RAKENNETEKNISET SUUNNITTELUVAATIMUKSET

TILAKESKUS 1 (11) RAKENNETEKNISET SUUNNITTELUVAATIMUKSET 1 Yleistä Suunnittelussa noudatetaan voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Noudatettavia ohjeita, ellei projektikohtaisessa ohjeistuksessa toisin ole mainittu, noudatetaan RYL2000 laatuvaatimuksia, Eurokoodi-normistoa, RIL-ohjeita ja BY-ohjeita. Kosteusteknisessä suunnittelussa huomioidaan Rak Mk C2 määräykset täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä. Kaikista hankkeessa sovituista rakenteista laatii rakennesuunnittelija riittävän määrän yksityiskohtaisia suunnitelmia. Lähtökohtana on että suunnittelijan laatimilla suunnitelmilla tilaaja voi hankkeen kilpailuttaa ja tilata sekä urakoitsija voi rakenteen rakentaa. Rakennesuunnittelija laatii laskelmat ( lujuus sekä kosteus- ja lämpötekniset), piirustukset, työselostukset (puu-, betoni- ja teräsrakenteiden sekä betonivalmisosarakenteiden työselostukset) sekä osallistuu pelastussuunnitelman, rakenteellisen turvallisuuden riskiarvion, kiinteistön huoltokirjan, energiaselvityksen ja työturvallisuusasiakirjan sekä käyttöikäsuunnittelun laadintaan rakenneteknisiin asioihin liittyviltä osin. Rakennetyyppien on oltava sellaiset että ne täyttävät yleiset terveys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset ja ovat yleisesti hyväksi todettu. Kaikkien rakennetyyppien materiaalien on täytettävä asetetun sisäilmaluokituksen vaatimukset. Suunnittelussa käytettyjen materiaalien tulee olla CE-merkittyjä (rakennustuotteisiin liitetyllä CE-merkinnällä valmistaja vakuuttaa, että tuote täyttää kaikkien sitä koskevien Euroopan yhteisön direktiivien vaatimukset). CE-merkintä ei kuitenkaan yksistään takaa tuotteen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin joten suunnittelijan on aina tarkistettava materiaalin soveltuvuus huomioiden käyttöikä ym. vaatimukset. Betonilattiarakenteiden pinnoituksissa noudatetaan ohjetta Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen (Lattian- ja seinän päällysteliitto ry). Rakennesuunnittelijalla tulee olla kohteen vaativuuden mukainen pätevyys RakMk A2 mukaan. 2 Käyttöikäsuunnittelu Tilaajan päättää kohdekohtaisesti rakennukselle hankesuunnitteluvaiheessa tavoitekäyttöiän rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Tavoitekäyttöiän perusteella suunnittelija

TILAKESKUS 2 määrittelee rakennuksen suunnittelukäyttöiän. Kantaville ja muille tärkeille rakennusosille valitaan kullekin omat suunnittelukäyttöiät. Rakennuksen eri rakennusosien suunnittelukäyttöiän vaatimusten on oltava linjassa rakennuksen kunnossapitosuunnitelman ja elinkaaren kanssa. Rakennuksen käyttöä ja käyttöikää on voitava jatkaa korjaamalla tai vaihtamalla käyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia. 3 Perustaminen Rakennesuunnittelijan tulee suunnitella rakennuksen perustukset pohjatutkimusten ja perustamistapalausuntojen mukaisesti. Rakennuksen perustus ja rakennukseen liittyvät putkistot routasuojataan mikäli ne jäävät ohjeiden mukaista routasyvyyttä ylemmäs. 4 Kuivatus Salaojina tulee käyttää tupla muoviputkea ja salaojiksi asennetaan aina kaksi putkea rinnakkain. Kaikkien salaojajärjestelmään kuuluvien kaivojen ja putkien kansien on jäätävä näkyviin maanpinnalle salaojien huollon ja tarkastuksen mahdollistamiseksi. Rakennuksen ja pihan alueelta laaditaan aina kuivatussuunnitelmat (salaojapiirustus, rakennedetaljit, pihantasaus ym.) rakenneyksityiskohtineen joissa esitetään veden- ja lämmöneristykset, hulevesien hallinta sekä tapauskohtaisesti pohjavesien hallinta. Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään sertifioituun vedeneristysjärjestelmään kuuluvia tuotteita ja kiinnitysosia. Reunalistat asennetaan kaikkialla tulevan maanpinnan tasoon (ei alapuolelle). Sokkeleiden ja perusmuurin vierustoihin tehdään pystysalaojitus karkealla veden läpäisevällä soralla tai patolevyllä. 5 Rakennusten alustatilat Tarkastuksia ja huoltoa varten alustatilat varustetaan huoltoluukuilla, joista on yhteys kaikkialle tilaan. Luukut ja perusmuureissa olevat kulkuaukot sijoitetaan siten, että alustatilassa kuljettavan matkan pituus on korkeintaan 20 metriä. Lattiaan asennettujen huoltoluukkujen on oltava ilma- ja hajutiiviitä sekä mekaanisesti lukittavia. Luukut ovat metallirakenteisia, joissa kansi voi olla myös valettu betonilla. Alustatiloihin tarvittava kiinteä valaistus ja pistorasiat harkitaan tapauskohtaisesti. Valokytkin ja pistorasia sijoitetaan jokaisen huoltoluukun välittömään läheisyyteen. Alustatilojen tuuletus on varmistettava aina koneellisella ilmanvaihdolla, josta laaditaan yksityiskohtainen iv-suunnitelma. Alustatilojen maapohja peitetään kauttaaltaan kevytso-

TILAKESKUS 3 ralla tai kapillaarikatko-sepelillä liiallisen kosteustuoton rajoittamiseksi. Tiivistä kerrosta, kuten muovikalvoa ei saa käyttää. Alustatiloihin ei saa jäädä orgaanisista aineista tai rakennusjätteitä ja kaikkien pintojen on oltava orgaanisesta aineksesta puhtaita. Kaikkien ryömintätilaan rajoittuvien rakennusosien ja materiaalien sekä tilaan jäävien varusteiden kuten tikkaiden, luukkujen, putkien ja johtoteiden on oltava hyvin kosteutta kestäviä. Puuta tai puuaineisia rakennuslevyjä ei saa käyttää (poikkeuksena puurakenteinen alapohja). Kaikissa alapohjatyypeissä on huolehdittava alapohjan rakennusfysikaalisesta toimivuudesta ja huomioitava liitosten tiiviydessä mahdollisen huonolaatuisen (esim. mikrobit ja radon) ilman kulkeutuminen sisätiloihin. Huomioitavia seikkoja on mm. tuuletettujen alapohjien riittävät tuuletusaukot, maapohjan lämmöneristäminen, kosteusmittausanturit, koneellinen kosteuden poisto, liitosten ja läpivientikohtien ilmatiiveys. Maanvaraisissa lattioissa on kiinnitettävä erityistä huomiota nurkkaliitosten tiiveyteen ja estettävä veden nousu lattiarakenteisiin salaojituksin ja karkeilla maa-aineksilla. Rakennusvalvonnan ohjeistus (RAVA-kortti C2-1): Alapohjan alapuolinen ryömintätila tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se on tuuletettavissa rakentamismääräyskokoelman osan C2:n edellyttämällä tavalla myös silloin, kun kosteutta on tarkoitus poistaa kuivaimilla tai muilla vastaavilla menetelmillä. Jos ryömintätila varustetaan kuivaimella, tulee rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeisiin lisätä kyseistä laitetta ja järjestelmää koskevat suunnitelmat sekä käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeet. 6 Märkätilat Märkätilojen kuten suihku- ja suihkulla varustettujen wc-tilojen sekä märkäeteisten lattiat, väliseinät ja ulkoseinien sisäverhous tehdään kiviaineisena sekä kosteus- ja vedeneristetään. Samassa märkätilassa käytetään aina yhtä yhtenäistä serfioitua vedeneristysjärjestelmää, asennus valmistajan ja rakennesuunnittelijan mukaan. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeita RIL107-2000 noudattaen. Vedeneristyksessä käytetään sertifioituja ja tyyppihyväksyttyjä nestemäisenä telalla, pensselillä tai ruiskulla levitettäviä vedeneristystarvikkeita. Vedeneristeen paksuuden on oltava tyyppihyväksyntäpäätöksen mukainen. Yksityiskohdat kuten kaivojen liittymät, putkiläpiviennit yms. tehdään tuotekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Märkätilojen pinta- ja alusrakenteista laaditaan kohdekohtaiset suunnitelmat tuotenimineen ja rakenneyksityiskohtineen. Tuotenimiä käytettäessä on suunnitelmassa aina mainittava "tai vastaava". Märkätilojen seinissä tulee käyttää samaa vedeneristettä kuin lattiassa liittymäkohdan tiiveyden varmistamiseksi.

TILAKESKUS 4 7 Säälle alttiit kantavat teräsrakenteet Kaikki ulos tulevat teräsrakenteet kuumasinkitään korroosiota vastaan standardin SFS 2765 mukaisesti luokkaan B, kun teräksen ainevahvuus on korkeintaan 6 mm ja luokkaan A, kun ainevahvuus on yli 6 mm. Sinkkikerroksen vähimmäiskerrospaksuus on oltava vähintään 80 µm. ja täytettävä vähintään 50 v. käyttöiän. Ellei tosin sovita, kuumasinkittyjen rakenteiden maalaus tehdään standardin SFS 4962 mukaisesti maalausyhdistelmällä EPUR 100/2 ZnPe tai sitä vastaavalla tavalla. Maaliyhdistelmän pohjamaalina on epoksimaali ja pinnassa kaksikomponenttinen polyuretaanimaali. 8 Kuivien tilojen levyväliseinät Levyrakenteisia väliseiniä voidaan käyttää yleensä kuivissa tiloissa ja ainoastaan erityistapauksissa myös kosteissa ja märissä tiloissa (ks. Märkätilat). Käytävien, aulojen ym. julkisempien tilojen väliseinät tehdään kiviaineisina, sisustuslevyillä tai erikoiskovin kipsilevyin ja tarvittaessa erillisillä tuennoilla varustettuna paremman mekaanisen kestävyyden ja varusteiden lujemman kiinnityksen vuoksi. Kaikissa levyväliseinissä rakennus- ja sisustuslevyt on asennettava irti valmiista lattiapinnasta noin 10 mm rakentamisen tai käytön aikaisen kapillaarisen kosteuden nousun ehkäisemiseksi. Levyjen asennuksessa on otettava huomioon myös suunnitellun lattiapäällysteen paksuus. Rako tiivistetään ääni- ja paloneristysvaatimusten edellyttäessä kosteuden nousun katkaisevalla tiivistysmassalla. Levymateriaalin kaikissa tiloissa tulee olla sisustuksiin käytettäviä eri tavoin pinnoitettuja useimmiten paloluokitettuja materiaaleja. Levyjen pinnoitteena voi olla puuviilu, jäljitelmäkalvo, laminaatti, maali tms. tilaan soveltuva yleiset määräykset ja ohjeet täyttävätyyppihyväksytty materiaali. Viilupinnat voivat olla lakattuja, öljyvahattuja ja tarvittaessa petsattuja. Levyjen on oltava tarvittaessa akustiikkarei'itettyjä. Saumat tehdään valmistajan ohjeen mukaan. Runkolevyinä käytetään esim. lujaa ja paloturvallista sementtilastulevyä, mikä ei sisällä orgaanisia liima-aineita, formaldehydiä, asbestia eikä sitä käytettäessä voi syntyä allergiaa aiheuttavaa homesienivaaraa tai vastaavaa tuotetta. Mikäli kohteessa ei ole paloluokitusvaatimuksia, käytetään sisustuslevyn runkolevynä MDF-levyä, lastulevyä tai vaneria. Siivouskomeron yms. vähemmän käytössä olevissa tiloissa voidaan käyttää normaalia kipsilevyä. 9 Julkisivut, katokset ja räystäät Julkisivut tulee suunnitella aina kosteus- ja lämpöteknisesti toimiviksi sekä sadevesi, lumi- ja ilmatiiviiksi. Tuuletusraot (sokkelit ja räystäät) varustetaan lintu ja eläinverkoilla. Julkisivupellitysten kallistus on oltava vähintään 30 astetta ja pellitysten lämpöliike tulee huomioida. Korkeilla olevien ikkunoiden sekä kaikkien räystäiden pellitysten alla käyte-

TILAKESKUS 5 tään vastapeltejä, kivisten ikkunapenkkien alle tehdään erillinen vedeneristys esim. ruostumattomasta pellistä. Ulkokuoren taakse pääsevään veteen ja kosteuteen varaudutaan suunnittelemalla rakenteisiin vedenpoisto ja tuuletus. Ulko-ovet suojataan sisäänkäyntikatoksilla. Räystään tuuletusrakoihin asennettavan hyönteisverkon on oltava syöpymätöntä teräksistä seulaverkkoa, jonka silmäkoko on noin 4 mm. Räystään suojapellitykset tehdään ohjekortin RT 80-10632 (tai uudemman) mukaisesti. Sadeveden pääsy sileiltä seinäpinnoilta tuuletusväliin estetään vastapellillä. Ei-vesitiiviiden julkisivurakenteiden, kuten esim. kuitusementtilevyt, tiiveys varmistetaan erillisellä kuorirakenteella esim. betoninen sandwich -elementtirakenne julkisivuverhouksen takana on kelvollinen ja hyväksi koettu rakenne. 10 Rakennusvaipan tiiviysmittaukset Kun rakennukselle on määritelty tiiviysmittaus, niin tehtävänä on määrittää ulkovaipan ilmanvuotoluku (q50, määritys RakMk D3 mukaan). Rakennuksesta tutkitaan ennen luovutusta mahdolliset ulkovaipan ilmavuotokohdat. Tutkimusten yhteydessä selvitetään myös rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän rakennukseen luoman alipaineen suuruus eri puolilla rakennusta normaalissa käyttötilanteessa. Ilmanvuotoluvun määrityksessä käytetään voimassa olevaa standardia. Ulkoseinien liitosalueet seiniin, kattoihin, ikkunoihin ja oviin kuvataan lämpökameralla ilmanvuotomittauksen yhteydessä. Vuotokohtien lämpökuvat tallennetaan ja raportoidaan tilaajalle. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero mitataan paine-eromittarilla. Paine-eromittauksilla selvitetään rakennuksen normaalin käyttötilanteen aikaisia painesuhteita ilmanvaihtojärjestelmän toimiessa normaalisti. 11 Vesikatto Sadevesien ja lumen sulamisvesien poisto vesikatoilta ja katoksilta on suunniteltava siten että ne johdetaan hallitusti sadevesiviemäriin. Vedenulosheittäjiä saa käyttää ainoastaan varajärjestelmänä tulvimisen estämiseksi. Syöksytorvien alaosat tehdään iskunkestävästä 2-3 mm kuumasinkitystä teräsputkesta vähintään 2 m korkeuteen saakka. Kermikattojen, joissa on sisäpuolinen vedenpoisto, minimikaltevuus saa olla 1:60. Kaltevuus saa olla vähemmän ainoastaan erityistapauksissa tai paikallisesti, mutta silloinkin kaltevuuden on oltava vähintään 1:80. Päällimmäisen kermin tulee olla sirotepintainen tai vastaava. Suojakiveystä katteen päällä ei saa käyttää.

TILAKESKUS 6 Kaivot varustetaan sähkösulatuksella, mikäli kaivon jäätyminen ei muulla tavalla ole estetty. Kuparisia kattovesikaivoja ei saa käyttää materiaalissa todetun syöpymisriskin vuoksi. Ensisijaisesti tulee suunnitella sellaisia vesikattoja joissa on ulkopuolinen vedenpoisto ja katon kaltevuus >1:10. Mikäli katon kaltevuus on 1:10 1:20 välissä ja käytetään epäjatkuvaa katetta (esim. konesaumattu pelti), on pellin alle suunniteltava erillinen jatkuva kate kermistä. Jyrkillä, kaltevyys >1:20, katoilla voidaan käyttää myös katemateriaaleja, jotka luokitellaan ns. epäjatkuviksi katteiksi. Epäjatkuvia katteita ovat kaikki katteet, joiden saumat eivät ole vedenpainetta kestäviä, siksi niitä voidaan käyttää vain katoilla joissa on ulkopuolinen vedenpoisto. Tällaisia katteita ovat esimerkiksi tiili-, pelti- ja muut erilaiset aaltolevykatteet sekä bitumikatteista kolmiorima- ja kattolaattakate. Myös tällaisten katteiden alla käytetään erillistä vedenpitävää aluskatetta tai -kermiä, rakenteen tiiveyden varmistamiseksi ja mahdollisten kondenssihaittojen estämiseksi. Jyrkillä katoilla voidaan käyttää myös tiivissaumakatteita, jotka eivät tarvitse aluskatetta tai aluskermiä. Tiivissaumakate voidaan asentaa käyttäen kylmä- tai kuumaliimausta tai ns. itseliimautuvia bitumikermejä. Tällaisten tuotteiden minimikaltevuudet vaihtelevat välillä 1:8 1:20. Loivilla katoilla, joiden kaltevuus on 1:10 tai vähemmän, suunnittelun lähtökohtana pitää olla tarvittavien kallistusten tekeminen jo kantaviin rakenteisiin. Loivempia kattoja kuin 1:80 ei tule suunnitella. Loivilla katoilla tulee katteiden olla jatkuvia eli niiden saumojen tulee kestää vedenpainetta. Materiaaleina tulevat tällöin kyseeseen ainoastaan erilaiset kermit. Loivien kattojen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota valuma-alueisiin, hallittuun ulkoiseen vedenpoistoon, läpivientien ja kattovarusteiden suunnitteluun. Suoria mekaanisia kiinnityksiä katteen läpi ei sallita missään kattotyypissä tai katemateriaalissa. Kateratkaisua valittaessa otetaan huomioon siihen rakentamisen eri vaiheissa sekä käytön aikana kohdistuvat rasitukset. Katevalinta vaikuttaa suoraan katon käyttöikään. Bitumikatteiden osalta valitun ratkaisun käyttöiän voi arvioida Kattoliiton käyttöikälaskurilla (www.kattoliitto.fi). Vesikattojen rakennusaikaisessa suojauksessa noudatetaan pääkaupunkiseudun rakennusvalvontojen yhtenäisten käytäntöjen korttia Rakennustyönaikainen sää- ja olosuhdesuojaus C-2-1. Tarkistettavat vesikattojen käytännön rakennesuunnitteluasiat olemassa olevien LVI-laitteiden, putkistojen, huippuimurien yms. vaikutus rakennesuunnitteluun rakennukseen sopivat rakennetyypit (yhteneväisyys muun suunnittelun kanssa)

TILAKESKUS 7 rakennukseen ja rakenteisiin soveltuva työselostus aukkojen ja palomuurien muuraustyöt / palokatkot yleensä räystäspeltien kallistus ja limitys julkisivuun tulee olla riittävä julkisivun tuuletus seinän alareunasta räystäälle tulee varmistaa julkisivun ja vesikaton liitosdetaljit, mm. vesipeltien tiiviys muuraustuet vesikaton tasolla IV-reiät ja aukkopalkit eivät saa joutua törmäyskurssille vedeneristysdetaljit laaditaan pollareiden, kattokaivojen, läpivientien yms. kohdalta yläpohjan lisälämmöneristykset energiankulutuksen vähentämiseksi vedenulosheittäjiä tarve selvitettävä ja suunniteltava määräysten, normien ja ohjeiden mukaan. Vedenulosheittäjiä käytetään ainoastaan varajärjestelmänä tulvimisen estämiseksi tarkastusluukkujen, yms. tiiviys myös viistosateella ja pulverilumisateella sekä lumien kinostuessa rakenteita vasten vesikattosuunnitelmassa on näytettävä LVI-lävistykset ja kattoluukkujen kohdat vältettävä rakenteita joissa lumi ja jää pääsee vaikuttamaan pitkiä aikoja 12 Käännetyt katot Käännetyissä rakenteissa kallistukset tehdään lähtökohtaisesti kantavaan rakenteeseen ja vedeneristeet asennetaan suoraan kantavan rakenteen päälle. Vedeneristys toimii myös höyrynsulkuna. Vedeneriste suunnitellaan siten että rakennus on varma koko suunnitellun käyttöiän. Keinoja ovat esim. käyttää kolmin- tai nelinkertaisia kermikerroksia, ruiskutettavia eristeitä jne. Lämmöneristeen alla olevan vedeneristyksen päällimmäisenä kerminä suositellaan käytettäväksi sirotteellista kermiä, jolloin varmistetaan lämmöneristekerroksen läpi päässeen veden poistuminen rakenteesta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää alapinnastaan uritettuja lämmöneristyslevyjä tai vedeneristeen päällä suodatinkangasta tai salaojamattoa. Vedeneristyksen päälle suunnitellun lämmöneristeen päälle tulle aina suodatinkangas. Lämmöneristeen ja pintakerroksen tulee kestää vaadittu. Lämmöneristeen pitää olla kosteutta, vedenpainetta, mekaanista rasitusta ja pakkasta kestävää. Se ei saa vettyä eikä menettää lämmöneristyskykyään eri olosuhteissa. Pyrkimyksenä on, että suurin osa sadevedestä poistuu rakenteen yläpintaa pitkin sadevesijärjestelmään. Vettä ei siis ohjata vedeneristykseen asti. Suunnittelussa on huomioitava, että käännetty rakenne on yleensä hankalampi korjattava kuin muut rakenteet ja siksi sen suunnittelu vaatii suurta huolellisuutta. Tarvittavat kallistukset tehdään betonivalulla ennen vedeneristystä. Vedeneristyksen alla olevan betonipinnan tulee vastata puuhierrettyä pintaa, josta tartuntaa heikentävä sementtiliimakerros on poistettu.

TILAKESKUS 8 Vedeneristys mitoitetaan käyttöluokan mukaisesti joko luokkaan VE 80 tai VE80R riippuen rakenteen käyttötarkoituksesta ja kiinnitetään kauttaaltaan alustaansa. Lämmöneristeenä käytetään alhaisen vedenimukyvyn ja riittävän puristuslujuuden omaavia tuotteita, yleensä XPS-levyjä tai kevytsoraa. Normaalisti vedeneristyksen ylösnoston korkeus voi olla 300 mm valmiista pinnasta mikäli tällä saavutetaan vesitiivis ja riskitön rakenne, tapauskohtaisesti käytetään korkeampia ylösnostoja. Ovien kynnysten kohdalla sallitaan matalampi ylösnosto, mutta tällöin on varmistuttava, että vedeneristyksen liitos ovirakenteisiin ja seinään on ehdottoman vesitiivis. Ylösnoston paikallaan pysyminen varmistetaan mekaanisella ankkuroinnilla. Pintarakenteen aiheuttamat rasitukset estetään käyttämällä tarvittaessa irrotuskaistaa (pehmityskaistaa) pintarakenteen ja vedeneristyksen ylösnoston välissä. Pintarakenteen yläpuolelle ulottuva ylösnosto tulee suojata mekaanisilta rasituksilta (esim. lumenauraus). Ylösnoston liittyminen seinärakenteeseen tulee suunnitella siten, että vesi johtuu kaikissa olosuhteissa vedeneristeen päälle (esim. tiili- tai sandwichelementtiseinässä kermieristys tulee liittää kantavaan sisäkuoreen). Kattokaivoina käännetyissä rakenteissa käytetään aina tarkoitukseen suunniteltuja erikoiskaivoja. Kaivon tulee olla ns. kaksoiskaivo, jossa pääosa vedestä johdetaan kaivoon pintasihdin tai -ritilän kautta. Kaivon laippa liitetään lämmöneristeen alapuolella olevaan vedeneristykseen ja rakenteesta vesi pääsee kaivoon korotusosan alaosassa olevien reikien kautta. Piharakenteissa kaivon tulee yleensä olla varustettu hiekankeruualtaalla (ns. hiekanerotuskaivo). Läpivientien suunnitteluun ja tiiveyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska niiden korjaaminen on erittäin hankalaa. Hankalia yksityiskohtia ovat mm. yläpuolisten seinärakenteiden tuennat, erilaiset perustusrakenteet, istutusaltaat, kaiteiden tukirakenteet ja ilmastointilaitteet. 13 Viherkatot Katon kaltevuus oltava pienempi kuin 1:2 Rakenteiden kestävyys varmistettava lisärakentein jos käytetään paikallista paksua kasvillisuutta ja kuormitus määritellään tapauskohtaisesti. Jos käytetään laaja-alaista kevyempää kasvillisuutta, niin korotetaan pysyvää pintakuormaa vähintään 0,7 kn/m2 normaalien vesikattorakenteiden lisäksi Esim. sammal-maksaruohokaton rakenne on sammalruoho + ruokamulta n. 30 mm + xeroflor runko kiinnitettynä suodatinkankaaseen. Rakenteen kiinnitystapa vesieristeeseen varmistetaan aina tapauskohtaisesti

TILAKESKUS 9 Kuivatus/varastointikerroksessa voidaan käyttää kuitu- tai kennomattoa Viherkatteen rakenteita ei saa tehdä kiinni vesieristeeseen. Vesieristeen pintakermin päälle aina vähintään suojamuovi irroittamaan viherrakenne kermieristeestä Harjakaton (tai vastaavan) räystäälle tehdään aina tippapelti ja räystästuki Suurissa rakennuksissa ns. tasokatto tehdään viherrakenteen alle käännettynä kattona Jos käytetään juurellista kasvillisuutta estetään juurten tunkeutuminen vesieristeeseen suojakalvolla Tasaisilla katoilla veden johtuminen varmistetaan erillisellä kennorakenteella kasvillisuuden alla Kaltevilla katoilla veden liian nopea johtuminen estetään kasvillisuuden alapuolisella varastointikerroksella Katot varustetaan normaaleilla ränneillä, syöksyillä ja kattokaivoilla Läpivientien tiiviys, riittävän korkeat juuripellitykset ym. katon 100% vedeneristämiskykyyn ja katon toimivuuteen vaikuttavat seikat on aina suunniteltava ja tehtävä tapauskohtaisesti. Talvella kasvillisuus on jäässä eikä kasvua tapahdu eikä vesi sitoudu kattoon Talviaikana vedet ohjautuvat normaalisti sadevesijärjestelmään Lumi voidaan poistaa katoilta normaalisti mutta jätettävä n. 20 cm kerros suojaamaan kasvillisuutta Kasvillisuus valitaan siten ettei kastelutarvetta ole Kasvillisuuden kunto tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa kasvukauden aikana ja tasaisin väliajoin Kattokasvillisuuden lannoitus tehdään kahtena ensimmäisenä keväänä ja sen jälkeen joka toinen tai kolmas vuosi Matala kasvillisuusmatto ei vaadi niittohoitoa Tuulen tuomien siemenien itäneet ja kasvaneet ei toivotut kasvit poistetaan katolta säännöllisesti Vesieristeen kannalta herkkien paikkojen kuten läpivientien kohdat on pidettävä vapaana kasvillisuudesta Kasvillisuuden lisäksi on seurattava kattorakenteen, vesieristeen ja kattovarusteiden kuntoa ja tehtävä kunnossapitotoimet ajoissa 14 Kestopuu Lahottaja- ja homesieniltä suojattua, kyllästettyä kestopuuta voidaan käyttää rakenteissa, joissa puu on alttiina vedelle ja kosteudelle. Käyttökohteen mukaan tulee käyttää oikean kyllästysluokan kestopuuta. A-luokan painekyllästettyä mäntypuutavaraa, Rakenne-kestopuuta, saa käyttää ainoastaan maa-, vesi- ja betonikosketuksessa olevissa puurakenteissa sekä turvallisuutta

TILAKESKUS 10 edesauttavissa rakenteissa kuten esim. rakennusten alapohjarakenteissa ja seinien alaohjauspuissa, kantavissa terassilaudoituksissa sekä portaissa ja kaiteissa. AB-luokan painekyllästettyä puuta, Piha-kestopuuta, käytetään maan pinnan yläpuolisissa rakenteissa, kuten ei kantavissa terassi- tai pihalaudoituksissa, aidoissa, pihakalusteissa ja rakennusten ulkoverhouksissa. Lapsille tarkoitettujen tilojen ulkopuolisissa rakenteissa tai piha- ja leikkikenttävarusteissa kyllästettyä kestopuuta ei saa suojaamattomana käyttää lainkaan maan pinnan yläpuolisissa osissa. 15 Rakennusfysikaalisia ohjeita suunnittelijalle ja rakentajalle ulkoseinät ja vesikatto varustetaan erillisellä höyryn- ja ilmansululla ellei rakenne materiaaliltaan tai rakenteeltaan muuten ole tiivis. Erillisten höyrynsulkujen liitokset suunnitellaan ilmanpitäviksi siten että jatkoslimitys tehdään aina runkotulpan tms. kohdalle. Tiiveydessä noudatetaan määräystä RakMK C3 / 2010 Rakennusten lämmöneristys tai uudempaa. eristerakenteiden läpi meneviä kylmäsiltoja ei sallita; mikäli paikallisesti tulee rakenne jossa kohden on lämpö- ja/tai kosteustekninen riski (esim. teräspilari eristetyn seinän sisällä), niin rakennekohdasta on tehtävä erillinen tarkastelu laskelmin. pistorasioiden, ikkunoiden, ovien, sokkelin/seinän liitoksen ja yläpohjan ilmansulun reikien ja aukkojen huolelliseen tiivistämiseen suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitettävä erityistä huomiota märkätiloihin suunnitellaan riittävät kallistukset lattiakaivoihin, vedeneristysalustan kosteus saa olla enintään käytetyn pintamateriaalin valmistajan antaman ohjearvon suuruinen ennen pinnoitusta. Alustan kosteus mitataan ennen pinnoitustyön aloittamista tuuletetun alapohjan kosteuden siirtyminen lämpimiin tiloihin estettävä ja kosteustuotto minimoitava eristämällä maapohja esim. kevytsoralla ja riittävällä määrällä tuuletusaukkoja sisätilan lattian oltava >300 mm ulkotilan maanpintaa ylempänä, mieluiten 500mm maanvaraisten lattioiden alla tulle olla 200 mm pestyä salaojasepeliä tai 300 mm pesemätöntä kantavien alapohjien (rossipohjien) tuuletustila 1200 mm putkistojen kohdalla, muuten 800 mm salaojien perusvesikaivojen lukumäärä määräytyy hule -ja valumavesien mukaan, tarvittaessa kuivausjärjestelmän virtaamat on todennettava laskelmin Yleisesti lämmöneristekerros / eristekerrokset liitetään tiivisti eristetilaa rajoittaviin pintoihin. Eristeiden asennuksessa ja painumisessa on huomioitava kunkin eristeen tyyppihy-

TILAKESKUS 11 väksyntäpäätösten mukaiset ehdot. Ulkovaipan eristetyissä puurungoissa käytetään mitallistettua ja lujuusluokiteltua puutavaraa. Kestopuuta käytetään alajuoksuissa ja muissa kosteusherkissä paikoissa. Kosteuden nousupuurunkoihin estetään aina kermikastalla tai vastaavalla alajuoksun alla. Eristeiden keskimääräinen vesipitoisuus asennettaessa ei saa ylittää arvoa 0,5 prosenttia kuivapainosta. Eristeiden painuminen, esim. puhallusvuorivilla, on huomioitava eristepaksuuksissa lisäämällä eristettä 5 prosenttia teoreettisesta arvosta, esim. suunniteltu eristepaksuus 400mm => puhallettava eristepaksuus 420mm. Liitteet: Rakennustyön aikainen rakennuksen ja rakennustarvikkeiden suojaus kosteudelta