HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY
KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa: ILKKA Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun Tilaajat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Turku Toteuttajat: Ramboll Finland Oy ja Simosol Oy Osa 1: Paljonko tarkasteltavien kaupunkien alueella on hiiltä varastoituneena kasvillisuuteen ja maaperään? Mikä on varastojen muutosnopeus? Osa 2: Kaavoittajan ja suunnittelijan työkalu, jolla voi laskea ja vertailla eri maankäyttöratkaisujen vaikutusta alueen hiilitaseeseen.
MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA HIILIVARASTOT Maankäyttömuutosten kasvihuonekaasupäästöt kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa (LULUCF-sektori): metsämaa, maatalousmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennettu maa. C t/ha
OSA 1: HIILIVARASTOJEN KOKO JA VUOTUINEN KOON MUUTOS KAUPUNGEITTAIN
AINEISTO JA MENETELMÄT Kaupunkien ylle 20*20 m ruudukko, joista jokaiselle ruudulle: Maankäyttöluokka (viheraluehoitoluokka) kaupunkien paikkatietoaineistoista ja Corine Land Cover -aineistosta. Kasvillisuuden määrä Metsäntutkimuslaitoksen Valtakunnan metsien inventointi aineistosta (2011). Puuston kasvun mallinnus Metsäntutkimuslaitoksen puiden kasvua kuvaavilla malleilla. Maaperähiilen kierron mallinnus Suomen ympäristökeskuksen maaperähiilimallilla (Yasso07).
HIILEN VARASTOT ERI VIHERALUEHOITOLUOKISSA C5 Arvometsä C2/C3 Ulkoilu- ja virkistysmetsä, suojametsä C4 Talousmetsä C1 Lähimetsä B1 Maisemapelto A3 Käyttö- ja suojaviheralue B4 Avoin alue ja näkymä B2/B3 Käyttöniitty, maisemaniitty ja laidunalue A2 Käyttöviheralue A1 Edustusviheralue
HIILEN VARASTOT KAUPUNGEITTAIN
HIILEN SIDONTAPOTENTIAALI KAUPUNGEITTAIN
OSA 2: KAAVOITTAJAN JA SUUNNITTELIJAN TYÖKALU
VAIHTOEHTOJEN TUTKIMINEN ALUEEN HIILITASEEN NÄKÖKULMASTA Kaikissa vaihtoehdoissa sama määrä rakennusoikeutta (k-m 2 ). Rakennettujen alueiden määrän minimointi. Säilyvien metsäalueiden maksimointi. Puurakentamisen ja viherkattojen/-kansien maksimointi mahdollisuuksien mukaan.
LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT: MAANKÄYTÖN MUUTOKSET
LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT: VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT
LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT: RAKENTEET
TULOKSET Hiilivarastojen muutoksen ja rakenteiden hiilijalanjäljen suuruus vaihtoehdoissa VE B ja VE C verrattuna suunnitelmaan VE A.
KAAVOITTAJAN JA SUUNNITTELIJAN TOIMENPIDEVALIKOIMA Yleiskaava Asemakaava Rakentamistapaohjeet Viherrakentaminen Rakennetut alueet (A) Avoimet alueet (B) Taajamametsät (C) Rakentamisen aikainen toiminta Rakentamisen aikataulu ja maa-aineisten hyötykäyttö Viheralueiden ylläpito
TÄRKEIMMÄT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN KEINOT Minimoidaan rakennuskäyttöön otettujen tai päällystettyjen alueiden pinta-ala. Sijoitetaan rakentaminen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen jatkumoksi tai sitä täydentämään. Säilytetään hiiltä sitovat kasvillisuusalueet: luonnontilaiset suot, metsät (erityisesti rehevät kasvupaikat), pellot, rakennetut viheralueet. Suunnitellaan rakennettuja viheralueita vain niihin alueen osiin, joissa rakennettu ja tehokkaasti hoidettu viheralue on tarpeellinen. Suositaan luonnonmukaista, monikerroksista/kookasta ja kestävää kasvillisuutta. Metsitetään käytöstä poisjääneitä alueita (esim. soramontut, brown field) mahdollisuuksien mukaan.
KIITOS! http://www.ilmastotyokalut.fi/tyokalut/hiilinielut/ FM Riina Känkänen ympäristöasiantuntija Ramboll Finland Oy 040 7688084 riina.kankanen@ramboll.fi