lämmitykseen käytetyssä kevyessä polttoöljyssä ei biokomponentteja enää käytetty. Kesän 2012 runsaiden sateiden ja ehtyvien turpeen tuotantoalueiden takia polttoturpeen tuotanto jäi huonoksi ollen noin 13 miljoonaa kuutiometriä. Tuotetulla turvemäärällä pystytään kattamaan kaksi kolmasosaa Suomen polttoturpeen minimitarpeesta lämmöntuotannossa. Turpeella on edelleen merkittävä asema monissa kunnallisissa energialaitoksissa ja teollisuudessa yhdessä puuperäisten polttoaineiden kanssa. Turpeen huonosta tuotantotilanteesta johtuen Huoltovarmuuskeskus antoi lokakuussa yhdessä huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan kotimaisten polttoaineiden jaoston kanssa tiedotteen. Turpeen saatavuuden turvaaminen edellyttää sekä riittävää tuotantopinta-alaa että kehittyviä tuotantoteknologioita. On edelleen hyvä pitää mielessä, että maahamme on 1970-luvulla ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen energiaraaka-aineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitosten riippuvuutta tuontipolttoaineista. Huoltovarmuuden kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa Keski- ja Itä-Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on huomattava. Energian huoltovarmuus Tulevia energiaratkaisuja tehtäessä on syytä varmistaa, että kotimaisia energialähteitä ja sähkön tuotantokapasiteettia on käytettävissä riittävästi. Energian huoltovarmuudelle on tärkeää, että myös nykyinen turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa eikä turpeen käyttöä ainakaan merkittävästi vähennetä. Näitä tavoitteita edistetään muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Ydinvoiman käyttö ja lisärakentaminen on kaikista uusiutuvan energian lisärakentamishankkeista huolimatta edelleen huoltovarmuuden kannalta erittäin merkittävää. Sähköntuotannon tehoreservilain nojalla on ylläpidetty 600 megawattia tehoreserviä sähkön kulutushuippujen varalle, mutta sitä ei kertomusvuoden aikana tarvittu. Tätä määrää arvioidaan muutaman vuoden välein. Tehoreservin eräs toteuttamismuoto on kysyntäjousto. Automaattisen mittarinluennan vakiintuessa sähköverkkoyhtiö voi ohjata osaa kulutuksesta. Sähköhuollon varautumisen perustana ovat toimivat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Suomen sähkönhankinta perustuu kotimaiseen tuotantoon ja sähkön tuontiin, markkinatilanteesta riippuen. Kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, vaikka uutta ydinvoimakapasiteettia on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua. Suomen ja Ruotsin välinen uusi siirtoyhteys Fenno-Skan 2 valmistui vuoden 2011 lopulla. Uuteen kaapeliin tuli muutaman kuukauden käytön jälkeen ulkoisista syistä rikkoutuminen. Suomen aluehinta pysyi maltillisena, vaikka sähköntuonti Venäjältä väheni ja vanhempi Fenno-Skan 1 oli huollossa lokakuusta alkaen. Norjan ja Ruotsin runsas vesivoimantuotanto hyödytti Suomea ja vaikutti myös Viroon. Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 7

Energiajärjestelmän sopeutumiskyky erilaisiin häiriötilanteisiin heikkenee samalla kun muu infrastruktuuri monimutkaistuu ja tulee entistä riippuvaisemmiksi sähköstä. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat maakohtaiset arvioinnit, markkina-analyysit, direktiivit ja muut huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuollon varautumista. 100 95 90 Raakaöljyn hinnankehitys Keskiarvo 87,14 / tynnyri Öljyvarastojen hoito ja varastojen kierrätys Valtion öljyvarastoilla jatkettiin vuoteen 2016 ulottuvaa investointiohjelmaa. Siihen sisältyvät sekä varastojen ikääntymisestä johtuvat peruskorjausinvestoinnit että tiukentuneiden ympäristö- ja turvallisuusmääräysten vaatimat uudet laiteinvestoinnit. Investointeihin käytettiin 1,4 miljoonaa euroa, mikä oli ennakoitua vähemmän onnistuneen kilpailutuksen takia. Varastojen hoitoon, vuokriin ja muihin kierrätyksestä johtuviin kuluihin käytettiin 11,5 miljoonaa euroa. Varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin vuonna 2009 laaditun suunnitelman mukaan. Rikilliset kevyet polttoöljyt vaihdetaan rikittömiksi ja bensiinit vaihdetaan biokomponentteja sisältäviksi laaduiksi. Kertomusvuonna ohjelma toteutui suunnitellusti ja öljyvarastojen tuotekierrätyksestä oli vuoden vaihteessa toteutettu 60 %. Alkuvuoden korkean hintatason myötä tuotteiden kierrätyksestä muodostunut liikavaihto 380 miljoonaa euroa oli ennakoitua suurempi. Vaikka kierrätyksestä johtuen varastojen hoitoon, ylläpitoon, varastotilojen vuokraamiseen ja investointeihin käytettiin aikaisempaa enemmän varoja, liiketulos muodostui varsin hyväksi. Öljyvarastojen varastointimäärissä ei tapahtunut merkittävää muutosta, koska myydyt tuotteet korvattiin uusilla suunnitellusti. Kansainvälisen yhteistyö EU:n kasvava riippuvuus maakaasun ja raakaöljyn tuonnista sekä ilmastomuutoksen edellyttämät toimet lisäävät energia-asioiden painoarvoa. EU:n uusi öljyvarastodirektiivi muuttaa öljytuotteiden varmuusvarastointiin liittyvää raportointia ja toimintaperiaatteita. Maakaasun EU-toimitusvarmuusasetukseen liittyvät suunnitelmat kaasun toimitusvarmuuden riskien ennaltaehkäisystä ja toimista toimitushäiriötilanteiden aikana laadittiin yhteistyössä Suomen huoltovarmuusorganisaation kanssa. Suunnitelmat julkaistiin ja toimitettiin EU-komissiolle joulukuussa. Yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten öljytuotteita varastoivien tahojen (ACOMES) kanssa syveni öljyvarastojen hoitoon liittyvien teknisten kysymysten osalta. Kansainvälisten sopimusten ja öljydirektiivistä johtuvien velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointiin liittyviä sopimuksia oli kertomusvuonna vielä mahdollista tehdä Ruotsin, Viron, Tanskan ja Latvian kanssa. Näiden sopimusten pohjalta raakaöljyä ja öljytuotteita voitiin varastoida kyseisissä maissa tietyin edellytyksin. Viime vuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER-foorumissa, jossa Suomea edustavat Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Toiminnassa siirryttiin uuteen kolmivuotiseen toimintamalliin, jonka toteutus päättyi kertomusvuoden lopussa. Uusi vuosia 2013-2015 koskeva suunnitelma vahvistettiin lokakuussa Suomessa pidetyssä kokouksessa. Päättyneestä kolmivuotiskaudesta laadittiin englanninkielinen arviointiraportti laajempaa jakelua varten. 85 80 75 70 tammi 450 400 350 300 250 200 150 100 helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa loka marras joulu Lähde: Nordpool 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) 8 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Kriittinen infrastruktuuri Tietoyhteiskunnan palveluja turvataan Tietoyhteiskunnan riippuvuus kaikissa oloissa toimintavarmoista ja turvallisista ICT-palveluista on lähes kaikilla toimialoilla ilmeinen. Myös toimialojen keskinäisriippuvuus kasvaa jatkuvasti. ICT-palvelujen häiriöt heijastuvat tästä johtuen kriittisiinkin toimintoihin usealla tavalla, mikä korostaa laaja-alaisen ja toimialojen yli ulottuvan varautumisen merkitystä. Vuoden aikana tietoverkkoihin ja -palveluihin kohdistui uudenlaisia häiriötekijöitä. Nopeasti leviävät ja yhä kehittyneemmät verkkohyökkäykset keräävät tietoja ja mahdollistavat rikollista toimintaa muun muassa sähköiseen kaupankäyntiin liittyen. Hyökkäysten takana epäillään olevan valtiollisia toimijoita. Viestintäviraston tietoturvayksikkö jatkoi osana uusittua HVKyhteistyösopimusta havainnointiverkon käyttöönottoa ja laajentamista parantamaan huoltovarmuuskriittisten yritysten tietoturvallisuutta uusia uhkia vastaan. Huoltovarmuuskeskus jatkoi yhdessä Viestintäviraston CERT-FI:n ja VTT:n kanssa teollisuusautomaation tietoturvaa edistävän hankkeen jalkauttamista yrityksiin. Huoltovarmuuskeskus ja -organisaatio osallistui aktiivisesti vuoden lopulla valmistuneen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun ja käynnisti elinkeinoelämän osalta toimeenpano-ohjelman suunnittelun. Loppuvuoden 2011 voimakkaiden myrskytuhojen vuoksi käynnistettiin vuoden 2012 alussa viranomaisradioverkon tukiasemien sähkönsyöttöä parantava hanke. Huoltovarmuuskeskus jatkoi vuoden aikana kriittisen infrastruktuurin valvomoiden yhteistoimintahankkeen pilotointia. Vuoden lopulla HVK ryhtyi kehittämään kriittisen infrastruktuurin toimijoiden kanssa yhteistoimintamalleja, joilla edistetään laajavaikutteisten vaurioiden korjaamista. Vuodesta 1994 varautumiskäytössä ollut valtakunnallinen 2V-verkko purettiin ja sen toiminta lopetettiin 30.9.2012. Viranomaisradioverkon kehittämisohjelma 2008-2012 saatettiin päätökseen myös Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen osalta. Tietotekniikka-alalla infrastruktuuripalvelujen ja tietojärjestelmien riskiarviointi korosti Suomessa sijaitsevien kriittisten tietopalvelujen turvaamista. Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n palvelutoiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 50 % ja saavutti kapasiteettinsa ylärajan. Vuoden lopussa tehtiin päätös toiminnan laajentamisesta toiseen fyysiseen paikkaan siten, että tuotantotoiminta voidaan aloittaa siellä 2016. Yleisradion valmiutta häiriötilanteissa toimimiseen parannettiin käynnistämällä yhteishanke konesalipalvelujen varmentamiseksi ja hankkimalla maakuntaradioiden käyttöön siirrettäviä lähetyslaitteistoja. Radion hätätiedotejärjestelmän testauksessa helmikuussa onnistuminen nousi 93 prosentista 94 prosenttiin. Väestön varoittamista matkaviestimien avulla tutkittiin, mutta toistaiseksi tekniset vaikeudet ovat osoittautuneet ratkaisemattomiksi. Selvitystä jatketaan vuonna 2013. Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 9

Poolit tukevat yritysten jatkuvuuden hallintaa HUOVI-portaalin käyttöönottoa, sisällöntuotantoa ja koulutusta jatkettiin aktiivisesti pooleissa ja yrityksissä. SOPIVA-mallien käyttöönottoa huoltovarmuuskriittisissä verkostoissa edistettiin. Aluepooli järjesti neljä alueellista koulutusseminaaria. Vuosina 2008-2012 yhdessä voimatalouspoolin kanssa toteutettuja tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoimintaharjoituksia päätettiin jatkaa vuonna 2013 ja suunnittelu käynnistettiin. Tietoyhteiskuntasektorin toiminta ja kokoonpano uudistettiin. Tietotekniikka- ja tietoverkkopoolit yhdistettiin ja uuden ICT-poolin tehtäväksi annettiin myös kyberturvallisuuden edistäminen kaikkien poolien toimialoilla. Aluepoolin uudistaminen vastaamaan aluehallinnon ja kriittisen infrastruktuurin alueellisen varautumisen tarpeita käynnistettiin yhdessä ohjaavien ministeriöiden ja aluehallinnon kanssa. Kuljetus- ja logistiikka-alan kilpailukyvyn haasteita Tonnistoverolaki tuli voimaan maaliskuussa, mikä yhdessä sekamiehityksen ja muiden merenkulun tukien kanssa paransi kotimaisen alusrekisterin kilpailukykyä. Näiden toimenpiteiden vuoksi Suomen lipun alle rekisteröityjen alusten määrä on kasvanut. Vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi ja muut ympäristövaatimukset (mm. EEDI) nostavat Suomelle välttämättömän meriliikenteen kustannuksia merkittävästi. Vaihtoehtoisten toimenpiteiden, polttoaineiden ja teknisten ratkaisujen suunnittelu on käynnissä, minkä tavoitteena on kompensoida kustannusten nousua. Maakuljetuksissa haasteina ovat osaavan henkilöstön saanti, harmaa talous, kohoavat energia- ja muut kustannukset sekä yritysten taloudelliset ongelmat. Logistiikkasektorin toiminta, organisaatio ja nimi uudistettiin. Sektorin toiminta painottuu aiempaa enemmän normaaliajan häiriöiden hallintaan. Sektori järjesti toimintavarmuutta kilpailukykytekijänä käsitelleen seminaarin. Häiriönhallintaa ja turvallisuutta käsiteltiin myös maakuljetuspoolin seminaarissa. Kuljetuspoolien toiminnan painopisteinä oli häiriönhallinnan menettelytapojen edistäminen alan yrityksissä. Maakuljetuspooli järjesti useita alueellisia riskienhallinnan ja kriisiviestinnän koulutustilaisuuksia. Kuljetuslogistiikan toimintavarmuuden pilottihanke käynnistettiin tavoitteena logistiikkapalvelujen tilaajan ja toimijaverkoston vastuiden ja rajapintojen selvittäminen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Kriittisen kuljetuskaluston varaosien saatavuutta parannettiin yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa. Logistiikka-alan aluetoiminta organisoitiin uudelleen. Viisi logistiikkatoimikuntaa aloittaa vuoden 2013 alussa ELY-L:n johtamina. Huoltovarmuusorganisaatio osallistui puolustusvoimien PV- LOG4-logistiikkaharjoitukseen ja KULJETUS 2012-seminaariin. Päämääränä oli parantaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa, kun liikennehallinnon organisaatiot ja varautumisen perusteet ovat merkittävästi muuttuneet. Lisäksi tavoitteena oli arvioida, miten varmistetaan poikkeusoloissa sekä siviiliyhteiskunnan että puolustusvoimien tarpeet resurssein, jotka on mitoitettu normaaliolojen markkinaehtoisiin tarpeisiin. Finanssiala sopeutuu muutoksiin Rahoitusalan kansainvälistyminen on johtanut yhä laajempaan integroitumiseen kansainvälisiin teknisiin järjestelmiin ja sääntelyyn. Vahinko-, henki- ja työeläkevakuuttaminen toimivat pitkälti kansallisella tasolla, mutta niidenkin toiminta on riippuvaista monikansallisista järjestelmistä. Merkittävä osa finanssialan toiminnan kannalta kriittisistä järjestelmistä sijaitsee tai niitä hallinnoidaan Suomen ulkopuolella. Finanssisektorin teettämä selvitys maksujärjestelmän tulevaisuuden haasteista siirryttäessä yhteiseurooppalaiseen SEPA-järjestelmään käynnisti useita erillisiä jatkoselvityksiä. Vakuutusalan ja rahoitushuoltopoolin varautumisohjeistojen päivitys on osin jo tehty. Finanssialan tietoturvallisuuden kehittämiseksi perustettiin erillinen CERT-tiedonvaihtoryhmä. Aktiivista tutkimusyhteistyötä Toimitusverkostojen riippuvuuksia, käyttäytymistä ja vaikutuksia selvittävä Huoltovarmuuskeskuksen, Puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisprojekti LOGHU4 jatkui. Projektin puitteissa järjestettiin työpajoja ja tuotettiin aineistoa logistiikan varmistamiseksi siviiliyhteiskunnan ja puolustusvoimien tarpeisiin. Huoltovarmuuskeskus on osallistunut myös useisiin tietoturva-alan tutkimuksiin ja kansainväliseen harjoitustoimintaan. Kansainvälisyys korostuu Kansainvälisessä toiminnassa seurattiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) soveltamista Suomessa energia- ja kuljetussektoreilla ja sen laajentamista ICT-alalle. Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa osallistuttiin uudistetun CEP-organisaation yhdistettyjen ryhmien kokouksiin. Milj. BRT Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2012 % 60 50 40 30 20 10 Suomen kauppalaivaston tonnistonkehitys 1985-2012 Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä 1985-2012 Lähde: Liikennevirasto 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2012 % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä 10 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Perustuotanto Vuonna 2012 jatkui niin teollisuustuotannon, rakentamisen kuin yleisen talouskehityksen epävarmuus. Julkisuutta ja myös talouskehitystä hallitsivat edelleen julkisen talouden ja finanssimarkkinoiden ongelmat. Suomen viennin heikko kehitys on herättänyt huolen maamme kilpailukyvyn heikkenemisestä. Elintarviketeollisuudessa suhdanneongelmat eivät ole olleet merkittäviä. Raaka-aineiden hinnat niin metallien kuin elintarvikkeiden osalta pysyivät suhteellisen korkealla. Kaikki perustuotanto-osaston sektorit ja poolit osallistuivat syksyn 2012 aikana laajasti uuden huoltovarmuuden tavoitepäätöksen valmistelua taustoittavaan työpajojen sarjaan. Samoin osallistuttiin Puolustusvoimien toteuttamaan Pvlog 4 harjoitusprosessin useisiin työpajoihin. Elintarvikehuoltosektori Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Sektori päätti laajentaa toimialuettaan perustamalla kotien omatoimien varautumisen toimikunnan, ns. Kova-toimikunnan. Tämän kautta kytkettiin kolmannen sektorin järjestöjä tiiviimmin mukaan huoltovarmuustoimintaan. Kaikki sektorin poolit osallistuivat Pieksämäellä toukokuussa järjestettyyn päivittäistavarahuollon häiriötilanneharjoitukseen. Sektorin poolien huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Kaikki sektorin poolit kokosivat Huoviin tilannekuvan toimialaltaan. Elintarvikealalla valmistui kaksi Huoltovarmuuskeskuksen osarahoittamaa tutkimusta: Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista sekä tutkimus Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Tutkimusten mukaan Suomen määrällinen riippuvuus tuonnista on edelleen suhteellisen pieni, mutta elintarviketoimialakin on verkottunut muun talouden lailla syvällisesti niin kansainvälisiin kuin kotimaisiin tuotantopanos- ja infrastruktuuriverkostoihin. Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Public Health and Food/Water -komitean kokouksiin. Terveydenhuoltosektori Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat terveydenhuoltopooli, tekstiili- ja jalkinepooli, vesihuoltopooli sekä Jätealan huoltovarmuustoimikunta. Sektorin kokouksessa käsiteltiin ulkoistamisen tuomia muutoksia terveydenhuollon palveluille sekä Euroopan unionin aloitetta rajat Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 11

ylittävien terveysuhkien hallitsemisesta. Terveydenhuoltopooli järjesti terveydenhuollon pesulatoimintaa käsittelevän seminaarin. Vesihuoltopooli toteutti yhdessä voimatalouspoolin aluetoimikuntien kanssa vesilaitosten sähkönjakelun varmistamista kohentaneen yhteistyöhankkeen. Sektorin pooleista terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli kokosivat Huoviin tilannekuvan toimialaltaan. Terveydenhuollon kansainväliseen yhteistyöhön osallistuttiin Naton Public Health and Food/Water -komitean kautta. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiseen terveydenhuollon varautumista koskevaan yhteistyöhön. Teollisuussektori Huoltovarmuusorganisaatioon muodostettiin vuonna 2012 alussa teollisuussektori, jonka toiminta alkoi vakiintua. Teollisuussektoriin kuuluvat teknologiapooli, elektroniikkapooli, metsäpooli, kemian pooli sekä muovi- ja kumipooli. Sektorin kokouksissa käsiteltiin yleisiä talouden muutostrendejä ja teollisuusyritysten jatkuvuudenhallinnan kehittämistä. Valtioneuvoston vuonna 2008 antamaa huoltovarmuuden tavoitepäätöstä on sovellettu teollisuuspooleissa. Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Teollisuussektorin pooleista kemian pooli, muovi- ja kumipooli, teknologiapooli sekä elektroniikkapooli kokosivat Huoviin toimialansa tilannekuvan. Teollisuusalan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton Industrial Planning Committeen kautta. Rakennuspooli jatkoi vakavia häiriötilanteita palvelevien aie- ja valmiussopimusten valmistelua pelastusalan kanssa sekä puolustusvoimien valmiusrakentamisen perusteiden tarkentamista eri aselajien kanssa. Rakennuspooli kokosi Huoviin toimialansa tilannekuvan. Perustuotanto-osaston vastuulla olevia varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä. Metallihintojen keskiarvot 2001-2012 Alumiini /tn 2 300 2 100 1 900 1 700 1 500 1 300 1 100 900 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 /tn Lyijy 2 700 2 500 2 300 2 100 1 900 1 700 1 500 1 300 1 100 900 700 500 300 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 /tn Nikkeli 42 000 38 000 34 000 Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti Maanpuolustusratkaisujen toteutuneet ja vireillä olevat muutokset yhdistyneenä kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuuteen luovat jatkuvasti vaativia sopeutumishaasteita maamme puolustusvälineteollisuudelle. Huoltovarmuuskeskus osallistui puolustusministeriön työryhmään, joka laati raportin Huoltovarmuuskriittinen teknologia, tuotanto ja osaaminen. Kotimaisen raskaan ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpitein huoltovarmuuden tavoitepäätöksen mukaisesti. 30 000 26 000 22 000 18 000 14 000 10 000 6 000 2 000 /tn 550 500 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viljan hintojen keskiarvot 2012 450 400 350 300 250 200 150 100 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras Elintarvikevehnä Ruis Ohra Kaura Rypsi/Rapsi joulu 12 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Hallitus Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä, ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman, työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Kesäkuussa nimitetyn uuden hallituksen toimikausi on 1.7.2012-30.6.2014. Kertomusvuonna hallitus kokoontui 12 kertaa. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus Puheenjohtaja Hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas, Raisio Oyj Jäsenet Ylijohtaja Heimo Hanhilahti, maa- ja metsätalousministeriö Ylijohtaja Jukka Juusti, puolustusministeriö 1.7.2012 alkaen Alivaltiosihteeri Timo Lankinen, valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Pertti Laukkanen, Vantaan Energia Oy Ylijohtaja Eero Lavonen, puolustusministeriö 30.6.2012 asti Liikenneneuvos Mika Mäkilä, liikenne- ja viestintäministeriö 1.7.2012 alkaen Hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö 31.10.2012 asti Ylijohtaja Juhapekka Ristola, liikenne- ja viestintäministeriö 30.6.2012 asti Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriö 31.10.2012 asti Toimitusjohtaja Reijo Svento, FiCom Ry Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 13

Huoltovarmuusneuvosto Valtioneuvoston nimittämän huoltovarmuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää ja kehittää yhteyksiä keskeisimpiin yhteistyötahoihin, seurata huoltovarmuuden tilaa ja kehitystä sekä tehdä esityksiä toimenpiteistä. Puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä edustaa elinkeinoelämää. Huoltovarmuusneuvosto kokoontui kertomusvuonna tavanomaiset kaksi kertaa. Kesäkuussa 2012 päättyneen kauden pääaiheet olivat strateginen omistajuus, sopimuksiin perustuva varautuminen, energiahuoltovarmuus, elinkeinoelämän ja hallinnon yhteistyö huoltovarmuusasioissa, elintarvikehuoltovarmuus, kuljetuslogistiikka sekä kansainvälinen yhteistyö. Huoltovarmuusneuvosto käsitteli viimeisessä kokouksessaan toukokuussa asettamansa työryhmän raporttia huoltovarmuusorganisaation tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisestä. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö pyysi huoltovarmuusneuvostoa aloittamaan työn huoltovarmuuden tavoitepäätöksen uusimiseksi. Samassa kokouksessaan huoltovarmuusneuvosto käynnistikin valmistelun huoltovarmuusorganisaatiossa. Valtioneuvosto asetti 14.6.2012 uuden huoltovarmuusneuvoston 30.6.2015 päättyväksi toimikaudeksi. Ensimmäisessä kokouksessaan huoltovarmuusneuvosto käsitteli Euroopan sähköjärjestelmän toimivuutta ja esitti kannanottonaan sähkön siirtojärjestelmän vahvistamista. Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano 1.7.2008-30.6.2012 Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo, Sanoma Oyj Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Kehittämispäällikkö Markku Haiko, Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering Johtaja Erkki Kataja, Nokia Oyj Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion-yhtymä Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oy Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen, Suomen Kuntaliitto Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamari Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto Johdon neuvonantaja Timo Rajala, Pohjolan Voima Oy Valtiosihteeri Mika Rossi, valtioneuvoston kanslia Johtaja Pirkko Saarela, Lapin ELY-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj 3. puheenjohtaja Esko Suomala, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö Kenraalimajuri Jukka Juusti, PE (pysyvä asiantuntija) Ylijohtaja Raimo Luoma, työ- ja elinkeinoministeriö (pysyvä asiantuntija) Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano 1.7.2012-30.6.2015 Puheenjohtaja Vuorineuvos Ole Johansson, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Johtokunnan 3. puheenjohtaja Markus Eerola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainministeriö Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtioneuvoston kanslia Toimitusjohtaja Satu Huber, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Osastopäällikkö Linnea Johansson, Ålands landskapsregering Toimitusjohtaja Timo Lappalainen, Orion Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen, Neste Oil Oyj Sotatalouspäällikkö Jarmo Lindberg, pääesikunta Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Johtaja Håkan Modig, Finnlines Oyj Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Pääjohtaja Kuisma Niemelä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Pelastusylijohtaja Pentti Partanen, sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, Keskuskauppakamari Kansliapäällikkö Hannele Pokka, ympäristöministeriö Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Kansliapäällikkö Arto Räty, puolustusministeriö Johtaja Pirkko Saarela, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Johtaja Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Ylijohtaja Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö (pysyvä asiantuntija) Tietohallintojohtaja Juha Turkki, Nokia Oyj 14 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Hallinto, henkilöstö ja tiedotus Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 31. Huoltovarmuuskeskuksessa tehdään yleensä varsin pitkä palvelusura ja vaihtuvuus on vähäistä. Kertomusvuonna yksi henkilö siirtyi eläkkeelle. Keski-ikä oli 50,8 ja mediaani 53 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: akateeminen 26 ammattikorkeakoulu 2 keskiaste 2 perusaste 1 Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri tai useammalla poolilla on yhteinen päätoiminen valmiuspäällikkö. Tietohallinto Tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen toteuttaminen jatkui. Huoltovarmuuskeskus osallistui valtion IT-palvelukeskuksen perustamaan yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on saavuttaa tietoturvallisuuden perustaso määräaikaan mennessä, kuitenkin viimeistään 30.9.2013 mennessä. HUOVI-portaalin sisällön kehittäminen oli keskeisin tietohallinnon kehittämistoimenpide. Huovin kypsyyskysymysten käytön laajeneminen huoltovarmuuskriittisissä toimipaikoissa siten, että kansallinen huoltovarmuuden tilannekuva saatiin muodostettua 19 poolin toimialalla 24:stä. Viestintä Huoltovarmuuskeskuksen viestintää toteutettiin vuonna 2011 hyväksyttyjen viestinnän linjauksien mukaisesti. Tulossopimuksen mukaisesti ulkoista viestintää tehostettiin muodostamalla viestinnästä päätoiminen tehtävä. Huoltovarmuuden esittelemiseksi tuotettiin video. Syyskuussa HVK osallistui Lahdessa järjestetyille Turvallisuus ja Puolustus 2012 -messutapahtumaan omalla osastolla. Talous Talouden kannalta ratkaiseva öljyn kierrätyskauppa oli edelleen erittäin kannattavaa. Pienentyneen volyymin vuoksi kokonaistulos jäi edellisvuotisesta ennätystasosta mutta oli edelleen varsin tyydyttävä. Voitto sitoutui valtaosaltaan varastotavaran tasearvojen nousuun. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä kiinteät kulut eivät saa ylittää huoltovarmuusmaksun tuottoa. Tällä linjauksella pyritään varmistamaan se, että rahaston kulurakenne ei ajan mittaan kehity kestämättömäksi rahaston varmoihin tuottolähteisiin nähden. Kertomusvuonna kiinteät kulut ylittivät selvästi huoltovarmuusmaksun tuoton, mihin vaikuttivat ratkaisevasti kertaluonteiset 15,7 milj. euron luottotappiot. Hyvän tuloksen ja vahvan maksuvalmiuden vuoksi kulujen ja tuottojen suhde ei ole huolestuttava, mutta kiinteiden kulujen kehitystä on seurattava myös hyvinä vuosina. Huoltovarmuusrahaston sijoittamattomat varat sisältyvät valtion kassavaroihin. Yhdystilin saatava tilikauden päättyessä oli 142,4 milj. euroa, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 6,2 milj. euroa. Käyttöomaisuusosakkeiden hankintaan otettua luottoa lyhennettiin 60 milj. euroa. Tilikauden päättyessä ei ollut korollista velkaa. Huoltovarmuusmaksu 1993-2012 yht. 933 475 400 Tuhatta euroa 55 000 50 293 48 522 49 508 49 837 48 485 48 702 49 733 49 370 50 000 47 843 46 360 44 916 45 804 44 451 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 15

Tulos budjetti vertailu 2012 toteutunut 2012 talousarvio 2012 TUOTOT Huoltovarmuusmaksu 44 450 973,39 48 000 000,00 Liikevaihto 401 572 011,86 301 073 000,00 Liiketoiminnan muut tuotot 1 252 968,80 447 275 954,05 1 044 000,00 350 117 000,00 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 329 430 071,09 308 105 000,00 Varastojen muutos 137 845 628,15 100 000 000,00 Varastointikustannukset 20 905 445,02 212 489 887,96 18 126 000,00 226 231 000,00 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot 2 092 278,28 2 039 541,00 Henkilösivukulut Eläkekulut 375 718,57 368 446,00 Muut henkilösivukulut 56 862,29 2 524 859,14 50 436,00 2 458 423,00 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot 10 565 550,89 9 990 038,00 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut 18 772 976,82 3 025 000,00 Poolien erityiskulut 1 565 945,84 1 900 710,00 Infrastruktuurikulut 4 629 150,56 5 661 309,00 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut 1 537 758,87 5 500 000,00 Muut huoltovarmuuskulut 2 073 810,35 28 579 642,44 2 275 000,00 18 362 019,00 LIIKEVOITTO 193 116 013,62 93 075 520,00 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 563,33 3 000,00 Osingot 5 220 217,80 9 000 000,00 Korkokulut 134 381,26 5 086 399,87 0,00 9 003 000,00 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 198 202 413,49 102 078 520,00 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 198 202 413,49 102 078 520,00 Tuloverot 2 233,28 2 233,28 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO 198 200 180,21 102 078 520,00 16 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 2012 2011 TUOTOT Huoltovarmuusmaksu 44 450 973,39 45 804 165,60 Liikevaihto 401 572 011,86 435 694 539,80 Liiketoiminnan muut tuotot 1 252 968,80 447 275 954,05 38 307 523,39 519 806 228,79 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 329 430 071,09 366 506 990,19 Varastojen muutos 137 845 628,15 182 071 154,73 Varastointikustannukset 20 905 445,02 212 489 887,96 20 116 384,80 204 552 220,26 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot 2 092 278,28 1 962 987,63 Henkilösivukulut Eläkekulut 375 718,57 368 259,27 Muut henkilösivukulut 56 862,29 2 524 859,14 50 893,97 2 382 140,87 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot 10 565 550,89 10 555 530,56 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut 18 772 976,82 6 516 972,28 Poolien erityiskulut 1 565 945,84 1 282 667,26 Infrastruktuurikulut 4 629 150,56 4 561 108,44 Lääkkeiden velvoitevarastointi kulut 1 537 758,87 3 606 216,98 Muut huoltovarmuuskulut 2 073 810,35 28 579 642,44 2 230 677,61 18 197 642,57 LIIKEVOITTO 193 116 013,62 284 118 694,53 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 563,33 63 884,06 Osingot 5 220 217,80 9 394 752,62 Korkokulut 134 381,26 5 086 399,87 595 514,30 8 863 122,38 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 198 202 413,49 292 981 816,91 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 198 202 413,49 292 981 816,91 Tuloverot 2 233,28 2 233,28 3 955,52 3 955,52 TILIKAUDEN VOITTO 198 200 180,21 292 977 861,39 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 17

Tase 31.12.2012 VASTAAVAA 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 2 857 210,18 3 241 392,65 Muut pitkävaikutteiset menot 2 126 507,64 4 983 717,82 1 832 214,70 5 073 607,35 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 1 182 361,12 1 182 361,12 Rakennukset ja rakennelmat 134 550,34 168 187,93 Koneet ja kalusto 15 037 561,88 22 755 653,19 Muut aineelliset hyödykkeet 3 981 289,31 20 335 762,65 4 082 978,61 28 189 180,85 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 228 982 931,60 228 982 931,60 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 254 302 412,07 262 245 719,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat 1 319 742 759,48 1 181 897 131,33 PITKÄAIKAISET SAAMISET Annetut ennakot 0,00 1 000 000,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 46 768 185,24 13 690 232,01 Alv-saaminen 657 788,70 693 762,48 Muut saamiset 71 574,10 62 601,52 Siirtosaamiset 3 783 728,04 51 281 276,08 4 015 033,01 18 461 629,02 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset 142 350 856,55 148 524 977,61 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 513 374 892,11 1 349 883 737,96 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 767 677 304,18 1 612 129 457,76 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA 451 452 536,96 451 452 536,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO 1 076 131 715,13 783 153 853,74 TILIKAUDEN VOITTO 198 200 180,21 1 725 784 432,30 292 977 861,39 1 527 584 252,09 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikaiset lainat 0,00 59 274 018,25 Ostovelat 36 851 178,63 18 645 255,05 Muut lyhytaikaiset velat 77 959,21 107 216,98 Siirtovelat 4 963 734,04 41 892 871,88 6 518 715,39 84 545 205,67 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 767 677 304,18 1 612 129 457,76 18 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012

Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012 19

Huoltovarmuusorganisaatio Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Finanssialansektori Teollisuussektori Kauppa- ja jakelupooli KOVA-toimikunta Öljypooli Maakaasujaosto Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Voimatalouspooli Aluetoimikunnat Kaukolämpöjaosto Kotimaisten polttoaineiden jaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Tekstiili- ja jalkinepooli Graafinen pooli Joukkoviestintäpooli ICT-pooli Aluepooli TIVA-toimikunnat Vakuutusalan pooli Kemian pooli Teknologiapooli Rahoitushuoltopooli Elektroniikkapooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli Rakennuspooli aluetoimikunnat Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.900) FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION Försörjningsberedskapsrådet Försörjningsberedskapscentralen Styrelse Sektorn för livsmedelsförsörjning Sektorn för energiförsörjning Sektorn för transportlogistik Sektorn för hälsovårdsförsörjning Sektorn för informationssamhället Sektorn för finansbranschen Sektorn för kritisk basindustri Basproduktionspoolen Livsmedelsindustripoolen Poolen för handel och distribution Hushållsberedskapskommitté Krafthushållningspoolen Regionkommissioner Fjärrvärmesektionen Sektionen för inhemska bränslen Oljepoolen Naturgassektionen Lufttransportpoolen Marktransportpoolen Sjötransportpoolen Poolen för hälsovårdsförsörjning Poolen för vattenförsörjning Textil- och skodon poolen Grafiska poolen Poolen för masskommunikation ICT-poolen Regionpoolen TIVA-kommissioner Finansförsörjningspoolen Försäkringsbranschens pool Kemipoolen Teknologipoolen Elektronikpoolen Skogspoolen Plast- och gummipoolen Byggnadspoolen regionkommissioner Försörjningsberedskapskritiska företag (ca 1.900) ORGANISATION OF SECURITY OF SUPPLY Council for Security of Supply and Infrastructure National Emergency Supply Agency (NESA) Board Food Supply Cluster Energy Cluster Transport and Logistics Cluster Health Cluster Information Society Cluster Finance and Insurance Cluster Industry Cluster Agri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool Retail and Distribution Pool Household Preparedness Commission Power and District Heating Pool Regional commissions District Heating Section Domestic Fuels Section Oil Pool Natural Gas Section Air Transport Pool Surface Transport Pool Maritime Transport Pool Public Health Pool Water Pool Textile and Footwear Industry Pool Printing Industry Pool Mass Communication Pool ICT Pool Regional Pool Regional TIVA Commissions Finance Pool Insurance Pool Chemical Industry Pool Technology Pool Electronics Pool Forest Industry Pool Plastic and Rubber Industry Pool Construction Pool Regional commissions Prioritised Enterprises (about 1.900) 20 Huoltovarmuuskeskuksen vuosikertomus 2012