Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014
Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen ilmoituksia sadoista kuolleista merilohiemoista koko Tornionjokivarren alueelta. Ensimmäiset kuolleet lohet oli havaittu jo kesäkuun lopulla, mutta ensimmäinen ilmoitus ELY-keskukseen 15.7. Arvio kokonaiskuolleisuudesta joitain tuhansia, ainakin 1000-2000 kalaa (Kare Koivisto) Vesihomeongelmia tiedossa tavallista suuremmassa määrin Perämeren kaloissa jo edellisenä syksynä Luulajajoelta Oulujoelle
Tiedotusvälineissä tietoja tavallista suuremmasta kuolleisuudesta kesällä 2014 myös muissa Ruotsin puolen Perämeren joissa (Kalixälv, Byskeälv), mutta vastaavia havaintoja ei Suomen puolella (Simojoki, Kemijoki, Iijoessa ylisiirron yhteydessä syntyneitä vaurioita) Vuonna 2014 Tornionjoessa ennätyksellinen lohen nousu (RKTL:n Muonion Kattilakosken mittauspisteen ohitti yli 100 000 lohta Lähde: RKTL (http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi_ meritaimen/tornionjoen_nousulohien_kaikuluotau s/kesan_nousulohien_kaikuluotaus.html)
Kuolleisuus alkoi viileän veden aikana, mutta ajoittui suurimmalta osaltaan pitkään kestäneen ennätyslämpimän veden aikaan. Loppui vesien viilettyä. Lähde: Suomen ympäristökeskus (SYKE) (http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/67/q6702110y/wqfi.html) Paikallisesti huomattavasti korkeampia huippulämpötiloja havaittu kesällä 2014
Kuinka kuumaa vettä merilohi kestää? Yleensä lohikaloilla emokalat eivät kestä yhtä lämmintä vettä kuin poikaset Bishai (1960) tutki kokeellisesti englantilaisten merilohen poikasten lämpökestoa: 50% kesti viikon 23,5ºC veden lämpötilaa (Bishai, H.M. 1960. Upper lethal temperatures for larval salmonids. J. Cons. Cons. Perm. Intern Explor. Mer 25:129-133.) Lyhytaikaisesti kestää kauemmin Mielestäni viikkoja jatkunut kuuman veden kausi on jo yksistään riittävä tekijä selittämään normaalia suurempaa kuolleisuutta
Kuvia kalastajilta Tornionjokea alas tullut kuollut lohi Kemijoen Vähäjoessa uinut samanlaisia Tornionjoessa Kalastajat raportoivat useasti pienistä vertymistä iholla
Nousukaloja Tornionjoen alaosista
Evirassa tutkittu 12 nousulohta Tornionjoesta 18. heinäkuuta1 pitkälle pilaantunut ja 7 Vuennonkoskesta pyydystettyä normaalia kalaa: tutkimukset bakteerien ja virusten varalta kielteiset Parilla kalalla pieniä verenpurkautumia enimmäkseen peräaukon edessä, pyrstöevän alla ja joitakin verestäviä vatsa- tai rintaeviä. Hyvin pieniä yksittäisiä ihovaurioita/puuttuvia suomuja. Joillakin kaloilla pään alueella kulumamuutoksia, voi olla verkkopyydyksessä olon seurausta. Myöhemmin heinä-elokuun vaihteessa 3 sairasta lohta (Ylitorniolta ja Pellosta): myös näiden kalojen tutkimukset virusten varalta kielteiset
Lohikossi Vuennonkoskesta: Flavobacterium columnare bakteerin ( lämpimän veden flavobakteeri ) aiheuttama kiduskuolio Ihovaurioita Virustutkimukset kielteiset
Toinen lohikossi Vuennonkoskesta Virus- ja bakteeritutkimukset kielteiset Kalan iholla on pinnallisia vertymiä ja verentungosta erityisesti peräaukon lähettyvillä ja vatsaevien välissä sekä pään alla.
6,2 kg kojamo (Korpikoski) Epäspesifisiä ihovaurioita (normaaleja vesibakteereita) Vatsakalvontuleh dus, aiheuttaja? Virustutkimukset kielteiset
Yhteenveto ruumiinavauksista, laboratoriotutkimuksista ja valokuvista Ihovauriot ja tulehdusmuutokset yhteinen nimittäjä sairaille lohille Ihomuutosten muoto ja sijainti sopii suuressa osassa kaloja havaspyydyksessä olon aiheuttamiksi Kuolevat kalat usein vesihomeen tartuttamia Tunnettuja tarttuvia virusten tai bakteerien aiheuttamia kalojen kulkutauteja ei löydetty
Onko valikoiva lohenkalastus aiheuttanut osan ihovaurioista? Ruotsin Perämeren rannikon jokien edustalla piti 7.7.2014 jälkeen päästää rasvaevälliset lohet jatkamaan vaellustaan Johtiko tämä tuhansien lohien käsittely pyydyksistä poispäästämisen yhteydessä vaurioihin, joihin normaalit vesibakteerit ja vesihome pääsivät iskemään? Ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen Ruotsin Perämeren joissa ja Tornionjoessa?
Muita hypoteeseja Kaivosten päästöt Maatalouden päästöt (lietelanta, AIV-rehun teko) Pyydystä ja päästä -kalastus Matkakosken rokastuksen kaltainen kalastus UDN (Ulcerative Dermal Necrosis)
UDN? (Ulcerative Dermal Necrosis) Kuvan lohi EI OLE TORNIONJOELTA, vaan Kemijokisuusta
Mikroskooppisia kudosmuutoksia edellisen kuvan ihovauriossa
Voimistuuko M74-syndrooma tulevaisuudessa? M74-syndrooma on villin Itämeren lohen tiamiinin (B1- vitamiinin) puutossairaus, joka johtaa tiettyjen naaraiden ruskuaispussipoikasten kuolemaan Diagrammin lähde: RKTL (http://www.rktl.fi/kala/itameritutkimukset/haitalliset_aineet_ekotoksikolo gia/itameren_lohen_m74/)
Pahimpien M74-vuosien aikana tiamiininpuutostaudilla oli vaikutusta Perämeren lohijokien poikastuotantoon Östen Karlström (1999): Ambio 28, 82-86
Gyrodactylus salaris lohiloisesta ei haittaa Tornionjoen lohelle Loista esiintyy Tornionjoen vesistöalueella yleisesti Lätäsenolla hyvin lähellä loisen aiheuttamille tuhovaikutuksille herkkää Raisijokea (Reisaelva) Norjassa Tietous tilanteesta Ruotsin puolla vesistöä (esimerkiksi välillä Lappea-Tornionjärvi) ilmeisesti vähäisempää Tornionjoen lohenkalastajien jatkaminen esimerkiksi Raisijoelle tai Tenojoelle saattaisi aiheuttaa pienen riskin lohiloisen leviämisestä.
Tiedottaminen asiasta ja valmiussuunnittelu Teno-, Näätämö- ja mahdollisesti Norjan lohijokien suhteen olisi syytä päivittää
KIITOS! Eviran näkökulmasta yhteistyö viranomaisiin ja yleisöön päin hyvää auttoi Eviran selvityksiä suuresti: Lapin ELY-keskus: Pentti Pasanen, Kare Koivisto, Jari Leskinen, Pekka Pyykönen Kalastajat Ylisiirtoprojektit Kemi-, Oulu- ja Iijoella (Lohijokitiimi, paikalliset ELY-keskukset) Statens Veterinärmedicinska Anstallt (SVA), Uppsala RKTL, Perämeren ja Oulun toimipisteet